SIILINJÄRVEN KUNTA Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIILINJÄRVEN KUNTA Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2015-2020"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta SIILINJÄRVEN KUNTA Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

2 2 (36) 1 Johdanto Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset mielenterveys- ja päihdesuunnitelman taustalla Siilinjärven kunnan mielenterveys ja päihdepalvelujärjestelmä Yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Avohoito peruspalveluiden mielenterveystyössä Laitoshoito peruspalveluiden mielenterveystyössä Avohoito peruspalveluiden päihdetyössä Laitoshoito peruspalveluiden päihdetyössä Mielenterveysasiakkaiden erityispalvelut Avohoidon erityispalvelut mielenterveystyössä Laitoshoidon ja järjestöjen tarjoamat erityispalvelut mielenterveystyössä Päihderiippuvaisten erityispalvelut Avohoidon erityispalvelut päihdetyössä Laitoshoidon ja järjestöjen tarjoamat erityispalvelut päihdetyössä Ennaltaehkäisevä työ mielenterveys- ja päihdepalveluissa Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Ennaltaehkäisevä päihdetyö Mielenterveys- ja päihdetyön nykytila ja kustannukset Siilinjärvellä Mielenterveystyön nykytila ja kustannukset Päihdetyön nykytila ja kustannukset Visiot ja tavoitteet Siilinjärven mielenterveys- ja päihdepalveluissa Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano, seuranta ja arviointi Lähteet... 33

3 3 (36) 1 Johdanto Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ottaa kantaa mielenterveysja päihdetyön haasteisiin ja tulevaisuuden järjestämistapaan. Mielenterveys- ja päihdeperustaiset ongelmat kasvavat jatkuvasti, samoin niiden hoitamisen kustannukset. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyden syy ja alkoholi työikäisen väestön yleisin kuolinsyy. Suunnitelma on yhteinen mielenterveys- ja päihdetyölle, koska päihteiden riski- ja ongelmakäyttö on läheisessä yhteydessä mielenterveyteen. Masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden hallitsemiseen käytetään yleisesti päihteitä. Runsas ja pitkäaikainen päihteidenkäyttö myös aiheuttaa ja pahentaa näitä samoja häiriötiloja, jonka hoitamiseen niitä useat käyttävät. Kaksoisdiagnoosipotilaat (ihmisellä on päihdeongelman lisäksi psyykkinen sairaus) kuormittavatkin palvelujärjestelmää yhä enemmän. Siilinjärven kunnassa mielenterveys- ja päihdeyksikkö on toiminut yhdistettynä vuodesta Mielenterveys- ja päihdetyötä tehdään kunnan peruspalveluissa, kolmannella sektorilla ja sitä toteutetaan myös ostopalveluiden avulla. Lainsäädäntö antaa vastuun palveluiden järjestämisestä kunnille, joiden tehtävänä on järjestää palvelut siinä laajuudessa, kun ne vastaavat kunnassa esiintyvää tarvetta. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa ovat valmistelleet omalta osaltaan työntekijät mielenterveys- ja päihdepalveluista, hoitopalveluista ja sosiaali- ja vammaispalveluista. Lopullisen suunnitelman kokoamisesta on vastannut mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityöntekijä Riikka Pajula. Suunnitelma on laadittu Terveempi Itä- Suomi (Tervis) - hankkeen puitteissa, jossa Pajula on toiminut kunnan kehittäjätyöntekijänä. Siilinjärven kuntaan ei ole luotu aikaisemmin virallista mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa. Viimeisin mielenterveystyön kokonaissuunnitelma on tehty vuonna 2007 Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymän toimesta. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma liittyy kunnan muihin strategioihin; lastensuojelun sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelmaan vuosille , Siilinjärven kunnan strategiaan vuoteen 2025 sekä hyvinvointikertomukseen Päihteiden lisääntyvä käyttö ja siitä aiheutuvat vahingolliset seuraukset eivät rajoitu vain päihdeongelmaiseen itseensä vaan myös hänen vaikutuspiirissä oleviin ihmisiin ja mm. heidän työ- ja perhe-elämäänsä ja näin ollen koko palveluorganisaatioon.

4 4 (36) Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa on tarkoitus kiinnittää huomiota toimiviin, oikea-aikaisiin ja vaikuttaviin palveluihin mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Muutokset palveluiden kysynnässä ja niiden järjestämisen rakenteissa ovat niitä keskeisiä asioita, jotka tuovat haasteita mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa tehtäviin linjauksiin. Erikoissairaanhoidon, erityispalvelujen ja laitoshoidon tarve vähenee perustason palveluja kehittämällä ja ongelmien varhaisen havaitsemisen ja ennaltaehkäisyn kautta. Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma viedään sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyttäväksi. 2 Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset mielenterveys- ja päihdesuunnitelman taustalla Yhteiskunnallinen päätöksenteko on olennainen osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Monet hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat päätökset tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella, muun muassa koulutus-, liikenne- ja ympäristöpolitiikalla vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus (2010) korostaa palvelujärjestelmien kehittämistä laajoina ja yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina, jonka muodostavat vahvat julkiset peruspalvelut ja niitä täydentävät erityispalvelut sekä yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Sosiaalija terveyspolitiikan linjaukset (hallitusohjelma, sosiaali- ja terveysministeriön strategia ja Kaste-ohjelma) määrittelevät tavoitteet ja toimet, joilla sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelma KAS- TE painopisteinä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä palvelujen asiakaslähtöisyys. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 (STM 2009) linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen Suunnitelmassa pyritään vahvistamaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa, edistämään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, ehkäisemään mielenterveys- ja päihdehaittoja sekä painottamaan avo- ja peruspalveluja mielenterve-

5 5 (36) ys- ja päihdepalvelujärjestelmän kehittämisessä. Suunnitelmassa ehdotetaan, että kunnat laativat mielenterveys- ja päihdestrategian osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaa, joka puolestaan on osa kuntastrategiaa. Alkoholiohjelma ( ja 2012) edellyttää päihdestrategian laadintaa tai päivittämistä ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Alkoholiohjelmassa pyritään koordinoimaan valtakunnallisesti toimivaa verkostoa tukemalla paikallisesti ehkäisevää päihdetyötä. Alkoholiohjelmassa edistetään päihdeasioiden puheeksi ottamista eri ympäristöissä sekä haastetaan kansalaiset ja yhteistyökumppanit pohtimaan suomalaista alkoholikulttuuria ja asenneilmastoa. Alkoholiohjelmaa koordinoi Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos ja se on eri toimijoiden välistä yhteistyötä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Päihdepalvelujen laatusuosituksessa (STM 2002) edellytetään, että jokaisella kunnalla tulisi olla päihdestrategia osana kunnan terveys- ja hyvinvointistrategiaa. Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (STM 2001) todetaan, että kunnan tulisi laatia mielenterveystyön kokonaissuunnitelma, joka voi olla osa kunnan hyvinvointistrategiaa. Terveydenhuolto- ja mielenterveyslaki säätävät päihde- ja mielenterveystyötä. Terveydenhuoltolain tavoitteena on vahvistaa asiakkaan asemaa ja panostaa ennaltaehkäisyyn sekä tuottaa palveluja toimivina kokonaisuuksina. Mielenterveyslain tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä, vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia, parantaa ja kehittää palvelujen saatavuutta. Päihderiippuvaisten hoito määritellään päihdehuoltolain (41/1986) mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa toteutettavaksi asiakaskohtaiseksi työksi, jonka tavoitteena on päihdehaittojen ehkäisy ja asiakkaiden toimintakyvyn turvaaminen, palauttaminen tai lisääminen. Opiaattikorvaushoitoa ohjaa Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 33/2008 opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta. Edellä mainittujen lisäksi on laadittu joukko laatusuosituksia ja käypä hoito ohjeistuksia, joilla informaatio-ohjauksen keinoin pyritään vaikuttamaan mielenterveys- ja päihdetyön kehitykseen ja sisältöön.

6 6 (36) 3 Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä Kunnan tehtävänä on järjestää ja rahoittaa palvelut asukkailleen. Kunnan on järjestettävä asukkailleen muun muassa heidän tarpeitaan vastaavia monipuolisia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Kunnan ei tarvitse itse tuottaa kaikkia palveluja, vaan se voi myös ostaa niitä. Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä rakentuu perus- ja erityispalveluista. Useimmat kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yleisistä palveluista on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten käytettäviksi, kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Valtaosa kuntalaisista käyttää päihteitä ainakin satunnaisesti, näin ollen lähes kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja käytetään jossain määrin myös päihteisiin liittyvistä syistä. Päihteiden käytön varhaistoteaminen ja siihen puuttuminen kuuluu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Päihdepalveluja annetaan äitiys- ja lastenneuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminnassa, sosiaali- ja vammaispalveluissa sekä erityisesti terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Mielenterveys- ja päihdepalveluyksikkö on yleisenä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluna keskeisessä asemassa päihdeongelmaisten tavoittamisessa sekä auttamisessa. Päihdetyöhön on kohdennettu tällä hetkellä kaksi ja puoli päihdesairaanhoitajan resurssia, joista yhden ja puolen työpanos kohdistuu lähinnä opiaattikorvaushoitoon sekä huumeasiakkaiden alkukartoituksen tekemiseen. Opiaattikorvaushoidossa toimii myös vastuulääkäri. Toisen päihdesairaanhoitajan työpanos kohdistuu lähinnä alkoholin ongelmakäyttäjien hoitoon. Päihdetyössä on myös sosiaalityöntekijä, jonka työpanoksesta noin puolet kohdistuu päihdetyöhön ja puolet muuhun terveydenhuollon sosiaalityöhön. Terveyskeskuksessa on toiminut vuoden 2014 alusta päihdetyöryhmä (johtava lääkäri, apulaisylilääkäri, vastaava hoitaja, päihdesairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijä), jossa käsitellään päihdeongelmaisten asioita mm. ostopalvelujen osalta. Lisäksi kunta on ostanut palveluita A-killalta sekä tukiasumisen ohjaukseen että päivätoimintaan. A-killan toiminta näiltä osin päättyy vuoden 2014 lopussa ja jatkossa vastaavat palvelut tuottaa ViaDia.

7 7 (36) Erityistason päihdepalvelut toteutetaan ostopalveluna pääasiassa Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä, jossain määrin kuntoutuksen osalta myös muilta yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Lisäksi huumeidenkäyttäjien vieroitushoitoa ostetaan palveluntuottajilta. Opiaattikorvaushoitojen aloitukset toteutetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan päihdepsykiatrian yksikössä. Samoin kuin päihdepalveluja toteutetaan myös mielenterveyspalveluja neuvolatoiminnassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminnassa, sosiaali- ja vammaispalveluissa ja ennen kaikkea terveyspalvelujen mielenterveys- ja päihdepalveluyksikössä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja tuottaa lisäksi merkittävässä määrin hyvinvointineuvolan erityistyöntekijät. Perustason palveluksi luokiteltavaa mielenterveyskuntoutujien vertaistukipalvelua tuottaa paikallinen mielenterveysyhdistys Virkistys ry, jonka kanssa kunnalla on kumppanuussopimus. Erityistason mielenterveyspalvelut ostetaan pääosin Kuopion yliopistollisen sairaalan eri psykiatrian klinikoilta. Erityistason mielenterveyskuntoutuspalveluja ostetaan lisäksi useilta eri yksityisiltä palveluntuottajilta. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sisältöä kuvataan yksityiskohtaisemmin seuraavissa kappaleissa. 3.1 Yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Avohoito peruspalveluiden mielenterveystyössä Perusterveydenhuollon mielenterveystyö on moniammatillista, matalan kynnyksen palvelua, jota väestön on helppo käyttää mielenterveyteen liittyvissä tarpeissa. Mielenterveyden tukeminen ja mielenterveyden ongelmista kärsivien auttaminen perusterveydenhuollossa on sekä inhimillisten ja taloudellisten arvojen näkökulmasta järkevää.

8 8 (36) Perusterveydenhuollon tehtäviä mielenterveystyössä ovat ennaltaehkäisy, mielenterveysongelmien tunnistaminen ja hoito sekä potilaiden ohjaaminen ja lähettäminen jatkohoitoon. Perusterveydenhuollon mielenterveystyön työntekijät toteuttavat mielenterveystyötä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Siilinjärven mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskentelee moniammatillinen tiimi, johon kuuluu osa-aikainen (50%) psykiatri, osa-aikainen (50%) psykiatriaan erikoistuva lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, vastaava sairaanhoitaja, 4 psykiatrista sairaanhoitajaa, joista yksi päihdesairaanhoitaja ja mielenterveyshoitaja. Kaksi lähihoitajaa työskentelee kotikuntoutuksessa antaen tukea potilaan arjessa selviytymiseen. Mielenterveyspalveluihin sisältyvät ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki, konsultaatio, mielenterveyden häiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus.

9 9 (36) Mielenterveystyön keskeisimmät työvälineet esitellään seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Työvälineet perusterveydenhuollon mielenterveystyössä. IDEOLOGISET VUOROVAIKUTUK- SELLISET YHTEISTYÖ TEKNISET ASIAKASLÄHTÖISYYS INFORMATIIVISET KONSULTOINTI FYYSISEN TERVEYDEN SEURANTA HYVÄKSYNTÄ JA - Haastattelu Verenpaineen mittaus SALLIVUUS Raskaudenajan seuranta REHELLISYYS JA AITOUS TURVALLISUUS Havainnointi Keskustelu Työtoverit, kollegat ja muut tahot Painon tarkistus PALVELUHENKISYYS Kuuleminen LÄÄKEHOITOON -LIITTYVÄT SUPPORTIIVISET PERHEKESKEISYYS Kuuntelu Perhe ja muut läheiset Kertominen Koskettaminen KONTEKSTUAALISET Huumori Intuitiivisuus AUTTAJA IHMISENÄ JA AMMATTILAISENA Lähde: Senja Hyvönen (2004) Mielenterveystyön keskeiset tehtävät voidaan jakaa kahteen painopistealueeseen: akuuttien/uusien mielenterveyspotilaiden vastaanottoon ja pitkäaikaispotilaiden kuntouttavaan hoitotyöhön. Mielenterveystyön muotoina ovat arviointi, hoitosuhdekeskustelut, psykoedukaatio, seurantakäynnit ja verkostotyö. Kotikuntoutus tukee potilaan arjessa selviytymistä kotona. Ryhmätoimintaa järjestetään yhteistyössä mielenterveysyhdistys Virkistys ry:n kanssa. Ryhmien toiminnan sisällöstä vastaa mielenterveyshoitaja. Keskeisimpiä muita yhteistyökumppaneita ovat väestövastuutyöparit,

10 10 (36) kunnan terveyspalvelut, sosiaalitoimi, erikoissairaanhoidon psykiatrian klinikka, työterveydenhuollon toimijat, seurakunta, KELA, työvoimatoimisto ja potilaiden omaiset. Kotikuntoutuksen toiminta-ajatuksena on antaa kriteereidensä mukaista, psykiatrisen hoidon menetelmien avulla annettavaa kuntouttavaa hoitoa ja tukea kotiin yli 18 - vuotiaille kotona asuville mielenterveyspotilaille. Toimintaperiaatteina ovat mm. yksilöllisyys, kuntouttava työote ja psykoedukaatio. Palvelu tukee arjessa selviytymisen taitoja. Potilaat tulevat palvelujen piiriin erikoissairaanhoidosta lääkärin lähetteellä tai mielenterveysneuvolasta yksikön sisältä. Valtakunnallinen psykiatrisen hoidon avohoitopainotteisuus lisää kotikuntoutuksen palvelujen kysyntää. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmatilanteissa palveluja tarjoaa hyvinvointineuvolan kasvatus- ja perheneuvola sekä aluepsykologit. Perheneuvonnan työryhmässä työskentelee 2 psykologia, 2 sosiaalityöntekijää ja lastenpsykiatri. Aluepsykologin palveluja tuottaa 4 psykologia. Esimiehenä on johtava sosiaalityöntekijä. Työskentely tapahtuu perheen kanssa kunkin yksilöllisen tilanteen ja tarpeiden mukaisesti perhettä tukien. Aluepsykologin työnkuvaan kuuluu koulupsykologin palvelut sekä lasten kehityksen arviointi ja tuki nuorten ja perheiden ongelmissa. Myös lasten mielenterveyspalvelut tuotetaan hyvinvointineuvolassa Laitoshoito peruspalveluiden mielenterveystyössä Mielenterveystyön laitoshoitoa peruspalveluna ei Siilinjärven sosiaali- ja terveyspalveluissa tuoteta muutoin kuin hyvin satunnaisesti joitain mielenterveysongelman lyhytaikaisia hoitojaksoja terveyskeskuksen vuodeosastolla pääasiassa vanhusikäisille Avohoito peruspalveluiden päihdetyössä Päihdeongelmaisella on käytettävissään perusterveydenhuollon palvelut. Perusterveydenhuollon yleisiä palveluja päihdeongelmaisille tarjotaan väestövastuun- eli omalääkäri-/omahoitajaperiaatteella. Omalääkäreiden vastaanotoilla ja ensiavussa arvioidaan päihtyneen henkilön akuuttihoidon tarve ja tarvittaessa hoidon järjestämi-

11 11 (36) nen. Lisäksi asiakas voi ottaa itse suoraan yhteyttä joko päihdesairaanhoitajaan tai mielenterveys- ja päihdeyksikön sosiaalityöntekijään. Tämän suunnitelman liitteistä löytyy päihdehoitopolku, joka ohjeistaa henkilökuntaa asiakkaan hoitoonohjauksessa. Päihdesairaanhoitajan palveluihin kuuluu arviointi, hoitosuhdekäynnit sekä avokatkaisu. Liikennejuopumukseen syyllistyneiden hoitoonohjausjärjestelmät ovat EU-direktiivin määrittelemiä ja edellyttävät lääketieteellistä arviointia päihderiippuvuudesta. Päihdeseurantaa toteutetaan perusterveydenhuollon palveluissa. Sosiaalitoimessa, perusterveydenhuollossa, lastensuojelussa, vanhuspalveluissa, hyvinvointineuvolassa sekä muissa kunnan peruspalveluissa sekä toteutetaan päihdepalveluja omalta osaltaan että ohjataan ja neuvotaan päihderiippuvaisia eri päihdepalvelujen piiriin. Siilinjärveläisille päihteitä käyttäville kotiin tuotettavat palvelut järjestetään yleisen kotihoidon avulla, jos taustalla on lisäksi toimintakyvyn vajausta tai muistiongelmaa. Tällä hetkellä kunnan järjestämää tukiasumista päihteitä käyttäville henkilöille on vanhoissa kunnan omistamissa mökeissä, joita on tällä hetkellä kaksi. Aikuissosiaalityön tavoitteena on vähitellen luopua näistä vuokra-asunnoista niiden huonokuntoisuuden vuoksi eikä uusia henkilöitä sijoiteta enää asumaan näihin asuntoihin. Asunnoista ei kuitenkaan voi puhua varsinaisina tukiasuntoina, koska asuntoihin ei anneta varsinaisesti tukea vaan ne ovat normaalia vuokra-asumista. Sosiaalityöntekijä on vieraillut tarvittaessa mökeissä ongelmien esiintyessä. Kuntaa velvoittaa laki kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (189/2001). Sosiaalitoimiston ja työvoimatoimiston yhteistyönä suunnitellaan ja järjestetään kuntouttavaa työtoimintaa ja muita tuetun työllistämisen palveluja päihderiippuvaisille asiakkaille. Nuorille suunnattua toimintaa ovat muun muassa etsivä nuorisotyö sekä kunnan järjestämä erityisnuorisotyö. Erityisnuorisotyön toimintamuotoja ovat verkosto- / kouluyhteistyö, tuki erilaisissa elämäntilanteissa, päihdetyö, retket ja etsivä nuorisotyö. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkki-

12 12 (36) noiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea, ja ohjata heidät elämäntilannettaan vastaavien palveluiden piiriin. Etsivällä nuorisotyöllä pyritään tavoittamaan nuoria, jotka tarvitsevat elämänhallinnan kentällä aikuisen tukea ja opastusta. Myös nuorilla on käytettävissään perusterveydenhuollon palvelut terveyskeskuksessa päihdehoitajan toimesta. Ohjautuminen päihdehoitajalle tapahtuu koulu-/ opiskelijaterveydenhuollon kautta, myös vanhemmat voivat ottaa yhteyttä suoraan Laitoshoito peruspalveluiden päihdetyössä Laitoshoitoa toteutetaan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Siellä hoidetaan lähinnä katkaisuhoitoa tarvitsevat asiakkaat. Usein päihdeongelma on lisäksi syynä vuodeosastohoitoon johtavalle fyysisen terveydentilan heikkenemiselle sairaalahoitoa vaativaan kuntoon. Yleisenä palveluna tarjottavaa laitoshoitoa on mahdollista saada myös Kuopion yliopistollisen keskussairaalan osastoilla, lähinnä tilanteissa joissa päihteiden käyttö on johtanut erikoissairaanhoidon tasoista sairaalahoitoa vaativiin somaattisiin ongelmiin. 3.2 Mielenterveysasiakkaiden erityispalvelut Mielenterveysasiakkaiden erityispalvelut ostetaan pääosin Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä, pienessä määrin joiltakin yksityisiltä palveluntuottajilta.

13 13 (36) Avohoidon erityispalvelut mielenterveystyössä Omalääkärit, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perheneuvonta ja aluepsykologit ohjaavat tarvittaessa lapsen tai nuoren eteenpäin erityistason tutkimuksia ja hoitoa varten. Kuopion yliopistollinen sairaala tuottaa lasten ja nuorten psykiatrian erityistason palvelut, palveluihin tarvitaan lähete. Siilinjärvellä toimii nuorisopsykiatrian poliklinikka. Lastenpsykiatrian poliklinikkapalvelut tuotetaan Kuopiossa Alavan sairaalassa. Aikuisten mielenterveysongelmaisten erityistason avohoitopalvelut siilinjärveläisille tuottaa Kuopion yliopistollisen keskussairaalan Siilinjärven psykiatrian poliklinikka lukuun ottamatta vanhuspsykiatrista erityistason palvelua, jonka tuottaa vanhuspsykiatrian erillinen poliklinikka. Erikoissairaanhoidon Siilinjärven poliklinikka toteuttaa erityistason hoitoa tiiviissä yhteistyössä terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdepalveluyksikön kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalveluyksikön psykiatri on mukana lähes viikoittain psykiatrian poliklinikan ns. lähetetiimissä, jossa toteutetaan tarkoituksenmukaista työnjakoa erikoissairaanhoidon ja oman mielenterveysyksikön välillä. Psykiatrian poliklinikan hoitomuotoina ovat mm. yksilöhoitokäynnit, perheterapia, akuuttityöryhmätoiminta, kotipoliklinikkatoiminta, työkyvyn arviointi ja konsultaatiopalvelu perustason toimijoille. Psykoterapiaa ostetaan lähinnä lapsille erikoissairaanhoitona yksityisiltä palveluntuottajilta täydentämään julkisten palvelujen rajallisuudesta aiheutuvaa vajetta. Lääkinnällisenä kuntoutuksena ostetaan neuropsykiatrista valmennusta muutamille nuorille, jotka kärsivät sellaisista psykiatrisista ongelmista, joihin perinteiset avohoidolliset keinot eivät ole riittäviä.

14 14 (36) Laitoshoidon ja järjestöjen tarjoamat erityispalvelut mielenterveystyössä Erityistason laitoshoitoa ostetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä aikuis- ja nuorisopsykiatrian osalta Julkulan sairaalasta ja lastenpsykiatrian osalta Alavan sairaalasta. Lisäksi Kuopion yliopistollisen sairaalan yleissairaalapsykiatrian yksikkö tuottaa joitain lyhytaikaisia hoitojaksoja somaattisten osastojen puitteissa. Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman myötä psykiatrian laitospaikkoja vähennetään ja toiminta muuttuu koko ajan avohoitopainotteisemmaksi. Kriminaalipotilaille ja joillekin erityisen vaikeahoitoisille potilaille laitoshoitoa toteutetaan valtion ylläpitämissä Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan sairaaloissa. Laitoshoitoon toiminnallisessa mielessä rinnasteisia mielenterveyskuntoutujien ja pitkäaikaispotilaiden asumispalveluja ostetaan yrityksiltä, pääosin Siilinjärvellä toimivalta Attendo oy:n Siilinhelmen hoitokodilta. Järjestöjen tarjoamaa erityistason laitoshoitoa mielenterveysongelmaisille ei alueella ole tarjolla. 3.3 Päihderiippuvaisten erityispalvelut Kaikkia päihderiippuvaisille tarkoitettuja erityispalveluja voidaan pitää viimesijaisina sosiaali- ja terveyspalveluina. Erityispalveluiksi ne luokitellaan siksi, että tuki, hoito tai kuntoutus sopii päihderiippuvaisen asiakkaan elämäntilanteen korjaamiseksi paremmin tai tehokkaammin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut. Näiden yksiköiden työskentely on itsenäistä ja se perustuu yksilölliseen ja tapauskohtaiseen tarveharkintaan. Erityisesti päihderiippuvaisille asiakkaille suunnatuilla palveluilla tarkoitetaan yleisesti avohoitopoliklinikoita, katkaisuhoitoa ja kuntoutusta erilaisissa päihdehoitolaitoksissa. Näihin maksusitoumuksen myöntämiset käsitellään päihdetyöryhmässä. Erityispalveluiksi luetaan myös suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteet, päihdeongelmaisten päivätoiminta, ensisuojat ja asumispalvelut.

15 15 (36) Avohoidon erityispalvelut päihdetyössä Päihdehuollon erityisesti päihderiippuvaisille tarkoitettuja palveluja ostetaan pääasiassa Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä, jonka jäsenkuntana Siilinjärven kunnalla on mahdollisuus käyttää säätiön tarjoamia palveluja asukkailleen. Palvelut perustuvat kunnan ja Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiön väliseen sopimukseen päihdehuoltolain tarkoittamien erityispalvelujen järjestämisestä. Kunta käyttää säätiön tarjoamia hoito-, konsultaatio ja kuntoutuspalveluja ja samalla se osallistuu säätiön kautta päihdetyön tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Asiakas tarvitsee Päihdepalvelusäätiön palveluihin maksusitoumuksen kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköstä. Päihdepalvelusäätiö tarjoaa muun muassa alkoholikatkaisua, huumekatkaisua, integroitua kuntoutusta, ennaltaehkäisevää jaksoa sekä lastensuojelullista tutkimusjaksoa. Terveysneuvontapiste Portti on suonensisäisesti huumeita käyttävien asiakkaiden terveysneuvontapiste Kuopiossa. Kotiin vietäviä päihdepalveluja on ostettu lähinnä päihdepalvelu Hemmalta. Päihteistä eroon pyrkiville, arkeen tukea tarvitseville vanhemmille ja heidän lapsilleen palveluja tarjoaa Kuopion ensikotiyhdistyksen avopalveluyksikkö Amalia. Erityisesti päihderiippuvaisille tarkoitettuja avohoidon palveluja on mahdollista saada Kuopion yliopistollisen keskussairaalan päihdepsykiatriaan erikoistuneella päihdepsykiatrian poliklinikalla. Paikallisten opioidiriippuvaisten korvaushoitohoitopotilaiden lääkinnällinen hoito on pääsääntöisesti järjestetty terveyskeskuksessa. Päihdesairaanhoitaja vastaa korvaushoidon arvioinnista ja toteuttamisesta yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Huumeongelmaisten hoitoon kuuluu toiminta-alueen huumausaineita käyttävien potilaiden lääkehoito, päihteiden käytöstä aiheutuvien sairauksien ehkäiseminen ja hoitaminen, terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä muiden haittojen vähentäminen. Raskaana olevan päihteitä käyttävän äidin huumeidenkäytön ollessa vähäistä toteutetaan hoitoa Kys:n HAL-poliklinikan ja Siilinjärven terveyskeskuksen äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa yhteistyössä. Tarvittaessa odottava äiti ohjataan päihde-

16 16 (36) psykiatrian poliklinikalle. Huumetestaukset toteutetaan omissa peruspalveluissa Itä- Suomen laboratoriokeskuksen ja päihdehoitajan toimesta Laitoshoidon ja järjestöjen tarjoamat erityispalvelut päihdetyössä Terveyskeskus voi tarvittaessa järjestää laitoskatkaisuhoidon ostamalla kyseistä palvelua maksusitoumuksella Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä. Huumeriippuvaisille laitosvieroitusta tarjoaa Julkulan päihdepsykiatrinen osasto (ESH) ja tarvittaessa vieroitusta toteutetaan ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta. Kunta ostaa tarvittaessa ostopalveluina laitoskuntoutusta muun muassa Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä, Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymältä eli Tuustaipaleen kuntoutumiskeskukselta sekä muilta yksittäisiltä palveluntuottajilta. Opioidiriippuvaisten asiakkaiden korvaushoitojen aloittamisprosessi toteutetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan päihdepsykiatrian osastolla. Siilinjärven kunta tekee päihdetyössä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Päihderiippuvaisille tarkoitettua tuettua asumista ja päiväkeskustoimintaa kunnassa tarjoaa vuoden 2014 loppuun saakka A-kilta ry. Vuoden 2015 alusta palveluntuottajana toimii ViaDia. Siilinjärven kunta vuokraa Kotipolku Oy:ltä seitsemän asuntoa, joita edelleen välitetään päihteetöntä asumisratkaisua tarvitseville asiakkaille tukiasumissopimuksilla. Asumisen kohderyhmänä ovat asukkaat, jotka ovat halukkaita muuttamaan päihdeehtoista elämäntapaansa. Päiväkeskus tarjoaa harrastus- ja viriketoimintaa sekä päihderiippuvaisille että heidän läheisilleen. Kasvaviin päihdehuollon tarpeisiin ei voida vastata pelkästään kehittämällä palveluja. Ihmisten itsensä on otettava vastuuta arkielämäänsä tukevista palveluista. Tämä korostaa siten järjestöjen tekemän vapaaehtoistyön merkitystä. Päihdejärjestöt ja niiden mahdollistama vertaistuki ovat merkityksellinen lisä päihdepalvelujärjestelmän kokonaisuudessa. Siilinjärvellä toimivia vapaaehtoisuuteen perustuvia asiakasjärjestöjä ovat ViaDian lisäksi mm. AA-anonyymit alkoholistit ja omaisille ja läheisille tarkoitettu vertaistukiryhmä Al-Anon. Seurakunnan työntekijöillä on myös merkittävä rooli yksit-

17 17 (36) täisen päihderiippuvaisen tukena, koska he kohtaavat työssään paljon päihderiippuvaisia. Siilinjärven evankelis-luterilainen seurakunta järjestää päihderiippuvaisille henkilöille diakoniatyötä. 4 Ennaltaehkäisevä työ mielenterveys- ja päihdepalveluissa 4.1 Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Mielenterveydenhäiriöt ovat merkittävä kansantautiryhmä, jonka ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa. Keskeisiä haasteita ovat liiallisen psyykkisen stressin ja masennuksen ehkäisy ja masennusoireiden varhainen tunnistaminen. Ennaltaehkäisevää ja varhaisen vaiheen mielenterveystyötä tekevät kaikki sosiaalija terveystoimen ja sivistystoimen asiakastyötä tekevät työntekijät tunnistamalla ja puuttumalla mielenterveyden riskeihin ja oireiluun. Ehkäisevää työtä on myös lasten huomioonottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa. Tarvittaessa lapsen hoidon ja tuen tarve selvitetään, jos mielenterveys- ja päihdepalveluissa arvioidaan vanhemman kyvyn huolehtia lapsistaan heikentyneen. Ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä tehdään myös päivittäin potilaskontakteissa kokonaistilannetta moniammatillisesti arvioiden. Mielenterveysneuvolaan yhteydenoton helppous (ei tarvita lähetteitä) mahdollistaa ongelmiin tarttumisen varhaisessa vaiheessa ja ja näin ollen ehkäisee niiden syventymistä. Myös erilaiset mielenterveysneuvolan järjestämät ryhmätoiminnat ovat tärkeitä ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä. 4.2 Ennaltaehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö on merkittävä osa kunnan yleistä sosiaali- ja terveyskasvatusta. Ehkäisevällä päihdetyöllä voi edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää päihteiden

18 18 (36) kysyntää, tarjontaa ja haittoja sekä lisätä päihdeilmiön ymmärrystä. Ehkäisevä päihdetyö kohdistuu nykyään niin alkoholin, huumaavien aineiden, tupakan kuin rahapelienkin aiheuttamiin haittoihin. Kohdejoukkona on koko väestö ja riskiryhmät. Ehkäisevää päihdetyötä kunnissa toteutetaan osana laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Lain mukaan vastuu tästä työstä kuuluu käytännössä kunnille (Terveydenhuoltolaki 1326/2010; Raittiustyölaki 828/1982), ja työtä tulisi tehdä kaikilla sektoreilla yhteistyössä. Onnistuakseen ehkäisevä päihdetyö vaatii rakenteita, johtamista, resursointia, osaamista ja suunnitelmallista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Siilinjärven ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöksi on nimetty Siilinjärven kunnan opiaattikorvaushoidosta vastaava päihdesairaanhoitaja. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön tehtävänä on toimia oman toimensa ohella kunnan eri päihdetyön toimijoiden välillä. Vuonna 2013 Siilinjärvelle perustettiin PATA-työryhmä eli Päihdeasiaa tukeva asiantuntijaryhmä, jossa ovat mukana Siilinjärven koulut, etsivä nuorisotyö, ev.lut. seurakunta, poliisi, Siilinjärven kunnan sosiaalityö ja lastensuojelu sekä terveystoimen päihdesairaanhoitaja. Tavoitteena työryhmällä on luoda järjestelmän olemassa olevilla voimavaroilla signaali päihteitä vastaan. Ehkäisevänä päihdetyönä on Siilinjärvellä vuonna 2014 aloitettu yhteistyönä 2. asteen oppilaitosten (Savon koulutuskuntayhtymän Toivalan toimipiste, Ingmannin käsija taideteollinen oppilaitos, Siilinjärven lukio) kanssa Päikkäri-toimintaa. Päihdesairaanhoitaja jalkautuu kerran viikossa oppilaitoksiin ja matalan kynnyksenperiaatteella ottaa opiskelijoita vastaan. Lisäksi Päikkäri-toimintaan kuuluu henkilökunnan ja vanhempien ohjaaminen/tukeminen sekä tiedottaminen ajankohtaisista asioista.

19 19 (36) 5 Mielenterveys- ja päihdetyön nykytila ja kustannukset Siilinjärvellä 5.1 Mielenterveystyön nykytila ja kustannukset Mielenterveydellä on merkittävä vaikutus yksilöiden, yhteisöjen ja koko kansakunnan sosiaaliseen, inhimilliseen ja taloudelliseen pääomaan. Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet 1990-luvulta lähtien suurimmaksi eläköitymistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä aiheuttavaksi sairausryhmäksi. Erityisesti masennus on noussut keskeiseksi työ- ja toimintakykyisyyttä alentavaksi tekijäksi. On arvioitu, että 25 % väestöstä kärsii psyykkisestä kuormituksesta ja %:lla väestöstä on todettavissa jokin diagnosoitava mielenterveyshäiriö. Tavallisimpia mielenterveyshäiriöitä ovat masennustilat, ahdistuneisuushäiriöt ja alkoholin käyttöön liittyvät häiriöt. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat runsaasti inhimillistä kärsimystä ja huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia. Seuraavassa tarkastellaan Siilinjärven asiakaslukuja ja kustannuksia mielenterveystyön osalta. Taulukko 2. Mielenterveystyön indikaattorit Siilinjärvellä Mielenterveysindikaattorit Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat/1000 vastaavan ikäistä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavan ikäisistä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Erikoiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä (henkilömääriä/ hoitojaksoja) 19,6 18,5 19,2 18,6 0,7 0,8 1,1 0,7 4,0 4,0 3,8 3,7 3,0 2,9 2,9 2,8

20 20 (36) Mielenterveysindikaattorit Erikoiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat/1000 vastaavan ikäisistä 1,7 1,7 1,7 1,7 103,0 104,6 106,4 101,5 Lähde: Sotkanet Taulukko 3. Siilinjärven mielenterveyspalveluiden asiakasmäärät Vastaanottokäynnit ja puhelinkontaktit/kpl Kotikuntoutuksen asiakastunnit Erilaisia mielenterveysryhmiä mm. ruokailu-, keskustelu-, askartelu-, ryhmäterapia ja erilaiset liikuntaryhmät kokoontui vuonna ryhmää, joissa osallistujia oli 1068, vuonna ryhmää, joissa osallistujia 1434, vuonna ryhmää, joissa 1463 osallistujaa sekä vuonna ryhmää, joissa osallistujia oli Mielenterveystyön ostopalveluihin (lähinnä asumispalvelut ja tukihenkilötoiminta) käytettiin vuonna euroa. Vuonna 2012 vastaava luku oli euroa ja vuonna euroa. Vuosina 2011 ja 2012 Siilinjärvi oli osana Siilisetyhteistoiminta-aluetta, joka selittää kyseisten vuosien ostopalveluiden erot vuoteen 2013.

21 21 (36) Taulukko 4. Erikoissairaanhoidon tilasto päihde- ja mielenterveyspsykiatrian osalta Hoitomuoto Laji Käynnit Aikuispsykiatria Käynnit Päihdepsykiatrian poli ja osasto Käynnit Nuorisopsykiatria Käynnit Lastenpsykiatria Hoitopäivät Aikuispsykiatria Hoitopäivät Päihdepsykiatrian osasto Hoitopäivät Nuorisopsykiatria Hoitopäivät Lastenpsykiatria Hoitomuoto Laji Avohoito Aikuispsykiatria Avohoito Päihdepsykiatrian poli Avohoito Nuorisopsykiatria Avohoito Lastenpsykiatria Vuodeosastohoito Aikuispsykiatria Vuodeosastohoito Päihdepsykiatrian osasto Vuodeosastohoito Nuorisopsykiatria Vuodeosastohoito Lastenpsykiatria Kuten yllä olevista erikoissairaanhoidon käyttöä kuvaavista tilastotaulukoista käy ilmi, on vuosittainen vaihtelu erikoissairaanhoidon tarpeessa huomattavan suurta.

22 22 (36) 5.2 Päihdetyön nykytila ja kustannukset Suomalaisten alkoholinkäyttö on kolminkertaistunut 40 vuodessa. Samalla se on arkipäiväistynyt, levinnyt uusiin tilanteisiin ja väestöryhmiin. Aikuisväestöstä n. 90 % käyttää alkoholia. Alkoholin suurkuluttajia arvioidaan Suomessa olevan noin Suurkulutuksen rajat ovat terveellä keskikokoisella naisella 5 annosta (a 12 g) kerralla ja 16 annosta viikossa. Miehellä vastaavat luvut ovat 7 annosta kerralla ja 24 viikossa. Päihteiden ongelmakäyttöä Siilinjärvellä voidaan tarkastella mm. päihdehuollon asiakasmäärien ja päihdehuollon päätösten (asiakkaalle myönnetään maksusitoumus päihdehuollon ostopalveluihin) kautta. Toki on muistettava, että kaikki päihdeongelmaiset eivät hakeudu hoitoon. Tässä luvussa tarkastellaan myös päihdehuollon kustannuksia. Tarkastelussa on käytetty myös erilaisia indikaattoreita, joilla voidaan seurata päihdetyön tilaa kunnassa verrattuna esim. koko maan tilanteeseen. Tarkastelut sijoittuvat lähinnä vuosille Avohuollon palvelut Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten käytettäviksi, kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Lähes kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja käytetään jossain määrin myös päihteisiin liittyvistä syistä, koska suurin osa kansalaisista käyttää päihteitä ainakin satunnaisesti. Näistä käynneistä ei ole saatavissa erillisiä tilastoja. Päihdehuollon avohuollon palveluja Siilinjärvellä 1000 asukasta kohti käytti vuonna ,2 asukasta (koko maa 9,1), vuonna ,8 (koko maa 8,9) ja vuonna ,5 asukasta (koko maa 8,8). Terveyskeskuksen päihdepuolella oli vuonna asiakasta. Tällä hetkellä (marraskuu 2014) vuoden alusta aloittaneella päihdesairaanhoitajalla hoitosuhteessa on ollut n. 80 asiakasta.

23 23 (36) Kunnan palveluiden ulkopuolelta ostettiin siilinjärveläisille avohuollon palveluita seuraavasti: - vuonna 2011 Kuopion Päihdepalvelusäätiöllä tilastoituja avohoitokäyntejä oli 247, - vuonna 2012 käyntikertoja oli 189 ja vuonna käyntiä. Päihdepalvelu Hemman avohuollon palveluja ostettiin vuonna asiakkaalle, käyntikertoja 87, vuonna asiakkaalle, käyntikertoja 286 ja vuonna asiakkaalle, käyntikertoja 185. Siilinjärven kunnan avohuollon päihdepalveluissa korvaushoitoa sai vuonna asiakasta, käyntejä 991. Vuonna 2012 korvaushoidossa oli 13 asiakasta, käyntejä yhteensä 1124 ja vuonna asiakasta, käyntejä Vuonna 2014 (marraskuussa -14) asiakkaita on ollut 16 ja käyntejä n Päihdeongelmaisten päivätoimintaa järjestetään vuoden 2014 loppuun saakka Siilinjärven A-killan päiväkeskuksessa. Päivätoiminnassa oli vuonna 2011 keskimäärin 500 käyntikertaa/kk, vuonna 2012 keskimäärin 300 käyntikertaa/kk ja vuonna käyntikertaa/kk. Kävijöitä oli /kk ja heistä n. 80 % oli miehiä ja n. 20 % naisia. Katkaisuhoito Katkaisuhoitoa toteutetaan pääsääntöisesti Siilinjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla. Vuodeosastolla on siilinjärveläisillä ollut vuonna hoitojaksoa päädiagnoosilla F10 (alkoholitaustainen syy). Vuonna 2012 vastaava määrä oli 89 hoitojaksoa (59 eri henkilöä) ja vuonna hoitojaksoa (72 henkilöä). Katkaisuhoitoa on toteutettu myös lääkärin lähetteellä tai sosiaalityöntekijän maksusitoumuksella tarvittaessa mm. Kuopion seudun päihdepalvelusäätiöllä. Vuonna 2011 ostettiin päihdepalvelusäätiöltä 86 alkoholivieroitushoitopäivää ja 13 huumevieroitushoitopäivää. Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 114 ja 0 ja vuonna ja 37. Lisäksi vuonna 2013 on ostettu monipäihdevieroitushoitoa 7 hoitopäivän ajan ja lääkevieroitushoitoa 23 päivän ajan. Alkuvuodesta 2014 alkaen katkaisuhoito alkoholiongel-

24 24 (36) maisten kohdalla on toteutettu kunnan omana toimintana pääsääntöisesti vuodeosastolla tai avokatkaisuna omahoitajalla tai päihdesairaanhoitajalla. Laitoskuntoutus Laitoskuntoutusta on toteutettu Siilinjärvellä yleisemmin ostopalveluna Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä. Tämän lisäksi asiakkaan tarpeen mukaan laitoskuntoutusta on ostettu mm. Hoitokoti Tuhkimosta, Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksesta sekä muutamista muista. Kuluneen vuoden 2014 aikana on ostettu laitoskuntoutusta huomattavasti edellisiä vuosia vähemmän johtuen oman palvelutarjonnan (uusi päihdesairaanhoitaja) paranemisesta. Päihdehuollon maksusitoumuksia laitoskuntoutukseen myönnettiin vuonna 2011 n. 50 kappaletta, vuonna 2012 n. 80 kappaletta ja vuonna 2013 n. 90 kappaletta. Asumispalvelut Päihdekuntoutujien tukiasuminen on organisoitu sosiaali- ja vammaispalveluiden palvelualueelle. Kriisiasumista on ostettu lähinnä Siilinjärven A-killalta, siellä on ollut käytettävissä yhteensä kaksi kriisiasumispaikkaa. Kriisiasumista on ostettu tarvittaessa myös Kriisikeskukselta. Hoidollista asumispalvelua on ostettu Nilsiän Kankodilta noin 365 vuorokautta vuodessa. Kan-kodin toiminta päättyi Palveluasumista ja tehostettua palveluasumista ei ole tällä hetkellä omana toimintana. Lyhytaikaista asumispalvelua ostetaan pitkäaikaisesti päihteitä käyttäville henkilöille, jotka eivät kykene itsenäiseen asumiseen ja/tai heille ei ole tarjolla sopivaa asumispalvelua. Päihderiippuvaisten tehostettua palveluasumista (lähinnä päihdedementikoille) ostetaan usealta palveluntuottajalta. Päihdedementikkojen määrän oletetaan tulevaisuudessa edelleen lisääntyvän, jonka vuoksi tarvitaan jatkossa ostopalvelumäärärahoja vuosittain 1-2 asiakkaalle. Päihdedementikkojen pitkäaikaisasumispäätökset tehdään SAS työryhmässä ja ostoihin rahat ovat myös vanhuspalveluissa.

25 25 (36) Taulukko 5. Päihdeavainindikaattorit. Tilanne Siilinjärvellä vuosina Päihdeavainindikaattorit Päihdehuollon palvelut Päihdehuollon avohoidon asiakkaat/1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa olleet asiakkaat/1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 asukasta Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla/1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden tai terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/1000 asukasta Päihteiden käyttöä kuvaavat mittarit Alkoholijuomien myynti asukasta kohden 100 %:n alkoholina, litraa Poliisin tietoon tulleet kaikki rattijuopumustapaukset/1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset/1000 asukasta Päihdehuollon kustannukset Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas (henkilömääriä /hoitojaksoja) 0 6,2 4,8 4,5 1,1 0,8 0,7 1,6 0,5 0,8 0,6 0,5 3,5 1,3 9,3 6,4 3,9 3,3 3,9 4,0 7,3 7,2 6,9 6,7 3,4 3,3 2,6 2,0 0,9 1,0 0,9 0, ,8 14,2 13,7 Lähde: Sotkanet Päihdehuollon nettokustannukset vuonna 2011 olivat 15,8 e/asukas (koko maa 31,2), vuonna ,2 e/asukas (koko maa 32,9) ja vuonna ,7 e/asukas (koko maa 34,8). Päihdehuollon kustannukset Siilinjärvellä koostuvat päihdehuollon laitoskustannuksista, päihdehuollon avopalvelun kustannuksista sekä päihdehuollon asumispalveluiden kustannuksista. Laitoshoito käsittää päihdehuollon ostopalvelua mm. Päihdepalvelusäätiöllä. Päihdehuollon kustannukset olivat vuonna 2011 yhteensä Siilinjärvellä

26 26 (36) euroa (asumis-, avo- ja laitoshoidon päihdepalveluissa). Päihteiden käytöstä aiheutui euron kustannukset laitoshoitoon ja kuntoutukseen, euron kustannukset avohuoltoon (ostopalveluna päihdepalvelusäätiöltä) ja euron kustannukset päihdehuollon asumispalveluihin. Vuonna 2012 kustannukset olivat yhteensä euroa. Päihteiden käytöstä aiheutuvat kustannukset jakaantuivat seuraavasti: euroa käytettiin laitoshoitoon ja kuntoutukseen, euroa käytettiin avohuoltoon (ostopalvelut Päihdepalvelusäätiöltä) ja euroa käytettiin päihdehuollon asumispalveluihin. Vuonna 2013 laitoshuoltoon ja kuntoutukseen käytettiin euroa, avohuoltoon euroa ja euroa käytettiin asumispalveluihin. Taulukko 6. Päihdehuollon ostopalveluiden kustannukset Siilinjärvellä vuosina yhteensä laitoshoito ja kuntoutus avohuolto asumispalvelut Siilinjärven terveyskeskuksessa korvaushoidon keskimääräinen hinta oli vuosina 2012 ja 2013 yhtä korvaushoitopotilasta kohden noin euroa vuodessa. Vastaanottoyksikön korvaushoitotoiminnan ja siihen kiinteästi liittyvien asioiden vuositason kustannukset ovat seuraavanlaiset: - korvaushoitolääkkeet n /vuosi - huumeseulat eri muodoissaan n /vuosi - henkilöstökustannukset n /vuosi

27 27 (36) 6 Visiot ja tavoitteet Siilinjärven mielenterveys- ja päihdepalveluissa Tulevaisuuden visiona on kyetä tarjoamaan asiakkaille heidän tarpeitaan vastaavia laadukkaita, monipuolisia ja oikea-aikaisia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Palvelut tulee tarjota yleisissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, ja pääpainopiste on avomuotoisten, matalan kynnyksen periaatteella toimivien mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tulee järjestää riittävästi koulutusta päihteidenkäytön varhaisen puuttumisen mallista ja ennaltaehkäisevästä työotteesta. Päihdepalvelukokonaisuuksissa tulee olla riittävästi niin päivystyspalveluja, avohoitoresursseja kuin erilaisia pitkäaikaiskuntoutuksen tukitoimia ja kotiin annettavia tukipalveluja. Päihdehuollon asuntojen tarve on yhteensä noin 10 asuntoa/paikkaa päihteitä käyttäville henkilöille. Keskeisin kehittämishaaste on ehkäisevän päihdetyön lisääminen, jolloin puuttumalla ajoissa päihteiden käyttöön estettäisiin yksilöllisten ongelmien kasaantuminen. Päihdepalvelurakenne vaatii myös edelleen uudistamista ja selkiyttämistä joustavaksi päihdepalvelukokonaisuudeksi. Riskiryhmien (suurkuluttajat, päihdeäidit, työttömät, rattijuopot) saaminen hoidon piiriin on oma haasteensa. Päihderiippuvaisten asiakkaiden tulisi saada elämäntavastaan huolimatta hyvää ja asianmukaista hoitoa, jota arvioitaisiin säännöllisesti sekä palvelujärjestelmän että asiakkaan näkökulmasta. Mielenterveystyössä tulevaisuuden haasteina ovat mm. riittävien peruspalveluiden saatavuus mielenterveysongelmia kohdatessa, koko väestön henkisen hyvinvoinnin edistäminen, mielenterveysongelmiin liittyvän häpeän, leimaamisen ja syrjinnän vähentäminen sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Iso kysymys on riittävän rahoituksen saaminen työntekijöiden koulutukseen ja työnohjaukseen. Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelman työstäminen on alkanut vuonna Tällöin on tavoitteeksi asetettu mm. uuden päihdesairaanhoitajan viran perustaminen, joka toteutuikin vuoden 2014 alusta ja on huomattavasti parantanut kunnan omana toimintana tarjottavia päihdepalveluja. Myös suunnitelman aloitusvai-

28 28 (36) heessa asetettu tavoite päihde- ja mielenterveyskartaston luomisesta niin työntekijöille kuin asiakkaillekin on hyvässä vauhdissa. Päihdehoitopolku (liite 2) on jo laadittu päihdesairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän toimesta ja on apuvälineenä kunnan työntekijöille päihdeongelmaisen hoitoon ohjauksessa. On myös laadittu psyykkisesti oireilevan potilaan hoitopolku helpottamaan hoitoonohjausta (liite 1). Korvaushoitoon oli asetettu tavoitteeksi lisäresurssin saaminen ja syksystä 2013 alkaen korvaushoidossa onkin toiminut yhden kokoaikaisen työntekijän lisäksi yksi osa-aikainen työntekijä. Vuoden 2014 alussa perustetun päihdetyöryhmän toiminta on helpottanut osaltaan päihdetyöntekijöiden työtä. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kunnan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiskohteita ja tavoitteita sekä menetelmiä niiden saavuttamiseksi. Kehittämiskohteita ja tavoitteita ovat pohtineet sosiaali- ja vammaispuolen työntekijät ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyöntekijät. Taulukko 7. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiskohteet Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Aikataulu 1. Ehkäisevä päihdetyö Kiinteästi osana yleistä sosiaali- ja terveyskasvatusta ja riittävät resurssit. Ehkäisevän päihdetyöntekijän työajan käytön ja työnkuvan selkiyttäminen. Päikkäri-toiminta Päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen, varhaisen vaiheen puuttuminen ja hoidon tarpeen arviointi Toimivat hoitoonohjausmallit ja koko perheen elämäntilanteen huomiointi. Henkilöstön päihdeosaamisen vahvistaminen koulutuksien avulla peruspalveluissa. Työntekijöiden ammatillisuuteen ja asenteellisuuteen voidaan vaikuttaa kiinnittämällä huomiota koulutukseen ja työssä jaksamiseen. Huomioidaan vuoden toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa. Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen. Audit -ja Sadd- lomak-

29 29 (36) Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Aikataulu keiden käyttö sosiaalija terveydenhuollossa. Toimipaikkakohtaiset puuttumisohjeet ja hoitoonohjausmenetelmät. Päihteiden käytön puheeksiotto laajoissa koululaisille tehtävissä terveystarkastuksissa. 3. Palvelujen löydettävyys Asiakkaat löytävät tarvitsemansa mielenterveys- ja päihdepalvelut helposti ja niihin pääseminen onnistuu myös ilman lähetettä. Matalan kynnyksen palvelupisteet. Päihde- ja mielenterveyspalvelukartaston luominen niin työntekijöille kuin asiakkaillekin. Huomioitava vuoden talousarviossa. 4. Avohoidon järjestäminen Oikea-aikaisten, joustavien ja saumattomien palveluketjujen luominen kaikille ikäryhmille Mielenterveys- ja päihdeyksikön kehittäminen palvelemaan kaikkia päihde- ja mielenterveysongelmaisia saumattomasti. Päihdesairaanhoitajan työn kehittäminen Nuorten psykiatrisen sairaanhoitajan viran perustaminen. Hoitovastuun määrittäminen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ja vanhusten kohdalla. Mielenterveys- ja päihdetyöntekijän työparityöskentelyn aloittaminen ja kehittäminen esim. pariskuntien kohdalla.

30 30 (36) Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Aikataulu 5. Työterveyshuollon hoitoonohjaus Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen työterveyshuollossa, varhaisen tuen ja puuttumisen mallin vieminen myös työpaikoille. Hoitovastuun määrittäminen työterveyshoitajan, mielenterveyshoitajan sekä päihdetyöntekijän välillä. Toiminta aloitettu marraskuussa Katkaisuhoito (avo-laitoshoito) Laadukas ja vaikuttava katkaisuhoito. Katkaisuhoitomallien seutukunnallinen ja paikallinen kehittäminen yhteistyöverkostojen kanssa (mm. jatkohoitosuunnitelmien laadinta aina katkaisuhoidon jälkeen). 7. Asumispalvelut ja tukitoiminta Tuen tarpeen mukaan mitoitetut asumispalvelut. Avokatkaisu päihdehoitajan vastaanotolla. Toiminnan käynnistyminen vuonna Mielenterveystyön oma asiantuntijuus mukana ostopalveluissa. Mielenterveysneuvolan työntekijät osallistuvat hoidon suunnitteluun ja seurantaan ostopalveluissa. Kotikuntoutusta kehitetään edelleen palvelemaan kotona asuvia mielenterveyspotilaita kuntouttavan hoidon menetelmien avulla (myös yhä nuoremmille asiakkaille) Nuorten mielenterveysongelmaisten kotikuntoutusmallin kehittäminen tai polun rakentaminen. Päihteitä käyttävien henkilöiden asumista omassa kodissa tuetaan Asumisen tukipalvelujen monipuolistaminen ja kehittäminen (mm. kotiin annettavat palve-

31 31 (36) Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Aikataulu kotiin tuotettavilla palveluilla. lut). Asumispalveluissa pyritään tukemaan joustavaa siirtymistä kriisi- tai tuetusta asumisesta ns. normaaliin asumiseen ja omaan asuntoon. Paljon päihteitä käyttävien asiakkaiden turvallisen asumisen järjestäminen. Mielenterveys- ja päihdehuollon tukiasumisen ja päivä- sekä ryhmätoiminnan kehittäminen. Avohuollon kehittäminen. Luovutaan nykyisistä vuokramökeistä ja rakennetaan asiakkaille soveltuvat tilat. Päihdetyön koulutuksen järjestäminen kaikille vanhustyössä toimiville Ei-päihteettömän asumisratkaisun suunnittelu yhdessä Kotipolku ry:n kanssa. ARA:lta haetaan vuodelle 2015 investointiavustusta. 8. Ikääntyneiden päihdehoito Ikäihmisille soveltuvien päihdepalveluiden ja hoidon turvaaminen peruspalveluissa ja kotihoidossa. Vanhuksille nimetty päihdetyön vastuuhenkilö/-t. Moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen.

32 32 (36) 7 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano, seuranta ja arviointi Suunnitelmassa esitetyn vision saavuttaminen edellyttää strategiaan sitoutumista, toteuttamista ja arviointia. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma hyväksytään Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Suunnitelma otetaan huomioon myös talousarvion valmistelussa. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran viidessä vuodessa ja sen tulee olla osana kunnan terveys- ja hyvinvointitilinpäätöstä tai vastaavaa asiakirjaa. Mielenterveys- ja päihdetyötä tulee arvioida eri näkökulmista. Arvioinnin kohteeksi on hyvä ottaa mahdollisimman konkreettisia ja käytännöllisiä indikaattoreita, joita voisivat olla muun muassa kunnan käyttämien päihdepalveluiden kuvaukset ja niiden arviot omista toiminnoistaan (esim. jonotusajat eri palveluihin tai asiakastyytyväisyyskyselyn kautta saadut tulokset). Päihdepalvelujen kustannukset ja muut mahdolliset päihdehaittoihin tai -palveluihin liittyvät tutkimukset (mm. hyvinvointi-indikaattorit) ja selvitykset niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti vertailtuna, olisivat konkreettisia arvioinnin kohteita. Suunnitelman toteuttamista helpottaisi, jos vastuut ja aikataulut olisi tarkasti määritelty. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Osa tavoitteista kohdistuu selkeästi tietyille tahoille ja osalle on annettu aikataulu. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin, että laajempia kokonaisuuksia on vaikea vastuuttaa yhdelle taholle. Niinpä kaikkien työntekijöiden, jotka työskentelevät tavalla tai toisella Siilinjärven kunnassa mielenterveys- ja päihdeasioiden parissa, tulisi muistaa yhteinen vastuu tavoitteisiin pääsemiseksi.

33 33 (36) 8 Lähteet Hyvönen Senja: Moniulotteista ja moniammatillista yhteistyötä muutosten keskellä tutkimus perusterveydenhuollon mielenterveystyöstä Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa. Toim. Laitila ja Järvinen Sotkanet Siilinjärven koulukysely.

34 34 (36) Liite 1 Psyykkisesti oireilevan hoitopolku

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

6. Päihteet. 6.1Johdanto

6. Päihteet. 6.1Johdanto 6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää

Lisätiedot

Lieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut

Lieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Lieksan mielenterveys- ja päihdetyö 1 (8) Lieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Tarkempi resurssikuvaus: - palvelupäällikkö - psykiatri kahtena päivää viikossa, lisäksi toinen psykiatri

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Yhteistyössä tasapainoon

Yhteistyössä tasapainoon Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään? Tuloksia valtakunnallisesta kuntakyselystä Jarno Karjalainen Sosiaalisen kuntoutuksen teematyö 8.2.2017 Tampere SOSKU-hanke SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali-

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Päihdeavainindikaattorit

Päihdeavainindikaattorit Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:

Lisätiedot

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle. 2 Muuramen terveyskeskuksen mielenterveystoimisto hoitaa Muuramen kunnan ja entisen Korpilahden kunnan alueen potilaat. Keskeisesti hoidetaan seuraavat sairausryhmät: Masennus- ja ahdistuneisuussairaudet

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot