Suomennos. Ab Det finlandssvenska kompetenscentret. inom det sociala området. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 31.3.

Transkriptio

1 Suomennos Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Asia: HE vp Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi Asiantuntija: Toimitusjohtaja Torbjörn Stoor, Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området (Ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus) FSKC , Yrjönkatu 18 A 8, Helsinki. FSKC esittää kunnioittavasti seuraavaa: Hallituksen esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ehdotetun lain 35 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnasta maakunnassa. Pidämme sinänsä merkittävänä, että kehittämistoiminnalle annetaan suhteellisen suuri rooli ja että tällaisella toiminnalla on hyvä ja selvä painoarvo hallituksen esityksessä. FSKC pitää myös sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota koskevan ajatuksen mukaisena, että molemmille sektoreille tarjotaan mahdollisuus ja pääsy valtion koulutuskorvausja tutkimuskorvausjärjestelmään pykälien mukaisesti. Jotta maakunnilla olisi hyvät edellytykset ja jotta ne pystyisivät ottamaan hallituksen esityksen edellyttämän roolin ja vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä, ratkaiseva merkitys on sillä, että toiminnan resurssit on mitoitettu tavalla, joka vastaa tehtävän korkeaa vaatimustasoa ja laajuutta ja toisaalta sitä, että resurssit on jaettu sekä sosiaali- että terveydenhuollolle tavalla, joka ottaa huomioon molempien toimi- ja tieteenalojen erityisen luonteen ja erot koulutuksessa ja teorianmuodostuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaa maakunnassa koskevan pykälän ja sen 1 momentin mukaan säädetään, että maakunnat osallistuvat kansalliseen kehittämiseen ja toimivat yhteistyössä kuntien ja organisaatioiden kanssa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää esim. ruotsin- ja kaksikielisen toiminnan edellytysten turvaamiseen, niin että maakunnat voivat ja saavat tehdä yhteistyötä ja että resurssien ja toimeksiantojen jaossa otetaan huomioon se, että ruotsin- ja kaksikielisen väestön tarpeet itse asiassa vaativat enemmän resursseja kuin mikä esim. ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus on. On myös syytä kiinnittää erityistä huomiota kuntien ja maakuntien väliseen työnjakoon. Tätä koskeva kuva ja ajatus eivät ole täysin selviä. Olisi perusteltua selkeyttää ja vahvistaa tämän yhteistoiminnan edellytyksiä varsinkin, kun kyse on lasten, nuorten ja perheiden palveluista, koska suuri osa näistä palveluista jää määrällisesti laskien kuntiin. Pykälän toisessa momentissa säädetään maakuntien yhteistyöstä yliopistojen, korkeakoulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa uusien menetelmien, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi. FSKC haluaa korostaa mahdollisuuksien antamista ja vaatimusten asettamista organisoinnille ja edellytyksille, jotta kehittämistehtävällä ja yhteistyöllä yliopistojen, korkeakoulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa on maakuntien rajat ylittävä ja kansallinen agenda, koska esim. alan ruotsinkielinen opetus on järjestetty kansallisista vastuista käsin. FSKC korostaa edelleen kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen välisen yhteyden takaamista, sen vahvistamista ja priorisointia tässä yhteydessä. Kun kaikkia ja kyseisiä rakenteita muutetaan näiden suurien uudistusten seurauksena, on olemassa vaara, että tämä yhteys sivuutetaan ja kokonaisuuksia 1

2 kehitetään erillään. Lainsäätäjä voisi hyvin korostaa, että tulevan kehittämistoiminnan organisoinnin edellytyksenä on, että se on tieteellisellä perustalla ja asettaa sen lähtökohdaksi ja että kehittämistoimintaa ei missään tapauksessa irroteta tutkimuksesta ja opetuksesta. Pykälän neljännessä momentissa säädetään mm., että Uudenmaan maakunnan tehtävänä on tukea ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä koko maassa. Edellä olevan argumentaation ja perustelut huomioon ottaen on syytä täsmentää tälle tukitoiminnolle selkeämpi vastuukuva ruotsinkielisten palvelujen kehittämisen tukemisesta koko maassa. Tähän vastuuseen kuuluisi toimeksianto huolehtia siitä, että kyseinen yhteistyö kattaa ja sen piiriin kuuluvat toisaalta maakunnat, jotka ovat tällaisen kehittämistarpeen kohteena ja toisaalta myös ne yliopistot, korkeakoulut, järjestöt, jotka ovat muissa maakunnissa. Uudenmaan maakunnan tehtävä ja vastuu on tässä kohdin niin laaja ja kokonaisvaltainen, että se ansaitsee erikseen osoitetun kansallisen resurssointi- ja seurantamekanismin. Suunnittelussa, organisoinnissa ja valmisteluissa tehtävän ja siihen liittyvän vastuun toteuttamiseksi 35 :n 4 momentin mukaisesti FSKC ottaa mieluusti aktiivisen roolin ja asettaa osaamisensa, kokemuksensa ja yhteysverkostonsa käyttöön. FSKC pitää erinomaisena sitä, että kokonaisuus (38-44 ) käsittää myös valtion varoista maksettavat koulutuskorvaukset, jotka aiheutuvat sosiaalihuollon ammattihenkilöiden yliopistotasoisesta koulutuksesta ja että myös maakunnille ja muille julkisille ja yksityisille sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajille voidaan maksaa korvausta valtion varoista kustannuksista, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta sosiaali- ja terveystieteellisestä tutkimuksesta. On tärkeää, että 39 :n kirjaus, jossa säädetään alueellisista tutkimustoimikunnista, sisältää sosiaalitieteiden edustuksen. Kirjaus ei ole tässä kohdin selkeä, koska siinä viitataan maakuntien toimintayksikköihin. Kapeassa merkityksessä tähän kirjaukseen ei sisälly yliopistoja ja korkeakouluja. Lisäksi olisi tarpeellista selkeästi määrätä, että myös käytännön työn ja kehittämistyön edustajille sekä käyttäjäryhmille annetaan paikka tutkimustoimikunnassa. Yliopistotasoisen sosiaali- ja terveystieteellisen tutkimuksen rahoitusta koskevassa 40 :ssä säädetään, että kukin alueellinen tutkimustoimikunta päättäisi pykälän 3 momentin mukaan tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. FSKC:n näkemys on, että jo nyt olisi todettava selkeästi, että sosiaali- ja terveystieteellistä tutkimusta on kohdeltava yhdenvertaisesti rahoitusta koskevia asetuksia annettaessa ja päätöksiä tehtäessä. Edellytyksenä sille, että tutkimuksen rahoitus ja siten tutkimus olisi tuloksellista on resurssien jakaminen tavalla, joka ottaa huomioon sosiaali- ja terveystieteiden erityisluonteen ja eroavuudet koulutuksessa, teorianmuodostuksessa, kehityshistoriassa, lainsäädännössä ja hallintomenettelyssä mitä tulee palvelujen tuottamiseen. Äärimmäisen tärkeää on myös, että sosiaalitieteille annetaan mahdollisuus ja resurssit toiminnan organisointiin, johon pykälässä viitataan, samalla tasolla ja samassa laajuudessa kuin terveystieteiden vastaavassa toiminnassa. Mitä uudistuksen sosiaalihuoltoulottuvuuteen yleisesti tulee ja erityisesti sosiaalityön sijoittumiseen ja asemaan esityksessä ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Tulevassa suunnittelussa ja toteutuksessa on siis vielä paljon tehtävää. On myös varmistettava sosiaalityön kosketuspinta kuntiin, koska sosiaalihuollon asiakkaat ovat riippuvaisia toimenpiteistä ja suunnitelmista, joita kunnat toimeenpanevat yleensä hyvinvointitoiminnan ja infrastruktuurin osalta. Mitä tulee ruotsinkielisiin palveluihin sinänsä, uudistus tarjoaa mahdollisuudet palvelujen järjestämiselle, koska tuolloin voidaan mahdollisesti muodostaa laajempi organisointipohja. On syytä panna merkille, että kuva siitä miten tehokkaasti voidaan taata erityispalveluja ja vaativampia palveluja esim. lapsille, nuorille ja perheille on epäselvä. Tämän korjaamiseksi kannattaa selvittää, olisiko mahdollista järjestää kohdennettuja ruotsinkielisiä rakenteita maakunnissa ja niiden kesken. 2

3 Muutos- ja lisäysehdotukset: 35 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen maakunnassa Ehdotamme pykälän 4 momentin kuuluvaksi seuraavasti: Lapin maakunnan tehtävänä on tukea saamenkielisten palvelujen kehittämistä koko maassa. Uudenmaan maakunnan tehtävänä on vastata ruotsinkielisten palvelujen kehittämisen tukemisesta koko maassa. 35 :n sisällön täydentäminen lisäperusteluin ja täsmennyksin Jotta mahdollisuudet kaikkien maakuntien täysimääräiselle osallistumiselle kansallisen kehittämisagendan toteuttamiseen voitaisiin taata, tarvitaan riittävät kannustimet maakuntien osallistumisen turvaamiseksi. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää esim. ruotsin- ja kaksikielisen toiminnan edellytyksien takaamiseen siten, että maakunnat voivat ja saavat tehdä yhteistyötä siten, että resurssien ja toimeksiantojen jaossa otetaan huomioon, että ruotsin- ja kaksikielisen väestön tarpeet itse asiassa vaativat enemmän resursseja kuin mikä esim. ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus on. Kuntien ja maakunnan välisen yhteistyön edellytykset vaativat huomiota varsinkin koskien lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä, koska suuri osa näistä palveluista määrällisesti laskien jää kuntiin. Pykälän toisessa momentissa säädetään, että Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntien on sovittava muiden maakuntien kanssa kehittämistehtävästä ja mainittujen maakuntien yhteistyöstä uusien menetelmien, tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä yliopistojen, korkeakoulujen, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa. Tässä yhteydessä huomiota on kiinnitettävä mahdollisuuksien antamiseen ja vaatimusten asettamiseen organisoinnille ja edellytysten luomiselle, jotta kehittämistehtävällä ja yhteistyöllä yliopistojen, korkeakoulujen ja järjestöjen kanssa on maakuntien rajat ylittävä ja kansallinen agenda, koska esim. kehittämistoiminnan organisoinnin edellytyksenä on, että se on tieteellisellä perustalla ja asettaa sen lähtökohdaksi ja että kehittämistoimintaa ei missään tapauksessa irroteta tutkimuksesta ja opetuksesta. Pykälän 4 momentissa säädetään mm., että Uudenmaan maakunnan tehtävänä on tukea ruotsinkielisten palvelujen kehittämistä koko maassa. Tämän toiminnon tulee selkeästi käsittää vastuu ruotsinkielisten palvelujen kehittämisestä koko maassa. Kehittämistoiminnan harjoittaminen ruotsin kielellä on olennaista, jotta ammattikieli, menetelmät ja työote ovat aidosti ruotsinkielisiä eikä kyse ole vain käännösten välityksellä tapahtuvasta toiminnasta. Tähän vastuuseen kuuluisi toimeksianto huolehtia, että kyseinen yhteistyö kattaa ja sen piiriin kuuluvat toisaalta maakunnat, jotka ovat tällaisen kehittämistarpeen kohteena ja toisaalta myös ne yliopistot, korkeakoulut, järjestöt, jotka ovat muissa maakunnissa. Uudenmaan maakunnan tehtävä ja vastuu on tässä kohdin niin laaja ja kokonaisvaltainen, että se ansaitsee erikseen osoitetun kansallisen resurssointi- ja seurantamekanismin. 3

4 39 Alueelliset tutkimustoimikunnat Pykälä ehdotetaan kuuluvaksi seuraavasti: Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien on asetettava nelivuotiskaudeksi kerrallaan yhteinen sosiaali- ja terveystieteellinen tutkimustoimikunta mahdollisine jaostoineen. Tutkimustoimikunnassa on monitieteinen edustus yhteistyöalueen maakuntien toimintayksiköistä, yliopistoista ja korkeakouluista. 39 :n sisällön täydentäminen lisäperusteluin ja täsmennyksin Tutkimustoimikunnassa, jossa on monitieteinen edustus yhteistyöalueen maakuntien toimintayksiköistä, tulee myös olla sosiaalitieteiden edustus siten, että yliopistot ja korkeakoulut ovat mukana. Tutkimustoimikuntaan tulisi lisäksi kutsua käytännön työn ja kehittämistyön sekä käyttäjäryhmien edustajia. 40 Yliopistotasoisen sosiaali- ja terveystieteellisen tutkimuksen rahoitus Pykälä ehdotetaan kuuluvaksi seuraavasti: Valtion varoista voidaan korvata yliopistotasoisesta sosiaali- ja terveystieteellisestä tutkimuksesta maakunnille sekä muille julkisille ja yksityisille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajille aiheutuvia kustannuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee yhteistyössä 39 :ssä tarkoitettujen tutkimustoimikuntien kanssa korvausten perusteena olevan sosiaali- ja terveystieteellisen tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain siten, että tutkimustraditioiden ja edellytysten erot otetaan huomioon. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää valtion rahoituksen myöntämisestä yhteistyöalueiden tutkimustoimikunnille neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueiden aluejako muuttuu nelivuotiskauden aikana, sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä on muutettava aluejaon muutosta vastaavasti. Tutkimustoimikunta päättää tutkimusrahoituksen myöntämisestä alueellaan hakemusten perusteella. 40 :n sisällön täydentäminen lisäperusteluin ja täsmennyksin Ohjeellisena periaatteena tulevan asetuksen sisällölle ja rahoituksen myöntämistä koskevalle päätöksenteolle tulee olla sosiaali- ja terveystieteellisen tutkimuksen kohtelu ottaen huomioon tieteenalojen erityiset edellytykset ja historia. Edellytyksenä sille, että tutkimuksen rahoitus ja siten tutkimus olisi tuloksellista on resurssien jakaminen tavalla, joka ottaa huomioon sosiaali- ja terveystieteiden erityisluonteen ja eroavuudet koulutuksessa, teorianmuodostuksessa, kehityshistoriassa, lainsäädännössä ja hallintomenettelyssä mitä tulee palvelujen tuottamiseen. Tämän vuoksi kymmenen vuoden jakson aikana sosiaalitieteitä koskeva resurssien kiintiöinti olisi tarpeen. Ruotsinkielisestä sosiaalialan osaamiskeskuksesta FSKC on yleishyödyllinen yhtiö, joka toimii sosiaalialan osaamiskeskuksena pääasiallisena tehtävänään ruotsinkielisen väestön tarpeista huolehtiminen ja tähän liittyvä toiminta. Toiminta-alueena on koko maa. Kehittämistyön osaaminen ja kokemus kohdistuen erityisesti palvelujen kehittämiseen tieteelliseltä pohjalta lapsille, nuorille ja perheille on tunnusomaista FSKC:lle organisaationa. FSKC:n tehtäviin kuuluu koota yhteen 4

5 kehittämistyön ja käytännön työn ammattilaiset, tutkijat, opettajat, opiskelijat ja palvelujen käyttäjät ja näin kytkeä tutkimus, opetus ja käytännön työ sosiaalialan, sosiaalityön ja sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisen toiminnan kehittämiseen. FSKC on yksi Mathilda Wrede-instituutin sidosryhmistä, joka on Porvoon, Raaseporin, Helsingin, Espoon, Kirkkonummen ja Helsingin yliopiston, Helsingin yliopistoon kuuluvan Svenska social- och kommunalhögskolanin ja Ammattikorkeakoulu Arcadan sosiaalialan kehittämisja tutkimusinstituutti. FSKC:n yhteistyöverkostoon kuuluu myös Åbo Akademi ja ammattikorkeakoulu Novia. FSKC osallistuu lisäksi sosiaalialan Vaasan seudun opetus- ja tutkimusklinikan toimintaan. FSKC:lla on laaja kansallinen yhteistoimintaverkosto, ja se tekee yhteistyötä sekä julkisen että kolmannen sektorin, muiden osaamiskeskusten, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. FSKC haluaa visionsa mukaisesti varmistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen korkeatasoisen kehittämisen ja toimeenpanon ruotsin- ja kaksikielisen väestön tarpeet ja sosiaalialan aseman ja tehtävän huomioon ottaen sekä täysimääräisen alan kehityksen ja toiminnan tieteellisen perustan taaten. 5