KuoPS:n sääntömääräinen syyskokous ma klo Pohjois-Savon liiton Maakuntasalissa, Sepänkatu 1. Lisätietoa sisäsivuilla.

Transkriptio

1

2 Tulevia tapahtumia Naisten ilta ti klo Pirttiniemessä. Illan aiheena pikkujoulut ja muut tulevat tapahtumat. Ilmoittautumiset Tertulle tai Eijalle KuoPS:n sääntömääräinen syyskokous ma klo Pohjois-Savon liiton Maakuntasalissa, Sepänkatu 1. Lisätietoa sisäsivuilla. Pikkujoulu la klo alkaen Pirttiniemessä. Lisätietoa sisäsivuilla. Matka Helsingin Venemessuille lauantaina Pilkkikilpailut ja huvilan lämmittäjäiset Pirttiniemessä Ohjelmassa on pilkkikilpailun lisäksi kaikenlaista hauskaa kaikenikäisille, ainakin laulua ja kilpailuja. Kallavesj 2011 Kuopio-hallissa CEVNI-kurssi ja -tutkinto keväällä 2011, mikäli halukkaita löytyy. Suomen Navigaatioliiton vaatimusten mukainen kurssi ja tutkinto kansainvälisen huviveneenkuljettajan pätevyyskirjan I-tunnusta varten. Maksu 50 sisältää Navigaatioliiton kirjan, tutkintomaksun ja todistuksen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Heikki Lukkarinen: hjlukkarinen@luukku.com, mp Kuopion Pursiseura ry kuops kuopionpursiseura.fi PL 266, Kauppakatu KUOPIO puh fax. (017) Painopaikka Kopijyvä Oy, Kuopio 2010

3 Tule syyskokoukseen vaikuttamaan! Veneet on nostettu talvisijoille, mutta seuran toiminta jatkuu aktiivisena. Pohjoissataman maantäytöissä on kiivain aika. Ensi kevään Kallavesj -näyttelyn valmistelu on taas pyörähtänyt käyntiin. Ja seuran syyskokous on tämän lehden ilmestyessä aivan kynnyksellä. Talouden tasapainotus on ollut seuran hallituksen työskentelyssä kuluvan vuoden aikana pääteemana. Keskeisellä sijalla on ollut Pohjoissataman investointimenojen sopeuttaminen seuran maksukyvyn mukaiseksi. Vähemmän tärkeitä hankkeita on pistetty jäihin. Kova panostus kevään Kallavesj-näyttelyyn tuotti hedelmiä. Seuran talouden pitäminen vakaana on myös jatkossa hallituksen toiminnassa keskeisellä sijalla. Näin pystymme hillitsemään jäsenmaksuihin aina kohdistuvia nousupaineita. Seuran toiminta on kuluneen vuoden aikana ollut perinteistä. Hyvät tukikohtamme tarjoavat myös jatkossa toiminnalle erinomaiset puitteet. Hallitus on linjannut junioritoiminnan ja siitä kumpuavan jäsenkunnan jatkuvuuden keskeiseksi osaalueeksi. Tervetuloa kaikki seuran junioriikäiset lapset ja heidän vanhemmat rohkeasti mukaan toimintaan! Veneilyliitot yhdistyvät. Olemme aktiivisesti mukana kehityksessä tästäkin aiheesta lisää syyskokouksen yhteydessä. Investointirintamalla Pohjoissatama tulee olemaan lähitulevaisuuden ajan seuran merkittävin ponnistus. Lopullisessa laajuudessaan hanke tulee kaksinkertaistamaan Pirttiniemen laituripaikat. Hallitus on linjannut hankkeelle maltillisen toteutusmallin. Nyt meneillään olevan maantäyttövaiheen osalta tämä tarkoittaa etenemistä siinä tahdissa, kun täyttömaata on saatavissa edullisesti. Laitureiden rakentamiseen päästään muutaman vuoden kuluttua. Investoinnin rahoitusmallia ei ole vielä päätetty. Tässä yhteydessä tullaan tutkimaan myös ulkopuoliset rahoituskanavat. Hallitus on päättänyt päivityttää Pirttiniemestä aiemmin laaditut pitkän tähtäimen suunnitelmat. Tule syyskokoukseen ja sen jälkeen pidettävään keskustelutilaisuuteen keskustelemaan sekä yllä mainituista että muista seuran toimintaan vaikuttavista asioista! Lauri Kerman Kommodori Tarjoilun järjestämiseksi pyydetään ilmoittamaan kokoukseen osallistumisesta seuran toimistolle esim. sähköpostitse: kuops kuopionpursiseura.fi Seuran kotisivulle voi lähettää kuvagalleriaan kuvia osoitteella: ilpo.lehtola gmail.com. Liitä kuvaan mukaan lyhyt kuvateksti.

4 KUTSU KUOPION PURSISEURA RY:N SYYSKOKOUKSEEN KuoPS:n syyskokous pidetään Pohjois-Savon liiton Maakuntasalissa, Sepänkatu 1, maanantaina 22. päivänä marraskuuta 2010 klo alkaen. Kokouksessa käsitellään: 1. Sääntöjen 13. :ssä tarkoitetut asiat kuten toimintasuunnitelma 2011, talousarvio 2011, määrättävät maksut, myönnettävät maksuvapautukset ja henkilövalinnat. 2. Hallituksen ehdotus seuran sääntömuutokseen liittyen: Patentti- ja rekisterihallitukselta saatujen kommenttien sekä korjaus- ja muutosehdotusten jälkeen hallitus esittää, että annetaan asian raueta eikä muutosprosessia enää jatketa. Pidetään voimassa entiset säännöt. Varsinaisen kokouksen jälkeen keskustelutilaisuus ajankohtaisista seura-asioista seuran strategiat pohjoisranta Suomen Purjehdus ja Veneily ry Tervetuloa! HALLITUS Pursiseuran Pikkujoulut Pirttiniemessä lauantaina klo alkaen. Syödään, juodaan ja pidetään hauskaa. Illalliskortti 20. PS. Olisi mukavaa, jos ilmoittautuisit, niin saadaan herkut riittämään kaikille. Terttu

5 Juniorijäsenyys KuoPS:n sääntöjen 4 :n mukaan juniorijäsen muuttuu, mikäli haluaa edelleen kuulua jäsenenä seuraan, varsinaiseksi jäseneksi sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana hän täyttää 18 vuotta. Siirtyminen juniorijäsenestä varsinaiseksi jäseneksi on tuottanut päänvaivaa niin toimistolla kuin junioreille itselleen. Mitä sitten, kun 18 vuoden ikä on saavutettu. Milloin ja miten muutos varsinaiseksi jäseneksi tapahtuu? Kuka sen hoitaa? Asiaa on hallituksessa käsitelty ja toimintatapa sovittu. Uutena käytäntönä sovelletaan seuraavaa: 1. Juniorijäsen muuttuu, mikäli haluaa edelleen kuulua jäsenenä seuraan, varsinaiseksi jäseneksi sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana hän täyttää 25 vuotta. Itse pitää olla aktiivinen ja ilmaista halunsa jäsenyyden jatkumisesta. > Näin aikuistuva juniori saa harkinta-aikaa, ennättää opiskella ja päättää, haluaako jatkaa veneilyharrastusta ja olla seuran varsinainen jäsen. 2. vuosilta maksetaan jäsenmaksua. Jäsenmaksu säilyy juniorijäsenmaksun suuruisena > kaikilla junioreilla on sama jäsenmaksu! Poikkeuksena edellä esitettyyn on nyt syyskokouksessa käsittelyyn otettavat tapaukset, joille hallitus esittää hyväksyttäväksi maksuvapautusta liittymismaksun osalta. Tavoitteena on saada mukaan lisää nuoria veneilijöitä, tulevaisuuden toimijoita. Mikäli perheeseesi kuuluu juniori tai jo juniori-iän ylittänyt nuori, jonka jäsenluokka tai jäsenyys on epäselvä tai muutos varsinaiseksi jäseneksi on jäänyt tekemättä, ota yhteyttä toimistoon. Tarkoitus on koota kaikki halukkaat yhdelle listalle ja käsitellä syyskokouksessa. Ilmoittamisen voi hoitaa sähköpostitse kuops@kuopionpursiseura.fi tai täyttämällä seuran kotisivuilta löytyvän liittymishakemuksen. Juniorijäsenyyteen uudistus: vuotiaille juniorijäsenmaksu > myöhemmin ei liittymismaksua huolehdi perheesi junioriasiat kuntoon 3. Jos juniori kuitenkin haluaa / tarvitsee oman venepaikan (muun kuin kevytvenepaikan) jo ennen kuin täyttää 25 vuotta, siirtyy hän varsinaiseksi jäseneksi, mutta ilman liittymismaksua. 4. Jos vuosilta ei ole maksettu juniorijäsenmaksua, voi liittyä seuran jäseneksi vain liittymismaksun maksamalla.

6 Iivarinsalon kuulumisia kesältä 2010 Kevät ja alkukesä Iivarissa sujuivat leppoisissa puitteissa. Tänä vuonna ei suoritettu remontti- ja kunnostustöitä. Puutalkoot soppatarjoiluineen ja jään siirtämän laiturin paikoilleen laitto olivat alkukesän ainoita urakointiviikonloppuja. Juhannukselta alkanut säätilan lämpeneminen ja heinä-elokuun asuntomessut toivat tullessaan tukikohtaamme runsaan määrän turisteja. Saunan vieraskirja on pullollaan mainintoja: poiketaan Iivariin messumatkalla. Turistit olivat muistaneet myös kiitettävästi ruokkia saunalipastamme, joten siltäkin osin kesä oli kannattava. Perinteinen Iivarin rantakalaviikonloppu pidettiin Porukalla kasattu tanssiteltta, polttopuiden teko, nurmen niitto, saunan siivous, saostuskaivon tyhjennys ja suodatushiekkojen vaihto saivat väen liikkeelle lauantaiaamuna. Klo 13 alkoi jo perinteeksi muodostunut mölkkymestaruuskisa. Osanottajia oli alkukierroksilla lähes 30. Tiukkojen kierrosten ja tarkkojen nappisuoritusten päätteeksi voittajaksi selviytyi Matti Laitinen m/s Lissusta. Toisen palkinnon nappasi Jarmo Miettinen ja kolmanneksi ylsi Kari Airas.. Mölkkykisan voittaja Matti Laitinen Seppo Suuronen varaamassa lauluvuoroa Terttu Hartikaiselta Klo 18 siirryttiin rantakalasopan äärelle. Leipien maistuvuudesta saamme jälleen kiittää Petosen leipomon Mauri Saariota. Karaoketeltassa alkoi lasten laulelut ruokailun jälkeen. Illan tummetessa laulajien ikä kasvoi ja tunnelma tiheni. Tämän vuoden karaokekisassa tuomaroinnin hoitivat karaoken vetäjät Terttu ja Heikki Hartikainen. Kisan voitti Timo Pelkonen kauniilla laulullaan. Koitti sunnuntaiaamu. Lapset alkoivat odottaa malttamattomana olympiakisojen alkamista. Klo 12 kajahti ilmoille kutsuhuuto koitoksen alkamisesta. Ilmoittautuneita eriikäisiä kisailijoita oli tänä vuonna 16. Sarja 5-7v. osallistujat: Anton, Oskari, Eevi, Elias ja Eppu Sarja 8-10v. osallistujat: Sanni, Salla ja Emma

7 Sarja 11-13v. osallistujat: Johanna, Aleksi ja Martti Sarja yli 13v. osallistujat: Matti, Jaana, Sami, Paula ja Mikko Lajeina tänä vuonna olivat: 1) Rekan veto 2) Ilmapallon päällä istuminen 3) Petanque 4) Renkaan heitto 5) Kävyn kuljetus lusikalla suussa 6) Narujen välissä pallon kuljetus Miten lienee mahdollista, mutta totta se on! Nimittäin kaikki osallistujat sijoittuivat palkintosijoille ja palkintojakin riitti jokaiselle kilpailijalle. Mac Donalds n lahjakortit saatiin tänä vuonna lahjoituksena Kuopion Mäkkärin uudelta omistajalta Ari Taivalsaarelta. Muista lahjoituksista saamme kiittää Pee- Ässän Tapani Kankaanpäätä. Suuret kiitokset myös muille eri kilpailuihin lahjoittaneille esim. nahkaessu Janssoneilta ja kuntosalikortti Erkka Nuutiselta. Kesän helteet ovat pikku hiljaa vaihtuneet syksyn oikkuileviksi säiksi. Maa on ollut jo monena aamuna kuurassa. Marraskuussa Anton kuljettamassa käpyä lusikalla pidettävässä syyskokouksessa nimetään Iivarinsaloon uusi isäntä(pari) ja meidän entisten on aika kiittää Teitä kaikkia, jotka olette olleet mukana kanssamme Iivarin toiminnassa. Syysterveisin Eija ja Seppo Laitinen Jänissalon kuulumisia Vilkas, poikkeuksellisen suotuisa veneilykesä on taas pulkassa ja paatit pressujen alla odottamassa uusia haasteita. Tukikohdassa kävi tuttuun tapaan runsaasti venekuntia viettämässä vapaa-aikaa ja ihailemassa Suvaksen mahtavia maisemia. Perinteiseen tapaan Jänissaloon kokoonnuttiin runsain joukoin talkoisiin, Juhannuksen viettoon kokkoa ihaillen sekä mastonkaatajaisiin rosvopaisteineen. Suurkiitos kaikille talkoolaisille sekä erityisesti heille, jotka oma-aloitteisesti tarttuivat toimeen huomatessaan tekemisen tarvetta asiasta sen suuremmin huutelematta. Erityiskiitokset jälleen Kankaanpään Tapsalle (PeeÄssä) sekä Saarioin Maurille (Petosen leipomo) sponsoroinnista mastonkaatajaisissa. Lopuksi toivotan uudelle Jänissalon toimikunnalle kaikkea hyvää sekä työn iloa. Risto Rönkä

8 Juniori- ja kevytvenetoiminta Alpo Föhr Mennyt kesä oli juniorirannassa kiireinen. Laser-purjehtijamme suuntasivat Kallavedelle jo toukokuun loppupuolella avaten näin vilkkaan veneilykesän. Optaripurjehtijamme aloittivat oman kautensa kesäkuun alussa, kun tiistaikisat alkoivat. Sitten olikin vuorossa Optimistijollaleirimme, jossa riitti vilskettä ja vipinää, kun 17 leiriläistä halusi kaikki purjehtimaan. Tarmo ja Niklas toimivat ohjaajina ja Saara, Tommi, Oliver, Anniina ja Alvar toimivat hienosti apuohjaajina. Tänä vuonna saimme vielä tukea Veneilyliitolta, kun sieltä tuli kaksi ohjaajaa mukanaan kumiveneitä ja perämoottoreita. Leiriläiset saivat näin Optareiden lisäksi koulutusta myös kumiveneillä. Kiitos myös Finmasikolle ja Miettisen perheelle, jotka tarjosivat leiriläisille elämyksiä, kun lapset pääsivät pienelle purjehdukselle osana leirin päiväohjelmaa. Heti leirin jatkoksi järjestettiin varsin haasteellisissa olosuhteissa Itä-Suomi ranking, johon osallistui kilpailijoita kolmesta pursiseurasta (KuoPS, EPS, ImPS). Optikilpasarjan voitti Pietari Airakorpi (KuoPS), Opti-haastajasarjan voitti Tomi Turkia (ImPS), Laser-luokan voiton vei Tarmo Föhr (KuoPS). Kesä jatkui torstaiharjoituksilla elokuun loppuun saakka. Purjehdusmestarimme Saara ja Tommi olivat vastuussa harjoitusten vetämisestä. He selvisivätkin tehtävästään kiitettävästi. Heinäkuun tiistait olivat Laser-purjehtijoitten harjoitusiltoja, jolloin he lähtivät porukalla vesille ja tekivätkin jopa kuuden tunnin lenkkejä. Kesä- ja elokuun tiistait menivät seuran omissa tiistaikisoissa. Kauden lopussa tulokset muodostuivat kolmen parhaan osalta seuraavasti: Optimistijolla 1. Pietari Airakorpi 2. Alvar Kuustonen 3. Johanna Kylmäoja, Sonja Leppänen, Aapo Mannermaa Laser juniorit 1. Verneri Immonen 2. Oliver Kuustonen 3. Saara Kemppainen Laser yleinen 1. Tarmo Föhr 2. Juha Kuustonen 3. Verneri Immonen Seuran Optimistijolla-mestaruus meni siis Pietari Airakorvelle ja Laser-mestaruus Tarmo Föhrille. Elokuun lopulla osallistuimme Terve Kuopio -tapahtumaan keskustan Valkeisenlammella, jossa lapset pääsivät tutustumaan purjehduksen saloihin purjehtijoittemme ohjauksessa. Syyskuun lopulla vietimme sitten juniori- ja kevytveneilijöiden kauden päättäjäisiä. Saimmekin herkutella Tertun tekemillä täytekakuilla ja hyvillä juomilla. Päättäjäisissä tietysti muistettiin ahkerat harjoittelijat ja kilpailuissa menestyneet purjehtijat. Tilaisuudessa luovutettiin tiistaikisoissa menestyneille pokaalit. Kaikille ahkerille purjehtijoille luovutettiin Kuopion Pursiseuran mitali. Optimistijolla-tulokkaana palkittiin

9 Johanna Kylmäoja kunniakirjalla ja stipendillä, samoin kuin Laser-tulokkaana Oliver Kuustonen. Parhaana Laser- junioripurjehtijana palkittiin Verneri Immonen kunniakirjalla ja stipendillä, samoin kuin parhaaksi Optimistijolla-purjehtijaksi valittu Pietari Airakorpi. Pietarille luovutettiin myös optareitten kiertopalkinto. Ahkerimpana Laserpurjehtijana palkittiin Tarmo Föhr kunniakirjalla stipendillä ja kiertopalkinnolla. ONNEA kaikille palkituille! Uutta purjehduskautta odotellessa pidetään peruskuntoa yllä pelaamalla sählyä Hatsalan koululla lauantaisin klo Mukaan mahtuu Tiedot vuoroista löytyvät seuran nettisivuilta, junioritoiminnan yhteydestä. Kiertopalkinnon saaneet Pietari Airakorpi ja Tarmo Föhr Junnupäättäjäisissä palkitut junnut

10 Clipper (½) Round The World Englanti Espanja Rio Kapkaupunki Australia, n mailia aavaa valtamerta 4 kuukauden ajan... Syksylle 2011 ei minun tarvitse muuta ohjelmaa enää etsiskellä. Osallistun elo-joulukuussa 2011 Clipper Round the Word theworld.com purjehduksen kolmeen ensimmäiseen legiin Englannista Australiaan. Kisahan on 68-jalkaisilla raasereilla (10 kpl) purjehdittava maailmanympäripurjehdus, jossa veneitä kuljettavat ammattikippareiden johdolla osin vaihtuvat eri kansallisuuksia edustavat amatöörimiehistöt. Veneet sinänsä ovat yhteistyökumppaneiden nimissä, mutta miehistöt (yhteensä n. 450 henkilöä) edustavat mitä moninaisimpia maita, yhteisöjä, kulttuureita, työpaikkoja, ammatteja jne. Kerrallaan veneessä on hengen miehistö, joista osa purjehtii pallon ympäri, osa yhden tai useamman osuuden. Tätä lukiessasi ja seuran kokoontuessa syyskokoukseensa harjoittelen pakollisia kuvioita Solentissa, Portsmoutin edustalla, Gosportin ollessa Clipper laivueen kotisatama. Jokaisen osallistujan on lähtökohdistaan huolimatta osallistuttava 4 viikon koulutusjaksoon, jossa korostetaan etenkin turvallisuusajattelua, samalla opetellen kyseisen veneen hallinta, varusteet, toiminta jne. Samalla testataan henkilön soveltuvuus ja sopeutuvuus tällaiseen projektiin. On niillä vielä mahdollisuus lempata minut täysin ulos... Kymmenvuotiaana alkanut purjehdusharrastus saavuttanee nyt jonkinlaisen kulminaatiopisteen: joko lopullisesti kyllästyn (c) Clipper Ventures Plc aaltojen olemukseen tai meri vie miehen mennessään. Kun pirulle antaa pikkusormen, vie se koko käden. Osallistuminen tähän projektiin ei ole ihan ilmaista ja minulla onkin budjettina punta/maili. Sen vuoksi otan mielelläni vastaan yhteistyöehdotuksia ja olen kiinnostunut kirjoittamaan artikkeleita ja pitämään esitelmiä kokemuksistani ja niissä esiin tuomaan yhteistyökumppaneitani. Kallavesj 2012 saa osansa kunhan ensin olen reissusta kotiutunut. Projektistani on nettisivusto savonia.fi tiedon jakamista ja yhteistyökumppaneiden esittelyä varten yhteystietoineen. Tule mukaan rinkiin ja valitse mailit, jotka sinun avullasi toteutuvat! Purjehdusterveisin Pekka Granroth s/y Kuutti Pekka.Granroth@savonia.fi puh:

11 Meteoriittikraattereista Heikki Lukkarinen Taustaa Meteoriittikraatteri eli astrobleemi syntyy kun meteoriitti törmää Maan tai muun taivaankappaleen pinnalle. Syntyvän kraatterin koko riippuu törmäävän meteoriitin koosta ja nopeudesta. Kooltaan pieni tai pienellä nopeudella maahan törmäävä meteoriitti tekee itseään hieman suuremman kuopan, jonka pohjalta meteoriitti saattaa löytyä ehjänä. Suuret kraatterit, läpimitta kilometrejä, syntyvät, kun meteoriitti on kooltaan metreistä kymmeniin metreihin ja nopeus törmäyshetkellä on vielä km/s. Dinosaurusten kuolemaan 65 miljoonaa vuotta sitten vaikutti todennäköisesti 5 km halkaisijaltaan oleva meteoriitti, asteroidi. Törmäys synnytti Meksikon Jukatanin niemimaalle läpimitaltaan noin 180 km:n suuruisen kraatterin ja aiheutti maapallon laajuisen ekokatastrofin. Suurella nopeudella alustaan törmäävä meteoriitti räjähtää. Räjähdystapahtuma kestää sekunnin osia, mutta vaikutukset voivat olla erittäin rajuja. Meteoriitin liikeenergia leviää meteoriittiin ja törmäysalustaan ääntä nopeampana paine- ja lämpöaaltona, ns. shokkiaaltona ja törmäysalustan kivilajeissa tapahtuu shokkimetamorfoosi (muodon ja olotilan muutos). Paine on yli 10 GPa (gigapascalia) ja lämpötila tuhansia asteita, kun taas tulivuoritoiminnassa ja vuoristojonojen muodostuksessa eli tavallisissa geologisissa tapahtumissa, paine on aina alle 1 GPa ja lämpötila on harvoin yli C. Voimakkaassa räjähdystörmäyksessä meteoriitti yleensä hajoaa kappaleiksi tai tuhoutuu kokonaan. Alustan kivilajeista syntyy uusia kivityyppejä ja mineraaleja. Törmäyksessä sulavasta kallioperästä syntyy laavamaista kiveä, impaktilaavaa, johon on joutunut mukaan myös sulamattomia tai osittain sulaneita kivenkappaleita ja -siruja. Räjähdyksessä ilmaan lentäneestä kiviaineksesta muodostuu sueviittia, jossa on sekaisin kivimurskaa ja sulaneen kiven pommimaisia heitteleitä. Sueviitti vaihettuu myös breksiaksi (murskalekiveksi), joka on yhteeniskostunutta kivimurskaa. Shokkimetamorfoosissa esim. kvartsinimiseen mineraaliin syntyy lamellirakennetta (shokkilamelleja), jollaisia ei normaaliolosuhteissa tavata. Jos alustan kivilajissa on grafiittia eli hiiltä (C), niin silloin saattaa kiteytyä pieniä timanttejakin. Normaalioloissa timantit kehittyvät Maan uumenissa noin 150 km:n syvyydessä. Kvartsista voi syntyä sen korkean paineen muunnoksia coesiittia ja stishoviittia. Meteoriitin kemiallisesta koostumuksesta riippuen voivat törmäyksen kivilajeissa eräiden alkuaineiden kuten nikkelin, koboltin, platinan tai iridiumin pitoisuudet olla poikkeavan korkeat. Maisemassa kraatterit erottuvat muodoltaan rengasrakenteina. Maan pinnalla ne ovat yleensä veden täyttämiä, saarettomia ja usein syviä järvialtaita. Joissakin kraattereissa voi olla keskuskohouma, jonka kohdalla maankuori on törmäyksen jäljiltä kohonnut ylöspäin, ja se voi näkyä järvessä saarena kuten Lappajärven kraatterissa. Meteoriittikraatterin kallion kivissä voi nähdä shokkiaallon synnyttämiä säteittäisiä uria, pirstekartioita (engl. chatter cones). Kartioiden kärki osoittaa törmäyksen keskikohtaan.

12 Kyllä Paasivesi on meteoriittikraatteri Seuran jäsenlehdessä 4/2010 oli matkakertomus "Oravista itään parhaille purjehdusvesille". Matkan määränpäänä oli Joensuu ja matkalla sinne ylitettiin Paasivesi, joka tunnetaan myös nimillä Paasvesi tai Paasselkä. Käytän Paasselkä-nimeä, koska sitä käytetään Maanmittauslaitoksen kartoissa. Matkakertomuksessa kerrotaan: "Paasivesi on legendan mukaan suuren meteoriitin putoamisesta syntynyt kraatteri, pyöreä ja saareton järvi. Legenda ei kuulemma pidä maantieteilijöiden ja geologien mukaan paikkaansa". Paasselän mahdollista meteoriittikraatteri-alkuperää on kyllä pohdittu ainakin 1970-luvun puolivälistä lähtien, jolloin Suomessa varmistui entinen tulivuorikraatteri Lappajärvi meteoriittikraatteriksi. Epäilyihin, että Paasselkä olisi synnyltään meteoriittikraatteri eli törmäyskraatteri, on vaikuttanut järven saarettomuus, pyöreähkö muoto ja altaan syvyys. Paasselän merkillisistä valoilmiöistä on kyllä runsaasti paikallisten asukkaiden kertomuksia - osa legendoja jo 1700-luvulta lähtien. Niiden tietojen etsimisen alkuun pääsee vaikkapa Wikipediasta Googlen hakusanalla "Paasselkä". Matkakertomuksessa ei käy ilmi, ketkä maantieteilijät ja geologit ovat tuollaisen käsityksen esittäneet. Heiltä on joko jäänyt huomaamatta tutkimukset, jotka osoittavat Paasselän olevan synnyltään meteoriittikraatterin tai sitten heillä on jotain syvällisempää tietoa asiasta. Paasselkä varmistui meteoriittikraatteriksi maaliskuussa 1999 Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Helsingin yliopiston kivimuseon tutkimusyhteistyön tuloksena, kun jään päältä lähellä Paasselän keskustaa kairattiin järven pohjaan 252 metriä syvä kairausreikä. Kairauksen tuloksia esiteltiin Kuopiossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa ja sen lehdistötiedotteessa. Paasseläksi nimetty kraatteri oli tuolloin Suomen yhdeksäs meteoriittikraatteri. Kraatterin läpimitta on ainakin 10 km ja suurin syvyys 74 m. Kairaus lävisti törmäyksessä rikkoutuneen peruskallion, joka koostuu tuolla alueella pääasiassa kiilleliuskeesta, kivilajista, joka on alkuperältään vajaa miljoonaa vuotta sitten meren pohjalle kerrostunutta hiekansekaista savea. Liuskekivessä on raitoina grafiittia sisältävää mustaliusketta sekä graniittisia juonia. Juonet puolestaan ovat synnyltään liuskekiven rakoihin tunkeutunutta ja kiteytynyttä graniittista kivisulaa. Kairaus lävisti myös useasta kohtaa rakotäytteitä, joissa kivi on kokonaan murskautunut teräväsärmäisiksi, erikokoisiksi mineraali- ja kivilajisiruiksi. Niiden mineraalirakeista löydettiin mikroskooppisia lamellirakenteita, jotka ovat jälkiä erittäin voimakkaasta törmäyksestä. Timantteja ei löytynyt kairausreiästä. Meteoriittitörmäys tapahtui 229 miljoonaa vuotta sitten. Meteoriittitörmäystä osoittavien rakenteiden lisäksi syväkairauksessa löytyi 210 m syvyydeltä grafiittia sisältävä rikkikiisuesiintymä, joka selittää tutkijoita kauan kummastuttaneen järven keskikohdalla sijaitsevan magneettisen häiriön. Tulivuorikraatterista meteoriittikraatteriksi Lappajärveä pidettiin vielä luvulla tulivuoren kraatterina. Vuonna 1968 löytyi ensimmäinen merkki meteoriittikraatterista. Tuolloin, myöhemmin Helsingin yliopistossa dosenttina ja Kivimuseon intendenttinä vaikuttanut Martti Lehtinen (nykyisin eläkkeellä), aloitti tohtorin väitöskirjan tekemisen ja tunnisti Lappajärven kivistä coesiitti-kvartsin. Meteoriittikraatteri-alkuperä varmistui lopullisesti 1976, kun Lehtisen jatkotutkimuksissa löytyi impaktilaavaa, joka kraatterissa sijaitsevan Kärnänsaaren

13 mukaan sai nimen kärnäiitti sekä kokonainen sarja räjähdyksessä syntyneitä kivilajeja kivimurskasta (breksiasta) sueviittiin asti. Kivien mineraaleissa on lamellirakennetta ja onpa näytteistä löydetty mikrotimantteja. Lappajärven meteoriittikraatteri syntyi 77,3 miljoonaa vuotta sitten. Geofysikaalisten tutkimusten perusteella kraatterin alkuperäinen läpimitta on ollut 17 km. Koko altaan nykyinen halkaisija on 24 km. Lappajärven tulivuorikraatteriin nojasi moni sikäläinen tuote, joten syntyi vastarintaa, kun kraatteri osoittautuikin meteoriittikraatteriksi paikkakunnalle muodostui tulivuoripuolue ja meteoriittipuolue. Keskustelu puolesta ja vastaan oli välillä kiivastakin. Mielikuvilla muutetaan käsityksiä ja myydään tuotteitakin. Martti Lehtinen kertoi eräässä keskustelutilaisuudessa esittäneen, että "Eikö ole huomattavasti ylevämpää asua alueella, jossa on tapahtunut maata järisyttävä taivaallinen yhdyntä, kuin alueella, jossa Maaemo päästää sisuksistaan ulos ilmavaivojensa kaasuja ja muutakin löysää tuotetta". Tuon esittämisen jälkeen ei ollut mennyt kovin kauaa, kun vannoutuneimmatkin tulivuoren kannattajat olivat muuttaneet kantansa. Lappajärven kylpylähotellissa Kivitippu on kivinäyttely ja mahdollisuus katsoa elokuva meteoriittikraatterin synnystä. kaksoiskraatterina. Vastaavanlainen kaksoiskraatteri on Clearwater Lakes Kanadassa. Pohjoisempi kraatteri, Kukkarinselkä (läpimitta noin 4 km), on nimeltään Suvasvesi N (North) ja eteläisempi, Haapaselkä (läpimitta noin 5 km), on Suvasvesi S (South). Kraatterit erottaa toisistaan useita saaria käsittävä Jakamot-saariryhmä (ks. oheinen karttapiirros). Kukkarinselkä oli vanhan merikartan mukaan 102 metriä syvä. Nykyisten mittausten perusteella suurin syvyys on 96 m. Haapaselän syvyys on 34 metriä. Jo luvun alussa GTK:n teettämät geofysikaaliset matalalentomittaukset (lentokorkeus m) toivat esille Kukkarinselän keskustassa sijaitsevan voimakkaan, rengasmaisen magneettisen häiriön. Sitä tutkittiin Pursiseuran oma meteoriittikraatteri: Harva pursiseura voi kehua omalla meteoriittikraatterilla. KuoPS:n Jänissalon tukikohta sijaitsee meteoriittikraatterin reunalla tai ainakin sen vesialueen rannalla, jonka vedet peittävät meteoriittikraatterin. Suvasvesi varmistui meteoriittikraatteriksi vuonna Kraatteria pidetään maailmallakin harvinaisena

14 veneestä kesällä 1993 ja talvella 1994 silloinen Luikonlahdella toiminut Malmikaivos Oy teki alueella tutkimuskairauksen. Kairauksen tarkoituksena oli etsiä nikkeliä sekä samalla selvittää timanttien olemassaoloa, koska rengasrakenne saattoi olla myös noin 200 kilometrin syvyydestä purkautuneen kimberliitti-kivisulan aiheuttama. Kimberliitti kuljettaa mukanaan timantteja, joita se tempaa mukaansa noin 150 kilometrin syvyydestä Maan uumenista. Kairauksessa ei löytynyt nikkeliä eikä timantteja, mutta niiden sijasta Kukkarinselän pohjasta tavoitettiin noin 80 m paksu kerros hyvin samanlaisia kiviä kuin Lappajärvellä räjähdyksessä muodostunut kivilajisarja breksiasta eli murskalekivestä sueviittiin ja kärnäiittiin saakka. Niiden kvartsikiteissä on myös voimakkaasta paineaallosta kertovia lamellirakenteita, kolmekin erisuuntaista lamelliparvea samassa kiteessä. Suvasveden kraatterien iästä ei ole toistaiseksi tarkkaa tulosta, mutta törmäys on tapahtunut todennäköisesti miljoonaa vuotta sitten. Meteoriittikraattereista löytyy netin kautta tietoa hakusanalla "meteoriittikraatteri" tai englanniksi esim. "meteorite crater", "impactites", "astrobleme". Suomeksi Suomen meteoriittikraattereista löytyy tietoa osoitteesta: Linkin kuvaus on kirjassa "Suomen kallioperä, 3000 vuosimiljoonaa". Kirja on painettu vuonna 1998, jolloin Paasselän kraatteri on siinä vielä kysymysmerkillä. Myytävänä Junnurannassa uutta ja harrastavaa kotia etsivät kevytpurjevene STILL 525 ja Mistral-purjelautapaketti. Molemmat myydään tarjousten perusteella. Lisätietoja Alpo Föhr Mistral-purjelautapaketti

15 Hii-o-hoi! Merkitse sinäkin kalenteriisi ensi kevään päivämäärät ja ilmoittaudu mukaan talkoisiin. Talkoolaisia tarvitaan monenlaisiin tehtäviin rakentamisesta purkamiseen, lipunmyynnistä kahvinkeittoon. Erityisesti etsintäkuulutettuna on grillimestari, joka huolehtisi makkaranpaistosta tapahtuman ajan. Tule messiin!

16