YVL C.4 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTURVALLISUUS

Transkriptio

1 SÄTEILYTURVAKESKUS YVL C.4 Ohjeluonnos YVL C.4 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTURVALLISUUS 1 JOHDANTO SOVELTAMISALA METEOROLOGISET MITTAUKSET Yleiset vaatimukset Mittauslaitteita koskevat tekniset vaatimukset Mittausjärjestelmän ylläpito PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISEN LASKENNALLINEN ARVIOINTI Radioaktiivisten aineiden leviäminen ilmassa Radioaktiivisten aineiden leviäminen vesistössä Käytön aikana tehtävät päästöjen leviämisanalyysit Päästöjen leviämisen arviointi onnettomuustilanteessa SÄTEILYANNOSTEN ARVIOINTI Analyysimenetelmät Väestöä edustavan henkilön määrittely Annoslaskennassa tarkasteltavat aiheutumistiet Yleistä Ilmakehään tapahtuvien radioaktiivisten aineiden päästöjen aiheuttamat säteilyannokset Vesistöön tapahtuvien radioaktiivisten aineiden päästöjen aiheuttamat säteilyannokset Yksilöannosten arviointi Väestön yhteenlaskettujen annosten arviointi Säteilyannosten arviointi käytön aikana Säteilyannosten arviointi valmiustilanteissa Eliöstön säteilyannosten arviointi YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU Yleiset periaatteet ja tavoitteet Ympäristön säteilytarkkailuohjelman sisältö Ympäristön säteilytarkkailuohjelman toteuttaminen Poikkeuksellisen tilanteen selvittäminen Ympäristön säteilytarkkailuun liittyvät erillisselvitykset... 17

2 7 SELVITYKSET, ANALYYSIT JA VAATIMUKSET Ympäristövaikutusten arviointi Rakentamislupa Käyttölupa Meteorologiset mittaukset Lupakäsittelyn leviämisanalyysit Yleiset vaatimukset Normaalit käyttötilanteet Odotettavissa olevat käyttöhäiriöt ja oletetut onnettomuudet Vakavat reaktorionnettomuudet Säteilyannosten arviointi lupakäsittelyn yhteydessä Yleiset vaatimukset Yksilöannosten arviointi Normaalit käyttötilanteet Häiriö- ja onnettomuustilanteet Ympäristön säteilytarkkailu VIRANOMAISVALVONTA LIITTEET Liite A: Meteorologista mittauslaitteista Liite B: Meteorologisten mittauslaitteiden tarkkuusvaatimukset Liite C: Annoslaskennan analyyseissä tarkasteltavat aiheutumistiet Liite D: Esimerkki ydinvoimalaitoksen ympäristön säteilytarkkailuohjelmasta VIITTEET Uusien ydinlaitosten osalta tämä ohje on voimassa X.X.2012 alkaen toistaiseksi. Rakenteilla olevilla ja käyvillä ydinlaitoksilla tämä ohje saatetaan voimaan erillisellä STUKin päätöksellä. Ohje kumoaa ohjeet YVL 7.2, YVL 7.3, YVL 7.5 ja YVL

3 Valtuutusperusteet Ydinenergialain (990/1987) 7r mukaan Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa ydinenergialain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset. Soveltamissäännöt YVL-ohjeen julkaiseminen ei sinänsä muuta Säteilyturvakeskuksen ennen ohjeen julkaisemista tekemiä päätöksiä. Vasta kuultuaan asianosaisia Säteilyturvakeskus antaa erillisen päätöksen siitä, miten uutta tai uusittua YVL-ohjetta sovelletaan käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin ja luvanhaltijoiden toimintoihin. Uusiin ydinlaitoksiin ohjeita sovelletaan sellaisenaan. Kun Säteilyturvakeskus harkitsee YVL-ohjeissa esitettyjen, uusien turvallisuusvaatimuksien soveltamista käytössä tai rakenteilla oleviin ydinlaitoksiin, se ottaa huomioon ydinenergialain (990/1987) 7a :ssä säädetyt periaatteet: Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina. Ydinenergialain 7r kolmannen momentin mukaan Säteilyturvakeskuksen turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija vakuuttavasti osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän lain mukaisen turvallisuustason, Säteilyturvakeskus voi sen hyväksyä. 3

4 1 JOHDANTO 101 Ydinenergian käytöstä säädetään ydinenergialaissa (990/1987) ja ydinenergia-asetuksessa (161/1988). Ydinenergialain 7 q :n nojalla valtioneuvosto on antanut ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevat yleiset määräykset ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta (733/2008) ja ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä (735/2008). Säteilylaissa (592/1991) ja säteilyasetuksessa (1512/1991) määrätään yleisesti säteilyaltistuksen rajoittamisesta. 102 Ydinenergialain (990/1987) 7 c :n mukaan ydinenergian käytössä aiheutuvia radioaktiivisten aineiden päästöjä on rajoitettava säteilylain (592/1991) 2 :n 2 kohdassa säädettyä periaatetta noudattaen. Säteilylain (592/1991) 2 :n 2 kohdan mukaan toiminnan on oltava siten järjestetty, että siitä aiheutuva terveydelle haitallinen säteilyaltistus pidetään niin alhaisena kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista (optimointiperiaate). 103 Ydinergialain (990/1987) 6 mukaan ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. 104 Valtioneuvoston asetuksen (735/2008) 5 :n mukaan luvanhaltijan on varauduttava tekemään valmiustilanteessa säteilymittauksia voimalaitosalueella ja suojavyöhykkeellä sekä meteorologisia mittauksia, joiden perusteella arvioidaan radioaktiivisten aineiden leviämistä varautumisalueella. 105 Valtioneuvoston asetuksen (735/2008) mukaan luvanhaltijan on varauduttava valmiustilanteiden edellyttämiin toimenpiteisiin sekä harjoiteltava säännöllisesti yhteistyötä asianomaisen viranomaisen kanssa. Ydinvoimalaitoksella varautumisen painopiste liittyy välittömään ympäristöuhkaan laitoksen lähialueella. Ydinvoimalaitoksen valmiusorganisaation lisäksi STUK muodostaa tilannekuvan laitoksesta ja säteilytasoista, määrittää vaara-alueet ja arvioi haittavaikutuksia väestölle ja ympäristölle. Ilmatieteen laitos arvioi ja ennustaa radioaktiivisten aineiden kaukokulkeutumista ilmakehässä sekä ylläpitää säteilyvalvontaan liittyvää sääpalvelua, joka antaa tarvittaessa meteorologista asiantuntija-apua tilannekuvan muodostamisessa. 106 Valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 27 mukaan ydinvoimalaitoksen huonetilojen säteilytasoja sekä huoneilman ja järjestelmissä olevien kaasujen ja nesteiden aktiivisuuspitoisuuksia on mitattava sekä radioaktiivisten aineiden päästöjä laitokselta valvottava ja pitoisuuksia ympäristössä tarkkailtava. 107 Ydinenergia-asetuksen 35 ja 36 määrittävät hakijan STUK:lle toimitettavat asiakirjat laitoksen rakentamislupaa ja käyttölupaa hakiessaan. Rakentamislupaa hakiessaan hakijan on toimitettava STUK:lle alustava turvallisuusseloste, jonka tulee sisältää ainakin ydinlaitoksen yleiset suunnittelu- ja turvallisuusperusteet, yksityiskohtainen kuvaus laitospaikasta ja ydinlaitoksesta, selvitys ydinlaitoksen käytöstä, selvitys ydinlaitoksen käyttäytymisestä onnettomuustilanteissa, yksityiskohtainen selvitys ydinlaitoksen käytön vaikutuksista ympäristössä sekä muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys. Lisäksi STUK:lle on toimitettava alustavat suunnitelmat turva- ja valmiusjärjestelyiksi. Käyttölupaa hakiessaan hakijan on toimitettava STUK:lle lopullinen turvallisuusseloste, ydinlaitoksen ympäristön säteilyvalvontaa koskeva ohjelma sekä muut STUK:n tarpeelliset katsomat selvitykset (mm. yksityiskohtaiset kuvaukset laskentamenetelmistä). 108 Euratom-sopimuksen 37. artiklan soveltamisesta annetun Euroopan unionin komission suosituksen 2010/635/Euratom mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tietoja ydinenergian 4

