JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO"

Transkriptio

1 1 Leena Lindell JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTALO Rakennushistoriallinen selvitys

2 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 4 Rakennushistoriaselvitys 5 Aikaisempi tutkimus 5 Lähteet ja aineisto 6 Arkistolähteet 6 Kirjallisuus 7 Työmenetelmät 7 Termistöstä: Kaupungintalo vai Kunnallistalo? 8 2. KAUPUNGINTALON SUUNNITTELIJAT JA RAKENTAJAT 10 Arkkitehti Karl Viktor Reinius ( ) 10 Koulutus ja ura 10 Lääninarkkitehtijärjestelmä 1800-luvulla 11 Opintomatkat ja vaikutteet 11 Uran loppuvaiheet 12 Arkkitehtuuri 13 Suunnittelukohteita 14 Rakennusmestari Anders Viktor Grönhag ( ) 16 Koristemaalari Emil Edvard Sanmark ( ) SUOMEN KAUPUNGINTALOT 1800-LUVULLA KUNNALLISTALOSTA KAUPUNGINTALOKSI Kunnallistalon varhaisvaiheet 20 Kunnallistalon rakentaminen 22 Yrjö Blomstedtin kritiikki 24 Ensimmäiset vuosikymmenet Kaupungintalon sota-aika luvun muutokset luvut 34 Kaupungintalon entistävä peruskorjaus luvut YMPÄRISTÖN MUUTOKSET 40 Kirkkopuisto ja Hallintokortteli Kaupungintalon tontti 43 Kaupungintalon tontin muiden rakennusten vaiheita 45 Graafinen suunnittelu Jussi Jäppinen Tulostus Kopijyvä 2010

3 6. KAUPUNGINTALON RAKENNUSHISTORIA JA MUUTOKSET 49 Jyväskylän Kunnallistalo, arkkitehti Karl Viktor Reinius Julkisivut 50 Sisätilat 55 Kustannuslaskelmat Työselitys Rakennustöiden välitarkastus Kunnallistalon lopputarkastus Laskut ja kirjanpito Ensimmäiset korjaukset, 1900-luvun alku 74 Kaupungintalon muutokset 1920-luvulla 77 Kaupungintalon muutokset 1930-luvulla 78 Kaupungintalon muutokset 1940-luvulla 84 Kaupungintalon muutokset 1950-luvulla 92 Kaupungintalon muutokset luvuilla 97 Kaupungintalon peruskorjaus Valtuustosali 106 Sisätilojen koristemaalaukset 108 Maalarimestari Voitto Nurmelan haastattelu Kalusteet 113 Muut työt ja materiaalit 115 Julkisivut ja ulkopuoliset työt lukujen muutostyöt SÄILYNEISYYSANALYYSI 120 Julkisivut 120 Sisätilat luvun säilyneet rakenneosat 123 Koristemaalaukset 126 Muita huomioon otettavia seikkoja lukujen rakennusosat 133 Kalusteet ja irtaimisto tulevan remontin aikana LÄHTEET 134 Haastattelut ja tiedonannot 134 Arkistolähteet 134 Lehdet 134 Painamattomat lähteet 135 Painetut lähteet ja kirjallisuus 135 www-sivustot ja tietokannat PIIRUSTUKSET 136 3

4 4 1. JOHDANTO Jyväskylän Kaupungintalo (entinen Kunnallistalo) valmistui vuonna 1899 Vaasan lääninarkkitehti Karl Wilhelm Reiniuksen suunnitelmien mukaan Kirkkopuiston etelälaidalle. Aikakaudelleen yleistä uusrenesenssityyliä edustava kivitalo on toiminut historiansa aikana kaupungin hallinnollisena keskuksena, yhdistysten ja seurojen tilana, sekä erilaisten kulttuuritapahtumien näyttämönä. Kaupungintalon vaiheet liittyvät kiinteästi Jyväskylän kaupungin historiaan: alueiden ja väestömäärän kasvuun, sotavuosiin ja kunnallishallinnon muutoksiin. Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen aluetta. (Museovirasto, Rakennettu kulttuuriympäristö 1993 ja VAT 2000/ Rakennettu kulttuuriympäristö). Alueen nykyinen asemakaava on vahvistettu ja Kaupungintalo on suojeltu kaavassa sr-merkinnällä. Rakennuksessa ei saa suorittaa muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen ja sisätilojen kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä. (Ajantasa-asemakaava) Jyväskylän Kaupungintalo ja kauppatori 1920-luvulla. Valokuvaamo Päijänne, Keski-Suomen museon kuva-arkisto.

5 JOHDANTO 5 Rakennushistoriaselvitys Rakennushistoriaselvitys on perusselvitys, joka tulee tehdä ennen suojelurakennuksessa tehtävien muutos- ja korjaustöiden suunnitteluvaihetta. Se tarjoaa perustietoa rakennuksen historiasta muutosten, käytön ja säilymisen suhteen. Rakennushistoriaselvityksen tarkoituksena on tuoda rakennuksen omistaja-, käyttäjä- ja suunnittelijatahoille tietoa rakennuksen ylläpitoa, korjausta ja varjelua varten. Jyväskylän Tilapalvelu tilasi Kaupungintalon rakennushistoriaselvityksen Keski-Suomen museolta keväällä Tarkoituksena oli tehdä perusselvitys Kaupungintalon tulevaa peruskorjausta varten. Työn tilasi Jyväskylän kaupungin Tilapalvelut. Rakennushistoriaselvityksen tekoa varten varattiin 2,5 kuukautta ja selvityksen teki Keski-Suomen museon projektitutkija HuK Leena Lindell. Ohjausryhmään kuuluivat Keski-Suomen museolta museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen ja amanuenssi Päivi Andersson. Arkkitehti Tuija Ilves arkkitehtitoimisto ARK-Kantosesta oli mukana rakennushistoriaselvitystyön eri vaiheissa. Rakennushistoriaselvityksen teko aloitettiin Selvityksen valmistuminen viivästyi alkuperäisestä aikataulusta aineiston ja tehtävän ennakoimattoman laajuuden ja lomakauden takia. Valmis työ luovutettiin Jyväskylän Tilapalveluille lokakuussa Aikaisempi tutkimus Kaupungintalo on yksi Jyväskylän kaupungin merkittävimmistä julkisista rakennuksista. Se on esiintynyt useissa kaupungin historiaa ja rakennettua ympäristöä kartoittavissa tutkimuksissa ja julkaisuissa. Keski-Suomen museo on inventoinut Kaupungintalon osana keskusta-alueen rakennusinventointeja vuosina 1983 ja 1996 (Päivi Andersson). Vuosina Keski-Suomen museon amanuenssi Päivi Andersson kokosi Kunnallistalon 100-vuotisjuhlien esitettä varten laajan tausta-aineiston henkilöhaastatteluin ja arkisto-, kirjallisuus- ja kuvalähteitä käyttäen. Nyt tehtävä rakennushistoriaselvitys pohjaa suurelta osin tähän aineistoon. Arkkitehti Tuija Ilves on selvittänyt rakennuksen vaiheita vuosina Kaupungintalon sisustuksen uusimista ja peruskorjaushanketta varten. Insinööritoimisto Mittatyö on tehnyt

6 6 rakennuksessa rakennetutkimuksia, kosteus- ja sisäilmamittauksia vuosien aikana ja Jouni Juuri-Oja on tehnyt asbestikartoituksen vuonna Vuonna toteutettua peruskorjausta ja osittaista entisöintiä varten tehtiin joitain tutkimuksia koskien rakennuksen sisätiloja. Peruskorjausta tai tutkimuksia ei tuolloin kuitenkaan dokumentoitu kovin tarkasti. Kaupungintalon entisöimis- ja perusparannustyöryhmän kokouspöytäkirjoista vuosilta löytyy kuitenkin mainintoja tehdyistä selvitystöistä. Muun muassa Keski-Suomen museon silloinen johtaja Sirkka Valjakka teki tällöin todennäköisesti selvitystyötä rakennuksen historiallisista vaiheista ja sisätilojen alkuperäisestä asusta, mutta tutkimustyön tuloksia ei ole todennäköisesti säilynyt. Museoviraston asiantuntijana hankkeessa toiminut konservaattori Pentti Pietarila teki myös tutkimussuunnitelman entisöintityötä varten sekä katselmuksen valmiissa rakennuksessa vuosina 1978 ja 1980, mutta näistä käynneistä on jäänyt kaupunginarkistoon vain lyhyet muistiot. Museoviraston arkistosta ei löytynyt näiden lisäksi muita dokumentteja. Kaupungintalosta ei ole aiemmin tehty varsinaista rakennus- tai arkkitehtuurihistoriallista tutkimusta. Lähteet ja aineisto Arkistolähteet Rakennushistoriaselvityksen arkistolähteitä ovat Jyväskylän kaupunginarkiston rakennuspiirustukset luvuilta, kaupunginvaltuuston kokouspöytäkirjat ja muu rakennusvaiheeseen liittyvä asiakirja-aineisto 1800-luvun loppupuolelta sekä Kaupungintalon peruskorjaukseen liittyvät kokouspöytäkirjat lukujen taitteesta. Rakennusvalvontaosaston arkistosta on käytetty rakennuslupa-asiakirjoja ja piirustuksia luvuilta. Näiden pohjalta on kartoitettu rakennuksen alkuperäistä, rakennusaikaista asua sekä tapahtuneita muutoksia. Keski-Suomen museon kuva-arkiston kuvia on käytetty julkisivujen ja sisätilojen eri aikaisten ulkoasujen hahmottamiseen ja rakennustutkimusarkistoon kerättyjä inventointi- ja haastatteluaineistoja rakennuksen muutosten kartoittamiseen.

7 JOHDANTO 7 Kirjallisuus Jyväskylän kaupungin kunnalliskertomuksissa on käsitelty Kunnallistalon, sittemmin Kaupungintalon rakennus- ja muutoshankkeita. Painettuja kunnalliskertomuksia on 1910-luvulta eteenpäin. Tätä aikaisemmat tiedot Kunnallistalon rakentamisesta ja sen ensimmäisistä muutoksista 1900-luvun alkuvuosilta ovat Jyväskylän kaupungin valtuuston asiakirjoista. Vuonna 2000 ilmestyi julkaisu Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksella tehdystä tutkimuksesta Kirkkopuiston ja sitä ympäröivien kortteleiden muutoksista, joka sivuaa osuvasti myös Kaupungintalon ympäristön kokemia muutoksia. Jussi Jäppinen ja Heli-Maija Voutilainen ovat sivunneet Kaupungintaloa useissa julkaisuissaan. Jyväskylän kaupungin historiaa valottavissa teoksissa mainitaan myös Kaupungintalo useaan otteeseen. Työmenetelmät Rakennushistoriaselvityksen teko alkoi tutustumisella lähdeaineistoon. Selvityksen historiatiedot koottiin rakennustutkimusarkiston tiedoista ja kirjallisuudesta. Historiarungon avulla määritettiin arkistojen piirustus- ja rakennuslupa-aineistot sekä muut lähteet, joiden perusteella kartoitettiin rakennuksen kokemat myöhemmät muutokset. Kaupungintalon julkisivut ja sisätilat inventoitiin ja dokumentoitiin valokuvaamalla. Sisätiloista oli tarkoitus täyttää huonekohtaiset kortit, joihin merkittiin muun muassa pintamateriaalit, ovien, ikkunoiden, listojen, karmien jne. säilyneisyys ja silmämääräisesti merkintä huonejaon mahdollisesta alkuperäisyydestä. Rakennuksen neljässä kerroksessa sijaitsee noin 151 erilaista inventoinnin piiriin kuuluvaa huonetilaa, joihin kuuluvat toimisto- ja kokoushuoneet, käytävät, eteisaulat ja portaikot, holvit, WC-tilat ja siivouskomerot sekä asunto- ja konehuonetilat. Kaikki tilat ehdittiin rakennushistoriaselvityksen puitteissa kuvata ja järjestää nykyisen huonenumeroinnin mukaisesti. Huonekorttimalli tehtiin Kaupungintalon rakennushistoriaselvitystä varten. Niiden pohjana oli arkkitehti Tuija Ilveksen ja tutkija Riikka Mäkipelkolan Jyväskylän yliopiston Seminarium-rakennuksen korjaustöiden yhteydessä kehittämä huonekorttipohja (Seminariumin rakennushistoriaselvitys 2007). Vaikka selvityksessä kartoitettiin kortteihin kirjattavat taustatiedot, korttien

8 8 täyttäminen jouduttiin jättämään aikataulun tiukkuuden vuoksi. Sisätilainventoinnin aineistona ovat inventointikuvat ja inventoinnin tuloksia on käyty läpi analyysiosiossa. Rakennuksen vanhoja kuvia eri aikakausilta verrattiin nykytilanteeseen julkisivujen ja sisätilojen muutosten kartoittamiseksi. Rakennuksen huonetilojen muutokset havainnollistettiin pohjakaavoin, joihin merkittiin arkistolähteistä saadut myöhemmät muutokset sisätiloissa ja huonejaoissa eri värein ja symbolein. Näin rakennuksen muutoksia oli helpompi havainnoida. Aineisto työstettiin tekstimuotoon rakennushistoriaselvitykseksi. Selvityksen kuvituksena käytettiin kuva-arkiston materiaalia, inventointikuvia ja vanhoja rakennuspiirustuksia, säilyneisyysanalyysin pohjakaavat ovat selvityksen liitteinä. Termistöstä: Kaupungintalo vai Kunnallistalo? Rakennushistoriaselvityksen kohteena olevaa rakennusta on kutsuttu eri aikoina Kaupungintaloksi tai Kunnallistaloksi. Rakennuspiirustukset laatinut Vaasan lääninarkkitehti Karl Viktor Reinius kutsui luomustaan sujuvasti vuoroin molemmilla nimillä. (kts. Jyväskylän kaupungin Kunnallistalon piirustukset 1896, Jyväskylän Kaupungintalon katselmuspöytäkirja ) Vuonna 1899 valmistunutta rakennusta kutsuttiin ensimmäiset 28 vuotta Kunnallistalon nimellä, kunnes vuoden 1927 kunnallislain myötä Jyväskylän kaupungille tuli valita kaupunginjohtaja ja Kunnallistaloakin alettiin nimittää Kaupungintaloksi. (Varatuomari Veikko Hyytiäisen haastattelu ) Myöhemmin rakennuksen julkisivusta peitettiin vanha Kunnallistalo-teksti. Toisen maailmansodan jälkeen rakennuksen luonne muuttui selkeämmin yhdistysten ja kulttuuritilaisuuksien pitopaikasta hallintorakennukseksi, vaikka juhlasalia edelleen käytettiin erilaisten juhlien ja esitysten näyttämönä. Vuosina toteutetun peruskorjauksen aikaan haluttiin vanha Kunnallistalo-nimitys ottaa uudestaan käyttöön ja teksti maalattiin takaisin rakennuksen julkisivuun korjaustöiden yhteydessä. Katsottiin, että rakennuksen varhaishistoria kunnallishallinnon, seurojen, tapahtumien ja liiketoiminnan tyyssijana vaati vanhan, rakennuksen alkuperäisiä toimintoja kuvaavan nimen ottamista takaisin käyttöön. Kaupungintalo-nimi viittaisi pelkästään rakennuksen virastolaitoksen rooliin. Päätös nimestä ei ollut tällöinkään yk-

9 JOHDANTO 9 simielinen: kaupunginhallitus puolsi Kaupungintalo-tekstiä, kun taas kaupunginarkkitehti Erkki Kantonen oli Kunnallistalo-nimityksen kannalla. Asiaa kartoitettiin myös Suur-Jyväskylän lehdessä ilmestyneellä kyselyllä (rakennustoimikunnan kokouspöytäkirja ). Erilaiset näkemykset rakennuksen nimestä ovat aiheuttaneet sekavuutta rakennuksen nimityskäytännössä. Kaupunkilaiset ja rakennuksessa työskentelevät kaupungin työntekijät käyttävät rakennuksesta yhä Kaupungintalon nimeä ja sillä se tunnetaan myös virallisissa yhteyksissä. Kunnallistalo esiintyy rakennuksen historiaan viittaavissa teksteissä ja sitä käytetään lähinnä museaalisissa yhteyksissä. Tämän rakennushistoriaselvityksen osalta katson, että rakennuksen käyttöhistorian takia on mielekkäämpää käyttää rakennuksesta Kaupungintalo-nimeä, sillä se kuvaa paremmin sen yli 80-vuotista käyttöhistoriaa kaupungin hallinnon ja kaupunkilaisten toimintojen keskuksena.

10 10 2. KAUPUNGINTALON SUUNNITTELIJAT JA RAKENTAJAT Arkkitehti Karl Viktor Reinius ( ) Vaasan lääninarkkitehtina toimineesta Karl Viktor Reiniuksesta ei ole kirjoitettu paljoakaan alan julkaisuissa, usein hänet vain mainitaan jonkin rakennuksen arkkitehtina. Karl Viktor Reinius signeerasi valtaosan suunnitelmistaan muodossa K. V. Reinius, mikä on osaltaan ehkä aiheuttanut sekaannuksia hänen etunimiensä kirjoitusmuodoissa. Eri lähteissä arkkitehti mainitaan nimillä A. Reinius, K. W. Reinius tai Karl Wilhelm Reinius luvun alkupuolella on vaikuttanut myös arkkitehti I. Reinius, jonka yhteyttä Karl Viktor Reiniukseen ei ole tiedossa. Karl Viktor Reinius itse toimi arkkitehdin toimessa vielä 1900-luvun alussa, todennäköisesti vuoteen 1910 asti. (Wasabladet , nro 102: K.V. Reinius erosi virastaan vuonna ) Arkkitehti Karl Viktor Reiniuksen elämästä ja tuotannosta ovat kirjoittaneet ainakin tutkijat Helena Soiri-Snellman, sekä Åsa von Weissenberg, joka on tehnyt aiheesta sivulaudaturin Åbo Akademin taidehistorian oppiaineeseen (Arkitekt Karl Viktor Reinius , 1994). Teosten huonon saatavuuden vuoksi katson, että arkkitehdin vaiheita ja elämää on syytä käsitellä laajemmin myös tämän selvityksen puitteissa. Tiedot perustuvat suurilta osin vuonna 1992 ilmestyneeseen Helena Soiri-Snellmanin teokseen Brankku 100 vuotta. Turun vapaaehtoisen palokunnan talon rakennusvaiheet. Koulutus ja ura Arkkitehti Karl Viktor Reinius syntyi vuonna 1862 vaasalaisen nimismiehen perheeseen. Hän valmistui vuonna 1883 Helsingin polyteknillisestä instituutista arkkitehdiksi. Koulussa opetettiin klassista renessanssiarkkitehtuuria, minkä vaikutukset näkyivät voimakkaasti myös nuoren arkkitehdin omassa suunnittelutyössä. Arkkitehtuurihistorian opettajana toimi tuolloin tunnettu helsinkiläisarkkitehti Frans Anatolius Sjöström ( ), jonka arkkitehtuuria silloisen Rakennushallituksen virkamiehet vastustivat. Tästä huolimatta Karl Viktor Reinius työskenteli jo ennen loppututkintoaan Rakennushallituksessa ja valmistuttuaan valvoi melkein koko 1880-luvun erilaisia raken-

11 KAUPUNGINTALON SUUNNITTELIJAT JA RAKENTAJAT 11 nustöitä Helsingissä ja Uudenmaan läänin alueella. Vuonna 1887 Karl Viktor Reinius siirtyi Turkuun ja toimi Rakennushallituksen Turun lääninkonttorissa vuosina Vuonna 1890 hänet nimettiin Rakennushallituksen ylimääräiseksi arkkitehdiksi ja vuonna 1893 kolmanneksi arkkitehdiksi ja samalla Vaasan lääninkonttorin esimieheksi. (Soiri-Snellman 1992, s ) Arkkitehti Karl Viktor Reinius joutui Turun lääninkonttorin arkkitehtina työskennellessään lähinnä suunnittelemaan varastorakennuksia, valvomaan toisten arkkitehtien suunnitelmia tai tekemään korjausehdotuksia, kuten esimerkiksi Turun linnan korjaussuunnitelmat vuonna Merkittävimmät ja itsenäisimmät työnsä arkkitehti Karl Viktor Reinius teki yksityisarkkitehtina. Hän oli perustanut arkkitehtitoimiston Turkuun yhdessä arkkitehti, rakennusurakoitsija Carl Gustaf Hjort af Ornäsin ( ) kanssa. Karl Viktor Reinius vaikutti Turussa vain muutaman vuoden, sillä marraskuussa 1891 hän matkusti vuodeksi ulkomaille harjoittamaan arkkitehtuuriopintoja. Palattuaan hän siirtyi Vaasan lääninkonttoriin vuonna (Soiri-Snellman 1992, s ; Carl Gustaf Hjort af Ornäsistä SKS:n Kansallisbiografiakeskuksen verkkopalvelussa.) Lääninarkkitehtijärjestelmä 1800-luvulla Yleisten rakennusten ylihallituksen (myöhemmin Rakennushallituksen) alainen lääninarkkitehtijärjestelmä luotiin Suomeen vuonna 1848, tällöin Jyväskylän kaupunki kuului vielä Vaasan läänin piiriin. Lääninarkkitehtijärjestelmän tarkoituksena oli hajauttaa alan asiantuntemusta Helsingin ja Turun ulkopuolelle, sillä arkkitehdin koulutuksen saaneet ammattilaiset olivat maassa vielä harvinaisia ja he keskittyivät pääasiassa julkisten rakennusten ja asemakaavojen suunnitteluun. Lääninarkkitehtien tehtäviin kuului johtaa julkista rakentamista, avustaa lääniin piiriin kuuluvia kaupunkeja ja antaa lausuntoja maaherralle, joka vahvisti kaupungin kunnallisten ja yksityisten rakennusten piirustukset. (Jäppinen 2005, s. 67) Opintomatkat ja vaikutteet Arkkitehti Karl Viktor Reinius vietti vuoden opintomatkalla, jonka tiedetään suuntautuneen ainakin Wieniin. Wien oli 1800-luvulla Euroopan sydän ja sen arkkitehtuuri oli vaikuttanut moniin kaupunkiin matkanneiden

12 12 suomalaisarkkitehtien töihin. Karl Viktor Reinius lienee nähnyt ainakin wieniläisten arkkitehtien Heinrich von Ferstel, Theophilus von Hansen ja Gottfried Semper suunnittelemia, palatsimaisia kaupunkirakennuksia. Opintomatkan jälkeen Karl Viktor Reiniuksen rakennukset alkoivat ainakin yhä enemmän muistuttaa wieniläistyyppisiä palatseja. Esimerkkinä vuonna 1896 signeeratut Vaasan Finnilän talon ja Jyväskylän kaupungintalon suunnitelmat, jotka muistuttivat julkisivuiltaan koristeellista wieniläistä palatsiarkkitehtuuria. Huhtikuussa 1892 arkkitehti Karl Viktor Reinius sai Turun lääninkansliasta viiden vuoden ulkomaanpassin. Hän tutustui eurooppalaiseen arkkitehtuuriin laajoillaan opintomatkoillaan, jotka suuntautuivat Itävaltaan, Tanskaan, Englantiin, Saksaan, Ranskaan, Italiaan ja Kreikkaan. Matkoiltaan hän sai vaikutteita kauan vallalla olleesta uusrenessanssityylistä, vaikka Euroopan pääkaupungeissa puhalsivat jo tuolloin uudet tuulet. Jugend- tai art nouveautyyliksi kutsutun uuden arkkitehtuurin vaikutteet alkoivat näkyä Karl Viktor Reiniuksen tuotannossa vasta 1900-luvun alkupuolella. Rakennushallituksen traditioita kannattavana arkkitehtina hän suhtautui todennäköisesti varovasti uusiin vaikutteisiin. Esimerkkeinä Karl Viktor Reiniuksen jugend-vaikutteista ovat Kokkolan seminaarin normaalikoulun suunnitelmat ja arkkitehdin oma talo Vaasan Rantakadulla, joka on vuonna 1903 suunniteltu kolmikerroksinen esikaupunkimainen jugendhuvila. Samantyylisiä rakennuksia näkee ajan berliiniläisissä ja wieniläisissä mallikirjoissa. Vuonna 1905 suunniteltu Vaasan maaherrantalon ja teollisuuskompleksin rakennukset edustavat jo erilaista tyyliä: piirustuksissa on suuri, romanttisen goottilaisen ritarilinnan näköinen kaksikerroksinen kreneloitu tiilirakennus torneineen ja ulokkeineen. (Soiri- Snellman 1992, s ) Uran loppuvaiheet Vaasan lääninarkkitehtina Karl Viktor Reinius oli hyvin tuottelias. Valtion tarkastuskohteita riitti ja tarkastusmatkat olivat pitkiä. Tästä huolimatta useilla Rakennushallituksen johtavilla virkamiehillä oli sivuvirkoja. Yksityisen arkkitehtitoimiston ja rakennustarvikeliikkeen lisäksi Karl Viktor Reinius toimi Vaasan Puunjalostus Oy:n (Wasa Trädförädlings Aktiebolag) toimitusjohtajana sen perustamisesta lähtien, vuodet Liikkeen konkurssin myötä hän joutui oikeuteen ja sai tuomion konkurssirikoksesta. Liikkeen kirjanpitäjä, joka

13 KAUPUNGINTALON SUUNNITTELIJAT JA RAKENTAJAT 13 oli ilmeisesti Karl Viktor Reiniuksen tietämättä pitänyt väärennösten avulla konkurssikypsää yritystä pystyssä, oli sillä välin kadonnut tietymättömiin. Karl Viktor Reinius tuomittiin kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen, joista hän kärsi kolme vuotta Turussa. Lisäksi hän menetti lääninarkkitehdin virkansa, sekä kansalaisluottamuksensa 10 vuodeksi. (Soiri-Snellman 1992, s ) Vankeusaikansa arkkitehti Karl Viktor Reinius kesti oletettavasti taideharrastuksensa avulla, sillä hän oli taitava piirtäjä ja harrasti maalausta. Arkkitehtimaailma hylkäsi tuomitun jäsenensä, eikä nekrologeissa mainittu hänen ammatillisia ansioitaan. Ainoastaan vaasalainen paikallislehti Wasabladet kirjoitti , että 74-vuotias entinen lääninarkkitehti oli kuollut Otto Finnilän vanhainkodissa edellisenä lauantai-iltana. Hänen mainittiin eronneen virastaan vuonna 1910 ja omistautuneen sen jälkeen yksityiseen toimintaan. Arkkitehti Karl Viktor Reiniuksella oli myös perhe, sillä lehden mukaan häntä jäivät suremaan vaimo ja tytärpuoli. (Wasabladet , nro 102; Soiri- Snellman 1992, s ) Arkkitehtuuri Arkkitehti Karl Viktor Reinius oli elämänkohtalostaan huolimatta yksi 1800-luvun loppupuolen merkittävistä arkkitehdeista Suomessa. Suuri osa Karl Viktor Reiniuksen jäljelle jääneistä rakennuksista on tällä hetkellä asemakaavalla tai rakennussuojelulailla suojeltuja, sekä osana valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuuksia. (kts. Museoviraston rakennusperintöportaali, Rakennettu kulttuuriympäristö 1993, VAT Rakennettu Kulttuuriympäristö, Rakennusperintörekisteri.) Arkkitehti Karl Viktor Reiniuksen tuotannon pääosa osuu luvuille, jolloin hän lääninarkkitehdin virkansa ja yksityisen arkkitehtitoimistonsa puitteissa suunnitteli julkisia rakennuksia, kouluja, liike- ja tehdasrakennuksia, hallinnon- ja sairaanhoidon rakennuksia sekä komeita yksityis- ja asuinkerrostaloja. Hän suunnitteli myös vanhojen kirkkojen peruskorjauksia ja pappiloita. Rakennuksia kohosi Keski-Suomen lisäksi muun muassa Helsingin, Vaasan ja Turun seuduille. Arkkitehtuuriltaan rakennukset edustivat pääosin luvuilla muodissa olleita kertaustyylejä: kirkollisissa rakennuksissa käytettiin uusgoottilaisia tyylipiirteitä ja varsinkin julkisiksi tiloiksi suunnitelluissa liike- ja hallintorakennuksissa uusrenessanssityyliä.

14 luvun alussa mukaan tulivat jugend-vaikutteet. Rakennusmateriaalina käytettiin pääasiassa rappaamatonta punatiiltä, pienemmät puurakennukset lautavuorattiin uusrenessanssityyliin erisuuntaista laudoitusta ja koristeellisia listoja käyttäen. Yksi harvinaisimpia rakenteita oli Vaasan Sokeritehtaan asuinrakennukseksi valmistunut rakennus, jossa oli tiilivuorattu hirsirunko. (Museoviraston lausuntoja-tiedote 4/2006.) Varsinkin Turun seudulla kaupunkikeskustaan suunniteltuja liikerakennuksia myös rapattiin ja maalattiin. Suunnittelukohteita Joidenkin tietojen mukaan arkkitehti Karl Viktor Reinius olisi suunnitellut Jyväskylään Kunnallistalon lisäksi myös aiemmin tullikamarin ja joitakin Seminaarin lisärakennuksista 1900-luvun alussa. (muun muassa Täydennysinventointikortti, Päivi Andersson 1996; Soiri-Snellman 1992, s. 25.) Teollisuusrakennussuunnitelmiin kuuluvat muun muassa Vaasan Höyrymyllyn elevaattoritornit vuodelta 1908, Vaasan Sokeritehtaalle laaditut tehdas-, toimisto- ja varastorakennusten piirustukset, toteutunut tehtaan asuinrakennus vuodelta 1898, aikakautensa komeimpana ruukinkartanonrakennuksena pidetty Ähtärin Inhan ruukin patruunan asuinrakennus vuodelta 1899, sekä Turun Rettigin Tupakkatehtaan laajennusrakennukset vuosilta Ansioluettelossa on mainittu myös Vaasan puunjalostustehdas, Ylistaron tiilitehdas ja osa Pietarsaaren tupakkatehtaasta. (muun muassa Soiri-Snellman 1992, s ; Majaneva-Virkkolan tiedonanto.) Sairaaloita arkkitehti Karl Viktor Reinius suunnitteli ainakin Turkuun, jonne valmistuivat Heidekenin synnytyslaitoksen uusrenessanssityyliä edustaneet puurakennukset 1890-luvun alkupuolella. Vaasan kunnallinen sairaala tai jokin sen lisärakennuksista on mainittu myös Karl Viktor Reiniuksen suunnittelemaksi. (muun muassa Soiri-Snellman 1992, s ) Koulurakennuksista arkkitehti Karl Viktor Reiniuksen käsialaa ovat ainakin Ilmajoen entinen, vuonna 1887 valmistunut puukoulu. Vuosina hän laati Kokkolan seminaarin normaalikoulun kivirakennuksen ja Jyväskylän seminaarin lisärakennusten piirustukset. Kristiinankaupunkiin ja Pietarsaareen suunnittelemansa koulut Karl Viktor Reinius mainitsee ansioluettelossaan. (muun muassa Soiri-Snellman 1992, s ) Liikerakennussuunnitelmiin kuuluivat ainakin Turun Eerikinkadulle vuonna

15 KAUPUNGINTALON SUUNNITTELIJAT JA RAKENTAJAT valmistunut Antintalo (julkisivu säilynyt), joka oli ruukinpatruuna Ulrik Palmun toimesta suunniteltu Turun ensimmäinen niin sanottu kauppabasaari, Vaasan Kauppatorin varrelle vuonna 1896 valmistunut kaksikerroksinen pieni liikepalatsi ja Wasa Aktie Bankin rikkaasti koristeltu, isokokoinen puurakennus Kaskisissa vuodelta (muun muassa Soiri-Snellman 1992, s ; Majaneva-Virkkolan tiedonanto.) Kirkollisiin rakennuksiin lukeutuvat muun muassa vuosien aikana valmistunut Saarijärven Kolkanniemen uusgoottilainen pappilarakennus, Saarijärven Tarvaalan pappila 1800-luvun loppupuolelta, Siikaisten kirkko vuodelta 1889 ja Turun vapaakirkollinen Immanuel-kappeli vuodelta 1891 (purettiin vuonna 1981). Vanhojen kirkkorakennusten muutos- ja korjaussuunnitelmiin kuuluvat Konginkankaan kirkon muutostyöt vuodelta 1899 ja alun perin 1700-luvulla rakennetun Multian kirkon muutostyöt vuodelta Arkkitehti Karl Viktor Reinius laati myös Kurikan ja Laukaan kirkkojen muutostyösuunnitelmia 1800-luvulla ja 1900-luvun puolella tulivat muun muassa Isonkyrön, Alahärmän, Ilmajoen, Kauhajoen ja Jalasjärven kirkkojen, sekä todennäköisesti Ähtärin kirkon muutostyöt. (muun muassa Soiri-Snellman 1992, s ) Arkkitehti Karl Viktor Reinius suunnitteli myös erilaisia yhdistysten ja seurojen taloja, kuten vuonna 1892 käyttöön otetun Turun VPK-talon, joka on kaksikerroksinen uusrenessanssipalatsi Turun keskustassa. (Soiri-Snellman 1992, s ) Yksityisiä asuinrakennuksia ja asuinkerrostaloja arkkitehti Karl Viktor Reinius suunnitteli Turkuun ja Vaasaan. Näistä tiedetään ainakin vuonna 1890 suunnitellut Turun Juseliuksen talo ja Lindblomin talo, sekä arkkitehdin ansioluettelossaan mainitsema Kaleniuksen talo. Lindblomin talo purettiin torin varrelta vuonna 1956, mutta Juseliuksen kolmikerroksinen uusrenessanssipalatsi säilyi Uudenmaankadulla. Vaasan hän suunnitteli vuonna 1896 Finnilän kauppiastalon ja oman kotitalonsa Rantakadulle vuonna Arkkitehti Karl Viktor Reinius suunnitteli Ruissaloon tiettävästi ainakin kaksi huvilaa, joista kahden muun arkkitehdin kanssa suunniteltu arkkitehtihuvila Auringonsuomus, eli Pirunkirkko on 1890-luvun alusta. Toinen oli pormestari August Juseliuksen huvila Villa Sätern (Soiri-Snellman 1992, s ; Majaneva-Virkolan tiedonanto).

16 16 Rakennusmestari Anders Viktor Grönhag ( ) Jyväskylän Kunnallistalon rakennusurakoitsijaksi valittu Anders Viktor Grönhag oli vaimonsa Amanda Grönhagin ( , omaa sukua Poussa) kanssa kotoisin alun perin Satakunnasta. Anders Viktor Grönhagin köyhään maalaisväestöön kuulunut isä oli aiemmin isännöinyt sotilasvirkataloa, mutta menetettyään talon hän joutui perheineen mäkitupalaiseksi Kaakkuun. Anders Viktor Grönhag valmistui Tampereen Teollisuuskoulusta rakennusmestariksi ja muutti vaimoineen Helsinkiin 1890-luvun alussa. (SKS Kansallisbiografiapalvelu.) Työnjohtajina, suunnittelijoina ja urakoitsijoina toimineet rakennusmestarit olivat tuolloin vielä melko uusi ammattikunta, sillä muodollinen rakennusmestarikoulutus oli aloitettu Suomessa vasta 1880-luvulla (Viljo 1989, s. 78). Vuosikymmenen loppupuolella Helsingissä alkoi vireä rakennuskausi ja töitä riitti hyvin. Vuonna 1906 Grönhagenin perheen nimi vaihdettiin Wiherheimoksi suomalaisuusaatteen mukaisesti. Perheeseen syntyi kuusi lasta, joista kaksi kuoli pieninä. Suhdannevaihtelut epävarmalla rakennusalalla johtivat rakennusmestari Anders Viktor Wiherheimon rakennusliikkeen konkurssiin vuonna Hän kuoli itse neljä vuotta myöhemmin vuonna Tunnetuimmat Grönhagin lapsista ovat ehkä Kotilieden ensimmäinen päätoimittaja Alli Wiherheimo ja kansanedustajana ja ministerinä toiminut Toivo Wiherheimo. (Metso 2005, s. 44; SKS Kansallisbiografiapalvelu) Koristemaalari Emil Edvard Sanmark ( ) Tiedot Kunnallistaloon vuosien aikana koristemaalauksia tehneen maalari Emil Edavrd Sanmarkin elämästä ovat varsin niukkoja. Hän syntyi Tammelassa, isä oli nimeltään Karl Sanmark. Emil Edvard Sanmark osallistui Jyväskylässä muun muassa nuorisoseuratoimintaan ja lauloi perustajajäsenenä mieskuoro Sirkkojen riveissä vuosina Hänellä oli maalarinliike Jyväskylässä ja näkyvimmäksi työksi jäi intendentti Erkki Fredriksonin mukaan Kunnallistalon juhlasalin ja porrastilojen kattomaalaukset ja friisit. Maalarinliike toteutti myös muutamien yksityistalojen koristemaalauksia. (Mieskuoro Sirkat 1949, s. 160; Fredrikson Erkki 1984.) Kirjassa Loisto & Lyhty Heli-Maija Voutilainen mainitsee, että Sanmark olisi

17 KAUPUNGINTALON SUUNNITTELIJAT JA RAKENTAJAT 17 myös osallistunut Jyväskylän Nikolainkulman ullakkokabinetin maalausten tekoon, joka oli 1800-luvun loppupuolella mieskuoro Sirkoille omistettu kokoontumistila. (Jäppinen ja Voutilainen 2006, s. 18, ) E. Sanmarkin maalariliike ilmoitteli toiminnastaan ainakin sanomalehti Keski-Suomessa vuonna 1899 ja vielä vuoden 1900 alussa. Lehdessä julkaistiin kuolinilmoitus, jonka mukaan koristemaalari Emil Edvard Sanmark kuoli tulipaloon tukehtuneena Hän oli tuolloin vielä 29 vuoden ikäinen. Ilmoituksen julkaisi surkutteleva, kaipaava ystäväpiiri, maalarilla ei siis ollut kaupungissa perhettä. Emil Edvard Sanmark asui tuolloin Kirkkopuiston varrella sijainneen Blombergin perillisten talon piharakennuksessa, siis melko lähellä vasta valmistunutta Kaupungintaloa. Ohikulkija oli huomannut kello puoli viiden aikaan aamulla rakennuksen olevan ilmiliekeissä, mutta asukasta ei saatu pelastettua. Palo oli ilmeisesti alkanut asunnon lautarakenteisesta ulkokuistista ja julkaistussa uutisessa kuvailtiin dramaattisesti, kuinka kaupunkilaisten kaipaaman maalarin hiiltynyt ruumis löydettiin sammutustöiden jälkeen asunnon uloskäynnin edestä, josta hän oli pyrkinyt ulos ja kohdannut siten liekkimeren. (Keski-Suomi , )

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN

KESKUSTAN KORTTELIN 0301 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN Tekninen lautakunta 74 01.04.2008 Kaupunginhallitus 108 14.04.2008 Tekninen lautakunta 118 17.06.2008 Kaupunginhallitus 226 11.08.2008 Kaupunginhallitus 235 25.08.2008 Tekninen lautakunta 98 21.09.2010

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Cygnaeuksenkatu 2 Tontin vaiheet, suojelu ja museotoiminta

Cygnaeuksenkatu 2 Tontin vaiheet, suojelu ja museotoiminta Cygnaeuksenkatu 2 Tontin vaiheet, suojelu ja museotoiminta Cygnaeuksenkatu 2 Näkymä 1880-luvulla Jyväsjärven rannasta Rantakadulle, vasemmassa reunassa tontille vuonna 1861 tehty pieni asuinrakennus. n

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 298. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 298. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 28.10.2013 Sivu 1 / 1 4537/02.03.01/2013 298 Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2014 (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. (09)

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1

TURUN JA KAARINAN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1/2004 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 Yhteinen kirkkovaltuusto 22.1.2004 1 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika torstai 22.1.2004 klo 18.00-18.38 Paikka Osallistujat toimitalon juhlasali, Eerikinkatu 3 A (liite 1), liitetään erikseen pöytäkirjaan

Lisätiedot

Heikinniementie 2a:n tarjouspyyntö

Heikinniementie 2a:n tarjouspyyntö TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) Heikinniementie 2a:n tarjouspyyntö Rakennukset Asemakaava Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta myy Meilahdessa, osoitteessa Heikinniementie 2a sijaitsevat kaksi rakennusta ja vuokraa

Lisätiedot

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 6 Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen Tasapainottamisohjelman yhteydessä kaupungin valtuusto on päättänyt Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 17.4.2008 Kaavamuutoksen hakija Vantaan seurakuntayhtymä on 4.12.2007

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, Raivaajankatu, hyväksyminen 964/ /2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta

Asemakaavan muutos, Raivaajankatu, hyväksyminen 964/ /2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta 191 13.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 60 22.03.2016 Kaupunginhallitus 119 04.04.2016 Kaupunginhallitus 219 20.06.2016 Kaupunginvaltuusto 53 27.06.2016 Asemakaavan muutos,

Lisätiedot

Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen

Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen Onnettomuustietokanta PRONTOn kehittäminen Kati Tillander, VTT Esa Kokki, Pelastusopisto Sisältö Mitä tehtiin ja minkä takia? Tavoitteet ja toteutus Tulokset yleisellä tasolla Mitä jatkossa? 2 1 Motivaatio

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887

Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887 HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen keskustassa ja Keinusaaressa 1778-2014 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS 1778-1887 OSA D: TEEMAKARTAT

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä kesällä 2010 Samaan aikaan kohteesta tehdystä rakennushistoriaselvityksestä

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251

SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 SAVONLINNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 12.11.2012 14 9.12.2013 251 Voimaantulo 1.1.2014 1 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Patruuna Waldenin historiallinen virkaasunto

Patruuna Waldenin historiallinen virkaasunto Antinkärki Patruuna Waldenin historiallinen virkaasunto Valkeakoskella Suomalaista teollisuushistoriaa Antinkärki sijaitsee keskellä kauneinta suomalaista järvimaisemaa. Se on puolen tunnin matkan päässä

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 1792/ /2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 1792/ /2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 89 Asianro 1792/06.00.00/2014 Valtuustoaloite / selvitys valtuustolle saattohoidon järjestämisen nykytilanteesta Kuopiossa sekä suunnitelmat saattohoidon kehittämisestä

Lisätiedot

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN

KOULUKESKUKSEN PERUSKORJAUKSEN SUUNNITTELUN JATKAMINEN Sivistyslautakunta 52 27.09.2007 Joutsan kunnanhallitus 4 08.10.2007 Kunnanvaltuusto 57 22.10.2007 Sivistyslautakunta 5 19.02.2008 Joutsan kunnanhallitus 62 04.03.2008 Kunnanvaltuusto 18 10.03.2008 Joutsan

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

VANHA PANKKITALO. Aleksanterinkatu 36 B, Helsinki

VANHA PANKKITALO. Aleksanterinkatu 36 B, Helsinki VANHA PANKKITALO Aleksanterinkatu 36 B, Helsinki Vanha pankkitalo valmistui vuonna 1898 Suomen Yhdyspankin pääkonttoriksi. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti, professori Gustaf Nyström, joka oli akateemisen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 Vammaisneuvosto 21.03.2016 AIKA 21.03.2016 klo 18:00-19:06 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 1 Valtakunnallisen

Lisätiedot

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Huoneisto Aleksanterinkatu 50 E 6 liitetään tulevan remontin yhteydessä huoneistoon A 9, johon se alunperin ennen

Lisätiedot

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS

1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEIDEN 10575 JA 10576 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja alue 1 (5) Ksv:n hankenro 0953_2 HEL 2016-003052 7.4.2016 Oas 1239-00/16 Hermannin rantatien,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

TEKNLTK:156/2011 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ)

TEKNLTK:156/2011 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ) TEKNLTK:156/2011 KV 58 JÄRVIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS (NIEMENKYLÄ) TEKNLTK 5.4.2011 27 Oheismateriaali Liite 4 Kaj Strandberg hakee muutosta voimassa olevaan Järvimaan rantaasemakaavaan 15.03.2011

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika 19.12.2011 klo 19.00. Teknologiakylän auditorio

Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika 19.12.2011 klo 19.00. Teknologiakylän auditorio HAAPAVEDEN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU Kaupunginvaltuusto NRO 8/2011 Kokousaika 19.12.2011 klo 19.00 Kokouspaikka Teknologiakylän auditorio Käsiteltävät asiat Asia nro Liite nro Asia Sivu Kokouksen laillisuus

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti Rakentajan info Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti 12.9.2016 Suunnittelun lähtökohtia Rakennus tulee suunnitella aina paikkaansa Maasto-olosuhteet,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ sallitaan myös muu toimistokäyttö.

Helsingin kaupunki Esityslista 24/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ sallitaan myös muu toimistokäyttö. Helsingin kaupunki Esityslista 24/2016 1 (5) 4 Poikkeamishakemus (Kuntatalo Oy, Kallion tontti 11303/3, Toinen Linja 14) HEL 2014-015224 T 10 04 01 Rakvv 11-3839-14-S Päätösehdotus Hakija Rakennuspaikka

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Alue sijaitsee kaupungin keskustassa. Osojte: Sorsapuisto 1. Liite 1. 11.5 Tonttijako ja -rekisteri Tontille 1 on hyväksytty t.onttijako 18.4.1977.

Alue sijaitsee kaupungin keskustassa. Osojte: Sorsapuisto 1. Liite 1. 11.5 Tonttijako ja -rekisteri Tontille 1 on hyväksytty t.onttijako 18.4.1977. X V I I KAUPUNGINOSAN KORTTELIN N:O 315 TONTIN N:O 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA N:O 6572, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMINISTE- RIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SORSAPUISTO 1) Asemakaavan muutoksen

Lisätiedot

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014 Kaupunginhallitus 328 03.11.2014 Kaupunginhallitus 344 17.11.2014 Kaupunginhallitus 7 19.01.2015 Kaupunginhallitus 49 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 10 09.03.2015 Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos

Lisätiedot

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 Keskustan kaavoituskohteiden k id yleisötilaisuus i 4.6.2014 kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio gsm 050 387 8708 marja.mustakallio@lahti.fimustakallio@lahti

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti

Matti Kärki, kaupunkikuva-arkkitehti Aika klo 8.30 10.10 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Muut osallistujat Allekirjoitukset Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 51 08.02.2016 Kaupunginhallitus 59 22.02.2016 Kaupunginvaltuusto 21 29.02.2016 Hyvinvointipalveluiden palvelualuejohtajan viran täyttäminen 483/02.022/2015 KH 08.02.2016 51 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/ KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 28/2010 1 368 23.9.2010 ja 30.9.2010 pöydälle pantu asia KRUUNUNHAAN ARVOKKAITA PORRASHUONEITA KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA TEHDYT MUISTUTUKSET, SAAPUNEET KIRJEET

Lisätiedot

Korjaushankkeen laadun haasteet

Korjaushankkeen laadun haasteet KORJAUSHANKKEEN LAADUN HAASTEET 12.11.2013 Esko Lindblad Valvontapäällikkö, rakennusterveysasiantuntija, rkm Suomen Sisäilmakeskus Oy 1 Case ullakkorakentaminen 5 kerroksinen kerrostalo rakennettu 1920

Lisätiedot

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA Kokousaika Torstai 16. kesäkuuta 2016 kello 18.00 19.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Läsnä Poissa Jari Laurila pj x Esko Syrjälä j. x Kimmo Kupi j. x Pirjo

Lisätiedot

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta

Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta Kaupunginhallitus 181 25.03.2013 Riitta Munnukan ym. valtuustoaloite Sotahistoriakeskus Kannaksesta 14/10.03.02.01/2013 KH 181 Aloite 7.1.2013: Valmistelija/lisätietoja: EU-asiamies Krista Huovila, puh.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Hirsi ja julkinen rakentaminen case Haapaveden päiväkoti

Hirsi ja julkinen rakentaminen case Haapaveden päiväkoti Hirsi ja julkinen rakentaminen case Haapaveden päiväkoti Haapaveden uuden päiväkodin rakentamistarve kehittyi monen asian aiheuttamana: Monta pientä päiväkotia sijaitsi eri puolilla keskustaajamaa, josta

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5186 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2016 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (Keskus) korttelin 26 osaa koskeva asemakaavan

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

ISS Proko Oy

ISS Proko Oy ISS Proko Oy 6.9.2012 LAPIN YLIOPISTO SISÄILMARYHMÄ SISÄILMARYHMÄN KOKOUS NRO 8 PÖYTÄKIRJA Aika: 6.9.2012 klo 13.00 Paikka: Lapin yliopisto, ravintola Fellin, iso kokoushuone Läsnä: Liite 1 1 Kokouksen

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016 KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukka-sali Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com ETELÄ-KARJALAN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 40, Pormestarinkatu 1 A, 2. krs 53101 LAPPEENRANTA 15.06.2016 Puhelin 029 562 4440, Telekopio 029 562 4460 Sähköposti etela-karjala.uo@oikeus.fi OMAKOTITALO

Lisätiedot

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Korkean rakentamisen selvitys Oulussa Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys työryhmässä yleiskaavoitus, asemakaavoitus

Lisätiedot