SATAKUNNAN ENSIMMÄINEN IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI Loppuraportti Säkylän kunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNNAN ENSIMMÄINEN IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI 4-7.9.2012. Loppuraportti Säkylän kunta"

Transkriptio

1 SATAKUNNAN ENSIMMÄINEN IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI Aristoteles näki arvon siinä, että tavalliset ihmiset keskustelevat, väittelevät ja päättävät yhdessä kansankokouksissa; verrattuna siihen, että asiantuntijat päättäisivät yksinään Loppuraportti Säkylän kunta

2 Sisällysluettelo 1.0 Mikä on kansalaisraati? Deliberatiivinen demokratia Kansalaisraadin toteutus Miksi Säkylässä? Ikäihmisten osallisuus Ikäpoliittinen strategia lähtökohtana Kansalaisraatiprosessin keskeisimmät vaiheet Vapaaehtoisten rekrytointi Asiantuntijoiden rekrytointi Kansalaisraadin päivien kulku Päivä Päivä Päivä Päivä Julkilausuma Kansalaisraatilaisten palautetta Liitteet Liite 1. Ikäihmisten kansalaisraadin hankehenkilökunta Liite 2. Ikäihmisten kansalaisraadin mainosjuliste Liite 3. Ikäihmisten kansalaisraadin ilmoittautumislomake Liite 4. Ikäihmisten kansalaisraadin kokoonpano Liite 5. Ikäihmisten kansalaisraadin aikataulu Kuvia kansalaisraadin päivistä Lähteet

3 1.0 Mikä on kansalaisraati? Kansalaisraati (Citizens Jury) edustaa uudenlaista vaikuttamisen kanavaa, joka on kansainvälisesti yksi eniten toteutetuista deliberatiivisen demokratian muodoista. Suomessa kansalaisraateja on toteutettu vasta muutama, vaikka kokemukset ulkomailta ovat erinomaiset. (Raisio & Vartiainen 2011, ) Kansalaisraadin keskeisimpiä etuja ovat päätöksenteon tueksi saatava tieto ja yhteisymmärryksen kasvu silloin, kun joudutaan ratkaisemaan vaikeita ongelmia. Ne nostavat myös kuntalaisten huomion sellaisiin yhteiskunnallisiin asioihin, jotka muuten jäisivät vain päättäjien ratkaistavaksi. Hyödyllisenä voi myös pitää itse prosessia, joka vaatii kuuntelemaan toisten mielipiteitä ja sovittamaan omat mielipiteensä muiden mielipiteisiin. (Raisio & Vartiainen 2011, ) Kansalaisraadin esikuvana toimivat amerikkalaisten tuomioistuinten valamiehistö, jossa valamiehet todistusaineiston kuulemisen ja syvällisen keskustelun jälkeen päätyvät esittämään tuomionsa. Samoin kansalaisraadissa joukko ihmisiä kokoontuu yhteen käsittelemään heille annettua kysymystä. (Raisio & Vartiainen 2011, 37.) Kansalaisraati sopii myös erinomaisesti ns. pirullisten ongelmien (wicked problems) ratkaisuun, joka teki siitä sopivan ja käyttökelpoisen konseptin Säkylässä. Pirullista ongelmaa voidaan luonnehtia mm. seuraavasti: 1. Pirullisiin ongelmiin ei välttämättä ole lainkaan ratkaisuja 2. Pirullisiin ongelmiin voi olla runsaasti ratkaisuja 3. Pirullisiin ongelmiin voi olla myös runsaasti sellaisia ratkaisuja, joita ei edes tulla ajatelleeksi 4. Kysymys onkin luovuudesta keksiä uusia ratkaisuja (Raisio 2010; Camillus 2008) 1.1 Deliberatiivinen demokratia Deliberatiivinen demokratia voidaan suomentaa harkitsevaksi, pohdiskelevaksi tai keskustelevaksi demokratiaksi. Sen klassinen ideaali voidaan tiivistää seuraavasti: 1. Joukko ihmisiä kokoontuu yhteen käsittelemään valittua alueellista tai kansallista asiaa 2. Saapuessaan paikalle heillä on kullakin oma näkemyksensä siitä, miten kohteeksi valittu asia tulisi ratkaista. Deliberaation tarkoitus on kuitenkin se, että osallistujat pohtivat ja keskustelevat valitusta teemasta avoimesti ja toisiaan kunnioittaen 3. Tavoitteena on, että keskusteluja ohjaa kognitiivinen järkeily, ei vallankäyttö. Osallistujat ovat toki alttiita ryhmän vaikutuksille. Ryhmävaikutukset näkyvät kuitenkin vain siinä mielessä, että 2

4 osallistujat voivat olla valmiita muuttamaan omia mielipiteitään silloin kun faktat ja perustelut antavat siihen aihetta 4. Osallistujien oman edun tavoittelu hälvenee keskustelun fokusoituessa konsensukseen ja yhteiseen hyvään. Kun osallistujat vaihtavat mielipiteitä ja kuuntelevat toistensa perusteluja he päätyvät lopulta yhteiseen näkemykseen siitä, miten deliberaation kohteena ollut asia kannattaisi ratkaista (Raisio & Vartiainen 2011, ) 1.2 Kansalaisraadin toteutus Jefferson Center on yhdysvalloissa toimiva voittoa tavoittelematon järjestö, joka on rekisteröinyt kansalaisraati tavaramerkin. Rekisteröintiä ei ole kuitenkaan tehty kaupallisista syistä, vaan sen tarkoituksena on suojella kansalaisraati menetelmän integriteettiä ja sen myötä koko prosessin legitimiteettiä. (www.jefferson-center.org) Suomessa kansalaisraati hakee vasta konseptina paikkaansa ja sitä on sovellettu muutamalla eri tavalla, kuitenkin kunnioittaen sen perusajatusta ja toteuttamisen ideaa. Kansalaisraadin perusideassa on muutama kohta, joka tekee siitä ainutlaatuisen vaikuttamisen kanavan. Mm. aiheen valinta, raatilaisten rekrytointi, asiantuntijoiden rekrytointi, päivien kulku, deliberaatio ja julkilausuman laatiminen ovat tärkeimpiä vaiheita kansalaisraati prosessissa. 1. Aiheen valinta. Toteuttaja tahoilla pitää olla selvä visio aiheesta, jonka perusteella kansalaisraati tulisi järjestää. 2. Raatilaisten rekrytointi. Kansalaisraatiin kerätään vapaaehtoisia ihmisiä n Alle 30 hengen raati mahdollistaa laadukkaat deliberaatiokeskustelut sekä inhimilliset resurssit. 3. Asiantuntijoiden valinta. Raatiin kutsutaan muutama, aiheen kannalta relevantti asiantuntija-todistaja, joita kansalaisraatilaiset saavat kuulustella lisätäkseen tietoisuuttaan käsiteltävästä teemasta. 4. Päivien kulku. Varsinainen raati voidaan järjestää 2-4 päiväsenä tapahtumana, kuitenkin seuraten alkuperäistä mallia: 1. asiantuntijoiden kuulustelu 2. deliberaatio keskustelut 3. julkilausuman laatiminen. 5. Deliberaatio keskustelut. Kansalaisraatilaiset käsittelevät aihetta keskustelemalla siitä koulutettujen puheenjohtajien johdolla pienryhmissä sekä koko ryhmän kesken 6. Julkilausuman laatiminen. Lopuksi raatilaiset laativat aiheesta julkilausuman, jossa ilmenevät heidän yhteiset näkemyksensä käsiteltävästä aiheesta. ( The Jefferson Center 2004) 3

5 Edellä mainitulla prosessilla pyritään seuraavaan kolmiportaiseen malliin: (Yankelovich & Friedman 2010, 18 20) Koko prosessia hallitsee ammattitaitoinen hankehenkilöstö, jonka tärkein moottori on projektityöryhmä. Työryhmään kuuluvat projektipäällikkö ja muu projektihenkilöstö sekä fasilitaattorit eli deliberaatiokeskustelujen puheenjohtajat. Tärkeä osa hankehenkilöstöä on myös ohjausryhmä. Sen tarkoituksena on olla yleinen neuvonantaja, varmistaa prosessin oikeudenmukaisuus, valita asiantuntijat, määritellä kansalaisraadin käsiteltävä asia, tarkentaa kansalaisraadin rakennetta sekä antaa vinkkejä markkinoinnissa yms. Ohjausryhmän tulisi olla myös mahdollisimman edustettu ja pitää sisällään kaikkien sidosryhmien jäseniä, jotta koko prosessin legitimiteetti pysyisi korkeana. (Raisio & Vartiainen 2011, ) 2.0 Miksi Säkylässä? Säkylän kunnan perusturvatoimen tilanne oli keväällä 2012 erittäin otollinen käynnistää kansalaisraati prosessi. Tulevan ikäpoliittisen strategian suunnittelu oli alkanut aikaisemmin keväällä ja ikäihmisten osallisuutta haluttiin näkyväksi koko strategiaprosessin ajan. Osallistaminen aloitettiin BIKVA-arviointimallia hyödyntäen. Mallin mukaisesti Säkylässä tehtiin kolme ryhmähaastattelua, jonka tuloksia arvioitiin portaittain BIKVA-arviointimallin mukaisesti. Haastatteluilla 4

6 kerättyjä paikallisten ikäihmisten ajatuksia tulevaisuuden palveluista hyödynnettiin myöhemmin lähes suoraan kunnan ikäpoliittisessa strategiassa. Osallistamista ei kuitenkaan haluttu jättää ainoastaan strategiaprosessin alkuun, vaan sen haluttiin jatkuvan aina loppuun saakka, joka johti lopulta kansalaisraadin järjestämiseen. 2.1 Ikäihmisten osallisuus Kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oltava edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan lain mukaan edistää erityisesti mm.: tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa sekä avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua. (Kuntalaki 1995, 4 luku 27.) Myös Ikäihmisten palveluiden laatusuositusten mukaan kuntalaisille on turvattava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa ikääntymispolitiikan strategiseen suuntaamiseen ja palvelujen laadun kehittämiseen. Tämä edellyttää, että kunnan ikäihmisten erilaiset voimavarat, kuten poliittiset, sosiokulttuuriset ja taloudelliset voimavarat, otetaan paremmin huomioon paikallisella tasolla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, ) Niin ikään tuleva laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista vaatii ikäihmisten osallistumismahdollisuuksien vahvistamista. Laki luonnoksen mukaan lain tavoitteena on parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta vaikuttaa elinolojaan koskevien päätösten valmisteluun ja ikääntyneelle väestölle tärkeiden palvelujen kehittämiseen kunnassa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, ) 2.2 Ikäpoliittinen strategia lähtökohtana Kansalaisraadin yhdistäminen sopi strategiaprosessiin erinomaisesti, koska nyky-yhteiskunta vaatii julkisten suunnitelmien teossa myös sitä koskevien ihmisten mielipiteitä. Myös Säkylän kannalta uuden konseptin kokeilu oli kannattavaa, koska kunnan ikäpoliittisen strategian kantava teema oli ikäihmisten aktivointi ja osallisuus. Koko strategian saattaminen kansalaisraadin käsiteltäväksi olisi työllistänyt raatilaiset useiksi viikoiksi. Järkevintä olikin tehdä kansalaisraatilaisille erillinen luonnos ikäpoliittisesta strategiasta, johon oli nostettu askarruttavimmat teemat sekä sellaiset aiheet, joihin strategiatyöryhmä kaipasi lisää kuntalaisten näkemyksiä. 5

7 Kansalaisraadille annettiin mahdollisuus päästä suunnittelemaan seuraavia strategiasta nostettuja aiheita: 3.0 Kansalaisraatiprosessin keskeisimmät vaiheet Projektityöryhmän mukaan kansalaisraadin seuranta voidaan kiteyttää muutamaan keskeiseen vaiheeseen, jotka mahdollistavat kansalaisraadin onnistumisen. Keskeisimmät vaiheet ovat vapaaehtoisten ja asiantuntijoiden rekrytointi sekä varsinaiset kansalaisraatipäivät. 3.1 Vapaaehtoisten rekrytointi Uuden tuntemattoman konseptin käyttäminen, johon ihmisten piti vapaaehtoisesti osallistua, osoittautui hyvin haastavaksi projektiksi. Paikalliset eläkeläiset suhtautuivat erittäin varovaisesti kansalaisraadin ideaan ja vielä enemmän sen järjestäjätahoon, eli kuntaan. 6

8 Haasteiksi vapaaehtoisten rekrytoinnille osoittautuivat: 1. Äärimmäinen varovaisuus uuttaa konseptia kohtaan. Kansalaisraati oli täysin tuntematon paikallisille ikäihmisille 2. Kunta järjestäjänä. Kuntaan suhtauduttiin niin ikään hyvin varovaisesti ja se koettiin liian viralliseksi 3. Turhautuneisuus vaikuttamista kohtaan. Paikalliset vanhukset eivät uskoneet voivansa vaikuttaa kunnan asioihin 4. Kesä osoittautui myös vaikeaksi ajankohdaksi. Eläkeläisjärjestöt kokoontuivat hyvin vähän ja monet paikallisten ikäihmisten foorumit olivat kesällä hiljaisia (lukuun ottamatta toria) Voimavarojen panostaminen tehokkaaseen markkinointiin nousi lopulta yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi, jotta onnistuttiin järjestämään toimiva kansalaisraati. Ilmoittautumisaika ikäihmisten kansalaisraatiin oli heinäkuun alusta elokuun kolmanteen päivään saakka. Tuona aikana kansalaisraadin markkinointia tehtiin hyvin aktiivisesti. Markkinointisuunnitelmaan kuului: 1. Yksi iso (lähes aukeama) lehtijuttu paikallislehti Alasatakunnassa sekä muutamia pieniä juttuja muissa alueen sanomalehdissä 2. A1-kokoisten julisteiden jakaminen ympäri kuntaa 3. Useita rekrytointitapaamisia paikallisten eläkeläisryhmien kanssa 4. Projektityöryhmän edustajan rekrytointi kunnan vilkkaalla torilla Lopulta mukaan saatiin tarpeeksi iso ryhmä paikallisia ikäihmisiä ja kansalaisraati päästiin järjestämään onnistuneesti. Huomionarvoista rekrytoinnissa on kuitenkin tulevia kansalaisraateja ajatellen edustettavuuden varmistaminen. Miten saada ikäihmiset vakuuttuneiksi vaikuttamisen todellisuudesta? Miten kansalaisraati tulee esitellä tarpeeksi yksinkertaisena, jotta sitä on helppo lähestyä? Miten saada vähemmän koulutetut ja aktiviteettien ulkopuolella elävät ihmiset ilmoittautumaan kansalaisraatiin? 3.2 Asiantuntijoiden rekrytointi Kesä ja sen mukanaan tuomat kesälomat osoittautuivat myös asiantuntijoiden rekrytoinnissa haastavaksi tekijäksi. Melko nopea aikataulu oli niin ikään este muutamille henkilöille. Kymmenien puheluiden ja sähköpostien jälkeen asiantuntijaryhmä saatiin kuitenkin koottua ja loppujen lopuksi paikalle kutsutut henkilöt olivat omanalansa tunnettuja asiantuntijoita. 7

9 Ikäihmisten kansalaisraadin asiantuntijoina toimivat: Yleisasiantuntija vanhuudesta: Geriatrian erikoislääkäri Laura Jartti Muistisairaudet: Geriatrian erikoislääkäri Markus Halminen Aktiivinen ikääntyminen: Jere Rajaniemi (VTM, sosiologi) Ikäinstituutista Neuvonta: Vanhustyön keskusliitossa ohjelmapäällikkönä toimiva Reija Heinola (virkavapaalla terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kehittämispäällikön tehtävistä) Omaishoito: Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n aluekoordinaattori Pia Järnstedt Säkylän rakenteelliset tekijät: Perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää Kokemusasiantuntija: Tehostetun palveluasumisyksiön asukas Martti Halme 3.3 Kansalaisraadin päivienkulku Kansalaisraatiprosessi saatiin päätökseen , kun vuorossa olivat varsinaiset raatipäivät. Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan paremmin, miten varsinainen kansalaisraati eteni Päivä 1. Kansalaisraadin ensimmäinen päivä sujui erinomaisesti. Päivän kulku seurasi suunniteltua aikataulua lähes poikkeuksetta. Ensimmäisenä perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää avasi tilaisuuden ja toivotti raatilaiset tervetulleiksi, jonka jälkeen projektikoordinaattori Kari Kankaanranta kertasi raatilaisten kanssa tulevien päivien tapahtumat ja vastaili raatilaisten viimeisiin kysymyksiin ennen varsinaista alkua. Raadin avaus menikin hieman suunniteltua nopeammin, joten aikaa jäi vielä runsaasti ennen ensimmäisen asiantuntijan, geriatrian erikoislääkäri Markus Halmisen luentoa. Ylimääräinen aika käytettiin raatilaisten keskusteluun vanhuudesta ja vanhenemisesta sekä harjoiteltiin torstain pienryhmäkeskusteluja. Kahvit päästiin nauttimaan aikataulun mukaisesti ja tilaisuuden ensimmäinen asiantuntijakin aloitti sovitun tarkasti kello 15:00. Markus Halmisen luento oli erinomainen, joka varmasti herätti raatilaisissa mielenkiintoa muistisairauksia kohtaan. Luento herätti myös muutamia kysymyksiä sekä keskustelua pöydissä, joka oli niin ikään toivottu reaktio. Ensimmäinen päivä päästiin päättämään aikataulun mukaisesti kello 15:45 Halmisen luentoon, joka antoi hyvät eväät torstain keskusteluja silmälläpitäen. Huomionarvoista ensimmäisen päivän järjestelyistä: Väljät aikataulut antoivat mahdollisuuden rentoon keskusteluun, joka karisti raatilaisista ylimääräisen jännityksen pois. Tärkeää on myös varata aikaa 8

10 kansalaisraatikonseptin selvittämiseen raatilaisille, jotta kenelläkään ei ole epäselvyyttä tulevien päivien tapahtumista tai omasta roolista. Säkylässä raatilaiset olivat jo tietoisia kansalaisraadista ja päivien ohjelmista, koska ne oli käyty selvittämässä jokaisella raatilaiselle henkilökohtaisesti ennen varsinaisia kansalaisraatipäiviä. Edellä mainittu valmistelu on suositeltavaa myös tulevaisuudessa, koska se tekee varsinaisten raatipäivien aloittamisen huomattavasti helpommaksi, koska jokainen raatilainen tuntee tällöin tehtävänsä ja raadin idean ennen varsinaisia raatipäiviä Päivä 2. Kansalaisraadin toinen varsinainen päivä koostui kokonaan asiantuntijoiden luennoista. Päivä aloitettiin aamulla kello 10:00 perusturvajohtaja Kalevi Mäkipään luennolla, joka käsitteli Säkylän rakenteellisia tekijöitä kunnan väestöstä ja palveluista. Toisena luennoijana oli Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n aluekoordinaattori Pia Järnstedt. Hänet oli kutsuttu asiantuntijaksi omaishoidosta. Ruokailemaan päästiin suunnitelman mukaan kello 11:00, jonka jälkeen päivän luentoja jatkoi kello 12:00 Jere Rajaniemi Ikäinstituutista. Rajaniemen luento käsitteli aktiivista ikääntymistä. Toisen päivän neljäs luento oli neuvontapalveluista, joiden asiantuntijaksi oli kutsuttu Vanhustyön keskusliitosta Reija Heinola. Päivän päätti geriatrian erikoislääkäri Laura Jartin luento, joka käsitteli yleisesti vanhuutta ja vanhenemista. Toinen päivä sujui suunnitelmien mukaan ja raatilaiset sekä henkilökunta pääsivät nauttimaan erinomaisista asiantuntijaluennoista koko päivän ajan. Asiantuntijoiden luennot herättivät raatilaisissa myös sopivassa määrin kysymyksiä, joihin luennoitsijoilla oli aikaa vastata ja herätellä keskustelua kolmannelle päivälle. Huomionarvoista toisesta päivästä: Asiantuntijaluentojen kuuntelu kokopäivän ajan saattaa olla joillekin melko raskasta. Luentojen jakaminen usealle päivälle olisikin suositeltavaa, jotta jäisi enemmän aikaa myös keskusteluilla luentojen välissä. Säkylässäkin asiantuntijaluentoja olisi voitu jakaa hieman enemmän. Esimerkiksi ensimmäisellä päivälle olisi mahtunut vielä toinen luento. Asiantuntijoista pitää muistaa kuitenkin heidän tärkein tarkoituksensa: raatilaiset saavat tarvittavan informaation ja jää aikaa heidän tarkentaville kysymyksilleen. Asiantuntijoiden jakamista useille päiville kannattaakin harkita joka kerta erikseen mm. raatilaisten vireystilan huomioon ottaen. Säkylän käyttämä malli osoittautui loppujen lopuksi toimivaksi ja raatilaiset olivat tarvittavan pirteitä kokopäivän ajan, eli luennot saatiin kaikki kuunneltua jo toisena päivänä, jolloin kolmas päivä saatiin pyhittää kokonaan deliberaatio keskusteluille. 9