5 käytön ympäristövaikutuksista. Yleiset tiedot on toimitettava ennen ydinlaitoksen käyttöluvan myöntämistä. [1] 109 Ydinenergia-asetuksen 24 f :n mukaan luvanhakijan on liitettävä periaatepäätöshakemukseen ympäristönvaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisesti laadittu arviointiselostus. Selvitys ydinlaitoksen ympäristövaikutuksista on liitettävä myös rakentamislupahakemukseen ydinenergia-asetuksen 32 edellyttämällä tavalla. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) mukaan ydinvoimalaitokset ovat hankkeita, joihin sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. 2 SOVELTAMISALA 201 Tässä ohjeessa esitetään luvanhakijaa ja luvanhaltijaa koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset ydinvoimalaitoksen meteorologisille mittauksille, radioaktiivisten aineiden päästöjen leviämisen ja ympäristön väestön säteilyannosten laskennalliselle arvioinnille sekä ympäristön säteilytarkkailulle. Ohjeen vaatimukset koskevat soveltuvin osin myös tutkimusreaktoria ja muita ydinlaitoksia, mikäli asiakohdassa ei vaatimusta kohdenneta selvästi vain ydinvoimalaitoksiin. STUK antaa tarvittaessa erillisen päätöksen siitä kuinka tämän ohjeen vaatimuksia sovelletaan tutkimusreaktoreihin ja muihin ydinlaitoksiin. 202 Tätä ohjetta sovelletaan kohdan 201 mukaisesti ydinlaitoksen suunnitteluun, rakentamiseen, käyttöönottoon ja käyttöön. Ohje koskee laitoksen normaalia käyttöä sekä häiriö- ja onnettomuustilanteita. Ohjetta YVL D.4 sovelletaan ydinlaitosten käytöstä poistoon. 203 Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittamista ja mittaamista käsitellään ohjeessa YVL C.3. Säteilymittausjärjestelmiä ja -laitteita sekä rakenteellista säteilyturvallisuutta käsitellään ohjeessa YVL C.1. Ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyjä sekä valmiustilanteissa noudatettavia säteilysuojelumenettelyjä käsitellään ohjeessa YVL C Ydinlaitoksen toiminnan raportointia koskee ohje YVL A Ydinlaitosten turvallisuusjärjestelmien suunnittelua koskee ohje YVL B.1, järjestelmien, rakenteiden ja laitteiden luokittelua ohje YVL B.2 ja turvallisuuden arviointia ohje YVL B.3. Ydinlaitoksen sähkö- ja automaatiolaitteita koskee ohje YVL E.7. 3 METEOROLOGISET MITTAUKSET 3.1 Yleiset vaatimukset 301 Ydinvoimalaitoksen rakentamisen, normaalin käytön ja häiriötilanteiden sekä onnettomuuksien aikana luvanhaltijan on tehtävä meteorologisia säämasto- ja mahdollisia täydentäviä säätutkamittauksia ydinvoimalaitoksen läheisyydessä siten, että mittaustulosten ja radioaktiivisten aineiden päästöjä koskevien tietojen perusteella voidaan tehdä arviot päästöjen hetkellisestä ja pitkäaikaisesta leviämisestä ilmakehässä sekä ympäristön väestölle aiheutuvasta säteilyaltistuksesta. Näitä tietoja tarvitaan pelastustoiminnan toteutukseen varautumisalueella sekä mahdollisen hallitun radioaktiivisten aineiden päästön ajoituksen arviointiin. Viranomaiset tekevät lisäksi laajempaa aluetta koskevat valtakunnalliset leviämis- ja annosennusteet. 5

6 302 Meteorologisten mittausten avulla on saatava tiedot tuulen suunnasta ja nopeudesta, sekoituskerroksen rakenteesta sekä sateesta siten, että radioaktiivisten aineiden päästöjen leviämisen ja väestön säteilyannosten arviointi on mahdollista. 303 Ydinvoimalaitoksen sijaitessa meren rannikolla on saatava perustiedot laitospaikan sekoituskerroksen rakenteen lisäksi lähialueen mantereisen ja merellisen sekoituskerroksen rakenteesta. Saaristo, lämmin lauhdevesi merialueella sekä maa- ja merituuli-ilmiö voivat häiritä mittauksia. Häiriötekijöiden vaikutus mittauksiin on arvioitava ja ne on otettava huomioon tulosten hyväksi käytössä. 304 Ydinvoimalaitoksen meteorologisessa mittausjärjestelmässä on oltava edustava määrä havaintopaikkoja paikalliset ympäristötekijät huomioon ottaen. Ydinvoimalaitoksen lähialueella sijaitsevien muiden meteorologisten asemien havaintoja voidaan käyttää hyväksi, kun arvioidaan radioaktiivisten aineiden leviämistä ympäristöön. 305 Ydinvoimalaitoksen meteorologisen mittausjärjestelmän ja siihen liittyvän tiedonsiirtojärjestelmän on toimittava luotettavasti kaikissa odotettavissa olevissa ympäristöolosuhteissa. Mittaus- ja tiedonsiirtojärjestelmien sähkönsyöttö on varmistettava riippumattomalla järjestelmällä niin, että mittausjärjestelmä saa tarvittavan sähkönsyötön sähkönmenetysten aikana. Lisäksi mittaus- ja tiedonsiirtojärjestelmien on täytettävä yksittäisvikakriteeri tarpeellisin osin. Yksittäisvikakriteerin kestäviä toimintoja ovat ainakin tuulen suunnan ja nopeuden mittaus, leviämistä edustavan alemman ilmakehän stabiiliuden määritys sekä mittaustietojen tiedonsiirto meteorologisista mittauksista voimalaitosalueelle. 306 Ydinvoimalaitoksen valvomossa ja valmiuskeskuksessa on oltava näytöt leviämislaskelmissa tarvittavista meteorologisista mittaustuloksista ja niiden perusteella lasketuista suureista. Lisäksi mittauksista saatavat tulokset on käsiteltävä siten, että ne ovat tosiaikaisesti ja luotettavasti myös STUK:n ja Ilmatieteen laitoksen käytettävissä. 307 Meteorologiset mittaustulokset on tallennettava siten, että niistä voidaan jälkeenpäin selvittää tietyn ajankohdan meteorologiset olosuhteet. 3.2 Mittauslaitteita koskevat tekniset vaatimukset 308 Meteorologiset mittaukset ydinvoimalaitoksen läheisyydessä on toteutettava jatkuvasti toimivilla säämastoihin sijoitettavilla mittauslaitteilla tai säämastojen ja alemman ilmakehän pystysuuntaiseen säämittaukseen tarkoitetun järjestelmän yhdistelmällä. 309 Ilmakehän pystysuuntaiseen säämittaukseen tarkoitetulla mittausjärjestelmällä (esim. Dopplerilmiöön perustuvalla järjestelmällä) on useimmissa olosuhteissa mahdollista saada säähavaintoja huomattavasti mastomittauksia korkeammalta. Tällaista mittausjärjestelmää käytettäessä luvanhaltijan on tehtävä täydentäviä mastomittauksia lähempänä maanpintatasoa. Lisäksi voidaan käyttää hyväksi tietoja Ilmatieteen laitoksen tai muun ulkopuolisen sääpalvelujen tarjoajan mittausjärjestelmästä, jonka havainnot tehdään yleensä etäämpää. Tällaisia järjestelmiä voivat olla esimerkiksi tuulikeilain ja säätutka. 310 Säämastot ja niiden mittausanturit sekä muut säämittausjärjestelmät on sijoitettava siten, ettei ydinvoimalaitoksen rakennuksilla, maston rakenteilla eikä ympäröivällä maastolla ole häiritsevää vaikutusta mittaustuloksiin. Havaintokorkeuden on oltava riittävä edustavien tuuliarvojen saami- 6

7 seksi sekä alemman ilmakehän stabiiliuden ja tarvittaessa myös turbulenssin määrittämiseksi leviämistarkasteluja varten. 311 Maanpinnan lähellä sijaitsevan meteorologisen mittaustason on yleisesti vastattava kansainvälisiä synoptisia havaintovaatimuksia. Noin 1 2 metrin korkeudelta on mitattava ilman lämpötila, ilmanpaine, ilman kosteus sekä sademäärä ja -aika. 312 Alimmat mastomittaukset on tehtävä noin kaksi kertaa korkeammalla kuin lähimaaston rosoisuuselementtien (kuten puiden) keskimääräinen korkeus. Ylimmän mittauskorkeuden on vastattava vähintään voimalaitoksen ilmanpoistopiipun korkeutta. Tuulimittausten ylin mittausanturi on sijoitettava maston huippuun. 313 Lämpötila- ja tuulimittauksissa mittausantureita on sijoitettava edellä mainittujen korkeuksien lisäksi yhdelle näiden väliselle mittauskorkeudelle. 314 Tuulimittauslaitteet on sijoitettava kullekin eri tasolle kahteen eri suuntaan häiriöttömälle etäisyydelle mastosta ja niiden mittausanturit on varustettava lämmitysjärjestelmällä ympärivuotisen toiminnan takaamiseksi. Lämpötilan mittausanturit on suojattava suoralta auringon lämmittävältä vaikutukselta. 315 Säämaston sekä mastoon sijoitettavien laitteiden on rakenteellisesti kestettävä erittäin poikkeuksellisten tuuli- sekä jäätävien olosuhteiden aiheuttama enimmäiskuormitus (esiintymistaajuus 95 %:n todennäköisyydellä yhtä suuri tai suurempi kuin kerran sadassa vuodessa tilastollisesti arvioitu kuormitus). 316 Etäämmällä ydinvoimalaitoksesta voidaan käyttää hyväksi myös olemassa olevia muita mastorakenteita, joihin sijoitettavat säämittaus- ja tiedonsiirtojärjestelmät on toteutettava niin, että ne toimivat häiriöttömästi (ottaen huomioon maston rakenteet ja muut toiminnot) ja antavat täydentävää tietoa mantereellisista tai merellisistä leviämisolosuhteista. 317 Esimerkki säämaston mittausten tarkkuusvaatimuksista esitetään liitteessä B. 318 Mittausjärjestelmä on suunniteltava ja toteutettava ottaen huomioon ohjeissa YVL B.1 ja YVL E.7 esitetyt yleiset suunnitteluvaatimukset. 3.3 Mittausjärjestelmän ylläpito 319 Meteorologiselle mittausjärjestelmälle ja siihen kuuluville laitteille on tehtävä määräajoin tarkastuksia ja kokeita ennalta laaditun ohjelman mukaan. Mittausten kalibroinnin tarkistus on tehtävä valmistajan käyttöohjeiden ja käyttökokemuksiin perustuvin välein. Tarkastusten ja kokeiden tulokset sekä tiedot mittareille tehdyistä korjaus- ja huoltotoimenpiteistä on tallennettava. 320 Mekaanisten tuulennopeusanturien toiminta on tarkastettava mastosta irrotettuina tuulitunnelissa tai muulla soveltuvalla menetelmällä. Jos tarkastuksen yhteydessä laitteita säädetään tai ne vaihdetaan, tallenteissa on esitettävä tulokset sekä mastosta otetun että mastoon asetettavan laitteen tarkastuksesta. 7

8 321 Mekaanisten tuulen suunta-antureiden suuntaus on tarkistettava mastossa ± 3 suunta-asteen tarkkuudella. 322 Lämpötilan ja kosteuden mittausjärjestelmät on suunniteltava ja toteutettava siten, että mittausanturit voidaan tarkastaa ja kalibroida liitteessä B esitettyjen tarkkuusvaatimusten mukaisesti. 323 Säämaston rakenteellista kuntoa on valvottava säännöllisesti käytön aikana. 4 PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISEN LASKENNALLINEN ARVIOINTI 4.1 Radioaktiivisten aineiden leviäminen ilmassa 401 Radioaktiivisten aineiden päästöjen ilmakehässä leviämisen arvioimiseksi on tunnettava radioaktiivisten aineiden päästötiedot ja leviämiseen vaikuttavat meteorologiset tiedot. Päästötietoja ovat ilmakehään päästettävien radioaktiivisten aineiden määrät, aineiden leviämiseen ja laskeutumiseen vaikuttavat fysikaaliskemialliset ominaisuudet sekä päästökorkeus. 402 Päästökorkeus on määriteltävä sellaisena päästökorkeutena, jossa on otettava huomioon savupainuma. Myös päästökaasujen virtausnopeudesta ja lämpösisällöstä johtuvaa nousulisää on tarkasteltava. Päästökorkeudet on valittava konservatiivisesti, ja eri korkeuksia on tarkasteltava. [2] 403 Meteorologisina leviämistietoina tarvitaan pysty- ja vaakasuuntaista sekoittumista kuvaavat ilmakehän turbulenttisuudesta riippuvat leviämisparametrit eri etäisyyksillä. 404 Leviämislaskelmissa tarvittavat hajontaparametrit on määritettävä joko suoraan turbulenssimittauksin tai välillisesti määrittämällä ensin stabiiliusluokka. Luokittelu voi perustua eri korkeuksilla tehtäviin lämpötilaero- ja tuulennopeusmittauksiin, pelkästään lämpötilaeromittauksiin tai tuulen suunnan hajonnan mittauksiin. Pelkkään lämpötilaeromittaukseen perustuvaa stabiiliusluokitusta voidaan käyttää vain väliaikaisesti ensisijaisen luokitusmenetelmän vikaannuttua. Stabiiliusluokitus on perustuttava yleisesti hyväksi todettuun luokitusmenetelmään. Pasquill-luokitukseen on oltava valmiudet tilanteissa, jossa sähköisiä havainto- ja mittausjärjestelmiä ei voida käyttää. 405 Luvanhaltijan on arvioitava tuulen nopeudet eri korkeuksilla, joilla mittauksia ei tehdä. 406 Eri stabiiliusluokkia vastaaviin pystysuuntaisen leviämisparametrin arvoihin on tehtävä maaston pinnanmuodoista johtuvat korjaukset. Pystysuuntaisen laimentumisen arvioinnissa on otettava huomioon termisen rajakerroksen tai inversiokerroksen esiintyminen. Vaakasuuntaista sekoittumista kuvaavan hajontaparametrin valinnassa on otettava huomioon päästötilanteen kesto. Myös rakennusten vaikutus on otettava huomioon leviämisparametrien valinnassa. Pystysuuntaisen leviämisparametrin käyttöön perustuvan mallin sijasta voidaan soveltaa mallia, joka perustuu pystysuuntaisen diffuusioparametrin käyttöön. 407 Väestön säteilyannoksia valmiustilanteissa laskettaessa on suositeltavaa käyttää leviämisanalyyseissä luvanhaltijan meteorologisen mittausohjelman tulosten lisäksi muiden, kauempana sijaitsevien säähavaintoasemien havaintoja, mikäli sääparametrien muutokset rannikolla voivat olla aiheutuvien säteilyannosten kannalta merkittäviä. 8

9 408 Maahan laskeutuvien radioaktiivisten aineiden määrän arvioinnissa on otettava huomioon sekä kuiva laskeuma että sateiden aiheuttama märkä laskeuma. Jos laskeumaa arvioitaessa käytetään yksinkertaistettua menettelyä, on varmistettava, ettei kauempana laitoksesta ja erityisesti stabiileissa leviämisolosuhteissa aliarvioida radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia ilmassa ja laskeumaa maanpinnalle eikä kollektiivista annosta. 409 Radioaktiivinen hajoaminen ja tytärnuklidien muodostuminen on otettava huomioon ennen päästön alkua, leviämisen kuluessa ja laskeumassa. 4.2 Radioaktiivisten aineiden leviäminen vesistössä 410 Radioaktiivisten aineiden leviämistä vesistössä on tarkasteltava. Kun arvioidaan vesistössä tapahtuvaa radioaktiivisten aineiden leviämistä, tarvittavia päästötietoja ovat veteen vapautuvien radioaktiivisten aineiden määrät ja ominaisuudet, jäähdytysveden virtausnopeudet ja lämpötilat sekä päästökohdan rakenteet. 411 Vesistössä tapahtuvaa radioaktiivisten aineiden leviämistä arvioitaessa on otettava huomioon ainakin seuraavat seikat: luonnolliset ja laitoksen toiminnan aikaansaamat virtaukset, turbulenttinen sekoittuminen, päästökohdan sijainti, purkuvesistön koko, geometria ja pohjan muoto, jäähdytysveden jälleenkierto, sedimentoituminen ja resuspensio sekä radioaktiivinen hajoaminen ja tytärnuklidien muodostuminen. 412 Päästön leviämistä on selvitettävä kehittyneiden pintavesihydrologisten vesistömallien avulla. Mallien antamien tulosten perusteella annoslaskennassa voidaan käyttää purkuvesistöön sovitettua yksinkertaistettua konservatiivista mallia. Leviämismallin tuloksia on mahdollisuuksien mukaan verrattava purkuvesistön hydrografisista mittauksista saataviin tuloksiin (virtausmittaukset, vedenkorkeuden vaihtelut, jälleenkierto jne.). 4.3 Käytön aikana tehtävät päästöjen leviämisanalyysit 413 Ydinlaitoksen käytön aikana radioaktiivisten aineiden päästöt on arvioitava mittaustulosten perusteella. Ilmakehän leviämisanalyyseissä on käytettävä laitospaikalla tehtävien meteorologisten mittausten tuloksia. 414 Päästöjen leviämisen arviointiin on oltava menettely myös siinä tapauksessa, että mittausjärjestelyt eivät ole käytettävissä. 415 Leviämisanalyysit on tehtävä tilastollisesti niin, että ne perustuvat säätilanteita kuvaavien suureiden (leviämissuunta ja -nopeus, stabiilius, sateen esiintyminen) esiintymisfrekvensseihin tarkastelujaksolla. Vaihtoehtoisesti voidaan laskennassa käydä systemaattisesti läpi yhden tai useamman vuoden säätilanteet esimerkiksi tunneittain käyttäen kulloistakin säätilannetta kuvaamaan parametrien tuntikeskiarvoja. Tällöin on suositeltavaa tehdä leviämis- ja annoslaskut toisiinsa kytketysti, koska tällöin voidaan ottaa tarkemmin huomioon vuodenajan vaikutus. Tämä on tärkeää erityisesti elintarvikkeiden kautta kertyvien annosten arvioinnissa. 416 Normaalien käyttötilanteiden aikana ilmaan tapahtuvien päästöjen leviämisanalyyseissa voidaan olettaa, että päästöt jakautuvat tasaisesti enintään vuoden mittaisen tarkastelujakson ajalle. Poikkeavissa tilanteissa kuten esimerkiksi ydinlaitosten käyttöhäiriöiden aikana päästöjen leviämi- 9

10 sen arvioimiseksi on käytettävä tarkempia päästöjen leviämisanalyysejä, joissa tarkastelujaksona on käytettävä kyseisen poikkeavan tilanteen todellista aikaa. 417 Ydinlaitoksen suunnittelun ja lupakäsittelyn yhteydessä tehtyjä leviämis- ja annosarvioita on täydennettävä laitoksen käytön aikana sitä mukaa kuin laskentamenetelmät kehittyvät ja leviämisolosuhteita kuvaavat tiedot karttuvat. 418 Ydinlaitoksen läheisyydessä olevan vesistön leviämisolosuhteita on tarkasteltava vuosittain. Tulosten perusteella on arvioitava käytetyn laskentamallin paikkaansa pitävyyttä. Tulokset on raportoitava ohjeen YVL A.9 mukaisesti. 419 Ydinlaitoksen poikkeukselliset päästöt, niiden aikana vallinneet leviämisolosuhteet ja aiheutuneet säteilyannokset on analysoitava ja raportoitava erikseen ohjeiden YVL A.9 ja YVL A.10 mukaisesti. 4.4 Päästöjen leviämisen arviointi onnettomuustilanteessa 420 Luvanhaltijalla on oltava valmius ilmaan tapahtuvien päästöjen leviämisen tosiaikaiseen laskennalliseen arviointiin ydinlaitoksen onnettomuustilanteessa. Leviämis- ja annoslaskut on tehtävä tarkoitukseen soveltuvalla tietokoneohjelmalla. Luvanhaltijan on suunniteltava myös korvaava laskentamenettely. 421 Uhkaavien päästöjen seurausten arvioinnissa on käytettävä onnettomuushetkellä ja sitä seuraavalla ajanjaksolla vallitsevia todennäköisiä leviämistilanteita ja onnettomuuden etenemisvaiheeseen sovitettuja päästötietoja. Tällöin on otettava huomioon myös tietämys laitospaikalle ja vuodenajalle tyypillisistä sääolosuhteista. Ilmassa olevien radioaktiivisten aineiden poistuminen laskeutumisen kautta voidaan ottaa huomioon erityisesti kauempana laitoksesta. 422 Päästö- ja leviämiskorkeus on arvioitava kussakin onnettomuustilanteessa erikseen. Mikäli tosiaikainen leviämis- ja annoslaskentajärjestelmä ei ole onnettomuustilanteessa käytettävissä eikä tiettyä päästökorkeutta vastaavia etukäteislaskujen tuloksia ole käytettävissä, on tuloksia arvioitava lähimpien päästökorkeuksien vastaavien tulosten pohjalta. 5 SÄTEILYANNOSTEN ARVIOINTI 5.1 Analyysimenetelmät 501 Ydinlaitoksen ympäristön asukkaiden säteilyannoksien arviointiin käytettävien menetelmien on oltava luotettavia ja konservatiivisia. Sekä mallien että laskentamenetelmien ja ohjelmien on oltava kelpoistettuja. Käytettävät laskentaparametrit on valittava laitospaikan ympäristön olosuhteisiin soveltuviksi. 502 Analyyseihin on sisällytettävä tarkasteluja, joissa selvitetään lopputuloksen herkkyys käytettyjen analyysimenetelmien ja parametrien suhteen. 10

11 5.2 Väestöä edustavan henkilön määrittely 503 Ydinlaitoksen ympäristön asukkaiden säteilyannosten arviointiin käytetyissä malleissa ei voida ottaa täysin huomioon ihmisten elintapojen yksilöllisiä eroja. Tämän vuoksi on määriteltävä niin sanottu edustava henkilö, joka edustaa iän, asuinpaikan ja elintapojen perusteella eniten altistuvaa pientä väestöjoukkoa. Annosrajoja on verrattava tämän edustavan henkilön annokseen. [3,4] 504 Eniten altistuvaa väestöä edustava henkilö on valittava erikseen käyttötilanteita ja ohjeen YVL B.3 mukaisia onnettomuusanalyysejä varten. Edustava henkilö on käyttökelpoinen myös annoslaskuissa, joita ohjeen YVL C.5 mukaan tehdään valmiustilanteita varten, mutta tässä ohjeessa edustavaa henkilöä koskevat vaatimukset eivät yleisesti koske ohjeessa YVL C.5 esitettyjä laskuja. 505 Ydinlaitoksen suunnittelu- ja lupakäsittelyvaiheessa käyttötilanteiden annoslaskuja varten valittua edustavaa henkilöä koskevat olettamukset on tarkistettava ydinlaitoksen käytön aikana ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet. 506 Eniten altistuvaa väestöä edustavan henkilön (pieni väestöjoukko) koostumus ja elintavat on valittava tässä ohjeessa esitettyjen vaatimusten mukaisesti ottaen soveltuvin osin huomioon viitteessä [3] esitetyt periaatteet. Samoin on valittava muiden käytettyjen laskentaparametrien arvot. 507 Edustavan henkilön annosta laskettaessa on käytettävä soveltuvia keskimääräisiä arvoja niille parametreille, jotka riippuvat eniten altistuvan väestöjoukon jäsenten elintavoista. Laskettujen annosten on edustettava kohtuullisen kokoisen yhtenäisen väestöjoukon keskimääräistä säteilyaltistusta. 5.3 Annoslaskennassa tarkasteltavat aiheutumistiet Yleistä 508 Laskennassa on otettava huomioon annokset, jotka aiheutuvat ydinlaitokselta ja kuljetuksista tulevasta ulkoisesta säteilystä sekä ilmakehään ja vesistöön tapahtuvista radioaktiivisten aineiden päästöistä. 509 Kehonsisäistä säteilyaltistusta on kuvattava efektiivisen annoksen kertymänä. 510 Eri aiheutumisteiden kautta aiheutuvien säteilyannosten lisäksi on laskettava yhteenvedot eniten altistuvaa väestöä edustavan henkilön annoksista ja väestön yhteenlasketuista (kollektiivisista) annoksista. Lisäksi ennakkoon tehtävissä analyyseissä on eriteltävä, millä nuklideilla on merkittävä osuus kunkin aiheutumistien kautta aiheutuvista säteilyannoksista ja kokonaisannoksesta Ilmakehään tapahtuvien radioaktiivisten aineiden päästöjen aiheuttamat säteilyannokset 511 Liitteen C taulukossa I esitetään ne säteilyannoksen aiheutumistiet, jotka on eri analyyseissä otettava huomioon tai joiden huomiotta jättäminen on perusteltava, kun tarkastellaan ilmakehään vapautuneita radioaktiivisia aineita. 11

12 512 Ilmassa olevista radioaktiivisista aineista tulevan ulkoisen säteilyn aiheuttamat annokset on laskettava pisteessä, joka on 1 metrin korkeudella maan pinnasta. Beetasäteilyn laskemiseen voidaan käyttää puoliäärettömän pilven mallia. Gammasäteilyn aiheuttaman annoksen laskemisessa voidaan käyttää joko mallia, jossa säteilylähde on radioaktiivisia aineita sisältävä ympäröivä ilmatilavuus, tai puoliäärettömän pilven mallia, jota korjataan leviämisparametreista riippuvilla korjaustekijöillä. 513 Laskettaessa maahan laskeutuneista radioaktiivisista aineista tulevan ulkoisen gamma- ja beetasäteilyn annoksia, on tarkasteltava säteilyä 1 metrin korkeudella maasta. Laskeuma pintaalayksikköä kohden eli aktiivisuuskate on laskettava ilmassa olevien radioaktiivisten aineiden pitoisuuksien perusteella ottaen huomioon kuiva ja märkä laskeuma. 514 Laskettaessa radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia kasveissa on otettava huomioon sekä ne radioaktiiviset aineet, jotka ovat laskeutuneet kasvien päälle suoraan tai maaperästä resuspension kautta, että ne, jotka kasvit ovat ottaneet maaperästä. 515 Laskettaessa radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia maidossa, on otettava huomioon sekä laidunruoholle suoraan tai resuspension kautta laskeutuneet radioaktiiviset aineet että laidunruohon maaperästä ottamat radioaktiiviset aineet. Myös se, että laiduntava eläin voi ruohon mukana syödä saastunutta maa-ainesta, on otettava huomioon. 516 Keräilytuotteiden käytöstä ravintona aiheutuvaa säteilyaltistusta on tarkasteltava erityisesti yksilöannosten kannalta. 517 Kasvi- ja eläintuotteiden välityksellä saatavia säteilyannoksia arvioitaessa on otettava huomioon kasvu- ja laidunkauden ja sen ulkopuolisen ajan väliset erot laitoksen sijaintipaikkakunnan keskimääräisten olosuhteiden mukaisesti. Tarkastelussa on otettava huomioon myös saastuneen rehun mahdollinen käyttö Vesistöön tapahtuvien radioaktiivisten aineiden päästöjen aiheuttamat säteilyannokset 518 Vesistöön vapautuneista radioaktiivisista aineista väestölle aiheutuvia säteilyannoksia arvioitaessa on otettava huomioon sekä ulkoinen että sisäinen altistus. Liitteen C taulukossa II esitetään, mitkä altistustiet on ainakin otettava huomioon säteilyannoksen laskennassa. 519 Rantojen aktiivisuuskate on arvioitava veden radioaktiivisten aineiden pitoisuuksista paikallisia olosuhteita vastaavia siirtokertoimia käyttäen ja ottaen huomioon eri mekanismit, joilla radioaktiiviset aineet voivat siirtyä vedestä rannalle. 520 Kalojen radioaktiivisten aineiden pitoisuudet on arvioitava veden radioaktiivisten aineiden pitoisuuksista rikastumiskertoimia käyttäen. 5.4 Yksilöannosten arviointi 521 Tarkasteltaessa ydinlaitoksen ympäristön väestön säteilyannoksia laitoksen käytön aikana, asumisetäisyydeksi on valittava laitosalueen ulkopuolella oleva paikka, missä pysyvä asutus on mahdollista. 12

13 522 Eniten altistuvaa väestöä edustavan henkilön (pieni väestöjoukko) ulkona oloajan osuus sekä suojauskertoimet ulkona ja sisällä oleskeltaessa on valittava keskimääräisiä olosuhteita epäedullisemmiksi. Olosuhteita arvioitaessa on otettava huomioon väestön elintavat ja asuntojen ominaisuudet. Väestöjoukon on oletettava olevan tietyn keskimääräisen ajan vuodesta altistettuna ulkoiselle säteilylle, joka tulee päästöjen purkuvesistön rannoilta. 523 Laskettaessa hengitetyistä radioaktiivisista aineista aiheutuvaa kehonsisäistä säteilyaltistusta, on oletettava, että asuintiloissa ja ulkona on sama konsentraatio. 524 Eniten altistuvaa väestöä edustavan henkilön on oletettava käyttävän ravinnokseen lähialueella tuotettuja kasveja, laitoksen lähialueelta pyydettyjä kaloja ja asuinalueellaan tuotettua maitoa. Maitojalosteiden ja muiden eläintuotteiden voidaan olettaa olevan peräisin lähimmältä jalostuslaitokselta. 5.5 Väestön yhteenlaskettujen annosten arviointi 525 Väestön yhteenlaskettujen (kollektiivisten) säteilyannosten tarkastelussa on otettava huomioon samat aiheutumistiet kuin yksilöannosten arvioinnissa. Laskenta on tehtävä mahdollisimman realistisin olettamuksin. 526 Väestön yhteenlaskettuja säteilyannoksia laskettaessa on tarkasteltava vaikutuksia vähintään 100 km:n etäisyydelle ja koko Suomen alueella. Tarkastelualue voidaan jakaa osa-alueisiin, joita tarkasteltaessa käytetään aluetta kuvaavia elintottumustietoja. Alueen väestö on tarvittaessa jaettava ikäryhmiin. Normaalien käyttötilanteiden annoksia tarkasteltaessa voidaan käyttää pelkästään aikuisväestöä kuvaavia laskentaparametreja. 527 Laskettaessa päästöpilven aiheuttamia ulkoisen säteilyn kollektiivisia säteilyannoksia, voidaan ottaa huomioon asuinrakennusten antama suojaus. Laskettaessa kollektiivisia säteilyannoksia, jotka aiheutuvat oleskelusta purkuvesistön rannalla, on otettava huomioon kyseisen vesistön lähellä asuva väestö km:n etäisyydelle asti ja käyttää laskuissa alueen väestön keskimääräisiä oleskeluaikoja tarkasteltavan vesistön rannoilla. 528 Elintarvikkeiden kautta aiheutuvia kollektiivisia säteilyannoksia laskettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon alueella tuotettujen elintarvikkeiden todelliset määrät. Tarkasteluissa on otettava huomioon myös väestön säteilyannokset kohdealueella, johon elintarvikkeita on viety, jos viennillä on merkitystä tuontialueen väestön säteilyannoksiin. 529 Laskettaessa pitkäikäisten radioaktiivisten aineiden mahdollisesti aiheuttamia maailmanlaajuisia kollektiivisia annossitoumia voidaan käyttää muunnoskertoimia, jotka kuvaavat yksikköpäästöä kohden kertyvää kollektiivista annosta. 5.6 Säteilyannosten arviointi käytön aikana 530 Arvioitaessa käytön aikana mitatuista päästöistä aiheutuvia annoksia, on käytettävä yksityiskohtaisia voimalaitospaikkaan soveltuvia menetelmiä ja tietoja. 13

14 5.7 Säteilyannosten arviointi valmiustilanteissa 531 Valmiustilanteisiin on varauduttava ennakolta leviämis- ja annosarvioin, jotka on tehty ydinlaitoksen suunnittelun ja lupakäsittelyn yhteydessä. Mukaan on sisällytettävä myös hyvin epätodennäköisten vakavien reaktorionnettomuuksien aiheuttamia päästötilanteita. 532 Onnettomuudesta välittömästi tehtäviä alkuvaiheen annosennusteita varten on oltava annoslaskentaohjelma sekä valmiudet siihen, että vastaavat laskelmat voidaan suorittaa yksinkertaistettuina käsikirjojen ja leviämiskaavioiden perusteella. 533 Laskennassa on käytettävä onnettomuustilanteen mittaustuloksiin perustuvia päästöarvioita. Uhkaavien päästötilanteiden vaikutuksia ennustettaessa on tarkasteltava onnettomuuden etenemisvaiheeseen soveltuvia oletettuja päästöjä ja laadittava niitä vastaavia säteilyannosennusteita. 534 Onnettomuustilanteissa oletukset altistusajoista ja suojauskertoimista on ensisijaisesti tehtävä kulloinkin vallitsevien olosuhteiden perusteella. 535 Laskentaohjelmaan on sisällytettävä ennakoidut arviot tyypillisten onnettomuustilanteiden päästöistä siten, että päästömääriä voidaan joustavasti tai yksikköpäästöt muuttaa todellisessa onnettomuustilanteessa esiintyvien olosuhteiden ja tapahtumakulkujen mukaisesti. 536 Etukäteislaskujen tulosten sekä tosiaikaisten leviämis- ja annoslaskentajärjestelmien käyttökelpoisuutta on testattava valmiusharjoituksissa. 5.8 Eliöstön säteilyannosten arviointi 537 Ydinlaitoksesta ei saa aiheutua haitallisia säteilyvaikutuksia kasvi- tai eläinlajeihin. Tämän osoittamiseksi on arvioitava tyypillisiä säteilyannoksia ydinlaitoksen ympäristön maa ja vesialueiden eliöstöissä laitoksen käytön aikana. [5] 6 YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU 6.1 Yleiset periaatteet ja tavoitteet 601 Ympäristön säteilytarkkailun tarkoituksena on varmistaa, että ydinlaitoksesta aiheutuva väestön säteilyaltistus pidetään niin pienenä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista ja että määräyksissä esitettyjä raja-arvoja ei ylitetä. Tarkkailulla varmennetaan ydinlaitoksen radioaktiivisten päästöjen mittaustulokset ja päästöjen kulkeutumisen arvioinnissa käytetyt mallit. 602 Lisäksi säteilytarkkailulla varmistetaan, ettei ydinlaitoksista aiheudu haitallisia säteilyvaikutuksia ympäristön eliöstölle. 603 Tarkkailun avulla havaitaan ympäristön normaalissa säteilytilanteessa mahdollisesti tapahtuvat lyhyen ja pitkän aikavälin muutokset. 604 Luvanhaltija vastaa laitoksen ympäristön säteilytarkkailusta ja sillä on oltava käytettävissään riittävä asiantuntemus, joka on varmistettava myös silloin, kun ympäristötarkkailun toteuttajana on 14

15 ulkopuolinen taho. Ydinlaitoksen laadunhallintajärjestelmässä on oltava vaatimukset ympäristön säteilytarkkailulle, sen tavoitteille ja sen toteuttamiselle. 605 Ympäristön säteilytarkkailua toteuttavalla taholla on oltava kirjallinen laatujärjestelmä ja tahon on pystyttävä osoittamaan tekemiensä määritysten luotettavuus. Taholla on oltava lisäksi ympäristön säteilytarkkailun suorittamiseksi tarvittava asiantuntemus ja tekniset valmiudet. 606 Ydinvoimalaitoksen ympäristön säteilytarkkailu käsittää ne voimalaitosalueen ja sen ympäristön säteilyn mittaukset sekä radioaktiivisten aineiden määritykset, jotka tehdään väestön säteilyaltistuksen ja ympäristössä esiintyvien radioaktiivisten aineiden ja niiden alkuperän selvittämiseksi. 607 Säteilytarkkailu kohdistuu ympäristöön ja väestöön. Ympäristön säteilytarkkailusta saatua tietoa voidaan käyttää hyväksi, kun väestölle tiedotetaan ydinlaitosten turvallisuudesta ja ympäristövaikutuksista. 608 Säteilytarkkailun on oltava säännöllistä ja määriteltyä. Siinä on otettava huomioon laitospaikan ja sen ympäristön erityispiirteet sekä tiedot kyseisen laitoksen käytöstä. 609 Säteilytarkkailuohjelman sisältöä suunniteltaessa luvanhaltijan on arvioitava ydinlaitoksen toiminnan aikainen radioaktiivisten aineiden inventaari, potentiaaliset päästöreitit ja todennäköiset päästöt ympäristöön ottamalla huomioon päästöjä ja jätemääriä rajoittavien järjestelmien käyttö. Lisäksi on selvitettävä päästöjen leviämiseen vaikuttavat ympäristöolosuhteet. Näiden tietojen perusteella on arvioitava päästötasot ja päästöjen leviämisolosuhteet ympäristössä, ja ne on otettava huomioon ympäristön säteilytarkkailuohjelman suunnittelussa. 610 Ohjelmaa suunniteltaessa on otettava huomioon tiedot ydinlaitoksen järjestelmissä olevista radioaktiivisista aineista ja niiden päästöistä myös häiriö- ja onnettomuustilanteissa. Siten ohjelma on suunniteltava sellaiseksi, että sen avulla ylläpidetään riittävää valmiutta tehdä tarpeelliset säteilymittaukset ja näytteiden otto myös onnettomuustilanteissa. 6.2 Ympäristön säteilytarkkailuohjelman sisältö 611 Ympäristön säteilytarkkailuohjelmassa on määriteltävä ohjelman toteuttajat, näytteenotot ja mittaukset sekä niiden suoritustaajuus. Lisäksi on kuvattava mittaus- ja näytteenottomenetelmät ja - laitteet, näyte- ja nuklidikohtaiset havaitsemisrajat, mittauslaitteiden ja -menetelmien kalibrointi sekä mittaustulosten käsittely ja tallennus. 612 Säteilytarkkailuohjelmaan on sisällytettävä ulkoisen säteilyn mittauksia sekä ulkoilman, ihmiseen johtavien ravintoketjujen eri vaiheita edustavien näytteiden ja ihmisen kehonsisäisen radioaktiivisuuden määrityksiä 613 Ohjelman sisältöä määritettäessä on erityisesti tarkasteltava merkittäviä päästöajankohtia, - reittejä ja -nuklideja sekä päästöjen aiheuttamaa säteilyaltistusta. Ohjelmaan on sisällytettävä myös ns. indikaattorinäytteitä (organismeja ja aineita, jotka keräävät tai rikastavat päästöjen sisältämiä radionuklideja). Lisäksi ainakin osan näytteistä on edustettava lajeja, jotka ovat luonnon säteilysuojelun kannalta merkittäviä lajeja. [4, 5] 15

16 614 Säteilymittauksia on tehtävä ja säteilytarkkailuohjelman näytteitä on otettava edustavasti usean kilometrin etäisyydeltä laitoksesta siten, että on otettava huomioon paikalliset leviämisolosuhteet sekä ympäristön väestön sijainti ja elintavat. Elintarvikenäytteitä on otettava niiden lähimmiltä tuotanto- ja jalostuslaitoksilta. Tarkkailuun on sisällytettävä myös päästökohtaan ja sen välittömään läheisyyteen kohdistuvia tarkistusmittauksia. 615 Ravintoketjuihin liittyvät mittaukset on kohdistettava maaympäristössä ensisijaisesti laskeuman maaperän talousveden viljan ja puutarhatuotteiden luonnontuotteiden ja -kasvien lihan ruohon ja maidon radioaktiivisten aineiden määrityksiin. 616 Vesiympäristössä mittaukset on kohdistettava meriveden sedimentoituvan aineksen ja pohjasedimentin vesikasvien ja pohjaeläimien kalojen radioaktiivisten aineiden määrityksiin. 617 Ulkoisen säteilyn mittaamiseksi on ydinlaitoksen maaympäristöön sijoitettava määräajoin luettavia annosmittareita sekä kattavasti jatkuvatoimisia, varmennettuja säteilyannosnopeuden mittausasemia. Niiden mittaustiedot on siirrettävä ydinlaitoksen lisäksi myös valtakunnan säteilyvalvontaverkkoon. 618 Ulkoisen säteilyn annosnopeuden mittausasemilla on tarkoitus välittää luotettavasti ja nopeasti tietoa laitosympäristön radioaktiivisten aineiden leviämisestä luvanhaltijalle ja viranomaiselle ydinlaitosonnettomuuden aikana. Mittausasemia on sijoitettava laitoksen ympäristöön asutusalueiden suuntaan varautumisalueelle noin 5 km etäisyydelle ydinvoimalaitokselta sekä laitosalueelle tai sen läheisyyteen. Mittausasemat on sijoitettava niin, että mittausjärjestelmällä voidaan luotettavasti tehdä ensihavainto mahdollisesta radioaktiivisten aineiden päästöstä, radioaktiivisuuden määrästä sekä antaa meteorologisia mittauksia täydentävä tieto sen todennäköisestä leviämissuunnasta. Riippuen mittausasemien sijoituspaikoista ympäristössä, ydinvoimalaitoksesta katsottuna niiden välinen kulma ulkokehällä saa olla enintään Vesistöjen ja merialueiden takana olevat asutusalueet on otettava huomioon 80 kilometrin etäisyydelle mittausasemien sijoitusta suunniteltaessa. [6] 619 Ohjeessa YVL C.1 esitettyjä säteilymittausjärjestelmien yleisiä vaatimuksia sovelletaan ydinlaitoksen ympäristön ulkoisen säteilyannosnopeusmittausjärjestelmän teknisiin vaatimuksiin. Mittausjärjestelmän on toimittava luotettavasti kaikissa odotettavissa olevissa ympäristöolosuhteissa sekä sähkö- ja tiedonsiirtojärjestelmien on täytettävä yksittäisvikakriteeri tarpeellisin osin. 620 Ydinlaitoksen säteilytarkkailuohjelmaan on sisällytettävä ympäristössä määräajoin tehtäviä ympäristön gammaspektrometrisiä mittauksia. Lisäksi luvanhaltijalla on oltava valmius tehdä suoria tai näytteenottoon perustuvia gammaspektrometrisiä mittauksia laitoksen ympäristössä poikkeavien tilanteiden selvittämiseksi (esim. annosnopeuden kasvu) tai normaalia suurempien päästöjen vaikutusten analysoimiseksi. Ympäristön nukliditunnistus on pystyttävä toteuttamaan kahdessa tunnissa siihen tarkoitetulla laitteistolla. 16

17 621 Säännölliseen säteilytarkkailuohjelmaan voidaan tarkkailukohteeksi lisätä myös erityiskohteita: voimalaitosalueella olevan kaatopaikan valumavesien tai jäteveden puhdistamon vesien seuranta. Erityiskohteita voivat olla laitosalueella tai sen lähistöllä kasvatettavien ja viljeltävien tuotteisiin liittyvät tarkistusmittaukset (esim. kalanviljely tai viininvalmistus). 622 Liitteessä D esitetään esimerkki ydinvoimalaitoksen ympäristön säteilytarkkailuohjelman tarkkailukohteista, näytteenotosta, mittauksista ja niiden suoritustaajuudesta. 6.3 Ympäristön säteilytarkkailuohjelman toteuttaminen 623 Säteilytarkkailuohjelman näytteiden radioaktiivisuuden mittaukset on tehtävä niin, että yksittäisten radionuklidien määrät voidaan määrittää riittävän tarkasti. Mittausten havaitsemisrajan on oltava sellainen, että mittauksilla voidaan osoittaa säteilyaltistus, joka on huomattavasti alle valtioneuvoston päätöksen (733/2008) 8 :ssä määrätyn raja-arvon 0,1 msv. Lisäksi mittausten avulla on erotettava ydinvoimalaitoksesta mahdollisesti aiheutuva radionuklidien pitoisuuksien lisä luonnossa olevaan taustapitoisuuteen nähden. 624 Radioaktiivisuuden määrityksen on perustuttava nuklidikohtaisiin mittauksiin ja tarvittaessa sitä edeltävään kemialliseen erotteluun mitattavasta radionuklidista riippuen. Näytteistä mitattavat radionuklidit on tarvittaessa ensin rikastettava. 625 Säteilytarkkailuohjelma on toteutettava siten, että ohjelman avulla saadaan riittävä tieto ympäristöön myös muualta kuin kyseessä olevasta ydinvoimalaitoksesta kulkeutuneista keinotekoisista radioaktiivisista aineista. Näiden alkuperän määrittämiseksi voidaan käyttää soveltuvin osin hyväksi vertailutietoja Suomessa tehtävän yleisen säteilytarkkailun tuloksista. 626 Luvanhaltijan on tallennettava ympäristönäytteiden analyysitulokset ja toimitettava ne tiedoksi STUK:lle ohjeen YVL A.9 vaatimusten mukaisesti. 6.4 Poikkeuksellisen tilanteen selvittäminen 627 Ympäristön säteilytarkkailusta saatujen normaalista poikkeavien tulosten oikeellisuudesta on varmistuttava ja poikkeaman syy on selvitettävä. Luvanhaltijan on raportoitava poikkeavat tulokset STUK:lle. Ympäristön säteilytarkkailua on tehostettava tarpeen mukaan, jos päästömittauksissa tehdään poikkeava havainto. 6.5 Ympäristön säteilytarkkailuun liittyvät erillisselvitykset 628 Säännöllisten näytteenottojen ja mittausten lisäksi on tehtävä erillisselvityksiä ydinlaitoksen ympäristöstä. Selvityksiä on tehtävä ennen uuden ydinlaitoksen käyttöönottoa tai säteilytarkkailuohjelman kehittämiseksi. Erillisselvitykset voivat koskea esimerkiksi ydinlaitoksen päästöistä peräisin olevan yksittäisen radionuklidipitoisuuden lisäystä ympäristönäytteissä tai laitoksen päästöistä peräisin olevien radionuklidipitoisuuksien kartoittamista purkualueen rannoilla. Lisäksi erillisselvitykset voivat koskea luonnon maa- ja vesialueiden eliöstön säteilysuojeluun liittyvää tutkimusta. 17

18 7 SELVITYKSET, ANALYYSIT JA VAATIMUKSET 7.1 Ympäristövaikutusten arviointi 701 Ydinenergia-asetuksen 24 :n f kohdan mukaan luvanhakijan on liitettävä ydinlaitoksen periaatepäätöshakemukseen ympäristönvaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (468/1994) mukaisesti laadittu arviointiselostus. 702 Valtioneuvoston asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) olevan hankeluettelon mukaan arviointimenettelyä on sovellettava 6 :n 7 b kohdan mukaisesti ydinvoimalaitoksiin ja muihin ydinreaktoreihin ja kohdan d mukaisesti laitoksiin, jotka on suunniteltu säteilytetyn ydinpolttoaineen tai runsasaktiivisen jätteen käsittelyyn ja säteilytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen. 703 Ydinlaitoksen ympäristövaikutusten arviointi on tehtävä niin kuin laki (468/1994) sekä valtioneuvoston asetus (713/2006) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä määräävät. Ydinlaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on otettava huomioon ydinlaitoksen erityispiirteet, kuten säteily ja radioaktiiviset aineet. Asetuksen (713/2006) 10 :n mukaan arviointiselostuksessa on esitettävä tarpeellisessa määrin kohdan 3) perusteella arvio jätteiden ja päästöjen laadusta ja määristä ottaen huomioon hankkeen käyttövaiheet mahdollinen purkaminen mukaan lukien; sekä kohdan 5) perusteella selvitys ympäristöstä sekä arvio hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista, käytettyjen tietojen mahdollisista puutteista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä, mukaan lukien arvio mahdollisista ympäristöonnettomuuksista ja niiden seurauksista; ja kohdan 7) perusteella ehdotus toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia. 7.2 Rakentamislupa 704 Uutta ydinvoimalaitospaikkaa koskeva suunnitelma meteorologisesta mittausjärjestelmästä on toimitettava STUK:lle hyväksyttäväksi rakentamisluvan yhteydessä. Tarkemmat meteorologista mittausjärjestelmää koskevat vaatimukset esitetään kohdassa Laskentamenetelmät, joita käytetään rakentamisluvan yhteydessä tehtäviin radioaktiivisten aineiden päästöjen leviämisen sekä annosten analyyseihin, hyväksyy STUK. Tarkemmat laskentaja analyysivaatimukset esitetään kohdissa Suunnitelma uuden ydinlaitosyksikön ympäristön perustilaselvityksestä on toimitettava STUK:lle hyväksyttäväksi viimeistään rakentamislupahakemuksen yhteydessä. Tarkemmat ympäristön säteilytarkkailua koskevat vaatimukset esitetään kohdassa Käyttölupa 707 Meteorologisten mittausten käyttölupavaihetta koskevat tarkemmat vaatimukset esitetään kohdassa 7.4, radioaktiivisten aineiden leviämistä ja säteilyannoksia koskevat laskenta- ja analyysivaatimukset kohdissa sekä ympäristön säteilytarkkailua koskevat vaatimukset kohdassa Meteorologiset mittaukset 708 Ydinvoimalaitoksen käyttölupakäsittelyn sekä käytön aikana STUK:lle on toimitettava ydinvoimalaitoksen meteorologista mittausjärjestelmää koskevat asiakirjat ohjeiden YVL B.1 ja YVL 18

19 E.7 mukaisesti. Käytössä olevan ydinvoimalaitoksen meteorologisen mittausjärjestelmän muutoksia koskevat periaatesuunnitelma ja ennakkotarkastusaineisto on esitettävä STUK:lle hyväksyttäviksi. 709 Ydinvoimalaitosta koskevassa alustavassa turvallisuusselosteessa on esitettävä selvitys alueen meteorologisista olosuhteista, paikallisilmastosta ja vesiympäristöstä. Selvityksessä on oltava alueen leviämisolosuhteita kuvaavat tuulijakautumat, stabiilius ja sekoituskorkeuden arvot eri vuodenaikoina. 710 Rakentamislupaa hakiessaan luvanhakijan on esitettävä suunnitelma laitospaikalla ja sen läheisyydessä tehtävistä meteorologisista mittauksista, jotka käynnistetään viimeistään rakentamista aloittaessa. Suunnitelmiin sisältyvissä perusteluissa on osoitettava, että järjestelmällä pystytään toteuttamaan tässä ohjeessa esitetyt tavoitteet ja vaatimukset. Myös päästöjen leviämisen valvontaan tarkoitettujen kiinteiden säteilyvalvontalaitteiden mittauspaikkojen sijainti on perusteltava. Suunnitelma meteorologisesta mittausjärjestelmästä on toimitettava STUK:lle hyväksyttäväksi viimeistään rakentamislupahakemuksen yhteydessä 711 Ydinvoimalaitosta koskevaan lopulliseen turvallisuusselosteeseen on päivitettävä alustavassa turvallisuusselosteessa esitetyt tiedot laitospaikka-alueen meteorologisista olosuhteista, paikallisilmastosta ja vesiympäristöstä. 712 Lopullisessa turvallisuusselosteessa on esitettävä lisäksi vähintään vuoden pituisella ajanjaksolla tehtyjen mittausten ja muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella selvitys alueen meteorologisista olosuhteista sekä ajan tasalle saatettu ilmastoselvitys. Turvallisuusselosteen tietoja on täydennettävä määräajoin ydinvoimalaitoksen alueella käytön aikana tehtävien mittausten perusteella. 713 Lopullisessa turvallisuusselosteessa on kuvattava laitospaikalla ja sen läheisyydessä toteutettavat meteorologiset mittaukset sekä niiden liittyminen viranomaisten käyttämiin havainto- ja tietojärjestelmiin. 714 Ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyihin liittyen luvanhakijan on lopullisessa turvallisuusselosteessa esitettävä varmennettu mittaustietojen siirto laitospaikan valmiusorganisaation ja STUK:n käyttöön. 7.5 Lupakäsittelyn leviämisanalyysit Yleiset vaatimukset 715 Ydinlaitoksen rakentamis- ja käyttölupakäsittelyn yhteydessä sekä käytön aikana STUK:lle on toimitettava hyväksyttäviksi selvitykset menetelmistä, joita käytetään radioaktiivisten aineiden päästöjen leviämisen arviointiin käyttötilanteissa ja onnettomuuksissa sekä ilmakehän turbulenttisuuden ja stabiiliusluokan määrittelyyn. Selvityksissä on oltava kuvaus siitä, miten mallit on kelpoistettu ja miten ne soveltuvat laitospaikan olosuhteisiin. 716 Ydinlaitoksen rakentamis- ja käyttölupakäsittelyn yhteydessä sekä käytön aikana STUK:lle on toimitettava hyväksyttäviksi selvitykset vesistömalleista, joita käytetään radioaktiivisten aineiden nestemäisten päästöjen leviämisen arviointiin voimalaitoksen meri- tai vesistöympäristössä laitoksen normaalikäytön ja mahdollisten onnettomuuksien aikana. Selvityksissä on oltava kuvaus siitä, miten mallit on kelpoistettu ja miten ne soveltuvat laitospaikan olosuhteisiin. 19