MIKKELIN SEUDUN PÄÄTÖS 3 /2018 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Maa-aineslain (555/1981)

Transkriptio

1 Mikkelin seudun ympäristölautakunta Liite 1 18 MIKKELIN SEUDUN PÄÄTÖS 3 /2018 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Maa-aineslain (555/1981) PL 33, MIKKELI 4 :n mukaisessa lupa-asiassa. Antopäivä Päätöksessä on liitteineen 11 sivua. MAA-AINESLUPA /Jorma Hämäläinen, HÄMÄLÄINEN ( ), HARJUMAA MIKKELI ASIA Maa-aineslain (555/1981) 4 :n mukainen päätös maa-ainesten (soran ja hiekan) ottamiseen Mikkelin Harjumaan kylässä sijaitsevalta ottoalueelta ( ). Kiinteistön ja ottamispaikan sijainnin osoittava kartta ja ilmakuva ovat päätöksen liitteenä. Ottamisalueen keskipisteen sijaintikoordinaatit (ETRS-TM35FIN): N , E HAKIJA Jorma Hämäläinen Pajulantie 18 b HARJUMAA, Mikkeli Y-tunnus: -, identifiointi laskuttajalle erikseen, kotipaikka Mikkeli KIINTEISTÖNOMISTAJA Yhteyshenkilö: Jorma Hämäläinen puh pokkiin(at)gmail.com Laskutusosoite: Y-tunnus - Jorma Hämäläinen Pajulantie 18 b HARJUMAA Kiinteistön ( ) omistaa Jorma Hämäläinen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Lupaa haetaan soran ja hiekan ottamiselle. 1

2 Maa-ainesten ottaminen on luvanvaraista maa-aineslain 4 :n perusteella. Maa-aineslain 7 :n mukaan maa-ainesten ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena Mikkelissä toimii Mikkelin seudun ympäristölautakunta. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lupapisteeseen Hakemusta on muutettu kaivannaismäärän ja ottoalueen laajuuden osalta (ottomäärää on vähennetty ja ottoaluetta on pienennetty). SELVITYS OTTAMISALUETTA KOSKEVISTA LUVISTA JA KAAVOITUSTILANNE Lupatilanne Alueella on ollut ottamistoimintaa aikaisempina vuosikymmeninä. Alueella ei ole voimassa olevaa maa-ainesten ottolupaa. Alueen kaavoitustilanne Voimassa olleessa seutukaavassa ei ole ollut estettä alueen soran ottamiselle. (Lausunto viereiselle maa-ainesottopaikalle, tilalle TIILIKKA , Etelä-Savon maakuntaliitto) Nykyisin voimassa olevassa maakuntakaavassa ( ) Palokangas on merkitty pohjavesialueeksi, pv Soranottomerkintää ei ole. Maakuntakaavan tausta-aineistossa (GTK:n kiviainestilinpito, KITTI, hankeaineistot v ) Palokankaan alueesta on todettu, että se on maaainesottoon osittain soveltava alue. Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaavassa ( ) Palokangasta ei ole mukana luettelossa, jossa mainitaan maa-ainesten ottoon ja turvetuotantoon soveltuvat alueet. (Maakuntakaavan kohdeluettelo, 43, Maa-ainesten ottoon ja turvetuotantoon soveltuvat alueet, s. 15). 2

3 OTTAMISALUEEN YMPÄRISTÖ, MAISEMA JA KOHTEET, JOIHIN MAA-AINESTEN OTTAMISELLA ON VAIKUTUSTA OTTAMISTIEDOT Ottoalue sijaitsee haja-asutusalueella valtatie (Vt) 13 varressa Harjumaassa, noin 22 km Mikkelistä pohjoiseen. Osoitteella ilmaistuna alue sijaitsee noin Jyväskyläntie 204 kohdalla. Ottamisalue rajoittuu lännessä naapurin maa-ainesten ottoalueeseen (TII- LIKKA) ja pohjoisessa hakijan omaa metsämaata, samaa kiinteistöä. Vt 13 ja ottoalueen väliin jää metsämaata. Idässä ja etelässä on metsämaata. Hakemuksen mukaan lähimpään talouteen, joka sijaitsee Vt13:n varressa, on matkaa n. 0,7 km. Lähin kesäasunto sijaitsee noin 0,3 km etäisyydellä ottoalueesta Palokankaalla. Pinta- ja pohjavesiolosuhteet Alueella ei ole pohjaveden ottamoita, mutta alue sijoittuu Palokankaan pohjavesialueelle, joka on luokiteltu 2. luokan pohjavesialueeksi ( Palokangas). Ottoalueen lähin lampi on Likolampi (koilliseen ottoalueesta) sen korkeus on peruskartassa +109,5. Likolammesta ojitukset on tehty siten, että vedet ohjautuvat Tiilikan lampeen, +107,5. Luoteessa on Kurjenlampi, jonka korkeus peruskartassa on + 103,0 m. Kurjenlampeen on ohjattu Vt13 etelänpuoleiset pintavedet. Lännessä oleva Pesäjärvi on peruskartan mukaan tasolla +99, 5. Ottoalueiden ympäristön ojitusvedet kulkevat Kurjenlammen Kurjenjoen kautta Pesäjärveen. Luontoselvitys Hakemus sisältää luontoselvityksen (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, ): Luontoselvityksessä ei todettu sellaisia erityisiä luontoarvoja, jotka tulisi ottaa huomioon maa-ainesten ottamisluvan käsittelyssä ja alueella harjoitettavassa toiminnassa. Tehdyn asiantuntija-arvioinnin perusteella ei kohteella ehdoteta tehtäväksi tarkempia lajistoselvityksiä. Maa-aineslupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi m 3 ktr soran ja hiekan ottamiseksi. Ottoalueen kokonaispinta-ala on 1,42 ha. Ottaminen on suunniteltu totutettavaksi naapurikiinteistön TIILIKAN ( ) rajalla ilman rajalle jäävää. 3

4 (Mikkelin Autokuljetus Oy:n ja Jorma Hämäläisen välinen sopimus (Hämäläinen R:no 12:35, ). Ottamissuunnitelma Hakemuksessa esitetään kaivualueen alimmaksi ottotasoksi +110,3 (N60), jolloin pohjaveden suojaksi jää 3 metrin suojakerros. Hakemuksessa on esitetty pohjavesiputkia ja niistä saatuja mittauksia. Pohjavesitiedot alueella ovat vaihtelevia. GTK on asennuttanut vuonna 2011 pohjavesiputken HP tämän suunnitelman alueelle. Tuossa putkessa o pohjaveden pinta havaittu vuosina tasolla + 104, ,45 (N60). Nämä havainnot ovat noin 2,7 m alempia kuin muissa havaintopaikossa. Hakemuksessa on esitetty, että ottamisen aikana voidaan pohjaveden tarkkailua suorittaa pohjavesiputkista 2-08, 3-08 ja pvp 3 TIILIKAN alueella. (Putket on merkitty suunnitelmakarttaan :1000 ( ). Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan alueen pintamaita oli arvioitu olevan 2200 m 3 ktr, jotka on kuorittu alueen reunoille. Kantoja ja hakkuutähteitä on arvioitu olevan noin 30 m 3 ktr. Liikenne Liikenne ottamisalueelle tapahtuu Jyväskyläntietä (Vt13) pitkin. Valtatieltä on luvallinen liittymä ottamisalueelle noin Jyväskylätie 204 kohdalla. Jälkihoito ja alueen myöhempi käyttö Leikkausluiskat maisemoidaan maa-aineksilla kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Sekoittuneita ja käyttökelvottomia maa- kiviaineksia käytetään luiskien loiventamiseksi. Hakemuksen mukaan ottotason korkeusasemassa on huomioitu riittävä suojaetäisyys pohjaveden pintaan, jolloin ottamistoiminta ei aiheuta muutoksia pohjavesiolosuhteisiin. Puunkannot, risut haketetaan energiaksi tai maanparannusaineeksi. Muotoiltu ottoalue metsitetään luontaisesti ja se jää metsätalousmaaksi. 4

5 ASIAN KÄSITTELY Kuuluttaminen Hakemuksesta on kuulutettu Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla välisenä aikana. Naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille (9 kpl) on lähetetty tieto lupahakemuksen vireilläolosta kirjeenä. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimistolla Mikkelissä ja internetissä Lupapisteen ylläpitämällä Julkipanosivustolla. Muistutukset Hakemuksesta ei annettu muistutuksia. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunto. ELY keskuksella ei ole ole asiaan erityistä lausuttavaa, lausunto on merkinnällä puollette ( ). Tarkastus Alueelle on tehnyt tarkastus YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää Jorma Hämäläiselle maa-aineslain 4 :n mukaisen maa-ainesten ottamisluvan Mikkelin kaupungin Harjumaan kylässä sijaitsevalle tilalle HÄMÄLÄINEN (RN: ) kokonaismäärältään m 3 ktr:n (kiintokuutiometrin) soran ja hiekan ottamiselle edellyttäen, että toimet toteutetaan ja ylläpidetään hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaisesti ja toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä: 1. Seuraavat toimenpiteet on tehtävä ennen tämän luvan mukaisen ottamisen aloittamista: - ottamisalue tulee merkitä maastoon - alin ottamistaso tulee merkitä selvästi näkyvällä tavalla - luvassa määrätty vakuus on asetettava valvontaviranomaisen hyväksymän vakuusohjeen mukaisesti ja - hakijan tulee ilmoittaa ottotapahtumat / pyytää aloitustarkastusta vähintään kaksi viikkoa ennen ottamisen aloittamista. 2. Liittymäkohdan tielle on oltava näkymältään avoin ja turvallinen. Soranajo tulee olla merkitty/ ilmoitettu liikennemerkein. 3. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle vuosittain edellisenä vuonna otetun aineksen määrä ja laatu tammikuun 31. päivään mennessä. Ilmoitus tulee tehdä NOTTO -rekisteriin rekisterinpitäjän erikseen antamien ohjeiden mukaisesti. 5

6 4. Pohjaveden pinnan korkeuden tarkkailu tehdään seuraavan kolmenvuoden aikana keväällä (maalis-huhtikuussa) ja syksyllä (syyslokakuussa) hakemuksessa esitetyistä putkista. (Suunnitelmakartan nykytilanne kartassa putket pohjavesiputkista 2-08, 3-08 ja pvp 3.) 5. Alin ottotaso on + 110,3 m, kuitenkin siten että pohjaveden suojaksi jää kolmen (3) metrin paksuinen suojakerros. ( päivätty suunnitelmakartta. Suunniteltutilanne 1:1000. Piirustusnumero 4.) 6. Kannas viereisen ottoalueen väliltä poistetaan mahdollisimman pian ottokauden alussa. Jäävät leikkausluiskat tulee muotoilla (1:3) tai loivemmiksi. Oton aikana jyrkänteiden reunat on merkittävä riittävän hyvin. 7. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä Mikkelin seudun ympäristöpalveluille. Ympäristöpalvelut suorittaa lopputarkastuksen ottamistoiminnan päättymisen jälkeen tai luvan voimassaoloajan kuluttua umpeen. 8. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista, kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Luvan haltijan tulee ilmoittaa myös konkurssista ja konkurssipesän tulee ilmoittaa mahdollisesta toiminnan jatkamisesta. Ellei ilmoitusta toiminnan jatkamisesta tai luvan siirtoa toiselle haltijalle ole tehty 6 kk:n kuluessa konkurssin alkamisesta, lupa raukeaa ja viranomainen voi teettää tarpeelliseksi katsomansa jälkihoitotyöt käyttämällä vakuutta. Vakuus jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta Hakijan on asetettava 4200 euron vakuus jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa asti. Lupaviranomainen voi erityisestä syystä määrätä lisävakuuden asettamisesta, mikäli vakuuden ei voida katsoa olevan riittävä lupamääräyksissä 4-6 tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Valvontaviranomainen palauttaa vakuuden hakijalle, kun ottamisalue on lopputarkastuksessa katsottu hyväksyttävästi jälkihoidetuksi. Mikäli jälkihoitoa ei hyväksytä ja luvanhaltija ei määräyksestä huolimatta hoida jälkihoitovelvoitetta, ympäristönsuojeluviranomainen voi teettää tarpeelliseksi katsomansa työt käyttämällä hakijan asettamaa vakuutta. Luvan voimassaolo Lupa on myönnetty kymmeneksi vuodeksi. Luvan viimeinen voimassaolopäivä on

7 Ottotoiminta sisältää maisemoinnin. Otto tulee lopettaa ja maisemointi tulee olla tehty vastaavaan ajankohtaan mennessä. Toiminnan olennaisille muutoksille tulee hakea uusi lupa. MAKSUT Lupahakemuksen käsittelystä peritään 1592 euroa. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Luvanhaltijalta peritään vuosittain valvontamaksua kulloinkin voimassa olevan taksan mukaisesti. Lisäksi lupa- ja valvontaviranomainen voi periä maksua luvan voimassaoloaikana tehdystä ottamissuunnitelman muutoksesta, vakuuden muuttamisesta, pakkokeinopäätöksestä ja haltijanvaihdoksesta. Luvan myöntämisen edellytykset Maa-aineslain 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Alueella, jolla on voimassa toimenpiderajoitus yleiskaavan tai asemakaavan laatimista tai muuttamista varten, lupa voidaan myöntää, jollei ottaminen tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle tai muuttamiselle, turmele kaupunki- tai maisemakuvaa eikä muutenkaan ole ristiriidassa 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-aineslain 3 :n mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu: 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista; 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Hakemuksen mukaisen toiminnan ei katsota olevan ristiriidassa edellä mainittujen luvan myöntämisen edellytysten kanssa, joten lupa maa-ainesten ottamiselle voidaan myöntää. Yleiset perustelut lupapäätökselle Hakemuksen mukainen ottaminen kohdistuu alueelle, jolta on otettu maaaineksia jo aikaisemmin. Ympäristönsuojeluviranomaisen tietoon ei ole tul- 7

8 lut, että varsinaisesta otosta olisi aiheutunut haittoja ympäristölle tai naapureille. Hakemuksen liitteenä on ottamissuunnitelma, joka sisältää myös kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman. Ottamissuunnitelma täyttää pääosin ne vaatimukset, joita sille on asetettu maa-ainesasetuksen 2 :ssä. Luontoselvitystä ei vaadittu, koska alue on vanhaa soranottoaluetta ja ottoalue on avattu kokonaisuudessaan. Arviota alueen jälkihoidon kustannuksista ei ollut esitetty ottamissuunn i- telmassa, joten vakuus on laskettu maksutaksan perusteella. Ottamissuunnitelmassa ei ollut vaiheistettu ottamista tai jälkihoitotöitä. Lupamääräysten perustelut Maa-aineslain 11 :n mukaan ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jolleivät sanotut seikat käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Lupapäätöksessä tulee antaa myös tarvittavat määräykset ottamistoiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä muista valvonnan kannalta tarpeellisista toimenpiteistä, jos seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. (VNA maa-ainesten ottamisesta 6 ) Lupamääräys 1. Ottamisalueen ja alimman ottamiskorkeuden merkitsemisellä maastoon varmistetaan, että ottaminen tapahtuu ottamissuunnitelman mukaisesti. Ilmoitus ottamisesta/ja mahdollisesta aloitustarkastuksesta pyydetään tekemään, jotta viranomainen saa tiedon ottotoiminan jatkumisesta ja jotta voidaan tarvittaessa yhdessä käydä läpi, mitä luvassa on hakijalta edellytetty. Lupamääräys 2. Määräyksessä on huomioitu yleinen liikenneturvallisuus. Lupamääräys 3. Valvontaa varten tulee ilmoittaa vuotuiset ottomäärät ja voidaan seurata luvan toteutumista. Lupamääräykset 4, 5 ja 6. Alin ottamistaso on suhteessa TIILIKAN ottamistasoon. TIILIKAN tilan ottotaso on pidetty aikaisempien lupien mukaisena kuitenkin siten, että pohjaveden korkeutta on selvitettävä seuraavien kolmen vuoden aikana, jotta voidaan varmistua riittävän maakerroksen jäämisestä pohjaveden ja maanpinnan väliin. Lupamääräys 7. Hakemuksessa on arvioitu, että alue jää metsätalousmaaksi. Tällä hetkellä viimeistelemätön kannas on alueen käytön ja turvallisuuden kannata syytä poistaa mahdollisimman pian. 8

9 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Alue on oltava lopputarkastuksessa siisti ja muotoiluiltaan valmis loppukäyttöä varten. Määräyksessä on määritelty vähimmäistaso, jota sovelletaan arvioitaessa jälkihoitotoimenpiteiden riittävyyttä. Kun luvanhaltija ilmoittaa ottamisen päättymisestä, alueelle voidaan tehdä lopputarkastus, jossa arvioidaan, onko alueen jälkihoito tehty hyväksyttävällä tavalla. Viranomainen poistaa kohteen valvontaohjelmastaan, päättää vakuuden palauttamisesta ja ilmoittaa edelleen ottamisen päättymisestä NOTTO -rekisteriin. Lupamääräys 8. Haltijanvaihdoksesta tulee ilmoittaa välittömästi viranomaiselle, koska viranomaisen on hyväksyttävä se. Myös konkurssista tulee ilmoittaa välittömästi, koska viranomaisen tulee arvioida ottamisalueen lopettamisen edellyttämät jälkihoitotyöt, mikäli haltijanvaihdosta ei tehdä ja konkurssipesä ei jatka ottamista. Vakuuden perustelu: Luvassa määrätty vakuus jälkihoitovelvoitteiden suorittamisesta perustuu Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden maa-aineslain mukaisten viranomaistehtävien maksutaksaan Taksassa siistimis- ja tasauskustannusten laskentaperuste metsäalueelle on 3000 euroa / ha ja hakemuksen perusteella maisemoitavan alueen pinta-ala on 2,34 ha. Vakuus on 1,4(2)ha x 3000 /ha = 4200 Lupamaksun perustelu: Lupahakemuksen käsittelymaksu perustuu myös maa-aineslain mukaisten viranomaistehtävien maksutaksaan Taksan mukainen ottamissuunnitelman tarkastusmaksu on ,009 /m 3 x m 3 = Lisäksi naapurin tai asianosaisten kuuleminen maksaa /kuultava. Kuulemiskirjeitä lähetettiin 9 kpl x20 =230. Luvan hinnaksi tulee = Maa-aineslaki (555/1981): 1 (lain soveltamisala), 3 (ainesten ottamisen rajoitukset), 4 (luvanvaraisuus), 5 (ottamissuunnitelma), 5 a (kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma), 6 (luvan myöntämisen edellytykset), 7 (lupaviranomainen ja lausunnot), 10 (luvan voimassaolo), 11 (lupamääräykset), 12 (vakuuden antaminen), 13 (kuuleminen), 13 a (luvan velvoitteista vapauttaminen), 14 (valvontaviranomainen ja hallintopakkoasia), 19 (päätöksen julkipano), 20 (muutoksenhaku), 20 a (valitusoikeus), 21 (lainvoimaa vailla olevan päätöksen noudattaminen), 23 (valvontamaksu ja valtion avustus), 23 a (Ilmoittamisvelvollisuus), 23 b (tietojärjestelmä). 9

10 Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005): 1 (maaainesluvan hakeminen), 2 (ottamissuunnitelma), 3 (kuuleminen), 4 (lausunnot), 6 (lupapäätöksen sisältö), 7 (tarkastusmenettely), 8 (toimenpiteet maa-ainesluvan voimassaolon aikana), 9 (maa-aineslain mukaiset ilmoitukset) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) Maa-aineslain mukaisten viranomaistentehtävien maksutaksat 2016, joka on hyväksytty Mikkelin seudun ympäristölautakunnassa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Itä-Suomen hallintooikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa antopäivästä antopäivää lukuun ottamatta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla, kunnan jäsenellä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on Hanna Pasonen ympäristöpäällikkö PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Hakijalle Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valmistelijalle Laskutus Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on annettu erikseen tieto hakemuksesta (9 kpl). Tieto päätöksestä julkaistaan Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla sekä Lupapisteen Julkipano-sivustolla. 10

11 LIITE 1, ILMAKUVA ja KARTTA, JYVÄSKYLÄNTIE