SATAKUNNAN ENSIMMÄINEN IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI Loppuraportti Säkylän kunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNNAN ENSIMMÄINEN IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI 4-7.9.2012. Loppuraportti Säkylän kunta"

Transkriptio

1 SATAKUNNAN ENSIMMÄINEN IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI Aristoteles näki arvon siinä, että tavalliset ihmiset keskustelevat, väittelevät ja päättävät yhdessä kansankokouksissa; verrattuna siihen, että asiantuntijat päättäisivät yksinään Loppuraportti Säkylän kunta

2 Sisällysluettelo 1.0 Mikä on kansalaisraati? Deliberatiivinen demokratia Kansalaisraadin toteutus Miksi Säkylässä? Ikäihmisten osallisuus Ikäpoliittinen strategia lähtökohtana Kansalaisraatiprosessin keskeisimmät vaiheet Vapaaehtoisten rekrytointi Asiantuntijoiden rekrytointi Kansalaisraadin päivien kulku Päivä Päivä Päivä Päivä Julkilausuma Kansalaisraatilaisten palautetta Liitteet Liite 1. Ikäihmisten kansalaisraadin hankehenkilökunta Liite 2. Ikäihmisten kansalaisraadin mainosjuliste Liite 3. Ikäihmisten kansalaisraadin ilmoittautumislomake Liite 4. Ikäihmisten kansalaisraadin kokoonpano Liite 5. Ikäihmisten kansalaisraadin aikataulu Kuvia kansalaisraadin päivistä Lähteet

3 1.0 Mikä on kansalaisraati? Kansalaisraati (Citizens Jury) edustaa uudenlaista vaikuttamisen kanavaa, joka on kansainvälisesti yksi eniten toteutetuista deliberatiivisen demokratian muodoista. Suomessa kansalaisraateja on toteutettu vasta muutama, vaikka kokemukset ulkomailta ovat erinomaiset. (Raisio & Vartiainen 2011, ) Kansalaisraadin keskeisimpiä etuja ovat päätöksenteon tueksi saatava tieto ja yhteisymmärryksen kasvu silloin, kun joudutaan ratkaisemaan vaikeita ongelmia. Ne nostavat myös kuntalaisten huomion sellaisiin yhteiskunnallisiin asioihin, jotka muuten jäisivät vain päättäjien ratkaistavaksi. Hyödyllisenä voi myös pitää itse prosessia, joka vaatii kuuntelemaan toisten mielipiteitä ja sovittamaan omat mielipiteensä muiden mielipiteisiin. (Raisio & Vartiainen 2011, ) Kansalaisraadin esikuvana toimivat amerikkalaisten tuomioistuinten valamiehistö, jossa valamiehet todistusaineiston kuulemisen ja syvällisen keskustelun jälkeen päätyvät esittämään tuomionsa. Samoin kansalaisraadissa joukko ihmisiä kokoontuu yhteen käsittelemään heille annettua kysymystä. (Raisio & Vartiainen 2011, 37.) Kansalaisraati sopii myös erinomaisesti ns. pirullisten ongelmien (wicked problems) ratkaisuun, joka teki siitä sopivan ja käyttökelpoisen konseptin Säkylässä. Pirullista ongelmaa voidaan luonnehtia mm. seuraavasti: 1. Pirullisiin ongelmiin ei välttämättä ole lainkaan ratkaisuja 2. Pirullisiin ongelmiin voi olla runsaasti ratkaisuja 3. Pirullisiin ongelmiin voi olla myös runsaasti sellaisia ratkaisuja, joita ei edes tulla ajatelleeksi 4. Kysymys onkin luovuudesta keksiä uusia ratkaisuja (Raisio 2010; Camillus 2008) 1.1 Deliberatiivinen demokratia Deliberatiivinen demokratia voidaan suomentaa harkitsevaksi, pohdiskelevaksi tai keskustelevaksi demokratiaksi. Sen klassinen ideaali voidaan tiivistää seuraavasti: 1. Joukko ihmisiä kokoontuu yhteen käsittelemään valittua alueellista tai kansallista asiaa 2. Saapuessaan paikalle heillä on kullakin oma näkemyksensä siitä, miten kohteeksi valittu asia tulisi ratkaista. Deliberaation tarkoitus on kuitenkin se, että osallistujat pohtivat ja keskustelevat valitusta teemasta avoimesti ja toisiaan kunnioittaen 3. Tavoitteena on, että keskusteluja ohjaa kognitiivinen järkeily, ei vallankäyttö. Osallistujat ovat toki alttiita ryhmän vaikutuksille. Ryhmävaikutukset näkyvät kuitenkin vain siinä mielessä, että 2

4 osallistujat voivat olla valmiita muuttamaan omia mielipiteitään silloin kun faktat ja perustelut antavat siihen aihetta 4. Osallistujien oman edun tavoittelu hälvenee keskustelun fokusoituessa konsensukseen ja yhteiseen hyvään. Kun osallistujat vaihtavat mielipiteitä ja kuuntelevat toistensa perusteluja he päätyvät lopulta yhteiseen näkemykseen siitä, miten deliberaation kohteena ollut asia kannattaisi ratkaista (Raisio & Vartiainen 2011, ) 1.2 Kansalaisraadin toteutus Jefferson Center on yhdysvalloissa toimiva voittoa tavoittelematon järjestö, joka on rekisteröinyt kansalaisraati tavaramerkin. Rekisteröintiä ei ole kuitenkaan tehty kaupallisista syistä, vaan sen tarkoituksena on suojella kansalaisraati menetelmän integriteettiä ja sen myötä koko prosessin legitimiteettiä. (www.jefferson-center.org) Suomessa kansalaisraati hakee vasta konseptina paikkaansa ja sitä on sovellettu muutamalla eri tavalla, kuitenkin kunnioittaen sen perusajatusta ja toteuttamisen ideaa. Kansalaisraadin perusideassa on muutama kohta, joka tekee siitä ainutlaatuisen vaikuttamisen kanavan. Mm. aiheen valinta, raatilaisten rekrytointi, asiantuntijoiden rekrytointi, päivien kulku, deliberaatio ja julkilausuman laatiminen ovat tärkeimpiä vaiheita kansalaisraati prosessissa. 1. Aiheen valinta. Toteuttaja tahoilla pitää olla selvä visio aiheesta, jonka perusteella kansalaisraati tulisi järjestää. 2. Raatilaisten rekrytointi. Kansalaisraatiin kerätään vapaaehtoisia ihmisiä n Alle 30 hengen raati mahdollistaa laadukkaat deliberaatiokeskustelut sekä inhimilliset resurssit. 3. Asiantuntijoiden valinta. Raatiin kutsutaan muutama, aiheen kannalta relevantti asiantuntija-todistaja, joita kansalaisraatilaiset saavat kuulustella lisätäkseen tietoisuuttaan käsiteltävästä teemasta. 4. Päivien kulku. Varsinainen raati voidaan järjestää 2-4 päiväsenä tapahtumana, kuitenkin seuraten alkuperäistä mallia: 1. asiantuntijoiden kuulustelu 2. deliberaatio keskustelut 3. julkilausuman laatiminen. 5. Deliberaatio keskustelut. Kansalaisraatilaiset käsittelevät aihetta keskustelemalla siitä koulutettujen puheenjohtajien johdolla pienryhmissä sekä koko ryhmän kesken 6. Julkilausuman laatiminen. Lopuksi raatilaiset laativat aiheesta julkilausuman, jossa ilmenevät heidän yhteiset näkemyksensä käsiteltävästä aiheesta. ( The Jefferson Center 2004) 3

5 Edellä mainitulla prosessilla pyritään seuraavaan kolmiportaiseen malliin: (Yankelovich & Friedman 2010, 18 20) Koko prosessia hallitsee ammattitaitoinen hankehenkilöstö, jonka tärkein moottori on projektityöryhmä. Työryhmään kuuluvat projektipäällikkö ja muu projektihenkilöstö sekä fasilitaattorit eli deliberaatiokeskustelujen puheenjohtajat. Tärkeä osa hankehenkilöstöä on myös ohjausryhmä. Sen tarkoituksena on olla yleinen neuvonantaja, varmistaa prosessin oikeudenmukaisuus, valita asiantuntijat, määritellä kansalaisraadin käsiteltävä asia, tarkentaa kansalaisraadin rakennetta sekä antaa vinkkejä markkinoinnissa yms. Ohjausryhmän tulisi olla myös mahdollisimman edustettu ja pitää sisällään kaikkien sidosryhmien jäseniä, jotta koko prosessin legitimiteetti pysyisi korkeana. (Raisio & Vartiainen 2011, ) 2.0 Miksi Säkylässä? Säkylän kunnan perusturvatoimen tilanne oli keväällä 2012 erittäin otollinen käynnistää kansalaisraati prosessi. Tulevan ikäpoliittisen strategian suunnittelu oli alkanut aikaisemmin keväällä ja ikäihmisten osallisuutta haluttiin näkyväksi koko strategiaprosessin ajan. Osallistaminen aloitettiin BIKVA-arviointimallia hyödyntäen. Mallin mukaisesti Säkylässä tehtiin kolme ryhmähaastattelua, jonka tuloksia arvioitiin portaittain BIKVA-arviointimallin mukaisesti. Haastatteluilla 4

6 kerättyjä paikallisten ikäihmisten ajatuksia tulevaisuuden palveluista hyödynnettiin myöhemmin lähes suoraan kunnan ikäpoliittisessa strategiassa. Osallistamista ei kuitenkaan haluttu jättää ainoastaan strategiaprosessin alkuun, vaan sen haluttiin jatkuvan aina loppuun saakka, joka johti lopulta kansalaisraadin järjestämiseen. 2.1 Ikäihmisten osallisuus Kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oltava edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan lain mukaan edistää erityisesti mm.: tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa sekä avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua. (Kuntalaki 1995, 4 luku 27.) Myös Ikäihmisten palveluiden laatusuositusten mukaan kuntalaisille on turvattava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa ikääntymispolitiikan strategiseen suuntaamiseen ja palvelujen laadun kehittämiseen. Tämä edellyttää, että kunnan ikäihmisten erilaiset voimavarat, kuten poliittiset, sosiokulttuuriset ja taloudelliset voimavarat, otetaan paremmin huomioon paikallisella tasolla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, ) Niin ikään tuleva laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista vaatii ikäihmisten osallistumismahdollisuuksien vahvistamista. Laki luonnoksen mukaan lain tavoitteena on parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta vaikuttaa elinolojaan koskevien päätösten valmisteluun ja ikääntyneelle väestölle tärkeiden palvelujen kehittämiseen kunnassa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, ) 2.2 Ikäpoliittinen strategia lähtökohtana Kansalaisraadin yhdistäminen sopi strategiaprosessiin erinomaisesti, koska nyky-yhteiskunta vaatii julkisten suunnitelmien teossa myös sitä koskevien ihmisten mielipiteitä. Myös Säkylän kannalta uuden konseptin kokeilu oli kannattavaa, koska kunnan ikäpoliittisen strategian kantava teema oli ikäihmisten aktivointi ja osallisuus. Koko strategian saattaminen kansalaisraadin käsiteltäväksi olisi työllistänyt raatilaiset useiksi viikoiksi. Järkevintä olikin tehdä kansalaisraatilaisille erillinen luonnos ikäpoliittisesta strategiasta, johon oli nostettu askarruttavimmat teemat sekä sellaiset aiheet, joihin strategiatyöryhmä kaipasi lisää kuntalaisten näkemyksiä. 5

7 Kansalaisraadille annettiin mahdollisuus päästä suunnittelemaan seuraavia strategiasta nostettuja aiheita: 3.0 Kansalaisraatiprosessin keskeisimmät vaiheet Projektityöryhmän mukaan kansalaisraadin seuranta voidaan kiteyttää muutamaan keskeiseen vaiheeseen, jotka mahdollistavat kansalaisraadin onnistumisen. Keskeisimmät vaiheet ovat vapaaehtoisten ja asiantuntijoiden rekrytointi sekä varsinaiset kansalaisraatipäivät. 3.1 Vapaaehtoisten rekrytointi Uuden tuntemattoman konseptin käyttäminen, johon ihmisten piti vapaaehtoisesti osallistua, osoittautui hyvin haastavaksi projektiksi. Paikalliset eläkeläiset suhtautuivat erittäin varovaisesti kansalaisraadin ideaan ja vielä enemmän sen järjestäjätahoon, eli kuntaan. 6

8 Haasteiksi vapaaehtoisten rekrytoinnille osoittautuivat: 1. Äärimmäinen varovaisuus uuttaa konseptia kohtaan. Kansalaisraati oli täysin tuntematon paikallisille ikäihmisille 2. Kunta järjestäjänä. Kuntaan suhtauduttiin niin ikään hyvin varovaisesti ja se koettiin liian viralliseksi 3. Turhautuneisuus vaikuttamista kohtaan. Paikalliset vanhukset eivät uskoneet voivansa vaikuttaa kunnan asioihin 4. Kesä osoittautui myös vaikeaksi ajankohdaksi. Eläkeläisjärjestöt kokoontuivat hyvin vähän ja monet paikallisten ikäihmisten foorumit olivat kesällä hiljaisia (lukuun ottamatta toria) Voimavarojen panostaminen tehokkaaseen markkinointiin nousi lopulta yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi, jotta onnistuttiin järjestämään toimiva kansalaisraati. Ilmoittautumisaika ikäihmisten kansalaisraatiin oli heinäkuun alusta elokuun kolmanteen päivään saakka. Tuona aikana kansalaisraadin markkinointia tehtiin hyvin aktiivisesti. Markkinointisuunnitelmaan kuului: 1. Yksi iso (lähes aukeama) lehtijuttu paikallislehti Alasatakunnassa sekä muutamia pieniä juttuja muissa alueen sanomalehdissä 2. A1-kokoisten julisteiden jakaminen ympäri kuntaa 3. Useita rekrytointitapaamisia paikallisten eläkeläisryhmien kanssa 4. Projektityöryhmän edustajan rekrytointi kunnan vilkkaalla torilla Lopulta mukaan saatiin tarpeeksi iso ryhmä paikallisia ikäihmisiä ja kansalaisraati päästiin järjestämään onnistuneesti. Huomionarvoista rekrytoinnissa on kuitenkin tulevia kansalaisraateja ajatellen edustettavuuden varmistaminen. Miten saada ikäihmiset vakuuttuneiksi vaikuttamisen todellisuudesta? Miten kansalaisraati tulee esitellä tarpeeksi yksinkertaisena, jotta sitä on helppo lähestyä? Miten saada vähemmän koulutetut ja aktiviteettien ulkopuolella elävät ihmiset ilmoittautumaan kansalaisraatiin? 3.2 Asiantuntijoiden rekrytointi Kesä ja sen mukanaan tuomat kesälomat osoittautuivat myös asiantuntijoiden rekrytoinnissa haastavaksi tekijäksi. Melko nopea aikataulu oli niin ikään este muutamille henkilöille. Kymmenien puheluiden ja sähköpostien jälkeen asiantuntijaryhmä saatiin kuitenkin koottua ja loppujen lopuksi paikalle kutsutut henkilöt olivat omanalansa tunnettuja asiantuntijoita. 7

9 Ikäihmisten kansalaisraadin asiantuntijoina toimivat: Yleisasiantuntija vanhuudesta: Geriatrian erikoislääkäri Laura Jartti Muistisairaudet: Geriatrian erikoislääkäri Markus Halminen Aktiivinen ikääntyminen: Jere Rajaniemi (VTM, sosiologi) Ikäinstituutista Neuvonta: Vanhustyön keskusliitossa ohjelmapäällikkönä toimiva Reija Heinola (virkavapaalla terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kehittämispäällikön tehtävistä) Omaishoito: Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n aluekoordinaattori Pia Järnstedt Säkylän rakenteelliset tekijät: Perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää Kokemusasiantuntija: Tehostetun palveluasumisyksiön asukas Martti Halme 3.3 Kansalaisraadin päivienkulku Kansalaisraatiprosessi saatiin päätökseen , kun vuorossa olivat varsinaiset raatipäivät. Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan paremmin, miten varsinainen kansalaisraati eteni Päivä 1. Kansalaisraadin ensimmäinen päivä sujui erinomaisesti. Päivän kulku seurasi suunniteltua aikataulua lähes poikkeuksetta. Ensimmäisenä perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää avasi tilaisuuden ja toivotti raatilaiset tervetulleiksi, jonka jälkeen projektikoordinaattori Kari Kankaanranta kertasi raatilaisten kanssa tulevien päivien tapahtumat ja vastaili raatilaisten viimeisiin kysymyksiin ennen varsinaista alkua. Raadin avaus menikin hieman suunniteltua nopeammin, joten aikaa jäi vielä runsaasti ennen ensimmäisen asiantuntijan, geriatrian erikoislääkäri Markus Halmisen luentoa. Ylimääräinen aika käytettiin raatilaisten keskusteluun vanhuudesta ja vanhenemisesta sekä harjoiteltiin torstain pienryhmäkeskusteluja. Kahvit päästiin nauttimaan aikataulun mukaisesti ja tilaisuuden ensimmäinen asiantuntijakin aloitti sovitun tarkasti kello 15:00. Markus Halmisen luento oli erinomainen, joka varmasti herätti raatilaisissa mielenkiintoa muistisairauksia kohtaan. Luento herätti myös muutamia kysymyksiä sekä keskustelua pöydissä, joka oli niin ikään toivottu reaktio. Ensimmäinen päivä päästiin päättämään aikataulun mukaisesti kello 15:45 Halmisen luentoon, joka antoi hyvät eväät torstain keskusteluja silmälläpitäen. Huomionarvoista ensimmäisen päivän järjestelyistä: Väljät aikataulut antoivat mahdollisuuden rentoon keskusteluun, joka karisti raatilaisista ylimääräisen jännityksen pois. Tärkeää on myös varata aikaa 8

10 kansalaisraatikonseptin selvittämiseen raatilaisille, jotta kenelläkään ei ole epäselvyyttä tulevien päivien tapahtumista tai omasta roolista. Säkylässä raatilaiset olivat jo tietoisia kansalaisraadista ja päivien ohjelmista, koska ne oli käyty selvittämässä jokaisella raatilaiselle henkilökohtaisesti ennen varsinaisia kansalaisraatipäiviä. Edellä mainittu valmistelu on suositeltavaa myös tulevaisuudessa, koska se tekee varsinaisten raatipäivien aloittamisen huomattavasti helpommaksi, koska jokainen raatilainen tuntee tällöin tehtävänsä ja raadin idean ennen varsinaisia raatipäiviä Päivä 2. Kansalaisraadin toinen varsinainen päivä koostui kokonaan asiantuntijoiden luennoista. Päivä aloitettiin aamulla kello 10:00 perusturvajohtaja Kalevi Mäkipään luennolla, joka käsitteli Säkylän rakenteellisia tekijöitä kunnan väestöstä ja palveluista. Toisena luennoijana oli Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n aluekoordinaattori Pia Järnstedt. Hänet oli kutsuttu asiantuntijaksi omaishoidosta. Ruokailemaan päästiin suunnitelman mukaan kello 11:00, jonka jälkeen päivän luentoja jatkoi kello 12:00 Jere Rajaniemi Ikäinstituutista. Rajaniemen luento käsitteli aktiivista ikääntymistä. Toisen päivän neljäs luento oli neuvontapalveluista, joiden asiantuntijaksi oli kutsuttu Vanhustyön keskusliitosta Reija Heinola. Päivän päätti geriatrian erikoislääkäri Laura Jartin luento, joka käsitteli yleisesti vanhuutta ja vanhenemista. Toinen päivä sujui suunnitelmien mukaan ja raatilaiset sekä henkilökunta pääsivät nauttimaan erinomaisista asiantuntijaluennoista koko päivän ajan. Asiantuntijoiden luennot herättivät raatilaisissa myös sopivassa määrin kysymyksiä, joihin luennoitsijoilla oli aikaa vastata ja herätellä keskustelua kolmannelle päivälle. Huomionarvoista toisesta päivästä: Asiantuntijaluentojen kuuntelu kokopäivän ajan saattaa olla joillekin melko raskasta. Luentojen jakaminen usealle päivälle olisikin suositeltavaa, jotta jäisi enemmän aikaa myös keskusteluilla luentojen välissä. Säkylässäkin asiantuntijaluentoja olisi voitu jakaa hieman enemmän. Esimerkiksi ensimmäisellä päivälle olisi mahtunut vielä toinen luento. Asiantuntijoista pitää muistaa kuitenkin heidän tärkein tarkoituksensa: raatilaiset saavat tarvittavan informaation ja jää aikaa heidän tarkentaville kysymyksilleen. Asiantuntijoiden jakamista useille päiville kannattaakin harkita joka kerta erikseen mm. raatilaisten vireystilan huomioon ottaen. Säkylän käyttämä malli osoittautui loppujen lopuksi toimivaksi ja raatilaiset olivat tarvittavan pirteitä kokopäivän ajan, eli luennot saatiin kaikki kuunneltua jo toisena päivänä, jolloin kolmas päivä saatiin pyhittää kokonaan deliberaatio keskusteluille. 9

11 3.3.3 Päivä 3. Kansalaisraadin kolmas päivä koostui pääasiassa deliberaatio keskusteluista. Päivä avattiin kuitenkin viimeisen erityisasiantuntijan lyhyellä luennolla. Kello 9:00 kansalaisraadille esiintyi tehostetun palveluasumisyksikön asukas Martti Halme. Hän kertoi elämästään asumisyksikössä ja vastaili raatilaisten kysymyksiin jokapäiväisestä elämästään. Kokemusasiantuntijan luennon jälkeen päästiin aloittamaan päivän varsinainen teema eli deliberaatio keskustelut. Päivän rakenne koostui pienryhmäkeskusteluista, sekä päivän päätteeksi koko ryhmän yhteisestä keskustelusta. Pienryhmäkeskustelut toteutettiin kolmessa, noin viiden hengen ryhmässä, joissa oli mukana fasilitaattori ja häntä sihteerin tehtävässä avustanut Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelija. Aamupäivä keskusteltiin samoilla kokoonpanoilla ja ruoan jälkeen pienryhmien henkilöitä sekoitettiin, jotta saatiin uudenlaisia näkökulmia teemoihin. Keskustelut käytiin hyviä tapoja kunnioittaen eli ei puhuttu toisten päälle ja kuunneltiin muita ryhmän jäseniä. Keskustelut sujuivatkin erinomaisesti ja kehitysideoita tuli paljon. Myös fasilitaattorit toimivat ammattitaitoisesti ja jakoivat puheenvuoroja, ottamatta kuitenkaan kantaa keskusteltaviin aiheisiin. Pienryhmä keskustelujen jälkeen opiskelijat ja muu henkilökunta vetäytyivät syrjään tekemään yhteenvetoa pienryhmä keskusteluista ja keräämään yhteen ryhmissä eniten kannatettuja kehitysideoita. Samaan aikaan tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Päivi Åberg johti koko ryhmän välistä keskustelua. Päivä sujui suunnitelmien mukaan ja raatilaiset saivat muodostettua henkilökunnan avustuksella hyvän rungon julkilausumalle, joka viimeisteltiin neljäntenä päivän. Huomionarvoista kolmannen päivän tapahtumista: Fasilitaattoreilla on erittäin tärkeä tehtävä toimia pienryhmien puheenjohtajina ja pitää raatilaiset aiheessa. Myös pienryhmissä toimimista kannattaisi selventää tehokkaammin raatilaisille ja tehdä selvät suunnitelmat fasilitaattoreiden kesken käsiteltävien aiheiden järjestyksestä, aikatauluista sekä löytää sama linja jokaiseen pienryhmään. Kokemusasiantuntijan valmentaminen hänen tehtäväänsä on myös tärkeä seikka, joka pitää huomioida kansalaisraadin valmisteluissa, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä. Esitys ja mahdolliset kysymykset kannattaa käydä huolella läpi ennen varsinaisia raatipäiviä Päivä 4. Kansalaisraadin neljäs päivä päätti neljän kuukauden prosessin ja varsinaiset neljä raatipäivää kello 14:00. Päivän pääteema oli julkilausuman valmistaminen, jonka jälkeen se luovutettiin 10

12 perusturvalautakunnan puheenjohtaja Anna-Liisa Kärille, kunnanjohtaja Teijo Mäenpäälle sekä perusturvajohtaja Kalevi Mäkipäälle. Päivän päätteeksi pidettiin vielä lehdistötilaisuus kello 13:00. Julkilausuman muodostuminen sujui yllättävän hyvin, ja siihen saatiin koottua keskusteluista nousseita, yhteisiä kehitysideoita, joita kaikki raatilaiset kannattivat. Julkilausuman tekemistä helpotti huomattavasti kolmannen päivän päätteeksi muodostettu yhteenveto deliberaatio keskusteluista. Huomionarvoista päätöspäivästä: Julkilausuma on hyvä tehdä yhteistyössä henkilökunnan kanssa, koska aikaa on rajatusti. Kansalaisraadin legitimiteetin kannalta julkilausumassa pitää näkyä ainoastaan raatilaisten ideoita ja ehdotuksia. Virkamiehet, poliittiset tahot tai henkilökunta eivät saa ottaa kantaa sisällöllisiin asioihin. Julkilausuman eteneminen kannattaa myös selventää tarkasti kansalaisraatilaisille, jotta he tietävät mitä tuotokselleen tapahtuu. 11

13 Julkilausuma 12

14 Kansalaisraatilaisten palautetta Raatilaisten kokemukset kansalaisraadista olivat kaikilla mukanaolijoilla erinomaiset. Konseptille toivottiinkin jatkoa tulevaisuudessa niin Säkylässä, kuin myös muualla Suomessa. Kiitosta saivat erityisesti järjestelyt ja laadukkaat asiantuntijat. Vaikka suurimmalle osalle raatilaisista vapaaehtoiseksi ilmoittautuminen oli ollut nihkeää ja epäilys kansalaisraadin mahdollisuuksista oli ollut melko suurta, oli kaikki raadin jälkeen hyvin iloisia siitä, että olivat päässeet mukaan ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Monelta raatilaiselta tuntuikin päivien myötä jopa unohtuvan päätöksentekoon vaikuttamisen mahdollisuus ja iloksi nähtiin tilaisuus itsessään, eikä ainoastaan sen mahdollisuudet kuntalaisten osallistajana. Jo pelkästään asiantuntijaluennot ja mahdollisuus kuulla alansa ammattilaisia oli monelle ikimuistoinen ja hyvin opettavainen kokemus. Niin ikään ruoka- ja kahvitarjoiluja kiiteltiin kovasti, mikä vaikuttaa järjestäjän taholta pieneltä asialta, mutta joka oli raatilaisille tärkeää. Kiitoksia ja kehuja tuli lopulta jokaiselta osa-alueelta, mukaan lukien mm. keskustelujen sujuvuus, joustavat aikataulut, hyvät ennakkovalmiudet ja opastamiset ennen kansalaisraatia, mielenkiintoiset käsiteltävät aiheet sekä viihtyisä työilmapiiri. Projektin henkilöstössä ja fasilitaattorina mukana ollut Hanna Nyfors tarkasteli kansalaisraadin jälkeen raatilaisten kokemuksia vanhuudesta lyhyellä kyselylomakkeella. Vastauksien narratiivisessa tarkastelussa kansalaisraadin kokemukset erottuivat seuraavasti: Ikäihmiset pääsivät nyt osallistumaan ja vaikuttamaan vanhuspalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Kansalaisraati käytäntö tulisi ottaa käyttöön kaikissa maamme kunnissa. Raati esitti kansalaisraatikäytännön jatkamista. Näin myös seuraavat ikääntyvät kuntalaiset pääsevät aikanaan osallistumaan ja edistämään ikäihmisten hyvinvointia 13

15 Liitteet Liite 1. Ikäihmisten kansalaisraadin hankehenkilökunta Kansalaisraadin ohjausryhmään kuuluivat: Sari Huhtinen (Attendo) Hanna Nyfors (Kaste hankkeen projektipäällikkö) Kalevi Mäkipää (Säkylän perusturvajohtaja) Armi Kreivilä (Säkylän vanhustyön- ja kotihoidonohjaaja) Anneli Luoto (seniori asiantuntija) Kari Kankaanranta (projektikoordinaattori/ohjausryhmän sihteeri) Projektityöryhmä: Kalevi Mäkipää (Perusturvajohtaja/projektipäällikkö) Sini Rekola (Markkinointi sihteeri) Kari Kankaanranta (projektikoordinaattori) Fasilitaattorit (pienryhmien puheenjohtajat): Hanna Nyfors Heli Toroska Kari Kankaanrata Puheenjohtajien tukena kolme satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijaa sihteereinä ja heidän esimiehenä toimi Sari Huhtinen Mentori: Harri Raisio (Tutkija tohtori, Vaasan yliopisto) Puheenjohtaja Päivi Åberg Seuranta & arviointi Loppuraportin vastuuhenkilö Kari Kankaanranta Pro gradu tutkielman aiheesta tekee Maarit Raukola 14

16 Liite 2. Ikäihmisten kansalaisraadin mainosjuliste 15

17 Liite 3. Ikäihmisten kansalaisraadin ilmoittautumislomake 16

18 Liite 4. Ikäihmisten kansalaisraadin kokoonpano Silja Saveljeff Anneli Lallukka-Vanhanen Lasse Vanhanen Helvi Rekola Suoma Tirkkonen Eeva-Liisa Kotsalo Jenny Hutri Ilmi Suutari Kauko Aalto Matti Liukkonen Olavi Mäkinen Jaakko Aalto-Setälä Päivi Aalto-Setälä Terttu Pesonen Arja Salonen Riitta Saajoranta-Huitu 17

19 Liite 5. Ikäihmisten kansalaisraadin aikataulu 4.9 Kansalaisraadin avaustilaisuus klo 13:30 16:00. 13:30 14:30 Perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää avaa tilaisuuden, jonka jälkeen raatilaisille tarkennetaan kansalaisraati konseptin idea, sekä tulevien päivien tapahtumat 14:30 15:00 Kahvitarjoilu 15:00 15:45 Geriatrian erikoislääkäri Markus Halmisen luento muistisairauksista 5.9 Asiantuntijoiden luennot klo 10:00 15:30 10:00 10:15 Perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää selvittää raatilaisille Säkylän rakenteellisia tekijöitä ja tulevia muutoksia 10:15 11:00 Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n aluekoordinaattori Pia Järnstedt luennoi omaishoidosta 11:00 12:00 Ruokailu 12:00 12:45 Jere Rajaniemi (VTM, sosiologi) Ikäinstituutista luennoi aktiivisesta ikääntymisestä 12:45 13:30 Vanhustyön keskusliitossa ohjelmapäällikkönä toimiva Reija Heinola Luennoi neuvontapalveluista 13:30 14:00 Kahvitauko 14:00 14:45 Geriatrian erikoislääkäri Laura Jartti luennoi vanhuudesta ja vanhenemisesta 14:45 15:30 Keskustelua päivän teemoista 6.9 Deliberaatio keskustelut klo 09:00 15:30 09:00 09:30 Kokemus asiantuntija: paikallinen ikäihminen kertoo elämästään tehostetun palveluasumisen yksikössä 09:30 11:00 Pienryhmäkeskustelua (kahvitarjoilu keskustelujen yhteydessä) 11:00 12:00 Ruokailu 12:00 13:00 Pienryhmäkeskustelut jatkuvat uusilla kokoonpanoilla 13:00 15:30 Keskustelua koko ryhmän kesken sekä julkilausuman luonnostelua (kahvitarjoilu keskustelujen yhteydessä) 7.9 Julkilausuman laatiminen sekä lehdistötilaisuus 08:00 14:00 08:00 11:30 Julkilausuman laatimista (kahvitarjoilu työskentelyn yhteydessä) 11:30 12:30 Ruokailu 13:00 Lehdistötilaisuus & kahvitarjoilu 14:00 Kansalaisraadin päätös 18

20 Kuvia kansalaisraadin päivistä 19

21 20

22 Lähteet: Camillus 2008, Strategy as a wicked problem, Harvard business review Jefferson Center 2004, Citizens Jury Handbook Kuntalaki /365 Raisio & Vartiainen 2011, Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen - Deliberatiivisesta demokratiasta ja kansalaisraatien toteuttamisesta Suomessa, Helsinki Raisio 2010, Embracing the Wickedness of Health Care, Vaasan yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, Ikäihmisten palveluiden laatusuositus, Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (laki luonnos ja keskeisimmät perustelut), Helsinki viitattu Yankelovic & Friedman 2010, Toward Wiser Public Judgment, Nashville 21

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön

Lisätiedot

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Jyväskylä tarvitsee sinua! Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta

Lisätiedot

Lapsiperheet mukaan kunnalliseen päätöksentekoon Lapsiperheiden kansalaisraati

Lapsiperheet mukaan kunnalliseen päätöksentekoon Lapsiperheiden kansalaisraati Lapsiperheet mukaan kunnalliseen päätöksentekoon Lapsiperheiden kansalaisraati Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on lapsiperheiden kansalaisraati?... 3 2 Resurssit... 3 3 Toteutus...

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

KANSALAISRAATITYÖRYHMÄ I KOKOUS 30.8.2013

KANSALAISRAATITYÖRYHMÄ I KOKOUS 30.8.2013 KANSALAISRAATITYÖRYHMÄ I KOKOUS 30.8.2013 Hankkeen rooli Organisoi työryhmien työskentelyä, hoitaa kokoon kutsumisen, etsii toimivia käytäntöjä ja toimintamalleja, järjestää tutustumiskäyntejä tai asiantuntijoita

Lisätiedot

Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan?

Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? KESKI-SUOMEN SOSIAALITURVAYHDISTYKSEN 75v JA KIMPPA-HANKKEEN JUHLASEMINAARI 23.4.2013 Tutkijatohtori (HTT), hankejohtaja Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 Kuinka ikäihmiset voivat itse tukea kotona asumistaan Laukaassa järjestettiin ensimmäinen ikäihmisten foorumi. Tilaisuuteen oli kutsuttu

Lisätiedot

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön Järjestöjen välinen yhteistyö Kunnan ja paikallisyhteisön välinen yhteistyö

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen asiakasraati

Vanhuspalvelujen asiakasraati Vanhuspalvelujen asiakasraati 14.10.2015 14.10.2015 tapaaminen Tervetuloa asiakasraatiin Lyhyt esittelykierros Ketä me olemme ja miksi haluamme olla täällä Mikä ja miksi asiakasraati Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Mikä on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto? Nuorten osallisuuden asiantuntijajärjestö, joka on perustettu vuonna

Lisätiedot

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke Palvelut asiakaslähtöisiksi Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke Sinikka Sihvo Sinikka Sihvo, kehittämispäällikkö, THL 29.9.2017 Sinikka Sihvo 1 Asiakkaiden ja asukkaiden

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä LIITE 1 Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä xx.xx.xxxx Mitä on vanhusneuvostotyö? Sosiaali ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto; Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: Vanhusneuvosto

Lisätiedot

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014 Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen SOS hanke SOS I 2011-2013 SOS II 2013-2015 (31.10.2015 asti)

Lisätiedot

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA TEHTÄVÄ MITÄ IDEOITA, TOIMINTAMALLEJA MAAKUNNASSA VOIDAAN TOTEUTTAA/HYÖDYNTÄÄ? KIRJOITA 1 IDEA/AJATUS/PAPERI IDEAN EI TARVITSE

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Vanhusneuvosto 26.01.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 1 Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Tarja Salosen puheenvuoro 2 Vuoden 2014 toimintakertomuksen hyväksyminen

Lisätiedot

Asikkala Valtuustoseminaari

Asikkala Valtuustoseminaari Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

Suolahden palvelukeskus, sosiaalitoimiston kokoushuone (Suojarinne 21) Otsikko Sivu

Suolahden palvelukeskus, sosiaalitoimiston kokoushuone (Suojarinne 21) Otsikko Sivu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2014 1 Vanhusneuvosto AIKA 15.09.2014 kello 09:10-12:50 PAIKKA Suolahden palvelukeskus, sosiaalitoimiston kokoushuone (Suojarinne 21) LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä)

Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) Lähidemokratia ja kuntarakenneuudistus (tiivistelmä) MTK-Pohjois-Savo ry Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilinjärvi 2.12.2013 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Kohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä. Kristiina Strandman, HTT Rovaniemi

Kohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä. Kristiina Strandman, HTT Rovaniemi Kohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä Kristiina Strandman, HTT 30.10.2015 Rovaniemi Kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttunut 1970 Staattisuus

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS Aika: torstai 26.8.2010 kello 9.01 10.56 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa

Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa Hyvät toimintatavat käyttöön Kunnon Hoitaja muutosta asenteisiin ja toimintakulttuuriin Toimenpideohjelman verkostotapaaminen TERVE-SOS tapahtumassa 6.5.2015 Jyväskylä Riitta Turunen Ikääntyvien neuvontakeskus

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Vanhusten palvelujen kansalaisraati. vaikutuksia?

Vanhusten palvelujen kansalaisraati. vaikutuksia? Vanhusten palvelujen kansalaisraati miten arvioida vanhuksiin kohdistuvia vaikutuksia? KANTU 2015 Juha Nurmela, Hyvinvointivaltion vaalijat ry Anna-Riitta Lehtinen, Kuluttajatutkimuskeskus (HY) Hyvinvointivaltion

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05.

Nuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05. Nuorisolautakunta 3 5.03.07 Kunnanhallitus 5 7.03.07 Kunnanhallitus 55 0.05.07 Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 4/.05.00/07 Nuorisolautakunta 5.03.07 3 Kuntalaki (40/05) velvoittaa kuntia huolehtimaan

Lisätiedot

Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1.krs., luentosali C

Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1.krs., luentosali C Asiakasraati Aika: Maanantai 20.4.2015 klo 13-15 Paikka: Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1.krs., luentosali C Muistio 1. Kokoontuminen Käytiin nimikierros. Vieraana Tuija Hyyrynen Kotouttavasta

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Keskitettyihin hankinta- ja metadatapalveluihin tulijat ryhmiytyvät ja suunnittelevat

Keskitettyihin hankinta- ja metadatapalveluihin tulijat ryhmiytyvät ja suunnittelevat Keskitettyihin hankinta- ja metadatapalveluihin tulijat ryhmiytyvät ja suunnittelevat Posted on 6.11.2009 by e-library - EP / HULib Ihan pieni sali ei riittänyt, kun vuonna 2010 toimintansa aloittavaan

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Jyväskylän strategiapäivitys

Jyväskylän strategiapäivitys Jyväskylän strategiapäivitys Valtuustoseminaari Laukaa 23.05.2017 Harri Hyvönen Kehitysjohtaja Sisältö Aktiivinen ja hyvinvoiva kuntalainen Taustaa strategialle Muutoksen ajurit Nykyinen strategia Sidosryhmät

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

INNOAGENTTI koulutus. I-tason agentit. Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone Hanna Lahti

INNOAGENTTI koulutus. I-tason agentit. Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone Hanna Lahti INNOAGENTTI koulutus I-tason agentit Seinäjoki Y-talo Tupa-kokoushuone 13.6.2017 Hanna Lahti Kahvit ja kastettavaa tarjolla Tervetuloa Klo 14-14.30 / Hanna Lahti Arvokas tieto hanke Mikä on Aktiivisen

Lisätiedot

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus! 18.10.2013 Eloisa ikä -ohjelma Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv Movdegis

Lisätiedot

RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina. Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus

RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina. Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus RuutiBudjetti, nuoret budjetin ja toiminnan suunnittelijoina Inari Penttilä, suunnittelija & Ville Jämiä, nuoriso-ohjaaja nuorisoasiainkeskus Vallanjakoa nuorille (Georg Boldt, Pro Gradu, 2014) RuutiBudjetti

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen

Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen 16.9.2013 31.3.2015 Projektipäällikkö Jari Latvalahti, EETU ry Sitran Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä -avainalue 6 suuren valtakunnallisen eläkeläisjärjestön

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Osallistamisen käytännöt

Osallistamisen käytännöt Osallistamisen käytännöt Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto CHAMP-työpaja 4.5.2010, Tampere Esityksen sisältö Osallistaminen kuntien ilmastotyössä Keskustelutilaisuudet Tilaisuuksien fasilitointi

Lisätiedot

Kaupungin työntekijöiden osallisuuskoulutus Vantaalla Miksi ja miten

Kaupungin työntekijöiden osallisuuskoulutus Vantaalla Miksi ja miten Kaupungin työntekijöiden osallisuuskoulutus Vantaalla Miksi ja miten Konserni- ja asukaspalvelut/kuntalaispalvelut Miksi osallisuuskoulutusta tarvitaan Demokratia uudessa kuntalaissa (410/2015) Kuntalain

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA Lapin aluehallintovirasto, Lapin liitto, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin taidetoimikunta, Terveys ry ja

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Kehittäjäasiakastoiminta i t i i t Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien l osallistumista i t palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Velvoitteet vanhustyössä Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki 10 Kunnan voimavarat:

Vanhuspalvelulaki 10 Kunnan voimavarat: Kunnanhallitus 19 12.01.2015 Kunnanhallitus 62 16.02.2015 Vanhusneuvoston asettaminen vuosille 2015-2016 Khall 12.01.2015 19 Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Jyväskylän strategiapäivitys. Kaupunginvaltuuston seminaari Kehitysjohtaja Harri Hyvönen

Jyväskylän strategiapäivitys. Kaupunginvaltuuston seminaari Kehitysjohtaja Harri Hyvönen Jyväskylän strategiapäivitys Kaupunginvaltuuston seminaari 13.3.2017 Kehitysjohtaja Harri Hyvönen Lähtökohtana nykyinen strategia 8.3.2017 2 Kaupunkistrategian taustaa ja tavoitteet TAUSTAA; Rohkeasti

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

Elintarviketoimialan Kasvupolku keväällä 2017

Elintarviketoimialan Kasvupolku keväällä 2017 Elintarviketoimialan Kasvupolku keväällä 2017 Järjestäjänä Savogrow Oy & kumppanit Tule mukaan kumppaniksi Suomen suurimpaan yritysten sparrausprosessiin! Kasvu Open haastaa start again -yritykset kasvuun

Lisätiedot

AVAUS 2013 2015 Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin. 10.9.2014/Anu Tuominen

AVAUS 2013 2015 Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin. 10.9.2014/Anu Tuominen AVAUS 2013 2015 Tuokioita Hyvinvoinnin tarjottimen kehittämisestä palvelumuotoilun keinoin 10.9.2014/Anu Tuominen AVAUS -hanke Kehittämisvaihe 2013 2015 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Viisi syytä hyödyntää osallistuvaa budjetointia. Kuntamarkkinat Ritva Pihlaja asiantuntija, Bartsys Oy

Viisi syytä hyödyntää osallistuvaa budjetointia. Kuntamarkkinat Ritva Pihlaja asiantuntija, Bartsys Oy Viisi syytä hyödyntää osallistuvaa budjetointia Kuntamarkkinat 13.9.2017 Ritva Pihlaja asiantuntija, Bartsys Oy ritva@pihlaja.fi 0400 895140 Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa -opas ilmestyi

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSFOORUMI

TYÖLLISYYSFOORUMI TYÖLLISYYSFOORUMI 16.9.216 PALAUTERAPORTTI Kirjoittajat: Anu Järvinen, Laura Kallio ja Jemina Niemi, Osuuskunta Motive Työllisyysfoorumi järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa 16.9.216. Järjestelyistä

Lisätiedot

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Asiakasraati Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut 21.9.2016 Asiakasraati aloittanut toimintansa maaliskuussa 2008 on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden osallisuus-

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13

Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 153/00.00 02 00/2013 YV 13 Yhtymävaltuusto 13 11.02.2013 Hallitus 146 05.03.2013 Hallitus 328 21.08.2013 Valtuustoaloite: Koulutusta ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista sekä

Lisätiedot