Usein tuntuu, että olemme melko synkkien

Transkriptio

1

2 ANTON SUCKSDORFF Taide saa voimaan hyvin Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin asiakaslehti 2/2015 Vastaava toimittaja HEIDI ALMI Ilmoitusmyynti Sari Salaja SUOMEN KANSALLISOOPPERA Toimitussihteeri HELI RISLAKKI Helsinginkatu 58 (09) PL 176, Helsinki Toimitus HEIDI ALMI, JUSSI ILTANEN, Painos kpl (09) JUHANI KOIVISTO, HELI RISLAKKI Painopaikka FORSSA PRINT Tätä numeroa avustivat BENJAMIN ILMONI, ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) KAAPO KAMU, KRISTA KELTANEN, MINNA LINDGREN, RAISA RAUHAMAA, ANTON SUCKSDORFF, AULI SÄRKIÖ Ooppera & Baletti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa Usein tuntuu, että olemme melko synkkien uutisten ympäröimiä. Miten vahvistaa omaa jaksamista ja uskoa tulevaan? Hyvä mieli lisääntyy ja hyvinvointi paranee taidekokemusten äärellä tämä on todistettu jo monissa tutkimuksissakin, ja asian vahvistavat omat kokemuksemme ja yleisöltämme saatu palaute. Taide on oivallinen keino irtautua hetkeksi arjesta, voimaantua, iloita, herkistyä, ymmärtää elämän moninaisuutta ja liittyä yhteen muiden kanssa yhteisten elämysten äärelle. Jokaisella on oma tapansa nauttia taiteesta yksi kaipaa viihdykettä, toinen ajattelemisen aihetta, kolmas haluaa kokea jotakin aivan uutta. Tarjoamme tällä kaudella jokaiselle jotakin: uusia kantaesityksiä, viihdyttäviä iltoja ja ajattelemisen aihetta antavia klassikoita. Itse odotan erityisellä innolla NIKOLAI GOGOLIN novelliin perustuvaa, hulvattoman satiirista Nenä-oopperaa. Vaikeinakin aikoina on tärkeää säilyttää usko tulevaisuuteen. Siksi haluammekin tuottaa uusia suomalaisia baletteja ja oopperoita nykyisille ja tuleville sukupolville. Kaikkien tuntema satuklassikko Pieni merenneito saa lokakuussa uuden asun balettina, ja tammikuussa saamme kokea Apocalypticasta tuttujen muusikoiden oopperan Indigo. Kehitämme jatkuvasti myös uusia tapoja kohdata suomalaisia niin kouluissa kuin hoivakodeissa, ja nykypäivänä myös verkossa. Tämä syksy alkoi Oopperan kummitus -musikaalilla, joka on saanut erinomaisen vastaanoton. Kiitos kaikista palautteista! Kummituksen myötä olemme saaneet myös runsaasti ensikävijöitä taloon. Toivotamme teidät kaikki sekä uudet että entiset ystävämme lämpimästi tervetulleiksi nauttimaan musiikista, liikkeestä, visuaalisuudesta ja taiteen hyvinvointia lisäävästä nautinnosta! Ulkoasu AGENCY LEROY Kannessa EICCA TOPPINEN, PERTTU KIVILAAKSO Kansikuva ANTON SUCKSDORFF KRISTA KELTANEN Päivi Kärkkäinen Pääjohtaja

3 Tässä numerossa Ooppera & Baletti Nro 2/2015 Ensi-illat ja ilmiöt 8 Metallimiesten romanttinen Indigo 12 Hulvaton satiiri Nenä 16 Jorma Uotinen ja Liikkeen legendat Tuomas Katajala Hulttion tiellä Aivan uudenlainen Taikahuilu Koululaiset Sibeliuksen jalanjäljissä Palstat 6 Kellon ympäri: 14:28 metalliverstas 28 Töissä taidetehtaassa: Pukuhuoltaja Maritta Odrischinsky 30 Aitiopaikka: Uutisia, ihmisiä ja tapahtumia 32 Ohjelmistossa 34 Kellon ympäri: 17:15 balettioppilaitoksen tunti 38 Liput ja palvelut 40 Kalenteri Anna palautetta Tilaa lehti (09) palautteet@opera.fi > Anna palautetta Tilaa Kansallisooperan ja Kansallisbaletin asiakaslehti maksutta kotiosoitteeseesi: liput@opera.fi tai (09) BENJAMIN ILMONI

4 Kellon ympäri 14:28 Lavasteiden valmistus alkaa metalliverstaalta, jossa 3 metallimiestä luo rungon erilaisille lavaste-elementeille. Verstaalla katkaistaan, taivutetaan, hitsataan, sorvataan ja hiotaan eri metalleja. Vuodessa kuluu jopa 3 km teräsja alumiiniputkea, kymmeniä kiloja hitsauslankaa sekä tuhansia pultteja ja muttereita. Tavoitteena on luoda keveitä, turvallisia ja kestäviä lavasteita. Työtä ohjaavat lavastussuunnittelijan toiveet ja ajatus katsojalle välittyvästä illuusiosta. BENJAMIN ILMONI

5 9 Indigo Indigo, kantaesitys KAUNEIN OOPPERA SITTEN TURANDOTIN Apocalyptican Perttu Kivilaakso ja Eicca Toppinen lähtivät tekemään ensimmäistä oopperaansa aivan eri lähtökohdista. Eican suhde lajiin oli melko viileä ja etäinen, Pertun elinikäinen ja kiihkeä. Teksti MINNA LINDGREN Kuvat ANTON SUCKSDORFF

6 Indigo 11 Indigo Indigo, kantaesitys Asenne on kummallakin sama. Se on heviasenne, ja siksi Indigoa voinee sanoa metallioopperaksi, vaikka se tuskin sitä on. Orkesteri on perinteinen, siihen ei ole lisätty rumpusettiä ja sähkökitaraa, ja teos noudattaa parhaiden oopperoiden hyväksi havaittua reseptiä. On johtoaiheita, aarioita, duettoja, kuorokohtauksia ja tanssijat. Tehtiin kaunein ooppera sitten Turandotin, PERTTU KIVILAAKSO ja EICCA TOPPINEN sanovat ja paljastavat, mitä heviasenne on: rohkeutta tehdä asiat omalla tavallaan, muista välittämättä. Ei kukaan muu uskalla säveltää näin kauniita aarioita ja romanttista tarinaa 2010-luvulla. Heidän oopperassaan on eeppistä kauneutta, ja melodia on musiikin tärkein elementti. Ja se on kieltämättä aika anarkistista. Indigo on läpisävelletty numeroooppera, jossa ei ole puherepliikkejä. Varsinkin tenoreilla on pitkälinjaista melodiaa ja vain muutama rooli on laulultaan poprytminen. Musiikkia ja tekstiä on enemmän kuin WAGNERIN Jumalten tuhossa, mutta se mahtuu kahteen tuntiin. Asiat tapahtuvat päällekkäin ja vikkelästi. Mutta kun aaria alkaa, aika pysähtyy, Perttu kuvaa. Me haluttiin sarjakuvaestetiikkaa, Eicca jatkaa. Ei niinkään visuaalisesti, vaan rytmisesti. Aariaan tiivistyvät suurimmat tunteet, sydänsurut, epätoivo ja epävarmuus kuten PUCCINILLA ja VERDILLÄ. Oopperan superkuluttajana Perttu tuntee mestareiden temput ja piti kiinni muutamasta fiksaatiostaan. Oli pakko saada samanlainen kohtaus kuin Otellon rakkausduetto ja ympätä se samaan kohtaan, kultaiseen leikkaukseen ensimmäisen näytöksen loppuun. Toinen päähänpisto rikkoo perinteen. Päähenkilön on kuoltava kaksi kertaa. Se on intohimoinen ja ihana juttu. Itkeminen on ihanaa Kun nuoret miehet ovat pitkätukkaisia romantikkoja, heidän katu-uskottavuuttaan ei horjuta mikään, ei edes sanan ihana käyttö tai suurten oopperasäveltäjien ja tenoreiden haudoilla itkeminen. Se on Pertun harrastus. Hänellä on tuhansia oopperalevyjä, ja hän rakastaa oopperan kuuntelemista. Apocalyptican pojat ovat tottuneet siihen, että tietyissä kaupungeissa Perttu häipyy suorittamaan rituaalejaan. Verdin kappelissa kuuntelin koko Otellon, eikä vahtimestari raaskinut heittää ulos, vaikka sulkemisaika oli jo mennyt. FRANCO CORELLIN haudalla kaulailin jonkun italialaisen puutarhurin kanssa, annoin hänelle kuulokkeeni ja yhdessä itkimme. Minulle ooppera ei ole ollut kauhean tärkeä juttu, ja juuri siksi se nyt kiinnosti. Se on monipuolinen maailma, joka vaatii paneutumista, Eicca sanoo. Hän kävi nuoruudessaan katsomassa vääriä oopperoita, niitä samoja, joista Perttu meni sekaisin. Joku DONIZETTIN Lemmenjuoma ei ollut mun juttu silloin. Nyt häntä kiinnostavat JANÁČEKIN oopperat ja ŠOSTAKOVITŠIN Nenä. Harmittaa, että ollaan kiertueella silloin, kun se on Kansallisoopperassa. Ajaton tarina rakkaudesta Tarina on syntynyt libretisti SAMI PARKKISEN, ohjaaja VILPPU KIL- JUSEN ja Perttu Kivilaakson yhteistyönä. Istuttiin Auran ABC:llä ja heitettiin ideoita, Perttu sanoo. Aiheeksi tuli ajaton, moraalinen teema: miten paljon ihminen on valmis uhrautumaan rakkauden takia. Ympäristö on jäätävä. Sitä säätelee ylikansallinen lääkefirma, jota kuvastaa julma ja militanttinen konemusiikki. Ahneus, kylmyys ja orjuuttavat lääkkeet tekevät ihmisistä tahdottomia, mutta osa kapinoi. Ja kun oopperassa ollaan, liikutaan monella tasolla: paralleelitodellisuudessa, unimaailmassa ja yksilöiden alitajunnassa, jossa syvin taso on indigotila. Musiikissa rakkaus on taivaspaikka Puccinin jalanjäljissä. Matkan varrella Perttu ja Eicca huomasivat, että alkuperäinen teksti meni melkein kokonaan roskakoriin. Samalla kuoro tuli sijoitettua etupäässä lavan ulkopuolelle. Kuoro laulaa enemmän kulisseissa kuin Puccinin koko tuotannossa. Vilppu on kironnut sitä aika lailla, Perttu nauraa. Tekijät toivovat, että lopussa katsoja miettisi, mihin on joutunut, mikä realiteetti on vallalla. Kuin mitä tahansa musiikkia Apocalypticassa Perttu ja Eicca ovat tehneet niin paljon töitä yhdessä, että samat adjektiivit tarkoittavat samoja asioita. Korkeintaan bändin pojat pystyvät tunnistamaan, kumpi on jonkun kohdan musiikista tehnyt. Työnjako oli helppo. Perttu ja Eicca kävivät kohtausluettelon läpi ja jakoivat hommat. Samalla sovittiin kunkin kohtauksen tunnetila, sävy ja draamallinen kaari. Sitten kumpikin hoiti oman osuutensa ja taas tavattiin. Ensimmäisen kierroksen jälkeen säveltäjät panivat Verdin ja Puccinin tyyliin libretistin tekemään laulujen sanat uudestaan. Mentiin musiikin ehdoilla, Eicca sanoo. Teksti on sopeutunut musiikkiin. Eri vaiheet ovat edenneet orgaanisesti, käsi kädessä. Jos toinen jumittui, toinen jatkoi. Perttu oli miettinyt pitkään alkusoittoa keksimättä hyvää ratkaisua. Sitten hän antoi pallon Eicalle ja alkusoitto loksahti kohdalleen. Samalla tavalla jokainen kohtaus tuntui loogisesti asettuvan oikealle paikalleen, musiikin mukaan. Ihan uskomatonta, miten se lähti rullaamaan. Meillä oli valtava into ja samanlainen näkemys siitä, mitä pitää tulla, mitkä ovat henkilöiden syvällisemmät tasot. Kaikki oli aika itsestään selvää, Eicca sanoo. Hän on projektin realisti, toisaalta myös se, jota oopperan traditio ei rasita. Mä en fanita niin suunnattomasti kuin Perttu. Se on ollut ihan omissa sfääreissään, mä olen pysynyt messissä ja hoitanut osuuteni. He uskovat ääripäiden yhdistämiseen ja omaan visioon. Kun kumpikin tuo mukaan omat juttunsa, yhteinen sävel on enemmän kuin mihin yksin pystyisi. Periaatteessa ooppera on syntynyt kuten Apocalypticankin musiikki. Tämä on semmoinen ooppera, jonka haluaisin itse nähdä, Eicca sanoo. Ei tällä mitään kohderyhmää ole, niin kuin ei Apocalypticallakaan. Meidän keikoilla voi olla kolme sukupolvea sulassa sovussa. Jos me rakastetaan tätä, me ei voida olla ainoita. Niin me ollaan kaikki jutut tehty, Perttu komppaa. Perttu Kivilaakso Eicca Toppinen Indigo Kantaesitys Libretto Musiikinjohto Musiikin editointi, Sami Parkkinen Jaakko Kuusisto sovitus ja orkestrointi Jaakko Kuusisto Ohjaus Lavastus Puvut Valaistus Koreografia Vilppu Kiljunen Sampo Pyhälä Kalle Kuusela Matti Leinonen Reija Wäre Daniel Aurelia Myrna Carl Hackert Swanson Markus Nykänen Marjukka Tepponen Mari Palo Christian Juslin Jaakko Kortekangas Päivi Nisula Täydellinen roolilista Indigo on nähtävissä myös Yle Teemalla

7 13 Nenä Absurdi ooppera uuden ajan hengessä Teksti JUHANI KOIVISTO Vanha Venäjä oli poissa, jotain uutta etsittiin kiihkeästi niin taloudessa kuin taiteessakin. Kun kaikki vanha kumottiin, tarvittiin myös uudenlainen ooppera. Mutta mistä nuori pietarilainen nero löytäisi aiheen, jota muut eivät vielä olleet käsitelleet? Kukaan ei ollut keksinyt tehdä oopperaa nenästä, joka katoaa kollegioasessorin päästä ja esiintyy valtioneuvoksena. Gogolin absurdin tarinan ja 22-vuotiaan Dmitri Šostakovitšin onnekkaasta kohtaamisesta syntyi vallankumouksellisen kiehtova ooppera. Kuvat SUZANNE SCHWIERTZ / ZÜRICHIN OOPPERA Nenä, ensi-ilta

8 Nenä 15 Nenä Nenä, ensi-ilta DMITRI ŠOSTAKOVITŠIN kynästä pursusi hätkähdyttävää musiikkia, jossa eri tyylit törmäsivät kipinöiden. Hilpeästi laukkaavasta galopista siirrytään kirkollisiin tunnelmiin, tenori laulaa huiman korkeaan e-säveleen asti, välisoitossa esiintyy vain lyömäsoittimia, kahdeksan talonmiestä laulaa samaan aikaan eri tekstiä, kymmenen poliisia, torikauppias ja kuusi matkustajaa selvittävät asioitaan yhtä aikaa musiikki on täynnä erikoislaatuisia käänteitä. Tällaista musiikkia tarvittiin kuvaamaan NIKOLAI GOGOLIN vinksahtanutta maailmaa, jota säveltäjä itse kuvasi näin: Maailmanlaajuiset kysymykset tarttuvat ihmistä kurkusta. Hänellä on pää jo täynnä huolia muutenkin, ja sitten vielä maailmanlaajuiset kysymykset. Siinähän voi menettää järkensä. Tai nenänsä. Nenä katosi neuvostonäyttämöltä Ooppera Nenä valmistui 1928, mutta kun se 1930 esitettiin, STALINISTA oli jo tullut yksinvaltias ja ilmapiiri oli muuttunut. Villisti soivaa Nenää arvosteltiin ja se katosi ohjelmistosta. Šostakovitš menestyi seuraavalla oopperallaan Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth, mutta pian Stalin ryhtyi kriitikoksi ja kirjoitti Pravdassa otsikolla Sekasotkua musiikin asemesta. Säveltäjän oli parasta mukautua, jättää osa teoksistaan pöytälaatikkoon ja tuottaa isänmaallisia kantaatteja. Yhteiskunta oli nyt vääristynyt sellaiseksi, että Gogolin tarina ei enää vaikuttanut satiirilta. Mitenkä poliisivalta voi olla naurettavaa? Šostakovitš kysyy muistelmissaan. Paperilappuakaan et voi pudottaa. Väkijoukkokaan ei ole Nenässä huvittava. Erikseen otettuina kenessäkään ei ole vielä mitään suurempaa vikaa, kaikki ovat vain omituisia, mutta yhdessä he ovat kuin koiralauma. Joka haluaa lähteä ajojahtiin. Šostakovitš huomasi oopperansa kertovan itse asiassa neuvostotodellisuudesta: ilman nenää et ollut ihminen, mutta ilman ihmistä nenä saattoi kohota johtajaksi: Nykyään tällaisia neniä kävelee ympäriinsä siinä määrin, että on pakko ihmetellä. Nenä löysi kuitenkin paikkansa uudelleen länsimaissa 60-luvulta alkaen. Neuvostoliitossa se pääsi näyttämölle vielä ennen säveltäjän kuolemaa Samana vuonna se nähtiin myös Suomen Kansallisoopperassa. Nyt se tunnustetaan 1900-luvun oopperan klassikoksi ja nuoren säveltäjänsä hätkähdyttävimmäksi näyttämöteokseksi. Tarkka ohjaus Ohjaaja PETER STEIN on yksi eurooppalaisen teatterin kärkinimiä. Hän tuli kuuluisaksi erityisesti berliiniläisen Schaubühnen johtajana. Oopperaa hän on ohjannut varsinkin Salzburgin musiikkijuhlilla. Nenässä minua kiehtoo se, että kunnianhimoinen ja hurja säveltäjä on yhdistänyt siinä kaikki mahdolliset ideat, Peter Stein sanoo. Šostakovitš ei näe nenän menettämistä vain groteskina tarinana. Hän on nähnyt, että kenelle tahansa voi tapahtua niin, että äkkiä menettää jotain. Mies voi menettää miehuutensa, nainen naisellisuutensa, äkkiä vain heräät ja huomaat, että jotain on poissa. Stein näkee Šostakovitšin version ja Gogolin alkuperäisen tarinan erona sen, että oopperassa sekoitetaan yksityisiä ja julkisia asioita. Šostakovitšilla on sivujuonne, jota ei ole Gogolilla. Koko Pietari kuulee Kovaljovin nenän kulkevan kaupungilla. Kaikkien on nähtävä se, syntyy joukkohysteria ja poliisi tarvitsee vesisuihkua mellakan rauhoittamiseen. Kansallisoopperassa nähtävä Nenä on alun perin Zürichin oopperan tuotanto. Toteutus on vaativa, sillä yli 70 roolia esittämään tarvitaan peräti 36 eri solistia. Steinin kiitetyssä ohjauksessa on mielikuvitusta, mutta tärkeintä siinä on tarinan tarkka välittäminen ja uskollisuus partituurille. FERDINAND WOEGERBAUERIN näyttävä lavastus heijastelee 20-luvun venäläisen avantgarden maailmaa. Totta vai unta? Dmitri Šostakovitš Nenä Ensi-ilta Musiikinjohto Ohjaus Uusintaohjaus Lavastus Puvut Valaistus Koreografia Michael Güttler Peter Stein Georg Rootering Ferdinand Woegerbauer Annamaria Heinreich Joachim Barth Lia Tsolaki Kovaljov Jakovlevitš Korttelipoliisi Ivan Nenä Podtotšina Podtotšinan tytär Vladimir Samsonov Jyrki Korhonen Alexey Sulimov Andrei Popov Leonid Bomshteyn Jenni Lättilä Margarita Nacér Täydellinen roolilista Zürichin oopperan tuotanto Onko absurdien ja uskomattomien käänteiden mestarin NIKOLAI GOGOLIN ( ) merkillisin kertomus Nenä totta vai unta? Jos sen lukee lopusta alkuun, se on unta, sillä nos on venäjässä nenä ja son on uni. Gogol kertoo kuitenkin tarinansa hyvin realistisesti kuvatussa todellisessa kaupungissa, jossa tapahtumapaikat ovat tosia osoitteita myöten. Kertomuksen lopussa Gogol hämmentää lukijaa vielä lisää. Ensin hän paheksuu sitä, että kirjailijat valitsevat näin hyödyttömiä aiheita, mutta antaa edelleen ymmärtää uskovansa tapauksen todenmukaisuuteen: Sanottakoon vastaan mitä tahansa, tällaisia tapauksia sattuu harvoin, se on totta, mutta todellakin aina silloin tällöin.

9 17 Liikkeen legendat Liikkeen legendat, ensi-ilta Nykytanssin lähettiläs ja koko kansan Jorma Jorma Uotisen ura alkoi 1970-luvulla, kun Pariisin oopperan modernin tanssin ryhmän johtaja Carolyn Carlson kutsui 26-vuotiaan Kansallisbaletin tanssijan ryhmäänsä. Keväällä 2016 tiet kohtaavat jälleen Kansallisbaletin Liikkeen legendat -illassa, jossa nähdään molempien huippukoreografien teokset. Teksti RAISA RAUHAMAA Kuvat KAAPO KAMU, ARI HEINONEN, ESA HYTÖNEN/HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI, COSTIN RADU Taitelijaprofessori JORMA UOTI- NEN pyyhältää täsmällisesti Café Ekbergille knallia muistuttava vitsikäs, mutta tyylikäs lakattu olkihattu päässä. Hattu kuvastaa kantajaansa: omintakeinen, valoisa, tinkimätön. Ei ole montaa suomalaista, joka ei Jormaa tuntisi. Viimeistään Tanssi tähtien kanssa -ohjelmassa Uotisen syvätarkka tuomarointi toi miehen tutuksi koko kansalle. Tunnettuus on saavutus alalla, joka on harvojen herkkua, onhan Uotinen nykytanssin ykköslähettiläs. Uotinen on myös brändi, erottuva käsite. Sitä hän oli jo ennen brändisanan keksimistä. Kun myin vappukukkia pikkupoikana punaisissa housuissa Porissa, niin minut kuvattiin lehteen, sanoo Uotinen. Ja kun menin Louvreen egyptiläisten muumioiden osastolle, niin kaikki tuijottivat minua. Ihanaa, että elävä ihminen kiinnostaa, hän nauraa. Kyllä minusta saa ottaa kuvia, olenhan tämän näköinen, jatkaa tyylikäs esteetikko. Mutta kun päivitellään, että sinähän olet kaikkialla, niin se ei pidä paikkaansa. Käyn vuosittain vain harvassa tilaisuudessa. Ei ole Uotisen vika, jos käynnit noteerataan ja taas on kuva lehdessä. Uskottava brändi ei synny pelkistä kuvista, vaan siihen vaaditaan sisältö. Maan vetovoima Kuluva vuosi on intensiivinen. Kun Uotinen luettelee vierailujaan: ohjauksia, koreografioita ja konsertteja, niin puheessa vilahtelevat paikkakunnat Utajärveltä Oulun kaupunginteatteriin ja Tampere Filharmonian kautta Berliiniin. Olen tehnyt yli sata koreografiaa, joten kaikki on samaa jatkumoa. Mutta töiden välillä tarvitsen ajan, jolloin en suorita mitään, hän sanoo. Olen kiitollinen, että kelpaan. Taiteilija joutuu aika ajoin kyselemään itseltään: riitänkö vielä. Kentälle tulee yhä uusia sukupolvia, jotka edustavat erilaisia esteettisiä näkemyksiä, hän pohtii. Uotisesta on ihana palata vanhalle työmaalle Kansallisoopperaan. Viimeksi hänen koreografiansa Colours nähtiin Kansallisbaletissa vuonna Nyt on vuorossa Jord. Teos sai ensi-iltansa Tanskan Kuninkaallisessa baletissa vuonna 2005 ja siinä tanssi muun muassa Kansallisbaletin taiteellinen johtaja KENNETH GREVE. Jord sai alkunsa vierailulla Länsi- Australiassa. En ollut koskaan nähnyt mitään sellaista: ääretön autiomaa, jonka

10 Liikkeen legendat 19 Liikkeen legendat Liikkeen legendat, ensi-ilta hiekka oli väkevän punaista! Näky teki minuun valtavan vaikutuksen, kertoo Uotinen. Tanskassa pohjoismaisten koreografien illan teema oli eri elementit, ja Uotinen valitsi ensimmäisenä maan. Jordissa sain punaisen näkyni näyttämölle, hän kertoo. Teoksessa tanssii 12 miestä Apocalyptican musiikkiin. Heavy-musiikki tuo maisemaan dynaamisuutta, se suorastaan työntää liikettä eteenpäin. Kun utelen, mikseivät naiset kelvanneet, niin selitys on ilmeinen. Naiset ovat liian keveitä. Maan paino on raskas, maasta sinä olet tullut ja maahan sinä menet. Toisaalta minua kiinnosti tutkia, mitä tapahtuu, kun tusina miehiä kohtaa keskellä ei mitään. Enempää en halua selittää. MARGUERITE DURAS n sanoin: jos tietäisin, mitä tulen kirjoittamaan, ei maksaisi enää vaivaa kirjoittaa, Uotinen tiivistää. Käännekohtia Liikkeen legendat -illassa oppilas kohtaa mestarinsa. CAROLYN CARLSONIN If To Leave Is To Remember on yksi illan neljästä teoksesta. Vuonna 1976 Carlson teki Kansallisbaletille Kaiku-teoksen, jossa Jorma tanssi. Kun katselemme kuvia Kaikusta, Uotisen pitkät linjat ovat puhtaat ja liikkeen effort, sisäinen pyrkimys, kristallinkirkas. Hän erottuu joukosta. Olin ollut Sveitsissä SERGE GOLOVINEN opissa, joka opetti mistä liikkeessä on kyse: fokusoinnista, liikkeen kohdistamisesta tilassa. Ilman tätä en olisi kelvannut Carolynille. Bussipysäkillä Bulevardilla hän sanoi minulle I want you. Kutsu kävi Pariisin oopperan Groupe de Recherches Théâtrales n ryhmään. Hyppy pikkuisesta Aleksanterin teatterista Pariisiin oli tajunnanräjäytys. Pelkkä oopperarakennus, jonka seinillä lentelevät CHAGALLIN maalaukset, historia ja kauneus, herätti nuoressa miehessä kauhua: miten pystyn tähän. Nyt vaadittiin vastine postikorttiin, jonka 19-vuotias Jorma lähetti äidilleen Pariisista: Tässä kaupungissa haluan joskus työskennellä. Oppivuodet avasivat koko maailman, kun kuuluisa ryhmä kiersi esiintymässä Aasiassa ja Kaukoidässä, yli 30 maassa. Viiden vuoden kuluttua koitti uusi momentum. Nyt Carolyn sanoi: It s time, because I have given you all I can. Mestarilta oli suuri teko päästää irti. Hän näki, että tieni oli vasta alussa, miettii Uotinen. Suurin syy Suomeen paluuseen oli kutsumus. Ajattelin, että ehkä minulla olisi jotain annettavaa. Kun Uotisen Unohdettu horisontti (1981, myös Jojo, 1979) esitettiin, sekä kuvataiteilijat että teatterilaiset tajusivat, että ankea yhteiskunnallinen realismi sai väistyä. Uotinen toi tilalle unien ja alitajunnan voimaan uskovan taiteen. Sen merkitys ajan hengen vapauttajana ja muotojen rikkojana oli valtava. Vähäistä ei myöskään ollut se, että hän toteutti näkyään sekä teoksissaan että rohkealla imagollaan. HUUTO Joogaa ja kulttuuria Haastattelun aikana Uotinen sivuaa ikäänsä, 65. Ihminen on aina oikean ikäinen, riippuu vain minä vuonna on syntynyt, hän sanoo. Miltä ikääntyminen tuntuu? Elän intensiivisesti, mutta enää ei ole kiire. Turha ja tarpeeton putoaa pois, olen valikoivampi. En stressaa, luotan että asiat loksahtelevat oikeille paikoilleen. Kaipaan omia hetkiäni, viihdyn hyvin yksin, hän pohtii. Pari vuotta sitten Uotinen löysi bikram-joogan, jota harjoitetaan 37 asteessa. Ensimmäisellä tunnilla tulvin, liike ihan lävisti kehoni. Tajusin, että jokaviikkoinen jooga on juttuni. Se vaikuttaa vireystasoon, ja kun tunnilla toistetaan kahdesti 26 asanaa, niin mikään ei riko keskittymistä. Lopuksi kysyn, mihin hän palaisi, jos aikakone veisi menneisyyteen. Olen miettinyt paluuta Pariisiin. Mikä stimuloiva kaupunki! Kun vierailin uudessa LOUIS VUITTONIN taidemuseossa, niin pelkkä FRANK GEHRYN nerokas arkkitehtuuri oli kohotettu aistimus, joka kantaa pitkälle. Ranskan kulttuuripolitiikassa on kulttuuriministeri JACK LANGISTA lähtien suosittu ajattelun suuruutta. No limits, taiteilija saa tehdä kaiken, mitä otsalohkosta irtoaa. Suomessakin pitäisi nähdä kulttuuri satsauksena tulevaisuuteen. Kun uusi oopperatalo avattiin vuonna 1993, muistutin omassa avajaispuheessani, että samana vuonna Suomeen hankittiin 64 hornettia. Oopperan hinta vastasi kahden hornetin kustannuksia. Nyt ne hornetit ovat vanhentuneet, mutta talo pysyy. Ei ihme, että Pariisi houkuttaa. Ja siellä Uotinen pääsisi maitokauppaankin rauhassa. Totta on, että aina joku huutaa kadulla ei HUONO ja herkästi pyydetään selfieen. Mikäs siinä, ihmiset ovat ystävällisiä. Tätini mukaan, kun kymmenvuotiaana tein kivistä ja helmistä kaulakoruja, sanoin Ostakaa nyt. Sitten kun tulen kuuluisaksi, ette pysty enää ostamaan, naurattaa kansansuosikki ja professori kuulijaa Suomen Kansallisbaletti Pariisin oopperan modernin tanssin ryhmä Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmän johtaja Jorma Uotinen Suomen Kansallisbaletin johtaja 2002 Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin taiteellinen johtaja JORD Liikkeen legendat Ensi-ilta JORD Koreografia Musiikki Lavastus ja valaistus Puvut LITTLE MONSTERS Koreografia Musiikki Puvut Valaistus IF TO LEAVE IS TO REMEMBER Koreografia Musiikki Lavastus, puvut ja valaistus EPISODE 31 Koreografia Musiikki Puvut Valaistus Jorma Uotinen Apocalyptica Mikki Kunttu Erika Turunen Demis Volpi Elvis Presley Katharina Schlipf Demis Volpi Carolyn Carlson Philip Glass Carolyn Carlson Alexander Ekman Mikael Karlsson, Ane Brun, Erik Satie Luke Simcock Nicole Pearce

11 21 Hulttion tie Luonnollisuuden ehdoilla Tenori Tuomas Katajala suhtautuu työhönsä mutkattomasti. Vilpitön eläytyminen on hänen vahvuuksiaan: keväällä hän hyppää Hulttion tie -oopperan hyväuskoisen mutta onnettoman päähenkilön Tom Rakewellin saappaisiin. Hulttion tie, ensi-ilta Teksti AULI SÄRKIÖ Kuva BENJAMIN ILMONI, TAISTO TUOMI Oopperalaulu kietoutuu mystiikkaan: äänen kantaminen tuhatpaikkaiseen saliin, äärimmäisen korkeat tai matalat äänet sekä pakahduttavat, monimutkaiset ihmiskohtalot tuntuvat vaativan yli-inhimillisiä kykyjä. Tenori TUOMAS KATAJALAN vastaus laulajanuran huikeisiin haasteisiin on kuitenkin lämminsydäminen maanläheisyys. Olen tyytyväinen, ettei minulle ole muodostunut esityspäiviksi mitään sen kummempia rutiineja, vaan yritän elää mahdollisimman normaalisti, hän sanoo. Tenorin niksit ovat yksinkertaisia: Ääni on aina levänneempi, kun nukkuu erityisen paljon. Ja kun ei syö liikaa, äänihuuletkin ovat keveämmät. Valmistautuminen riippuu toki musiikista. Näytöstä edeltävänä päivänä Katajala käy koko roolin läpi, mutta ei enää esityspäivänä. Jos on kevyt rooli, esityspäivänä voi vaikka tehdä remonttia. Mutta jos rooli on kovin korkea, siihen pitää keskittyä enemmän. Jos ääni tuntuu olevan aivan tukossa, saatan käydä kuntosalilla, mutta yleensä normaali hyötyliikunta riittää. Katajalan suhde laulamiseen on mutkaton: oopperalaulu on työtä siinä missä muukin, ja hän haluaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin. Freelancertaiteilijalta se vaatii sopeutumiskykyä vauhdikkaaseen arkeen. Koko syyskauden Katajala viettää Englannissa DONIZETTIN Don Pasqualen parissa. Talvella hän singahtaa ensin Japaniin, piipahtaa Suomessa ja jatkaa Madridiin. Kaudella hän laulaa ulkomailla yhteensä neljä kuukautta. Se on tyypillinen määrä. Sen sijaan keväällä Katajala saa ilokseen asettua kotimaahan pidemmäksi aikaa, sillä maaliskuussa edessä on päärooli Kansallisoopperan uutuudessa, IGOR STRAVINSKYN Hulttion tie -oopperassa. Katajala on helpottunut, että on jo kerran aikaisemmin saanut tehdä Tom Rakewellin roolin Lissabonissa. Näin roolin oppimiseen vaadittava valtaisa tuntimäärä on jo tehtynä, ja minulla on nyt aikaa syventää roolia ja analysoida sitä uudeltakin kantilta, hän iloitsee. Viattomuudesta perikatoon Stravinskyn vuonna 1951 kantaesitetty ooppera perustuu englantilaistaiteilija WILLIAM HOGARTHIN 1730-luvulla maalaamaan kuvasarjaan Hulttion tie, jonka säveltäjä oli nähnyt Chicagossa. Maalaussarja kuvaa satiirisesti ja opettavaisesti viattoman nuorukaisen vajoamista kaupungin houkutuksiin ja turmioon. Stravinsky lisäsi mukaan Nick Shadow n paholaishahmon, otti vaikutteita Hogarthin oman ajan musiikista ja loi neoklassisen kepeän mutta ravisuttavan oopperan nuoren miehen kohtalosta. Tom on viaton, avoin ja herkkä nuorukainen, joka on saanut elää turvallista elämää maaseudun rauhassa. Hän kuitenkin janoaa elämältä enemmän ja päätyy Lontooseen Nick Shadow n johdattamana. Maailman houkutukset ja pahuus turmelevat ja palelluttavat yllättävästi hänen sielunsa, ja lopuksi hän päätyy hullujenhuoneelle, Katajala kuvailee Tomin tarinaa. Hän ei kuitenkaan koe Tomia missään tapauksessa

12 Hulttion tie 23 Hulttion tie Hulttion tie, ensi-ilta pahana hahmona: Tom kamppailee itsensä ja omantuntonsa kanssa ja kaipaa nuoruudenrakkauttaan Annea. Kaikki uusi on tullut liian nopeasti, eikä hän kykene jäsentelemään asioita. Nykyihminen kokee tarinan erilaisella viiltävyydellä kuin 1950-luvun tai 1700-luvun ihmiset. Nykyään yleinen ilmapiiri ei aseta selkeitä raameja hyvälle ja hyväksytylle elämälle. Silloin yksilön oma arvomaailma ja ponnistelu ihanteidensa löytämiseksi korostuvat, Katajala pohtii. Katajala nauttii vaihtelevista ja energisistä rooleista, jotka vaativat herkkävaistoista eläytymistä. Hulttion tiessä tunnelmat vaihtelevat alun elämänhalusta ja hyväuskoisuudesta välinpitämättömyyteen, epätoivoon ja lopulta mielen järkkymiseen. Ääni laajenee helppoutta vaalimalla Laulajalle on elintärkeää tunnistaa rajansa ja tuntea itsensä, jotta ääntään kykenee säännöstelemään. Haasteita asettavat tiivis keikkakalenteri ja laulettavan musiikin vaihtelevuus. WAGNER tai ROSSINI painuu lihasmuistiin eri tavoin. Kroppa on huo- lellisesti viritettävä eri roolien mukaan. Tekniikka pysyy aina samana, mutta äänenväriä ja kropan tunnetta hienosäädetään, Katajala kuvailee. Katajalan ominta ohjelmistoa ovat tyypillisesti olleet Donizettin ja Rossinin tenoriroolien kaltaiset korkeat, lyyriset osat. Viime aikoina hän on kuitenkin laajentanut ohjelmistoaan myös Wagneriin ja esimerkiksi Jevgeni Oneginin Lenskiin. Nyt tuntuu, että on hyvä hetki tehdä muunlaistakin. Ja ikä tuo luonnostaan pyöreyttä ääneen, hän toteaa. Hän painottaa, että isompaan sarjaan siirtyminen täytyy perustua äänen perusominaisuuksien, kirkkauden ja korkeuden säilyttämiselle ja helppouden vaalimiseen. Monipuolisuus on ollut Katajalalle aina tärkeää. Alun perin kirkkomusiikkia opiskelleen tenorin solistiesiintymiset alkoivat kirkkomusiikkiteosten evankelistarooleista. Edelleen puoli sielua on liedissä ja oratoriossa, hän sanoo. Varsinainen oopperaura alkoi vuonna Kansallisoopperassa Katajalan ensivierailu tapahtui DARIO FON ohjaamassa Rossinin Matka Reimsiin -oopperassa. Vuosina Katajala oli kiinnitettynä solistikuntaan. Niinä vuosina sain tehdä kaikki ne lyyriset tenoriroolit joita halusinkin. Kaikkiin rooleihin liittyy jokin historia, mutta erityinen lempiroolini on Lemmenjuoman Nemorino. Myös Mestarilaulajien David on minulle tärkeä, ja SAARIAHON Adriana Materin Yonas toi eniten tunteita pintaan. Nyt on ollut hyvä hetki siirtyä eteenpäin, freelanceriksi. Kansallisooppera on Katajalalle edelleen kotitalo. Toiseksi eniten hän laulaa Oslossa. Suomen-koti sijaitsee Sibelius-kaupunki Hämeenlinnassa Sibeliuksenkadulla. Perheeseen kuuluu sisustusarkkitehtinä työskentelevä vaimo ja kolme kouluikäistä lasta. Skypen avulla yhteydenpito sujuu näppärästi, ja vapaaviikonlopun siunaantuessa Katajala kertoo hyppäävänsä lentokoneeseen ja käyvänsä kylmänviileästi kotona. Usein perhe tulee myös pariksi viikoksi mukaan saattamaan uuden kauden alkaessa, hän kertoo. Katajala uskoo, että uralla täytyy uskaltaa ottaa askelia ja keskittyä siihen, mikä itselle on tärkeää. Oleellisinta on oma tyytyväisyys ja monipuolisuus ei suuri kansainvälinen ura, vaan se, että jokainen produktio antaa jotakin. Igor Stravinsky Hulttion tie Ensi-ilta Musiikinjohto Eivind Gullberg Jensen Ohjaus Dmitri Bertman Tom Rakewell Steve Davislim / Tuomas Katajala Anne Hanna Rantala / Mari Palo Hulttion tie on kuultavissa myös Yle Radio 1:llä Lavastus Hartmut Schörghofer Puvut Erika Turunen Koreografia Edvald Smirnov Nick Shadow Tuomas Pursio / Jaakko Kortekangas Baba Jeni Packalen / Päivi Nisula Trulove Koit Soasepp / Nicholas Söderlund Täydellinen roolilista Sellem Juha Riihimäki / Mika Pohjonen Hulttion tie on nähty Kansallisoopperassa viimeksi 50 vuotta sitten. Silloin Tom Rakewellina lauloi Veikko Tyrväinen ja parrakkaana Baba Turkkilaisena Maiju Kuusoja.

13 25 Taikahuilu Tällaista Taikahuilua et ole nähnyt! Taikahuilu, ensi-ilta Jos kuvittelit, että lukemattomien toteutusten jälkeen kukaan ei enää voi keksiä Taikahuiluun mitään uutta, tule Kansallisoopperaan helmikuussa. Tällaista Taikahuilua et varmasti ole nähnyt. Berliinin Komische Operin johtaja BARRIE KOSKY oli aina välttänyt Taikahuilun ohjaamista, sillä siinä tuntui olevan vain kaksi vaihtoehtoa. Taikahuilutuotannot ovat yleensä joko banaalia lastenteatteria, jossa aikuiset pitkästyvät, tai korkealentoisia ohjauksia, joissa lapset pitkästyvät, Barrie Kosky sanoo. Vasta kun hän näki englantilaisen 1927-teatteriryhmän esityksiä, hän oivalsi miten Taikahuilusta voisi tehdä kaikkia kiinnostavan. Ryhmä oli saanut valtavan menestyksen liittäessään taidokkaasti toisiinsa näyttelijöitä ja animoitua elokuvaa ja tehnyt kaiken tyylikkäässä 1920-luvun hengessä. Kolmen vuoden valmistelujen jälkeen Berliinin Komische Operissa sai 2012 ensi-iltansa hätkähdyttävän tuore Taikahuilu. Pitkät puheosuudet oli korvattu teksteillä mykkäfilmin tyyliin, Papageno oli BUSTER KEATONIA muistuttava hahmo, samaan aikaan huvittava Teksti JUHANI KOIVISTO Kuvat IKO FREESE / BERLIININ KOMISCHE OPER ja vakava, Yön kuningatar oli näyttämön kokoinen hämähäkki, laulajat näyttivät tekevän huikeita hyppyjä ja matkoja maan alle vaikka todellisuudessa pysyivät paikoillaan. Esiintyjien ja kekseliään animaation saumaton yhteistyö tuotti aivan uudenlaisen visuaalisen ilmeen. Taikahuilun musiikkiinkin tuli uusia sävyjä, sillä puheosuuksia korvaaviin kohtiin lisättiin MOZARTIN pianosävellyksiä. Oli syntynyt Taikahuilu, joka viihdytti koko perhettä ja tarjosi samalla uusia näkökulmia oopperantuntijoille. Komische Operin Taikahuilu on palkittu moneen kertaan. Esitys on kiertänyt maailmaa ja nyt se saadaan myös Suomeen. Kansallisoopperassa Taikahuilu esitetään uuteen tyyliin sopivana suomennoksena.

14 Taikahuilu, ensi-ilta W. A. Mozart Taikahuilu Ensi-ilta Musiikinjohto Ohjaus Michael Güttler Barrie Kosky, Suzanne Andrade Konseptin suunnittelu Suzanne Andrade, Paul Barritt, Barrie Kosky Esillepano Dramaturgia Valaistus Animaatiot Suomennos Esther Bialas Ulrich Lenz Diego Leetz Paul Barritt Juhani Koivisto Sarastro Jyrki Korhonen / Koit Soasepp Yön kuningatar Tuuli Takala Pamina Eeva Hartemaa / Kristel Pärtna Tamino Tuomas Katajala / Matias Haakana Papageno Jussi Merikanto / Ville Rusanen Papagena Margarita Nacér / Vilja Riutamaa Monostatos Jukka Romu / Ilkka Hämäläinen Ensimmäinen nainen Anna-Kristiina Kaappola / Leena Liimatainen Toinen nainen Erica Back / Ann-Marie Heino Kolmas nainen Katariina Heikkilä / Tuula Paavola Menestys tulee niille, jotka uskaltavat uudistua. Kuunteleminen on menestyksen alkusoitto. Yritysten kilpailukyvyn säilyttäminen vaatii tänä päivänä kykyä ennakoida ja uudistua ennen kuin on pakko. Työkykyjohtamisen avulla yrityksen arjen haasteisiin voidaan vastata jo ennen kuin ne muodostuvat ongelmiksi. Aloita kuuntelemisesta mitä yrityksellesi kuuluu juuri nyt? Vinkkejä ennakointiin ja työkykyjohtamiseen: miksi.varma.fi Täydellinen roolilista Berliinin Komische Operin tuotanto

15 29 Töissä taidetehtaassa Pukuhuoltaja Maritta Odrischinsky Mitä pukuhuoltajan työhön kuuluu? Huolehdimme pukujen kunnosta ja varastoinnista, järjestämme puvut oikeille paikoille oikeaan aikaan ja puemme esiintyjät sekä näyttämöharjoituksissa että esityksissä. Yhtenä päivänä voidaan tehdä kolmeenkin eri teokseen liittyviä töitä: pyykätään pukuja, pakataan pois niitä, joiden näytännöt ovat ohi, ripustetaan rekeille uusien esitysten pukuja. Pesemisen lisäksi silitämme ja teemme esityksen aikana tarvittaessa pieniä korjauksia. Työ on ennen kaikkea tiimityötä, mutta jokaisella teoksella on myös oma teosvastaavansa. Minkälaisia ominaisuuksia työ vaatii? Vastuu on suuri: koko ajan täytyy olla kartalla ja keskittyä seuraamaan teosta, jottei myöhästy pikavaihdosta ja jotta puvut ovat oikeilla paikoillaan. Työssä täytyy muistaa valtavasti asioita: esimerkiksi Mestarilaulajissa oli 580 vaatetta ja 180 ihmistä! Ja jos käy vaikka niin, että toinen tanssija joutuu hyppäämään loukkaantuneen tanssijan rooliin kesken esityksen, pukua täytyy äkkiä muokata. Se vaatii nopeita refleksejä. Miten päädyit nykyiseen työhösi? Työskentelin täällä 26 vuotta tanssijana ja jäin eläkkeelle 44-vuotiaana vuonna Sen jälkeen kokeilin erilaisia asioita, työskentelin muun muassa liikunnanopettajana ja autistisen pojan avustajana. Koko ajan kävin kausikortilla katsomassa oopperoita ja baletteja. Oopperatalo veti minua takaisin. Tässä työssä olen etuoikeutettu seuraamaan taiteilijoita harjoituksista alkaen. On mieletöntä nähdä, miten joku onnistuu ja tulee pukuvaihtoon superonnellisena. Oopperasta taisi tulla pisin parisuhteeni! Aloitin osa-aikaisena pukuhuoltajana talvella 2013 ja teosvastaavan vakinaisessa tehtävässä syksyllä. Talo on tullut minulle hyvin tutuksi. Tans-sijana uskon tietäväni, miltä tuntuu mennä näyttämölle. Pukija on usein viimeinen henkilö, jonka kanssa on keskusteluyhteys. Itse koin tanssijana, ettei se saa olla huono hetki. Joskus pukiessa jutellaan vilkkaasti, ja toisinaan ollaan hiljaa. Miten pikavaihto tapahtuu? Pikavaihdot tehdään joko pikavaihtohuoneissa tai nopeimmat vaihdot sivunäyttämöllä sermin takana. Laadimme vaihtopaikoista kartan ja ohjeistamme taiteilijat oikeaan paikkaan. Sivunäyttämöllä on hämärää, minkä vuoksi otsalamput ovat työssä tarpeen. Puvun lisäksi vaih- detaan joskus myös meikki ja päähine. Yhteistyö puvuston kanssa toimii hyvässä hengessä, kerromme heille, milloin tarvitaan esimerkiksi suuremmat nepparit pikavaihdon helpottamiseksi. Ovelassa ketussa osa puvuista oli suunniteltu nimenomaan pikavaihtoja ajatellen. Vetoketju on nopein mutta myös epävarmin vaihtoehto, sillä se voi hajota kokonaan! Mitkä ovat työsi parhaita hetkiä? Nautin musiikista ja tanssin askelista. Olen etuoikeutettu, kun saan seurata teoksia niin läheltä. Myös puvut ovat niin upeita ja erilaisia, ettei niiden ihanuudelle turru koskaan. Thaïs, Kevätuhri, Ovela kettu... Puvustossa tehdään uskomatonta työtä. Mitä teet vapaa-ajallasi? Olen koko ikäni ollut lätkäfani ja minulla ja perheelläni on IFK:n kausikortit. Tykkään siitä, että pelaajat painaa täysillä, sillä tiedän tanssijana, miltä se tuntuu. Käyn myös kaikenlaisilla keikoilla Rollareista CHEEKIIN. Minulle on tärkeää, että elämässä on erilaisia asioita ja työlle löytyy vastapainoa. Teksti AULI SÄRKIÖ Kuvat BENJAMIN ILMONI

16 31 Aitiopaikka Aitiopaikka SIBELIUKSEN lapsuudesta kertovassa Jannen salaisuus -oopperassa luokkalaiset esiintyvät oopperalaulajien rinnalla. Syksyn ja kevään aikana OLLI KOR- TEKANKAAN säveltämää ja MINNA LINDGRENIN kirjoittamaa koululaisoopperaa esittävät kymmenet koulut eri puolilla Suomea. Koululaisoopperassa seikkailee 11-vuotias Janne Sibelius 1870-luvun Hämeenlinnassa. JUULIA TAPO- LAN ohjaama ooppera kuvaa koululaisen kasvua kohti salattua haavettaan ja ominta osaamistaan säveltämistä. Sanomana on, että jokaisessa on jotain ainutlaatuista, ja että merkkihenkilökin on joskus ollut omaa polkuaan etsivä lapsi. Koululaiset esittävät oopperaa ympäri Suomen Kansallisooppera on tuottanut koululaisoopperoita jo 14 vuoden ajan, ja omakohtaista kokemusta oopperan tekemisestä on saanut yli alakoululaista ympäri Suomen. Tavoitteena on paitsi tutustuttaa uuteen taidemuotoon, myös lisätä oppilaiden itsetuntemusta ja vahvistaa vuorovaikutustaitoja. Valmisteluvaiheessa oppilaat perehtyvät teoksen musiikkiin ja roolihahmoihin, opettelevat näyttämöilmaisua ja perehtyvät aiheeseen eri oppiaineiden tunneilla. Kokonaisuus harjoitellaan valmiiksi ohjaajan ja muusikoiden johdolla, ja lopulta teos esitetään koulutovereille ja perheille pukujen, maskeerauksen ja lavastuksen kanssa. HEIKKI TUULI Euroopan suurin oopperatalo löytyy verkosta Kun viisitoista oopperataloa yhdistää voimansa, syntyy Euroopan suurin oopperatalo. Verkosta löytyvän Opera Platformin kautta voi kokea esityksiä mukavasti kotisohvaltaan käsin. Mukana ovat muun muassa Wienin valtionooppera, Lontoon Covent Garden, Madridin Teatro Real ja Berliinin Komische Oper. Kansallisoopperasta katsottavissa on marraskuuhun saakka TERO SAARISEN Kullervo. Esitysten lisäksi palvelusta löytyy kiinnostavaa tietoa oopperataloista ja oheismateriaalia teoksiin liittyen. Viime keväänä avattu Opera Platform löytyy osoitteesta SAKARI VIIKA Oopperan leffabrunssit jatkuvat Viime talvena alkaneet, yhteistyössä Ylen kanssa toteutetut Oopperan leffabrunssit jatkuvat. Tänä syksynä Alminsalissa voi nauttia maksuttomista oopperaesityksistä suurelta valkokankaalta kahtena sunnuntaina. Klo alkavia esityksiä edeltää brunssi oheisohjelmineen. Lokakuussa kurkistetaan Kansallisoopperan historiaan USKO VIITASEN legendaarisen Rigoletto-tulkinnan myötä. Italiankielistä versiota HANNU HEI- KINHEIMON kiitetystä tv-ohjauksesta vuodelta 1975 ei ole aiemmin esitetty. Joulukuussa vuorossa on HÄNDELIN Saul-oratorio Glyndebournen oopperafestivaalin ylistettynä tuotantona. Ohjauksesta vastaa BARRIE KOSKY, jonka Taikahuilu-ohjaus on Kansallisoopperan kevään ohjelmistossa. LEIF ÖSTER / YLE Nuorten käsissä syntyy kokonainen ooppera Vuodesta 2011 käynnissä ollut Kuule, minä sävellän! -hanke on johdattanut jo lähes 100 lasta ja nuorta säveltämisen pariin. Nyt 10 yläasteikäistä nuorta kirjoittaa ja säveltää yhteisvoimin kokonaisen oopperan, joka kantaesitetään keväällä 2016 Alminsalissa. Sävellystyötä ohjaavat OLLI KORTEKANGAS ja RIIKKA TALVITIE. Nuorten luomuksen esittävät ammattimuusikoista koostuva orkesteri, Tapiolan lukion kamarikuoro sekä kolme solistia, ja esityksen ohjaa JERE ERKKILÄ. Mukana yhteishankkeessa ovat Kansallisoopperan lisäksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Radion sinfoniaorkesteri, Helsingin kaupunginorkesteri, Musiikkitalo ja New Yorkin filharmoninen orkesteri. HEIKKI TUULI

17 33 Ohjelmistossa Ohjelmistossa SAKARI VIIKA SAARA SALMI STEFAN BREMER HEIKKI TUULI STAFFAN SUNDSTRÖM HEIKKI TUULI Bajadeeri Loistelias baletti tarujen Intiasta Bajadeeri on yksi näyttävimmistä luvun lopun klassisista balettiteoksista, jonka mahtavat joukkokohtaukset, värikkäät puvut ja jännittävä tarina tuovat aikakaudella ihannoidun itämaisen eksotiikan näyttämölle. Tarujen Intiaan sijoittuvan baletin tunnetuin kohtaus on taianomainen Varjojen valtakunta, soturi Solorin hallusinaatio temppelitanssija Nikiyasta. Ohjelmistossa alkaen Pieni merenneito Tarina saavuttamattomasta haaveesta KENNETH GREVEN baletti Pieni merenneito kertoo H. C. ANDERSENIN koskettavan tarinan TUOMAS KAN- TELISEN musiikin siivittämänä. Baletissa merenneidon ja satusedän tarinat kietoutuvat yhteen: merenneito haluaisi saada jalat ja Andersen taidon tanssia. Visuaalisesti häikäisevässä teoksessa klassinen baletti ja nykytanssi yhdistyvät 3D-tekniikalla toteutettuun vedenalaiseen maailmaan. Suositellaan yli 7-vuotiaille. Ohjelmistossa ja alkaen Baletin nuorisoryhmä esittää Kansallisbaletin nuorisoryhmän tanssijat pääsevät pääosaan maaliskuussa. Alminsalissa nähdään katkelmia muun muassa balettiklassikosta Raymonda sekä AUGUST BOURNONVILLEN teoksesta Konservatorio, jonka harjoittaa Kansallisbaletin entinen johtaja, Bournonville-asiantuntija DINNA BJØRN. Uusia tuulia näyttämölle tuo EMRECAN TANISIN varta vasten ryhmälle tekemä nykytanssiteos. Ohjelmistossa alkaen Oopperan kummitus Maailman suosituin musikaali Pariisin oopperassa tapahtuu onnettomuuksia, ja nuori Christine saa suuren roolin. Kuka saa Christinen sydämen, lapsuudenystävä Raoul vai salaperäinen naamioitu mies? ANDREW LLOYD WEBBERIN järisyttävä musiikki pääsee oikeuksiinsa suuren orkesterin, kuoron ja huikeiden solistien ansiosta. Supersuositun musikaalin kaikki lippua on varattu, mutta peruutuspaikkoja keväälle kannattaa tiedustella. Ohjelmistossa alkaen Tristan ja Isolde Wagnerin ainutlaatuinen suurteos Tristan vie Isoldea laivalla vanhan kuningas Marken puolisoksi, mutta heidän välilleen syttyy rakkaus. Päättymättömät melodiat ja ratkaisemattomat tunteet pitävät kuulijan otteessaan viimeisiin sointuihin asti ja jäävät kaikumaan mieleen pitkäksi aikaa. WAGNERIN suuroopperan nimirooleissa laulavat ensi kertaa JYRKI ANTTILA ja JOHANNA RUSANEN-KARTANO. Ohjelmistossa alkaen Konserteissa Mahleria ja yöllisiä tunteita Kansallisoopperan orkesteri tunnelmoi pyhäinpäivänä Johanneksen kirkossa SIBELIUKSEN musiikin ja SCHÖNBERGIN huumaavan Kirkastetun yön parissa. Solisteina laulavat ANNA-KRISTIINA KAAPPOLA, NIINA KEITEL ja VILLE RUSANEN ja kapellimestarina on VILLE MATVE- JEFF. Helmikuussa on luvassa suurten mittojen musiikkia, kun MICHAEL GÜTTLERIN johdolla Musiikkitalon täyttää MAHLERIN 2. sinfonia. Solisteina elämän ja kuoleman sinfoniassa ovat TUIJA KNIHTILÄ ja MIAH PERSSON. Konsertit ja SAKARI VIIKA Pähkinänsärkijä ja hiirikuningas Jouluinen suosikki koko perheelle Rakastettu Pähkinänsärkijä tuo tänäkin vuonna joulutunnelman mukanaan! Talvisessa Porvoossa asuva Klaara pääsee jouluyönä satumaiselle matkalle, jossa hän kohtaa niin hiiriarmeijan, eksoottisia kaukomaiden vieraita kuin pähkinänsärkijäksi taiotun prinssinkin. Suositellaan yli 5-vuotiaille. Ohjelmistossa alkaen HEIKKI TUULI Thaïs Uskonnon ja rakkauden hehkuva ristiriita Harras munkki lähtee erämaasta käännyttämään paheellista kurtisaania, mutta pystyykö hän vastustamaan lumoavan Thaïsin viehätysvoimaa? Maallisen ja taivaallisen rakkauden ristiriita yhdistyy JULES MASSENET N hurmioituneena hehkuvaan musiikkiin. Vuosisadanvaihteen ilmapiiriin sijoitettu Thaïs on kullanhohtoisine pukuineen yksi Kansallisoopperan visuaalisesti vaikuttavimmista esityksistä. Ohjelmistossa alkaen

18 Kellon ympäri 17:15 Kansallisoopperan balettioppilaitoksessa opiskelee yhteensä 170 lasta ja nuorta, alkuopetuksen 7 8-vuotiaista pikku tanssijoista aina ammattiin opiskeleviin asti. 3.-luokkalaisten ohjelmassa on neljän viikkotunnin verran mm. baletin perusteita, rytmiikkaa, akrobatiaa ja kehonhuoltoa. Oppilaat tutustuvat tanssijan ammattiin myös esiintyessään ammattilaisten kanssa Kansallisbaletin tuotannoissa. Mahtava harrastus, ahkeraa harjoittelua, hauskaa yhdessä tekemistä baletti on kaikkea tätä. KRISTA KELTANEN

19 271 KIRJAA YKSISSÄ KANSISSA HS Kirjasto on monipuolinen sähkökirjakokoelma Hesarin tablettisovelluksessa. Rajaton lukuoikeus 9,90 /kk. Huippusuoritukset syntyvät yhteistyöllä Oopperalaulajien ja balettitanssijoiden lailla asiantuntijammekaan eivät menesty yksin. Myös me ey:läiset toimimme huipputiimeissä, jotka tarjoavat ensiluokkaista asiakaspalvelua. Siksi olemme Suomen Kansallisoopperan pääyhteistyökumppani. ey.com/fi 2015 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. Hesarin digitilaukseen kuuluu toimituksen joka viikko HS Kirjastosta valitsema viikon kirja. Kirjaston käyttö edellyttää voimassa olevaa HS Verkko Plus -lukuoikeutta.

20 Liput Säästöä sarjalipuilla BACH. FORMS OF SILENCE AND EMPTINESS ERIK BERG / NORJAN KANSALLISBALETTI Lippujen hinnat päänäyttämön esityksissä Lipunmyynti Puhelinpalvelu ma pe 9 18, la (09) Palvelupiste avoinna ma pe 12 19, la oopperatalon Töölönlahden puoleisessa aulassa Permanto Parvet Yksityiskohtainen katsomokartta osoitteessa Alminsalin, lämpiöesitysten, konserttien ja vierailujen hinnat vaihtelevat teoskohtaisesti. Lisätietoja osoitteesta tai sekä Oopperan lipunmyynnistä. BACH. Forms of Silence and Emptiness Permanto e 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi e Bajadeeri Permanto e 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi e Carmina Burana Permanto 40 e 1. parvi 50 e 2. parvi 35 e 3. parvi 25 e Don Pasquale Permanto e 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi e Hulttion tie Permanto e 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi e Indigo Permanto e 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi e Liikkeen legendat Permanto e 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi e Nenä Permanto e 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi e Oopperan kummitus Permanto e 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi e Pieni merenneito Permanto e 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi e Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas Permanto e 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi 15 49e Taikahuilu Permanto e 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi e Thaïs Permanto e 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi e Tristan ja Isolde Permanto e 1. parvi e 2. parvi e 3. parvi e Balettipaketti Valitse kolme mieleistäsi balettia: Pähkinänsärkijä, Bajadeeri, Liikkeen legendat, Pieni merenneito ja BACH. Forms of Silence and Emptiness. Ostaessasi lipun kolmeen balettiin saat edullisimman puoleen hintaan. Onnenpaikka Onnenpaikka on uusi ja edullinen lippu sinulle, joka et ole ronkeli sen suhteen, missä päin katsomoa istut. Takaamme hyvän ja vähintään 50 euron arvoisen paikan 30 eurolla. Voit ostaa lipun koska tahansa, mutta saat tietää paikkasi vasta esityspäivänä. Lippuja on rajoitettu määrä, joten nopeus on valttia. Onnenpaikan hankit helposti verkossa Oopperapaketti Valitse kolme mieleistäsi oopperaa: Don Pasquale, Nenä, Thaïs, Indigo, Taikahuilu, Hulttion tie sekä Tristan ja Isolde. Ostaessasi lipun kolmeen oopperaan saat edullisimman puoleen hintaan. Uudet liput, uudet edut! Joustolippu Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan. Yllätysten varalle on joustolippu. Se oikeuttaa vaihtamaan 10 euron lisähinnalla samanhintaiseen tai kalliimpaan lippuun saman tai toisen teoksen esitykseen vielä viikkoa ennen esitystä. Lisätietoja Oopperan lipunmyynnistä ja osoitteesta Fantasiasarja Valitse ohjelmistosta kolme esitystä tai enemmän alennus on % riippuen esitysten määrästä. Lue lisää osoitteesta Sarjaliput koskevat rajattuja paikkoja permannolla ja 1. parvella. Sarjaliput saat soittamalla Oopperan ryhmämyyntiin (09) Esityspäivän lippu Mikäli esityksessä on tilaa, voit saada esityspäivänä lipun vain 15 euron hintaan. Etu koskee alle 20-vuotiaita, opiskelijoita, varusmiehiä, siviilipalvelusmiehiä, työttömiä ja syksystä 2015 alkaen myös eläkeläisiä. Paikkoja on rajallisesti ja ne sijaitsevat permannolla ja 2. parvella. Alennukseen oikeuttava todistus tulee olla mukana lippua ostaessa ja esitykseen tullessa. Paikkoja ei voi varata, ja ne eivät ole myynnissä verkkokaupassa tai R-kioskeissa. Ryhmämyynti Ryhmät, kausikortit ja kiertokäynnit liput@opera.fi (09) ma pe 9 16 Lippupiste (1,98 e/min + pvm) joka päivä Väliaikatarjoilut Kanresta Oopperaravintolat (09) ravintolapalvelut@opera.fi ma pe 9 11 ja Palvelupiste avoinna oopperatalon Töölönlahden puoleisessa aulassa ma pe (viim. 48 h ennen esitystä) Pysy ajan tasalla! Tilaa uutiskirje ja varmista ettet jää paitsi tapauksista, joista koko kaupunki puhuu. Alennukset ja myyntiehdot Alennukset ovat voimassa teos- ja esityskohtaisesti rajatuilla paikoilla permannolla sekä 1. ja 2. parvella, ellei toisin mainita. Alennukset myönnetään päänäyttämön esitysten normaalihinnoista, eivätkä ne koske ensi-iltoja tai vierailunäytäntöjä. Alennus ei koske lipun sisältämää palvelumaksua (1,50 3,50 e), vaan alennusprosentti lasketaan lipun hinnan palvelumaksuttomasta osuudesta. Muutokset mahdollisia. Ryhmäalennukset ovat voimassa maanantaista torstaihin. Alennus henkilön ryhmille 5 e/ lippu ja vähintään 30 henkilön ryhmille 10 e/lippu. Oopperan kummituksen ryhmälipuissa on poikkeavat ehdot. Nuorisoalennus 50% lipun hinnasta alle 20-vuotiaille. Ks. myös liput saman päivän esitykseen. Opiskelijat, varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet: Alennus 40 % lipun hinnasta. Etu voimassa maanantaista torstaihin ja rajallisesti viikonlopun esityksissä. Ks. myös liput saman päivän esitykseen. Eläkeläisalennus 10 e/lippu rajatuilla paikoilla permannolla ja 1. parvella. Ks. myös liput saman päivän esitykseen. Liput saman päivän esitykseen alle 20-vuotiaille, opiskelijoille, varusmiehille, siviilipalvelusmiehille, eläkeläisille ja työttömille: 15 e rajatuilla paikoilla permannolla ja 2. parvella (ei varauksia, ei koske peruutuspaikkoja, voimassa myyntitilanteen mukaan). Edun saa vain henkilökohtaisesti. Alennukseen oikeuttava todistus tulee olla mukana lippua ostaessa ja esitykseen tullessa. Ei myynnissä verkkokaupassa eikä R-kioskeilla. Matkanjärjestäjäalennus 10 % normaalihintaisista lipuista myönnetään vastuullisille matkanjärjestäjille (väh. 10 hengen ryhmille). Maksettuja lippuja ei vaihdeta eikä lunasteta takaisin. Tutustu Joustolippuun, joka sisältää vaihto-oikeuden jopa viikkoa ennen esitystä. Ohjelmistonmuutostapauksissa tai jos näytäntö perutaan ylivoimaisen esteen sattuessa (force majeure) lipun hinta palautetaan pääsylippua vastaan kuukauden sisällä muutoksesta tai perumisesta. Toimitus- ja palvelumaksuja ei palauteta. Muista kuluista Ooppera ei vastaa. Palvelu- ja toimitusmaksut Palvelumaksu Ilmoitettu lipun hinta sisältää palvelumaksun (1,50 3,50 e). Oopperan lipunmyynnissä noudatetaan Lippupisteen palvelumaksuhinnoittelua. Toimitusmaksu Mikäli lippu ostetaan Lippupisteen myyntipaikasta tai Oopperan lipunmyynnistä, hintaan ei lisätä toimitusmaksua. Verkkokaupassa ostettavien tai R-kioskilta, laskulla tai luottokortilla lunastettavien lippujen toimitusmaksut löydät osoitteesta ja