11 3.3.3 Päivä 3. Kansalaisraadin kolmas päivä koostui pääasiassa deliberaatio keskusteluista. Päivä avattiin kuitenkin viimeisen erityisasiantuntijan lyhyellä luennolla. Kello 9:00 kansalaisraadille esiintyi tehostetun palveluasumisyksikön asukas Martti Halme. Hän kertoi elämästään asumisyksikössä ja vastaili raatilaisten kysymyksiin jokapäiväisestä elämästään. Kokemusasiantuntijan luennon jälkeen päästiin aloittamaan päivän varsinainen teema eli deliberaatio keskustelut. Päivän rakenne koostui pienryhmäkeskusteluista, sekä päivän päätteeksi koko ryhmän yhteisestä keskustelusta. Pienryhmäkeskustelut toteutettiin kolmessa, noin viiden hengen ryhmässä, joissa oli mukana fasilitaattori ja häntä sihteerin tehtävässä avustanut Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelija. Aamupäivä keskusteltiin samoilla kokoonpanoilla ja ruoan jälkeen pienryhmien henkilöitä sekoitettiin, jotta saatiin uudenlaisia näkökulmia teemoihin. Keskustelut käytiin hyviä tapoja kunnioittaen eli ei puhuttu toisten päälle ja kuunneltiin muita ryhmän jäseniä. Keskustelut sujuivatkin erinomaisesti ja kehitysideoita tuli paljon. Myös fasilitaattorit toimivat ammattitaitoisesti ja jakoivat puheenvuoroja, ottamatta kuitenkaan kantaa keskusteltaviin aiheisiin. Pienryhmä keskustelujen jälkeen opiskelijat ja muu henkilökunta vetäytyivät syrjään tekemään yhteenvetoa pienryhmä keskusteluista ja keräämään yhteen ryhmissä eniten kannatettuja kehitysideoita. Samaan aikaan tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Päivi Åberg johti koko ryhmän välistä keskustelua. Päivä sujui suunnitelmien mukaan ja raatilaiset saivat muodostettua henkilökunnan avustuksella hyvän rungon julkilausumalle, joka viimeisteltiin neljäntenä päivän. Huomionarvoista kolmannen päivän tapahtumista: Fasilitaattoreilla on erittäin tärkeä tehtävä toimia pienryhmien puheenjohtajina ja pitää raatilaiset aiheessa. Myös pienryhmissä toimimista kannattaisi selventää tehokkaammin raatilaisille ja tehdä selvät suunnitelmat fasilitaattoreiden kesken käsiteltävien aiheiden järjestyksestä, aikatauluista sekä löytää sama linja jokaiseen pienryhmään. Kokemusasiantuntijan valmentaminen hänen tehtäväänsä on myös tärkeä seikka, joka pitää huomioida kansalaisraadin valmisteluissa, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä. Esitys ja mahdolliset kysymykset kannattaa käydä huolella läpi ennen varsinaisia raatipäiviä Päivä 4. Kansalaisraadin neljäs päivä päätti neljän kuukauden prosessin ja varsinaiset neljä raatipäivää kello 14:00. Päivän pääteema oli julkilausuman valmistaminen, jonka jälkeen se luovutettiin 10

12 perusturvalautakunnan puheenjohtaja Anna-Liisa Kärille, kunnanjohtaja Teijo Mäenpäälle sekä perusturvajohtaja Kalevi Mäkipäälle. Päivän päätteeksi pidettiin vielä lehdistötilaisuus kello 13:00. Julkilausuman muodostuminen sujui yllättävän hyvin, ja siihen saatiin koottua keskusteluista nousseita, yhteisiä kehitysideoita, joita kaikki raatilaiset kannattivat. Julkilausuman tekemistä helpotti huomattavasti kolmannen päivän päätteeksi muodostettu yhteenveto deliberaatio keskusteluista. Huomionarvoista päätöspäivästä: Julkilausuma on hyvä tehdä yhteistyössä henkilökunnan kanssa, koska aikaa on rajatusti. Kansalaisraadin legitimiteetin kannalta julkilausumassa pitää näkyä ainoastaan raatilaisten ideoita ja ehdotuksia. Virkamiehet, poliittiset tahot tai henkilökunta eivät saa ottaa kantaa sisällöllisiin asioihin. Julkilausuman eteneminen kannattaa myös selventää tarkasti kansalaisraatilaisille, jotta he tietävät mitä tuotokselleen tapahtuu. 11

13 Julkilausuma 12

14 Kansalaisraatilaisten palautetta Raatilaisten kokemukset kansalaisraadista olivat kaikilla mukanaolijoilla erinomaiset. Konseptille toivottiinkin jatkoa tulevaisuudessa niin Säkylässä, kuin myös muualla Suomessa. Kiitosta saivat erityisesti järjestelyt ja laadukkaat asiantuntijat. Vaikka suurimmalle osalle raatilaisista vapaaehtoiseksi ilmoittautuminen oli ollut nihkeää ja epäilys kansalaisraadin mahdollisuuksista oli ollut melko suurta, oli kaikki raadin jälkeen hyvin iloisia siitä, että olivat päässeet mukaan ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Monelta raatilaiselta tuntuikin päivien myötä jopa unohtuvan päätöksentekoon vaikuttamisen mahdollisuus ja iloksi nähtiin tilaisuus itsessään, eikä ainoastaan sen mahdollisuudet kuntalaisten osallistajana. Jo pelkästään asiantuntijaluennot ja mahdollisuus kuulla alansa ammattilaisia oli monelle ikimuistoinen ja hyvin opettavainen kokemus. Niin ikään ruoka- ja kahvitarjoiluja kiiteltiin kovasti, mikä vaikuttaa järjestäjän taholta pieneltä asialta, mutta joka oli raatilaisille tärkeää. Kiitoksia ja kehuja tuli lopulta jokaiselta osa-alueelta, mukaan lukien mm. keskustelujen sujuvuus, joustavat aikataulut, hyvät ennakkovalmiudet ja opastamiset ennen kansalaisraatia, mielenkiintoiset käsiteltävät aiheet sekä viihtyisä työilmapiiri. Projektin henkilöstössä ja fasilitaattorina mukana ollut Hanna Nyfors tarkasteli kansalaisraadin jälkeen raatilaisten kokemuksia vanhuudesta lyhyellä kyselylomakkeella. Vastauksien narratiivisessa tarkastelussa kansalaisraadin kokemukset erottuivat seuraavasti: Ikäihmiset pääsivät nyt osallistumaan ja vaikuttamaan vanhuspalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Kansalaisraati käytäntö tulisi ottaa käyttöön kaikissa maamme kunnissa. Raati esitti kansalaisraatikäytännön jatkamista. Näin myös seuraavat ikääntyvät kuntalaiset pääsevät aikanaan osallistumaan ja edistämään ikäihmisten hyvinvointia 13

15 Liitteet Liite 1. Ikäihmisten kansalaisraadin hankehenkilökunta Kansalaisraadin ohjausryhmään kuuluivat: Sari Huhtinen (Attendo) Hanna Nyfors (Kaste hankkeen projektipäällikkö) Kalevi Mäkipää (Säkylän perusturvajohtaja) Armi Kreivilä (Säkylän vanhustyön- ja kotihoidonohjaaja) Anneli Luoto (seniori asiantuntija) Kari Kankaanranta (projektikoordinaattori/ohjausryhmän sihteeri) Projektityöryhmä: Kalevi Mäkipää (Perusturvajohtaja/projektipäällikkö) Sini Rekola (Markkinointi sihteeri) Kari Kankaanranta (projektikoordinaattori) Fasilitaattorit (pienryhmien puheenjohtajat): Hanna Nyfors Heli Toroska Kari Kankaanrata Puheenjohtajien tukena kolme satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijaa sihteereinä ja heidän esimiehenä toimi Sari Huhtinen Mentori: Harri Raisio (Tutkija tohtori, Vaasan yliopisto) Puheenjohtaja Päivi Åberg Seuranta & arviointi Loppuraportin vastuuhenkilö Kari Kankaanranta Pro gradu tutkielman aiheesta tekee Maarit Raukola 14

16 Liite 2. Ikäihmisten kansalaisraadin mainosjuliste 15

17 Liite 3. Ikäihmisten kansalaisraadin ilmoittautumislomake 16

18 Liite 4. Ikäihmisten kansalaisraadin kokoonpano Silja Saveljeff Anneli Lallukka-Vanhanen Lasse Vanhanen Helvi Rekola Suoma Tirkkonen Eeva-Liisa Kotsalo Jenny Hutri Ilmi Suutari Kauko Aalto Matti Liukkonen Olavi Mäkinen Jaakko Aalto-Setälä Päivi Aalto-Setälä Terttu Pesonen Arja Salonen Riitta Saajoranta-Huitu 17

19 Liite 5. Ikäihmisten kansalaisraadin aikataulu 4.9 Kansalaisraadin avaustilaisuus klo 13:30 16:00. 13:30 14:30 Perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää avaa tilaisuuden, jonka jälkeen raatilaisille tarkennetaan kansalaisraati konseptin idea, sekä tulevien päivien tapahtumat 14:30 15:00 Kahvitarjoilu 15:00 15:45 Geriatrian erikoislääkäri Markus Halmisen luento muistisairauksista 5.9 Asiantuntijoiden luennot klo 10:00 15:30 10:00 10:15 Perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää selvittää raatilaisille Säkylän rakenteellisia tekijöitä ja tulevia muutoksia 10:15 11:00 Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n aluekoordinaattori Pia Järnstedt luennoi omaishoidosta 11:00 12:00 Ruokailu 12:00 12:45 Jere Rajaniemi (VTM, sosiologi) Ikäinstituutista luennoi aktiivisesta ikääntymisestä 12:45 13:30 Vanhustyön keskusliitossa ohjelmapäällikkönä toimiva Reija Heinola Luennoi neuvontapalveluista 13:30 14:00 Kahvitauko 14:00 14:45 Geriatrian erikoislääkäri Laura Jartti luennoi vanhuudesta ja vanhenemisesta 14:45 15:30 Keskustelua päivän teemoista 6.9 Deliberaatio keskustelut klo 09:00 15:30 09:00 09:30 Kokemus asiantuntija: paikallinen ikäihminen kertoo elämästään tehostetun palveluasumisen yksikössä 09:30 11:00 Pienryhmäkeskustelua (kahvitarjoilu keskustelujen yhteydessä) 11:00 12:00 Ruokailu 12:00 13:00 Pienryhmäkeskustelut jatkuvat uusilla kokoonpanoilla 13:00 15:30 Keskustelua koko ryhmän kesken sekä julkilausuman luonnostelua (kahvitarjoilu keskustelujen yhteydessä) 7.9 Julkilausuman laatiminen sekä lehdistötilaisuus 08:00 14:00 08:00 11:30 Julkilausuman laatimista (kahvitarjoilu työskentelyn yhteydessä) 11:30 12:30 Ruokailu 13:00 Lehdistötilaisuus & kahvitarjoilu 14:00 Kansalaisraadin päätös 18

20 Kuvia kansalaisraadin päivistä 19

21 20

22 Lähteet: Camillus 2008, Strategy as a wicked problem, Harvard business review Jefferson Center 2004, Citizens Jury Handbook Kuntalaki /365 Raisio & Vartiainen 2011, Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen - Deliberatiivisesta demokratiasta ja kansalaisraatien toteuttamisesta Suomessa, Helsinki Raisio 2010, Embracing the Wickedness of Health Care, Vaasan yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, Ikäihmisten palveluiden laatusuositus, Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (laki luonnos ja keskeisimmät perustelut), Helsinki viitattu Yankelovic & Friedman 2010, Toward Wiser Public Judgment, Nashville 21

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen Sote-uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä Kimi Uosukainen, puheenjohtaja 3.6.2016 Helsinki Mikä on Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto? Nuorten osallisuuden asiantuntijajärjestö, joka on perustettu vuonna

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen asiakasraati

Vanhuspalvelujen asiakasraati Vanhuspalvelujen asiakasraati 14.10.2015 14.10.2015 tapaaminen Tervetuloa asiakasraatiin Lyhyt esittelykierros Ketä me olemme ja miksi haluamme olla täällä Mikä ja miksi asiakasraati Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen Uusi kuntalaki 2015 - Demokratia ja osallistuminen Kuntamarkkinat 10- Mervi Kuittinen Laissa säädettäisiin: Kunnan asukkaiden osallistumisoikeutta koskeva luku (5. luku) kunnan asukkaiden äänioikeudesta

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS Aika: torstai 26.8.2010 kello 9.01 10.56 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Suolahden palvelukeskus, sosiaalitoimiston kokoushuone (Suojarinne 21) Otsikko Sivu

Suolahden palvelukeskus, sosiaalitoimiston kokoushuone (Suojarinne 21) Otsikko Sivu ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2014 1 Vanhusneuvosto AIKA 15.09.2014 kello 09:10-12:50 PAIKKA Suolahden palvelukeskus, sosiaalitoimiston kokoushuone (Suojarinne 21) LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Kohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä. Kristiina Strandman, HTT Rovaniemi

Kohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä. Kristiina Strandman, HTT Rovaniemi Kohti tulevaa SOTEa käyttäjälähtöisen yhteiskehittämisen hengessä Kristiina Strandman, HTT 30.10.2015 Rovaniemi Kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristö on muuttunut 1970 Staattisuus

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA Lapin aluehallintovirasto, Lapin liitto, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin taidetoimikunta, Terveys ry ja

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki 10 Kunnan voimavarat:

Vanhuspalvelulaki 10 Kunnan voimavarat: Kunnanhallitus 19 12.01.2015 Kunnanhallitus 62 16.02.2015 Vanhusneuvoston asettaminen vuosille 2015-2016 Khall 12.01.2015 19 Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Kehittäjäasiakastoiminta i t i i t Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien l osallistumista i t palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Velvoitteet vanhustyössä Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos Mitä se osallisuus on? Missä ollaan ja miten tähän on tultu? Miten osallisuus näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Paliskunnan kokoustaito

Paliskunnan kokoustaito Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt -hanke Merja Mattila: Paliskunnan kokoustaito huhtikuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys Kokouksen vaiheita

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? ALUEELLINEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖ UHKA VAI MAHDOLLISUUS? UHKA 25.9.2012 2 MAHDOLLISUUS! 25.9.2012 3 Aluehallinnon yhteisen sisäisen turvallisuuden sihteeristön asettaminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 17.10.2013 www.kunnat.net/demokratiapaiva Euroopan neuvoston paikallisdemokratian viikko Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja avattiin allekirjoitettavaksi 15.10.1985.

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma 25.9.2014 / Tiina Kuru Henkilöstön näkökulma Työyhteisön jäsenten osallistuminen kehittämistyöhön on olennaista

Lisätiedot

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous

26.9.2011. Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Kainuun alueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman ohjausryhmän kokous Aika pe 23.9.2011 klo 9.00 11.00 Paikka Kajaanin kaupungintalon kokoustila Brahe Läsnä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Okkonen,

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 Vanhusneuvosto AIKA 13.05.2015 kello 09:00-11:06 PAIKKA Kartanonmäki ruokasalin kabinetti KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 8 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Varkauden ja Leppävirran alueen seututapaaminen 4.5.2012 Varkaudessa

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Varkauden ja Leppävirran alueen seututapaaminen 4.5.2012 Varkaudessa 1 Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Varkauden ja Leppävirran alueen seututapaaminen 4.5.2012 Varkaudessa Seututilaisuuden aluksi Elsa Paronen (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2016 1 AIKA 24.11.2016 klo 18:00 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 5 Jäsenen nimeäminen vapautusta pyytäneen

Lisätiedot

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö 24.10.2012, Kirjastoverkkopäivät

Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen. Heli Kautonen, palvelupäällikkö 24.10.2012, Kirjastoverkkopäivät Organisaatioiden mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa Finnan kehittämiseen Heli Kautonen, palvelupäällikkö 24.10.2012, Kirjastoverkkopäivät eli miten tehdään meidän Finna Heli Kautonen, palvelupäällikkö

Lisätiedot

Marjatta Suominen. Heikki Dahlbacka - Seija Kinnunen x Pirkko Leppänen x Marketta Rouvinen - Juhani Räihä - Olavi Tuikkanen. Hellevi Pekkarinen x

Marjatta Suominen. Heikki Dahlbacka - Seija Kinnunen x Pirkko Leppänen x Marketta Rouvinen - Juhani Räihä - Olavi Tuikkanen. Hellevi Pekkarinen x KINNULAN KUNTA PÖYTÄKIRJA Sivu Vanhus-ja vammaisneuvosto 1 Kokousaika 20.9.2016 kello 15 16.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat. Mikko Nislin

Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat. Mikko Nislin Kuntalaisten sähköiset vaikuttamiskanavat Mikko Nislin 5.6.2013 Kuntalaisten osallisuus Kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa päätöksiin, valintoihin ja palvelujen

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11 Aika 31.1.2017 kello 18.30 18.50 Paikka Tervakosken seurakuntakeskus Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif Ahvenjärvi Seppo Nurminen-Pulkkinen Enni Elo Irmeli Pihkala Isto Elo Joonas Poutiainen Upe

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

Oulun kaupungin vanhusneuvoston kokous 1/2013

Oulun kaupungin vanhusneuvoston kokous 1/2013 Pöytäkirja 1/2013 1(5) Oulun kaupungin vanhusneuvoston kokous 1/2013 Aika: ke 27.3.2013 klo 13.00 16.00 Paikka: Kaupungintalo, Oulu, Kirkkokatu 2a, kokoushuone 120 Läsnä: Antero Juntunen, puheenjohtaja

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kaupungin työntekijöiden osallisuuskoulutus Vantaalla Miksi ja miten

Kaupungin työntekijöiden osallisuuskoulutus Vantaalla Miksi ja miten Kaupungin työntekijöiden osallisuuskoulutus Vantaalla Miksi ja miten Konserni- ja asukaspalvelut/kuntalaispalvelut Miksi osallisuuskoulutusta tarvitaan Demokratia uudessa kuntalaissa (410/2015) Kuntalain

Lisätiedot

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 5/2016

Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 5/2016 Pöytäkirja 1 (12) Sote-Satakunnan johtoryhmän kokous nro 5/2016 Aika 19.4.2016 kello 18:00-19:53 Paikka Porin kaupunginhallituksen kokoushuone Allekirjoitukset Juha Vasama puheenjohtaja Aino-Maija Luukkonen

Lisätiedot

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 20.4.2016 Aikku Eskelinen, projektipäällikkö aikku.eskelinen.@spek.fi 040-834 4545 Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen 1.4.2015 31.7.2016 Omatoiminen varautuminen nouseva

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Asiakasraati Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut 21.9.2016 Asiakasraati aloittanut toimintansa maaliskuussa 2008 on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden osallisuus-

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

TTER-työryhmän toiminta

TTER-työryhmän toiminta TTER-työryhmän toiminta Taustaa Haluttiin varmistaa, että ei ole esteitä sille että TTER tukee koko aaltokenttää Tarkistaa, että säännöt vastaavat nykytoimintaa Päivittää säännöt nykyhetkeen vastaaviksi

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA AKAAN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus/valtuusto hyväksynyt 13.09.2006 Akaan kaupunki Sääntökokoelma NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

PUISTO-projekti koululaiset suunnittelun osallisina Lapset kaupungissa -seminaari , Eini Vasu arkkitehti SAFA

PUISTO-projekti koululaiset suunnittelun osallisina Lapset kaupungissa -seminaari , Eini Vasu arkkitehti SAFA PUISTO-projekti koululaiset suunnittelun osallisina Lapset kaupungissa -seminaari 23.9.2016, Eini Vasu arkkitehti SAFA Tausta Lasten ja nuorten osallistumista ympäristön suunnitteluun ja heitä koskevaan

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.1.2016 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2016 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015 2018

Lisätiedot

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi).

Kilpailu on valtakunnallinen ja kattaa seuraavat viisi maantieteellistä aluetta: (Etelä Suomi, Länsi Suomi, Keski Suomi, Itä Suomi, Pohjois Suomi). 1 OLOSUHDETALKOOT 2011 SUUNNITTELUKILPAILU KILPAILUN SÄÄNNÖT 1. Kilpailun järjestäjä Schneider Electric Buildings Finland Oy Kellokukantie 2 PL 250 01300 Vantaa 2. Kilpailu ja sen tausta Schneider Electric

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikätyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! 27.9.2013 Säätytalo Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI

ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI Yleistä Asiakasraati on työntekijöiden ja asiakkaiden yhteinen kehittämisryhmä Raadin tarkoituksena on tuottaa tietoa, mielipiteitä ja kokemuksia sekä tehdä ehdotuksia, joita

Lisätiedot

KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 10/2016 Sivu 84

KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 10/2016 Sivu 84 KOKOUSAIKA 12.12.2016 klo 16.30 17.51 KOKOUSPAIKKA Kaupungintalo, kokoushuone 302 SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) KOKOUSPÖYTÄKIRJA No 10/2016 Sivu 84 Haavisto

Lisätiedot