KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö. Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Lausuntotiivistelmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö. Julkaisun päivämäärä 31.7.2002. Julkaisun laji Lausuntotiivistelmä"

Transkriptio

1 KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Lainsäädäntöneuvos Eero J. Aarnio Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Lausuntotiivistelmä Toimeksiantaja Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ehdotus uudeksi saamen kielilaiksi. Lausuntotiivistelmä Julkaisun osat 1. Ehdotus ja lausuntopyynnöt 2. Yleisarvio annetuista lausunnoista 3. Lakiehdotusta koskevat yksityiskohtaiset kannanotot 4. Taloudelliset vaikutukset 5. Muuta Tiivistelmä Oikeusministeriö pyysi lausuntoja saamelaiskäräjien oikeusministeriölle luovuttamasta ehdotuksesta uudeksi saamen kielilaiksi yhteensä 128 taholta. Lausuntoja on mennessä annettu 87. Lausuntojen tiivistelmä on otettu tähän julkaisuun. Avainsanat: (asiasanat) Perusoikeudet, kielelliset oikeudet, saamelaiset, alkuperäiskansa Muut tiedot Yhteyshenkilö oikeusministeriössä Eero J. Aarnio Sarjan nimi ja numero Lausuntoja ja selvityksiä 2002:16 ISSN ISBN Kokonaissivumäärä 41 Kieli Suomi Hinta Luottamuksellisuus Julkinen Jakaja Oikeusministeriö, lainvalmisteluosasto Kustantaja Oikeusministeriö

2 PRESENTATIONSBLAD J U S T I T I E M I N I S T E R I E T Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Lagstiftningsrådet Eero J. Aarnio Utgivningsdatum Typ av publikation Sammandrag av utlåtanden Uppdragsgivare Justitieministeriet Lagberedningsavdelningen Datum då organet tillsattes Publikation (även den finska titeln) Ehdotus uudeksi saamen kielilaiksi. Lausuntotiivistelmä Publikationens delar 1. Förslag och begäran om utlåtande 2. Allmänt omdöme av utlåtanden 3. Detaljerade ställningstaganden över lagförslaget 4. Ekonomiska verkningar 5. Annat Referat Jusitieministeriet begärde utlåtande om förslaget till en ny samisk språklag, som sametinget hade överlämnat till justitieministeriet, av sammanlagt 128 instanser. Fram till har 87 utlåtanden inlämnats. Utlåtandena har sammanfattats i denna publikation. Nyckelord Grundläggande fri- och rättigheter, språkliga rättigheter, samer, ursprungsfolk Övriga uppgifter Kontaktperson på ministeriet Eero J. Aarnio Seriens namn och nummer Utlåtanden och utredningar 2002:16 ISSN ISBN Sidoantal 41 Språk Finska Pris Sekretessgrad Offentlig Distribution Justitieministeriet, lagberedningsavdelningen Förlag Justitieministeriet

3 SISDOALLOSIIDU VUOIGATVUOHTAMINISTERIIJA Dahkkit (doaibmaorgánas: doaibmaorgána namma, ságadoalli, álli) Láhkaásahanrá i Eero J. Aarnio Prentosa beaivemearri Prentosa šládja Cealkámuš oahkkáigeassu Doaibmaaddi Vuoigatvuohtaministeriija Láhkaossodat Doaibmaorgána ásahanbeaivi Prentosa namma Evttohus o a sámi giellaláhkan. Cealkámuš oahkkáigeassu Prentosa oasit 6. Evttohus ja cealkámušbivdagat 7. Oppalašárvvoštallan addojuvvon cealkámušain 8. Láhkaevttohusa guoski dárkilut oaivilat 9. Ru alaš váikkuhusat 10. Eará oahkkáigeassu Vuoigatvuohtaministeriija bivddii cealkámušaid oktiibuot 128 oassebealis sámedikki vuoigatvuohtaministeriijai luohpadan o a sámi giellaláhka evttohusas. Cealkámušat leat rádjai addojuvvon 87. Cealkámušaid oahkkáigeassu lea váldon dán prentosii. Guovddášsánit: (áššesánit) Vuo ovuoigatvuo at, gielalaš vuoigatvuo at, sápmela at, eamiálbmot Eará die ut Oktavuohtaolmmoš vuoigatvuohtaministeriijas Eero J. Aarnio Ráiddu namma ja nummir Cealkámušat ja ilgehusat 2002:16 ISSN ISBN Ollessiidomearri 41 Giella Suomagiella Haddi Luhtolašvuohta Almmolaš Juohkki Vuoigatvuohtaministeriija, láhkaossodat Goasttideaddji Vuoigatvuohtaministeriija

4 TIIVISTELMÄ SAAMELAISKÄRÄJIEN EHDOTUKSESTA UUDEKSI SAAMEN KIELILAIKSI ANNETUISTA LAUSUNNOISTA 1. Ehdotus ja lausuntopyynnöt Saamelaiskäräjät on oikeusministeriölle tekemässään esityksessä ehdottanut, että laki saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa (516/1991) korvattaisiin uudella saamen kielilailla. Lailla turvattaisiin perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, inarinsaamea, koltansaamea tai pohjoissaamea. Suurelta osaltaan laki vastaisi sisällöltään voimassa olevaa lakia. Lakiin kirjattaisiin kuitenkin muun muassa viranomaisten velvoite oma-aloitteisesti huolehtia kielellisten oikeuksien turvaamisesta. Saamelaisten kotiseutualueella saamen kieli ja suomen kieli olisivat yhdenvertaisia kieliä, ja tällä alueella viranomaisilla olisi yleinen velvollisuus edistää saamen kielen käyttämistä. Alueen kunnallisten viranomaisten olisi käytettävä suomen kielen ohella saamen kieltä myös pöytäkirjoissa ja muissa asiakirjoissa, joita ei ole annettava asianosaiselle, sekä viranomaisten välisessä kirjeenvaihdossa ja virkakirjanpidossa. Henkilöstöä ottaessaan alueen viranomaisten olisi huolehdittava siitä, että henkilöstö pystyy palvelemaan asiakkaita myös saamen kielellä, ja muun muassa koulutusta järjestämällä siitä, että henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä saamen kielen taito. Oikeus saada palkallista virkavapautta saamen kielen taidon hankkimista varten ulotettaisiin koskemaan myös alueen kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöä. Uusi laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti uuden kielilain kanssa Oikeusministeriö pyysi saamelaiskäräjien ehdotuksesta mennessä lausuntoa yhteensä 126 taholta sekä varasi korkeimmalle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle tilaisuuden antaa asiasta lausuntonsa. Utsjoen kunnalle myönnettiin pyynnöstä lisäaikaa lausunnon antamiseen saakka, jotta kunnalla olisi aikaa perehtyä ehdotuksen viivästyneeseen saamenkieliseen käännökseen. Lausunto on mennessä saatu 87 taholta. Kannanottojen määrän ja luonteen sitä edellyttäessä on tiivistelmään sen luettavuuden lisäämiseksi otettu asianomaisen luvun tai pykälän kohdalle lyhyt lihavoitu esitys, jossa pyritään kootusti esittämään lausuntojen pääsisältö. 2. Yleisarvio annetuista lausunnoista Lausunnoissa suhtaudutaan ehdotukseen yleisimmin myönteisesti. Uuden lain katsotaan toteuttavan perustuslakiin kirjattuja saamelaisen alkuperäiskansan kielellisiä oikeuksia sekä Suomen sitovia kansainvälisoikeudellisia sopimuksia ja sopimusten valvontaelinten suosituksia. Erityisesti koltansaamen ja inarinsaamen aseman kehittämisen osalta ehdotus nähdään myönteisenä. Ehdotuksen pohjalta todetaan olevan hyvät edellytykset valmistella uusi kielilaki, joskin ehdotus joiltakin osin todetaan keskeneräiseksi ja ristiriitaiseksi. Joidenkin lausunnonantajien mielestä ehdotus kuitenkin on osin ylimitoitettu. Eräät lausunnonantajat kannattavat kielellisten oikeuksien kehittämistä nykyisen lain pohjalta. Yleisesti ottaen suurin osa lausunnonantajista suhtautuu ehdotukseen myönteisesti: Sitä pidetään välttämättömänä, hyvänä, kannatettavana, perusteltuna, oikeansuuntaisena, toteuttamiskelpoisena ja tärkeänä (mm. kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumisen, hallinnon legitimiteetin sekä suomen ja saamen kielen alueellisen yhdenvertaisuuden kannalta).

5 Apulaisoikeusasiamies pitää ehdotusta tärkeänä askeleena saamelaisten kieli- ja kulttuuri-identiteetin turvaamisessa. Enontekiön työvoimatoimisto toteaa, että laki toteutuessaan takaa edes minimioikeudet saamenkielisille asiakkaille : työvoimatoimistolle ehdotus kelpaa sellaisenaan. Suomen ortodoksinen kirkollishallitus, jonka lausuntoon Oulun ortodoksinen hiippakunta yhtyy, toteaa, että sillä ei ole mitään huomauttamista ehdotuksen johdosta siltä osin kuin se koskee ortodoksista kirkkokuntaa. Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoo, että ehdotuksen pohjalta on hyvät edellytykset valmistella uutta saamen kielilakia, joskin ehdotus tarvitsee kuitenkin merkittävää jatkovalmistelua. Ulkoasiainministeriö pitää ehdotusta selkeänä ja tavoitteiltaan johdonmukaisena ja katsoo, että ehdotus antaa hyvän ja kattavan pohjan kielilain kehittämistarpeiden jatkovalmistelulle. Oikeuskansleri katsoo ehdotuksen toteuttavan mm. eduskunnan sivistysvaliokunnan tahtoa, Euroopan neuvoston ministerivaliokunnan suosituksia sekä perustuslain 17 :ää ja sen 21 :ssä tarkoitettuja hyvän hallinnon periaatteita. Myös ulkoasiainministeriö, apulaisoikeusasiamies, eduskunnan kanslia ja Sodankylän saamelaisyhdistys viittaavat Euroopan neuvoston ministerivaliokunnan suositukseen syyskuulta 2001, jossa hallituksen toivotaan edistävän saamen kielen käyttämistä oikeus- ja hallintoviranomaisissa kotiseutualueella esim. viranomaisten saamen kielen taitoa vahvistamalla. Perustuslain 17 ja 22 huomioon ottaen apulaisoikeusasiamies ja eduskunnan kanslia pitävät perusteltuna pyrkiä turvamaan nykyistä paremmin saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutuminen. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto ja Suomen porosaamelaiset viittaavat edellä mainittujen perustuslain pykälien lisäksi ehdotuksen perusteeksi myös perustuslain 6 :ään. Myös ulkoasiainministeriö, ympäristöministeriö ja maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) katsovat, että ehdotuksen tavoitteet ovat tarkoituksenmukaiset erityisesti perustuslain (kielellisiä perusoikeuksia koskevien) säännösten valossa. Moni muukin lausunnonantaja (mm. Suomen Kuntaliitto, Utsjoen kunta, Sodankylän kunta, Enontekiön työvoimatoimisto, City-sàmit sekä Enontekiön ja Sodankylän saamelaisyhdistykset) toteaa lain perustan olevan perustuslaissa. Utsjoen ja Sodankylän kunnat sekä erityisen korosteellisesti Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti ja monipuolisesti ukoasiainministeriö viittaavat tämän lisäksi Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin ja muihin kansainvälisoikeudellisiin instrumentteihin sekä Porosaamelaiset Suomen Euroopan unioniin liittymissopimuksen pöytäkirjaan n:o 3 ja siihen perustuviin kielellisiin velvoitteisiin. Ulkoasiainministeriö toteaa, että saamelaiskäräjien ehdotuksen voidaan katsoa suoraan edistävän Euroopan neuvoston ministerikomitean vähemmistökieliperuskirjan täytäntöönpanoon liittyvissä erityisesti koulutusta sekä kielen asemaa tiedotusvälineissä, oikeus- ja hallintoviranomaisissa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin yhteydessä koskevissa suosituksissaan Suomelle asettamia tavoitteita ja osaltaan myös vähemmistöpuiteyleissopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa. Useissa lausunnoissa korostetaan hankkeen tärkeyttä viittaamalla siihen, että kysymyksessä on Suomen ainoa alkuperäiskansa, jonka elinehtojen, yhteisön ja kulttuurin, mukaan lukien kieli, säilyminen on Suomen hallituksen vastuulla (ks. erityisesti ulkoasiainministeriö). Perustuslakiin viittaa myös maa- ja metsätalousministeriö esittäen kuitenkin sen 17 :stä tulkinnan, että saamelaisten ja muiden mainittujen ryhmien tulee ylläpitää ja kehittää niitä (so. omaa kieltään ja kulttuuriaan) itse. Työministeriö pitää lain kokonaisuudistusta tarpeellisena sen antaessa saamelaisille entistä yhdenvertaisemman aseman yhteiskunnassa. Rovaniemen hallinto-oikeus (HAO) toteaa, että vaatimukset eri saamen kielten tasapuolisesta kohtelusta vastaavat hallinnossa yleisesti noudatettavia yhdenvertaisuuden ja tasapuolisuuden periaatteita. Pohjoismainen saamelaisinstituutti tervehtii ehdotusta tyydytyksellä ja korostaa, että saamelaisten omakieliset palvelut eivät saa olla sidoksissa suomen kielen taitoon.

6 Inarin kunta pitää kielellisten oikeuksien kehittämistä myönteisenä ennen kaikkea inarin- ja koltansaamea puhuvien aseman osalta. Lisäksi se katsoo, että ehdotuksella olisi myös suuri työllistävä vaikutus. Kuitenkin se katsoo, että kunnan palvelutuotantoa tulee (erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa) tarkastella tarpeesta lähtien, ei kielellisistä oikeuksista. Sodankylän saamelaisyhdistys pitää tärkeänä, että ehdotettu laki lisäisi mahdollisuuksia käyttää saamea suullisesti, mikä on tärkeää erityisesti vanhemmille ikäluokille, jotka eivät ole oppineet lukemaan ja kirjoittamaan saamea. Inarin seurakunta pitää lakiin tehtäviä tarkennuksia saamelaisten mahdollisuuksia oman kielensä käyttämiseen lisäävinä. Sisäasiainministeriö toteaa, että ehdotuksessa on tiedostettu uudistusten aiheuttamat käytännön ongelmat: saamenkielentaitoista henkilöstöä ei ole riittävästi. Se arvioi, että ehdotusten toteuttaminen helposti johtaa tilanteeseen, jossa laki on sovittamattomassa ristiriidassa sen toteuttamismahdollisuuksien kanssa: käytännön toteutusedellytyksiä ei ole riittävästi pohdittu. KHO:kin katsoo, että ehdotuksen konkretisointi edellyttäisi selvitystä siitä, miten ehdotus olisi toteutettavissa kolmen eri kielen oppimisen osalta. Tietosuojavaltuutettu katsoo, että olisi aihetta arvioida tarkemmin saamen kielen käyttöön aikaisempaa laajemmin velvoittavien säännösten tarkoituksenmukaisuus ja käytäntöön soveltaminen. Kansalaisten kielellinen asema olisi hänen mukaansa ensisijaisesti määriteltävä yleisessä kielilaissa. Lapin verovirasto pitää ehdotusta saamelaisten etujärjestön laatimana jonkinlaisena teoreettisena maksimina. Jo nykyinen laki täyttää sen mukaan perustuslain ja kansainvälisten sopimusten vaatimukset. Lakia uudistettaessa on veroviraston mielestä muistettava, että Euroopan neuvoston vähemmistöoikeuksien puitesopimuskin edellyttää, että kielipalvelujen vaatimus vastaa todellista tarvetta. Oulun hiippakunnasta ehdotus tuntuu vahvasti ylimitoitetulta. Suomen saamelaisopettajien yhdistys sen sijaan katsoo, että lakiehdotus ei turvaa saamen kielen asemaa Suomessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Lakiehdotuksen vähimmäisvaatimuksena tulisi (sen mielestä) olla niiden ehtojen täyttäminen, joilla saamen kieli pysyy Suomessa elävänä kielenä ja kehittyy ajan mukana ja kulttuurien vuorovaikutuksessa. Verohallituksen mielestä ehdotettu laki on joiltakin osin kirjoitettu liian ehdottomaksi. Se muistuttaa Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen 10 artiklan 2 kohdankin edellyttävän kielellisiä palveluja vain, mikäli vähemmistöön kuuluvat sitä vaativat ja vaatimus vastaa todellista tarvetta. Tietosuojalautakunta toteaa, että ehdotuksessa näyttää kokonaan jääneen ottamatta huomioon ruotsin kielen asema maan toisena kansalliskielenä. Useat lausunnonantajat kiinnittävät huomiota ehdotuksen toteuttamisen laajoihin sekä valtioon että kuntiin kohdistuviin taloudellisiin vaikutuksiin. Taloudellisia vaikutuksia käsitellään jäljempänä erikseen. Valtiovarainministeriö toteaa, että epäkohdiksi todettuja asioita ei saada korjattua ainakaan lyhyellä aikavälillä millään lainsäädännöllä ja että suurin rajoite on saamenkielentaitoisten virkamiesten puute. Saamelaisalueen koulutuskeskus suhtautuu ehdotukseen monin tavoin kriittisesti: Ehdotus ei ylläpidä saamen kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja Suomen valtiossa, siitä puuttuvat kohdat, jotka toteuttavat monikielisyyden säilymisen minimiehdot ja ylläpitävät yhteiskunnan monikulttuurisena ja kielisenä, lakiehdotuksessa ei ole (valtiota, hallintoa ja viranomaisia) velvoittavia kohtia. Lapin käräjäoikeudella (KO) ei ole mitään lainuudistusta vastaan, joskin se toteaa jo voimassa olevan lain toteuttavan riittävästi saamen kielen käytön ainakin oikeudenhoidossa. Saamelaisalueen koulutuskeskus näkee nykyisen lain monilta osin paremmaksi kuin uuden ehdotuksen, joskin se esittää myös lukuisia huomioita ehdotuksen yksityiskohtiin. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti katsoo jo nykyisen lainsäädännön vastaavan Suomen hyväksymiä kansainvälisoikeudellisia velvoitteita, mutta pitää

7 lainsäädännön tarkistamista kuitenkin perusteltuna sitä taustaa vasten, että Suomi on hyväksyessään kaksi Euroopan neuvoston vähemmistöoikeusinstrumenttia velvoittautunut tukemaan saamen kielen käytön vahvistumista. Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Rovaniemen käräjäoikeus (KO) katsovat jo voimassa olevan kielilain turvaavan jatkossakin riittävät oikeuspalvelut saamenkielisille asukkaille. Inarin kunnan mielestä saattaisi olla realistisempaa saada nykyinen kielilaki toteutumaan kunnassa. Myös Enontekiön kunta pitää lakiesitystä epärealistisena. Se esittää, että selvitetään esityksen toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset sekä valtion mahdollisen sitoutuminen esityksen kustannuksiin. Myös maa- ja metsätalousministeri suhtautuu epäillen uuden lain tarpeeseen. Kansaneläkelaitos pitää ehdotusta sisällöltään keskeneräisenä sekä rakenteellisesti vaikeaselkoisena ja lakiteknisesti viimeistelyä vailla olevana. Realistisin vaihtoehto olisi sen mukaan seurata nykyisen lain toteutumista käytännössä. 3. Lakiehdotusta koskevat yksityiskohtaiset kannanotot Lain nimike Ulkoasiainministeriö pitää ehdotettua lain nimikettä Saamen kielilaki kielellisesti selkeänä ja tiivistetyn ytimekkäänä. 1 luku. Yleiset säännökset 1. Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisissa sekä julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamen kieltä käyttävien kielellisiä oikeuksia. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti katsoo, että lakiin on syytä kirjata viranomaisten positiivinen velvoite tukea saamen kielen käytön vahvistumista. Tiehallinnon Lapin tiepiiri aprikoi, olisiko riittävää, että julkinen valta järjestää toimintansa niin, että se voi toteuttaa saamen kieltä käyttävien kielellisiä oikeuksia. Tiehallinnon keskushallinto yhtyy tiepiirin lausuntoon (myös muiden pykälien osalta). Oikeuskansleri toteaa, että lain soveltamisala on yhdenmukainen oikeuskanslerin valvontavallan ulottuvuuden kanssa. Ulkoasiainministeriö pitää ehdotettua pykälää tarkoituksenmukaisena. Vaasan hallinto-oikeuden (HAO) mielestä pykälässä tulisi selvyyden vuoksi säilyttää maininta lain soveltamisesta myös tuomioistuimissa (vrt. 2 ja 3 ). Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että perustelujen maininta, että esityksellä ei muutettaisi lain soveltamisalaa, ei pidä paikkaansa viitaten lain ulottamiseen koskemaan kaikkia tapauksia, joissa käytetään julkista valtaa (välillinen julkishallinto), ja valtion liikelaitoksiin. Se katsoo myös, että perusteluissa käytetään epätarkasti käsitettä julkinen valta (vrt. 3 :n 3 kohta: julkinen tehtävä ja 5 :n 3 momentti ja Esityksen pääasiallinen sisältö: julkiselle vallalle kuuluva tehtävä ). Saamelaisalueen koulutuskeskus ehdottaa näin kuuluvaa lisäystä pykälään: Lisäksi tässä laissa määrätään esivallalle velvollisuus luoda suomalaiseen yhteiskuntaan sellainen kielellinen tila, joka ylläpitää saamen kielen elävänä ja kehittyvänä kielenä. 2. Lain tarkoitus

8 Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamen kieltä käyttävien oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään. Tavoitteena on, että saamen kieltä käyttävien oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Tavoitteena on lisäksi, että saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa henkilöstö hallitsee saamen ja suomen kielen. Viranomainen ei saa rajoittaa tai kieltäytyä toteuttamasta tässä laissa säänneltyjä kielellisiä oikeuksia sillä perusteella, että saamea käyttävä osaa myös suomen kieltä. Sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään, viranomaiset voivat antaa parempaa kielellistä palvelua kuin laissa edellytetään. Lain tarkoitusta ja tavoitteita sekä niiden kirjaamista lakiin pidetään varsin yleisesti tärkeänä. Lapin liitto pitää tarkoituspykälään kirjattuja lain tavoitteita tärkeinä. Sodankylän saamelaisyhdistys korostaa sen tärkeyttä, että viranomaiset pyrkisivät antamaan lain edellyttämää minimitasoa parempaa kielellistä palvelua. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto pitää perustuslain 22 :n huomioon ottaen tärkeänä, että viranomaisten on turvattava saamen kieltä käyttävien kielelliset oikeudet ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Myös Suomen porosaamelaiset, City-sàmit ja Enontekiön saamelaisyhdistys pitävät tätä todella tärkeänä ja kannustavat viranomaisia antamaan sujuvaa ja joustavaa, lain minimivaatimuksia parempaa kielellistä palvelua. Ivalon työvoimatoimisto pitää yleistavoitetta hyvänä. Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) mukaan tavoitteena tulee olla, että kotiseutualueen viranomaisissa Inarissa ainakin osa henkilöstöä hallitsee, paitsi pohjoissaamen, myös inarin- ja koltansaamen. Lapin verovirasto katsoo, että tavoitteet ovat hyväksyttäviä pitkän aikavälin tavoitteita. Käytännössä saamenkielistä palvelua joudutaan sen mukaan kuitenkin vielä pitkään vaatimaan, jotta palvelutarve havaittaisiin. Lapin lääninhallitus toteaa, että tavoite kielellisten palvelujen saamisesta ilman, että sitä tarvitsee pyytää, ei voi toteutua esim. poliisin osalta mm. saamen kielen taitoisten virkamiesten vähäisyyden takia. Tietosuojavaltuutettu esittää kysymyksen, edellyttääkö tavoitepykälä ehdotetun kaltaista soveltamisalan laajennusta. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti pitää pykälän muotoilua ongelmallisena: siitä saattaa saada sen kuvan, että koko henkilökunnan tulee hallita saame ja suomi. Instituutti pitää riittävänä, että viranomaisissa on riittävästi kriteerit täyttävää henkilöstöä. Se kaipaa pykälään täsmennystä siitä, miten tavoitteiden tulisi toteutua pienissä, esim. yksihenkilöisissä viranomaisissa, ja muistuttaa myös tasa-arvon ja syrjintäkiellon toteuttamisesta. Vaasan HAO:n mielestä otsikon tulisi kuulua Lain tarkoitus ja tavoite. Saamelaisalueen koulutuskeskus ehdottaa näin kuuluvaa lisäystä 1 momentin loppuun: Tämän lain tavoitteena on velvoittaa luomaan Suomen saamelaisalueelle sellainen kielellinen tila, jossa saamen kielen käyttäminen on luonnollista, yhdenvertaisessa asemassa maan valtakielien kanssa ja eri saamen kielet voivat kehittyä ajanmukaisesti. Lailla turvataan yksikielisten suomenkielisten viranomaisten yhdenvertainen asema monikielisellä saamelaisten kotiseutualueella niin, että myös suomenkieliset viranomaiset voivat saavuttaa ne edut, mitä monikielisyys tuottaa. 3. Määritelmät

9 Tässä laissa tarkoitetaan: 1) s a a m e n k i e l e l l ä inarinsaamen, koltansaamen ja pohjoissaamen kieltä; 2) s a a m e l a i s t e n k o t i s e u t u a l u e e l l a saamelaiskäräjälain (974/1995) 4 :ssä tarkoitettua saamelaisten kotiseutualuetta; 3) v i r a n o m a i s e l l a tuomioistuimia ja 5 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja muita viranomaisia ja laitoksia sekä kaikkia niitä, jotka hoitavat julkista tehtävää; sekä 4) s a a m e l a i s e l l a saamelaiskäräjälain (974/1995) 3 :ssä tarkoitettua saamelaista. Lausunnoissa on yleensä otettu kantaa vain 1 kohdan saamen kielen määritelmään. Kaikkien kolmen Suomessa puhutun saamen kielen huomioon ottamista ja mainitsemista laissa pidetään monissa lausunnoissa hyvänä, joskin myös epäileviä kantoja esiintyy. Oikeuskansleri, ulkoasiainministeriö ja Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto pitävät saamen kielen määritelmän tarkentamista perusteltuna. Ulkoasiainministeriö pitää säännöstä erittäin tärkeänä ennen kaikkea inarin- ja koltansaamen säilymisen turvaamiseksi. Myös ylioppilastutkintolautakunta, City-sàmit ja Enontekiön ja Sodankylän saamelaisyhdistykset (kolme viimeksi mainittua: estäisi tulkintaerimielisyyksien synnyn ) pitävät hyvänä saamen kielten määrittelemistä itse laissa. Myös Inarinsaamen kielen yhdistys pitää uudistusta hyvänä ja on erityisesti mielissään, että inarinsaame noteerataan laissa. Lapin liiton mielestä pykälässä pitäisi (terminologisesti) määritellä saamen kielet eikä vain yksi saamen kieli. ETNO:n mielestä olisi tarkemmin määriteltävä, mitä saamen kielen muotoa kussakin kunnassa tarkoitetaan. Se pitää suotavana, että oikeus käyttää koltan- ja inarinsaamea rajattaisiin Inarin kuntaan. KHO toteaa, että vaikka tässä pykälässä määritellään saamen kieliksi kaikki Suomessa puhutut saamen kielet, muista pykälistä ei ilmene, mitä näistä kielistä kulloinkin olisi käytettävä. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituuttikin pitää tärkeänä täsmentää, millaiset ovat viranomaisten velvoitteet suhteessa eri saamen kieliin. Maa- ja metsätalousministeriö arvelee, että velvoitteiden ulottaminen kaikkiin kolmeen saamen kieleen voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia. Metsähallituskin katsoo, että yleinen edellytys, että henkilöstö hallitsisi kolme saamen kieltä, on liian vaativa ja epätarkoituksenmukainen. Sen mukaan kääntämisen ja tulkkauksen pitäisi riittää, sikäli kuin on kysymys inarin- ja koltansaamesta. Lapin verovirasto katsoo, että ehdotukset, ovat inarin- ja koltansaamen osalta täysin epärealistisia ottaen huomioon ao. kieliä hallitsevien vähäisen määrän. Vaasan HAO:n mielestä saamelaisten kotiseutualueen ja saamelaisen määritelmät tulisi kirjoittaa näkyviin lakiin samansisältöisinä kuin saamelaiskäräjälaissa. Myös Kansaneläkelaitos esittää tätä harkittavaksi, kuten myös yleensä viittausten kirjoittamista auki. Toisaalta se ehdottaa harkittavaksi riittäisikö se, että määritelmät todettaisiin vain lakiesityksen perusteluissa. 4. Saamen ja suomen kielen yhdenvertaisuus Saamen kieli ja suomen kieli ovat saamelaisten kotiseutualueella yhdenvertaisia kieliä. Pohjoismainen saamelaisinstituutti pitää kielten yhdenvertaisuutta koskevaa säännöstä erityisen tärkeänä ja kielellistä identiteettiä vahvistavana. City-sàmit ja Enontekiön ja Sodankylän saamelaisyhdistykset pitävät pykälää lakiehdotuksen tärkeimpänä. Lapin ympäristökeskus ja Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto pitävät ehdotusta perusteltuna. Verohallitus pitää yhdenvertaisuutta kotiseutualueella kannatettavana tavoitteena. Suomen Saamelaisten Keskusjärjestö katsoo, että saamen

10 kielen nostaminen yhdenvertaiseen asemaan edistää tavoitetta nostaa kielen statusta ja merkitystä sekä luoda myönteisiä asenteita ja ilmapiiriä saamen kielen käytölle. Sodankylän saamelaisyhdistys arvioi säännöksen vaikuttavan tuntuvasti saamelaisväestön itsensä käsityksiin oman kielensä arvosta ja tulevaisuudesta. Se edellyttää myös, että muista pykälistä ei poistettaisi liiaksi asioita, jotta ne jäisivät sopusointuun yhdenvertaisuuspykälän kanssa. Utsjoen työvoimatoimisto toteaa, että ehdotus ansaitsee täyden kannatuksen. ETNO pitää saamen ja suomen tasa-arvoisiksi saattamista kotiseutualueella toivottavana, mutta muistuttaa, että saamen kieliä on alueella kolme. Ulkoasiainministeriö näkee säännöksen perustuslain kannalta jokseenkin ongelmalliseksi. Se toteaa, että perustuslaissa on eritelty vain kansalliskielet suomi ja ruotsi; muut kielet kuuluvat kategoriaan kielet ; virallisen kielen käsitettä ei käytetä laissa. Lähtökohtana se pitää, että saamen kielilain tulee tähdätä saamen kielen käytön edistämiseen kielen virallisesta asemasta tai rinnastuksista riippumatta. 5. Lain soveltamispiiriin kuuluvat viranomaiset Viranomaisia ja laitoksia, joihin tätä lakia sovelletaan, ovat: 1) Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnat sekä ne kuntayhtymät, joissa joku edellä mainituista kunnista on jäsenenä; 2) ne tuomioistuimet, valtion muut viranomaiset ja itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset, joiden virkaalueeseen edellä mainitut kunnat kokonaan tai osittain kuuluvat; 3) Lapin lääninhallitus ja sen yhteydessä toimivat toimielimet; 4) saamelaiskäräjät, saamelaisasiain neuvottelukunta ja kolttalain (253/1995) 42 :ssä tarkoitettu kyläkokous; 5) oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies; 6) kuluttaja-asiamies ja kuluttajavalituslautakunta, tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvolautakunta, tietosuojavaltuutettu ja tietosuojalautakunta sekä vähemmistövaltuutettu; 7) Kansaneläkelaitos ja maatalousyrittäjien eläkelaitos; sekä 8) ne valtion hallintoviranomaiset, jotka muutoksenhakuviranomaisina käsittelevät edellä mainitussa hallintoviranomaisessa vireille tulleita asioita. Tätä lakia on noudatettava myös poronhoitolain (848/1990) ja poronhoito- asetuksen (883/1990) mukaisten hallintoasioiden käsittelyssä kaikissa valtion viranomaisissa ja Paliskuntain yhdistyksessä sekä niissä paliskunnissa, joiden toiminta-alueeseen saamelaiskäräjälain 4 :ssä tarkoitettu saamelaisten kotiseutualue kokonaan tai osittain kuuluu. Lakia sovelletaan lisäksi kaikkiin niihin, jotka hoitavat sellaista julkiselle vallalle kuuluvaa tehtävää, joka kuuluu 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille viranomaisille. Epätietoisuutta on aiheuttanut se, että rajaus piiri- ja paikallishallinnon viranomaisiin on jäänyt pois 1 momentin 2 kohdasta, vaikka perustelujen mukaan tämän momentin on tarkoitus vastata voimassa olevaa lakia, johon tällainen rajaus sisältyy. Ne, jotka ovat kiinnittäneet asiaan huomiota, ovat olleet sitä mieltä, että soveltamisalan tällainen laajentaminen ei ole perusteltua. Työministeriö pitää vähemmistövaltuutetun lisäämistä niiden viranomaisten joukkoon, joihin lakia sovelletaan, asiaan kuuluvana. Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö katsoo, että on periaatteelliseltakin kannalta hyvä ja kannatettava asia, että lakia sovelletaan myös perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä asioita käsitteleviin viranomaisiin, kuten tasa-arvovaltuutettu ja tasaarvolautakunta. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto pitää perusteltuna lain soveltamisalan ulottamista koskemaan kaikkia niitä, jotka hoitavat julkiselle vallalle kuuluvaa tehtävää, tapauksissa, joissa viranomaistehtäviä on siirretty yksityisille. Viitaten siihen, että käräjäoikeuden kanslia sijaitsee kotiseutualueen ulkopuolella, Lapin KO asettaa kysymyksen, kuuluuko se viranomaisiin, joihin lain 3 luvun säännökset soveltuvat.

11 Lapin tiepiirin mukaan jää epäselväksi, tarkoitetaanko saamelaisten kotiseutualueen viranomaisella myös sellaisia viranomaisia, joiden toimialue on esim. koko Lapin lääni taikka koko Suomi (ehdotuksesta on epähuomiossa jäänyt pois rajaus piiri- tai paikallishallinnon viranomaiset) siinäkin tapauksessa, että toimipiste olisi mainitun alueen ulkopuolella. Se pitää saamen kielen käyttöpakkoa esim. Lapin tiepiirin piirikonttorilla Rovaniemellä tai Tiehallinnon keskushallinnossa kohtuuttomana. Tiehallinnon keskushallinto esittää saman huolen ja pitää välttämättömänä, että säännökseen lisätään sanat piiri- ja paikallishallinnon. Myös opetusministeriö katsoo, että soveltamisalasäännöstä tulee täsmentää vastaavalla tavalla, kuitenkin käyttäen termejä alue- ja paikallisviranomaiset. Myös kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Verohallitus ja tietosuojalautakunta kiinnittävät huomiota lakitekstin ja perustelujen vastaamattomuuteen tältä osin. Verohallitus on sitä mieltä, että viranomaisten piiriä ei tulisi laajentaa kaikkiin valtion keskushallinnon viranomaisiin selvittämättä muutoksen aiheuttamia kustannuksia. Soveltamisalan laajentamista vastustavat myös maa- ja metsätalousministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö. Tietosuojalautakunta toteaa, että jos lain soveltamisalaan todella tarkoitettaisiin ottaa kaikki valtion viranomaiset, joiden virka-alueena on koko maa, (mm.) tietosuojalautakunnan mainitseminen erikseen olisi tarpeetonta. Sisäasiainministeriö arvelee perustelujen valossa (aivan oikein), että soveltamisalan laajennusta ei ole tarkoitettu. Kansaneläkelaitos katsoo, että sitä ei tulisi kahdesti mainita luettelossa ( itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset ja Kansaneläkelaitos ). Saamelaisalueen koulutuskeskuksen mielestä viranomaisluettelo tulee jättää laista pois. Ulkopuolelle jäisivät viranomaiset, jotka perustetaan tai joiden nimi muuttuu lain voimaantulon jälkeen. Pykälä tulisi muotoilla niin, että se koskee kaikkia virkoja ja työpaikkoja kotiseutualueella. Sodankylän kihlakunnanvirasto ehdottaa näin kuuluvan 4 momentin lisäämistä pykälään: Tämän lain 3 luvun 16, 17, 18 ja 20 :iä sovelletaan yleisen syyttäjän tehtäviin suosituksenluonteisina. 2 luku. Kielellisten oikeuksien turvaaminen Kansaneläkelaitos pitää viranomaisille kotiseutualueen ulkopuolella asetettuja velvoitteita osin ylimitoitettuina. Ne eivät sen mukaan ole järkevässä ja kohtuullisessa suhteessa tavoiteltaviin, sinänsä hyviin päämääriin. 6. Viranomaisten velvollisuus toteuttaa kielellisiä oikeuksia Viranomaisen tulee toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että saamen kielilain turvaamat kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä. Sen tulee osoittaa yleisölle palvelevansa suomeksi ja saameksi. Oikeuskansleri pitää säännöstä kannatettavana, City-sàmit ja Enontekiön ja Sodankylän saamelaisyhdistykset todella tärkeänä. Ulkoasiainministeriö pitää säännöstä huomattavana kehityksenä suhteessa voimassa olevaan lainsäädäntöön. Myös Lapin liitto yhtyy näkemykseen siitä, että viranomaisten tulee huolehtia kielitaitoisen henkilöstön riittävyydestä. Enontekiön ja Utsjoen työvoimatoimistotkin korostavat viranomaisen oma-aloitteellisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön tasaarvoyksikkö katsoo ehdotetun säännöksen vahvistavan yksityishenkilön oikeutta käyttää saamen kieltä viranomaisissa. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutin mielestä lakiin on syytä kirjata viranomaisten velvoite tukea saamen kielen käytön vahvistumista. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston mielestä tulisi täsmentää, mikä olisi riittävä osoitus saamenkielisestä palvelusta etenkin kotiseutualueen ulkopuolella. Tietosuojalautakuntakin pitää sääntelyä epäselvänä ja lisäksi tarpeettomana.

12 Tietosuojavaltuutetun mielestä säännös velvollisuudesta osoittaa palvelevansa myös saameksi kuuluu yleiseen kielilakiin. Opetusministeriön mielestä pitäisi selvittää, miten ehdotus lisäisi tulkkipalveluja ja kääntämisen tarvetta. 7. Yksityishenkilön oikeus käyttää saamen kieltä viranomaisissa Jokaisella on oikeus omassa asiassaan tai asiassa, jossa häntä kuullaan, käyttää saamen kieltä 5 :ssä tarkoitetussa viranomaisessa tai laitoksessa. Jotkut lausunnonantajat vastustavat saamen kielen käyttämisoikeuden antamista ei-saamelaisille tai suhtautuvat siihen epäillen Valtiovarainministeriön mielestä ei lain tarkoituksen kannalta ole perusteltua, että oikeus käyttää saamea annettaisiin muillekin kuin saamelaisille. Tuomioistuimissa, joiden virka-alueesta vain osa muodostuu saamelaisten kotiseutualueesta, ei oikeutta käyttää saamen kieltä Rovaniemen hovioikeuden (HO) mielestä ole syytä antaa jokaiselle. Jos näin kuitenkin meneteltäisiin, tulisi väärinkäytösten ehkäisemiseksi olla säännökset siitä, missä vaiheessa pyyntö käyttää saamea on esitettävä ja siitä, että pyyntö voidaan evätä, jos tarkoituksena on pitkittää prosessia. Lisäksi se ehdottaa harkittavaksi säännöstä siitä, että ylemmässä tuomioistuimessa voisi käyttää saamea vain, jos tämä oikeus on ollut jo alemmassa tuomioistuimessa. Vaasan HAO:nkin mielestä oikeuden myöntämistä jokaiselle saamelaisalueen ulkopuolella tulisi harkita uudelleen. Myös Kansaneläkelaitos pitää viranomaisille pykälässä asetettua velvoitetta ylimitoitetulta, sikäli kuin on kysymys ei-saamelaisista. Suomen Saamelaisten Keskusjärjestö katsoo, että saamelaisten tulee voida käyttää saamea kaikissa tilanteissa asioidessaan viranomaisissa (mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa), ei yksistään hallintoasioissa ja tuomioistuimissa. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto katsoo, että pykälän sanamuotoa tai perusteluja tulisi täsmentää siten, että ei jäisi epäselväksi, kenellä on oikeus käyttää saamen kieltä: ympäristö- ja vesilainsäädännössä ei ehkä varsinaisesti kuulla niitä, joilla on tilaisuus esittää mielipiteensä. He eivät myöskään toimi omassa asiassaan. Vaasan HAO huomauttaa, että pykälän perusteluissa viitataan 17 :ään, vaikka tarkoitetaan ilmeisesti 16 :ää. 8. Oikeushenkilön kielelliset oikeudet viranomaisissa Yhteisöllä ja säätiöllä, jonka pöytäkirjakieli on saame, on oikeus viranomaisissa asioidessaan käyttää pöytäkirjakieltään noudattaen soveltuvin osin, mitä 7 :ssä säädetään yksityishenkilön oikeudesta käyttää saamen kieltä. Oppilaitoksella, jonka opetuskieli on saame, on vastaavasti oikeus käyttää saamen kieltä siten kuin 1 momentissa säädetään. Opetusministeriön mielestä pitäisi selvittää, miten ehdotus lisäisi tulkkipalveluja ja kääntämisen tarvetta. Saamelaisalueen koulutuskeskus ehdottaa on sanan 1 ja 2 momenttien sanonnoissa pöytäkirjakieli on saame ja opetuskieli on saame korvattavaksi sanoilla voi olla myös. 9. Tuomio, päätös, pöytäkirja, kutsu ja muu asiakirja

13 Jos hallintoasiassa, hallintolainkäyttöasiassa ja rikosasiassa haastehakemus, tuomio, päätös, pöytäkirja tai muu asiakirja on laadittu suomen kielellä, on 5 :ssä tarkoitetun viranomaisen annettava asianosaiselle hänen pyynnöstään maksuton virallinen käännös näistä asiakirjoista siltä osin, kuin asia koskee hänen oikeuttaan, etuaan tai velvollisuuttaan. Käännös on liitettävä toimituskirjaan tai muuhun asiakirjaan. Rovaniemen HO toteaa, että ehdotus eroaa voimassa olevasta laista ensinnäkin sikäli, että se koskee jokaista ja toiseksi sikäli, että se yleisissä tuomioistuimissa koskisi vain rikosasioita. Se katsoo, että oikeus saada asiakirjasta maksuton saamenkielinen käännös tulisi olla lähinnä vain saamelaisilla asianosaisilla. Jos ehdotus kuitenkin toteutettaisiin ehdotetussa laajuudessaan, tulisi harkita säännöstä oikeudesta evätä pyyntö, jos kysymyksessä olisi tarkoitus pitkittää prosessia. Vaasan HAO:n mukaan oikeus saada käännös tulisi rajoittaa vain saamelaisiin. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston mielestä perusteluja olisi tarkennettava niin, että oikeus käännökseen rajattaisiin ympäristölupa-asioissa niihin osiin asiakirjoja, jotka nimenomaan koskevat asianosaista. KHO katsoo, että mietinnöstä ei ilmene, olisiko 4 :n yhdenvertaisuussäännöksellä merkitystä esim. siihen, millä kielellä toimituskirja kulloinkin on annettava. Saamelaisalueen koulutuskeskus ehdottaa sanonnan on laadittu suomen kielellä korvattavaksi sanonnalla on laadittu suomen tai ruotsin kielellä. Vaasan HAO huomauttaa (aivan oikein), että pykälän perusteluissa viitataan 18 :ään, vaikka tarkoitetaan ilmeisesti 17 :ää. City-sàmit ja Enontekiön saamelaisyhdistys näkevät lakitekstin ja perustelut keskenään ristiriitaisina viitaten saamelaiskäräjien päätökseen (lausunnossa todettua riita-asioita koskevaa käräjien tuolloin mahdollisesti tekemää muutosta ei kuitenkaan ole kirjattu ehdotukseen!). 10. Edustukselliset toimielimet Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien toimielinten jäsenillä on oikeus käyttää saamen kieltä kokouksissa sekä pöytäkirjaan liitettävissä kirjallisissa lausunnoissa. Sama koskee valtiollisten lautakuntien, komiteoiden, työryhmien ja vastaavien monijäsenisten toimielinten jäseniä edellä mainitulla alueella ja, käsiteltäessä saamelaisia erityisesti koskevia asioita, sen ulkopuolellakin. Paliskuntain yhdistyksen ja sen hallituksen kokoukseen osallistuvalla on vastaavasti oikeus käyttää kokouksessa saamen kieltä. Edellä tässä pykälässä tarkoitetuissa kokouksissa tulee järjestää tulkkaus. Suomen porosaamelaiset, City-sàmit ja Enontekiön saamelaisyhdistys pitävät tärkeänä, että saamelaisalueen paliskuntien ja Paliskuntain yhdistyksen kokous- ja virastokieleksi vakiintuisi saamen kieli. Saamelaisalueen koulutuskeskus ehdottaa 2 momentin lopun muotoiltavaksi seuraavasti: kokouksissa tulee järjestää tulkkaus, jos siihen on tarvetta. Tulkkausta ei tarvitse järjestää, jos kaikki osaavat saamen kieltä. Vaasan HAO ehdottaa poistettavaksi lakitekstin ja perustelujen välisen epäjohdonmukaisuuden siltä osin kuin on kysymys tulkkauksen järjestämisvelvollisuudesta Paliskuntain yhdistyksen hallituksesta. Sisäasiainministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö katsovat, että lakiteksti ja perustelut eivät vastaa toisiaan.

14 11. Oikeus ilmoittaa saamen kieli äidinkieleksi väestökirjoihin Saamelaisella, jolla on Suomessa kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta, on oikeus ilmoittaa väestötietojärjestelmään tallennettavaksi äidinkielekseen saame. City-sàmit:in ja Enontekiön saamelaisyhdistyksen mielestä tulisi miettiä, olisiko mahdollista luoda järjestelmä, jossa mikä tahansa Suomessa puhutusta saamen kielestä voitaisiin saamen sijasta ilmoittaa äidinkieleksi. Sodankylän saamelaisyhdistys puolestaan esittää harkittavaksi, tulisiko väestörekisteriviranomaiset velvoittaa tarkistuttamaan aiemmat äidinkielitiedot, sillä saamelaiset ovat oletettavasti usein ilmoittaneet suomen kielen äidinkielekseen, kun saamen kielen asema on ollut heikko. Vaasan HAO huomauttaa, että otsikossa on vanhentunut sana väestökirjoihin, joka tulisi vaihtaa perusteluissa mainittuun sanaan väestötietojärjestelmään. 12. Viranomaisten tiedottaminen Tämän lain 5 :n 1 3 momentissa tarkoitettujen viranomaisten on yleisölle suunnatussa tiedottamisessa käytettävä myös saamen kieltä. Viranomaisen ilmoitukset, kuulutukset ja julkipanot sekä muut yleisölle annettavat tiedotteet sekä opasteet ja yleisön käytettäväksi tarkoitetut lomakkeet täyttöohjeineen on saamelaisten kotiseutualueella laadittava ja annettava myös saamen kielellä. Käräjäoikeuden, tuomarin, kihlakunnanviraston tai sen osaston tai kihlakunnan erillisen viraston taikka niiden virkamiehen viran puolesta antamat kuulutukset ja tiedonannot yksityisen oikeutta koskevissa asioissa voidaan kuitenkin harkinnan mukaan antaa yksinomaan suomen kielellä, jos saamen kielen käyttäminen olisi ilmeisen tarpeetonta. Muissa kuin 5 :n 1 3 momentissa tarkoitetuissa valtion viranomaisissa ja laitoksissa on 1 momentissa tarkoitetut julkipanot, ilmoitukset ja kuulutukset tai muut sellaiset asiakirjat sekä lomakkeet täyttöohjeineen laadittava ja annettava myös saamen kielellä, milloin ne pääosin koskevat saamelaisia tai milloin siihen muuten on erityistä syytä. Vaaleja ja kansanäänestyksiä varten laadittavia ilmoituskortteja ei laadita saamen kielellä, lukuun ottamatta saamelaiskäräjälain 24 :ssä tarkoitettuja ilmoituskortteja. Pykäläa 1 momentin ensimmäisessä lauseessa asetettavaa yleistä velvollisuutta käyttää tiedottamisessa myös saamea vastustetaan monissa lausunnoissa, pääasiassa resurssisyistä. Säännökseen kaivataan joustoa. Toisaalta eräät lausunnonantajat katsovat, että myös vaaleja ja kansanäänestyksiä koskevat asiakirjat tulisi laatia saameksi. MELA pitää ehdotusta perusteltuna alueella noudatettavan kielellisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi myös käytännössä. City-sàmit:in ja Enontekiön ja Sodankylän saamelaisyhdistysten mielestä myös vaaleja varten laadittavat asiapaperit ja ilmoituskortit tulisi laatia saameksi. Lapin lääninhallitus pitää ehdotettua muutosta merkittävänä kannaltaan, mutta toteaa samalla, että sen toteuttaminen edellyttää riittävää resursointia. Tietosuojavaltuutettu pitää säännöstä tulkinnanvaraisena (ilmeisesti johtuen siitä, että 5 :n 1 momentista on epähuomiossa jäänyt pois rajaus piiri- tai paikallishallinnon viranomaiset). Joka tapauksessa hän pitää tiedottamisen sisältöä epäselvänä (koskisiko kotisivuja?). Tietosuojavaltuutettu toteaa myös, että hänen toimistonsa resurssit eivät muun toiminnan vaarantumatta riitä ehdotettuun tiedottamiseen. Tietosuojalautakunta kiinnittää huomiota siihen, että perusteluissa todetaan pykälän vastaavan voimassa olevaa lakia, mikä ei pidä paikkaansa: voimassa olevasta laista poiketen viranomaisilla, joiden piirikin ehdotuksen mukaan laajenisi, olisi yleinen velvollisuus käyttää saamea tiedottamisessa. Lautakunta toteaa, että resurssisyistä laajennettua velvoitetta ei voitaisi täyttää (velvoite käyttää myös inarin- ja koltansaamea sekä ruotsia, kasvava tarve käyttää englantia, Internetin käyttö). Se pitää myös epäselvänä, missä laajuudessa saamea olisi käytettävä: sanonta laadittava ja annettava jättää auki kysymyksen

15 kotiseutualueen ulkopuolisten viranomaisten velvollisuudesta käyttää saamea tällä alueella jaettavassa aineistossa. Vielä se toteaa, että ehdotus menee pidemmälle kuin yleinen kielilakiehdotus, jonka mukaan tiedottamisvelvoite kahdella kielellä olisi pääsääntöisesti voimassa vain kaksikielisissä kunnissa. Verohallitusta huolestuttaa ehdotettu muutos. Se arvioi, että muutoksesta aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia ja että resurssit eivät riitä tiedottamisvelvoitteen täyttämiseen ajallaan. Vaasan HAO katsoo, että velvoite käyttää tiedottamisessa myös saamen kieltä on liian pakottava. Pakottavuutta voisi sen mukaan vähentää lisäämällä sanan tarvittaessa tai ilmaisun jos saamen kielen käyttäminen olisi ilmeisen tarpeetonta. Perustelujen maininta mahdollisuudesta käyttää suoran kääntämisen sijasta lyhempää saamenkielistä tekstiä tulisi siirtää HAO:n mukaan lakitekstiin. Rovaniemen HO katsoo, että ehdotus ei käräjäoikeuden ja tuomarin osalta merkitsisi kovin suurta muutosta nykyiseen lakiin. Se viittaa kuitenkin siihen, että kielilain mukaan käräjäoikeuden ja tuomarin antamat kuulutukset ja tiedonannot voidaan kaksikieliselläkin virka-alueella laatia harkinnan mukaan vain väestön enemmistön kielellä, jollei hakija toisin vaadi. Tähän nähden HO ei pidä tarpeellisena lain sanamuodon muuttamista. Rovaniemen HAO katsoo, että jos tuomarilla tarkoitetaan vain käräjäoikeuden laamannia ja käräjätuomaria, säännöstä olisi näin täsmennettävä. Saamelaisalueen koulutuskeskus ehdottaa, että 1 momentin ensimmäisen lauseen sanonta käytettävä myös saamen kieltä muutettaisiin kuulumaan käytettävä saamen kieltä tai kahta kieltä sekä että toisen lauseen lopussa oleva sanonta laadittava ja annettava myös saamen kielellä muutettaisiin kuulumaan laadittava ja annettava kaksikielisinä, erityisesti alueen vähemmistökielisenä. Kolme viimeistä momenttia se ehdottaa poistettavaksi mm., koska niissä annetaan viranomaisille mahdollisuus tehdä omavaltaisia päätöksiä, jotka voivat polkea vähemmistökielen asemaa. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto ehdottaa, että pykälän 2 momenttiin sisällytetään sitä koskeva mahdollisuus joustaa kielilain vaatimuksista, jos saamen kielen käyttäminen on ilmeisen tarpeetonta lisäämällä momenttiin sanat ympäristölupaviraston. Puolustusministeriö katsoo, että ei ole esitetty perusteluja laajentaa voimassa olevan lain mukaista tiedottamisvelvoitetta. Lapin verovirasto toteaa, että (perustelujen) 2 momentin soveltamisen poikkeusta koskeva esimerkki ei ole kovin hyvin valittu. Rovaniemen HAO muistuttaa myös, että jos viittauksessa 5 :ään tarkoitetaan koko pykälää, momentteja ei tarvitse mainita. Kansaneläkelaitos pitää ylimitoitettuna vaatimusta, jonka mukaan myös sähköisessä muodossa olevat lomakkeet ja ohjeet olisi oltava saatavilla yhtä laajasti molemmilla kielillä (perustelujen s. 56). Muutoin Kansaneläkelaitoksen lausunnon osalta ks. osa Muuta. 13. Lait ja muut säädökset, säädösehdotukset ja mietinnöt Saamelaisia erityisesti koskevat lait ja muut säädökset sekä valtiosopimukset ja muut Suomen säädöskokoelmassa julkaistavat asiakirjat ja tiedonannot julkaistaan valtioneuvoston tai asianomaisen ministeriön niin päättäessä myös saamenkielisinä käännöksinä. Sama koskee ministeriön tai valtion muun viranomaisen määräyskokoelmassa julkaistavia määräyksiä sekä muita asiakirjoja ja tiedonantoja.

16 Ministeriössä taikka valtion komiteassa, toimikunnassa tai niihin rinnastettavissa toimielimissä valmistellut ja julkistettavat lakiehdotukset ja mietinnöt tai niiden tiivistelmät julkaistaan ministeriön niin päättäessä myös saamen kielellä, milloin ne erityisesti koskevat saamelaisia tai milloin siihen muuten on erityistä syytä. Ulkoasiainministeriö toteaa, että säännös ei aiheuttaisi muutosta sen velvoitteisiin. City-sàmit ja Enontekiön ja Sodankylän saamelaisyhdistykset toteavat, että pykälä ei saisi rikkoa 4 :n kielten yhdenvertaisuusperiaatetta. Kansaneläkelaitos pitää suurena epäkohtana, että sen hoitamasta sosiaaliturvasta ei ole käännetty yhtään lakia, asetusta tai virallissäädöstä saameksi. Vaasan HAO arvelee (aivan oikein), että perustelujen ensimmäisen kappaleen kaksi viimeistä lausetta kuuluvat 9 :n perusteluihin. 14. Saamen kieli viranomaisen sisäisenä työkielenä Viranomainen, jonka toiminta kohdistuu saamelaisiin, voi käyttää sisäisessä toiminnassaan työkielenään saamen kieltä suomen kielen ohella. Saamelaisalueen koulutuskeskus ehdottaa pykälän poistamista. 3 luku. Saamelaisten kotiseutualueella sovellettavat säännökset Sodankylän saamelaisyhdistys kantaa huolta siitä, että Sodankylän saamelaiset eivät pääse tämän luvun edellyttämän palvelun piiriin tapauksissa, joissa kunnan ja valtion virastot sijaitsevat kotiseutualueen ulkopuolella Sodankylän kirkonkylässä. 15. Luvun soveltamisala Tämän lain 5 :n 1 momentissa tarkoitettujen viranomaisten on saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa virastoissa ja muissa toimipaikoissa noudatettava lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään. Lapin veroviraston mielestä luvun soveltamista keskellä saamelaisten kotiseutualuetta sijaitsevan viraston (Ivalon toimipisteen) kohdalla lähtökohtaisesti ei voi pitää kohtuuttomana. Vaasan HAO pitää perusteltuna, että sen ei tule noudattaa 3 luvun säännöksiä oikeuden istunnossa tai katselmuksessa kotiseutualueella. City-sàmit ja Enontekiön saamelaisyhdistys pitävät soveltamisalaa liian suppeana, koska suuri osa saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Lisäksi City-sàmit, viitaten Euroopan neuvoston ministerikomitean suositukseen saamen kielen käyttämisen edistämisestä oikeus- ja hallintoviranomaisissa kotiseutualueella, toteaa, että saamen käyttäminen jää ehdotuksen mukaan esim. Lapin käräjäoikeudessa, Rovaniemen hovioikeudessa, Rovaniemen hallinto-oikeudessa sekä Käsivarren kihlakunnanvirastossa ja Lapin maistraatissa vapaaehtoisten toimien varaan, koska niiden virastot ja toimipaikat ovat kotiseutualueen ulkopuolella. Vastaavasti, myös Euroopan neuvoston suosituksiin viitaten, Enontekiön saamelaisyhdistys toteaa näin olevan mm. verotoimiston, kihlakunnanviraston ja toimivien poliisipalvelujen osalta, joiden toimipisteet ovat Muoniossa ja Kittilässä.

