VÄLIRAPORTTI. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma JOHDANTO

Transkriptio

1 1 VÄLIRAPORTTI Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma JOHDANTO Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma (Taiku) sai alkunsa Matti Vanhasen II hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta. Osana politiikkaohjelmaa käynnistettiin poikkihallinnollisen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelman valmistelu vuosille Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin kutsui syksyllä 2008 toimintaohjelman valmistelua varten selvittäjäksi VTT Hanna-Liisa Liikasen ja hänen tuekseen laajapohjaisen asiantuntijaryhmän. Selvittäjä esitti kaikkiaan 18 toimenpide-ehdotusta, joiden avulla voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia taiteen ja kulttuurin keinoin. Toimenpide-ehdotukset on jaoteltu 1) lainsäädäntöä, hallintoa ja rahoitusta, 2) julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä, 3) tutkimuksen ja tietopohjan lisäämistä, 4) koulutusta ja 5) tiedon levittämistä koskeviin ehdotuksiin. Ohjelman tavoitteena on, että jokaisella on oikeus ja tasa-arvoinen mahdollisuus itse tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan ja että kulttuurin vaikutukset ihmisen hyvinvointiin on tunnustettu poliittisella, hallinnollisella ja rakenteiden tasoilla. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmalla on kolme keskeistä teemaa: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ympäristön edistäjänä 2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin

2 2 Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin on lisääntynyt ja kulttuurilähtöisten menetelmien käyttö yleistynyt toimintaohjelmakaudella. Asenneilmapiiri on muuttunut positiivisemmaksi ja hallinnollista yhteistyötä on virinnyt. Kunnissa taiteen ja kulttuurin menetelmät ovat jalkautumassa pienin askelin varsinaisen toiminnan piiriin. Toimintaohjelma on herättänyt kiinnostusta myös maamme rajojen ulkopuolella. Ohjelmaa on esitelty kansainvälisissä konferensseissa mm. Turussa järjestetyssä Culture, Health and Well-being (CultWell) konferenssissa ja Malmössä pidetyssä pohjoismaisessa Kultur, hälsä och livskvalitet forskning, praxis och dialog konferenssissa. Toimintaohjelman laajuuden vuoksi päätettiin toimintaohjelman toteuttamistyölle valita vuosittaiset painopistealueet. Vuonna 2011 keskityttiin toimintaohjelman esittelyyn eri tilaisuuksissa koti- ja ulkomailla. Vuonna 2012 teemaksi valittiin työhyvinvointi ja ohjelmaa esiteltiin erilaisilla työhyvinvointifoorumeilla. Vuoden 2013 teemana on yhteisöt ja järjestöt. Tarkoituksena on tuoda kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tekemää työtä paremmin esille. 2. ORGANISAATIO Ohjelman toimeenpanoa seuraa peruspalveluministeri Paula Risikon nimeämä koordinaatio- ja seurantaryhmä. Työryhmän tehtäviin kuuluvat Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelman toteuttaminen, koordinointi ja tunnetuksi tekeminen. Lisäksi se laatii ehdotuksia tarvittavista uusista järjestelyistä ja seuraa toimintaa eri hallinnonaloilla. Koordinaatio- ja seurantaryhmä on kokoontunut yhdeksän kertaa. Työryhmän toimintaa on tuettu sosiaali- ja terveysministeriön määrärahoista. Koordinaatio- ja seurantaryhmän tukena toimii erillinen työryhmä, Taikutyörukkanen. Työrukkasen tehtävänä on myös tehdä esitykset toimintaohjelman toteutuksen vuosittaisiksi painopistealueiksi. Taiku -työrukkanen on kokoontunut vuosina yksitoista kertaa. Toimintaohjelman osa-aikaisena koordinaattorina on toiminut alkaen Kirsi Lajunen opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Koordinaattorin sijaintipaikkana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

