KALVOLA Iittalan kaavarunko Kaavoitus / Johanna Närhi, arkkitehti

Transkriptio

1 KALVOLA Iittalan kaavarunko Kaavoitus / Johanna Närhi, arkkitehti

2 Kaavarungon tavoitteet 1. Tiivistyvä taajama Asemakaavoitettuja, rakentamattomia tontteja melko paljon 2. Keskustan kehittäminen täydennysrakentamisen ja matkailun näkökulmasta Keskusta, lasimäki ja asemaseisake Vt 3 keskusta väli 3. Ominaispiirteiden vahvistaminen Kulttuuriperintö; maisema, lasi ja naivistit Elävä maaseutu 4. Elinkeinojen/yrittäjien Iittala Vt 3 varteen uutta työpaikka-aluetta kaasulinjan hyödyntäminen Muualle; Yrittäminen ja asuminen samalla tontilla Luovat alat: muotoilu, taide, käsityö

3 Kalvolan Iittalan & Keikkalan epävirallinen kyläkaava 2012 Satu Huuhka 2012

4 Kaavarungon aluerajaus Turkinmäki Vastamäki Numminmäki Kyhkysenniemi Könnölänmäki Keskusta Lenni Kotkajärventien varsi

5 Kaupungin maanomistus Vastamäki Turkinmäki Puupihan alue Kotkajärventien varsi

6 Tilastoja Väestö Työpaikat Tonttimyynti

7 Väestö kaavarunkoalueella v ja 2017 Tilastokeskus / Syke Liiteri-karttapalvelu Kaavarunkoalueella 2016: 2184 asukasta 2017: asukasta Muutos +44 asukasta, +2% Väestömuutoksia viisivuotiskausittain: : +17 as, +0,8% : +23 as, +1,1 % : +91 as, 4,2 % : -39 as, -1,7 % Kuva: Jari Jokivuo, 2015

8 Väestönkehitysarviot eri kasvuprosenteilla Kaavarunkoalueen väestö lähtötilanteessa asukasta 2228 Tilanne asukasta, vuosittainen kasvu 2% 2870 asukasta, vuosittainen kasvu 1,5% 2639 asukasta, vuosittainen kasvu 1% 2425 asukasta, vuosittainen kasvu 0,5% Kauppa vaatii noin 5000 asukasta Kasvu 0,5 % vuodessa Kasvu 1 % vuodessa Kasvu 1,5 % vuodessa Kasvu 2 % vuodessa Muutos 2018 Muutos hlöä hlöä vuodessa 22 hlöä hlöä vuodessa 33 hlöä hlöä vuodessa 45 hlöä hlöä vuodessa

9 Ikärakenne v ja 2017 / Tilastokeskus / Syke Liiteri-karttapalvelu Alle 18-vuotiaat ,5 % Eläkeikäiset 25,6 % Merkittävin kasvu eläkeläisissä

10 Kaavarunkoalueen ikärakenne 2017 Tilastokeskus / Syke Liiteri-karttapalvelu 264 / 11,8 % 75+-v. 182 / 8,2% 0-6-v. 217 / 9,7% 307 / 13,8 % v v. 57 / 2,6% v v. 196 / 8,8 % v. 445 / 20 % v. 560 / 25,1 %

11 Asuntokuntien määrä Tilastokeskus / Syke Liiteri-karttapalvelu Kokonaiskasvu aikavälillä : +10,5% Kasvu on hidastunut v jälkeen kaupungistumisen trendi Jos kasvu pysyy samana asuntokuntia 2030 on 1157 kpl, vuoteen 2015 verrattuna 105 asuntokuntaa lisää

12 Työpaikat kaavarunkoalueella v Tilastokeskus /Syke Liiteri-karttapalvelu Työpaikkoja kaavarunkoalueella 626 Työllisiä 904 (87,4 % osuus työvoimasta) Asuinkunnassa työssäkäyvät 625 (73,5 %) Asuinkunnan ulkopuolella työssä käyvät 225 (26,5 %) Työmatkan keskipituus 20,7 km Työmatkan pituus Lukumäärä Prosentti 0-2 km ,4 % 2-5 km 35 4,1 % 5-20 km ,1 % km ,2 % km 33 3,9 % km 36 4,2 % Pyöräilyetäisyydellä 33,5 %

13 Työpaikkakehitys Tilastokeskus / Syke Liiteri-karttapalvelu Huomattava kasvu Tilanne vakaa

14 Työpaikkojen toimialajakauma v Tilastokeskus /Syke Liiteri-karttapalvelu Viisi suurinta toimialaa työpaikkojen määrissä mitattuna: 1. Teollisuus 39,14 % 2. Terveys- ja sosiaalipalvelut 19,17 % 3. Vähittäiskauppa 8,63 % (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) 4. Rakentaminen 7,99 % 5. Majoitus- ja ravitsemistoiminta 6,07 %

15 Tonttimyynti / omakotitontit Myynnissä nyt 12 kpl omakotitontteja Tiedot maaomaisuuden hallinasta Sirpa Rahikaiselta 2018 Vuonna 2018 myytiin Iittalasta yksi tontti

16 Kaavarunko

17 Tärkeää: Keskustan kehittäminen ja tiivistäminen, myös matkailun edellytysten parantaminen Uusien asuntoalueiden mahdollistaminen Vt3 varren työpaikka-alueen mahdollistaminen Kaavarunko Vastamäen laajennus Vt3 työpaikka-alue Turkinmäki Keskustan täydennysrakentaminen Kotkajärventie

18 Vastamäki, n. 18 tonttia Kadut noin , noin /tontti riippuen yhdystien pituudesta Kaavarunko Turkinmäki, n tonttia Kadut noin , noin /tontti Vt3 yritysalue I vaihe: tonttia Keskikoko 7500 m2 Keskustan täydennysrakentaminen Noin asukasta Kotkajärventien varsi n tonttia Kadut noin noin /tontti

19 Uudet asumisen alueet, vertailu Tontteja saatavissa eniten Turkinmäkeen, paalutusriski Katuinfran kustannukset pienimmät Kotkajärventien varressa, paalutusriski, jos tonttimäärä laskee 14 tonttiin, katukustannus /tontti Metsäinen alue Pienipiirteisesti vaihteleva maasto, voi jäädä tonttimäärä katumetreihin verrattuna pieneksi Virkistyskäytön turvaaminen Peltomaisemat Kirkko, vaatinee tilaa ympärilleen Hieman erillään palveluista, mutta lähellä Lähellä seisaketta Radan meluntorjunta kallista Peltomaisemat Yhdyskuntarakennetta tiivistävä oppilaiden toive jotakin katseltavaa matkalla urheilukentälle

20 Pääradan melu / Nykytilanne päivällä

21 Pääradan melu / Ennustetilanne 2035

22 Meluselvityksen yhteenveto Uudisrakennusten piha alueiden suojaamiseksi alle ohjearvojen vaaditaan radan varteen molemmin puolin mittavaa meluntorjuntaa (arviolta 3 5 m korkeaa meluestettä), mikäli uudisrakennukset sijoitetaan noin 50 m etäisyydelle radasta. Vaihtoehtoisesti uudisrakennusten piha alueet voidaan suojata muurimaisella tai korkeammalla rakennusmassalla kuten rivitalojen tai kerrostalojen avulla. Kerrostalojen osalta on lisäksi syytä etenkin radan puoleisilla julkisivuilla tarkastella parvekelasitusten tarve ja niiden ääneneristävyysvaatimukset. Raideliikenteen ohiajon aiheuttaman korkean hetkellisen maksimiäänitason vuoksi suositellaan uusien asuinrakennusten sijoittuvan yli 100 m etäisyydelle rautatiestä. Tällöin julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset ovat enimmillään keskikorkeaa tasoa (noin db) ovat vielä saavutettavissa pientalojen osalta vaikkakin luultavasti edellyttävät julkisivurakenteilta normaalia korkeampaa ääneneristävyyttä Radan varren meluntorjunnasta hyötyisivät samalla useat nykyiset asuinrakennukset.

23 Asuminen Monipuoliset asumisen mahdollisuudet Rivi- ja kerrostaloasumisen mahdollisuuksia keskustaan ydinkeskustan rakentamisen hajanaisuus ja maanomistusolot vaikeuttavat Pientalotontteja lähelle palveluita yksityisten tonttien myynnin tehostaminen Puurakentamisen pilotti? Kaupungin tyhjilleen jääneet kiinteistöt kaavamuutostarve Nuhalan koululla Kuva: Suomen puukerrostalot,

24 Kaavarunko/ Muita merkintöjä Parannettava kävely- tai pyöräily-yhteys Viheryhteystarve (mm. hulevesien hallinnan kannalta oleellinen yhteys) Alue, jolla ympäristön ominaispiirteet on säilytettävä - Vastamäki - Könnölänmäki - Lasimäki - Rautatieympäristö - Turkinmäki - Numminmäki Valtakunnallisesti arvokas maisemaalue

25 Keskustan tiivistäminen Suomalaiselle taajamalle tyypillisesti laajat liikennealueet keskustassa

26 Keskustan kehittäminen 1. Kolmas raidepari nykyisen radan itäpuolelle 2. Kävely-ympäristön viihtyisyyden ja hahmotettavuuden parantaminen asemalta Lasimäelle ja Naivisteille 3. Taiteen potentiaalisia paikkoja useita keskustassa, taideteokset johdattelevat kulkua 4. Lasimäen ja lasitehtaan lasinpuhallukseen tutustumisen yhdistäminen helposti havaittavaksi reitiksi 5. Keskustaa halkovan maantien luonteen muuttaminen katutilaksi (korkealle penkereelle toteutettu tie laajoine viherkaistoineen muodostaa merkittävän estevaikutuksen sille, että keskustasta muodostuisi kylämäinen tai että rakennukset rajaisivat katutilaa) 6. Keskustan täydennysrakentaminen edellyttää muutoksia nyt repaleisessa maanomistustilanteessa ja asemakaavojen tehostamista 7. Puupihan alueen omakotitonttien muuttaminen rivitalotonteiksi tai pienkerrostalotonteiksi 8. Puurakentamisen pilotti potentiaalisia vaihtoehtoja sijoituspaikaksi 9. Viheryhteys Lasimäeltä rantaan 10. Keskeisten viheralueiden ja torin ympäristösuunnittelu

27 Sisäänkäynnit näkyväksi Mahdollisuuksia taiteelle Epämääräinen reuna Tärkeät näkymät Umpinainen julkisivu Viheryhteys rantaan Täydennysrakentaminen Keskustan kehittäminen Taideasema

28 Taiteelle mahdollisuuksia

29

30