Levottoman ja/tai keskittymättömän. hoitopolku Vantaalla. Sosiaali- ja terveydenhuolto/ Kuntoutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Levottoman ja/tai keskittymättömän. hoitopolku Vantaalla. Sosiaali- ja terveydenhuolto/ Kuntoutus"

Transkriptio

1 Levottoman ja/tai keskittymättömän lapsen ja nuoren Sosiaali- ja terveydenhuolto/ Kuntoutus

2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto ja määritelmä 2 - Tukitoimet alle kouluikäisille lapsille huoneentaulu 3 - Tukitoimet kouluikäisille lapsille huoneentaulu 4 2. Arviointi ja tukitoimet neuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa Neuvolan tukitoimet Varhaiskasvatuksen tukitoimet Koulun tukitoimet 6 3. Tutkimukset ja kuntoutus Psykologipalvelut (alle kouluikäiset) Neuropsykologipalvelut Perhe- ja nuorisoneuvolan palvelut Toimintaterapia Puheterapia Fysioterapia Perusterveydenhuollon erikoislääkärille ohjattavat tarkkaavaisuushäiriöiset lapset 3.9. Lastensuojelu 12 Konsultaatioyhteystiedot 13 Kelan etuuksia 13 3.sektorin toimijoiden palveluja 13 Linkkejä 13 Artikkeleita 14 Työryhmä 14 Kuva 1. Alle kouluikäisen levottoman ja/tai keskittymättömän 15 lapsen Kuva 2. Kouluikäisen levottoman ja/tai keskittymättömän lapsen 15 1

3 Levottoman ja /tai keskittymättömän lapsen ja nuoren Tavoitteena on häiriön tunnistaminen, hoidon ja kuntoutuksen sekä tarvittaessa diagnosoinnin ja jatkoselvittelyn sekä seurannan järjestäminen alle 16-vuotiailla. Pohjautuu julkaistuun, valtakunnalliseen Käypä hoito suositukseen. 1. Johdanto ja määritelmä Keskittymättömän lapsen/nuoren on vaikea ylläpitää tarkkaavaisuuttaan. Tarkkaavaisuushäiriöön voi liittyä motorista hyperaktiivisuutta, jolloin lapsella on motorista levottomuutta ja tähän liittyen usein häiriökäytöstä, tai hypoaktiivisuutta eli päiväunelmointia, jossa lapsi on hiljaisella, muita häiritsemättömällä tavalla keskittymätön. Keskittymättömällä lapsella voi olla vaikeutta oman toiminnan ohjauksessa sekä itsesäätelyssä ja hänen vireystilansa voi vaihdella merkittävästi. Oppimisvaikeudet ovat usein yhteydessä näihin ongelmiin. Keskittymättömyys on myös sosiaalisten taitojen riskitekijä. Lapsen vuorovaikutustaidot ovat usein puutteelliset, ja hän voi käyttäytyä impulsiivisesti ja/tai aggressiivisesti epäonnistuen omien tunnereaktioidensa säätelyssä. Käytännön työssä on tärkeää, ettei oireesta tehdä heti sairautta. Diagnoosia ei tarvita aikaiseen puuttumiseen ja tukitoimiin. Keskittymättömyys on vahvasti periytyvä neuropsykiatrinen häiriö, mutta kaikki levottomuus- / keskittymisvaikeudet eivät johdu varsinaisesta häiriöstä. Keskittymättömyys voi johtua tai pahentua lukuisista syistä, jotka on selvitettävä. Keskittymättömyyden taustalta voi löytyä esim. lapsen tai perheen arkeen liittyviä syitä (esim. lapsen vuorokausirytmi, ruokailut, ruutuaika), muita perheeseen liittyviä syitä (perheen sisäinen vuorovaikutus, vanhempien mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö jne.), päivähoitoon tai kouluun liittyviä asioita tai lääketieteellisiä syitä (neurologiset, neuropsykiatriset tai psykiatriset syyt). Keskittymättömyyden taustalla voi olla myös useampi yhtäaikainen syy. Oireileville lapsille tukitoimet suositellaan aloitettaviksi varhaisessa vaiheessa paikallisesti päivähoidossa / koulussa, ja lieväoireisille nämä saattavat riittääkin (diagnoosi ei välttämätön). Kaikessa ohjauksessa, neuvonnassa ja arviossa on keskeistä vanhemmille annettava tieto, arjen ohjaus ja keskustelu. Tukitoimet valitaan aina yksilöllisesti lapsen/ nuoren tarpeiden mukaan. Tuen tulee olla pitkäjänteisesti suunniteltua ja tarpeen mukaan joustavasti muuttuvaa. 2

4 Tukitoimet alle kouluikäisille lapsille, joilla tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus heikentävät lapsen toimintakykyä kotona ja varhaiskasvatuksessa tai muissa kodin ulkopuolisissa toimintaympäristöissä (kuva 1.) Arviointi ja tukitoimet varhaiskasvatuksessa ja neuvolassa Tutkimukset yksilöllisen tarpeen mukaan Varhaiskasvatuksen ja kodin yhteistyö Varhaiskasvatuksen kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat toimet, esim. arjen strukturointi, konsultoivan erityislastentarhanopettajan arvio, yhteistyö eri toimijoiden kesken. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Esiopetuksessa olevalla lapsella on käytössä esiopetuksen hyvinvointityön palvelut. Tarvittaessa lapsella on käytössä yksilökohtaiset hyvinvointipalvelut ja lapsen asioita käsittelemään voidaan koota monialainen asiantuntijaryhmä. Neuvolan terveystarkastukset ja laaja-alaiset terveystarkastukset, joihin sisältyy perheen hyvinvointiarvio, neuvolalääkärin tutkimus, tarvittaessa arjen tuen järjestäminen (kotipalvelu, perhetyö). Yhteistyö eri toimijoiden kesken. Yllä olevien perusteella ohjaus tarvittaviin tutkimuksiin. Psykologipalvelujen psykologin ja / tai perheneuvolan tutkimukset liittyen lapsen kehitykseen ja perheen vuorovaikutukseen Toimintaterapeutin, puheterapeutin ja /tai fysioterapeutin tutkimus Esiopetuksessa olevalla lapsella kouluvalmiustutkimus (Sujuvasti kouluun prosessi) sekä esiopetuksen psykologin palvelut. Yllä olevien perusteella ohjaus lasten kuntoutustyöryhmään ja tarvittaessa perusterveydenhuollon erikoislääkärille tai perheneuvolan lastenpsykiatriseen tiimiin. Kuntoutus ja terapia yksilöllisen tarpeen mukaan ja perheen muu tuki Psykologipalvelujen vanhempien ohjaus ja neuvonta sekä vanhempainryhmät sekä perhekeskeinen terapeuttinen työskentely Yksilö- tai ryhmämuotoinen toimintaterapia, puheterapia ja/tai fysioterapia Perheneuvolan palvelut Lastensuojelun palvelut Lasten kuntoutustyöryhmä tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon 3

5 Tukitoimet kouluikäisille lapsille, joilla tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus heikentävät lapsen toimintakykyä kotona ja koulussa tai muissa kodin ulkopuolisissa toimintaympäristöissä (kuva 2.) Arviointi ja tukitoimet koulussa ja oppilashuollossa Opettajan ja kodin yhteistyö Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki (tukiopetus, erityisopetus, oppimisympäristöön tai tilanteeseen liittyvät järjestelyt) Koulun yleinen, tehostettu tai erityinen tuki Lapsen oppimissuunnitelman ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) tekeminen ja päivitys yhteistyössä vanhempien kanssa Kouluterveydenhuollon määräaikaiset terveystarkastukset sekä laaja-alaiset terveystarkastukset, joihin sisältyy perheen hyvinvointiarvio Oppilaalla on tarvittaessa käytössä oppilashuollon palvelut. Näitä ovat esim. koulupsykologin, koulukuraattorin ja kouluterveydenhuollon palvelut. Lisäksi voidaan koota monialainen asiantuntijaryhmä. Tiedonsiirto alakoulusta yläkouluun ja jatko-opintoihin. Tutkimukset yksilöllisen tarpeen mukaan Kouluterveydenhoitajan, koululääkärin, koulupsykologin ja / tai kuraattorin arvio / tutkimus Neuropsykologin ja/tai perheneuvolan tutkimus Toimintaterapeutin, puheterapeutin ja / tai fysioterapeutin tutkimus Yllä olevien perusteella ohjaus lasten kuntoutustyöryhmään ja tarvittaessa perusterveydenhuollon erikoislääkärille tai perheneuvolan lastenpsykiatriseen tiimiin Kuntoutus ja terapia yksilöllisen tarpeen mukaan ja perheen muu tuki Perheneuvolan palvelut Lastensuojelun palvelut Kouluikäisten kuntoutustyöryhmä tekee lähetteen erikoissairaanhoitoon 4

6 2. Arviointi ja tukitoimet neuvolassa, varhaiskasvatuksessa ja koulussa Kun vanhempi on huolissaan lapsen tai nuoren levottomasta, ylivilkkaasta tai tarkkaamattomasta käyttäytymisestä, hän voi ottaa asian puheeksi neuvolassa, varhaiskasvatuksessa tai koulussa. Kun lapsen asioissa on mukana useita yhteistyötahoja, suositellaan yhteistyötä ja arjen asioiden koordinointia eri toimijoiden kesken. Lasten/nuorten kohdalla tarvitaan varhaiskasvatuksen/koulun pedagogiset tukitoimet. Tärkeää on myös kaikkien toimijoiden toteuttama tiedonjako ja yhteistyö sekä tuki perheelle ja lapselle/nuorelle. Vanhempainohjauksesta, sopeutumisvalmennuksesta sekä vertaistuesta informoiminen on tärkeää Neuvolan tukitoimet Neuvolassa terveydenhoitaja tekee lapselle Vantaan terveystarkastusohjelman mukaiset terveystarkastukset, joista lääkärin kanssa yhteistyössä laajat terveystarkastukset 4 kuukauden, 1½- vuoden ja 4 vuoden iässä. Näihin kutsutaan mukaan molemmat vanhemmat ja samalla kartoitetaan perheen voimavaroja. Neljävuotiaan vanhemmilta kysytään myös perheen terveystottumuksista. Vauvaiässä ja 1½-vuotiaana lääkärin tarkastuksessa arvioidaan lapsen neurologista ja psyykkistä kehitystä. Neuvolan terveydenhoitaja tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa. Neljävuotistarkastuksen yhteydessä tiedonsiirtolomake kulkee neuvolan ja päivähoidon välillä vanhempien luvalla. Lapsen siirtyessä kouluun neuvolan terveydenhoitaja tekee yhteistyötä koulun oppilashuollon henkilöstön kanssa. Tarkastusten ja /tai vanhempien kanssa käydyn keskustelun perusteella terveydenhoitaja tai lääkäri tekee tarvittaessa lähetteen erityistyöntekijöille, kuntoutustyöryhmään tai erikoissairaanhoitoon tai voi konsultoida Vantaan kunnallisen lastenpsykiatrian erikoislääkäriä. Neuvolasta voidaan lisäksi suositella perheelle erilaisia tukitoimia, esim. neuvolan perhetyötä tai lapsiperheiden kotipalvelua Varhaiskasvatuksen tukitoimet Varhaiskasvatuksen työntekijät keskustelevat vanhempien kanssa lapsen ja perheen tilanteesta sekä konsultoivan erityislastentarhanopettajan (kelto) kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Kelto kartoittaa lapsen kokonaistilannetta (vanhempien ja henkilökunnan havainnot, neuvolan terveystarkastukset ja mahdolliset muut tutkimukset), tarvittaessa yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Oppimisympäristön muokkaaminen aloitetaan välittömästi käyttäytymispulmien minimoimiseksi ja lapsen tilanteen helpottamiseksi. Lapselle annettava tuki perustuu kodin kanssa sovittuihin tavoitteisiin; lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Lapsen kasvun ja oppimisen tuki jaotellaan yleiseksi, tehostetuksi tai erityiseksi tueksi. Yleinen tuki on lapsen toiminnan yksilöllistä strukturointia ja sensitiivistä vuorovaikutusta. Yleinen tuki sisältää suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan valikon avulla. Yleinen tuki sisältää mm. kasvatuskumppanuuden, yhteistyön eri tahojen kanssa, oppimisympäristön muokkaamisen sekä päivä- ja viikkostruktuurin. Yleinen tuki suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan valikon avulla. Lapsen tilannetta seurataan ja tarvittaessa lapsi ohjataan tutkimuksiin. Lapsen saama tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tai esiopetuksen oppimissuunnitelmaa täydentävään tehostetun tuen suunnitelmaan. 5

7 Tehostettu tuki on yleistä tukea vahvempaa ja yksilöllisempää tukemista, joka suunnitellaan aina kokonaisuutena yksittäistä lasta varten yhteistyössä huoltajien ja mahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Se on säännöllistä, päivittäistä ja voi sisältää useita pedagogisia tukimuotoja samanaikaisesti. Lisäksi tehostettu tuki sisältää erityispedagogisia menetelmiä sekä varhaiskasvatuksen rakenteellisia tukitoimia, joita ovat mm. avustaja, resurssierityislastentarhanopettaja ja integroitu ryhmä. Alle esiopetusikäisten lasten kohdalla tehostettu tuki perustuu lapsen huoltajien, kasvatushenkilöstön, konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteiseen tilannearvioon. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen perustuu päivähoidon kuvaukseen lapsesta, mahdollisiin asiantuntijalausuntoihin sekä tukitoimianomukseen. Esiopetukseen osallistuvalla lapsella tehostetun tuen aloittaminen perustuu lastentarhanopettajan laatimaan pedagogiseen arvioon ja mahdollisiin asiantuntijalausuntoihin. Tehostetun tuen aloittaminen käsitellään alueellisessa lasten kasvun ja oppimisen tuen työryhmässä. Erityinen tuki on peruspedagogisen ja varhaiseen tukeen liittyvän osaamisen lisäksi erityispedagogista osaamista sekä rakenteellisia tukitoimia. Erityispedagoginen osaaminen on suunnitelmallista ja yksilöllistä lapsen tukemista, jossa hyödynnetään erityispedagogisia menetelmiä sekä tavoitteellista yhteistyötä vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa. Erityistä tukea saavat lapset sijoittuvat pääsääntöisesti integroituun ryhmään tai erityisryhmään ja/tai heillä on avustajapalveluja. Erityisen tuen toteuttamisesta vastaa erityislastentarhanopettaja ja opetusta antaa ryhmän erityislastentarhanopettaja tai lastentarhanopettaja. Lapsen erityisen tuen tarve arvioidaan yhteistyössä huoltajan kanssa ja tuen järjestämisestä sovitaan yhdessä. Ne kirjataan lapsen suunnitelmaan. Esiopetukseen osallistuville lapsille, jotka tarvitsevat oppimisensa tueksi erityistä tukea, tehdään perusopetuslain mukainen yksilöllinen erityisen tuen päätös. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä kuullaan huoltajaa ja mahdollisuuksien mukaan lasta. Lapselle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Erityisen tuen rakenteellisesta tukitoimista sovitaan alueellisessa kasvun ja oppimisen tuen työryhmässä. Esiopetuksessa olevilla lapsilla on käytössään myös esiopetuksen hyvinvointityön palvelut ja tarvittaessa voidaan koota monialainen asiantuntijaryhmä lapsen asioiden ympärille. Esiopetuksesta perusopetukseen siirtyminen suunnitellaan Tehostettu EsKo tiedonsiirron tai Sujuvasti kouluun prosessin kautta. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja tekee lähetteen tarvittaviin jatkotutkimuksiin erityistyöntekijöille tai vie lapsen asiat käsiteltäväksi lasten kuntoutustyöryhmään Koulun tukitoimet Lapsen tai nuoren saaman tuen sisältö ja kesto suunnitellaan ja järjestetään lapsen tai nuoren tarpeiden mukaan. Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muotoja ovat mm. tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, koulunkäyntiavustajapalvelut ja koko- tai osa-aikainen opiskelu pienessä opetusryhmässä sekä erilaiset oppilashuollon palvelut. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsitellään konsultatiivisesti oppilashuollon työntekijän/työntekijöiden kanssa. Yleinen tuki pyritään järjestämään oppilaan omassa opetusryhmässä ja työjärjestykseen kuuluvien oppituntien aikana. Yleisen tuen tasolla tukimuodoista korostuvat kodin ja koulun yhteistyö, oppilaan ohjaus (oppimaan oppimisen taitojen tukeminen), tukiopetus ja avustajapalvelut. Oppilaalle laaditaan yleisen tuen aikana oppimissuunnitelma, kun tukitoimia järjestetään hänelle säännöllisesti ja kohdennetusti. Oppilas saattaa esimerkiksi heikon koulumenestyksensä vuoksi tarvita toistuvasti tukiopetusta, minkä lisäksi hän tarvitsee tilapäisesti osa-aikaista erityisopetusta ja oppilashuollollista tukea. 6

8 Tehostettu tuki on tarkoitettu oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita eri tukimuotoja. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu opettajien laatimaan pedagogiseen arvioon, josta ilmenee oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne. Tehostetun tuen toteuttamiseksi opettaja, oppilas ja huoltaja laativat oppimissuunnitelman, jossa kuvataan oppilaan tarvitsema tuki ja sen järjestäminen. Osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen, joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Oppilas voi saada avustajapalveluita, lisäksi tarjolla on oppilashuollon tuki. Erityinen tuki on vahvin tuen taso. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen päätöksellä päätetään mm. opetusryhmästä ja oppiaineiden yksilöllistämisestä. Päätöstä tarkistetaan 2. ja 6. vuosiluokan lopussa sekä aina kun tuen tarpeessa tapahtuu muutos. Erityinen tuki oppilaan opetuksessa tapahtuu joko muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilashuollon palveluja ovat esim. koulupsykologin, koulukuraattorin ja kouluterveydenhuollon palvelut. Lisäksi voidaan koota monialainen asiantuntijaryhmä (kootaan yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa lapsen lähiverkostosta ja koulun/koulun ulkopuolisista työntekijöistä). Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Oppilashuollon työntekijät ohjaavat oppilaan tarvittaessa koulun ulkopuolisiin tutkimus- ja hoitotahoihin. Nuorten opintojen ohjaus (myös opintojen aikana) ja ohjaus- ja neuvontapalveluista informointi (esim. valmentavat opinnot, työ- ja koulutuskokeilut, työharjoittelu, henkilökohtainen urasuunnittelupalvelu). Jos koulun tukitoimet eivät riitä lapselle tai nuorelle, hänet ohjataan esim. lasten kuntoutustyöryhmien kautta jatkotutkimuksiin. 