3 3 3. TOTEUTUMA Tavoite 1: Vaikuttaminen lainsäädäntöön, hallintoon ja rahoitukseen Keinot/prosessit(toimenpide-ehdotukset): 1. Kulttuurin terveys ja hyvinvointivaikutukset huomioidaan eri ministeriöiden strategioissa ja eri toimialojen tulevissa lainsäädännön uudistuksissa, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteilla olevassa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistamisessa. 2. Perustetaan vastuuministeriöiden johdolla yhteistyöelin, jonka tehtäviin kuuluvat Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelman tunnetuksi tekeminen ja ehdotusten laatiminen tarvittavista uusista järjestelyistä sekä toiminnan seuraaminen eri hallinnonaloilla. 3. Kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tutkimuksen, kehittämisen ja koordinoinnin kotipesä perustetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyteen. 4. Kehitetään alueellisia yhteistyömalleja ja strategioita kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämiseksi. 5. Kunnissa asetetaan strategisia tavoitteita terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi myös kulttuurin ja taiteen keinoin ja tavoitteet kirjataan osaksi kuntien strategioita. 6. Opetusministeriö lisää tukeaan kulttuurin hyvinvointivaikutuksia edistävään toimintaan. Myös muut ministeriöt ja Raha-automaattiyhdistys ohjaavat tukeaan kulttuurin ja taiteen terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi on toimittu mm. seuraavin keinoin: Koordinaatio- ja seurantaryhmän ja Taiku -työrukkasen jäsenet ovat nostaneet taiteen ja kulttuurin merkitystä esiin eri yhteyksissä esimerkiksi seminaareissa, omissa työyhteisöissään ja sidosryhmissään. Lisäksi he ovat kirjoittaneet artikkeleita ja antaneet lausuntoja taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle on perustettu toimintaohjelman kotipesä, jonka keskeisenä tehtävänä on tiedon välittäminen kulttuurin hyvinvointivaikutuksista. THL ylläpitää toimintaohjelman verkkosivuja ( Verkkosivut sisältävät uusinta tietoa alan tapahtumista, julkaisuista ja rahoitusmahdollisuuksista sekä linkkejä alan toimijoiden verkkosivuille. Opetus- ja kulttuuriministeriö osoitti vuonna 2010 alueellisten taidetoimikuntien käyttöön yhteensä miljoona euroa käytettäväksi nuorten, alle 30-vuotiaiden taiteilijoiden ja kulttuuri- ja sosiaalialan ammattilaisten työllistämiseen. Määräraha jaettiin edelleen alueen toimijoille hankkeisiin, joihin palkattiin nuoria tuottamaan ja kehittämään taide- ja kulttuurisisältöisiä hyvinvointipalveluita. Hankkeilla

4 4 työllistettiin maantieteellisesti kattavasti eri puolilla Suomea 96 nuorta 89 eri hankkeeseen, joiden kesto oli keskimäärin puoli vuotta. Tässä yhteydessä teetettiin kaikkien kolmentoista taidetoimikunnan alueella selvitykset taiteen soveltavasta käytöstä kullakin alueella. Taiteen keskustoimikunta teetti selvityksistä yhteenvedon. 1 Linkki: Alueellisten yhteistyömallien kehittämiseksi vuonna 2011 järjestettiin yhteistyössä alueellisten taidetoimikuntien kanssa 17 Taiku-seminaaria. Seminaarien tavoitteena oli esitellä Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelmaa, verkottaa toimijoita ja tutustua alueen omaan hyvinvointiselvitykseen sekä paikalliseen Taiku-työhön. Seminaareihin osallistui yhteensä noin kävijää. Teemaseminaarien ohjelmat ja hyvinvointiselvitykset ovat koottuina toimintaohjelman verkkosivuille Linkki: Opetus- ja kulttuuriministeriön tuki kulttuurin hyvinvointivaikutuksia edistävään toimintaan on kolminkertaistunut Taiku -toimintaohjelmakaudella (vuonna 2009: euroa, vuonna 2013: euroa). Määrärahan jakamisesta ovat vastanneet alueelliset taidetoimikunnat vuodesta 2012 alkaen. Lisäksi OKM tukee hyvinvointia ja kulttuurista osallisuutta edistävää toimintaa myös useista muista veikkausvoittovaroissa olevista määrärahoistaan. RAY:n avustusstrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma vuodelle 2013 sisältävät taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia koskevia painotuksia. Sosiaalihuoltolain valmistelijoille on lähetetty esitys kulttuurin sisällyttämisestä hyvinvoinnin edistämistä koskeviin lain perusteluihin ja ko. pykälään. Tavoite 2: Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön lisääminen Keinot/prosessit (toimenpide-ehdotukset): 7. Tuetaan kulttuurin, luovien alojen ja hyvinvointialojen yhteisen yritystoiminnan ja palvelukonseptien kehittämistä. 8. Kuntalaisten käyttöön etsitään aktiivisesti lisää yhteisiä toiminta- ja kohtaamispaikkoja. 9. Kehitetään ja tuetaan arjen kulttuurisuutta vahvistavia toimintamuotoja yhteiskunnallisen toiminnan eri alueilla. 1 Raija Nummijärvi: Selvitys alueellisten taidetoimikuntien taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia edistävistä työllistämishankkeista Taiteen keskustoimikunta, 2011

5 5 10. Taide- ja kulttuurilaitoksia sekä muita kulttuurialan toimijoita kannustetaan pitkäjänteiseen ja järjestelmälliseen yleisöyhteistyöhön sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja palveluyksiköiden, muiden laitosten, koulujen sekä työpaikkojen kanssa. 11. Sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä olevan asiakkaan kulttuuritarpeet, yksilölliset toiveet ja toteutus kirjataan asiakkaan/potilaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. 12. Kunnat ja muut rakennuttajatahot varaavat hoito- ja laitosympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi prosentin rakentamis- tai peruskorjauskustannuksista taidehankintoihin. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön lisäämiseksi on toimittu mm seuraavin tavoin: Työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsauksessa korostetaan Luovan talouden merkitystä. TEM toteutti Luovan talouden strategisen hankeen vuonna Linkki: TEM ja OKM julkaisivat vuonna 2012 raportin Luovuudesta kasvua ja uudistumista. Siinä arvioidaan luovan osaamisen kasvavaa merkitystä kasvulle ja elinkeinorakenteen uudistumiselle. Toimenpide-ehdotukset koskevat aineettomia oikeuksia, osaamisen kehittämistä ja luovan alan julkisia yrityspalveluita. Raportin kehittämislinjaukset ulottuvat vuoteen 2015 ja EU:n rakennerahastokaudelle Linkki: Luovalla taloudella tarkoitetaan luovan osaamisen ja luovien alojen koko kansantalouteen synnyttämää taloudellista lisäarvoa. Luovuudesta ja kyvystä houkutella luovia ihmisiä on muodostunut yhteiskuntakehityksen, innovaatiotoiminnan ja alueiden välisen kilpailun tärkeä tekijä. Hallitusohjelmaan ( ) sisältyy monia tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla tähdätään luovien alojen liiketoiminnan ja yrittäjyyden kehittämiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö ensisijaisesti tai yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa vastaa toteutuksesta. Koko TEM-konserni edistää luovaa taloutta osana virastojen ja laitosten normaalia toimintaa. OKM:n koordinoima poikkihallinnollinen kehittämishanke Luova talous työssä miten työelämää voidaan