SATAKUNNAN ENSIMMÄINEN IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI Loppuraportti Säkylän kunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNNAN ENSIMMÄINEN IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI 4-7.9.2012. Loppuraportti Säkylän kunta"

Transkriptio

1 SATAKUNNAN ENSIMMÄINEN IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI Aristoteles näki arvon siinä, että tavalliset ihmiset keskustelevat, väittelevät ja päättävät yhdessä kansankokouksissa; verrattuna siihen, että asiantuntijat päättäisivät yksinään Loppuraportti Säkylän kunta

2 Sisällysluettelo 1.0 Mikä on kansalaisraati? Deliberatiivinen demokratia Kansalaisraadin toteutus Miksi Säkylässä? Ikäihmisten osallisuus Ikäpoliittinen strategia lähtökohtana Kansalaisraatiprosessin keskeisimmät vaiheet Vapaaehtoisten rekrytointi Asiantuntijoiden rekrytointi Kansalaisraadin päivien kulku Päivä Päivä Päivä Päivä Julkilausuma Kansalaisraatilaisten palautetta Liitteet Liite 1. Ikäihmisten kansalaisraadin hankehenkilökunta Liite 2. Ikäihmisten kansalaisraadin mainosjuliste Liite 3. Ikäihmisten kansalaisraadin ilmoittautumislomake Liite 4. Ikäihmisten kansalaisraadin kokoonpano Liite 5. Ikäihmisten kansalaisraadin aikataulu Kuvia kansalaisraadin päivistä Lähteet

3 1.0 Mikä on kansalaisraati? Kansalaisraati (Citizens Jury) edustaa uudenlaista vaikuttamisen kanavaa, joka on kansainvälisesti yksi eniten toteutetuista deliberatiivisen demokratian muodoista. Suomessa kansalaisraateja on toteutettu vasta muutama, vaikka kokemukset ulkomailta ovat erinomaiset. (Raisio & Vartiainen 2011, ) Kansalaisraadin keskeisimpiä etuja ovat päätöksenteon tueksi saatava tieto ja yhteisymmärryksen kasvu silloin, kun joudutaan ratkaisemaan vaikeita ongelmia. Ne nostavat myös kuntalaisten huomion sellaisiin yhteiskunnallisiin asioihin, jotka muuten jäisivät vain päättäjien ratkaistavaksi. Hyödyllisenä voi myös pitää itse prosessia, joka vaatii kuuntelemaan toisten mielipiteitä ja sovittamaan omat mielipiteensä muiden mielipiteisiin. (Raisio & Vartiainen 2011, ) Kansalaisraadin esikuvana toimivat amerikkalaisten tuomioistuinten valamiehistö, jossa valamiehet todistusaineiston kuulemisen ja syvällisen keskustelun jälkeen päätyvät esittämään tuomionsa. Samoin kansalaisraadissa joukko ihmisiä kokoontuu yhteen käsittelemään heille annettua kysymystä. (Raisio & Vartiainen 2011, 37.) Kansalaisraati sopii myös erinomaisesti ns. pirullisten ongelmien (wicked problems) ratkaisuun, joka teki siitä sopivan ja käyttökelpoisen konseptin Säkylässä. Pirullista ongelmaa voidaan luonnehtia mm. seuraavasti: 1. Pirullisiin ongelmiin ei välttämättä ole lainkaan ratkaisuja 2. Pirullisiin ongelmiin voi olla runsaasti ratkaisuja 3. Pirullisiin ongelmiin voi olla myös runsaasti sellaisia ratkaisuja, joita ei edes tulla ajatelleeksi 4. Kysymys onkin luovuudesta keksiä uusia ratkaisuja (Raisio 2010; Camillus 2008) 1.1 Deliberatiivinen demokratia Deliberatiivinen demokratia voidaan suomentaa harkitsevaksi, pohdiskelevaksi tai keskustelevaksi demokratiaksi. Sen klassinen ideaali voidaan tiivistää seuraavasti: 1. Joukko ihmisiä kokoontuu yhteen käsittelemään valittua alueellista tai kansallista asiaa 2. Saapuessaan paikalle heillä on kullakin oma näkemyksensä siitä, miten kohteeksi valittu asia tulisi ratkaista. Deliberaation tarkoitus on kuitenkin se, että osallistujat pohtivat ja keskustelevat valitusta teemasta avoimesti ja toisiaan kunnioittaen 3. Tavoitteena on, että keskusteluja ohjaa kognitiivinen järkeily, ei vallankäyttö. Osallistujat ovat toki alttiita ryhmän vaikutuksille. Ryhmävaikutukset näkyvät kuitenkin vain siinä mielessä, että 2

4 osallistujat voivat olla valmiita muuttamaan omia mielipiteitään silloin kun faktat ja perustelut antavat siihen aihetta 4. Osallistujien oman edun tavoittelu hälvenee keskustelun fokusoituessa konsensukseen ja yhteiseen hyvään. Kun osallistujat vaihtavat mielipiteitä ja kuuntelevat toistensa perusteluja he päätyvät lopulta yhteiseen näkemykseen siitä, miten deliberaation kohteena ollut asia kannattaisi ratkaista (Raisio & Vartiainen 2011, ) 1.2 Kansalaisraadin toteutus Jefferson Center on yhdysvalloissa toimiva voittoa tavoittelematon järjestö, joka on rekisteröinyt kansalaisraati tavaramerkin. Rekisteröintiä ei ole kuitenkaan tehty kaupallisista syistä, vaan sen tarkoituksena on suojella kansalaisraati menetelmän integriteettiä ja sen myötä koko prosessin legitimiteettiä. (www.jefferson-center.org) Suomessa kansalaisraati hakee vasta konseptina paikkaansa ja sitä on sovellettu muutamalla eri tavalla, kuitenkin kunnioittaen sen perusajatusta ja toteuttamisen ideaa. Kansalaisraadin perusideassa on muutama kohta, joka tekee siitä ainutlaatuisen vaikuttamisen kanavan. Mm. aiheen valinta, raatilaisten rekrytointi, asiantuntijoiden rekrytointi, päivien kulku, deliberaatio ja julkilausuman laatiminen ovat tärkeimpiä vaiheita kansalaisraati prosessissa. 1. Aiheen valinta. Toteuttaja tahoilla pitää olla selvä visio aiheesta, jonka perusteella kansalaisraati tulisi järjestää. 2. Raatilaisten rekrytointi. Kansalaisraatiin kerätään vapaaehtoisia ihmisiä n Alle 30 hengen raati mahdollistaa laadukkaat deliberaatiokeskustelut sekä inhimilliset resurssit. 3. Asiantuntijoiden valinta. Raatiin kutsutaan muutama, aiheen kannalta relevantti asiantuntija-todistaja, joita kansalaisraatilaiset saavat kuulustella lisätäkseen tietoisuuttaan käsiteltävästä teemasta. 4. Päivien kulku. Varsinainen raati voidaan järjestää 2-4 päiväsenä tapahtumana, kuitenkin seuraten alkuperäistä mallia: 1. asiantuntijoiden kuulustelu 2. deliberaatio keskustelut 3. julkilausuman laatiminen. 5. Deliberaatio keskustelut. Kansalaisraatilaiset käsittelevät aihetta keskustelemalla siitä koulutettujen puheenjohtajien johdolla pienryhmissä sekä koko ryhmän kesken 6. Julkilausuman laatiminen. Lopuksi raatilaiset laativat aiheesta julkilausuman, jossa ilmenevät heidän yhteiset näkemyksensä käsiteltävästä aiheesta. ( The Jefferson Center 2004) 3

5 Edellä mainitulla prosessilla pyritään seuraavaan kolmiportaiseen malliin: (Yankelovich & Friedman 2010, 18 20) Koko prosessia hallitsee ammattitaitoinen hankehenkilöstö, jonka tärkein moottori on projektityöryhmä. Työryhmään kuuluvat projektipäällikkö ja muu projektihenkilöstö sekä fasilitaattorit eli deliberaatiokeskustelujen puheenjohtajat. Tärkeä osa hankehenkilöstöä on myös ohjausryhmä. Sen tarkoituksena on olla yleinen neuvonantaja, varmistaa prosessin oikeudenmukaisuus, valita asiantuntijat, määritellä kansalaisraadin käsiteltävä asia, tarkentaa kansalaisraadin rakennetta sekä antaa vinkkejä markkinoinnissa yms. Ohjausryhmän tulisi olla myös mahdollisimman edustettu ja pitää sisällään kaikkien sidosryhmien jäseniä, jotta koko prosessin legitimiteetti pysyisi korkeana. (Raisio & Vartiainen 2011, ) 2.0 Miksi Säkylässä? Säkylän kunnan perusturvatoimen tilanne oli keväällä 2012 erittäin otollinen käynnistää kansalaisraati prosessi. Tulevan ikäpoliittisen strategian suunnittelu oli alkanut aikaisemmin keväällä ja ikäihmisten osallisuutta haluttiin näkyväksi koko strategiaprosessin ajan. Osallistaminen aloitettiin BIKVA-arviointimallia hyödyntäen. Mallin mukaisesti Säkylässä tehtiin kolme ryhmähaastattelua, jonka tuloksia arvioitiin portaittain BIKVA-arviointimallin mukaisesti. Haastatteluilla 4

6 kerättyjä paikallisten ikäihmisten ajatuksia tulevaisuuden palveluista hyödynnettiin myöhemmin lähes suoraan kunnan ikäpoliittisessa strategiassa. Osallistamista ei kuitenkaan haluttu jättää ainoastaan strategiaprosessin alkuun, vaan sen haluttiin jatkuvan aina loppuun saakka, joka johti lopulta kansalaisraadin järjestämiseen. 2.1 Ikäihmisten osallisuus Kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oltava edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan lain mukaan edistää erityisesti mm.: tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa sekä avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua. (Kuntalaki 1995, 4 luku 27.) Myös Ikäihmisten palveluiden laatusuositusten mukaan kuntalaisille on turvattava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa ikääntymispolitiikan strategiseen suuntaamiseen ja palvelujen laadun kehittämiseen. Tämä edellyttää, että kunnan ikäihmisten erilaiset voimavarat, kuten poliittiset, sosiokulttuuriset ja taloudelliset voimavarat, otetaan paremmin huomioon paikallisella tasolla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, ) Niin ikään tuleva laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista vaatii ikäihmisten osallistumismahdollisuuksien vahvistamista. Laki luonnoksen mukaan lain tavoitteena on parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta vaikuttaa elinolojaan koskevien päätösten valmisteluun ja ikääntyneelle väestölle tärkeiden palvelujen kehittämiseen kunnassa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, ) 2.2 Ikäpoliittinen strategia lähtökohtana Kansalaisraadin yhdistäminen sopi strategiaprosessiin erinomaisesti, koska nyky-yhteiskunta vaatii julkisten suunnitelmien teossa myös sitä koskevien ihmisten mielipiteitä. Myös Säkylän kannalta uuden konseptin kokeilu oli kannattavaa, koska kunnan ikäpoliittisen strategian kantava teema oli ikäihmisten aktivointi ja osallisuus. Koko strategian saattaminen kansalaisraadin käsiteltäväksi olisi työllistänyt raatilaiset useiksi viikoiksi. Järkevintä olikin tehdä kansalaisraatilaisille erillinen luonnos ikäpoliittisesta strategiasta, johon oli nostettu askarruttavimmat teemat sekä sellaiset aiheet, joihin strategiatyöryhmä kaipasi lisää kuntalaisten näkemyksiä. 5

7 Kansalaisraadille annettiin mahdollisuus päästä suunnittelemaan seuraavia strategiasta nostettuja aiheita: 3.0 Kansalaisraatiprosessin keskeisimmät vaiheet Projektityöryhmän mukaan kansalaisraadin seuranta voidaan kiteyttää muutamaan keskeiseen vaiheeseen, jotka mahdollistavat kansalaisraadin onnistumisen. Keskeisimmät vaiheet ovat vapaaehtoisten ja asiantuntijoiden rekrytointi sekä varsinaiset kansalaisraatipäivät. 3.1 Vapaaehtoisten rekrytointi Uuden tuntemattoman konseptin käyttäminen, johon ihmisten piti vapaaehtoisesti osallistua, osoittautui hyvin haastavaksi projektiksi. Paikalliset eläkeläiset suhtautuivat erittäin varovaisesti kansalaisraadin ideaan ja vielä enemmän sen järjestäjätahoon, eli kuntaan. 6

8 Haasteiksi vapaaehtoisten rekrytoinnille osoittautuivat: 1. Äärimmäinen varovaisuus uuttaa konseptia kohtaan. Kansalaisraati oli täysin tuntematon paikallisille ikäihmisille 2. Kunta järjestäjänä. Kuntaan suhtauduttiin niin ikään hyvin varovaisesti ja se koettiin liian viralliseksi 3. Turhautuneisuus vaikuttamista kohtaan. Paikalliset vanhukset eivät uskoneet voivansa vaikuttaa kunnan asioihin 4. Kesä osoittautui myös vaikeaksi ajankohdaksi. Eläkeläisjärjestöt kokoontuivat hyvin vähän ja monet paikallisten ikäihmisten foorumit olivat kesällä hiljaisia (lukuun ottamatta toria) Voimavarojen panostaminen tehokkaaseen markkinointiin nousi lopulta yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi, jotta onnistuttiin järjestämään toimiva kansalaisraati. Ilmoittautumisaika ikäihmisten kansalaisraatiin oli heinäkuun alusta elokuun kolmanteen päivään saakka. Tuona aikana kansalaisraadin markkinointia tehtiin hyvin aktiivisesti. Markkinointisuunnitelmaan kuului: 1. Yksi iso (lähes aukeama) lehtijuttu paikallislehti Alasatakunnassa sekä muutamia pieniä juttuja muissa alueen sanomalehdissä 2. A1-kokoisten julisteiden jakaminen ympäri kuntaa 3. Useita rekrytointitapaamisia paikallisten eläkeläisryhmien kanssa 4. Projektityöryhmän edustajan rekrytointi kunnan vilkkaalla torilla Lopulta mukaan saatiin tarpeeksi iso ryhmä paikallisia ikäihmisiä ja kansalaisraati päästiin järjestämään onnistuneesti. Huomionarvoista rekrytoinnissa on kuitenkin tulevia kansalaisraateja ajatellen edustettavuuden varmistaminen. Miten saada ikäihmiset vakuuttuneiksi vaikuttamisen todellisuudesta? Miten kansalaisraati tulee esitellä tarpeeksi yksinkertaisena, jotta sitä on helppo lähestyä? Miten saada vähemmän koulutetut ja aktiviteettien ulkopuolella elävät ihmiset ilmoittautumaan kansalaisraatiin? 3.2 Asiantuntijoiden rekrytointi Kesä ja sen mukanaan tuomat kesälomat osoittautuivat myös asiantuntijoiden rekrytoinnissa haastavaksi tekijäksi. Melko nopea aikataulu oli niin ikään este muutamille henkilöille. Kymmenien puheluiden ja sähköpostien jälkeen asiantuntijaryhmä saatiin kuitenkin koottua ja loppujen lopuksi paikalle kutsutut henkilöt olivat omanalansa tunnettuja asiantuntijoita. 7

9 Ikäihmisten kansalaisraadin asiantuntijoina toimivat: Yleisasiantuntija vanhuudesta: Geriatrian erikoislääkäri Laura Jartti Muistisairaudet: Geriatrian erikoislääkäri Markus Halminen Aktiivinen ikääntyminen: Jere Rajaniemi (VTM, sosiologi) Ikäinstituutista Neuvonta: Vanhustyön keskusliitossa ohjelmapäällikkönä toimiva Reija Heinola (virkavapaalla terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kehittämispäällikön tehtävistä) Omaishoito: Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n aluekoordinaattori Pia Järnstedt Säkylän rakenteelliset tekijät: Perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää Kokemusasiantuntija: Tehostetun palveluasumisyksiön asukas Martti Halme 3.3 Kansalaisraadin päivienkulku Kansalaisraatiprosessi saatiin päätökseen , kun vuorossa olivat varsinaiset raatipäivät. Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan paremmin, miten varsinainen kansalaisraati eteni Päivä 1. Kansalaisraadin ensimmäinen päivä sujui erinomaisesti. Päivän kulku seurasi suunniteltua aikataulua lähes poikkeuksetta. Ensimmäisenä perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää avasi tilaisuuden ja toivotti raatilaiset tervetulleiksi, jonka jälkeen projektikoordinaattori Kari Kankaanranta kertasi raatilaisten kanssa tulevien päivien tapahtumat ja vastaili raatilaisten viimeisiin kysymyksiin ennen varsinaista alkua. Raadin avaus menikin hieman suunniteltua nopeammin, joten aikaa jäi vielä runsaasti ennen ensimmäisen asiantuntijan, geriatrian erikoislääkäri Markus Halmisen luentoa. Ylimääräinen aika käytettiin raatilaisten keskusteluun vanhuudesta ja vanhenemisesta sekä harjoiteltiin torstain pienryhmäkeskusteluja. Kahvit päästiin nauttimaan aikataulun mukaisesti ja tilaisuuden ensimmäinen asiantuntijakin aloitti sovitun tarkasti kello 15:00. Markus Halmisen luento oli erinomainen, joka varmasti herätti raatilaisissa mielenkiintoa muistisairauksia kohtaan. Luento herätti myös muutamia kysymyksiä sekä keskustelua pöydissä, joka oli niin ikään toivottu reaktio. Ensimmäinen päivä päästiin päättämään aikataulun mukaisesti kello 15:45 Halmisen luentoon, joka antoi hyvät eväät torstain keskusteluja silmälläpitäen. Huomionarvoista ensimmäisen päivän järjestelyistä: Väljät aikataulut antoivat mahdollisuuden rentoon keskusteluun, joka karisti raatilaisista ylimääräisen jännityksen pois. Tärkeää on myös varata aikaa 8

10 kansalaisraatikonseptin selvittämiseen raatilaisille, jotta kenelläkään ei ole epäselvyyttä tulevien päivien tapahtumista tai omasta roolista. Säkylässä raatilaiset olivat jo tietoisia kansalaisraadista ja päivien ohjelmista, koska ne oli käyty selvittämässä jokaisella raatilaiselle henkilökohtaisesti ennen varsinaisia kansalaisraatipäiviä. Edellä mainittu valmistelu on suositeltavaa myös tulevaisuudessa, koska se tekee varsinaisten raatipäivien aloittamisen huomattavasti helpommaksi, koska jokainen raatilainen tuntee tällöin tehtävänsä ja raadin idean ennen varsinaisia raatipäiviä Päivä 2. Kansalaisraadin toinen varsinainen päivä koostui kokonaan asiantuntijoiden luennoista. Päivä aloitettiin aamulla kello 10:00 perusturvajohtaja Kalevi Mäkipään luennolla, joka käsitteli Säkylän rakenteellisia tekijöitä kunnan väestöstä ja palveluista. Toisena luennoijana oli Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n aluekoordinaattori Pia Järnstedt. Hänet oli kutsuttu asiantuntijaksi omaishoidosta. Ruokailemaan päästiin suunnitelman mukaan kello 11:00, jonka jälkeen päivän luentoja jatkoi kello 12:00 Jere Rajaniemi Ikäinstituutista. Rajaniemen luento käsitteli aktiivista ikääntymistä. Toisen päivän neljäs luento oli neuvontapalveluista, joiden asiantuntijaksi oli kutsuttu Vanhustyön keskusliitosta Reija Heinola. Päivän päätti geriatrian erikoislääkäri Laura Jartin luento, joka käsitteli yleisesti vanhuutta ja vanhenemista. Toinen päivä sujui suunnitelmien mukaan ja raatilaiset sekä henkilökunta pääsivät nauttimaan erinomaisista asiantuntijaluennoista koko päivän ajan. Asiantuntijoiden luennot herättivät raatilaisissa myös sopivassa määrin kysymyksiä, joihin luennoitsijoilla oli aikaa vastata ja herätellä keskustelua kolmannelle päivälle. Huomionarvoista toisesta päivästä: Asiantuntijaluentojen kuuntelu kokopäivän ajan saattaa olla joillekin melko raskasta. Luentojen jakaminen usealle päivälle olisikin suositeltavaa, jotta jäisi enemmän aikaa myös keskusteluilla luentojen välissä. Säkylässäkin asiantuntijaluentoja olisi voitu jakaa hieman enemmän. Esimerkiksi ensimmäisellä päivälle olisi mahtunut vielä toinen luento. Asiantuntijoista pitää muistaa kuitenkin heidän tärkein tarkoituksensa: raatilaiset saavat tarvittavan informaation ja jää aikaa heidän tarkentaville kysymyksilleen. Asiantuntijoiden jakamista useille päiville kannattaakin harkita joka kerta erikseen mm. raatilaisten vireystilan huomioon ottaen. Säkylän käyttämä malli osoittautui loppujen lopuksi toimivaksi ja raatilaiset olivat tarvittavan pirteitä kokopäivän ajan, eli luennot saatiin kaikki kuunneltua jo toisena päivänä, jolloin kolmas päivä saatiin pyhittää kokonaan deliberaatio keskusteluille. 9

11 3.3.3 Päivä 3. Kansalaisraadin kolmas päivä koostui pääasiassa deliberaatio keskusteluista. Päivä avattiin kuitenkin viimeisen erityisasiantuntijan lyhyellä luennolla. Kello 9:00 kansalaisraadille esiintyi tehostetun palveluasumisyksikön asukas Martti Halme. Hän kertoi elämästään asumisyksikössä ja vastaili raatilaisten kysymyksiin jokapäiväisestä elämästään. Kokemusasiantuntijan luennon jälkeen päästiin aloittamaan päivän varsinainen teema eli deliberaatio keskustelut. Päivän rakenne koostui pienryhmäkeskusteluista, sekä päivän päätteeksi koko ryhmän yhteisestä keskustelusta. Pienryhmäkeskustelut toteutettiin kolmessa, noin viiden hengen ryhmässä, joissa oli mukana fasilitaattori ja häntä sihteerin tehtävässä avustanut Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelija. Aamupäivä keskusteltiin samoilla kokoonpanoilla ja ruoan jälkeen pienryhmien henkilöitä sekoitettiin, jotta saatiin uudenlaisia näkökulmia teemoihin. Keskustelut käytiin hyviä tapoja kunnioittaen eli ei puhuttu toisten päälle ja kuunneltiin muita ryhmän jäseniä. Keskustelut sujuivatkin erinomaisesti ja kehitysideoita tuli paljon. Myös fasilitaattorit toimivat ammattitaitoisesti ja jakoivat puheenvuoroja, ottamatta kuitenkaan kantaa keskusteltaviin aiheisiin. Pienryhmä keskustelujen jälkeen opiskelijat ja muu henkilökunta vetäytyivät syrjään tekemään yhteenvetoa pienryhmä keskusteluista ja keräämään yhteen ryhmissä eniten kannatettuja kehitysideoita. Samaan aikaan tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Päivi Åberg johti koko ryhmän välistä keskustelua. Päivä sujui suunnitelmien mukaan ja raatilaiset saivat muodostettua henkilökunnan avustuksella hyvän rungon julkilausumalle, joka viimeisteltiin neljäntenä päivän. Huomionarvoista kolmannen päivän tapahtumista: Fasilitaattoreilla on erittäin tärkeä tehtävä toimia pienryhmien puheenjohtajina ja pitää raatilaiset aiheessa. Myös pienryhmissä toimimista kannattaisi selventää tehokkaammin raatilaisille ja tehdä selvät suunnitelmat fasilitaattoreiden kesken käsiteltävien aiheiden järjestyksestä, aikatauluista sekä löytää sama linja jokaiseen pienryhmään. Kokemusasiantuntijan valmentaminen hänen tehtäväänsä on myös tärkeä seikka, joka pitää huomioida kansalaisraadin valmisteluissa, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä. Esitys ja mahdolliset kysymykset kannattaa käydä huolella läpi ennen varsinaisia raatipäiviä Päivä 4. Kansalaisraadin neljäs päivä päätti neljän kuukauden prosessin ja varsinaiset neljä raatipäivää kello 14:00. Päivän pääteema oli julkilausuman valmistaminen, jonka jälkeen se luovutettiin 10

12 perusturvalautakunnan puheenjohtaja Anna-Liisa Kärille, kunnanjohtaja Teijo Mäenpäälle sekä perusturvajohtaja Kalevi Mäkipäälle. Päivän päätteeksi pidettiin vielä lehdistötilaisuus kello 13:00. Julkilausuman muodostuminen sujui yllättävän hyvin, ja siihen saatiin koottua keskusteluista nousseita, yhteisiä kehitysideoita, joita kaikki raatilaiset kannattivat. Julkilausuman tekemistä helpotti huomattavasti kolmannen päivän päätteeksi muodostettu yhteenveto deliberaatio keskusteluista. Huomionarvoista päätöspäivästä: Julkilausuma on hyvä tehdä yhteistyössä henkilökunnan kanssa, koska aikaa on rajatusti. Kansalaisraadin legitimiteetin kannalta julkilausumassa pitää näkyä ainoastaan raatilaisten ideoita ja ehdotuksia. Virkamiehet, poliittiset tahot tai henkilökunta eivät saa ottaa kantaa sisällöllisiin asioihin. Julkilausuman eteneminen kannattaa myös selventää tarkasti kansalaisraatilaisille, jotta he tietävät mitä tuotokselleen tapahtuu. 11

13 Julkilausuma 12

14 Kansalaisraatilaisten palautetta Raatilaisten kokemukset kansalaisraadista olivat kaikilla mukanaolijoilla erinomaiset. Konseptille toivottiinkin jatkoa tulevaisuudessa niin Säkylässä, kuin myös muualla Suomessa. Kiitosta saivat erityisesti järjestelyt ja laadukkaat asiantuntijat. Vaikka suurimmalle osalle raatilaisista vapaaehtoiseksi ilmoittautuminen oli ollut nihkeää ja epäilys kansalaisraadin mahdollisuuksista oli ollut melko suurta, oli kaikki raadin jälkeen hyvin iloisia siitä, että olivat päässeet mukaan ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Monelta raatilaiselta tuntuikin päivien myötä jopa unohtuvan päätöksentekoon vaikuttamisen mahdollisuus ja iloksi nähtiin tilaisuus itsessään, eikä ainoastaan sen mahdollisuudet kuntalaisten osallistajana. Jo pelkästään asiantuntijaluennot ja mahdollisuus kuulla alansa ammattilaisia oli monelle ikimuistoinen ja hyvin opettavainen kokemus. Niin ikään ruoka- ja kahvitarjoiluja kiiteltiin kovasti, mikä vaikuttaa järjestäjän taholta pieneltä asialta, mutta joka oli raatilaisille tärkeää. Kiitoksia ja kehuja tuli lopulta jokaiselta osa-alueelta, mukaan lukien mm. keskustelujen sujuvuus, joustavat aikataulut, hyvät ennakkovalmiudet ja opastamiset ennen kansalaisraatia, mielenkiintoiset käsiteltävät aiheet sekä viihtyisä työilmapiiri. Projektin henkilöstössä ja fasilitaattorina mukana ollut Hanna Nyfors tarkasteli kansalaisraadin jälkeen raatilaisten kokemuksia vanhuudesta lyhyellä kyselylomakkeella. Vastauksien narratiivisessa tarkastelussa kansalaisraadin kokemukset erottuivat seuraavasti: Ikäihmiset pääsivät nyt osallistumaan ja vaikuttamaan vanhuspalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Kansalaisraati käytäntö tulisi ottaa käyttöön kaikissa maamme kunnissa. Raati esitti kansalaisraatikäytännön jatkamista. Näin myös seuraavat ikääntyvät kuntalaiset pääsevät aikanaan osallistumaan ja edistämään ikäihmisten hyvinvointia 13

15 Liitteet Liite 1. Ikäihmisten kansalaisraadin hankehenkilökunta Kansalaisraadin ohjausryhmään kuuluivat: Sari Huhtinen (Attendo) Hanna Nyfors (Kaste hankkeen projektipäällikkö) Kalevi Mäkipää (Säkylän perusturvajohtaja) Armi Kreivilä (Säkylän vanhustyön- ja kotihoidonohjaaja) Anneli Luoto (seniori asiantuntija) Kari Kankaanranta (projektikoordinaattori/ohjausryhmän sihteeri) Projektityöryhmä: Kalevi Mäkipää (Perusturvajohtaja/projektipäällikkö) Sini Rekola (Markkinointi sihteeri) Kari Kankaanranta (projektikoordinaattori) Fasilitaattorit (pienryhmien puheenjohtajat): Hanna Nyfors Heli Toroska Kari Kankaanrata Puheenjohtajien tukena kolme satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijaa sihteereinä ja heidän esimiehenä toimi Sari Huhtinen Mentori: Harri Raisio (Tutkija tohtori, Vaasan yliopisto) Puheenjohtaja Päivi Åberg Seuranta & arviointi Loppuraportin vastuuhenkilö Kari Kankaanranta Pro gradu tutkielman aiheesta tekee Maarit Raukola 14

16 Liite 2. Ikäihmisten kansalaisraadin mainosjuliste 15

17 Liite 3. Ikäihmisten kansalaisraadin ilmoittautumislomake 16

18 Liite 4. Ikäihmisten kansalaisraadin kokoonpano Silja Saveljeff Anneli Lallukka-Vanhanen Lasse Vanhanen Helvi Rekola Suoma Tirkkonen Eeva-Liisa Kotsalo Jenny Hutri Ilmi Suutari Kauko Aalto Matti Liukkonen Olavi Mäkinen Jaakko Aalto-Setälä Päivi Aalto-Setälä Terttu Pesonen Arja Salonen Riitta Saajoranta-Huitu 17

19 Liite 5. Ikäihmisten kansalaisraadin aikataulu 4.9 Kansalaisraadin avaustilaisuus klo 13:30 16:00. 13:30 14:30 Perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää avaa tilaisuuden, jonka jälkeen raatilaisille tarkennetaan kansalaisraati konseptin idea, sekä tulevien päivien tapahtumat 14:30 15:00 Kahvitarjoilu 15:00 15:45 Geriatrian erikoislääkäri Markus Halmisen luento muistisairauksista 5.9 Asiantuntijoiden luennot klo 10:00 15:30 10:00 10:15 Perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää selvittää raatilaisille Säkylän rakenteellisia tekijöitä ja tulevia muutoksia 10:15 11:00 Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n aluekoordinaattori Pia Järnstedt luennoi omaishoidosta 11:00 12:00 Ruokailu 12:00 12:45 Jere Rajaniemi (VTM, sosiologi) Ikäinstituutista luennoi aktiivisesta ikääntymisestä 12:45 13:30 Vanhustyön keskusliitossa ohjelmapäällikkönä toimiva Reija Heinola Luennoi neuvontapalveluista 13:30 14:00 Kahvitauko 14:00 14:45 Geriatrian erikoislääkäri Laura Jartti luennoi vanhuudesta ja vanhenemisesta 14:45 15:30 Keskustelua päivän teemoista 6.9 Deliberaatio keskustelut klo 09:00 15:30 09:00 09:30 Kokemus asiantuntija: paikallinen ikäihminen kertoo elämästään tehostetun palveluasumisen yksikössä 09:30 11:00 Pienryhmäkeskustelua (kahvitarjoilu keskustelujen yhteydessä) 11:00 12:00 Ruokailu 12:00 13:00 Pienryhmäkeskustelut jatkuvat uusilla kokoonpanoilla 13:00 15:30 Keskustelua koko ryhmän kesken sekä julkilausuman luonnostelua (kahvitarjoilu keskustelujen yhteydessä) 7.9 Julkilausuman laatiminen sekä lehdistötilaisuus 08:00 14:00 08:00 11:30 Julkilausuman laatimista (kahvitarjoilu työskentelyn yhteydessä) 11:30 12:30 Ruokailu 13:00 Lehdistötilaisuus & kahvitarjoilu 14:00 Kansalaisraadin päätös 18

20 Kuvia kansalaisraadin päivistä 19

21 20

22 Lähteet: Camillus 2008, Strategy as a wicked problem, Harvard business review Jefferson Center 2004, Citizens Jury Handbook Kuntalaki /365 Raisio & Vartiainen 2011, Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen - Deliberatiivisesta demokratiasta ja kansalaisraatien toteuttamisesta Suomessa, Helsinki Raisio 2010, Embracing the Wickedness of Health Care, Vaasan yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, Ikäihmisten palveluiden laatusuositus, Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (laki luonnos ja keskeisimmät perustelut), Helsinki viitattu Yankelovic & Friedman 2010, Toward Wiser Public Judgment, Nashville 21

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön

Lisätiedot

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Jyväskylä tarvitsee sinua! Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan?

Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? KESKI-SUOMEN SOSIAALITURVAYHDISTYKSEN 75v JA KIMPPA-HANKKEEN JUHLASEMINAARI 23.4.2013 Tutkijatohtori (HTT), hankejohtaja Sosiaali-

Lisätiedot

KANSALAISRAATITYÖRYHMÄ I KOKOUS 30.8.2013

KANSALAISRAATITYÖRYHMÄ I KOKOUS 30.8.2013 KANSALAISRAATITYÖRYHMÄ I KOKOUS 30.8.2013 Hankkeen rooli Organisoi työryhmien työskentelyä, hoitaa kokoon kutsumisen, etsii toimivia käytäntöjä ja toimintamalleja, järjestää tutustumiskäyntejä tai asiantuntijoita

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 Kuinka ikäihmiset voivat itse tukea kotona asumistaan Laukaassa järjestettiin ensimmäinen ikäihmisten foorumi. Tilaisuuteen oli kutsuttu

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön Järjestöjen välinen yhteistyö Kunnan ja paikallisyhteisön välinen yhteistyö

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Mikä on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto? Nuorten osallisuuden asiantuntijajärjestö, joka on perustettu vuonna

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä LIITE 1 Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä xx.xx.xxxx Mitä on vanhusneuvostotyö? Sosiaali ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto; Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: Vanhusneuvosto

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014 Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen SOS hanke SOS I 2011-2013 SOS II 2013-2015 (31.10.2015 asti)

Lisätiedot

Vanhusten palvelujen kansalaisraati. vaikutuksia?

Vanhusten palvelujen kansalaisraati. vaikutuksia? Vanhusten palvelujen kansalaisraati miten arvioida vanhuksiin kohdistuvia vaikutuksia? KANTU 2015 Juha Nurmela, Hyvinvointivaltion vaalijat ry Anna-Riitta Lehtinen, Kuluttajatutkimuskeskus (HY) Hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1.krs., luentosali C

Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1.krs., luentosali C Asiakasraati Aika: Maanantai 20.4.2015 klo 13-15 Paikka: Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1.krs., luentosali C Muistio 1. Kokoontuminen Käytiin nimikierros. Vieraana Tuija Hyyrynen Kotouttavasta

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Vanhusneuvosto 26.01.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Tarja Salosen puheenvuoro 2 Vuoden 2014 toimintakertomuksen hyväksyminen

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ 16. 18. LOKAKUUTA 2012

KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ 16. 18. LOKAKUUTA 2012 KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ 16. 18. LOKAKUUTA 2012 Miten tuulivoimaloihin pitäisi Kemijärvellä suhtautua? SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kansalaisraati 2. Kansalaisraadin valmistelut

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina. Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus

RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina. Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus Vallanjakoa nuorille (Georg Boldt, Pro Gradu, 2014) RuutiBudjetti

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Suolahden palvelukeskus, sosiaalitoimiston kokoushuone (Suojarinne 21) Otsikko Sivu

Suolahden palvelukeskus, sosiaalitoimiston kokoushuone (Suojarinne 21) Otsikko Sivu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2014 1 Vanhusneuvosto AIKA 15.09.2014 kello 09:10-12:50 PAIKKA Suolahden palvelukeskus, sosiaalitoimiston kokoushuone (Suojarinne 21) LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko

Lisätiedot

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa 6.5.2015 Jyväskylä Riitta Turunen Ikääntyvien neuvontakeskus

Lisätiedot

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö 5.3.2013, Finnan 2.

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö 5.3.2013, Finnan 2. Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen Heli Kautonen, palvelupäällikkö 5.3.2013, Finnan 2. aallon kick-off eli miten tehdään meidän Finna Heli Kautonen, palvelupäällikkö

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA Lapin aluehallintovirasto, Lapin liitto, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin taidetoimikunta, Terveys ry ja

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2015

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2015 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2015 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki 10 Kunnan voimavarat:

Vanhuspalvelulaki 10 Kunnan voimavarat: Kunnanhallitus 19 12.01.2015 Kunnanhallitus 62 16.02.2015 Vanhusneuvoston asettaminen vuosille 2015-2016 Khall 12.01.2015 19 Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13 Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 Valtuustoaloite: Koulutusta ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

15.4.2015 Sanna-Mari Hynninen Kasvu Open* - toteuttaja Kasvun Roihu Oy

15.4.2015 Sanna-Mari Hynninen Kasvu Open* - toteuttaja Kasvun Roihu Oy 15.4.2015 Sanna-Mari Hynninen Kasvu Open* - toteuttaja Kasvun Roihu Oy Kasvu Open haastaa Start Again -yritykset kasvuun Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä Kasvu Open on valtakunnallisen kasvuyritysverkoston

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

Osallistamisen käytännöt

Osallistamisen käytännöt Osallistamisen käytännöt Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto CHAMP-työpaja 4.5.2010, Tampere Esityksen sisältö Osallistaminen kuntien ilmastotyössä Keskustelutilaisuudet Tilaisuuksien fasilitointi

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1

KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 KAIKILLE SOPIVA TYÖ! 19.5.2015 Heikki Pitkänen 24.6.2015 1 Lasten Päivän Säätiö Linnanmäen huvipuisto avattiin 27.5.2015 Lasten Päivän Säätiö perustettiin 1956 Perustajina keskeiset lastensuojelujärjestöt

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Varkauden ja Leppävirran alueen seututapaaminen 4.5.2012 Varkaudessa

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Varkauden ja Leppävirran alueen seututapaaminen 4.5.2012 Varkaudessa 1 Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Varkauden ja Leppävirran alueen seututapaaminen 4.5.2012 Varkaudessa Seututilaisuuden aluksi Elsa Paronen (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Keskiviikko 12.3.2014 klo 16.00 17.20. Vanhusten palvelukeskus. Jorma Lintunen

Keskiviikko 12.3.2014 klo 16.00 17.20. Vanhusten palvelukeskus. Jorma Lintunen Viranomainen No 2/ 2014 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Perusturvalautakunta Sivu 17 KOKOUSAIKA Keskiviikko 12.3.2014 klo 16.00 17.20 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015 Johdatus lapsivaikutusten arviointiin Akaa 24.11.2015 Lapsivaikutusten arviointi Virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Yrittäjyysyhteyshenkilön (YYH) toimintaohjeet

Yrittäjyysyhteyshenkilön (YYH) toimintaohjeet Nevala/ Yrittäjyysyhteyshenkilön (YYH) toimintaohjeet Pikamuistilista: 1. Avaa kierros 25.2., aineisto (ilmoittautumislomake, ohjeet ovat wwwsivuilla (http://ylivieska.centria.fi/yrittajyysfoorumi) Markkinoi

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Aika pe 23.9.2011 klo 9.00 11.00 Paikka Kajaanin kaupungintalon kokoustila Brahe Läsnä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Okkonen,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Kumppanina Käpyrinne

Kumppanina Käpyrinne Käpyrinteen strategia vuosille 2010-2015 Kumppanina Käpyrinne iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen arjen puolesta Iäkkään ihmisen arvokkaan elämän sekä mielekkään ja merkityksellisen

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana

Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana Vanhusneuvostojen rooli Vanhuspalvelulain mukaan on toimia ikäihmisten edunvalvojana 1 Määritelmiä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Ikääntynyt

Lisätiedot

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö 24.10.2012, Kirjastoverkkopäivät

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö 24.10.2012, Kirjastoverkkopäivät Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen Heli Kautonen, palvelupäällikkö 24.10.2012, Kirjastoverkkopäivät eli miten tehdään meidän Finna Heli Kautonen, palvelupäällikkö

Lisätiedot

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010 Hankkeen tapahtumat Alussa oli suo, kuokka ja. . vuorovaikutuksen puute Paradoksimme Suuri osa henkilökuntaamme on asiakas/potilastyössään vuorovaikutuksen ammattilaisia ja silti Kalliolan sisällä henkilökunnan

Lisätiedot

9.9.2014 VANH 17 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 18 VANH 18 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 18

9.9.2014 VANH 17 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 18 VANH 18 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 18 3/2014 9.9.2014 Asiat VANH 17 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 18 VANH 18 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 18 VANH 19 KANGASALAN KUNNAN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASÄÄNTÖ 1.1.2015 19 VANH 20 VANHUSTENVIIKON

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot