Iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Siuntion kunta Sjundeå kommun Iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Aleksis Kiven koulun iltapäiväkerho Päivitetty viimeksi 09/2015

2 Perusopetuksen iltapäivätoiminnan järjestämisen lähtökohdat Siuntiossa Siuntion kunta vastaa aamu- ja iltapäivätoiminnan lainmukaisuudesta, koordinoinnista, laadusta ja päättää toiminnan järjestämisen laajuudesta sekä järjestää toimintaa sekä suomen- että ruotsinkielisille oppilaille. Iltapäivätoiminta kuuluu opetuksen tulosalueeseen. Kunnalla on myös vastuu aamu- ja iltapäivätoiminnasta, vaikka joku muu kuin kunta toimii palveluntuottajana. Yhteistyökumppaneita ovat kunnan eri hallintokunnat, paikalliset yhdistykset, koulut opettajineen, vanhempainyhdistykset ja varhaiskasvatus. Iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista vähintään 570 tai 760 tuntia vuodessa järjestettävää iltapäivätoimintaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja se on jatkumo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle. Toiminnan tulee edistää lapsen tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Arvopohja ja tehtävä Aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävänä on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Iltapäiväkerhon toiminta tarjoaa lapselle monipuolisia kokemuksia ja antaa turvallisessa ilmapiirissä eväitä vapaa-aikana itsenäistymiseen. Iltapäiväkerhon arvoja ovat: vapaa-ajan toiminnan ohjaaminen lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen myönteisen minäkuvan vahvistaminen lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen yhdessä toimiminen ja viihtyminen varhainen puuttuminen ja sosiaalinen vahvistaminen aito välittäminen Jokaisen lapsen tulee saada aidosti kokea olevansa hyväksytty ja arvostettu omana itsenäisenä yksilönä. Lasten ja aikuisten välinen luottamuksellinen suhde välittyy toiminnan toteutuksessa, jossa vastuullisuus ja vastavuoroisuus kuuluvat kaikille iltapäivätoiminnassa mukana oleville. Tavoitteena on luoda turvallinen ja ohjattu iltapäivätoimintamuoto, jossa eettinen ajattelu ohjaa yhteistyötä sekä lasten kesken että aikuisten ja lasten välillä. Lähtökohdat lapsen hyvinvoinnille on lapsen henkisen, fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen. Aamu- ja iltapäivätoimintaa ohjaavat linjaukset Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta säädetään perusopetuslain 8 a luvussa.. Toiminnan järjestäminen on vapaaehtoista ja kunta voi päättää sen laajuudesta. Jos kunta järjestää tai hankkii perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä erityistä tukea saaville oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteita noudattaen.

3 Jos kunta järjestää perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa, se saa valtionosuutta. Lakisääteisiin koululaisten iltapäivätoimintapalveluihin ei ole subjektiivista oikeutta kuten varhaiskasvatuspalveluihin. Lakia lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä sovelletaan myös aamu- ja iltapäivätoimintaan. Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistä ohjaavat lait ja asetukset: Perusopetuslaki Lastensuojelulaki Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta Toiminta-ajatus ja tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toiminnan tulee lisäksi edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Iltapäivätoiminnan tavoitteet: 1. Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen Iltapäivätoiminnan yhtenä tavoitteena on yhdessä huoltajien ja koulun kanssa tukea lapsen kasvua. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja kokemukseen perustuva asiantuntemus lapsestaan. Tähän kasvatuskumppanuuteen iltapäivätoiminta tuo osaltaan ammatillisen osaamisen. Yhteistyön tulee perustua tasa-arvoisuuteen, keskinäiseen kunnioitukseen ja avoimuuteen. Huoltajien tulee saada tietoa toiminnan tavoitteista ja linjauksista. Iltapäiväkerho tiedottaa huoltajille ajankohtaisista tapahtumista toiminnassa ja ilmoittaa hyvissä ajoin jos toiminnassa on jotain tavallisesta poikkeavaa. Huoltajille tarjotaan mahdollisuus keskustella lastaan koskevista asioista sekä osallistua toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Iltapäivätoiminnan henkilöstö sopii yhdessä huoltajien kanssa kuinka ja mitä tietoja yksittäisestä lapsesta annetaan. Henkilöstö informoi huoltajia lapsen hyvinvointiin liittvistä asioista iltapäivätoiminnassa. Teemme yhteistyötä kotien kanssa seuraavalla tavalla: Lapsia haettaessa vaihdamme kuulumisia päivän tapahtumista. Ilmoitusluontoiset asiat, kuten kerho-ohjelman muutokset, retket yms. ilmoitetaan Wilman kautta. Kerhon viikko-ohjelma annetaan koteihin paperiversiona mahdollisimman nopeasti. (Annettu elokuussa 2015). Kerhon oma puhelin on avoinna Mahdolliset kysymykset kerhon

4 käytännöistä voi esittää tähän numeroon. Toivomme myös, että vanhemmat muistavat ilmoittaa lapsensa poissaolosta tai kotiinlähdön muutoksista tähän numeroon. Koululla ja iltapäivätoiminnalla on yhteiset tavoitteet ja vastuu lapsen kasvatuksesta. Iltapäivätoiminnan ja koulun henkilöstön välinen toimiva yhteistyö on ratkaisevassa asemassa kun luodaan lapsen päivästä yhtenäistä ja mielekästä kokonaisuutta. Iltapäivätoiminnan henkilöstön on pyrittävä huomioimaan koulun toimintakulttuuri jotta lapsen päivästä muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Iltapäivätoiminnan ja koulun henkilöstö keskustelevat ja sopivat periaatteista ja yhteisistä pelisäännöistä. Yhteistyöhön kuuluu myös toimivat tiedonkulun rakenteet koulun ja iltapäivätoiminnan välillä. Teemme yhteistyötä koulun kanssa seuraavalla tavalla: Koulun IP-kerhoa koskevat asiat tulevat kerhon työntekijöiden sähköpostiin, ja Wilmaan. Tarkistamme molemmat päivittäin. Olemme jatkuvassa yhteydessä myös koulun muun henkilökunnan kanssa. Kerhossa työskentelevä Esko Kataja toimii myös avustajana alkuopetuksessa. Mahdolliset kuulumiset koulusta kerhoon tulevat myös hänen kauttaan. Kerho noudattaa koulun järjestyssääntöjä, ja pitää huolta kerhotilansa (Kehtolinna-luokka) siisteydestä koulun oppitunteja silmällä pitäen. Sovimme uuden rehtorimme (Pauliina Smolander) kanssa IP-kokouksien ajankohdista lokakuussa. 2. Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen Jokaisen lapsen tulee saada tuntea olevansa arvostettu ja hyväksytty. Yhdessä toimimalla opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittavia taitoja, kuten vastavuoroisuutta ja erimielisyyksien ratkaisua myönteisin keinoin. Lapsia ohjataan tunnistamaan erilaisia tunteita ja säätelemään omaa toimintaansa. Lasten rohkaisu ja kannustaminen tukevat itsetunnon kehitystä, ja samalla lapset oppivat luottamaan omiin taitoihinsa. Osallistumisen ilo ja onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä. Iltapäivätoiminnan tulee kasvuympäristönä ja ilmapiiriltään kiireetön ja turvallinen. On tärkeää että lapsilla on toiminnassa mahdollisuus vapaaseen leikkiin, levähtämiseen ja rauhoittumiseen mutta myös ohjattuun toimintaan ja fyysiseen aktiivisuuteen. Koulun ja iltapäivätoiminnan yhteiset linjaukset tukevat ja vahvistavat lasten hyvinvointia ja sosiaalista kehitystä. Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja siihen puuttuminen kuuluu jokaiselle lasten parissa työtä tekevälle. Jokaisella koululla on oma suunnitelma kiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Iltapäivätoiminnan henkilöstö voi tutustua koulun suunnitelmaan ja käyttää sitä tarpeen mukaan toiminnassaan. Näin tuemme hyvinvointia, tunne-elämää ja sosiaalista kehitystä iltapäiväkerhossamme: Lapsille opetetaan yhdessä sovussa leikkimistä, kiistojen rauhanomaista sovittelua ja

5 sovittujen sääntöjen noudattamista. Kerho suosii matalan kynnyksen toimintaa, johon kaikki voivat osallistua. Näitä ovat erilaiset leikit sekä retket lähimaastoon. Annetaan lapsille mahdollisuus riemuita onnistumista sekä sietää pettymyksiä. Tunteita saa näyttää ja niiden käsittelystä puhutaan. Rohkaisemme lapsia tutustumaan toisiinsa ja ottamaan rohkeasti kontaktia. Hyvänä keinona pidämme esim. ohjatussa toiminnassa sitä, että joskus lapset saavat muodostaa omia kaveriporukoitaan, toisinaan määräämme ryhmät itse, ja laitamme lapset yhteistyöhön uuden porukan kanssa. Näin ehkäisemme kiusaamista iltapäiväkerhossamme: Puutumme nopeasti nimittelyyn, leikistä eristämiseen ja fyysiseen väkivaltaan. Mitkään näistä eivät ole sallittuja. Kaikkia lapsia rohkaistaan leikkimään kaikkien kanssa. Ideana olisi saada lasten omista kaveriporukoista joustavia siten, että porukan kulloiseenkin leikkiin voi liittyä kuka vain. Näin puutumme kiusaamiseen iltapäiväkerhossamme: Kiistatilanteiden sattuessa keskustelemme osallisten kanssa asian läpi. Anteeksipyyntö ja tilanteen korjausehdotus vaaditaan aina. Selkeissä kiusaustilanteissa, joissa toinen osapuoli on altavastaajana, keskustelemme kiusaamisesta molempien osapuolien kanssa ja laitamme lapset itse ehdottamaan, miten tilanne saadaan ratkaistua. Tarkoituksena on saada kiusaaja ymmärtämään aiheuttamansa mielipaha, ja sitoutumaan yhdessä sovittuihin tapoihin, joilla kiusaaminen ehkäistään seuraavalla kerralla. Mikäli lasten kanssa sovitut toimenpiteet eivät tehoa, otamme yhteyden kotiin. Räikeissä kiusaamistilanteissa otamme yhteyttä kotiin välittömästi. 3. Eettisen kasvun tukeminen Toiminnan eettisenä lähtökohtana ovat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritelty perusopetuksen arvopohja (ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen) sekä kodin ja koulun kanssa yhdessä sovitut kasvatukselliset periaatteet ja käytännöt. Eettisessä kasvatuksessa ja yhdenvertaisuuden tukemisessa on tärkeää erityisesti aikuisten antama malli, ryhmän vuorovaikutussuhteet sekä arkipäivän tilanteissa kohdattavat eettiset kysymykset. Eettisen kasvun tavoitteena on vastuullisuuden ja vastavuoroisuuden ymmärtäminen. Iltapäivätoiminnassa lapsia ohjataan kasvamaan vähitellen vastuuseen: omasta hyvinvoinnistaan ja terveellisistä elämäntavoista toisten hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista oman toiminnan aiheuttamista tunteista ja seurauksista itselle ja toisille myönteisestä suhtautumisesta ympäristöön, luontoon ja kestävään elämäntapaan Eettisen kasvun tukeminen tarkoittaa toiminnassamme:

6 Ruokailussa opetamme lapsia lajittelemaan, rohkaisemme lapsia maistamaan itselleen (vielä) outoja ruokia. Leikkien jälkeen muistutamme lapsia siivoamaan omat jälkensä ennen kotiin tai leikkeihin lähtemistä. Luonnossa liikkuessamme emme jätä jälkiä tai varsinkaan jätä roskia metsään. 4. Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen Toimintaa toteutetaan niin että se lisää lasten onnistumisen kokemuksia ja osallisuutta. On tärkeää että lapset tulevat toiminnassa kuulluksi ja saavat osallistua sen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toiminnassa kunnioitetaan lasten omaa kieli- ja kulttuuritaustaa sekä elämäntapaa ja arvoja. Iltapäivätoiminnassa ei saa esiintyä syrjintää etnisen alkuperän, sukupuolen, iän, uskonnon tai vamman vuoksi. Eri kulttuureihin tutustumalla voidaan monipuolistaa toimintaa, lisätä ymmärrystä ja vähentää ennakkoluuloja sekä rikastuttaa yhdessäoloa. Tavoitteena on että jokainen lapsi saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista tukea ja ohjausta. Suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon tyttöjen ja poikien kehityksen erot ja erilaiset tarpeet. Lasten tulee ikätasonsa mukaisesti saada osallistua yhteisten sääntöjen ja sopimusten luomiseen ja saada kokemuksia osallisuudesta. Osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen sekä sosiaalinen vahvistaminen näkyy toiminnassamme seuraavasti: Lapsia rohkaistaan hyväksymään erilaisuutta ja pitämään sitä pikemminkin rikkautena. Tahdomme antaa lapsille tunteen siitä, että he voivat kertoa kerhossa huolensa itseään vaivaavista tai askarruttavista asioista. Turvallinen keskusteluyhteys on etusijalla turvallisuuden tunteen luomisessa kerhossa. Leikkiessä yhden lapsen ei anneta määräillä muita, vaan rohkaisemme lapsia sopimaan yhteisistä säännöistä ennen leikin alkamista tai sen aikana. Lasten erityistarpeet ja taustat otetaan toiminnassa huomioon. Kynnys toimintaan osallistumiseen pidetään sopivan matalana, mutta silti lapsia haastavana. Tukea tarvitsevat lapset iltapäivätoiminnassa Oppimisen tukea tarvitseville oppilaille järjestetään perusopetuksessa tarpeen mukaan kolmiportaisen tukijärjestelmän mukaan joko yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Toimiva iltapäivätoiminta voi olla osa tätä tukijärjestelmää. Tällöin iltapäivätoimintaan osallistuminen suunnitellaan osaksi lapsen tukea. Kuinka iltapäivätoiminnan on tarkoitus tukea lapselle asetettuja tavoitteita, kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan tai oppilaan HOJKSiin (henkilökohtaiseen oppimisen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan), riippuen oppilaan

7 tuen tasosta. Iltapäivätoiminnan ohjaaja voi huoltajien suostumuksella osallistua oppilaan tehostetun tai erityisen tuen suunnitelman laatimiseen. Toiminnan sisältöä suunniteltaessa on huoltajien, koulun ja iltapäivätoiminnan välinen yhteistyö tärkeää. Huoltaja sopii iltapäivätoiminnan henkilöstön ja mahdollisesti koulun kanssa kuinka lapsen erityisen tuen tarve huomioidaan iltapäivätoiminnassa. Tiedot oppilaan koulussa saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta ovat salassa pidettäviä. Huoltaja arvioi mitä tietoja lapsen tuen tarpeesta hän haluaa antaa iltapäivätoimintaan. Koulu voi luovuttaa tietoja oppilaan tukitoimista huoltajien yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella. Kirjallinen suostumus on tapauskohtainen. Erityisen tuen piirissä olevilla oppilailla on oikeus osallistua iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan. Käsiteltäessä oppilasasioita iltapäivätoiminnassa noudatetaan julkisuuslakia ja perusopetuslain määräyksiä salassapitovelvollisuudesta. Perusopetuslaissa säädetään myös tietojen luovuttamisesta ja oppilasasioiden käsittelystä. Toiminnasta tiedottaminen Kunta tiedottaa seuraavan lukuvuoden iltapäivätoiminnasta helmikuussa, iltapäivätoimintaan hakemisen yhteydessä. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti käytetään sähköpostia ja kunnan www-sivuja ensisijaisina tiedotuskanavina. Toimintaan hakeminen ja valintakriteerit Iltapäivätoimintaan haetaan kerran lukuvuodessa, joko kunnan verkkosivuilta tai sivistystoimistosta saatavalla lomakkeella. Hakemuksen voi palauttaa joko koulutulokkaiden ilmoittautumisen yhteydessä tai sivistystoimistoon joka vuosi määriteltävän hakuajan puitteissa. Iltapäivätoimintapaikka osoitetaan koko lukuvuodeksi. Jos kaikille iltapäivätoimintaan hakeneille ei voida osoittaa paikkaa lukuvuoden alusta, jäävät kyseiset oppilaat jonoon. Iltapäiväkerhossa vapautuville paikoille voidaan valita uusia oppilaita jonosta varsinaisen hakuajan jälkeen valintakriteerien mukaisessa järjestyksessä. Iltapäivätoimintaan voi hakea varsinaisen hakuajan ulkopuolella. Paikka myönnetään jos olemassa olevissa ryhmissä on tilaa. Oppilaat valitaan iltapäiväkerhoihin seuraavien tärkeysjärjestyksessä olevien valintakriteerien mukaan: 1) ensimmäisen luokan oppilaat, jotka hakevat kokoaikaiseen toimintaan 2) ensimmäisen luokan oppilaat, jotka hakevat osa-aikaiseen toimintaan 3) erityisen tuen oppilaat 4) toisen luokan oppilaat, jotka hakevat kokoaikaiseen toimintaan 5) toisen luokan oppilaat, jotka hakevat osa-aikaiseen toimintaan Tasavertaisten hakijoiden kesken paikka arvotaan. Iltapäivätoiminnan paikat Iltapäivätoiminnan lapsiryhmän koko on 15 lasta. Lukuvuonna iltapäiväkerhot ovat seuraavat: Aleksis Kiven koulun ip-kerho, koulun tiloissa

8 Päivärinteen koulun ip-kerho, koulun tiloissa Sjundeå svenska skolan ip-kerho, koulun tiloissa Friska Viljor rf:n järjestää yksityistä iltapäivätoimintaa Edvardsbergin nuorisoseuran talossa. Maksuton kuljetus järjestetään oppilaille, joilla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Jokaisessa ip-kerhossa on yksi ohjaaja tai avustaja jokaista 15 lapsen ryhmää kohden. Iltapäiväkerhossamme on seuraavat aikuiset: Kaisa Aarnio, IP-kerhon ohjaaja. Esko Kataja, koulunkäyntiavustaja. Koulunkäyntiavustajat Arja Ahlholm(ma), Pirjo Peltola (ti, to), Mailis Still (ke), Hanna Kuisma (pe). Kulkemisen ja kuljetusten järjestäminen Niiden kerhojen, jotka eivät toimi iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten koululuokkien tai rakennusten välittömässä läheisyydessä, iltapäivätoiminnan ohjaaja ja koulu sopivat yhdessä miten lapset siirtyvät koulusta iltapäiväkerhoon. Iltapäiväkerhossamme on seuraavat sovitut käytänteet lasten siirtymisestä koulusta ip-kerhoon: Lapset siirtyvät Toukolasta omatoimisesti AKK:lle. Reitti on lapsille kouluruokailusta jokapäiväinen ja tuttu. Toukolassa Esko Kataja valvoo lasten liikkeellelähtöä. Kaisa Aarnio avaa kerhotilan 12:15. Välipalan järjestäminen Lapsille tarjotaan joka päivä terveellinen ja monipuolinen välipala. Välipalajärjestelyjä suunniteltaessa on huomioitava terveysseikat, ruokailun monipuolisuus sekä sosiaalinen ja pedagoginen merkitys. Iltapäiväkerhossamme välipalajärjestelyt ovat seuraavat: Välipala syödään Kehtolinnassa, ja järjestetään kahdessa tai kolmessa ryhmässä koulun päättymisen mukaan. Välipala haetaan koulun keittiöstä. Toiminta-aika ja asiakasmaksu Iltapäivätoimintaan osallistumisesta peritään kuukausittainen asiakasmaksu. Osa-aikainen toiminta, klo asti Kokoaikainen toiminta, klo asti 60 /kk 100 /kk Maksu peritään jokaiselta kuukaudelta jolloin lapsi on osallistunut toimintaan. Jos iltapäivätoimintaa järjestetään enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään vain puolet maksusta. Jos lapsi ei sairautensa vuoksi voi kalenterikuukauden aikana osallistua iltapäivätoimintaan yli 10 päivänä, maksusta peritään puolet. Jos lapsi on sairautensa vuoksi poissa kokonaisen kalenterikuukauden, maksua ei peritä. Jos lapsi ei muusta syystä

9 osallistu toimintaan koko kalenterikuukautena, peritään kuukausimaksusta puolet. Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma Iltapäivätoiminta on osana koulun turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaa. Vakuutusasiat Iltapäivätoimintaan osallistuvat lapset ovat vakuutettuja kunnan toimesta matkalla koulusta iltapäiväkerhoon sekä iltapäivätoiminnan aikana. Toiminnan seuranta ja arviointi Iltapäivätoiminnan tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittaisella asiakastyytyväisyyskyselyllä sekä osallistumalla ulkopuolisiin arviointeihin. Keskeiset tulokset julkaistaan. Iltapäivätoiminnan sisältö Sisällölliset painoalueet ja suunnittelun periaatteet Laadukas iltapäivätoiminta muodostaa lapsen näkökulmasta mielekkään kokonaisuuden ja tarjoaa lapselle kiinnostavaa ja mielekästä ajanvietettä. Sisältöä suunniteltaessa on erityistä huomioita kiinnitettävä lasten ikätason mukaiseen kasvua ja kehitystä tukevaan leikkiin, luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin. Liikkuminen ja ulkoilu sekä rentoutuminen ja levähtäminen ovat toiminnassa tärkeitä. Iltapäivätoiminta kootaan seuraavista sisällöllisistä kokonaisuuksista: Sisältö eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus Näin me teemme: Kiusaamisen ehkäisy Anteeksi pyytämisen ja sopimisen opettelu Ystävällisyys kaikkia kohtaan Omien jälkien siivous leikki ja vuorovaikutus Rohkaisu kaikkien kanssa leikkimiseen Pihaleikit, sisäleikit liikuntasalissa/palloiluhallissa liikunta ja urheilu Koulun liikuntasali on käytössämme maanantaisin. Kunnan palloiluhalli on käytössämme tiistaisin. Muina päivinä leikimme koulun pihalla tai lähimetsissä. ruokailu ja lepo Ruokailu on joka päivä 13-14:30.

10 Syksyn aikana saamme kerhoon nojatuoleja lepoa varten. Kerhossa on paljon lukemista rauhoittumista varten. kulttuuri ja perinteet Kirjastovierailut Vuodenajan juhliin liittyviä teemoja Joulujuhla ja kevättempaus (Esim. vanhemmat vs lapset -ottelu) kädentaidot ja askartelu Kevätretki mielenkiintoisiin kohteisiin Ohjattu askarteluhetki pidetään kerran viikossa. Askartelu- ja piirustustarvikkeet ovat aina käytettävissä. Vuodenaikaan ja sen juhliin liittyviä askarteluteemoja kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu 2. luokkalaisille leikkimielinen englannin alkeet kahdesti viikossa Liikuntasalissa saa temppuilla kaikilla koulun välineillä. Miten tuttuja leluja voi käyttää uudella tavalla? mediataidot Erityisiä musiikillisia tempauksia, esim. levyraateja, musiikillisia hetkiä Katsomme joka kolmas perjantai elokuvan. Elokuvaan saa tuoda kohtuudella herkkuja, kuten hedelmiä, kasviksia, mehua, keksejä tai karamelleja. Kahteen jälkimmäiseen kuitenkin enintään n. 200g. Rohkaisemme lapsia kerhoaikana aktiiviseen liikuntaan ja muiden kanssa leikkiin kännykällä pelaamisen sijasta. Perjantaisin kännyköitä saa kuitenkin käyttää pelaamistarkoitukseen 14:30-15:00. Kevään projektissa (aihe päätetään myöhemmin) lapsia opetetaan etsimään tietoa monipuolisesti eri medioista ja lähteistä.

11 arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa Luontoretket perustuvat Metsämörripedagogiikkaan, jossa korostuu luonnon havainnointi ja kunnioittaminen. Ruokien lajittelu, roskien lajittelu paperiroskiin ja sekajätteeseen Astiat suoraan pesukoneeseen erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit Omat leikit ja sotkut siivotaan Keväällä pidettävä pitkäkestoisempi projekti ammentaa erilaisista laajoista tiedollistaidollisista teemoista Vuodenaikojen vaihtelu antaa vaihtelevuutta askarteluun ja leikkiin.