kehittää taiteen ja kulttuurin avulla ja päinvastoin käynnistyi vuonna Hallitusohjelmaan sisältyvä kansallinen työelämän kehittämisstrategia valmistui TEM:n johdolla toukokuussa Työ- ja elinkeinoministeriö (2011) Sirpalepolitiikasta kohti luovan talouden ekosysteemiä - Loppuraportti työ- ja elinkeinoministeriön Luovan talouden strategisesta hankkeesta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 35/ Työ- ja elinkeinoministeriö (2012) Luovuudesta kasvua ja uudistumista Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 40/2012

6 6 Strategian osana ja sitä tukemaan OKM:n toimenpiteinä käynnistettiin syksyllä 2012 Arvokas työelämä verkostoitumisprosessi. Vuonna 2013 päättyvän prosessin tavoitteena on, että taiteen, kulttuurin ja liikunnan työelämän kehittämisosaamista lisätään sekä osaamista kytketään integroiduksi osaksi työelämän kehittämisstrategian toimeenpanoa. Toimeenpano on jo alkanut Työelämä 2020 hankkeena. Ympäristöministeriö on vahvistanut taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten näkökulmaa elinympäristön laatuun liittyen yhdyskuntasuunnittelun kehittämisen tavoitteissa mm. maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden kokonaisarvioinnissa. YM on teettänyt Kulttuurille ja asukastoiminnalle tiloja ja paikkoja selvityksen, jota hyödynnetään koulutustilaisuuksissa ja muussa informaatio-ohjauksessa. 4 Linkki: Lisäksi ympäristöministeriö järjesti kaikille avoimen Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun seminaarin WHO:n terveyden edistämisen maailmankonferenssin yhteydessä kesäkuussa Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjelmakaudella tuonut esille taidelähtöisten menetelmien käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä työhyvinvoinnin parantamista taiteen keinoin. Ohjelman vuoden 2012 teemana oli Taide ja työhyvinvointi, josta laadittiin erillinen perustelumuistio ja toimenpidesuositukset, joita on pantu käytäntöön yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Pohjoismaisessa huumekonferenssissa vuonna 2011 nostettiin suosituksena esille taidelähtöisten menetelmien käyttö huumeista vieroittamisen apuna. Osin tämän aloitteen kannustamina Pohjoismaiden sosiaaliministereiden kokous hyväksyi 2013 erillisen suosituksen pohjoismaisen Kulttuuri ja terveys -yhteistyön käynnistämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelmaan (Kaste II) on kirjattu taidelähtöisen menetelmien hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreilla. Erityisesti korostetaan mahdollisuutta hyödyntää uusissa hankkeissa kulttuurisesta vanhustyöstä saatuja kokemuksia. Hyvän ikääntymisen turvaamista ja palvelujen parantamista koskevan laatusuosituksen läpileikkaavana periaatteena on iäkkäiden osallisuuden monimuotoinen turvaaminen. Tähän liittyen suosituksessa on useita kulttuuripalveluihin osallistumista turvaavia mainintoja. Opetus- ja kulttuuriministeriö on toimintaohjelmakaudella painottanut erityisesti arjen kulttuurisuutta edistävää toimintaa mm. kohdentamalla tukea Konsertti- ja kirjailija joka kouluun toimintaan ja käynnistämällä valtakunnallisen 4 Ympäristöministeriön Kulttuurille ja asukastoiminnalle tiloja ja paikkoja -hanke

7 7 Lukuinto-ohjelman ( ) lasten ja nuorten lukemisharrastuksen ja lukutaidon vahvistamiseksi. Yleisiä kirjastoja on kehitetty monipuolisia kulttuuritapahtumia tarjoavina kulttuuritiloina ja asukkaiden yhteisöllisinä kohtauspaikkoina harkinnanvaraisten valtionavustusten turvin. OKM on kannustanut taide- ja kulttuurilaitoksia ja muita kulttuuritoimijoita yleisöyhteistyön kehittämiseen valtionavustuksin sekä tulos- ja informaatioohjauksen keinoin. OKM on vahvistanut Kulttuuria kaikille palvelun toimintaedellytyksiä toimintaohjelmakaudella moninkertaistamalla sen saaman valtion tuen (2009: euroa, 2013: euroa). Aikaisemmin Valtion taidemuseon yhteydessä toiminut palvelu siirtyi alkuvuodesta 2013 kulttuurialan kattojärjestöjen perustaman Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry:n vastuulle. Uuden yhdistyksen alaisuudessa Kulttuuria kaikille palvelu pystyy yhä laajemmin ja monipuolisemmin palvelemaan koko kulttuurin kenttää. OKM on teettänyt selvityksen keinoista, joilla valtio voisi edistää prosentti taiteeseen -periaatetta julkisessa rakentamisessa. Keväällä 2013 valmistuneen selvityksen laati Ympäristötaiteen säätiön ja Arkkitehtuurikeskus ry:n työryhmä. 5 Linkki: Taiteen edistämiskeskuksen tulossopimukseen on toimenpideohjelman mukaisesti kirjattu alueellisen yhteistyön kehittäminen. Yhtenä toimintamuotona on Taiku - työrukkanen järjestänyt yhteistyössä taiteen keskustoimikunnan (nyk. Taiteen edistämiskeskus) ja alueellisten taidetoimikuntien kanssa kansallisen Kaappaa kaveri taiteen maailmaan - taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -viikon keväällä 2012 ja Taiken toimipisteet toteuttivat alueillaan tapahtumiaan sekä toimivat yhteistyössä taidelaitosten ja kulttuuriyhdistysten kanssa. Teemaviikon tarkoituksena on innostaa kuluttamaan kulttuuria monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti. Tavoite 3: Tutkimuksen ja tietopohjan lisääminen Keinot/prosessit (toimenpide-ehdotukset): 13. Käynnistetään Hyvinvointipolitiikkaa toisin keinoin -tutkimusohjelma. 14. Perustetaan kulttuurin ja hyvinvoinnin professuuri ja valtakunnallinen tutkijakoulu. 5 Taidetta arkeen. Ehdotus valtion keinoiksi edistää prosenttiperiaatetta osana julkista rakentamista (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:5)

8 8 15. Kulttuuritoimintaa ja taidelähtöisiä menetelmiä integroidaan osaksi lastensuojelua, nuoriso- ja sosiaalityötä, vanhuspalveluja, terveydenhuoltoa, kuntoutuspalveluja, koulujen opetusta sekä maahanmuuttajien kotouttamista. Menetelmiä hyödynnetään ja kehitetään syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä osallisuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Tutkimusta ja tietopohjaa on lisätty monin keinoin. Turun yliopistoon on perustettu STM:n ja Turun kaupungin rahoittama 4-vuotinen ( ) kulttuurisenterveyden lahjoitusprofessuuri. Professoriksi kutsuttiin LT Marja-Liisa Honkasalo. Yksi professuurin neljästä laajasta tutkimusteemasta kohdistuu kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksiin. Suunnitteilla on kulttuurin ja terveyden sivuainekokonaisuus Turku säätiön rahoittama Kulttuuri, terveys ja hyvinvointi - projekti toimi Turun yliopiston Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella Kulttuuripääkaupunkivuoden hyvinvointihankkeiden tuottama kokemus ja aineisto tarjosivat laajaa pohjaa taiteen hyvinvointitutkimuksen käynnistämiselle. Projektissa onkin luotu tieteen- ja taiteenvälisen tutkimuksen tutkimusohjelmaa varten perustelumuistio, johon on kirjattu keskeiset tutkimusaloja koskevat kysymykset. Tutkimusohjelmatyö on toteutunut laaja-alaisena yhteistyönä, johon koottiin tieteellisistä asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, järjestettiin keskeisiä tutkimusteemoja kartoittavia workshopeja ja luotiin laaja verkosto sekä alan tutkijoihin, taiteilijoihin, projektityöntekijöihin että eri hallinnon alojen edustajiin (Turun kaupunki, THL, TTL, OKM). Workshop-työskentelystä on tehty yhteenvedot, jotka ovat luettavissa hankkeen verkkosivuilta, ja joita on hyödynnetty tutkimusohjelman valmistelutyössä. Kussakin workshopissa on ollut osallistujia Yhteensä hankkeen tilaisuuksiin on osallistunut yli 100 henkilöä. Tutkimusohjelman tarkoituksena on saada aikaan alalle yhteinen laaja tutkimusaktiviteetti. Ohjelma rakentuu sekä teoreettisen, metodologisen että soveltavan tutkimuksen osion varaan. Ohjelman tarkoituksena on tutkia monitieteisen ja -taiteisen tutkimuksen teoreettisia ongelmia sekä metodologioita, joita alalle voitaisiin rakentaa siten, että taiteen itsenäinen luonne olisi turvattuna mutta hyvinvointiin suuntautuva intressi voitaisiin toteuttaa. Tällaista yhteistä laajaa tutkimusohjelmaa ei ole kootusti aikaisemmin tehty. Ohjelma on merkittävä myös laajan kehitystyön tutkimuksellisen työstämisen ja edistämisen kannalta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestöaineistot Terveys 2000 ja 2011 sekä Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) tarjoavat tulevaisuudessa mahdollisuuden tutkia kulttuurin harrastamisen terveys, - toimintakyky ja elämänlaatuvaikutuksisia väestötasolla. ATH- tutkimus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet tarkastella kulttuurin harrastamisen eri muotoja sekä alueellisia eroja. ATH tuottaa tutkimustietoa myös kulttuuripalveluiden koetusta riittävyydestä sekä niiden alueellisista eroista. ATH tutkimustietoa voi hyödyntää kaikki

9 9 kiinnostuneet ja aineiston saa tutkimus- tai opetuskäyttöön tilaamalla. ATH on mahdollistaa jatkossa otoksen aineiston avulla ainutlaatuista tutkimus tietoa Suomalaisten kulttuuriharrastamisesta sekä niiden alueellisista eroista. Linkki: Tavoite 4: Koulutukseen vaikuttaminen Keinot/prosessit (toimenpide-ehdotukset): 16. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten näkökulmaa vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla. Taide- ja taitoaineita lisätään kaikille koulutuksen asteille. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) tuli voimaan Uudessa tuntijaossa lisättiin taide- ja taitoaineiden kaikille yhteistä opetusta neljällä vuosiviikkotunnilla. Draaman käyttöä opetusmenetelmänä lisätään sekä äidinkielen että yhteiskuntaopin opetuksessa. Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto on käsitellyt taiteen ja kulttuurin roolia hyvinvoinnin edistämisessä sosiaalialan koulutuksen sisällöllisinä kehittämishaasteina sekä sosiaalialan amk-koulutuksen rakenteellisina ja pedagogisina kehittämishaasteina. Tältä pohjalta taide ja kulttuuriorientaatio hyvinvointia edistävänä on huomioitu strategisessa kehittämisessä. Opetuksen lisääntyminen näkyy valtakunnallisesti koko Suomessa erityisesti avoimen ammattikorkeakoulun ja erikoistumisopintojen tarjonnassa sekä kulttuurialalla että sosiaali- ja terveysalalla. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjonta rakennetaan tutkintotavoitteisista opintojaksoista, ja koska näiden määrä on lisääntynyt ja monipuolistunut, on myös tutkintotavoitteisen opetuksen sisältöihin lisätty kulttuurin hyvinvointivaikutuksellisia sisältöjä. Tavoite 5: Tiedon levittäminen Keinot/prosessit (toimenpide-ehdotukset): 17. Käynnistetään hanke, jonka tarkoituksena on koota, arvioida ja levittää Terveyttä kulttuurista -verkoston aineistoa. 18. Otetaan käyttöön yhteinen vuorovaikutteinen sähköinen tietopankki, johon kootaan alan tutkimus- ja kehittämistietoa sekä käytäntöjä, malleja ja toimijoita.

10 10 Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella on luetteloitu ja lyhyesti referoitu Terveyttä kulttuurista -verkoston kirjasto- sekä arkistoaineisto. Aineistoa on toimitettu pyynnöstä tutkijoiden ja muiden aiheesta kiinnostuneiden käyttöön. Aineistoa voi tiedustella Merja Isotalolta Terveyttä kulttuurista -verkosto on kasvanut merkittävästi toimintaohjelman aikana. Verkostoon kuuluu noin 250 sosiaali- ja terveysalojen sekä kulttuuri- ja taidealojen ammattilaista. Tammikuussa 2013 yhdessä Voimaa taiteesta -hankkeen kanssa perustetussa suljetussa Facebook-ryhmässä on jäseniä lähes 300. Lisäksi toiminnassa on vapaamuotoinen tutkijaverkosto ja hanketoimijoiden verkosto. Valtakunnallisen verkoston lisäksi on käynnistynyt alueellisten verkostojen perustaminen, joista ensimmäinen perustettiin tammikuussa 2013 Pirkanmaalle. Huhtikuussa 2013 perustettiin Terveyttä kulttuurista -kannatusyhdistys, jonka tarkoituksena on kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien käytön tukeminen kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja turvaamisessa. Kannatusyhdistyksen jäseniksi voivat liittyä myös julkiset ja yksityiset organisaatiot. Taikun nettisivuille on koottu tietoa ja linkkejä toimintaohjelmakauden aikana toteutetuista teemaan liittyvistä hankkeista, opinnäytetöistä ja selvityksistä.

11 11 LIITE TOIMIJAT Koordinaatio- ja seurantaryhmä: Marja Vaarama, ylijohtaja, THL, puheenjohtaja Ismo Suksi, ylitarkastaja, STM Mervi Tiensuu-Nylund, kulttuuriasiainneuvos, OKM Katri Lehtonen, ylitarkastaja, TEM, innovaatio-osasto Heikki Ravantti, kehitysjohtaja, TEM, työllisyys- ja yrittäjyysosasto Timo Saarinen, yliarkkitehti, YM Esa Vienamo, toiminnanjohtaja, Taiteen keskustoimikunnan edustaja (nyk. Taiteen edistämiskeskus) Mikko Hartikainen, opetusneuvos, Opetushallitus Minna-Liisa Luoma, tutkimuspäällikkö, THL Seppo Tuomivaara, erikoistutkija, Työterveyslaitos Ditte Winqvist, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Päivi Rouvinen-Wilenius, asiantuntija Soste Hanna Forssell, museolehtori, Museovirasto Merja Isotalo, kulttuurin tutkija/yrittäjä, TAKU ry, Terveyttä kulttuurista -verkosto Merja Saarela, johtaja, Hämeen ammattikorkeakoulu Pysyvät asiantuntijat: Hanna-Liisa Liikanen, VTT Tuula-Riitta Markkanen, KTT, senior partneri, Krista Corporate Identity Maija Perho, sosiaalineuvos Vertti Kiukas, pääsihteeri, Soste Marja-Liisa Honkasalo, professori, Turun yliopisto Mirja Liikkanen, tutkimuspäällikkö, Tilastokeskus Liisa Hakamies-Blomqvist, johtaja, Suomen Akatemia Arja Laitinen, aluepäällikkö, Taiteen keskustoimikunta (Taiteen edistämiskeskus) Mira Koivusilta, erikoissuunnittelija, THL Sihteeri: Kirsi Lajunen, koordinaattori, Taide- ja kulttuurialan järjestö TAKU ry / THL Viestintävastaavat: Katja Sibenberg, tiedottaja, STM Pia Mäkinen, tiedottaja, OKM Eeva-Liisa Kallonen, tiedottaja, THL Työrukkanen: Luoma Minna-Liisa, puheenjohtaja ( alkaen) Isotalo Merja Koivusilta Mira Laitinen Arja Liikanen Hanna-Liisa Perho Maija Suksi Ismo Tiensuu-Nylund Mervi Vaarama Marja (puheenjohtaja asti) Winqvist Ditte Lajunen Kirsi, sihteeri Taiku-ohjelman kotipesä: