SIILINJÄRVEN KUNTA Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIILINJÄRVEN KUNTA Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2015-2020"

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta SIILINJÄRVEN KUNTA Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

2 2 (36) 1 Johdanto Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset mielenterveys- ja päihdesuunnitelman taustalla Siilinjärven kunnan mielenterveys ja päihdepalvelujärjestelmä Yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Avohoito peruspalveluiden mielenterveystyössä Laitoshoito peruspalveluiden mielenterveystyössä Avohoito peruspalveluiden päihdetyössä Laitoshoito peruspalveluiden päihdetyössä Mielenterveysasiakkaiden erityispalvelut Avohoidon erityispalvelut mielenterveystyössä Laitoshoidon ja järjestöjen tarjoamat erityispalvelut mielenterveystyössä Päihderiippuvaisten erityispalvelut Avohoidon erityispalvelut päihdetyössä Laitoshoidon ja järjestöjen tarjoamat erityispalvelut päihdetyössä Ennaltaehkäisevä työ mielenterveys- ja päihdepalveluissa Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Ennaltaehkäisevä päihdetyö Mielenterveys- ja päihdetyön nykytila ja kustannukset Siilinjärvellä Mielenterveystyön nykytila ja kustannukset Päihdetyön nykytila ja kustannukset Visiot ja tavoitteet Siilinjärven mielenterveys- ja päihdepalveluissa Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano, seuranta ja arviointi Lähteet... 33

3 3 (36) 1 Johdanto Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ottaa kantaa mielenterveysja päihdetyön haasteisiin ja tulevaisuuden järjestämistapaan. Mielenterveys- ja päihdeperustaiset ongelmat kasvavat jatkuvasti, samoin niiden hoitamisen kustannukset. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyden syy ja alkoholi työikäisen väestön yleisin kuolinsyy. Suunnitelma on yhteinen mielenterveys- ja päihdetyölle, koska päihteiden riski- ja ongelmakäyttö on läheisessä yhteydessä mielenterveyteen. Masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden hallitsemiseen käytetään yleisesti päihteitä. Runsas ja pitkäaikainen päihteidenkäyttö myös aiheuttaa ja pahentaa näitä samoja häiriötiloja, jonka hoitamiseen niitä useat käyttävät. Kaksoisdiagnoosipotilaat (ihmisellä on päihdeongelman lisäksi psyykkinen sairaus) kuormittavatkin palvelujärjestelmää yhä enemmän. Siilinjärven kunnassa mielenterveys- ja päihdeyksikkö on toiminut yhdistettynä vuodesta Mielenterveys- ja päihdetyötä tehdään kunnan peruspalveluissa, kolmannella sektorilla ja sitä toteutetaan myös ostopalveluiden avulla. Lainsäädäntö antaa vastuun palveluiden järjestämisestä kunnille, joiden tehtävänä on järjestää palvelut siinä laajuudessa, kun ne vastaavat kunnassa esiintyvää tarvetta. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa ovat valmistelleet omalta osaltaan työntekijät mielenterveys- ja päihdepalveluista, hoitopalveluista ja sosiaali- ja vammaispalveluista. Lopullisen suunnitelman kokoamisesta on vastannut mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityöntekijä Riikka Pajula. Suunnitelma on laadittu Terveempi Itä- Suomi (Tervis) - hankkeen puitteissa, jossa Pajula on toiminut kunnan kehittäjätyöntekijänä. Siilinjärven kuntaan ei ole luotu aikaisemmin virallista mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa. Viimeisin mielenterveystyön kokonaissuunnitelma on tehty vuonna 2007 Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymän toimesta. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma liittyy kunnan muihin strategioihin; lastensuojelun sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelmaan vuosille , Siilinjärven kunnan strategiaan vuoteen 2025 sekä hyvinvointikertomukseen Päihteiden lisääntyvä käyttö ja siitä aiheutuvat vahingolliset seuraukset eivät rajoitu vain päihdeongelmaiseen itseensä vaan myös hänen vaikutuspiirissä oleviin ihmisiin ja mm. heidän työ- ja perhe-elämäänsä ja näin ollen koko palveluorganisaatioon.

4 4 (36) Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa on tarkoitus kiinnittää huomiota toimiviin, oikea-aikaisiin ja vaikuttaviin palveluihin mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Muutokset palveluiden kysynnässä ja niiden järjestämisen rakenteissa ovat niitä keskeisiä asioita, jotka tuovat haasteita mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa tehtäviin linjauksiin. Erikoissairaanhoidon, erityispalvelujen ja laitoshoidon tarve vähenee perustason palveluja kehittämällä ja ongelmien varhaisen havaitsemisen ja ennaltaehkäisyn kautta. Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelma viedään sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyttäväksi. 2 Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset mielenterveys- ja päihdesuunnitelman taustalla Yhteiskunnallinen päätöksenteko on olennainen osa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Monet hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat päätökset tehdään sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella, muun muassa koulutus-, liikenne- ja ympäristöpolitiikalla vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus (2010) korostaa palvelujärjestelmien kehittämistä laajoina ja yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina, jonka muodostavat vahvat julkiset peruspalvelut ja niitä täydentävät erityispalvelut sekä yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Sosiaalija terveyspolitiikan linjaukset (hallitusohjelma, sosiaali- ja terveysministeriön strategia ja Kaste-ohjelma) määrittelevät tavoitteet ja toimet, joilla sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelma KAS- TE painopisteinä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä palvelujen asiakaslähtöisyys. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 (STM 2009) linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen Suunnitelmassa pyritään vahvistamaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa, edistämään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, ehkäisemään mielenterveys- ja päihdehaittoja sekä painottamaan avo- ja peruspalveluja mielenterve-

5 5 (36) ys- ja päihdepalvelujärjestelmän kehittämisessä. Suunnitelmassa ehdotetaan, että kunnat laativat mielenterveys- ja päihdestrategian osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaa, joka puolestaan on osa kuntastrategiaa. Alkoholiohjelma ( ja 2012) edellyttää päihdestrategian laadintaa tai päivittämistä ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Alkoholiohjelmassa pyritään koordinoimaan valtakunnallisesti toimivaa verkostoa tukemalla paikallisesti ehkäisevää päihdetyötä. Alkoholiohjelmassa edistetään päihdeasioiden puheeksi ottamista eri ympäristöissä sekä haastetaan kansalaiset ja yhteistyökumppanit pohtimaan suomalaista alkoholikulttuuria ja asenneilmastoa. Alkoholiohjelmaa koordinoi Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos ja se on eri toimijoiden välistä yhteistyötä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Päihdepalvelujen laatusuosituksessa (STM 2002) edellytetään, että jokaisella kunnalla tulisi olla päihdestrategia osana kunnan terveys- ja hyvinvointistrategiaa. Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (STM 2001) todetaan, että kunnan tulisi laatia mielenterveystyön kokonaissuunnitelma, joka voi olla osa kunnan hyvinvointistrategiaa. Terveydenhuolto- ja mielenterveyslaki säätävät päihde- ja mielenterveystyötä. Terveydenhuoltolain tavoitteena on vahvistaa asiakkaan asemaa ja panostaa ennaltaehkäisyyn sekä tuottaa palveluja toimivina kokonaisuuksina. Mielenterveyslain tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä, vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia, parantaa ja kehittää palvelujen saatavuutta. Päihderiippuvaisten hoito määritellään päihdehuoltolain (41/1986) mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa toteutettavaksi asiakaskohtaiseksi työksi, jonka tavoitteena on päihdehaittojen ehkäisy ja asiakkaiden toimintakyvyn turvaaminen, palauttaminen tai lisääminen. Opiaattikorvaushoitoa ohjaa Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 33/2008 opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta. Edellä mainittujen lisäksi on laadittu joukko laatusuosituksia ja käypä hoito ohjeistuksia, joilla informaatio-ohjauksen keinoin pyritään vaikuttamaan mielenterveys- ja päihdetyön kehitykseen ja sisältöön.

6 6 (36) 3 Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä Kunnan tehtävänä on järjestää ja rahoittaa palvelut asukkailleen. Kunnan on järjestettävä asukkailleen muun muassa heidän tarpeitaan vastaavia monipuolisia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Kunnan ei tarvitse itse tuottaa kaikkia palveluja, vaan se voi myös ostaa niitä. Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä rakentuu perus- ja erityispalveluista. Useimmat kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yleisistä palveluista on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten käytettäviksi, kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Valtaosa kuntalaisista käyttää päihteitä ainakin satunnaisesti, näin ollen lähes kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja käytetään jossain määrin myös päihteisiin liittyvistä syistä. Päihteiden käytön varhaistoteaminen ja siihen puuttuminen kuuluu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Päihdepalveluja annetaan äitiys- ja lastenneuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminnassa, sosiaali- ja vammaispalveluissa sekä erityisesti terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Mielenterveys- ja päihdepalveluyksikkö on yleisenä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluna keskeisessä asemassa päihdeongelmaisten tavoittamisessa sekä auttamisessa. Päihdetyöhön on kohdennettu tällä hetkellä kaksi ja puoli päihdesairaanhoitajan resurssia, joista yhden ja puolen työpanos kohdistuu lähinnä opiaattikorvaushoitoon sekä huumeasiakkaiden alkukartoituksen tekemiseen. Opiaattikorvaushoidossa toimii myös vastuulääkäri. Toisen päihdesairaanhoitajan työpanos kohdistuu lähinnä alkoholin ongelmakäyttäjien hoitoon. Päihdetyössä on myös sosiaalityöntekijä, jonka työpanoksesta noin puolet kohdistuu päihdetyöhön ja puolet muuhun terveydenhuollon sosiaalityöhön. Terveyskeskuksessa on toiminut vuoden 2014 alusta päihdetyöryhmä (johtava lääkäri, apulaisylilääkäri, vastaava hoitaja, päihdesairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijä), jossa käsitellään päihdeongelmaisten asioita mm. ostopalvelujen osalta. Lisäksi kunta on ostanut palveluita A-killalta sekä tukiasumisen ohjaukseen että päivätoimintaan. A-killan toiminta näiltä osin päättyy vuoden 2014 lopussa ja jatkossa vastaavat palvelut tuottaa ViaDia.

7 7 (36) Erityistason päihdepalvelut toteutetaan ostopalveluna pääasiassa Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä, jossain määrin kuntoutuksen osalta myös muilta yksityisiltä palveluntuottajilta ja järjestöiltä. Lisäksi huumeidenkäyttäjien vieroitushoitoa ostetaan palveluntuottajilta. Opiaattikorvaushoitojen aloitukset toteutetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan päihdepsykiatrian yksikössä. Samoin kuin päihdepalveluja toteutetaan myös mielenterveyspalveluja neuvolatoiminnassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminnassa, sosiaali- ja vammaispalveluissa ja ennen kaikkea terveyspalvelujen mielenterveys- ja päihdepalveluyksikössä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja tuottaa lisäksi merkittävässä määrin hyvinvointineuvolan erityistyöntekijät. Perustason palveluksi luokiteltavaa mielenterveyskuntoutujien vertaistukipalvelua tuottaa paikallinen mielenterveysyhdistys Virkistys ry, jonka kanssa kunnalla on kumppanuussopimus. Erityistason mielenterveyspalvelut ostetaan pääosin Kuopion yliopistollisen sairaalan eri psykiatrian klinikoilta. Erityistason mielenterveyskuntoutuspalveluja ostetaan lisäksi useilta eri yksityisiltä palveluntuottajilta. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sisältöä kuvataan yksityiskohtaisemmin seuraavissa kappaleissa. 3.1 Yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Avohoito peruspalveluiden mielenterveystyössä Perusterveydenhuollon mielenterveystyö on moniammatillista, matalan kynnyksen palvelua, jota väestön on helppo käyttää mielenterveyteen liittyvissä tarpeissa. Mielenterveyden tukeminen ja mielenterveyden ongelmista kärsivien auttaminen perusterveydenhuollossa on sekä inhimillisten ja taloudellisten arvojen näkökulmasta järkevää.

8 8 (36) Perusterveydenhuollon tehtäviä mielenterveystyössä ovat ennaltaehkäisy, mielenterveysongelmien tunnistaminen ja hoito sekä potilaiden ohjaaminen ja lähettäminen jatkohoitoon. Perusterveydenhuollon mielenterveystyön työntekijät toteuttavat mielenterveystyötä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Siilinjärven mielenterveys- ja päihdepalveluissa työskentelee moniammatillinen tiimi, johon kuuluu osa-aikainen (50%) psykiatri, osa-aikainen (50%) psykiatriaan erikoistuva lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, vastaava sairaanhoitaja, 4 psykiatrista sairaanhoitajaa, joista yksi päihdesairaanhoitaja ja mielenterveyshoitaja. Kaksi lähihoitajaa työskentelee kotikuntoutuksessa antaen tukea potilaan arjessa selviytymiseen. Mielenterveyspalveluihin sisältyvät ohjaus, neuvonta ja tarpeenmukainen psykososiaalinen tuki, konsultaatio, mielenterveyden häiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus.

9 9 (36) Mielenterveystyön keskeisimmät työvälineet esitellään seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. Työvälineet perusterveydenhuollon mielenterveystyössä. IDEOLOGISET VUOROVAIKUTUK- SELLISET YHTEISTYÖ TEKNISET ASIAKASLÄHTÖISYYS INFORMATIIVISET KONSULTOINTI FYYSISEN TERVEYDEN SEURANTA HYVÄKSYNTÄ JA - Haastattelu Verenpaineen mittaus SALLIVUUS Raskaudenajan seuranta REHELLISYYS JA AITOUS TURVALLISUUS Havainnointi Keskustelu Työtoverit, kollegat ja muut tahot Painon tarkistus PALVELUHENKISYYS Kuuleminen LÄÄKEHOITOON -LIITTYVÄT SUPPORTIIVISET PERHEKESKEISYYS Kuuntelu Perhe ja muut läheiset Kertominen Koskettaminen KONTEKSTUAALISET Huumori Intuitiivisuus AUTTAJA IHMISENÄ JA AMMATTILAISENA Lähde: Senja Hyvönen (2004) Mielenterveystyön keskeiset tehtävät voidaan jakaa kahteen painopistealueeseen: akuuttien/uusien mielenterveyspotilaiden vastaanottoon ja pitkäaikaispotilaiden kuntouttavaan hoitotyöhön. Mielenterveystyön muotoina ovat arviointi, hoitosuhdekeskustelut, psykoedukaatio, seurantakäynnit ja verkostotyö. Kotikuntoutus tukee potilaan arjessa selviytymistä kotona. Ryhmätoimintaa järjestetään yhteistyössä mielenterveysyhdistys Virkistys ry:n kanssa. Ryhmien toiminnan sisällöstä vastaa mielenterveyshoitaja. Keskeisimpiä muita yhteistyökumppaneita ovat väestövastuutyöparit,

10 10 (36) kunnan terveyspalvelut, sosiaalitoimi, erikoissairaanhoidon psykiatrian klinikka, työterveydenhuollon toimijat, seurakunta, KELA, työvoimatoimisto ja potilaiden omaiset. Kotikuntoutuksen toiminta-ajatuksena on antaa kriteereidensä mukaista, psykiatrisen hoidon menetelmien avulla annettavaa kuntouttavaa hoitoa ja tukea kotiin yli 18 - vuotiaille kotona asuville mielenterveyspotilaille. Toimintaperiaatteina ovat mm. yksilöllisyys, kuntouttava työote ja psykoedukaatio. Palvelu tukee arjessa selviytymisen taitoja. Potilaat tulevat palvelujen piiriin erikoissairaanhoidosta lääkärin lähetteellä tai mielenterveysneuvolasta yksikön sisältä. Valtakunnallinen psykiatrisen hoidon avohoitopainotteisuus lisää kotikuntoutuksen palvelujen kysyntää. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmatilanteissa palveluja tarjoaa hyvinvointineuvolan kasvatus- ja perheneuvola sekä aluepsykologit. Perheneuvonnan työryhmässä työskentelee 2 psykologia, 2 sosiaalityöntekijää ja lastenpsykiatri. Aluepsykologin palveluja tuottaa 4 psykologia. Esimiehenä on johtava sosiaalityöntekijä. Työskentely tapahtuu perheen kanssa kunkin yksilöllisen tilanteen ja tarpeiden mukaisesti perhettä tukien. Aluepsykologin työnkuvaan kuuluu koulupsykologin palvelut sekä lasten kehityksen arviointi ja tuki nuorten ja perheiden ongelmissa. Myös lasten mielenterveyspalvelut tuotetaan hyvinvointineuvolassa Laitoshoito peruspalveluiden mielenterveystyössä Mielenterveystyön laitoshoitoa peruspalveluna ei Siilinjärven sosiaali- ja terveyspalveluissa tuoteta muutoin kuin hyvin satunnaisesti joitain mielenterveysongelman lyhytaikaisia hoitojaksoja terveyskeskuksen vuodeosastolla pääasiassa vanhusikäisille Avohoito peruspalveluiden päihdetyössä Päihdeongelmaisella on käytettävissään perusterveydenhuollon palvelut. Perusterveydenhuollon yleisiä palveluja päihdeongelmaisille tarjotaan väestövastuun- eli omalääkäri-/omahoitajaperiaatteella. Omalääkäreiden vastaanotoilla ja ensiavussa arvioidaan päihtyneen henkilön akuuttihoidon tarve ja tarvittaessa hoidon järjestämi-

11 11 (36) nen. Lisäksi asiakas voi ottaa itse suoraan yhteyttä joko päihdesairaanhoitajaan tai mielenterveys- ja päihdeyksikön sosiaalityöntekijään. Tämän suunnitelman liitteistä löytyy päihdehoitopolku, joka ohjeistaa henkilökuntaa asiakkaan hoitoonohjauksessa. Päihdesairaanhoitajan palveluihin kuuluu arviointi, hoitosuhdekäynnit sekä avokatkaisu. Liikennejuopumukseen syyllistyneiden hoitoonohjausjärjestelmät ovat EU-direktiivin määrittelemiä ja edellyttävät lääketieteellistä arviointia päihderiippuvuudesta. Päihdeseurantaa toteutetaan perusterveydenhuollon palveluissa. Sosiaalitoimessa, perusterveydenhuollossa, lastensuojelussa, vanhuspalveluissa, hyvinvointineuvolassa sekä muissa kunnan peruspalveluissa sekä toteutetaan päihdepalveluja omalta osaltaan että ohjataan ja neuvotaan päihderiippuvaisia eri päihdepalvelujen piiriin. Siilinjärveläisille päihteitä käyttäville kotiin tuotettavat palvelut järjestetään yleisen kotihoidon avulla, jos taustalla on lisäksi toimintakyvyn vajausta tai muistiongelmaa. Tällä hetkellä kunnan järjestämää tukiasumista päihteitä käyttäville henkilöille on vanhoissa kunnan omistamissa mökeissä, joita on tällä hetkellä kaksi. Aikuissosiaalityön tavoitteena on vähitellen luopua näistä vuokra-asunnoista niiden huonokuntoisuuden vuoksi eikä uusia henkilöitä sijoiteta enää asumaan näihin asuntoihin. Asunnoista ei kuitenkaan voi puhua varsinaisina tukiasuntoina, koska asuntoihin ei anneta varsinaisesti tukea vaan ne ovat normaalia vuokra-asumista. Sosiaalityöntekijä on vieraillut tarvittaessa mökeissä ongelmien esiintyessä. Kuntaa velvoittaa laki kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (189/2001). Sosiaalitoimiston ja työvoimatoimiston yhteistyönä suunnitellaan ja järjestetään kuntouttavaa työtoimintaa ja muita tuetun työllistämisen palveluja päihderiippuvaisille asiakkaille. Nuorille suunnattua toimintaa ovat muun muassa etsivä nuorisotyö sekä kunnan järjestämä erityisnuorisotyö. Erityisnuorisotyön toimintamuotoja ovat verkosto- / kouluyhteistyö, tuki erilaisissa elämäntilanteissa, päihdetyö, retket ja etsivä nuorisotyö. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on auttaa nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkki-

12 12 (36) noiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea, ja ohjata heidät elämäntilannettaan vastaavien palveluiden piiriin. Etsivällä nuorisotyöllä pyritään tavoittamaan nuoria, jotka tarvitsevat elämänhallinnan kentällä aikuisen tukea ja opastusta. Myös nuorilla on käytettävissään perusterveydenhuollon palvelut terveyskeskuksessa päihdehoitajan toimesta. Ohjautuminen päihdehoitajalle tapahtuu koulu-/ opiskelijaterveydenhuollon kautta, myös vanhemmat voivat ottaa yhteyttä suoraan Laitoshoito peruspalveluiden päihdetyössä Laitoshoitoa toteutetaan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Siellä hoidetaan lähinnä katkaisuhoitoa tarvitsevat asiakkaat. Usein päihdeongelma on lisäksi syynä vuodeosastohoitoon johtavalle fyysisen terveydentilan heikkenemiselle sairaalahoitoa vaativaan kuntoon. Yleisenä palveluna tarjottavaa laitoshoitoa on mahdollista saada myös Kuopion yliopistollisen keskussairaalan osastoilla, lähinnä tilanteissa joissa päihteiden käyttö on johtanut erikoissairaanhoidon tasoista sairaalahoitoa vaativiin somaattisiin ongelmiin. 3.2 Mielenterveysasiakkaiden erityispalvelut Mielenterveysasiakkaiden erityispalvelut ostetaan pääosin Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä, pienessä määrin joiltakin yksityisiltä palveluntuottajilta.

13 13 (36) Avohoidon erityispalvelut mielenterveystyössä Omalääkärit, neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perheneuvonta ja aluepsykologit ohjaavat tarvittaessa lapsen tai nuoren eteenpäin erityistason tutkimuksia ja hoitoa varten. Kuopion yliopistollinen sairaala tuottaa lasten ja nuorten psykiatrian erityistason palvelut, palveluihin tarvitaan lähete. Siilinjärvellä toimii nuorisopsykiatrian poliklinikka. Lastenpsykiatrian poliklinikkapalvelut tuotetaan Kuopiossa Alavan sairaalassa. Aikuisten mielenterveysongelmaisten erityistason avohoitopalvelut siilinjärveläisille tuottaa Kuopion yliopistollisen keskussairaalan Siilinjärven psykiatrian poliklinikka lukuun ottamatta vanhuspsykiatrista erityistason palvelua, jonka tuottaa vanhuspsykiatrian erillinen poliklinikka. Erikoissairaanhoidon Siilinjärven poliklinikka toteuttaa erityistason hoitoa tiiviissä yhteistyössä terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdepalveluyksikön kanssa. Mielenterveys- ja päihdepalveluyksikön psykiatri on mukana lähes viikoittain psykiatrian poliklinikan ns. lähetetiimissä, jossa toteutetaan tarkoituksenmukaista työnjakoa erikoissairaanhoidon ja oman mielenterveysyksikön välillä. Psykiatrian poliklinikan hoitomuotoina ovat mm. yksilöhoitokäynnit, perheterapia, akuuttityöryhmätoiminta, kotipoliklinikkatoiminta, työkyvyn arviointi ja konsultaatiopalvelu perustason toimijoille. Psykoterapiaa ostetaan lähinnä lapsille erikoissairaanhoitona yksityisiltä palveluntuottajilta täydentämään julkisten palvelujen rajallisuudesta aiheutuvaa vajetta. Lääkinnällisenä kuntoutuksena ostetaan neuropsykiatrista valmennusta muutamille nuorille, jotka kärsivät sellaisista psykiatrisista ongelmista, joihin perinteiset avohoidolliset keinot eivät ole riittäviä.

14 14 (36) Laitoshoidon ja järjestöjen tarjoamat erityispalvelut mielenterveystyössä Erityistason laitoshoitoa ostetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä aikuis- ja nuorisopsykiatrian osalta Julkulan sairaalasta ja lastenpsykiatrian osalta Alavan sairaalasta. Lisäksi Kuopion yliopistollisen sairaalan yleissairaalapsykiatrian yksikkö tuottaa joitain lyhytaikaisia hoitojaksoja somaattisten osastojen puitteissa. Sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman myötä psykiatrian laitospaikkoja vähennetään ja toiminta muuttuu koko ajan avohoitopainotteisemmaksi. Kriminaalipotilaille ja joillekin erityisen vaikeahoitoisille potilaille laitoshoitoa toteutetaan valtion ylläpitämissä Niuvanniemen ja Vanhan Vaasan sairaaloissa. Laitoshoitoon toiminnallisessa mielessä rinnasteisia mielenterveyskuntoutujien ja pitkäaikaispotilaiden asumispalveluja ostetaan yrityksiltä, pääosin Siilinjärvellä toimivalta Attendo oy:n Siilinhelmen hoitokodilta. Järjestöjen tarjoamaa erityistason laitoshoitoa mielenterveysongelmaisille ei alueella ole tarjolla. 3.3 Päihderiippuvaisten erityispalvelut Kaikkia päihderiippuvaisille tarkoitettuja erityispalveluja voidaan pitää viimesijaisina sosiaali- ja terveyspalveluina. Erityispalveluiksi ne luokitellaan siksi, että tuki, hoito tai kuntoutus sopii päihderiippuvaisen asiakkaan elämäntilanteen korjaamiseksi paremmin tai tehokkaammin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut. Näiden yksiköiden työskentely on itsenäistä ja se perustuu yksilölliseen ja tapauskohtaiseen tarveharkintaan. Erityisesti päihderiippuvaisille asiakkaille suunnatuilla palveluilla tarkoitetaan yleisesti avohoitopoliklinikoita, katkaisuhoitoa ja kuntoutusta erilaisissa päihdehoitolaitoksissa. Näihin maksusitoumuksen myöntämiset käsitellään päihdetyöryhmässä. Erityispalveluiksi luetaan myös suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteet, päihdeongelmaisten päivätoiminta, ensisuojat ja asumispalvelut.

15 15 (36) Avohoidon erityispalvelut päihdetyössä Päihdehuollon erityisesti päihderiippuvaisille tarkoitettuja palveluja ostetaan pääasiassa Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä, jonka jäsenkuntana Siilinjärven kunnalla on mahdollisuus käyttää säätiön tarjoamia palveluja asukkailleen. Palvelut perustuvat kunnan ja Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiön väliseen sopimukseen päihdehuoltolain tarkoittamien erityispalvelujen järjestämisestä. Kunta käyttää säätiön tarjoamia hoito-, konsultaatio ja kuntoutuspalveluja ja samalla se osallistuu säätiön kautta päihdetyön tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Asiakas tarvitsee Päihdepalvelusäätiön palveluihin maksusitoumuksen kunnan mielenterveys- ja päihdepalveluyksiköstä. Päihdepalvelusäätiö tarjoaa muun muassa alkoholikatkaisua, huumekatkaisua, integroitua kuntoutusta, ennaltaehkäisevää jaksoa sekä lastensuojelullista tutkimusjaksoa. Terveysneuvontapiste Portti on suonensisäisesti huumeita käyttävien asiakkaiden terveysneuvontapiste Kuopiossa. Kotiin vietäviä päihdepalveluja on ostettu lähinnä päihdepalvelu Hemmalta. Päihteistä eroon pyrkiville, arkeen tukea tarvitseville vanhemmille ja heidän lapsilleen palveluja tarjoaa Kuopion ensikotiyhdistyksen avopalveluyksikkö Amalia. Erityisesti päihderiippuvaisille tarkoitettuja avohoidon palveluja on mahdollista saada Kuopion yliopistollisen keskussairaalan päihdepsykiatriaan erikoistuneella päihdepsykiatrian poliklinikalla. Paikallisten opioidiriippuvaisten korvaushoitohoitopotilaiden lääkinnällinen hoito on pääsääntöisesti järjestetty terveyskeskuksessa. Päihdesairaanhoitaja vastaa korvaushoidon arvioinnista ja toteuttamisesta yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Huumeongelmaisten hoitoon kuuluu toiminta-alueen huumausaineita käyttävien potilaiden lääkehoito, päihteiden käytöstä aiheutuvien sairauksien ehkäiseminen ja hoitaminen, terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä muiden haittojen vähentäminen. Raskaana olevan päihteitä käyttävän äidin huumeidenkäytön ollessa vähäistä toteutetaan hoitoa Kys:n HAL-poliklinikan ja Siilinjärven terveyskeskuksen äitiysneuvolan terveydenhoitajan kanssa yhteistyössä. Tarvittaessa odottava äiti ohjataan päihde-

16 16 (36) psykiatrian poliklinikalle. Huumetestaukset toteutetaan omissa peruspalveluissa Itä- Suomen laboratoriokeskuksen ja päihdehoitajan toimesta Laitoshoidon ja järjestöjen tarjoamat erityispalvelut päihdetyössä Terveyskeskus voi tarvittaessa järjestää laitoskatkaisuhoidon ostamalla kyseistä palvelua maksusitoumuksella Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä. Huumeriippuvaisille laitosvieroitusta tarjoaa Julkulan päihdepsykiatrinen osasto (ESH) ja tarvittaessa vieroitusta toteutetaan ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta. Kunta ostaa tarvittaessa ostopalveluina laitoskuntoutusta muun muassa Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä, Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymältä eli Tuustaipaleen kuntoutumiskeskukselta sekä muilta yksittäisiltä palveluntuottajilta. Opioidiriippuvaisten asiakkaiden korvaushoitojen aloittamisprosessi toteutetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan päihdepsykiatrian osastolla. Siilinjärven kunta tekee päihdetyössä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Päihderiippuvaisille tarkoitettua tuettua asumista ja päiväkeskustoimintaa kunnassa tarjoaa vuoden 2014 loppuun saakka A-kilta ry. Vuoden 2015 alusta palveluntuottajana toimii ViaDia. Siilinjärven kunta vuokraa Kotipolku Oy:ltä seitsemän asuntoa, joita edelleen välitetään päihteetöntä asumisratkaisua tarvitseville asiakkaille tukiasumissopimuksilla. Asumisen kohderyhmänä ovat asukkaat, jotka ovat halukkaita muuttamaan päihdeehtoista elämäntapaansa. Päiväkeskus tarjoaa harrastus- ja viriketoimintaa sekä päihderiippuvaisille että heidän läheisilleen. Kasvaviin päihdehuollon tarpeisiin ei voida vastata pelkästään kehittämällä palveluja. Ihmisten itsensä on otettava vastuuta arkielämäänsä tukevista palveluista. Tämä korostaa siten järjestöjen tekemän vapaaehtoistyön merkitystä. Päihdejärjestöt ja niiden mahdollistama vertaistuki ovat merkityksellinen lisä päihdepalvelujärjestelmän kokonaisuudessa. Siilinjärvellä toimivia vapaaehtoisuuteen perustuvia asiakasjärjestöjä ovat ViaDian lisäksi mm. AA-anonyymit alkoholistit ja omaisille ja läheisille tarkoitettu vertaistukiryhmä Al-Anon. Seurakunnan työntekijöillä on myös merkittävä rooli yksit-

17 17 (36) täisen päihderiippuvaisen tukena, koska he kohtaavat työssään paljon päihderiippuvaisia. Siilinjärven evankelis-luterilainen seurakunta järjestää päihderiippuvaisille henkilöille diakoniatyötä. 4 Ennaltaehkäisevä työ mielenterveys- ja päihdepalveluissa 4.1 Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Mielenterveydenhäiriöt ovat merkittävä kansantautiryhmä, jonka ennaltaehkäisyyn tulisi panostaa. Keskeisiä haasteita ovat liiallisen psyykkisen stressin ja masennuksen ehkäisy ja masennusoireiden varhainen tunnistaminen. Ennaltaehkäisevää ja varhaisen vaiheen mielenterveystyötä tekevät kaikki sosiaalija terveystoimen ja sivistystoimen asiakastyötä tekevät työntekijät tunnistamalla ja puuttumalla mielenterveyden riskeihin ja oireiluun. Ehkäisevää työtä on myös lasten huomioonottaminen aikuisille suunnatuissa palveluissa. Tarvittaessa lapsen hoidon ja tuen tarve selvitetään, jos mielenterveys- ja päihdepalveluissa arvioidaan vanhemman kyvyn huolehtia lapsistaan heikentyneen. Ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä tehdään myös päivittäin potilaskontakteissa kokonaistilannetta moniammatillisesti arvioiden. Mielenterveysneuvolaan yhteydenoton helppous (ei tarvita lähetteitä) mahdollistaa ongelmiin tarttumisen varhaisessa vaiheessa ja ja näin ollen ehkäisee niiden syventymistä. Myös erilaiset mielenterveysneuvolan järjestämät ryhmätoiminnat ovat tärkeitä ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä. 4.2 Ennaltaehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö on merkittävä osa kunnan yleistä sosiaali- ja terveyskasvatusta. Ehkäisevällä päihdetyöllä voi edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää päihteiden

18 18 (36) kysyntää, tarjontaa ja haittoja sekä lisätä päihdeilmiön ymmärrystä. Ehkäisevä päihdetyö kohdistuu nykyään niin alkoholin, huumaavien aineiden, tupakan kuin rahapelienkin aiheuttamiin haittoihin. Kohdejoukkona on koko väestö ja riskiryhmät. Ehkäisevää päihdetyötä kunnissa toteutetaan osana laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Lain mukaan vastuu tästä työstä kuuluu käytännössä kunnille (Terveydenhuoltolaki 1326/2010; Raittiustyölaki 828/1982), ja työtä tulisi tehdä kaikilla sektoreilla yhteistyössä. Onnistuakseen ehkäisevä päihdetyö vaatii rakenteita, johtamista, resursointia, osaamista ja suunnitelmallista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Siilinjärven ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöksi on nimetty Siilinjärven kunnan opiaattikorvaushoidosta vastaava päihdesairaanhoitaja. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön tehtävänä on toimia oman toimensa ohella kunnan eri päihdetyön toimijoiden välillä. Vuonna 2013 Siilinjärvelle perustettiin PATA-työryhmä eli Päihdeasiaa tukeva asiantuntijaryhmä, jossa ovat mukana Siilinjärven koulut, etsivä nuorisotyö, ev.lut. seurakunta, poliisi, Siilinjärven kunnan sosiaalityö ja lastensuojelu sekä terveystoimen päihdesairaanhoitaja. Tavoitteena työryhmällä on luoda järjestelmän olemassa olevilla voimavaroilla signaali päihteitä vastaan. Ehkäisevänä päihdetyönä on Siilinjärvellä vuonna 2014 aloitettu yhteistyönä 2. asteen oppilaitosten (Savon koulutuskuntayhtymän Toivalan toimipiste, Ingmannin käsija taideteollinen oppilaitos, Siilinjärven lukio) kanssa Päikkäri-toimintaa. Päihdesairaanhoitaja jalkautuu kerran viikossa oppilaitoksiin ja matalan kynnyksenperiaatteella ottaa opiskelijoita vastaan. Lisäksi Päikkäri-toimintaan kuuluu henkilökunnan ja vanhempien ohjaaminen/tukeminen sekä tiedottaminen ajankohtaisista asioista.

19 19 (36) 5 Mielenterveys- ja päihdetyön nykytila ja kustannukset Siilinjärvellä 5.1 Mielenterveystyön nykytila ja kustannukset Mielenterveydellä on merkittävä vaikutus yksilöiden, yhteisöjen ja koko kansakunnan sosiaaliseen, inhimilliseen ja taloudelliseen pääomaan. Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet 1990-luvulta lähtien suurimmaksi eläköitymistä ja pitkäaikaistyöttömyyttä aiheuttavaksi sairausryhmäksi. Erityisesti masennus on noussut keskeiseksi työ- ja toimintakykyisyyttä alentavaksi tekijäksi. On arvioitu, että 25 % väestöstä kärsii psyykkisestä kuormituksesta ja %:lla väestöstä on todettavissa jokin diagnosoitava mielenterveyshäiriö. Tavallisimpia mielenterveyshäiriöitä ovat masennustilat, ahdistuneisuushäiriöt ja alkoholin käyttöön liittyvät häiriöt. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat runsaasti inhimillistä kärsimystä ja huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia. Seuraavassa tarkastellaan Siilinjärven asiakaslukuja ja kustannuksia mielenterveystyön osalta. Taulukko 2. Mielenterveystyön indikaattorit Siilinjärvellä Mielenterveysindikaattorit Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat/1000 vastaavan ikäistä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavan ikäisistä Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Erikoiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavan ikäisestä väestöstä (henkilömääriä/ hoitojaksoja) 19,6 18,5 19,2 18,6 0,7 0,8 1,1 0,7 4,0 4,0 3,8 3,7 3,0 2,9 2,9 2,8

20 20 (36) Mielenterveysindikaattorit Erikoiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat/1000 vastaavan ikäisistä 1,7 1,7 1,7 1,7 103,0 104,6 106,4 101,5 Lähde: Sotkanet Taulukko 3. Siilinjärven mielenterveyspalveluiden asiakasmäärät Vastaanottokäynnit ja puhelinkontaktit/kpl Kotikuntoutuksen asiakastunnit Erilaisia mielenterveysryhmiä mm. ruokailu-, keskustelu-, askartelu-, ryhmäterapia ja erilaiset liikuntaryhmät kokoontui vuonna ryhmää, joissa osallistujia oli 1068, vuonna ryhmää, joissa osallistujia 1434, vuonna ryhmää, joissa 1463 osallistujaa sekä vuonna ryhmää, joissa osallistujia oli Mielenterveystyön ostopalveluihin (lähinnä asumispalvelut ja tukihenkilötoiminta) käytettiin vuonna euroa. Vuonna 2012 vastaava luku oli euroa ja vuonna euroa. Vuosina 2011 ja 2012 Siilinjärvi oli osana Siilisetyhteistoiminta-aluetta, joka selittää kyseisten vuosien ostopalveluiden erot vuoteen 2013.

21 21 (36) Taulukko 4. Erikoissairaanhoidon tilasto päihde- ja mielenterveyspsykiatrian osalta Hoitomuoto Laji Käynnit Aikuispsykiatria Käynnit Päihdepsykiatrian poli ja osasto Käynnit Nuorisopsykiatria Käynnit Lastenpsykiatria Hoitopäivät Aikuispsykiatria Hoitopäivät Päihdepsykiatrian osasto Hoitopäivät Nuorisopsykiatria Hoitopäivät Lastenpsykiatria Hoitomuoto Laji Avohoito Aikuispsykiatria Avohoito Päihdepsykiatrian poli Avohoito Nuorisopsykiatria Avohoito Lastenpsykiatria Vuodeosastohoito Aikuispsykiatria Vuodeosastohoito Päihdepsykiatrian osasto Vuodeosastohoito Nuorisopsykiatria Vuodeosastohoito Lastenpsykiatria Kuten yllä olevista erikoissairaanhoidon käyttöä kuvaavista tilastotaulukoista käy ilmi, on vuosittainen vaihtelu erikoissairaanhoidon tarpeessa huomattavan suurta.

22 22 (36) 5.2 Päihdetyön nykytila ja kustannukset Suomalaisten alkoholinkäyttö on kolminkertaistunut 40 vuodessa. Samalla se on arkipäiväistynyt, levinnyt uusiin tilanteisiin ja väestöryhmiin. Aikuisväestöstä n. 90 % käyttää alkoholia. Alkoholin suurkuluttajia arvioidaan Suomessa olevan noin Suurkulutuksen rajat ovat terveellä keskikokoisella naisella 5 annosta (a 12 g) kerralla ja 16 annosta viikossa. Miehellä vastaavat luvut ovat 7 annosta kerralla ja 24 viikossa. Päihteiden ongelmakäyttöä Siilinjärvellä voidaan tarkastella mm. päihdehuollon asiakasmäärien ja päihdehuollon päätösten (asiakkaalle myönnetään maksusitoumus päihdehuollon ostopalveluihin) kautta. Toki on muistettava, että kaikki päihdeongelmaiset eivät hakeudu hoitoon. Tässä luvussa tarkastellaan myös päihdehuollon kustannuksia. Tarkastelussa on käytetty myös erilaisia indikaattoreita, joilla voidaan seurata päihdetyön tilaa kunnassa verrattuna esim. koko maan tilanteeseen. Tarkastelut sijoittuvat lähinnä vuosille Avohuollon palvelut Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yleiset palvelut on tarkoitettu kaikkien kuntalaisten käytettäviksi, kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Lähes kaikkia sosiaali- ja terveyspalveluja käytetään jossain määrin myös päihteisiin liittyvistä syistä, koska suurin osa kansalaisista käyttää päihteitä ainakin satunnaisesti. Näistä käynneistä ei ole saatavissa erillisiä tilastoja. Päihdehuollon avohuollon palveluja Siilinjärvellä 1000 asukasta kohti käytti vuonna ,2 asukasta (koko maa 9,1), vuonna ,8 (koko maa 8,9) ja vuonna ,5 asukasta (koko maa 8,8). Terveyskeskuksen päihdepuolella oli vuonna asiakasta. Tällä hetkellä (marraskuu 2014) vuoden alusta aloittaneella päihdesairaanhoitajalla hoitosuhteessa on ollut n. 80 asiakasta.

23 23 (36) Kunnan palveluiden ulkopuolelta ostettiin siilinjärveläisille avohuollon palveluita seuraavasti: - vuonna 2011 Kuopion Päihdepalvelusäätiöllä tilastoituja avohoitokäyntejä oli 247, - vuonna 2012 käyntikertoja oli 189 ja vuonna käyntiä. Päihdepalvelu Hemman avohuollon palveluja ostettiin vuonna asiakkaalle, käyntikertoja 87, vuonna asiakkaalle, käyntikertoja 286 ja vuonna asiakkaalle, käyntikertoja 185. Siilinjärven kunnan avohuollon päihdepalveluissa korvaushoitoa sai vuonna asiakasta, käyntejä 991. Vuonna 2012 korvaushoidossa oli 13 asiakasta, käyntejä yhteensä 1124 ja vuonna asiakasta, käyntejä Vuonna 2014 (marraskuussa -14) asiakkaita on ollut 16 ja käyntejä n Päihdeongelmaisten päivätoimintaa järjestetään vuoden 2014 loppuun saakka Siilinjärven A-killan päiväkeskuksessa. Päivätoiminnassa oli vuonna 2011 keskimäärin 500 käyntikertaa/kk, vuonna 2012 keskimäärin 300 käyntikertaa/kk ja vuonna käyntikertaa/kk. Kävijöitä oli /kk ja heistä n. 80 % oli miehiä ja n. 20 % naisia. Katkaisuhoito Katkaisuhoitoa toteutetaan pääsääntöisesti Siilinjärven terveyskeskuksen vuodeosastolla. Vuodeosastolla on siilinjärveläisillä ollut vuonna hoitojaksoa päädiagnoosilla F10 (alkoholitaustainen syy). Vuonna 2012 vastaava määrä oli 89 hoitojaksoa (59 eri henkilöä) ja vuonna hoitojaksoa (72 henkilöä). Katkaisuhoitoa on toteutettu myös lääkärin lähetteellä tai sosiaalityöntekijän maksusitoumuksella tarvittaessa mm. Kuopion seudun päihdepalvelusäätiöllä. Vuonna 2011 ostettiin päihdepalvelusäätiöltä 86 alkoholivieroitushoitopäivää ja 13 huumevieroitushoitopäivää. Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 114 ja 0 ja vuonna ja 37. Lisäksi vuonna 2013 on ostettu monipäihdevieroitushoitoa 7 hoitopäivän ajan ja lääkevieroitushoitoa 23 päivän ajan. Alkuvuodesta 2014 alkaen katkaisuhoito alkoholiongel-

24 24 (36) maisten kohdalla on toteutettu kunnan omana toimintana pääsääntöisesti vuodeosastolla tai avokatkaisuna omahoitajalla tai päihdesairaanhoitajalla. Laitoskuntoutus Laitoskuntoutusta on toteutettu Siilinjärvellä yleisemmin ostopalveluna Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiöltä. Tämän lisäksi asiakkaan tarpeen mukaan laitoskuntoutusta on ostettu mm. Hoitokoti Tuhkimosta, Tuustaipaleen kuntoutumiskeskuksesta sekä muutamista muista. Kuluneen vuoden 2014 aikana on ostettu laitoskuntoutusta huomattavasti edellisiä vuosia vähemmän johtuen oman palvelutarjonnan (uusi päihdesairaanhoitaja) paranemisesta. Päihdehuollon maksusitoumuksia laitoskuntoutukseen myönnettiin vuonna 2011 n. 50 kappaletta, vuonna 2012 n. 80 kappaletta ja vuonna 2013 n. 90 kappaletta. Asumispalvelut Päihdekuntoutujien tukiasuminen on organisoitu sosiaali- ja vammaispalveluiden palvelualueelle. Kriisiasumista on ostettu lähinnä Siilinjärven A-killalta, siellä on ollut käytettävissä yhteensä kaksi kriisiasumispaikkaa. Kriisiasumista on ostettu tarvittaessa myös Kriisikeskukselta. Hoidollista asumispalvelua on ostettu Nilsiän Kankodilta noin 365 vuorokautta vuodessa. Kan-kodin toiminta päättyi Palveluasumista ja tehostettua palveluasumista ei ole tällä hetkellä omana toimintana. Lyhytaikaista asumispalvelua ostetaan pitkäaikaisesti päihteitä käyttäville henkilöille, jotka eivät kykene itsenäiseen asumiseen ja/tai heille ei ole tarjolla sopivaa asumispalvelua. Päihderiippuvaisten tehostettua palveluasumista (lähinnä päihdedementikoille) ostetaan usealta palveluntuottajalta. Päihdedementikkojen määrän oletetaan tulevaisuudessa edelleen lisääntyvän, jonka vuoksi tarvitaan jatkossa ostopalvelumäärärahoja vuosittain 1-2 asiakkaalle. Päihdedementikkojen pitkäaikaisasumispäätökset tehdään SAS työryhmässä ja ostoihin rahat ovat myös vanhuspalveluissa.

25 25 (36) Taulukko 5. Päihdeavainindikaattorit. Tilanne Siilinjärvellä vuosina Päihdeavainindikaattorit Päihdehuollon palvelut Päihdehuollon avohoidon asiakkaat/1000 asukasta Päihdehuollon laitoksissa olleet asiakkaat/1000 asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 asukasta Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla/1000 asukasta Päihteiden vuoksi sairaaloiden tai terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/1000 asukasta Päihteiden käyttöä kuvaavat mittarit Alkoholijuomien myynti asukasta kohden 100 %:n alkoholina, litraa Poliisin tietoon tulleet kaikki rattijuopumustapaukset/1000 asukasta Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset/1000 asukasta Päihdehuollon kustannukset Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas (henkilömääriä /hoitojaksoja) 0 6,2 4,8 4,5 1,1 0,8 0,7 1,6 0,5 0,8 0,6 0,5 3,5 1,3 9,3 6,4 3,9 3,3 3,9 4,0 7,3 7,2 6,9 6,7 3,4 3,3 2,6 2,0 0,9 1,0 0,9 0, ,8 14,2 13,7 Lähde: Sotkanet Päihdehuollon nettokustannukset vuonna 2011 olivat 15,8 e/asukas (koko maa 31,2), vuonna ,2 e/asukas (koko maa 32,9) ja vuonna ,7 e/asukas (koko maa 34,8). Päihdehuollon kustannukset Siilinjärvellä koostuvat päihdehuollon laitoskustannuksista, päihdehuollon avopalvelun kustannuksista sekä päihdehuollon asumispalveluiden kustannuksista. Laitoshoito käsittää päihdehuollon ostopalvelua mm. Päihdepalvelusäätiöllä. Päihdehuollon kustannukset olivat vuonna 2011 yhteensä Siilinjärvellä

26 26 (36) euroa (asumis-, avo- ja laitoshoidon päihdepalveluissa). Päihteiden käytöstä aiheutui euron kustannukset laitoshoitoon ja kuntoutukseen, euron kustannukset avohuoltoon (ostopalveluna päihdepalvelusäätiöltä) ja euron kustannukset päihdehuollon asumispalveluihin. Vuonna 2012 kustannukset olivat yhteensä euroa. Päihteiden käytöstä aiheutuvat kustannukset jakaantuivat seuraavasti: euroa käytettiin laitoshoitoon ja kuntoutukseen, euroa käytettiin avohuoltoon (ostopalvelut Päihdepalvelusäätiöltä) ja euroa käytettiin päihdehuollon asumispalveluihin. Vuonna 2013 laitoshuoltoon ja kuntoutukseen käytettiin euroa, avohuoltoon euroa ja euroa käytettiin asumispalveluihin. Taulukko 6. Päihdehuollon ostopalveluiden kustannukset Siilinjärvellä vuosina yhteensä laitoshoito ja kuntoutus avohuolto asumispalvelut Siilinjärven terveyskeskuksessa korvaushoidon keskimääräinen hinta oli vuosina 2012 ja 2013 yhtä korvaushoitopotilasta kohden noin euroa vuodessa. Vastaanottoyksikön korvaushoitotoiminnan ja siihen kiinteästi liittyvien asioiden vuositason kustannukset ovat seuraavanlaiset: - korvaushoitolääkkeet n /vuosi - huumeseulat eri muodoissaan n /vuosi - henkilöstökustannukset n /vuosi

27 27 (36) 6 Visiot ja tavoitteet Siilinjärven mielenterveys- ja päihdepalveluissa Tulevaisuuden visiona on kyetä tarjoamaan asiakkaille heidän tarpeitaan vastaavia laadukkaita, monipuolisia ja oikea-aikaisia mielenterveys- ja päihdepalveluja. Palvelut tulee tarjota yleisissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, ja pääpainopiste on avomuotoisten, matalan kynnyksen periaatteella toimivien mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tulee järjestää riittävästi koulutusta päihteidenkäytön varhaisen puuttumisen mallista ja ennaltaehkäisevästä työotteesta. Päihdepalvelukokonaisuuksissa tulee olla riittävästi niin päivystyspalveluja, avohoitoresursseja kuin erilaisia pitkäaikaiskuntoutuksen tukitoimia ja kotiin annettavia tukipalveluja. Päihdehuollon asuntojen tarve on yhteensä noin 10 asuntoa/paikkaa päihteitä käyttäville henkilöille. Keskeisin kehittämishaaste on ehkäisevän päihdetyön lisääminen, jolloin puuttumalla ajoissa päihteiden käyttöön estettäisiin yksilöllisten ongelmien kasaantuminen. Päihdepalvelurakenne vaatii myös edelleen uudistamista ja selkiyttämistä joustavaksi päihdepalvelukokonaisuudeksi. Riskiryhmien (suurkuluttajat, päihdeäidit, työttömät, rattijuopot) saaminen hoidon piiriin on oma haasteensa. Päihderiippuvaisten asiakkaiden tulisi saada elämäntavastaan huolimatta hyvää ja asianmukaista hoitoa, jota arvioitaisiin säännöllisesti sekä palvelujärjestelmän että asiakkaan näkökulmasta. Mielenterveystyössä tulevaisuuden haasteina ovat mm. riittävien peruspalveluiden saatavuus mielenterveysongelmia kohdatessa, koko väestön henkisen hyvinvoinnin edistäminen, mielenterveysongelmiin liittyvän häpeän, leimaamisen ja syrjinnän vähentäminen sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Iso kysymys on riittävän rahoituksen saaminen työntekijöiden koulutukseen ja työnohjaukseen. Siilinjärven kunnan mielenterveys- ja päihdesuunnitelman työstäminen on alkanut vuonna Tällöin on tavoitteeksi asetettu mm. uuden päihdesairaanhoitajan viran perustaminen, joka toteutuikin vuoden 2014 alusta ja on huomattavasti parantanut kunnan omana toimintana tarjottavia päihdepalveluja. Myös suunnitelman aloitusvai-

28 28 (36) heessa asetettu tavoite päihde- ja mielenterveyskartaston luomisesta niin työntekijöille kuin asiakkaillekin on hyvässä vauhdissa. Päihdehoitopolku (liite 2) on jo laadittu päihdesairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän toimesta ja on apuvälineenä kunnan työntekijöille päihdeongelmaisen hoitoon ohjauksessa. On myös laadittu psyykkisesti oireilevan potilaan hoitopolku helpottamaan hoitoonohjausta (liite 1). Korvaushoitoon oli asetettu tavoitteeksi lisäresurssin saaminen ja syksystä 2013 alkaen korvaushoidossa onkin toiminut yhden kokoaikaisen työntekijän lisäksi yksi osa-aikainen työntekijä. Vuoden 2014 alussa perustetun päihdetyöryhmän toiminta on helpottanut osaltaan päihdetyöntekijöiden työtä. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kunnan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiskohteita ja tavoitteita sekä menetelmiä niiden saavuttamiseksi. Kehittämiskohteita ja tavoitteita ovat pohtineet sosiaali- ja vammaispuolen työntekijät ja terveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyöntekijät. Taulukko 7. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiskohteet Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Aikataulu 1. Ehkäisevä päihdetyö Kiinteästi osana yleistä sosiaali- ja terveyskasvatusta ja riittävät resurssit. Ehkäisevän päihdetyöntekijän työajan käytön ja työnkuvan selkiyttäminen. Päikkäri-toiminta Päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen, varhaisen vaiheen puuttuminen ja hoidon tarpeen arviointi Toimivat hoitoonohjausmallit ja koko perheen elämäntilanteen huomiointi. Henkilöstön päihdeosaamisen vahvistaminen koulutuksien avulla peruspalveluissa. Työntekijöiden ammatillisuuteen ja asenteellisuuteen voidaan vaikuttaa kiinnittämällä huomiota koulutukseen ja työssä jaksamiseen. Huomioidaan vuoden toimintasuunnitelmassa ja talousarviossa. Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen. Audit -ja Sadd- lomak-

29 29 (36) Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Aikataulu keiden käyttö sosiaalija terveydenhuollossa. Toimipaikkakohtaiset puuttumisohjeet ja hoitoonohjausmenetelmät. Päihteiden käytön puheeksiotto laajoissa koululaisille tehtävissä terveystarkastuksissa. 3. Palvelujen löydettävyys Asiakkaat löytävät tarvitsemansa mielenterveys- ja päihdepalvelut helposti ja niihin pääseminen onnistuu myös ilman lähetettä. Matalan kynnyksen palvelupisteet. Päihde- ja mielenterveyspalvelukartaston luominen niin työntekijöille kuin asiakkaillekin. Huomioitava vuoden talousarviossa. 4. Avohoidon järjestäminen Oikea-aikaisten, joustavien ja saumattomien palveluketjujen luominen kaikille ikäryhmille Mielenterveys- ja päihdeyksikön kehittäminen palvelemaan kaikkia päihde- ja mielenterveysongelmaisia saumattomasti. Päihdesairaanhoitajan työn kehittäminen Nuorten psykiatrisen sairaanhoitajan viran perustaminen. Hoitovastuun määrittäminen mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ja vanhusten kohdalla. Mielenterveys- ja päihdetyöntekijän työparityöskentelyn aloittaminen ja kehittäminen esim. pariskuntien kohdalla.

30 30 (36) Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Aikataulu 5. Työterveyshuollon hoitoonohjaus Päihde- ja mielenterveysosaamisen vahvistaminen työterveyshuollossa, varhaisen tuen ja puuttumisen mallin vieminen myös työpaikoille. Hoitovastuun määrittäminen työterveyshoitajan, mielenterveyshoitajan sekä päihdetyöntekijän välillä. Toiminta aloitettu marraskuussa Katkaisuhoito (avo-laitoshoito) Laadukas ja vaikuttava katkaisuhoito. Katkaisuhoitomallien seutukunnallinen ja paikallinen kehittäminen yhteistyöverkostojen kanssa (mm. jatkohoitosuunnitelmien laadinta aina katkaisuhoidon jälkeen). 7. Asumispalvelut ja tukitoiminta Tuen tarpeen mukaan mitoitetut asumispalvelut. Avokatkaisu päihdehoitajan vastaanotolla. Toiminnan käynnistyminen vuonna Mielenterveystyön oma asiantuntijuus mukana ostopalveluissa. Mielenterveysneuvolan työntekijät osallistuvat hoidon suunnitteluun ja seurantaan ostopalveluissa. Kotikuntoutusta kehitetään edelleen palvelemaan kotona asuvia mielenterveyspotilaita kuntouttavan hoidon menetelmien avulla (myös yhä nuoremmille asiakkaille) Nuorten mielenterveysongelmaisten kotikuntoutusmallin kehittäminen tai polun rakentaminen. Päihteitä käyttävien henkilöiden asumista omassa kodissa tuetaan Asumisen tukipalvelujen monipuolistaminen ja kehittäminen (mm. kotiin annettavat palve-

31 31 (36) Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Aikataulu kotiin tuotettavilla palveluilla. lut). Asumispalveluissa pyritään tukemaan joustavaa siirtymistä kriisi- tai tuetusta asumisesta ns. normaaliin asumiseen ja omaan asuntoon. Paljon päihteitä käyttävien asiakkaiden turvallisen asumisen järjestäminen. Mielenterveys- ja päihdehuollon tukiasumisen ja päivä- sekä ryhmätoiminnan kehittäminen. Avohuollon kehittäminen. Luovutaan nykyisistä vuokramökeistä ja rakennetaan asiakkaille soveltuvat tilat. Päihdetyön koulutuksen järjestäminen kaikille vanhustyössä toimiville Ei-päihteettömän asumisratkaisun suunnittelu yhdessä Kotipolku ry:n kanssa. ARA:lta haetaan vuodelle 2015 investointiavustusta. 8. Ikääntyneiden päihdehoito Ikäihmisille soveltuvien päihdepalveluiden ja hoidon turvaaminen peruspalveluissa ja kotihoidossa. Vanhuksille nimetty päihdetyön vastuuhenkilö/-t. Moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen.

32 32 (36) 7 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpano, seuranta ja arviointi Suunnitelmassa esitetyn vision saavuttaminen edellyttää strategiaan sitoutumista, toteuttamista ja arviointia. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma hyväksytään Siilinjärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Suunnitelma otetaan huomioon myös talousarvion valmistelussa. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran viidessä vuodessa ja sen tulee olla osana kunnan terveys- ja hyvinvointitilinpäätöstä tai vastaavaa asiakirjaa. Mielenterveys- ja päihdetyötä tulee arvioida eri näkökulmista. Arvioinnin kohteeksi on hyvä ottaa mahdollisimman konkreettisia ja käytännöllisiä indikaattoreita, joita voisivat olla muun muassa kunnan käyttämien päihdepalveluiden kuvaukset ja niiden arviot omista toiminnoistaan (esim. jonotusajat eri palveluihin tai asiakastyytyväisyyskyselyn kautta saadut tulokset). Päihdepalvelujen kustannukset ja muut mahdolliset päihdehaittoihin tai -palveluihin liittyvät tutkimukset (mm. hyvinvointi-indikaattorit) ja selvitykset niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti vertailtuna, olisivat konkreettisia arvioinnin kohteita. Suunnitelman toteuttamista helpottaisi, jos vastuut ja aikataulut olisi tarkasti määritelty. Tämä ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Osa tavoitteista kohdistuu selkeästi tietyille tahoille ja osalle on annettu aikataulu. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin, että laajempia kokonaisuuksia on vaikea vastuuttaa yhdelle taholle. Niinpä kaikkien työntekijöiden, jotka työskentelevät tavalla tai toisella Siilinjärven kunnassa mielenterveys- ja päihdeasioiden parissa, tulisi muistaa yhteinen vastuu tavoitteisiin pääsemiseksi.

33 33 (36) 8 Lähteet Hyvönen Senja: Moniulotteista ja moniammatillista yhteistyötä muutosten keskellä tutkimus perusterveydenhuollon mielenterveystyöstä Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:24. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa. Toim. Laitila ja Järvinen Sotkanet Siilinjärven koulukysely.

34 34 (36) Liite 1 Psyykkisesti oireilevan hoitopolku

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa:

Työryhmä on pitänyt nyt yhteensä 5 kokousta. Näiden kokousten perusteella raportoidaan seuraavaa: 1 Väliraportti (Luonnos) Karkkilan vuoden 2012 talousarvion sopeuttaminen Karkkilan kaupunginhallitus nimesi 7.11.2011 pitämässään kokouksessa työryhmän valmistelemaan esitystä PTKY Karviaisen toiminnan

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle. 2 Muuramen terveyskeskuksen mielenterveystoimisto hoitaa Muuramen kunnan ja entisen Korpilahden kunnan alueen potilaat. Keskeisesti hoidetaan seuraavat sairausryhmät: Masennus- ja ahdistuneisuussairaudet

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Tampereen seudun ammattiopisto sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liite Naytto 24.11.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisala Valinnainen tutkinnon osa Tutkintonimike Hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä 7.6.2012 Sisältö Palvelujärjestelmän kehittyminen ja tämän hetken tilanne ja haasteet Länsi-Pohjan

Lisätiedot

SÄÄ D Ö S K O K O E L M A

SÄÄ D Ö S K O K O E L M A Kotkan kaupungin SÄÄ D Ö S K O K O E L M A 2015 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 16.12.2015, tulee voimaan 1.1.2016) YLEISTÄ 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot