2. Pankkipaketti koostuu kahdesta asetuksesta ja kahdesta direktiivistä, jotka liittyvät seuraaviin:

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. marraskuuta 2018 (OR. en) Toimielinten väliset asiat: 2016/0364(COD) 2016/0360(COD) 2016/0361(COD) 2016/0362(COD) 14448/18 EF 296 ECON 1078 DRS 52 CCG 39 CODEC 2050 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Pysyvien edustajien komitea (Coreper II) Neuvosto Pankkipaketti (CRR/CRD/BRRD/SRMR) Kolmikantaneuvottelujen tulosten yleinen hyväksyminen I JOHDANTO 1. Komissio esitti marraskuussa 2016 pankkipaketin, jonka avulla pannaan muun muassa täytäntöön vuosien finanssikriisin jälkeen kansainvälisesti sovitut uudistukset. Paketti sisältää Baselin pankkivalvontakomitean ja finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) hyväksymät vakavaraisuusstandardit. Pankkipaketin päätavoitteena on vähentää riskejä EU:n pankkialalla. 2. Pankkipaketti koostuu kahdesta asetuksesta ja kahdesta direktiivistä, jotka liittyvät seuraaviin: a) pankkien pääoma- ja maksuvalmiusvaatimukset (muutokset asetukseen 575/2013 (CRR) ja direktiiviin 2013/36/EU (CRD)); b) pankkien elvytys ja kriisinratkaisu (muutokset direktiiviin 2014/59/EU (BRRD) ja asetukseen 806/2014 (SRMR)) /18 hkd/rir/mh 1

2 3. Neuvosto hyväksyi 25. toukokuuta 2018 valtuutuksensa aloittaa neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa. Euroopan parlamentti vahvisti kantansa pankkipakettiin kesäkuun 2018 täysistunnossaan. Tämän jälkeen on järjestetty 13 kolmikantakokousta (seitsemän CRR-/CRDkokousta ja kuusi BRRD-/SRMR-kokousta). 4. Puheenjohtajavaltio Itävalta ja Euroopan parlamentti sopivat kolmikantakokouksissa 21. ja 22. marraskuuta 2018 alustavasti useista keskeisistä kysymyksistä. Tämä ei kuitenkaan rajoita koko säädöstekstin teknistä viimeistelyä myöhemmässä vaiheessa. 5. Pysyvien edustajien komitea kokoontui 30. marraskuuta valmistelemaan 4. joulukuuta pidettävää Ecofin-neuvostoa. 6. Yhteisymmärrys pankkipaketin keskeisistä kysymyksistä olisi merkittävä edistysaskel pyrittäessä vähentämään riskiä EU:n pankkialalla. Riskin vähentäminen on puolestaan neuvoston kesäkuussa 2016 antamien päätelmien mukaisesti ennakkoedellytys riskinjakoa koskeville lisätoimille EU:n pankkiunionissa. 7. Eurooppa-neuvoston on tarkoitus joulukuussa 2018 tarkastella riskin vähentämisessä EU:n pankkialalla tähän mennessä saavutettua edistystä. Se saattaa päättää etenkin Euroopan vakausmekanismia koskevan pysäytysmekanismin varhaisen täytäntöönpanon osalta toteutettavista erityisistä toimista. II 21. JA 22. MARRASKUUTA PIDETTYJEN KOLMIKANTAKOKOUSTEN TULOKSET: KESKEISET KYSYMYKSET 8. Puheenjohtajavaltio pääsi 21. ja 22. marraskuuta pidettyjen kolmikantakokousten tuloksena Euroopan parlamentin kanssa alustavaan yhteisymmärrykseen seuraavista paketin keskeisistä kysymyksistä: a) MREL-vähimmäisvaatimuksen kalibrointi ja etuoikeusaseman viitearvo: Euroopan parlamentti hyväksyi neuvoston yleisnäkemyksen edellyttäen, että 14448/18 hkd/rir/mh 2

3 i. ylimmän tason pankkeihin sovelletaan kriisinratkaisuviranomaisen arvioinnin perusteella kokonaisriskin määrän (TREA) parametria, kun tietyt kriteerit täyttyvät ja kun otetaan huomioon liiketoimintamalleihin kohdistuva suhteettomien vaikutusten riski, menemättä 27 prosentin kokonaisriskin määrää alemmas, jos 8 prosenttia velkojen ja omien varojen kokonaismäärästä (TLOF) johtaa suurempaan ensimmäisen pilarin etuoikeusvaatimukseen kuin 27 prosenttia kokonaisriskin määrästä; se, että ensimmäisen pilarin vaatimus rajoitettaisiin näin 27 prosenttiin kokonaisriskin määrästä kriisinratkaisuviranomaisen arvioinnin perusteella, ei vaikuttaisi mahdollisuuteen esittää etuoikeusasemaa koskevia lisävaatimuksia toisen pilarin kautta; ii. järjestellään uudelleen kriisinratkaisuviranomaisten edellytyksiä vaatia toisen pilarin etuoikeusasemaa siirtämällä ensimmäinen edellytys, joka koskee riskialtteinta 20:tä prosenttia laitoksista, listan viimeiseksi; iii. "kriisinratkaisuviranomainen voi katsoa velat hyväksyttävien velkojen instrumenteiksi" etuoikeutettujen velkojen liikkumavaran puitteissa. b) Keskeyttäminen: Euroopan parlamentti hyväksyi neuvoston näkemyksen olla sallimatta lykkäysten yhdistämistä. Neuvosto hyväksyi lisäedellytyksiä keskeyttämisen määräämiselle. c) Jakokelpoiset enimmäismäärät (MDA): Euroopan parlamentti hyväksyi neuvoston yleisnäkemyksen edellyttäen, että i. BRRD:n osalta (MREL-vähimmäisvaatimukseen liittyvät MDA:t) neuvoston näkemys pidettiin voimassa, myös joustavuuden osalta (ei automaattisuutta) lukuun ottamatta armonaikaa, jota jatketaan kuudesta kuukaudesta yhdeksään kuukauteen; ii. CRR:n osalta neuvoston näkemys pidettiin myös voimassa vähimmäisomavaraisuusasteeseen liittyvien ja riskiperusteisten MDA:iden osalta /18 hkd/rir/mh 3

4 d) Maksu- ja selvitysjärjestelmiä koskevan direktiivin (SFD) muutokset: Euroopan parlamentti hyväksyi neuvoston yleisnäkemyksen. Lisättiin tarkistuslauseke, jonka mukaan komissio arvioi mahdollisia korjattavia puutteita 24 kuukauden kuluttua BRRD:n voimaantulosta. e) Maksukyvyttömyys: Neuvosto hyväksyi Euroopan parlamentin ehdotuksen. Laitokset, jotka ovat lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuvat mutta jotka eivät ole kriisinratkaisun kohteena, likvidoitaisiin järjestäytyneesti sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Maksukyvyttömyyttä koskevaa ensisijaisuusjärjestystä yhdenmukaistetaan 48 artiklan 6 a kohdassa. f) Vähittäissijoittajat: Neuvosto hyväksyi Euroopan parlamentin toiveen ottaa käyttöön vähittäissijoittajia koskevia takeita, jotta nämä voivat merkitä uusia liikkeeseen laskettuja etuoikeudeltaan huonompia TLAC-/MREL-instrumentteja seuraavasti: i. Jäsenvaltiot voisivat harkintansa mukaan vaatia jompaa kumpaa seuraavista: vaihtoehto A: vähittäissijoittajat, joiden investointikapasiteetti on alle euroa, voivat sijoittaa alkuinvestointina ainoastaan euron vähimmäismäärän kyseisiin instrumentteihin, joiden osuus saa olla enintään 10 prosenttia niiden investointikapasiteetista; tai vaihtoehto B: euron vähimmäisnimellisarvo. ii. Pienemmissä jäsenvaltioissa, joissa etuoikeudeltaan huonompien instrumenttien markkinat ovat vähemmän likvidejä, voidaan sallia alhaisemman alkuinvestoinnin vähimmäismäärän käyttöönotto ( euroon saakka) /18 hkd/rir/mh 4

5 g) Kotijäsenvaltio ja vastaanottava jäsenvaltio sekä G-SII-pisteytys: Euroopan parlamentti hyväksyi neuvoston yleisnäkemyksen kaikkiin säännöksiin, jotka liittyvät kotijäsenvaltioon ja vastaanottavaan jäsenvaltioon (mukaan lukien G-SII-pisteytys). h) Luottoriski: Puheenjohtajavaltio hyväksyi joitakin kohdennettuja muutoksia luottoriskivaatimuksiin, jotka koskevat "suuria määriä realisointeja" ja eläke- ja palkkasidonnaisia lainoja. Suurten realisointien määrien osalta uudet säännöt auttaisivat pankkeja, joilla on paljon järjestämättömiä lainoja, realisoimaan ne tietyin edellytyksin ja ennalta määritetyssä aikataulussa ilman, että tämä vaikuttaisi merkittävästi niiden pääomavaatimuksiin. Tämän pitäisi auttaa pankkeja puhdistamaan taseitaan arvoltaan alentuneista omaisuuseristä tämän kuitenkaan heikentämättä kohtuuttomasti niiden lainanantokykyä. Eläke- ja palkkasidonnaisten lainojen osalta sovittiin alhaisemmista pääomavaatimuksista ottaen huomioon niiden alhainen maksukyvyttömyysriski. Näitä lainoja koskeva pääomavaatimus laskisi (nykyisen CRR:n mukaisesta) 75 prosentista 35 prosenttiin standardimenetelmän mukaisesti mutta puheenjohtajavaltio hyväksyi monia takeita ja riskiä vähentäviä toimia vakavaraisuussyistä. i) Suhteellisuusperiaate: Kumpikin lainsäätäjä oli yhtä mieltä siitä, että vakavaraisuusvaatimukset olisi suhteutettava laitoksen kokoon ja että erityisesti pienempiin laitoksiin kohdistuvaa hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä mahdollisimman paljon. Tätä varten otettaisiin käyttöön "pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia laitoksia" koskeva erillinen määritelmä, minkä lisäksi raportointi- ja julkistamisvaatimuksia vähennettäisiin niille säännösten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten laskemiseksi /18 hkd/rir/mh 5

6 Sääntelyn edellyttämän raportoinnin osalta EPV:n tehtäväksi annettaisiin laatia pieniin ja rakenteeltaan yksinkertaisiin laitoksiin kohdennettavia raportointistandardeja, jotta niiden raportointikustannuksia saataisiin laskettua vähintään 10 prosentilla ja parhaassa tapauksessa jopa 20 prosentilla. Lisäksi EPV:n on määrä toteuttaa tutkimus, jossa arvioidaan kaikkia EU:n pankkeja koskevan integroidun raportointijärjestelmän toteuttamiskelpoisuutta. Mikäli tutkimuksen tulokset ovat myönteisiä, tämä voisi johtaa muihinkin muutoksiin. j) Pysyvän varainhankinnan vaatimus (NSFR): Pysyvän varainhankinnan vaatimus on edellä mainittujen Baselin komitean uudistusten keskeinen periaate. Kumpikin lainsäätäjä olikin pitkälti yhtä mieltä tämän uuden vaatimuksen sisällöstä. Puheenjohtajavaltio suosittelisi kuitenkin tiettyjen Euroopan parlamentin ehdottamien kohdennettujen muutosten hyväksymistä, jotta estettäisiin turhat markkinahäiriöt. Kyseiset muutokset koskevat erityisesti ns. vaaditun pysyvän rahoituksen kalibrointia tiettyjen markkinaliiketoimien osalta (ulkomaankaupan rahoitus, factoring-rahoitus, takaisinosto- ja takaisinmyyntisopimukset). EPV:n tehtäväksi annettaisiin laatia raportteja johdannaisten suojaamiseksi pidettävistä arvopapereista ja arvometallien likviditeetistä pysyvän varainhankinnan vaatimuksia varten, mikä vastaa myös Euroopan parlamentin ehdotuksia. k) Yksinkertaistettu pysyvän varainhankinnan vaatimus (snsfr): Euroopan parlamentin ehdotuksen mukaisesti pieniin ja rakenteeltaan yksinkertaisiin laitoksiin sovellettaisiin yksinkertaistettua pysyvän varainhankinnan vaatimusta, jotta kevennettäisiin niille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Yksinkertaistaminen on seurausta laskentaa ja raportointia varten kerättävien tietopisteiden vähäisemmästä määrästä. Puheenjohtajavaltio on kuitenkin varmistanut parlamentin tekstiin tehdyin kohdennetuin muutoksin, että yksinkertaistettu pysyvän varainhankinnan vaatimus on vähintäänkin yhtä luotettava ja turvallinen kuin kaikilta osin sovellettava mittarikin /18 hkd/rir/mh 6

7 l) Tukikertoimet: Komissio ehdotti tiettyjen pääomavaatimusten pienentämistä pienten ja keskisuurten yritysten sekä infrastruktuurihankkeiden luotottamisen tukemiksesi siten, että ns. tukikertoimien soveltamisalaa laajennetaan kyseisiin yhteisöihin tai toimiin. Puheenjohtajavaltio suosittelee nykyisen tukikertoimen ulottamista koskemaan pkyritysten lainoja, jotka ovat suuruudeltaan enintään 2,5 miljoonaa euroa (korotus nykyisestä 1,5 miljoonasta eurosta). Infrastruktuurirahoituksen osalta tukikertoimen soveltamisalaa laajennettaisiin siten, että se kattaisi muunkin tyyppisiä infrastruktuurihankkeita, kuten yrityskonsortioiden toteuttamia hankkeita. Molemmissa tapauksissa puheenjohtajavaltio on rajannut Euroopan parlamentin alustavia ehdotuksia. Tällaisten hankkeiden kestävyydestä on Euroopan parlamentin pyynnöstä tehtävä arviointi, joka ei ole sitova. m) Rahanpesun torjunta: Puheenjohtajavaltio suosittelee hyväksymään Euroopan parlamentin CRD:hen ehdottamat muutokset, joiden avulla pyritään tehostamaan yhteistyötä ja tietojenvaihtoa vakavaraisuuden valvonnasta vastaavien viranomaisten, rahanpesun selvittelykeskusten ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välillä. Lisämuutoksia tehtäisiin rahanpesun torjunnan vahvistamiseksi vakavaraisuuden valvontavälineissä, jotka koskevat toimilupia, sopivuuden ja luotettavuuden tarkastuksia sekä vakavaraisuuden arviointiprosessia (SREP). n) Omat varat: Pankkien omien varojen (eli pääoman) koostumuksen osalta puheenjohtajavaltio on hyväksynyt seuraavat Euroopan parlamentin ehdottamat kohdennetut ja rajatut muutokset: 14448/18 hkd/rir/mh 7

8 i. Omistusosuudet vakuutusalan tytäryrityksissä ("tanskalainen kompromissi"): Säädetään 31. päivään joulukuuta 2024 kestävästä siirtymäkaudesta, jonka aikana laitokset voisivat jättää vähentämättä tietyntyyppisiä omistusosuuksia vakuutusyrityksissä. ii. Voittojen ja tappioiden siirtoa koskevat sopimukset: Tällaiset sopimukset tunnustettaisiin omien varojen käsittelytarkoituksissa, jos ne on tehty laillisia verotustarkoituksia varten ja jos tytäryritys sijaitsee samassa jäsenvaltiossa kuin emoyritys, joka omistaa siitä vähintään 90 prosenttia. Lisäksi emoyrityksellä olisi täysi harkintavalta vähentää voittoa siirtämällä varoja ydinpääoman (CET1) hyväksyttäviin eriin, mutta se olisi velvollinen korvaamaan tytäryritykselle kaikki tappiot ja sopimus voidaan sanoa irti vain yhden vuoden irtisanomisajalla. iii. Vähimmäisarvoa koskeviin sitoumuksiin (MVC) sovelletaan 20 prosentin luottovasta-arvokerrointa (CCF). iv. Jakokelpoiset lisäerät (ADI): Sovitussa tekstissä sallittaisiin sellaisten erien jakaminen, joita ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa jakaa mutta jotka CRR:n/CRD:n mukaan hyväksytään jakokelpoisiksi eriksi. v. Ohjelmistot: Poikkeus omista varoista tehtäviin vähennyksiin tiettyjen aineettomien ohjelmistohyödykkeiden osalta myönnetään edellyttäen, että niiden arvo on vakavaraisuuden kannalta arvioitu ja tappionkattamiskykyinen myös toiminnan päättyessä. Vähentämättä jättämistä koskevat menettelyt ja yksityiskohtaiset tiedot esitetään EPV:n teknisissä sääntelystandardeissa /18 hkd/rir/mh 8

9 o) Toinen pilari / makrovakauskehys: Lainsäätäjät eivät hyväksyneet komission tavoitetta rajoittaa pankkikohtaiset pääomavaatimukset tai toinen pilari mikrovakausvalvonnan tarkoituksiin, ellei samalla uudisteta perusteellisemmin makrovakausvalvontaa tai järjestelmää koskevia CRR:n/CRD:n säännöksiä. Kumpikin lainsäätäjä on näin ollen tehnyt komission ehdotukseen monia muutoksia, joiden tarkoituksena on kompensoida toisen pilarin joustavuuden menetys pyrittäessä torjumaan makrovakaus- tai järjestelmäriskejä. Lainsäätäjien toiseen pilariin ja makrovakausriskeihin liittyvät muutokset ovat keskenään pitkälti johdonmukaisia. Lainsäätäjillä oli kuitenkin jossain määrin toisistaan eriäviä näkemyksiä uuden, ainoastaan mikrovakautta käsittelevän toisen pilarin kehyksen, pääomapuskuria koskevien säännösten ja makrovakausvaatimusten välisestä asianmukaisesta vuorovaikutuksesta, etenkin siltä osin kuin on kyse valvonnasta ja makrovakausvalvonnasta vastaaville viranomaisille myönnettävän joustovaran laajuudesta. Kompromissina sovittiin, että toisen pilarin välineiden niukempi saatavuus olisi kompensoitava lisäämällä joustoa sellaisten makrovakausvalvontavälineiden käytössä, jotka pannaan täytäntöön toimenpitein, joita ei ole täysin yhdenmukaistettu jäsenvaltioissa. Lisäksi puheenjohtajavaltio ehdottaa, että makrovakauskehyksestä olisi laadittava kattava raportti Euroopan parlamentin ehdotuksen mukaisesti. p) Kaupankäyntivaraston perusteellinen tarkistus: Komission ehdotus uusien pääomavaatimusten käyttöön ottamisesta pankkien kaupankäynti- tai johdannaistoimintaa varten perustuu Baselin komitean tammikuussa 2016 markkinariskejä koskevien pääomavaatimusten osalta käyttöön ottamaan uuteen standardiin. Baselin komitean lopullinen versio on kuitenkin vielä kesken, mikä johtuu tietyistä alkuperäisessä standardissa havaituista epäjohdonmukaisuuksista ja edelleen käynnissä olevasta uudelleenkalibroinnista. Edellä esitetty huomioon ottaen neuvosto esitti tämän uuden standardin osalta raportointivaatimuksia ja sopi Euroopan komission kanssa, että lopulliset standardit pannaan täytäntöön heti, kun ne on viimeistelty kansainvälisellä tasolla. Euroopan parlamentti saatiin vakuutettua tällaisen toimintamallin eduista ja se hyväksyi neuvoston kannan /18 hkd/rir/mh 9

10 Puheenjohtajavaltio hyväksyi kuitenkin tiettyjä kohdennettuja muutoksia, jotka koskevat sellaisten laitosten laadullisia vaatimuksia, joille on myönnetty pientä kaupankäyntivarastoon liittyvää liiketoimintaa koskeva poikkeus. Näin saataisiin vähennettyä kyseisille laitoksille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. q) Väliyhtiönä toimiva emoyritys (IPU): Laajoja EU:n ulkopuolisia pankkiryhmiä, joilla on kaksi tai useampia EU:ssa tytäryrityksenä toimivia laitoksia, vaadittaisiin perustamaan väliyhtiönä toimiva emoyritys eli IPU, jonka puitteissa konsolidoidaan kaikki niiden unionissa tapahtuva toiminta. Tavoitteena on helpottaa ryhmävalvontaa ja tehostaa kyseisten yritysten purkamismahdollisuuksia. Vaikka lainsäätäjien näkemykset vastasivatkin tältä osin pitkälti toisiaan, sisältäisi kompromissiteksti seuraavat keskeiset kysymykset: i. EU:ssa taseeseen sisältyvien varojen kynnysarvoksi vahvistetaan 40 miljardia euroa, mukaan lukien varat, jotka ovat kolmannen maan sivukonttorien hallussa (sekä luottolaitosten että sijoituspalveluyritysten). ii. Vaatimusta ei sovelleta automaattisesti maailmanlaajuisiin järjestelmän kannalta merkittäviin laitoksiin (G-SII-laitokset), jos ne eivät täytä kynnysarvoa. iii. Väliyhtiönä toimivia emoyrityksiä voidaan perustaa sijoituspalveluyrityksinä neuvoston tekstin mukaisesti. iv. Siirtymäaika olisi kolme vuotta. v. Euroopan parlamentin tekstin mukaisesti EPV laatisi raportin kolmansien maiden sivukonttoreiden kohtelusta jäsenvaltioiden lainsäädännössä. r) CRR:n ja CRD:n soveltamisala: CRR:n ja CRD:n ulkopuolelle jätettävien yhteisöjen soveltamisala määritettäisiin neuvoston yleisnäkemyksen mukaisesti tasolla 1 eikä delegoidulla säädöksellä, jota ehdotettiin Euroopan parlamentin tekstissä /18 hkd/rir/mh 10

11 s) Vähimmäisomavaraisuusaste: Siltä osin kuin on kyse sitovan vähimmäisomavaraisuusasteen käyttöönotosta pääomavaatimuksena, joka toimii pysäytysmekanismina, joka ei ole riskiherkkä ja joka on kalibroitu pankkien tase-eriin ja taseen ulkopuolisiin eriin sisältyvien vastuiden koon mukaisesti, puheenjohtajavaltio ja Euroopan parlamentti sopivat seuraavista muutoksista: i. Pääoman koostumukseen ei pitäisi soveltaa Baselin standardeja tiukempia vaatimuksia, minkä vuoksi neuvoston teksti olisi säilytettävä. ii. Lisäksi vähimmäisomavaraisuusasteeseen sovellettaisiin joitakin kohdennettuja poikkeuksia tiettyjen yhteisöjen tai liiketoimintamallien osalta (arvopaperikeskukset, joilla on pankkitoimilupa, asuntorahastot, keskuspankkisaamiset ja tietyt kehityspankit, jotka ovat rakenteeltaan ja organisaatioltaan liikepankkien tai laitosten suojajärjestelmien itsenäinen osa). iii. Edellä esitetyn lisäksi ns. tietojen kaunistelua koskevaan kysymykseen olisi puututtava hyväksymällä Euroopan parlamentin ehdotus, mutta muuttamalla se raportointivelvollisuudeksi, jota täydennetään tarvittaessa toisen pilarin toimenpiteillä /18 hkd/rir/mh 11

12 t) Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvät riskit (ESG): Ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvät kriteerit ovat normeja, joita yritykset voisivat käyttää arvioidessaan mahdollisia investointeja ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvien näkökohtien perusteella. Euroopan parlamentti ehdotti, että EPV raportoisi siitä, olisiko riskinhallintaprosesseissa syytä ottaa huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviin riskeihin nivoutuvat taloudelliset riskit. Tällaisille riskeille altistuvien pankkien olisi otettava ne huomioon pankkien sisäisissä riskinhallintajärjestelmissä ja -prosesseissa, ja niitä olisi valvottava asianmukaisesti. Lisäksi Euroopan parlamentti ehdotti tällaisten riskien julkistamista koskevia lisäsäännöksiä ja sitä, että EPV:n tehtäväksi annettaisiin laatia raportti "vihreän" ja "ruskean" omaisuuden vakavaraisuuskäsittelystä (rankaisevia kertoimia omaisuudelle, joka aiheuttaa ympäristöriskin). Puheenjohtajavaltio ehdottaa, että neuvosto ottaisi nämä muutokset kompromissitekstiin. EPV:n olisi kuitenkin laadittava raporttinsa riittävän pitkän ajanjakson kuluessa, jotta siinä voitaisiin ottaa huomioon kestävää rahoitusta koskevan lainsäädännön kehitys. III MUUT KYSYMYKSET, JOISTA ON JO PÄÄSTY YHTEISYMMÄRRYKSEEN 9. Rajoittamatta periaatetta, jonka mukaan mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu, puheenjohtajavaltio ja Euroopan parlamentti ovat sopineet alustavasti monista muistakin kysymyksistä: a) O-SII-laitoksia koskevat TLAC-vähennykset: Lisätään tekstiin säännös EPV:n raportista, jossa arvioidaan, ovatko tällaiset vähennykset hyväksyttäviä /18 hkd/rir/mh 12

13 b) Kaupankäyntivaraston korkoriski: Sovittiin, että Euroopan parlamentin tekstissä ehdotettu yksinkertaistettu menetelmä säilytetään mutta että siihen tehdään joitakin muutoksia, jotta menetelmä säilyy "varovaisen kalibroituna" eikä pääomavaatimuksia kevennetä. Valvojien osalta otetaan käyttöön lisäkriteereitä ja joustoa sellaisten pankkien soveltamisalan osalta, jotka voivat soveltaa yksinkertaisempia menetelmiä. Molemmat lainsäätäjät voivat myös sopia molempien hyväksyttävissä olevasta kynnysarvosta ottaen huomioon näissä puitteissa toisaalla (esimerkiksi julkistamisen alalla) sovellettavat suhteellisuusperiaatteen käsitteet. c) Vastapuoliriski: Euroopan parlamentti hyväksyi neuvoston tekstin. d) Keskusvastapuoliyhteisöjä koskevat siirtymävaiheen sopimukset: Neuvoston teksti hyväksyttiin. e) Velkaantuneisuus: Järjestelmän kannalta merkittävien laitosten (G-SII-laitokset) vähimmäisomavaraisuusasteen korostuksen osalta lainsäätäjät hyväksyivät, että pannaan täytäntöön Baselin komitean standardi vähimmäisomavaraisuusastepuskurin lisäyksen käyttöönotosta. Muiden järjestelmän kannalta merkittävien laitosten (O-SII-laitosten) osalta sovittiin, että komission tehtäväksi annetaan laatia raportti siitä, onko asianmukaista soveltaa niihin vastaavanlaisia vähimmäisomavaraisuusastepuskuria koskevia vaatimuksia. Vähimmäisomavaraisuusasteen MDA-rajoituksia vastaavasti päästiin yhteisymmärrykseen neuvoston tekstistä ja vähimmäisomavaraisuusasteen rikkomisen seurauksista /18 hkd/rir/mh 13

14 f) Suuret asiakasriskit: Euroopan parlamentti hyväksyi neuvoston yleisnäkemyksen seuraavilta osin: i. vientiluottotakuut; ii. kansallinen harkintavalta kiinteistöjä koskevien vastuuarvojen vähentämiseksi; iii. substituutiomenetelmän soveltaminen takaisinostotransaktioihin. Neuvosto hyväksyi Euroopan parlamentin kannan, joka koskee poikkeuksia suurien asiakasriskien rajoihin yhteistä selvitysinfrastruktuuria käyttävissä selvitysjärjestelmissä. IV AVOINNA OLEVAT KYSYMYKSET 10. Tiettyjä avoinna olevia kysymyksiä on vielä ratkaistava. Näitä ovat erityisesti palkitseminen, CIU:ihin (yhteissijoitusyrityksiin) liittyvät taseen ulkopuoliset takuut ja varjopankkitoiminnan tai markkinapohjaisen rahoituksen kohtelu. 11. Lisäksi tarvitaan vielä teknistä ja lingvistijuristien tarkistusta, jotta säädösteksti olisi toiminnallisesti moitteeton ja täydellinen. V LOPUKSI 12. Edellä esitetty huomioon ottaen pysyvien edustajien komitea pyytää neuvostoa hyväksymään edellä osissa II ja III esitetyt kolmikantaneuvottelujen tulokset pankkipaketin keskeisistä kysymyksistä ja muista seikoista /18 hkd/rir/mh 14