KUUMA-johtokunta Liite 34

Transkriptio

1 LUONNOS HELSINGIN SEUDUN EHDOTUS VALTION JA HELSINGIN SEUDUN VÄLINEN KASVUSOPIMUS Sopijaosapuolet Valtio: työ- ja elinkeinoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö [/Liikennevirasto], ympäristöministeriö, [valtiovarainministeriö], Uudenmaan ELY-keskus Helsingin seudun 14 kuntaa: Alueella toimivat korkeakoulut: Maakunnan liitto: Tarkoitus Kasvusopimuksen tarkoituksena on Helsingin seudun (metropolialueen) kilpailukyvyn vahvistaminen yhteistyössä valtion, seudun kuntien ja muiden toimijoiden kesken. Taustaa Perusteet: Jyrki Kataisen hallitusohjelma, tavoitepäätös, kaupunkipolitiikan toimenpideohjelma Lainsäädännöllinen perusta: laki alueiden kehittämisestä, 28 (yhteistyösopimus) Hakuprosessi, neuvottelut ja arviointi Halken puolto: Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti XX.Z.2013 puoltaa valtion ja Helsingin seudun välisen kasvusopimuksen hyväksymistä. Tavoitteet Strategiset painopisteet Kasvusopimuksen tavoitteena on Helsingin seudun (metropolialueen) kilpailukyvyn vahvistaminen. Osana kasvusopimusta edistetään seudun matkailullista vetovoimaa, parannetaan ulkomaalaistaustaisen työvoiman työllistymismahdollisuuksia, vahvistetaan valtakunnallisena pilottina teollisuuden pk-yritysten uudistumista ja kansainvälistymistä, kytketään luovien alojen osaamista yritystoiminnan kehittämiseen, kehitetään aluetta mobiiliteknologian kansainvälisenä osaamiskeskittymänä sekä vahvistetaan alueen yrityspalveluekosysteemiä. Sopimusosapuolet edistävät seuraavien strategisten painopisteiden toteuttamista: 1. Metropolialueen kehittäminen vetovoimaisena matkailukohteena 2. Yritys-, korkeakoulu- ja julkissektorin yhteistyön vahvistaminen ulkomaalaistaustaisen työvoiman asettautumisen ja palkkaamisen edistämiseksi

2 3. PK-teollisuuden (teknologia, elintarvike) roolin, rakenteen ja liiketoimintamallien uudistuminen 4. Uutta luova talous - luovan osaamisen laaja-alaisempi hyödyntäminen metropolialueen kilpailukyvyn kasvun ja uudistumisen lähteenä 5. Pääkaupunkiseudun maailmanluokan yrityspalveluekosysteemin kehittäminen 6. Metropolialueesta Mobile World Capital Sopimusosapuolet ovat sopineet seuraavien toimenpiteiden toteuttamisesta: 1. Metropolialueen kehittäminen vetovoimaisena matkailukohteena Metropolialue on maan tärkein matkailukeskittymä. Matkailijat ovat merkittävä tulonlähde metropolialueelle. Matkailusektorin osuus pääkaupunkiseudun työpaikoista on jo noin kahdeksan prosenttia. Tässä toimenpidekokonaisuudessa esitetään toimenpiteitä, joiden avulla matkailijamäärät voivat kasvaa ja matkailijoiden viipymä alueella pidentyy. Tätä kautta matkailualan sekä siihen kytkeytyvien palvelualojen työpaikat lisääntyvät ja yritysten liikevaihto kasvaa merkittävästi nykyisestä. Toimenpiteiden kohteena ovat markkinat idässä, erityisesti Venäjällä, Japanissa ja Kiinassa. Tässä kuvatut toimenpiteet muodostavat hankekokonaisuuden, jota metropolialueen kunnat, valtio ja muut toimijat (ks. vastuu- ja yhteistyötahot) edistävät yhdessä koordinoidusti. 1.1 Valtio ja alueen kunnat kehittävät metropolialueen saavutettavuutta Edistetään viisumivapautta (72h) Allegro-junaliikenteeseen St. Peter Line - laivaliikenteen tapaan. Tämä vahvistaisi erityisesti Helsingin gateway-asemaa Pietariin matkustavien kansainvälisten matkailijoiden näkökulmasta. Edistetään kansainvälistä risteilyliikennettä koskevien väylämaksujen alentamista kaikissa aluskokoluokissa. 1.2 Alueen kunnat ja valtio kehittävät metropolialueen matkailullista tunnettuutta ja vetovoimaa seuraavissa yhteistyöteemoissa ja toimenpidekokonaisuuksissa Kaukoitä Kehitetään ja laajennetaan StopOver -markkinointiyhteistyötä Aasian markkinoille. Edistetään matkailua ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta tapahtumien avulla (esim. Japan Week 2015 Helsingissä, Helsingin esittäytyminen Pekingissä). Tehdään markkinatutkimusta sekä matkailupalveluiden kehittämistä kohdemarkkinoille. Selvitetään risteilymatkailun potentiaalia Aasiasta. Japanin ja Kiinan markkinoiden lisäksi tutkitaan myös muita potentiaalisia lähtömaita. Venäjä Lisätään läsnäoloa Venäjän markkinoilla esimerkiksi yhteisen paikallisedustajan kautta.

3 Selvitetään venäläisten matkailijoiden toiveita ja tarpeita sekä matkailijapotentiaalia Pietarin ja Moskovan alueiden ulkopuolella. Toteutetaan yhteisiä markkinointitoimenpiteitä. 1.3 MEK:n resursointi ja toiminta Valtio ohjaa nykyistä enemmän resursseja MEK:n toimintaan. Metropolialueen kunnat ja MEK tiivistävät yhteistyötä. Tähän liittyen MEK huomioi aiempaa paremmin metropolialueen vetovoiman omissa markkinointitoimenpiteissään sekä valittujen tuoteteemojen sisällöissä kerää vuosittain tietoa Suomeen saapuvista ulkomaisista matkailijoista alueiden päätöksenteon tueksi ja edistää alueellisen matkailutulon selvittämistä yhdenmukaisilla menetelmillä koko maassa allokoi enemmän resursseja uusien markkinoiden ja matkailijapotentiaalin tutkimiseen sekä levittää tietoa matkailukenttään. Vastuu- ja yhteistyötahot Metropolialueen kunnat, Työ- ja elinkeinoministeriö, Liikenne- ja viestintäministeriö, Ulkoasiainministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Uudenmaan liitto, Matkailun edistämiskeskus, Finpro, VR, Finnair, Finavia sekä muut matkailualan yritykset. 2. Yritys-, korkeakoulu- ja julkissektorin yhteistyön vahvistaminen ulkomaalaistaustaisen työvoiman asettautumisen ja palkkaamisen edistämiseksi Tässä toimenpidekokonaisuudessa esitetään toimenpiteitä korkeakoulutetun ulkomaalaistaustaisen työvoiman työllistymisen edistämiseksi elinkeinoelämän tarpeista lähtien. täydentävät metropolipolitiikan aiesopimusta maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tehostamiseksi. 2.1 Perustetaan yritysten ja työnantajien tarpeista lähtien neutraali yhteistyöverkosto HERIEC Helsinki Region Immigrant Employment Council, jonka kautta eri tahot voivat tehdä joustavaa yhteistyötä koulutettujen maahanmuuttajien työllistymiseksi. Verkoston osapuolia ovat yritykset, paikallis-, alue- ja valtiotason viranomaiset, koulutuksen järjestäjät, korkeakoulut, yksityissektorin palveluntuottajat ja erilaiset tahot, jotka tuottavat palveluja työnantajille. Verkosto osallistuu myös maahanmuuttoa koskevaan politiikkakeskusteluun. 2.2 Edistetään kansainvälisten osaajien verkostoitumista ja työelämään integroitumista työharjoittelu- ja mentorointiohjelmien koordinoinnin kautta. HERIEC-palveluun perustettavalla koordinointiohjelmalla edesautetaan kansainvälisten osaajien ja työnantajien nykyistä tehokkaampaa yhtyeensaattamista ja varmistetaan kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen. 2.3 Tuetaan kansainvälisten osaajien työllistymistä koulutustaan vastaaviin tehtäviin kehittämällä työnantajien tarpeita vastaavia kielikoulutuspalveluita ja parantamalla palvelujen saatavuutta. Keskeisenä toimenpiteenä kielikoulutustarjonnan lisäämiseksi selvitetään mahdollisuudet linjata yhdessä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia

4 tai saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten yrityksille verovähennyskelpoiseksi. Työelämässä tapahtuvien kieliopintojen edistäminen sisältyy hallitusohjelman tavoitteisiin ja kieliopintojen verovähennyskelpoisuus ICT työryhmä raportin suosituksiin. 2.4 Tuetaan kansainvälisten osaajien asettautumista pääkaupunkiseudulle Helsinki Region Welcome Weeks -tapahtumakokonaisuuden kautta. 2.5 Huomioidaan työelämän ja työmarkkinoiden nopeasti kasvava kansainvälistyminen nykyistä vahvemmin työelämän kehittämistä koskevissa toimenpiteissä (esim. Tekesin Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa ohjelma). 2.6 Selvitetään mahdollisuudet perustaa pääkaupunkiseudulle Expat House, ts. paikka, josta saisi kaiken ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työllistämiseen liittyvä neuvonnan, ohjauksen oikeisiin palveluihin sekä tukea rekrytointiin ja työyhteisöön integrointiin. Vastuu- ja yhteistyötahot Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, Uudenmaan liitto, Uudenmaan TE-toimisto, palveluja tuottavat yritykset ja muut organisaatiot, TEM, OKM. 3. PK-teollisuuden (teknologia, elintarvike) roolin, rakenteen ja liiketoimintamallien uudistuminen Metropolialueen kunnat esittävät, että valtio ja alueen kunnat luovat edellytyksiä teollisuuden, erityisesti teknologia- ja elintarviketeollisuuden, pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi seuraavin toimenpitein: 3.1. Teollisuuden pk-yritykset uudistumalla osaksi veturiyritysten arvoketjuja Etsitään yhdessä alueen yritysten kanssa täydentävää osaamista ja teknologioita sekä kumppaniyrityksiä, joiden avulla ne pystyvät muuttamaan paikkaansa arvoketjussa kohti parempaa jalostusarvoa. Hyödynnetään esimerkiksi ICT-, muotoilu-, cleantech- ja logistiikkaosaamista teollisuuden pk-yritysten liiketoiminnan uudistamisessa. Tavoitteena on, että pk-yritykset menestyvät ratkaisujen toteuttajina sekä osana veturiyritysten arvoketjuja, jotka sisältävät yhä harvempia alihankkijoita. Luodaan ratkaisujen ympärille muodostuneille yritysryhmille kansainvälistymispolkuja yhdessä TEKESin ja Team Finlandin kanssa Julkisten hankintojen kehittäminen muuttuvassa kuntarakenteessa Etsitään uusi julkisten hankintojen toimintamalli, jossa säilytetään elinkeinoelämän kiittämä yritysläheisyys ja ketteryys sekä saavutetaan kustannustehokkuus. Luodaan julkisten hankintojen esikaupallisen vaiheen avulla uusia liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille. Luodaan uusia ratkaisuliiketoimintamalleja yritysten ja yritysverkostojen liiketoimintaa uudistamalla. Esimerkkeinä ovat kuntien vuokra-asuntoyhtiöiden uudiskohteisiin tai peruskorjauksiin liittyvät ratkaisut, valmistuskeittiöiden elintarvikkeet ja elintarvikeketjun palvelut, elintarvikeketjun jätteen minimoiminen ja hyödyntäminen sekä yrityskonsortioiden yhteistarjoomien kaupallistaminen kokonaisratkaisuiksi. Luodaan ratkaisujen ympärille muodostuneille yritysryhmille kansainvälistymispolkuja yhdessä TEKESin ja Team Finlandin kanssa.

5 3.3. Yritysten ja yrityspalveluiden kohtaannon kehittäminen valtakunnallisena pilottina Toteutetaan teollisuuden pk-yritysten ja julkisten tahojen kanssa asiakkuusmalli, jonka tavoitteena on yritysten liiketoiminnan kehittyminen kohti yritysten yhdessä synnyttämiä laajempia ratkaisuja. Yksinkertaistetaan julkista yrityspalveluviidakkoa. Valtio osallistuu pilottihankkeeseen ja hyödyntää tuloksia pk-yritysten yrityspalvelujen uudistamiseksi valtakunnallisesti. Vastuu- ja yhteistyötahot Pk-yritykset, veturiyritykset, yritysten kattojärjestöt (erityisesti Teknologiateollisuus ry ja Elinkeinoelämän keskusliitto ry), yrittäjäjärjestöt sekä kauppakamarit. Valtio (erityisesti TEM, Tekes ja Team Finland), kuntakonsernit, alueen teknologiakeskukset ja yrityspalveluorganisaatiot sekä tutkimuslaitokset ja korkeakoulut. 4. Uutta luova talous - luovan osaamisen laaja-alaisempi hyödyntäminen metropolialueen kilpailukyvyn kasvun ja uudistumisen lähteenä Tässä toimenpidekokonaisuudessa esitetään toimenpiteitä, joilla voidaan lisätä luovan osaamisen hyödyntämistä erityisesti pk-yrityksissä. Luova osaaminen, kuten muotoilu, pelillistäminen ja tiedon visualisointi tarjoavat uudistumismahdollisuuksien lisäksi työkaluja, joilla saadaan tuotettua parempaa asiakaskokemusta ja lisäarvoa palveluihin sekä voidaan löytää ja ennakoida aiemmin tunnistamattomia asiakastarpeita kokonaan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi. vahvistavat pääkaupunkiseudulle vahvasti keskittyneiden luovien alojen liiketoimintamahdollisuuksia. 4.1 Jalostetaan ja kootaan luovien osaajien tarjontaa ja niiden tuottamaa lisäarvoa olemassa olevan monialaisen Rikastamo-mallin mukaisesti. Rikastamo on kevyesti toteutettava ryhmävalmennusmenetelmä, jonka avulla on saatu onnistuneesti lisättyä mm. tanssialan palveluverkoston ja puheteattereiden liiketoimintaosaamista. Rikastamo-toiminnan rahoitus tulisi varmistaa tuleville vuosille. 4.2 Sisällytetään luovan osaamisen käyttöön ohjaavia kriteerejä 2014 alkaviin rakennerahasto-ohjelmiin sekä varmistetaan, että tulevat hakuteemat mahdollistavat luovan osaamisen kehittämisen ja kytkemisen muiden toimialojen hankkeisiin. 4.3 Selvitetään mahdollisuudet käynnistää ruotsalaisen TILLT -toimintamallin (Arts in Business) mukainen toiminta pääkaupunkiseudulla. Toimintamallin avulla on onnistuneesti mm. pystytty kytkemään täysin uutta luovaa osaamista vakiintuneille teollisuustoimialoille ja lisäämään näin niiden tarjoamien palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja elämyksellisyyttä. 4.4 Tuetaan luovan osaamisen hankintakäytäntöjä, lisätään luovan osaamisen ja muiden toimialojen välistä markkinavuoropuhelua sekä tuodaan esiin rohkaisevia näyttöjä saavutetuista konkreettisista tuloksista ja vaikuttavuudesta. Vastuu- ja yhteistyötahot Helsingin seudun kunnat, OKM, TEM, Tekes, YM, UM, Sitra, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Taideyliopisto, Metropolia ammattikorkeakoulu, toimialajärjestöt, yrittäjäjärjestöt.

6

7 5. Pääkaupunkiseudun maailmanluokan yrityspalveluekosysteemin kehittäminen Tässä toimenpidekokonaisuudessa on tavoitteena rakentaa pääkaupunkiseudulle maailmanluokan yrittäjyyttä tukeva ekosysteemi. Tavoitteena on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa lisätä yrittäjyyttä ja yritysten määrää, tuoda palvelut ja rahoitus tarjolle tehokkaasti yrittäjille, palvella kattavampaa kirjoa yrityksiä (kasvu, mikro ja PK-sektori) sekä houkutella pääomia ja osaamista Suomen ulkopuolelta ja nopeuttaa kasvuyritysten etenemistä kansainvälisille markkinoille. 5.1 Selkeytetään yrityspalvelutarjontaa ja profiloidaan yrityspalveluita tarjoavat organisaatiot 5.2 Kehitetään yhteistä yrityspalveluinfrastruktuuria ja kasvuyritysten kiihdytystoimintaa 5.3 Varmistetaan koko yrityselinkaaren mittainen palvelutarjonta 5.4 Järjestetään yhdessä kasvuyritysten riskirahoituksen kokonaisuutta (Valtio, kunnat ja erityisesti yksityinen sektori) 5.5. Toteutetaan TEM StartUp Finland -pilotti Helsingissä Ekosysteemin toimijoiden kesken laaditaan tarkempi aiesopimus, jossa sovitaan toimintatavoista ja työnjaosta. Vastuutahot Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Vantaan kaupunki, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja muut seudun korkeakoulut, TEM, Tekes, Uudenmaan ELY-keskus, TE-toimisto 6. Metropolialueesta Mobile World Capital Mobile World Capital (MWC) on GSMA:n (globaali mobiilioperaattoreiden yhteenliittymä) hallinnoima kokonaisuus. Ensimmäiseksi MWC:ksi on valittu Barcelona Metropolialueen kunnat ja valtio käynnistävät yhdessä Mobile World Capital (MWC) -haun ja siihen liittyvän hankkeen valmistelun. Tavoitteena ovat vuodet MWC-hankkeella vauhditetaan Helsingin metropolialueen kehitystä yhtenä maailman johtavista mobiiliteknologian osaamiskeskittymistä. Asema World Mobile Capital - kaupunkina tarjoaa eri toimijoille mahdollisuuksia kehittää ja testata mobiiliin teknologiaan perustuvia palvelu- ja liiketoimintainnovaatioita sekä vetää puoleensa ja synnyttää uutta yritystoimintaa, osaamista ja pääomia. MWC edellyttää koko metropolialueen strategista kehittämistä. Alustavia painopisteitä ovat

8 - Terveysteknologia ja muut julkiset palvelut - Avoin data - Liikkuminen - Peliteknologia ja luovat alat. Hanke kytketään kuntien strategian ja elinkeinopolitiikan valmisteluun. Kuntien roolina on tarjota pilotointimahdollisuuksia innovaatiomyönteisten hankintapolitiikkojen ja julkisten palveluiden uudistamisen avulla sekä esimerkiksi uusissa aluerakentamiskohteissa. MWC-kokonaisuudessa kytkeytyy yhteen laaja joukko käynnissä olevia ja valmisteilla olevia hankkeita ja kehittämiskokonaisuuksia kuten, - Aviapolis, Kalasatama, Pasilan studiot, Espoon T3 alue - 6AIKA - Avoimet ja ketterät kaupungit -strategia o Avoimet innovaatioalustat o Avoin data ja rajapinnat o Avoin osallisuus - Tulevaisuuden terveysinnovaatiot (INKA) - Metropolialueen yrittäjyyden ekosysteemin ja startup toimintojen kehittäminen Hanketta varten rakennetaan laaja konsortio, jossa ovat mukana alueen kunnat, valtio, korkeakoulut sekä laaja joukko yrityksiä ja kolmannen sektorin edustajia. MWC hanke toteuttaa osaltaan kansallista ICT strategiaa. Toteutus ja seuranta Allekirjoitukset Toimenpiteitä toteutetaan valtiontalouden ja kuntien kehysten ja talousarvioiden puitteissa. Kasvusopimuksessa sovitut tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat rakennerahastojen alueellista ja kansallista suuntaamista. Ministeriöt, ministeriöiden alaiset virastot sekä valtion aluehallinto edistävät kasvusopimuksessa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista omassa päätöksenteossaan sekä huomioivat ne kansallisten politiikkalinjausten valmistelussa. Toimenpiteistä valtaosa toteutetaan seudullisen ja kansallisen yhteistyöverkoston eri toimijoiden kanssa. Toteuttamisessa hyödynnetään mm. Etelä- ja Länsi-Suomen sekä valtakunnallisia EU:n rakennerahasto-ohjelmia, Tekesin ohjelmia, INKA-ohjelmaa, SHOKohjelmia (mm. RYM, Tivit, FIMECC) ja erityisesti jatkossa EU:n H2020 ja COSME ohjelmia (Programme for the Competitiveness of enterprises and SMEs). Aiesopimuksen toimeenpanoa seurataan valtion ja xxx kaupunkiseudun välisessä työryhmässä. Toimenpiteitä voidaan tarkistaa sopimuskauden kuluessa. Sopimus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Sopimus on tarkoitus uudistaa vuoden 2015 aikana? Helsingissä XX.Z.2013

9