EHDOTUSVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN

Transkriptio

1 TYÖNKULMA / VAHTIVUORI JA 4 EHDOTUSVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi tontteja ja 4 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen ja ehdotukseen liittyvän sitovan tonttijaon MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville asetettavaksi vähintään 30 päivän ajaksi. Aineisto oli julkisesti nähtävänä Aineisto toimitettiin tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristö- ja rakennuslautakunnalle sekä aluepelastuslautakunnalle. Lisäksi tiedote nähtävänäolosta toimitettiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle, Museovirastolle, Kuopion kulttuurihistorialliselle museolle, Kuopion Eläkeläiset ry:lle, Kallaveden Eläkeläiset ry:lle, Kuopion Varhaiseläkkeensaajat KVES ry:lle, Kanta-Kuopion Seura ry:lle, Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry:lle, SKP:n Kuopion piirijärjestölle, Pohjois-Savon perinnepoliittinen yhdistys ry:lle, Kuopion Vasemmistonuoret ry:lle, Kuopion Vasemmistoliiton Kunnallisjärjestö ry:lle, Kuopion Toimitaloyhdistys ry:lle, Kuopion Ylioppilasteatterille, viereisille asunto-osakeyhtiöille (Asunto Oy Kuopion Melodia, Asunto Oy Kuopion Aaria, Asunto Oy Kuopion Serenadi, Asunto Oy Kuopion Sinfonia), viereiselle kiinteistöosakeyhtiölle (Kiinteistö Oy Kuopion Sävelparkki), rakennus- ja kulttuurihistoriallisten selvitysten laatijoille sekä seurantaloasiantuntijalle. Lausunnon antoivat Kuopion Vasemmistonuoret ry ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristöja luonnonvarat vastuualue. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo ei antanut varsinaista lausuntoa, mutta totesi Museon luonnosvaiheen näkemysten olevan edelleen voimassa. Muistutuksen jättivät Pohjois-Savon Perinnepoliittinen yhdistys ry ja Marjatta Meriläinen. Lisäksi I Love Rupla kansanliike jätti tiedoksiannon Työnkulman säilyttämisen ja kunnostuksen puolesta järjestöjen sekä kaupunkilaisten kulttuuri- ja virkistyskäyttöön adressin nimien määrästä. Ehdotusaineistoon sisältynyt kaavakartta ja havaintokuvia, joita lausunnot ja muistutukset koskevat:

2 1

3 2

4 3

5 4

6 5 Kuopion kulttuurihistoriallinen museo ei antanut varsinaista lausuntoa, mutta totesi Museon luonnosvaiheen näkemysten olevan edelleen voimassa. Kuopion kulttuurihistoriallisen museon valmisteluvaiheesta antama lausunto:

7 6

8 7

9 8

10 9 Lähettäjä: Marjatta Meriläinen Lähetetty: 26. maaliskuuta :45 Vastaanottaja: Meriläinen, Marjatta Aihe: MUISTUTUS MUISTUTUS Kuopion kaupungin Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1112/ /2012 Asia: Asemakaavan muutosehdotus/kiinteistö Oy Kuopion Maaherrankatu 25/ Vahtivuori ja 4 Kaupunkirakennelautakunnan tehtävänä kaupungissa on vastata mm. kaupunkirakenteesta. Kaupungissa pitää olla näkyvillä ikäkausirakenteita, eri aikakausien rakeisuus tuo kaupunkiin sitä persoonallisuutta, mitä tarvitaan tuomaan jokaisen kaupungin omaa persoonaa erottamaan se muista. Asukkaat tarvitsevat kulmia, kortteleita, kerrostumia eri aikakausilta, tunnistaakseen kaupungin kodikseen. Nykyinen kaavoitussuuntaus tuottaa toinen toisensa jälkeen samanlaisia kortteleita. Kuopiossa on tuhottu vanhaa asutusta. Nyt ko. kaavamuutoksessa on otettu huomioon vain rakennuskunto tarkasteltaessa tontilla sijaitsevaa Työnkulmaa. Rakennuksen maisemaan 50 vuoden kiinnittymistä, tunnistamista, tuttuutta, ei ole mitenkään pidetty arvokkaana asiana kaupunkilaisille. Kunnon perusteella se ehdotetaan purettavaksi asuntokerrostalon tieltä. Puhutaan myös asuntojen ja liikehuoneistojen tarpeesta. Tällä hetkellä satama alkaa näyttää tuiki tavalliselta kerrostaloblokilta, joiden alakerroissa ammottavat tyhjinä monet uudet liiketilat. Maljalahteen nousee ajallaan lisää asuntoja, kaupunki laajenee etelään, Neulaniemeen. Onko tuon Työnkulman alistaminen purun alle perusteltua asuntorakentamisen tarpeella? Ko. suunnittelualue on kokonaisuudessaan kaavamuutoksen hakijan eli Lemminkäinen Talo Oy:n omistuksessa. Rakennusliikkeellä ei ole ilmeisesti mitään velvoitetta ottaa Työnkulmaa osaksi uudisrakennusta, jos mahdollista. Näihin seikkoihin vedoten jätän muistutukseni ko. kaavamuutoshakemukseen ja toivon asiasta vielä avointa keskustelua. Marjatta Meriläinen Satamakatu 25 B Kuopio

11 10

12 11 Asemakaavoituksen yhteinen vastine lausuntoihin ja muistutuksiin : Asemakaavoitus antaa yhteisen vastineen kaikkiin lausuntoihin ja muistutuksiin, koska niissä käsitellään pääosin samoja asiaan liittyviä seikkoja. Työnkulman rakennus ja sen säilyttäminen: Kaavatyön alkuvaiheessa nousi esiin vahvasti Työnkulman rakennuksen säilyttäminen, vaikkakaan rakennus ei sisälly mihinkään suojelukohdeluetteloon eikä sitä ole ollut tarkoitus liittää esimerkiksi keskustan osayleiskaavaan liittyviin suojelukohteisiin. Näin ollen kaavatyön yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi muodostui Työnkulman rakennukseen liittyvien arvojen ja rakennuksen mahdollisen säilyttämisen selvittäminen. Valmisteluvaiheessa pidettiin ELY-keskuksen valmisteluvaiheen lausunnossa esitetyn mukaisesti asiantuntijaryhmän keskustelutilaisuus yhteisen näkemyksen löytämiseksi Työnkulman rakennuksen arvoista ja niiden säilyttämisestä. Asiantuntijat näkivät, että rakennuksella on kulttuurihistoriallisia arvoja, mutta näkemys rakennuksen rakennushistoriallisesta ja arkkitehtonisesta arvosta ei ollut yksimielinen. Kaikki asiantuntijat olivat sitä mieltä, että on hyvin hankalaa löytää säilyttämisen tapaa, jolla rakennuksen arvokkain osa eli sisätilat voitaisiin peruskorjauksen yhteydessä säilyttää niin, että niiden arvo säilyy. Tilaisuudessa todettiin, että keskusteluissa säilyttämismuodoista on noussut esiin aula- ja salitilojen säilyttäminen ja toisaalta myös rakennuksen näkyvän julkisivun säilyttäminen. Lisäksi todettiin, että säilyttämiskannanotoissa näyttäisi sekoittuvan toisaalta itse rakennuksen säilyttäminen ja toisaalta taas rakennuksessa tapahtuneen toiminnan säilyttäminen. Työnkulman rakennuksesta on laadittu kuntoarviot. Sähköjärjestelmät on arvioitu kuntoluokkaan KL3: välttävässä kunnossa, uusittava tai korjattava lähivuosina. Peruskorjauksen tai huonetilojen muutosten yhteydessä sähköjärjestelmät joudutaan uusimaan kokonaan vastaamaan tämän päivän tarpeita ja määräyksiä. Vesijohdot, viemärit, lämpöjohdot ja ilmanvaihto on arvioitu kuntoluokkaan KL4: uusittava kokonaisuudessaan mahdollisimman pian. Kuntoselvityksen mukaan nykyisiä LVIA-laitteita ei voida tai ei ole järkevää hyödyntää miltään osin, koska niistä aiheutuisi enemmän lisäkustannuksia kuin niistä olisi hyötyä. Työnkulman rakennuksen säilyttäminen vaatii siis vääjäämättä sen peruskorjaamista, koska nykykuntoisena se ei täytä niin olevan kuin varsinkaan minkään uuden, tulevan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä rakenteisiin, paloturvallisuuteen, terveyteen, käyttöturvallisuuteen sekä energiatalouteen ja lämpöeritykseen liittyviä perusvaatimuksia (olennaiset tekniset vaatimukset). Peruskorjaus joudutaan tekemään kokonaisvaltaisesti, eikä aulaa ja salia voi erottaa kokonaisuudesta tässä mielessä. Rakennuksen keskeiset tekijät, kuten matala kerroskorkeus, esteettömät kulkuväylät, ilmastoinnin ja sähköjärjestelmien uusiminen, johtavat siihen, että nykyvaatimusten mukaisen peruskorjauksen yhteydessä arvokkaat sisätilat muuttuvat karaktääriltään niin, ettei niiden säilytysarvoja omaava luonne ja aitous säily. Lisäksi omat ongelmansa tuo paaluperustuksen mahdollinen korjaaminen. Näin ollen on erittäin todennäköistä, ettei tarpeellisen peruskorjauksen yhteydessä voida säilyttää niitä rakennuksen arvoja, joita sillä tällä hetkellä nähdään olevan. ELY-keskuksen asiantuntijat ovat kaavaselostuksessa tarkemmin esitetyn mukaisesti selvittäneet mahdollisuuksia saada kohteelle suojeluavustuksia. ELY-keskuksen asiantuntijat ovat todenneet, että työllisyysperusteista investointiavustusta ei saa enää myöntää ja avustus oli tarkoitettu lähinnä kunnille, ei yksityisille. Yritystoiminnan kehittämiseksi tarkoitettuja tukija myönnettäessä tarkastellaan toimialaa eikä sitä voi myöntää esimerkiksi rakennusliikkeille. Edelleen ELY-keskuksen asiantuntijat ovat todenneet, että Ympäristöministeriön avustukset ovat pieniä ja Museoviraston

13 12 avustukset puolestaan ovat tarkoitetut ennallistavaan korjaukseen ja ovat niin ikään pieniä. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää avustusta kulttuuritiloihin/rakennuksiin; avustusta voidaan myöntää kunnille, kuntayhtymille, kuntien hallinnassa oleville yhteisöille, säätiöille sekä valtionosuuslaitoksien ylläpitäjille, mutta avustusta ei myönnetä valtiolle, seurakunnille, uskonnollisille yhteisöille eikä yksityisille henkilöille. Kokouksessa todettiin yhteenvetona, että rakennusliikkeen omistamana rakennukselle on mahdollista saada hyvin pientä avustusta. Työnkulman rakennuksen kohdalla ongelmallista olisi sellaisen pitkäaikaisen käyttötarkoituksen löytäminen, jonka vuokratuotot kattaisivat korjaus- ja ylläpitokustannukset. Mahdollisia korjausja säilytysavustusmahdollisuuksia on edellä selostetulla tavalla selvitetty, ja tällöin on todettu, ettei esimerkiksi yksityinen taho ole oikeutettu saamaan riittävän kattavia avustuksia. Tämä on havaittu jo rakennuksen aiemmassakin historiassa aiempien omistajien taholta. Lisäksi rakennus ei sisälly tähänastisiin säilyttämisluetteloihin, sitä ole osoitettu säilytettäväksi millään kaavatasolla eikä rakennusta ole myöskään tarkoitus sisällyttää laadittavana olevan keskustan osayleiskaavan suojelukohdeluetteloon. Tämän vuoksi, mikäli yhteiskunta muuttaa säilyttämistavoitteita, jo moraalisyistä olisi kohtuullista, että yhteiskunta eli käytännössä kaupunki osallistuisi rakennuksen säilyttämiseen tai ottaisi vastuuta rakennuksen käytännön säilyttämisestä. Tämä tarkoittaisi sitä, että kaupungin tulisi lunastaa rakennus säilytystarkoituksessa ja kompensoida vuokraa käytön ja käyttäjien mahdollistamiseksi. Kaupungin tilakeskus on kuitenkin todennut, että kaupunki ei voi kustannussyistä lunastaa rakennusta yleishyödylliseen käyttöön eikä muitakaan yhteiskunnallisia tahoja ole noussut tässä tarkoituksessa esiin. Myöskään säilyttämistä edellyttävissä kannanotoissa, mielipiteissä tai lausunnoissa ei ole esitetty taloudellisia vaihtoehtoja säilyttämisen toteuttamiseksi. Kuopion keskusta-alueella on viime vuosien aikana tehty useita kortteli- tai tonttikohtaisia, ns. postimerkkikaavoja, joiden yhteydessä on selvitetty tapauskohtaisesti kaavatyön perusteet ja sisältö. Tähän on liittynyt paitsi rakentamisen määrä, kaupunkikuva ja sopeutuminen ympäristöön niin myös tapauskohtainen rakennuskannan uudemman ajan rakennusperinnön selvitys ja arvottaminen. Koska kaupungin resurssi- ja taloudellinen tilanne ei ole mahdollistanut uudemman rakennusperinnön inventoinnin laatimista eikä keskustan osayleiskaavatyön nopeampaa etenemistä, tämä periaate on katsottu tässä kaupungin resurssitilanteessa riittäväksi ja tätä tonttikohtaisen asemakaavan laatimisperiaatetta on noudatettu tämänkin kaavatyön yhteydessä. Tähän kaavatyöhön liittyvät selvitykset on katsottu riittäviksi kaavaratkaisun tekemisen kannalta. Lisäksi tässä kaavassa rakentamisen määrän osalta kaupunkikuva ja toiminnallisuus ovat olleet kerrosalan numeerista määrää merkittävämpi seikka. Työnkulman tontin uudisrakentaminen vastaa Tulliportinkadun toisella puolella olevaa rakentamista niin massoittelun kuin rakentamisen tehokkuuden osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitusprosessi sisältää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, joita tässäkin kaavatyössä on noudatettu. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kautta saadaan niin kaavoittajan kuin päättäjien tietoon erilaisten intressi- ja muiden ryhmien kannat kyseiseen asiaan. Osallistuminen ja vuorovaikutus eivät kuitenkaan tarkoita suoraviivaisesti sitä, että kaavaratkaisu tehdään pelkästään saatujen mielipiteiden tai lausuntojen pohjalta. Asemakaavan laatiminen on kunnalliseen itsehallintoon kuuluvaa, maankäytölliseen kaavoitus- ja suunnittelumonopoliin liittyvää kokonaisharkintaa, joka sisältää aina erilaisten lähtökohtien, näkökulmien ja intressien keskinäistä punnintaa. Kaavatyössä joudutaan tarkastelemaan asetettuja tavoitteita, vaihtoehtojen vaikutuksia sekä erilaisia asiaan liittyviä kannanottoja ja muita seikkoja, ja kytkemään niitä käytännön toteutukseen ja myös kaupungin tavoitteisiin. Tällöin joudutaan tekemään ratkaisuja ja kompromisseja, jotka eivät luonnollisestikaan täytä kaikkien osapuolien vaatimuksia. Tässä kaavatyössä käsillä on ollut Työnkulman rakennuksen osalta selkeästi ristiriitainen intressipunnintatilanne. Tällöin on tullut arvioitavaksi, onko Työnkulman rakennuksella ensinnäkin sel-

14 13 laisia arvoja, joita tulisi vaalia ja joiden kannalta se olisi ehdottomasti säilytettävä. Toisaalta on tullut punnittavaksi, voidaanko rakennus peruskorjata niin, että sen säilytettäviksi esitetyt arvot voidaan riittävässä määrin turvata ja säilyttää. Edelleen punnintaan ovat vaikuttaneet merkittävät, uudisrakentamiseen verrattavissa olevat korjauskustannukset suhteessa siihen, voidaanko rakennuksen olennaiset tärkeät piirteet säilyttää. Myös kysymys siitä, mikä taho olisi velvollinen suorittamaan tarvittavat korjaustoimenpiteet ja pitämään rakennuksen kunnossa ja sen käyttöasteen realistisena, on käytännön toteutuksen kannalta ollut merkittävää. Lisäksi punninnassa on tullut huomioitavaksi, millainen rakennus Työnkulman tilalle olisi tulossa. Näin ollen kun on huomioitu, ettei rakennuksen arvottamisessa ja säilyttämisessä tai sen muodossa ole löytynyt yhteistä asiantuntijakantaa, rakennuksen arvokkaiksi katsottujen osien säilyminen välttämättömän peruskorjauksen yhteydessä on hyvin epätodennäköistä ja kun yhteiskunnan ja kaupungin osallistuminen rakennukseen säilyttämiseen on epärealistista, rakennuksen säilyttäminen ei ole käytännössä realistinen vaihtoehto. Vaikka rakennuksella on nähtävissä erilaisia arvoja, eivät ne kuitenkaan ole edellä kuvatun mukaisesti asian kokonaisuus huomioiden niin merkittäviä, että rakennus tulisi suojella. Toisaalta kaavatyön aikana kaupungin kaupunkikuvaasiantuntijat ovat ohjanneet uudisrakentamista siihen suuntaan, että Työnkulman tilalle on toteutettavissa uutta, kaupunkikeskustassa ennen toteuttamatonta nykyarkkitehtuuria edustava rakennus, joka sopii hyvin kaupunkikuvaan sitä rikastaen ja elävöittäen. Kaavaratkaisu vastaa yleiskaavallisia tavoitteita niin keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan kuin myös valmisteilla olevan, oikeusvaikutteiseksi vahvistettavan keskustan osayleiskaavan osalta. Alue on yleiskaavallisissa suunnitelmissa tarkoitettu nimenomaisesti asuin-, liike- ja toimistokäyttöön, eikä alueella olevaa Työnkulman rakennusta ole tarkoitus sisällyttää suojelukohdeluetteloon. Keskustan osayleiskaava-aineistoon liittyvässä Master Plan 2025 suunnitelmassa alueeseen kohdentuu kaupunkikuvan kehittämistarve. Työnkulman rakennus on dokumentoitu valokuvaamalla. Muut asiat: Kaavatyön aineistoon ovat sisältyneet maininnat Työnkulman säilyttämistä koskevista kansalaisaloitteesta ja adresseista silloisine allekirjoittajamäärineen. Museovirasto on todennut vuonna 2010 tehdyn suojeluesityksen osalta, että rakennukseen sisältyvät kulttuuri- ja rakennushistorialliset arvot tulee tarkemmin selvittää ja tutkia asemakaavan muutoksessa ja tässä yhteydessä on luontevaa ratkaista rakennuksen suojeluasia. Tätä periaatetta on noudatettu myös kaavatyön yhteydessä esitetyn kansalaisaloitteen osalta. Kaavatyön kaikista vaiheista on tiedotettu niin suojeluesityksen kuin kansalaisaloitteen tekijätahoja, ja kaupunkirakennelautakunnan listateksteihin on sisältynyt maininta, että kaavamuutoksella ratkaistaan alueella olevan Työnkulman rakennuksen säilyttämistä koskeva suojeluesitys ja kunnallisaloite. Kaava-alueen itäpuolinen ns. Sepänkadun jatke ei ole katualuetta, vaan rännikatumaisesti toteutettua, kiinteistöosakeyhtiön omistamaa korttelialuetta. Kaava-alueen itäpuoleiset rakennukset on tarkoituksellisesti vedetty kauemmaksi tästä ns. Sepänkadun jatkeen linjasta, koska tällä ratkaisulla parannetaan sekä naapuritonttien asumisviihtyvyyttä että myös muodostetaan elävämpi katujen kulmaratkaisu. Tätä katujen kulmaratkaisujen elävöittämisperiaatetta on sovellettu aiemman ruutukaava-alueella käytetyn umpikulman sijasta myös osittain Tulliportinkadun itäpäässä, sataman alueella.