17 16. Oikeus käyttää saamen kieltä kotiseutualueen viranomaisissa Jokaisella on oikeus käyttää viranomaisessa suomen tai saamen kieltä kaikissa asioissa valintansa mukaan ja yhdenvertaisesti. Sama oikeus on voimassa saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolellakin valtion viranomaisissa silloin, kun ne muutoksenhakuviranomaisina käsittelevät kotiseutualueen viranomaisessa vireille tulleita asioita. Enontekiön työvoimatoimisto pitää ehdotusta selkeänä vahvennuksena saamen kielen asemaan. Vaasan HAO:n mielestä oikeuden myöntämistä jokaiselle saamelaisalueen ulkopuolella tulisi harkita uudelleen. Valtiovarainministeriön lausunnon osalta ks. 7. Tietosuojalautakunta katsoo perustuslakiin ja kielilakiin sekä ehdotukseen uudeksi kielilaiksi viitaten, että lakiin tulisi selvästi kirjata jokaisen oikeus käyttää viranomaisessa myös ruotsin kieltä. Lisäksi kielellisten oikeuksien tulisi olla jokaisen oikeutta vain hänen omassa asiassaan: esim. asiamiehellä ei tulisi tätä oikeutta olla (vrt. kielilaki ja ehdotus sen uudistamiseksi). Rovaniemen HAO muistuttaa, että jos 2 momentissa tarkoitettu oikeus käyttää saamea muutosta haettaessa on vain, jos saamea on käytetty jo kotiseutualueen viranomaisessa, kuten perusteluissa todetaan, säännöstä olisi näin täsmennettävä. Työministeriö, joka sinänsä pitää ehdotusta asianmukaisena, arvelee, että asiain käsittelyt voivat hidastua, kun asiakirjoja joudutaan muutoksenhakuviranomaisissa kääntämään suomeksi tai saameksi. Puolustusministeriö ounastelee ehdotuksen mahdollisesti aiheuttavan ongelmia puolustusvoimissa. 17. Oikeus saada toimituskirja tai muu asiakirja saamen kielellä Asianosaiselle on annettava maksutta toimituskirja tai muu 9 :ssä tarkoitettu asiakirja saamen kielellä, jos hän sitä pyytää. Jos asianosainen on käyttänyt kirjallisesti tai suullisesti saamen kieltä ottaessaan yhteyttä asiaa käsittelevään viranomaiseen, on saamenkielinen toimituskirja annettava ilman, että sitä erikseen pyydettäisiin. Toimituskirjasta on kuitenkin annettava vain pätevä saamenkielinen käännös, jos asianosaisia on useita, eivätkä he ole yksimielisiä saamen kielen käyttämisestä. KHO:n lausunnon osalta ks. 9. Kansaneläkelaitos pitää viranomaisille asetettua velvoitetta ylimitoitetulta. Enontekiön työvoimatoimisto toteaa, että lain toteuttaminen edellyttää myös atk-järjestelmän muutostöitä. Saamelaisalueen koulutuskeskus ehdottaa, että 2 momentissa oleva sana pätevä korvattaisiin sanalla virallinen. 18. Kielitaitovaatimukset Viranomaisen on henkilöstöä palvelukseen ottaessaan huolehdittava siitä, että sen henkilöstö kussakin virastossa tai muussa toimipaikassa pystyy palvelemaan asiakkaita myös saameksi. Viranomaisen on lisäksi koulutusta järjestämällä ja muilla kysymykseen tulevilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on tehtäviensä edellyttämä saamen kielen taito. Kielitaito osoitetaan opintojen yhteydessä saavutetulla kielitaidolla, erillisellä kielitodistuksella tai muulla asianmukaisella tavalla. Tarpeen vaatiessa viran tai muun palvelussuhteen hakijaa on lisäksi haastateltava tai hänen on suoritettava erillinen kielitesti. Haastattelua tai kielitestiä on käytettävä

18 testimenetelmänä, jos kielitaito on tärkeä palvelussuhteeseen liittyvissä työtehtävissä taikka jos se erityisestä syystä muutoin on tarpeen. Täytettäessä virkaa tai tointa taikka otettaessa työntekijää määräaikaiseen virka- tai palvelussuhteeseen taikka otettaessa työsopimussuhteista toimihenkilöä voidaan saamen kieli määrätä kelpoisuusehdoksi. Sen lisäksi saamen kielen taito katsotaan aina erityiseksi ansioksi, vaikkei se olisikaan viran, toimen tai tehtävän kelpoisuusehtona. Ehdotus on saanut varsin ristiriitaisen vastaanoton. Monet pitävät pykälää hyvin tärkeänä ja tarpeellisena, mutta siinä viranomaisille asetettavia velvoitteita myös vastustetaan. Erityisesti saamen kielen määräämiseen viran kelpoisuusehdoksi suhtaudutaan epäillen, ja sääntelyä toivotaan joustavammaksi. City-sàmit ja Enontekiön ja Sodankylän saamelaisyhdistykset pitävät pykälää hyvin tärkeänä. Kuitenkin kaksi ensiksi mainittua muistuttaa siitä, että 3 momentin säännöstä saamen kielestä kelpoisuusehtona ei lainkaan käsitellä perusteluissa. Suomen saamelaisopettajien yhdistys edellyttää, että saamelaisalueella viranomaisten kelpoisuusvaatimuksiin aina lisätään saamen kielen taito. Eduskunnan kanslia pitää ehdotuksia tarkoituksenmukaisina ja tarpeellisina. Pohjoismainen saamelaisinstituutti ja Sodankylän saamelaisyhdistys katsovat 3 momenttia arvioidessaan, että saamenkielentaitoinen tulisi virkoja täytettäessä asettaa etusijalle, mikäli viran muut ammatilliset pätevyysvaatimukset täyttyvät samantasoisesti. Työministeriö toteaa, että järkevä työnantaja asettaa pykälän 3 momentissa tarkoitetuin tavoin saamen kielen taidon kelpoisuusehdoksi voidakseen täyttää lain vaatimukset. Sen mielestä kelpoisuusehtojen asettaminen ei kuitenkaan välttämättä ole perusteltua. Ivalon työvoimatoimisto toteaa, että kielellisten palvelujen tulee perustua tarpeeseen (kielitaitoista henkilöstöä ei pidä olla tarpeesta riippumatta). Lapin liitto ja Sámi Siida yhtyvät näkemykseen siitä, että viranomaisten tulee huolehtia kielitaitoisen henkilöstön riittävyydestä. (Lapin liiton substanssiosaamista koskevan kannanoton osalta ks. 29.) ETNO:n mukaan tulee kiinnittää erityistä huomiota etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden (tässä saamelaisten) rekrytointiin valtion ja kuntien palvelukseen. Suomen Saamelaisten Keskusjärjestö katsoo, että niiden henkilöiden, jotka todella palvelevat asiakkaita, tulee osata tehtäviensä edellyttämällä tavalla saamea, ei välttämättä niiden, jotka eivät asiakkaita ollenkaan palvele. Sen mukaan saamen kielen taidon osoittamiseksi tulisi ottaa käyttöön erityinen kielitutkinto. Oikeuskansleri pitää ehdotusta eräänä lain suurimmista muutoksista, mutta pitää tavoitteita sinänsä kannatettavina. Nykytilanne on ollut epätyydyttävä. Hän arvioi lain käytännön soveltamisessa ilmenevän hyvän hallinnon toteutumisen kannalta vaikeuksia, mutta toteaa, että ehdotuksen perustelut sallivat joustavan sääntelyn. Sisäasiainministeriö arvioi kielitaitovaatimusten täyttämisen ainakin poliisihallinnossa olevan vaikeaa. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää riittävän kielitaidon turvaamista erittäin ongelmallisena. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti arvelee, että säännös voi olla ongelmallinen: eisaamenkieliset saattavat joutua rekrytointitilanteessa saamenkielisiä huonompaan asemaan. Se pitää tärkeämpänä käyttää muita keinoja saamen kielen aseman vahvistamiseksi, esim. 19 :ssä tarkoitettua palkallista virkavapautta. Tullihallitus katsoo, että pykälä tulee kirjoittaa niin, että viranomaisella säilyy mahdollisuus valita henkilö palvelukseen soveltuvuuden ja kelpoisuuden sekä muiden virkaannimitysperusteiden perusteella. Ehdottomasti velvoittavia säännöksiä ei sen mukaan saisi olla.

19 Inarin kunnan mielestä ei ole tarkoituksenmukaista velvoittaa kuntatyönantajaa määräämään kaikkien työntekijöiden kelpoisuusehtoihin saamen kielen taitoa. Lapin tiepiirinkin mielestä riittää, että virkoja täytettäessä katsotaan saamen kielen taito eduksi, mutta sitä ei määrätä kelpoisuusehdoksi. Puolustusministeriö ounastelee pykälän tuottavan ongelmia puolustusvoimissa. Sodankylän kihlakunnanvirasto toteaa, että saamea hallitsevan syyttäjän löytyminen voi käytännössä olla mahdotonta. Toimistohenkilökunnan osalta saatavuus saattaa olla sen mukaan parempi. Kaikkia kolmea saamen kieltä taitavaa ei kuitenkaan liene saatavissa. Ivalon työvoimatoimisto lanseeraa ajatuksen valtion virastojen yhteisistä inarin-, koltan- ja pohjoissaamentaitoisista virkailijoista. Metsähallitus katsoo, että sen toiminnassa vaatimus saamen kielen taitoisesta henkilöstöstä jokaisessa toimipaikassa on kohtuuton. Velvoite tulisi sen mielestä rajata toimipisteisiin, joissa hoidetaan julkisen vallan käyttöön liittyviä viranomaistehtäviä ja tehdään viranomaispäätöksiä. Maa- ja metsätalousministeriön mielestä velvoitteet tulisi metsäorganisaatioiden osalta rajata julkisen vallan käyttöä koskeviin tehtäviin. Myös maanmittauslaiton pitää vaatimusta tiukkana ja epärealistisena. Ongelmia aiheutuu sen mukaan siitä, että itse asiassa tulisi hallita kolmea saamen kieltä. Lapin verovirasto katsoo, että kielisyrjinnästä ei ole syytä siirtyä kielisuosintaan ja pitää säännöstä tarpeettomana. Enontekiön kunta pitää pykälässä asetettavia velvoitteita toteuttamiskelvottomina. Saamelaisalueen koulutuskeskus ehdottaa 2 momentin alkua muutettavaksi kuulumaan näin: Kielitaito osoitetaan kielitutkinnolla tai opintojen yhteydessä saavutetulla kielitaidolla, Lisäksi se ehdottaa, että momentin kaksi viimeistä lausetta poistettaisiin tarpeettomina ja että 3 momentin ensimmäisen lauseen loppu voidaan saamen kieli määrätä kelpoisuusehdoksi muutettaisiin kuulumaan saamen kieli on kelpoisuusvaatimuksena. Sisäasiainministeriön mielestä 3 momentin (kuten muutoinkin lakitekstin) kirjoitustapaa tulee kehittää siltä osin kuin siinä käytetään käsitteitä virka, toimi ja työntekijä. 19. Oikeus saada palkallista virkavapautta saamen kielen taidon hankkimista varten Edellä 5 :n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen saamelaisten kotiseutualueella olevan viraston tai muun toimipaikan vakituisella työntekijällä on oikeus saada palkallista virkavapautta saamen kielen taidon hankkimista varten. Virkavapauspäätöksen ehdoksi voidaan asettaa, että palveluksessa oleva tekee viranomaisen kanssa kirjallisen sopimuksen siitä, että hän työskentelee viranomaisen palveluksessa saamelaisten kotiseutualueella virkavapauden päättymisen jälkeen tietyn ajan, joka ei saa olla pitempi kuin yksi vuosi. Sopimukseen voidaan ottaa määräys siitä, että palveluksessa oleva maksaa viranomaiselle, jos hän sovittuna aikana irtisanoutuu tai jos hänet irtisanotaan hänestä itsestään johtuvan muun syyn kuin sairauden takia, enintään kielikoulutuksesta suoranaisesti aiheutuneita kustannuksia vastaavan sopimussakon. Monet lausunnonantajat pitävät säännöstä tärkeänä, joskin esiintyy myös vastustavia kantoja. Eräissä lausunnoissa toivotaan kuitenkin, että työnantajilla olisi enemmän harkintavaltaa virkavapauden myöntämisen suhteen. Myös säännöksen kustannusvaikutuksiin viitataan monissa lausunnoissa. Pohjoismainen saamelaisinstituutti pitää palkallista virkavapautta koskevaa säännöstä välttämättömänä, jotta ehdotuksen henki toteutuisi. City-sàmit ja Enontekiön ja Sodankylän saamelaisyhdistykset pitävät sitä hyvin tärkeänä uudistuksena, Inarinsaamen kielen yhdistys taas erityisen tärkeänä, ja Enontekiön työvoimatoimisto puolestaan toteaa, että ehdotus on enemmän kuin paikallaan. Eduskunnan kanslia pitää ehdotuksia tarkoituksenmukaisina ja tarpeellisina. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti pitää ehdotusta hyvänä.

20 Myös Suomen Saamelaisten Keskusjärjestö pitää ehdotusta hyvänä, mutta katsoo, että oikeuden saada virkavapautta tulisi olla ehdoton (myös) saamea äidinkielenään puhuville tai muuten hyvin osaaville. Oikeuskansleri pitää ehdotusta eräänä lain suurimmista. Toisaalta hän toteaa, että säännös voi osoittautua taloudellisesti raskaaksi. Taloudellisten voimavarojen lisääminen on kuitenkin tarkoituksenmukaisuuskysymys, johon hänen toimivaltansa ei ulotu. Sisäasiainministeriö katsoo, että työnantajalla tulisi olla esitettyä laajempi harkintavalta virkavapauden myöntämisen suhteen: työnantajat ja henkilöstö voisivat esimerkiksi laatia yhdessä koulutussuunnitelman. Kansaneläkelaitos pitää viranomaisille asetettua velvoitetta ylimitoitetulta. Tullihallitus katsoo, että säännös tulisi kirjoittaa siten, että olisi kyllin selvää, kuinka usein, miten pitkään ja minkä tasoisen taidon hankkimiseksi virkamies voisi saada virkavapautta. Myös Lapin liitto kiinnittää huomiota palkallisen virkavapauden huomattaviin kustannusvaikutuksiin, erityisesti siihen, että kustannukset nousevat kunnissa helposti suuremmiksi kuin sijaisten palkkaamisen kustannukset. Inarin ja Utsjoen kihlakunnanvirasto edellyttää varmuutta rahoituksesta viransijaisten palkkaamiseen virkamiehen palkallisen virkavapauden ajaksi. Puolustusministeriö ei pidä ehdotettua säännöstä tarpeellisena. Työministeriön mielestä sääntely kuuluu virkamies- ja työsopimuslakeihin ja mahdollisesta palkkauksesta sopiminen virka- ja työehtosopimuksiin (Tietosuojavaltuutetun kanta: ks. 28 ). Se katsoo, että ehdoton oikeus virkavapauteen saattaa hankaloittaa pienten virastojen toimintaa. Palvelusopimuksiin se suhtautuu varauksellisesti. Inarin kunta toteaa, että palvelusitoumukset ovat jo mennyttä aikaa. Rovaniemen HAO kiinnittää huomiota terminologiaan tämän ja 28 :n osalta: viranomaisen palveluksessa voi olla sekä virkamiehiä että työntekijöitä ; virkavapaus -termin sijaan tai lisäksi voisi käyttää muuta ilmaisua; saamelaiskäräjillä ei ole virkamiehiä : heillä voisi olla virkavapautta vastaava oikeus. Saamelaisalueen koulutuskeskus ehdottaa, että 1 momentin lopun sanonta (virkavapautta) saamen kielen taidon hankkimista varten muutettaisiin kuulumaan sen vuoksi, että hän hankkii osaamista saamen kielen käyttämiseen virantoimituksissa ja työpaikoilla. 20. Viranomaisten velvollisuus käyttää saamen kieltä Viranomaisten tulee ilmoituksissa, kutsuissa ja kirjeissä, jotka lähetetään asianosaiselle tai sille, jolle lain mukaan on ilmoitettava vireillä olevasta tai vireille tulevasta asiasta, käyttää asian käsittelykielestä riippumatta vastaanottajan omaa kieltä, jos se on tiedossa, taikka käyttää sekä suomen että saamen kieltä. Viranomaisten on ilman, että sitä erikseen pyydettäisiin, käytettävä saamen kieltä vastatessaan sille saamen kielellä toimitettuihin kirjallisiin yhteydenottoihin. Viranomaisten tulee toiminnassaan muutenkin edistää saamen kielen käyttämistä. City-sàmit ja Enontekiön ja Sodankylän saamelaisyhdistykset katsovat, että tämä tärkeä säännös on harmoniassa kielten yhdenvertaisuussäännöksen (4 ) sekä ylipäänsä II luvun säännösten kanssa. Säännöksen soveltaminen tulisi Lapin veroviraston mielestä käytännön syistä rajoittaa tapauksiin, joissa on asioitu saameksi tai selvästi ilmoitettu haluttavan saamenkielistä asiakirjaa.

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:16. Ehdotus uudeksi saamen kielilaiksi. Lausuntotiivistelmä

LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:16. Ehdotus uudeksi saamen kielilaiksi. Lausuntotiivistelmä LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:16 Ehdotus uudeksi saamen kielilaiksi Lausuntotiivistelmä LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2002:16 Ehdotus uudeksi saamen kielilaiksi Lausuntotiivistelmä OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa

Oikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Kieli valtionhallinnossa

Kieli valtionhallinnossa Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa

Lisätiedot

Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin tässä laissa edellytetään.

Viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin tässä laissa edellytetään. Annettu Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2003 Kielilaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Kansalliskielet Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. 2 Lain tarkoitus

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari

SámiSoster ry PL 71 99870 Inari 1 SámiSoster ry PL 71 99870 Inari Lausunto 16.6.2015 Oikeusministeriö Lausuntopyyntönne 12.5.2015 (OM 2/58/2015) SAAMEN KIELILAIN KEHITTÄMISTARPEISTA Saamelaisten valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

HE 329/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta

HE 329/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta HE 329/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta annetun lain 1 sekä 14 :n ja kielilain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät 40 Yhteenveto 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät Neuvoteltuaan Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa oikeusministeriö asetti 9.12.2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mihin toimenpiteisiin

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

3.12.2007 OM 3/58/2007 SUOSITUS KIELILAIN SOVELTAMISESTA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA VESILAIN MUKAISISSA ASIOISSA SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA

3.12.2007 OM 3/58/2007 SUOSITUS KIELILAIN SOVELTAMISESTA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA VESILAIN MUKAISISSA ASIOISSA SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA 3.12.2007 OM 3/58/2007 Ympäristöministeriölle ja sen hallinnonalaan kuuluville virastoille SUOSITUS KIELILAIN SOVELTAMISESTA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA VESILAIN MUKAISISSA ASIOISSA SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

HE 45/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia

HE 45/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia HE 45/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain ja tuomareiden nimittämisestä annetun lain 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslakia siten, että

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi

Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi ANONYMISOITU PÄÄTÖS 25.05.2015 Dnro OKV/384/1/2015 1/8 ASIA Yhteisymmärryspöytäkirjan julkaiseminen sopimussarjassa ja kääntäminen suomeksi ja ruotsiksi KANTELU Kantelija on oikeuskanslerinvirastoon 13.3.2015

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011 SISÄMINISTERIÖN ASETUS VARTIJAN JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN ASUSTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN TUNNUKSISTA 1. Yleistä Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen HE 22/2014 eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660 1 of 6 21/03/2011 13:23 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 13.7.2001/660 13.7.2001/660 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki vähemmistövaltuutetusta

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi

HE 100/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi Hallituksen esitys eduskunnalle ampuma-aselain muuttamisesta annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi 1 päivänä joulukuuta 2015 voimaan tulevan ampumaaselain

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työttömyysturvalakiin säännökset ikääntyneiden työnhakijoiden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Uudistuksen tavoitteena kielilainsäädännön ajanmukaistaminen ja selkeyttäminen

Uudistuksen tavoitteena kielilainsäädännön ajanmukaistaminen ja selkeyttäminen TIIVISTELMÄ Kielilakikomitea ja sen asettamisen taustaa Komitean tehtävänä on ollut valtioneuvoston sille antaman toimeksiannon mukaan laatia hallituksen esityksen muotoon ehdotus uudeksi Suomen kansalliskieliä,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 239/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 25a :n1momentinja41d :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotukilain tietojen luovuttamista koskeviin

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista

HE 268/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Kuolleeksi julistamisesta annetun lain uudistaminen

Kuolleeksi julistamisesta annetun lain uudistaminen LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2003:7 Kuolleeksi julistamisesta annetun lain uudistaminen Tiivistelmä lausunnoista LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2003:7 Kuolleeksi julistamisesta annetun lain uudistaminen Tiivistelmä

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013

Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Toiminta ja hallinto Verksamhet och förvaltning 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 16/2014 Tuomioistuinten työtilastoja vuodelta 2013 Oikeusministeriö, Helsinki 2014 25.3.2014 Julkaisun

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty

Hallintolaki. 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki 28.1.2013 Kaupunginlakimies Pekka Lemmetty Hallintolaki Tuli voimaan 1.1.2004 Sovelletaan voimaantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin Samalla kumottiin hallintomenettelylaki (598/1982)

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa, Avis juridique important 31993R0752 Komission asetus (ETY) N:o 752/93, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1993, kulttuuriesineiden viennistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3911/92 soveltamista koskevista

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

(KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) PORIN KAUPUNGIN H A L L I N T O S Ä Ä N T Ö (KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot