MIKKELIN SEUDUN PÄÄTÖS 22/2017 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Maa-aineslain (555/1981) MAA-AINESLUPA / JAANA SEPPÄNEN / RAPAKIVI RN:o , KANGASNIEMI

Transkriptio

1 Mikkelin seudun ympäristölautakunta Liite MIKKELIN SEUDUN PÄÄTÖS 22/2017 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Maa-aineslain (555/1981) PL 33, MIKKELI 4 :n mukaisessa lupa-asiassa. Antopäivä Päätöksessä on liitteineen 12 sivua. MAA-AINESLUPA / JAANA SEPPÄNEN / RAPAKIVI RN:o , KANGASNIEMI ASIA Maa-aineslain (555/1981) 4 :n mukainen päätös maa-ainesten ottamiseen Kangasniemen kunnan Rauhajärven kylässä sijaitsevalta Rapakiven (RN:o ) tilalta. Kiinteistön ja ottamispaikan sijainnin osoittava kartta ja ilmakuva ovat päätöksen liitteenä. Ottamisalueen keskipisteen sijaintikoordinaatit (ETRS-TM35FIN): N , E HAKIJA Jaana Seppänen Pohjalammentie Luusniemi Y-tunnus: KIINTEISTÖNOMISTAJA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Yhteyshenkilö Jaana Seppänen puh sähköposti: jaanam.seppanen@gmail.com Laskutusosoite: sama Hakija omistaa kiinteistön (Rapakivi RN:o ), jolle ottamistoiminta sijoittuu. Lupaa haetaan hiekan ja soran ottamiselle. Maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista maa-aineslain 4 :n perusteella. Maa-aineslain 7 :n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986)

2 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena Kangasniemellä toimii Mikkelin seudun ympäristölautakunta. Hakemus on jätetty Mikkelin seudun ympäristöpalveluille Hakemusta on täydennetty luontoselvityksellä, joka saapui SELVITYS OTTAMISALUETTA KOSKEVISTA LUVISTA JA KAAVOITUSTILANNE Lupatilanne Kyseessä on jatkohakemus aikaisemmin myönnetylle maa-ainesluvalle. Kangasniemen kunnan tekninen lautakunta on myöntänyt maaaineslain mukaisen ottamisluvan 10 vuodeksi m 3 (kiintokuutiometriä) maa-ainesmäärälle. Luvan voimassaolo päättyi Alueen kaavoitustilanne Etelä-Savon vahvistetussa maakuntakaavassa ottoalueen kohdalla on merkintä EO (Pohjalampi, maa-ainesten ottoon soveltuva alue). Lähialueelta löytyviä erityiskohteita ovat Nisuksenlahden muinaisjäännökset noin 1 km etäisyydellä. Alueella on voimassa Kyyveden rantaosayleiskaava, jossa ottamisalueella on kaavamerkinnät EO (maankamaran ainesten ottoalue), MU (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamistarvetta) ja pieneltä osin MU-1 (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja ja/tai ulkoilun ohjaamistarvetta. Eroaa edellisestä siten, että alueella on rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus). Alueella ei ole asemakaavaa. OTTAMISALUEEN YMPÄRISTÖ, MAISEMA JA KOHTEET, JOIHIN MAA-AINESTEN OTTAMISELLA ON VAIKUTUSTA Ottamisalue sijaitsee haja-asutusalueella Kangasniemen kunnan Rauhajärven kylässä. Ottamistoiminta on aloitettu vuonna Kaivualueen pinta-ala on 5,5 ha. Kiinteistön kokonaispinta-ala on 232,1 ha. Ottamisalueesta on avattuna tällä hetkellä noin 2 ha. Kuorimaton osa alueesta on eri-ikäistä mäntyvaltaista havumetsää ja taimikkoa. Ottamisalueen itäpuoli on mäntyvaltaista sekametsää kasvavan soraharjun lievettä, joka laskee loivahkosti Pohjalammen rantaan. Eteläpuolella on tasaisella hiekkapohjalla kasvavaa eri-ikäistä taimikkoa. Länsipuoli on moreenipohjaista mäntyvaltaista sekametsää ja pohjoispuoli mäntyä kasvavaa ojitettua suota.

3 3 Alueelle on Tapani Nykänen tehnyt luontoselvityksen ja sen mukaan suunnitellun tuotantoalueen lähimetsät ovat hoidettua talousmetsää. Metsä on pääosin kuivahkoa havupuuvaltaista kangasmetsää ja ojitettua puuta kasvavaa rämettä. Alueella on eri-ikäisiä metsiköitä; nuorista metsistä noin 70-vuotiaisiin. Kasvillisuus on pääasiassa kangasmetsien tyyppilajistoa tai tyypillistä isovarpurämemuuttumaa. Uhanalaisiksi luokiteltuja eliöitä tai kasveja ei alueelta tavattu. Alueen vedet virtaavat pohjoispuolella olevalle ojitetulle suolle, josta on noin 200 m pituinen ojayhteys Pohjalampeen. Pohjalampi laskee Rauhajärveen. Ottamisalue ei ole pohjavesialuetta. Ottamisalueen etäisyys Kylmäkorven vedenhankintaan soveltuvasta pohjavesialueesta on 1600 m ja Pohjaniemen vedenhankintaa varten tärkeästä pohjavesialueesta 2100 m. Lähin vapaa-ajan rakennus sijaitsee n. 600 m etäisyydellä ottamisalueen reunasta kaakkoon Pohjalammen rannalla. Alle 1 km etäisyydellä ottamisalueesta sijaitsee kaksi lomarakennusta ja vähän yli 1 km etäisyydellä on yhdeksän lomarakennusta Rauhajärven rannalla. Pohjalampi on lähimmillään 55 m etäisyydellä ottoalueesta. Ottamisalue ei näy naapurikiinteistöille, mutta se näkyy Uupionniementielle, joka ohittaa ottamisalueen koillispuolelta. Maaainesten ottamisella ei voi katsoa olevan paikallisen maiseman muuttumista laajempaa maisemallista vaikutusta. OTTAMISTIEDOT Maa-aineslupaa haetaan hiekan ja soran ottamiseksi kymmeneksi vuodeksi. Ottamisalueen pinta-ala on 6,8 ha ja varsinaisen kaivualueen pinta-ala 5,5 ha. Otettavan aineksen määrä on yhteensä m 3 (kiintokuutiometriä) ja arvioitu vuotuinen otto m 3. Ottamissuunnitelma Hakemuksen liitteenä on Ari Paavilaisen laatima ottamissuunnitelma. Suunniteltu alin ottotaso on +104,0 alueen itälaidalla. Pohjaveden pinta on arvioitu olevan 2 m alimman ottotason alla. Arvio on tehty vaaitsemalla ojien pintoja. Läheisen Pohjalammen keskivedenkorkeus on +101,3 m. Ottamista jatketaan etelä- ja länsisuuntaan. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan alueella arvioidaan syntyvän 200 m 3 pintamaita, 100 m 3 kantoja ja hakkuutähteitä sekä 10 m 3

4 4 kivipölyä tai kivituhkaa sekä 190 m 3 seulontakiviä ja lohkareita. Pintamaat hyödynnetään maisemoinnissa. Kannot ja hakkuutähteet viedään muualle hyödynnettäväksi tai haudataan maahan ja kivet mahdollisesti murskataan. Varastointi Poltto- ja voiteluaineita ei varastoida alueella lainkaan. Erilaatuisten alueelta saatavien maa-ainesten tai muualta tuotavien maa-ainesten varastoinnista ei ottamissuunnitelmassa mainittu. Liikenne Liikenne alueelle tapahtuu valtatie 13:lta ja Luusniemen paikallistieltä Rauhajärven, Lamminsyvän ja Uupioniemen yksityisteitä pitkin. Näille teille hakijalla on käyttöoikeus. Jälkihoito ja alueen myöhempi käyttö Alue muotoillaan siten, että se liittyy jouhevasti ympäröivään maastoon. Luiskakaltevuudet ovat vaihtelevia, ei kuitenkaan jyrkempiä kuin 1:3. Korkeampiin luiskiin tehdään terassimaisia tasanteita, jotka helpottavat puuston luontaista uudistumista. Suunnitelmakartassa näkyville loiville alueille rakennetaan käyttämättömästä maa-aineksesta pieniä kumpareita ja/tai jätetään suuria irtokivilohkareita. Mahdollisesti paljastuvat kallioalueet jätetään näkyviin. Pintamaat levitään puuston luontaisen kasvun edistämiseksi. Maa-ainesten oton jälkeen alue jää metsätalouskäyttöön. ASIAN KÄSITTELY Kuuluttaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kangasniemen kunnan ilmoitustaululla välisenä aikana. Naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille (19 kpl) on lähetetty tieto lupahakemuksen vireilläolosta kirjeenä tai sähköpostina. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusaikana Kangasniemen kunnantalolla ja internetissä Lupapisteen ylläpitämällä Julkipano-sivustolla. Muistutukset Hakemuksesta ei saatu muistutuksia. Lausunnot Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.

5 5 Tarkastus YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Alueelle on ympäristötarkastaja tehnyt tarkastuksen Ympäristölautakunta myöntää Jaana Seppäselle maa-aineslain 4 :n mukaisen maa-ainesten ottamisluvan Kangasniemen kunnan Rauhajärven kylässä sijaitsevalle tilalle Rapakivi RN:o kokonaismäärältään m 3 (kiintokuutiometriä) edellyttäen, että toimet toteutetaan ja ylläpidetään hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaisesti ja toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä: 1. Seuraavat toimenpiteet on tehtävä ennen tämän luvan mukaisen ottamisen aloittamista: - ottamisalue tulee merkitä maastoon (alue enintään ottamissuunnitelman mukainen); - alin ottamistaso tulee merkitä selvästi näkyvällä tavalla, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta tai teknisesti vaikea toteuttaa; - luvassa määrätty vakuus on asetettava valvontaviranomaisen hyväksymän vakuusohjeen mukaisesti ja - hakijan tulee pyytää aloitustarkastusta vähintään kaksi viikkoa ennen ottamisen aloittamista. 2. Ottamisalueen jyrkänteiden reunat tulee suojata aidalla tai selkeästi havaittavalla merkkinauhalla putoamisvaaran ehkäisemiseksi. 3. Ottamisalueella ei saa säilyttää polttoaineita tai muita öljytuotteita, eikä suorittaa koneiden korjaus- ja huoltotöitä ilman pakottavaa tarvetta. Valvontaviranomainen voi kuitenkin erikseen myöntää luvan toimintajakson aikaiselle varastoinnille, jos toiminnanharjoittaja esittää valmiussuunnitelman öljyvahinkojen torjumisesta ja viranomainen sen hyväksyy. Aluetta ei saa käyttää romujen tai muun jätteen varastona. 4. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle vuosittain edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu tammikuun 31. päivään mennessä. Ilmoitus tulee tehdä Nottorekisteriin rekisterinpitäjän erikseen antamien ohjeiden mukaisesti. 5. Jos alueella tehdään kiviaineksen murskausta, siitä tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Mikäli alueella murskataan yhdessä tai useammassa jaksossa yhteenlaskettuna yli 50 päivää, tulee murskaukselle hakea ympäristölupa. 6. Ottamisen päätyttyä leikkausluiskat tulee loiventaa siten, että ne liittyvät luontevasti ympäristöön. Varastokasat tulee poistaa, alueen pinnalle tulee levittää metsänkasvulle soveltuva kerros ja alue tulee muutoinkin jättää siistiksi ja ilmoitetun loppukäytön mukaiseksi. 7. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen suorittaa

6 6 lopputarkastuksen ottamistoiminnan päättymisen jälkeen tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen. 8. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Luvan haltijan tulee ilmoittaa myös konkurssista ja konkurssipesän tulee ilmoittaa mahdollisesta toiminnan jatkamisesta. Ellei ilmoitusta toiminnan jatkamisesta tai luvan siirtoa toiselle haltijalle ole tehty 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta, lupa raukeaa ja viranomainen voi teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. Vakuus jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta Hakijan on asetettava euron vakuus jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa asti. Lupaviranomainen voi erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksessä 6 tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Valvontaviranomainen palauttaa vakuuden hakijalle, kun ottamisalue on lopputarkastuksessa katsottu hyväksyttävästi jälkihoidetuksi. Mikäli jälkihoitoa ei hyväksytä ja luvanhaltija ei määräyksestä huolimatta hoida jälkihoitovelvoitetta, ympäristönsuojeluviranomainen voi teettää tarpeelliseksi katsomansa työt käyttämällä hakijan asettamaa vakuutta. Vakuus lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattamisesta Luvan hakija ei ole hakenut toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta, joten vakuutta ei aseteta. Toiminta voidaan aloittaa, kun lupapäätös on lainvoimainen. Päätös saa lainvoiman valitusajan päättymisen jälkeen, ellei päätöksestä ole valitettu. Luvan voimassaolo Lupa on myönnetty kymmeneksi vuodeksi. Luvan viimeinen voimassaolopäivä on Ottotoiminta tulee lopettaa ja ellei ottamiselle haeta jatkoa, maisemointi tulee myös olla tehtynä samaan päivämäärään mennessä. Toiminnan olennaisille muutoksille tulee hakea uusi lupa. MAKSUT Lupahakemuksen käsittelystä peritään 1210 euroa.

7 7 PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Luvanhaltijalta peritään vuosittain valvontamaksua kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. Lisäksi lupa- ja valvontaviranomainen voi periä maksua luvan voimassaoloaikana tehdystä ottamissuunnitelman muutoksesta, vakuuden muuttamisesta, pakkokeinopäätöksestä ja haltijanvaihdoksesta. Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Alueella, jolla on voimassa toimenpiderajoitus yleiskaavan tai asemakaavan laatimista tai muuttamista varten, lupa voidaan myöntää, jollei ottaminen tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle, turmele kaupunki- tai maisemakuvaa eikä muutenkaan ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-aineslain 3 :n mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Hakemuksen mukaisen toiminnan ei katsota olevan ristiriidassa edellä mainittujen luvan myöntämisen edellytysten kanssa, joten lupa maaainesten ottamiselle voidaan myöntää. Yleiset perustelut lupapäätökselle Hakemuksen mukainen ottaminen kohdistuu alueelle, jolta on otettu maaaineksia jo aikaisemmin. Ympäristönsuojeluviranomaisen tietoon ei ole tullut, että toteutuneesta otosta olisi aiheutunut haittoja ympäristölle tai naapureille. Hakemuksen liitteenä oli ottamissuunnitelma, joka sisälsi myös kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Ottamissuunnitelma täytti pääosin ne vaatimukset, joita sille on asetettu maa-ainesasetuksen 2 :ssä. Hakemusta pyydettiin täydentämään luontoselvityksellä, koska sellaista ei ollut alueelta aiemmin tehty. Suunnitelmassa oli arvio jälkihoitokustannuksista (500 /ha), mutta se on tässä päätöksessä korvattu

8 8 viranomaisen maksutaksan mukaisella arviolla (3000 /ha). Ottamissuunnitelmassa ei ollut vaiheistettu ottamista tai jälkihoitotöitä. Vastaus lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin Lausuntoja, muistutuksia tai mielipiteitä ei saatu. Lupamääräysten perustelut Maa-aineslain 11 :n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (VNA maa-ainesten ottamisesta 6 ) Lupamääräys 1. Ottamisalueen ja alimman ottamiskorkeuden merkitsemisellä maastoon varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti. Aloitustarkastus pyydetään tekemään, jotta viranomainen saa tiedon hankkeen aloittamisesta ja jotta voidaan yhdessä käydä läpi, mitä luvassa on hakijalta edellytetty. Aloitustarkastus on myös sopiva tilaisuus esittää luvassa määrätyt vakuudet. Vakuuden tulee olla asetettuna kuitenkin viimeistään ennen maa-ainesten ottamista. Lupamääräys 2. Aitaamisella tai merkitsemisellä turvataan ihmisten ja eläinten liikkumista alueella. Lupamääräys 3. Öljytuotteiden säilyttäminen maa-ainestenottopaikalla edellyttää, että öljyn maaperään pääsyn estämisestä ja öljyvahingon torjunnasta on esitetty suunnitelma. Hakemuksen mukaan alueella ei ole tarkoituskaan säilyttää öljytuotteita. Maa-ainesten ottamispaikat eivät sovellu myöskään romujen tai muiden jätteiden säilyttämiseen tai työkoneiden huoltamiseen. Tällä määräyksellä pyritään pitämään maaainestenottoalue siistin näköisenä ja turvallisena. Lupamääräys 4. Ottamistietojen ilmoittaminen on tarpeen luvan valvontaa varten, mutta se palvelee myös mm. tilastointia. Mikäli jonakin vuonna ei ole ottoa lainkaan ja luvanhaltija tietää sen etukäteen, asiasta kannattaa ilmoittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa valvontaviranomaiselle. Lupamääräys 5. Määräyksellä muistutetaan murskaamiseen liittyvistä ympäristönsuojelulainsäädännöstä tulevista vaatimuksista. Nämä tulevat sovellettavaksi vain siinä tapauksessa, että kiviaineksia murskataan maaainesten ottopaikalla.

9 9 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Lupamääräys 6. Hakemuksessa on ilmoitettu alueen loppukäytöksi metsätalous. Alue on oltava lopputarkastuksessa siisti ja muotoiluiltaan valmis loppukäyttöä varten. Määräyksessä on määritelty vähimmäistaso, jota sovelletaan arvioitaessa jälkihoitotoimenpiteiden riittävyyttä. Lupamääräys 7. Kun luvanhaltija ilmoittaa ottamisen päättymisestä, alueelle voidaan tehdä lopputarkastus, jossa arvioidaan, onko alueen jälkihoito tehty hyväksyttävällä tavalla. Viranomainen poistaa kohteen valvontaohjelmastaan, päättää vakuuden palauttamisesta ja ilmoittaa edelleen ottamisen päättymisestä Notto-rekisteriin. Lupamääräys 8. Haltijanvaihdoksesta tulee ilmoittaa välittömästi viranomaiselle, koska viranomaisen on hyväksyttävä se. Myös konkurssista tulee ilmoittaa välittömästi, koska viranomaisen tulee arvioida ottamisalueen lopettamisen edellyttämät jälkihoitotyöt, mikäli haltijanvaihdosta ei tehdä ja konkurssipesä ei jatka ottamista. Luvassa määrätty vakuus jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta perustuu Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden maa-aineslain mukaisten viranomaistehtävien maksutaksaan Taksassa siistimis- ja tasauskustannusten laskentaperuste metsämaalle on 3000 euroa / ha ja hakemuksen perusteella maisemoitavan alueen pinta-ala on 5,5 ha. Metsityskustannuksia ei ole otettu laskelmassa huomioon, koska alueen oletetaan metsittyvän luontaisesti. Lupahakemuksen käsittelymaksu perustuu myös maa-aineslain mukaisten viranomaistehtävien maksutaksaan Taksan mukainen ottamissuunnitelman tarkastusmaksu on ,009 /m 3 x m 3 = 840. Lisäksi naapurin tai asianosaisten kuuleminen maksaa /kuultava. Kuulemiskirjeitä lähetettiin 16 kpl, joten luvan hinnaksi tulee x 20 = 1210 euroa. Maa-aineslaki (555/1981): 1 (lain soveltamisala), 3 (ainesten ottamisen rajoitukset), 4 (luvanvaraisuus), 5 (ottamissuunnitelma), 5 a (kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma), 6 (luvan myöntämisen edellytykset), 7 (lupaviranomainen ja lausunnot), 10 (luvan voimassaolo), 11 (lupamääräykset), 12 (vakuuden antaminen), 13 (kuuleminen), 13 a (luvan velvoitteista vapauttaminen), 14 (valvontaviranomainen ja hallintopakkoasia), 19 (päätöksen julkipano), 20 (muutoksenhaku), 20 a (valitusoikeus), 21 (lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen), 23 (valvontamaksu ja valtion avustus), 23 a (Ilmoittamisvelvollisuus), 23 b (tietojärjestelmä).

10 10 Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005): 1 (maaainesluvan hakeminen), 2 (ottamissuunnitelma), 3 (kuuleminen), 4 (lausunnot), 6 (lupapäätöksen sisältö), 7 (tarkastusmenettely), 8 (toimenpiteet maa-ainesluvan voimassaolon aikana), 9 (maa-aineslain mukaiset ilmoitukset) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) Maa-aineslain mukaisten viranomaistentehtävien maksutaksat 2016, hyväksytty Mikkelin seudun ympäristölautakunnassa MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallintooikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa antopäivästä antopäivää lukuun ottamatta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla, kunnan jäsenellä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on Hanna Pasonen ympäristöpäällikkö PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Tiedoksi Hakijalle Kangasniemen kunnanhallitus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/kirjaamo/ Ympäristönsuojelu ja vesien hoito-yksikkö, Jääkärinkatu 14, Mikkeli, kirjaamo.etela-savo(at)ely-keskus.fi Valmistelijalle: jouni.lintunen(at)mikkeli.fi Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on annettu erikseen tieto hakemuksesta (16 kirjettä, 19 henkilöä).

11 11 Tieto päätöksestä julkaistaan Kangasniemen kunnan ilmoitustaululla sekä Lupapisteen Julkipano-sivustolla Laskutus: anneli.tirkkonen(at)mikkeli.fi

12 LIITE 1, KARTTA JA ILMAKUVA 12