3. Tutkimukset ja kuntoutus Kaikki lapset eivät tarvitse yksilöllistä kuntoutusta, hoitava taho arvioi yksilöllisen kuntoutustarpeen. Kuntoutus voidaan järjestää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon tai yksityisen palveluntuottajan tuottamana (tarvitaan kaupungin tai erikoissairaanhoidon antama maksusitoumus tai vaikeavammaisuuden kriteerit täyttävien kohdalla KELA:n kuntoutuspäätös). Esimerkkejä kuntoutuksesta: toimintaterapia, puheterapia, fysioterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia, kuvataideterapia Psykologipalvelut (alle kouluikäiset) Psykologille ohjaamisen syitä ovat 0-6 vuotiaan lapsen keskittymisen ja tarkkaavuuden pulmat, levottomuus, oman toiminnan, käyttäytymisen sekä tunteiden säätelypulmat. Psykologille tullaan lähetteellä, jonka voi tehdä neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri, konsultoiva erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti tai fysioterapeutti, kuntoutustyöryhmä tai erikseen sovit- 7

9 tuna muu taho. Pääsääntöisesti sisäinen lähete tehdään GFS - järjestelmässä ja asiakas ottaa itse yhteyttä psykologiin. Psykologi kartoittaa ja arvioi alle kouluikäisen levottoman tai tarkkaamattoman lapsen ongelmia vuorovaikutuksessa vanhempien kanssa, havainnoimalla lasta kotona, päivähoidossa tai vastaanotolla sekä psykologisten tutkimusten avulla. Tutkimuksissa arvioidaan lapsen kognitiivista /kokonaiskehitystasoa, tunne-elämää ja sosiaalisia taitoja, perheen vuorovaikutusta ja kokonaistilannetta. Tarvittaessa vanhemmille annetaan ohjausta ja neuvontaa levottoman ja vilkkaan lapsen kehityksen tukemiseen perhe- tai ryhmäkeskeisesti. Kodin ohella varhaiskasvatus on keskeinen yhteistyötaho ja toimintaympäristö, joissa tukitoimia voidaan toteuttaa lapsille, joilla on tarkkaamattomuutta ja /tai ylivilkkautta. Tutkimustyötä ja jatkohoidon arviointia toteutetaan yhteistyössä muiden tutkimus- ja kuntoutustahojen kanssa, erityisesti lasten kuntoutustyöryhmissä. Tarvittaessa psykologit konsultoivat psykologipalvelujen neuropsykologeja tai ohjaavat lapsen neuropsykologin tai erikoissairaanhoidon tarkempiin tutkimuksiin tai muiden palvelujen piiriin (esim. toimintaterapia, perheneuvola, lastensuojelu, Adhd - keskus) Neuropsykologipalvelut Neuropsykologille lähetetään noin 5 16-vuotiaita lapsia ja nuoria keskittymisvaikeuksien vuoksi pääasiassa lasten kuntoutustyöryhmien kautta. Edellytetään, että psykologin tai koulupsykologin tutkimukset on tehty. Neuropsykologi on yhteydessä asiakkaaseen lähetteen saatuaan. Neuropsykologisissa tutkimuksissa kartoitetaan ja arvioidaan kokonaiskehitystasoa, tarkkaavuuden, toiminnan ohjauksen vaikeuksia, erityisvaikeuksia sekä lapsen tai nuoren vahvuuksia ja oppimisedellytyksiä. Neuropsykologi arvioi myös kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia. Tutkimukseen sisältyy aina lapsen tai nuoren ja vanhempien ohjaus, neuvonta ja tuki. Neuropsykologi osallistuu moniammatilliseen arviointiin ja tukitoimien suunnitteluun (lasten kuntoutustyöryhmät, koulu, monialaiset asiantuntijatyöryhmät, muut lapsiperheiden kanssa työskentelevät tahot). Kodin ohella varhaiskasvatus ja koulu ovat keskeiset yhteistyötahot ja toimintaympäristöt, joissa tukitoimia voidaan toteuttaa. Neuropsykologit ohjaavat vanhempia ( n kertaa) lapsen tai nuoren kehityksen tukemisessa perhe- ja ryhmäkeskeisesti. Lisäksi he järjestävät ohjantajaksoja ( n.5-10 kertaa) lapsille ja nuorille (esim. oppimisstrategiat, lukitaitojen vahvistaminen). Neuropsykologit ohjaavat tarvittaessa neurologisiin ja neuropsykiatrisiin jatkotutkimuksiin, ovat mukana järjestämässä neuropsykologista kuntoutusta ostopalveluna sekä ohjaavat lasta ja perhettä tukeviin palveluihin (esim. perheneuvola, Adhd-keskus, omat ryhmät) Perhe- ja nuorisoneuvolan palvelut Perhe- tai nuorisoneuvolan tuki voi olla tarpeen lapselle tai nuorelle sekä heidän perheilleen. Perheneuvolan palvelut on tarkoitettu vuotiaille ja nuorisoneuvolan palvelut vuotiaille. Perheneuvolaan tullaan ilman lähetettä. Asiakkaan tulee itse olla puhelimitse yhteydessä perheneuvolan keskitettyyn palveluneuvontaan. Palveluneuvonnan puhelin palvelee koko Vantaata ja sen kautta voi ilmoittautua asiakkuuteen, saada tietoa ryhmätoiminnoista ja hakeutua niihin, sekä saada keskustelutukea vanhemmuuden ja lapsen kasvatuksen haasteisiin. Perheneuvolassa on psykologin, sosiaalityöntekijän ja perheterapeutin palveluja. Perheille tarjotaan erilaisia lyhyitä tai intervallityyppisiä perhe- ja ryhmähoitomuotoja, esim. ihmeelliset vuodet -vanhempainryhmiä. Ryhmiin voi hakeutua, vaikka ei olisi perheneuvolan asiakas. 8

10 Perheneuvola tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyökumppanien konsultaatiopyynnöt tapahtuvat myös palveluneuvonnan kautta. Perheneuvolan sisällä toimivan Vantaan kunnallisen lastenpsykiatrian tiimin palveluihin tullaan perheneuvolan keskitetyn palveluneuvonnan kautta. Alkuhaastattelun ja perheneuvolan ylilääkärin konsultaation jälkeen lapsesta huolestunut taho ohjataan täyttämään saate. Saate tulisi pyrkiä tekemään aina yhteistyössä vanhempien kanssa. Saate (sähköinen lomake) on selvitys lapsen tilanteesta, koonti lapsen saamasta tuesta ja toivotusta tuen tarpeesta. Saatteeseen toivotaan liitteeksi THL:n LAPS- tai PikkuLAPS- lomaketta (AVAIN/perhepalvelut/lomakkeet) tai esimerkiksi päivähoidon kuvaus lapsesta -lomaketta. Tarvittaessa tarjotaan arvioiva verkostokonsultaatioaika. Suosituksena on, että psykologin kognitiiviset ja tunne-elämän perustutkimukset olisi tehtynä jo ennen asiakkuutta. Vantaan kunnallisen lastenpsykiatrian palveluista hyötyvät ne tarkkaamattomuudella ja /tai ylivilkkaudella oireilevat lapset tai nuoret, joiden oirekuvaan liittyy tunne-elämän ongelmia tai käyttäytymisen ongelmia ja/ tai lapsen ja vanhemman välisiä vuorovaikutusongelmia. He tarvitsevat oireidensa vuoksi lastenpsykiatrian konsultaatiota, arviota ja hoitoa, mutta ongelmat eivät ole niin vakavia, että tarvitaan erikoissairaanhoidon poliklinikan tai osaston tutkimusta, hoitoa tai seurantaa. Vantaan kunnallisessa lastenpsykiatriassa on käytössä lastenpsykiatrin, psykologin, sosiaalityöntekijän, psykoterapeutin ja kuvataideterapeutin palveluja. Moniammatillisen arvion tai tutkimusten perusteella määritellään hoidon tarve, tavoitteet ja kesto yhteistyössä vanhempien kanssa. Eripituiset hoitointerventiot toteutetaan yksilö-, perhe tai ryhmämuotoisesti. Tarvittaessa lapsi lähetetään erikoissairaanhoitoon. Nuorisoneuvola tukee nuorta ja hänen vanhempiaan nuoruusiän kehitykseen liittyvissä haasteissa. Nuorisoikäisten palveluja kehitetään parhaillaan Vantaalla ja toistaiseksi nuorisoneuvolan ajanvarauspuhelimesta saa lisätietoja nuorisoneuvolan palveluista Toimintaterapia Toimintaterapia-arvioon ja terapiaan voidaan lähettää levottomat ja tarkkaamattomat lapset, joilla näiden pulmien lisäksi epäillään olevan vaikeutta visuaalisen hahmottamisen valmiuksissa ja/tai hieno- tai visuomotoriikassa, karkeamotoriikassa ja/tai aistisäätelyn vaikeutta (yliherkästi reagoivat, aistimushakuiset). Toimintaterapeutin tehtävänä on toimia erotusdiagnostisesti ja ohjata, konsultoida sekä järjestää toimintaterapiaa mahdollisesti löytyvissä toiminnallisen valmiuksien ongelmissa. Toimintaterapiaan voidaan lähettää kaiken ikäisiä lapsia, neuvolan ikäkausitarkastuksen toteutuminen ennen toimintaterapiaan tuloa on kuitenkin suotavaa. Toimintaterapeutille tullaan lähetteellä, jonka voi tehdä neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri, kouluterveydenhoitaja, psykologi, konsultoiva erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti tai fysioterapeutti, kuntoutustyöryhmä, koulupsykologi/neuropsykologi. Pääsääntöisesti sisäinen lähete tehdään GFS-järjestelmässä ja asiakas ottaa itse yhteyttä toimintaterapeuttiin. Arvioinnissa käytetään menetelminä standardoituja testejä, kliinistä havainnointia, kyselykaavakkeita sekä vanhempien ja lapsen haastattelua. Arvio sisältää lapsen ikätason mukaisten toiminnallisten valmiuksien ja taitojen arvioinnin, vireystason säätelyn, aistitiedon käsittelyn, tunnetilan, motivaation ja mahdollisten stressitekijöiden havainnoinnin (tarkkaavaisuuteen vaikuttavat tekijät). Lisäksi toimintaterapeutti arvioi tarkkaamattomuuden taustalla olevia syitä kuten oppimisvaikeudet, temperamentti, perheen arki, ympäristön vaatimukset, toiminnan mahdollistavat ja estävät tekijät. Arviossa pyritään saamaan esiin lapsen optimaalinen suoriutuminen ja löytämään myös lapsen toiminnalliset vahvuudet. Arvioinnissa kootaan yhteen kodin-, päi- 9

11 vähoidon- ja vastaanotolla tehdyt huomiot ja etsitään selitystä niissä mahdollisesti oleville eroavuuksille l. ympäristön vaikutukselle lapsen toimintaan. Arviointikäyntien määrä vaihtelee lapsen iän ja toiminnallisten valmiuksien mukaisesti 1-5 käyntikertaan. Toimintaterapia-arviointi sisältää aina palautekeskustelun vanhempien kanssa (arvioinnin tulokset) sekä vanhempien ohjauksen. Mahdollinen toimintaterapiajakso perustuu toimintaterapeutin tekemään tutkimukseen jonka perusteella määritellään terapian tarve, tavoitteet ja määrä. Terapiajaksoon sisältyy myös tarvittaessa kuntoutussuunnitelmapalaveriin osallistuminen sekä ohjaus ja neuvonta vanhemmille ja ympäristölle. Terapia voidaan toteuttaa yksilö-, pari- tai ryhmäterapiana. Omana ryhmätoimintana toteutetaan esikouluikäisten hienomotoriikkaryhmä sekä yhdessä fysioterapian kanssa toteutettava sensomotoriikkaryhmä 4-6-vuotiaille. Yksilöllinen toimintaterapia voidaan toteuttaa perusterveydenhuollon omana toimintana tai ostopalveluna kuntoutustyöryhmän kautta Puheterapia Arvioon ja hoitoon voidaan lähettää levottomat ja/tai tarkkaamattomat lapset, joiden kohdalla mietitään mahdollisen kielellisen vaikeuden vaikutusta keskittymiseen ja tarkkaavuuteen. Puheterapeutin tehtävänä on toimia erotusdiagnostisesti ja ohjata, konsultoida sekä järjestää puheterapiaa mahdollisesti löytyvissä kielellisissä vaikeuksissa, joita voivat olla esim. vuorovaikutuksen laajemmat ongelmat (autismityyppiset kommunikoinnin vaikeudet), puheen ymmärtämisen vaikeudet, auditiivisen hahmottamisen pulmat, kuulomuistin ongelmat, mutismi, sananlöytämisen ja kerronnan vaikeudet, epäselvä puhe yms. Puheterapiaan voidaan lähettää kaikenikäisiä lapsia, neuvolan ikäkausitarkastuksen toteutumiset ennen puheterapiaan tuloa ovat kuitenkin tärkeitä. Lapsi voi ohjautua vastaanotolle vanhempien aloitteesta tai esim. neuvolan, päivähoidon työntekijöiden tai toisen erityistyöntekijän lähettämänä. Pääsääntöisesti sisäinen lähete tehdään GFS-järjestelmässä ja asiakas ottaa itse yhteyttä puheterapeuttiin. Puheterapeutti kartoittaa kommunikoinnin tilannetta keskustelemalla vanhempien kanssa sekä vanhempien luvalla myös esim. päivähoidon kanssa. Lapsen kielellistä tilannetta kartoitetaan ikään soveltuvilla kielellisillä testeillä sekä tarkkailemalla lapsen toimintaa ja kommunikointia ja lapsen ja vanhempien välistä vuorovaikutusta esim. leikki- ja pelitilanteissa. Arviointikäyntien määrä vaihtelee lapsen iän ja kartoitettavien kielellisten taitojen määrän suhteen; näistä sovitaan erikseen perheen kanssa. Hoidon ja kuntoutuksen lähtökohtana on aina vuorovaikutuksen vaikeuden ja/tai kielellisen hankaluuden olemassaolo, pelkkä keskittymisen vaikeus ei vielä ole puheterapian indikaatio. Lapselle tarjotaan yksilöllistä puheterapiaa, mikäli tilanteeseen liittyy kielellistä problematiikkaa. Yksilöllinen puheterapia voi koostua seuraavista: ohjaus, yksilökuntoutus, ryhmämuotoiset terapiat. Puheterapian ryhmät (Virity viikariin, Kuvat käyttöön ryhmät) on suunnattu 2-3 -vuotiaille lapsille perheineen. Virity viikariin keskittyy lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen tehostamiseen tavoitteena kommunikoinnin helpottuminen. Kuvat käyttöön -ryhmä harjoittaa kuvien käyttöä vaihtoehtoisena kommunikaatiokeinona puheen vielä puuttuessa; kuvien käyttö tukee myös keskittymisvaikeuksista lasta. Ryhmiin pääseminen edellyttää aina puheterapeutin arvion ja suosituksen, koska lasten keskittymisen vaikeus vaikuttaa ryhmän toimintaan ja se tulee ottaa ryhmää aloitettaessa erikseen huomioon Fysioterapia Fysioterapeutin arvioon tullaan lähetteellä, jos ikätasoista leikkiä haittaavat karkeamotoriikan pulmat ja ne tulevat esiin myös neuvolan terveystarkastuksissa. Lapsi tulee fysioterapia-arvioon terveydenhuollon ammattilaisen tekemän sisäisen GFS-lähetteen tai erikoissairaanhoidon lähetteen perusteella. Fysioterapiasta soitetaan perheelle. 10

12 Fysioterapeutti arvioi karkeamotorisia perustaitoja ja niiden mahdollista vaikutusta tarkkaavaisuuteen. Tarkastuksessa tulee esiin ohjeen ymmärtäminen, ohjeen vastaanotto ja keskittyminen pyydettyyn tehtävään. Lapsi voi olla vilkas ja liikkuvainen, mutta ylivilkkaus ja / tai tarkkaavaisuuden hankaluudet saattavat haitata mm. tasapainon hallintaa ja voimansäätelyä. Fysioterapeutti arvioi mittarein ja kliinisesti havainnoimalla lapsen toimintaa ja leikkiä sekä mahdollisia motoriikan vaikeuksia. Liikkumista arvioidaan myös liikuntasalissa havainnoimalla lapsen rohkeutta, keskittymistä ja hakeutumista eri välineisiin. Fysioterapeutti keskustelee vanhempien kanssa lapsen leikistä, liikkumisesta ja ulkoilusta sekä iänmukaisista taidoista. Arvioinnin perusteella vanhemmille sekä päivähoitoon annetaan ohjeita suullisesti ja kirjallisina. Perheen kanssa yhdessä mietitään kodin lähellä olevia harrastusmahdollisuuksia. Fysioterapian tutkimus- ja ohjantajakso voi koostua 1-5 tapaamiskerrasta. Vauvaikäisen perhe voi osallistua perhevalmennuksen fysioterapiaosuuteen Näin käsittelen vauvaani, jossa perustellaan varhaisten liikekokemusten merkitystä ja ohjataan mm. levottoman vauvan rauhoittavaa käsittelyä tai rauhallisen vauvan aktivointia. Fysioterapiassa järjestetään neuvolaikäisille motoriikkaa varmentavia ryhmiä. Lapsi ohjautuu ryhmään fysioja/tai toimintaterapeutin tutkimuksen perusteella. Lapsen pääasiallisin haitta tulee olla motoriikan ohjailussa ja hänen tulee pystyä toimimaan pienryhmässä Perusterveydenhuollon erikoislääkärille ohjattavat tarkkaavaisuushäiriöiset lapset Lapset, joilla levottomuus- ja/ tai keskittymisvaikeudet aiheuttavat merkittävää haittaa kotona, päivähoidossa tai koulussa eivätkä varhaisvaiheen tukitoimet tunnu riittäviltä. Vantaalla perusterveydenhuollossa toimivalle lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkärinvastaanotolle on mahdollisuus päästä selvittelyyn konsultaation perusteella, tavallisimmin lasten kuntoutustyöryhmän kautta. Vastaanotolle ohjataan lapset, joilla merkittävät oireet jatkuvat tukitoimista huolimatta ja erityisesti, jos tähän liittyy myös muita oireita kuten motoriikan ja kielellisen kehityksen häiriöitä, säätely- ja toiminnan ohjauksen ongelmia, neurologisia/neuropsykiatrisia erityispiirteitä (esim. tic -oireita tai sosiaalisen vuorovaikutuksen pulmia), ja jos toivotaan lääkityskokeilua. Selvittelyssä tarvitaan tietoa, kuinka lapsi toimii erilaisissa tilanteissa (kotona, päivähoidossa /koulussa). Apuna selvittelyssä käytetään erilaisia lomakkeita: mm. koulujen keskittymiskysely, ADHD DSM IV, Viivi. Erikoislääkäri tekee kokonaistilannearvion, mahdollisesti asettaa diagnoosin ja miettii tukitoimien riittävyyden, ja tarvittaessa harkitsee mahdollisia lisätukitoimia kuten lääkityksen aloittamisen tai muita kuntoutustoimenpiteitä. Jos erikoislääkäri on aloittanut lapselle tarkkaavaisuushäiriö-lääkityksen, jonka aikana tilanne paranee eikä lääkityksestä ole merkittäviä sivuvaikutuksia, voi lääkityksen jatkoseuranta tapahtua myös terveyskeskus- ja / tai koululääkärin toimesta. Jos lapsen /nuoren tarkkaamattomuuteen liittyy merkittäviä käytöspulmia tai epäillään psyykkistä oiretta, esim. masennusta tai ahdistusoireita, lääkäri tekee lähetteen suoraan lastenpsykiatrian pkl:lle (alle 13- vuotiaat) tai nuorisopsykiatrian pkl:lle (yli 13-vuotiaat). Lievempioireisia lapsia voidaan ohjata myös perheneuvolaan tai Vantaan kunnallisen lastenpsykiatriaan (puhelinkonsultaatio ja lähete) ja nuorten osalta nuorisoneuvolaan (ei lähetettä). Lastenneurologian pkl:lle lähetetään lapset (alle 16 v), joilla epäillään selvää neurologista oiretta / sairautta (esim. epilepsia, neurofibromatoosi, kontaktihäiriö tai kehitysvammaisuus (heikkotasoisuus)) tai joilla on hyvin laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Pääasiassa lapset ohjataan Peijaksen lastenneurologian pkl:lle, mutta jos 11

13 muodostuu vaikutelma, että lasta on vaikea arvioida polikliinisesti tai on selvää epäilyä kontaktihäiriöstä, ohjataan lapsi suoraan Lastenlinnan neurokognitiiviseen yksikköön (päiväkeskusjaksolle) Lastensuojelu Tarkkaamattomalla tai ylivilkkaalla lapsella tai nuorella saattaa olla muutoksia tai ongelmia perhetilanteessa, jotka on tärkeää huomioida ja joihin on suunnattava tarvittavat tukitoimet. Lastensuojelun tuki voi olla tarpeen tarkkaamattomalle lapselle tai nuorelle ja hänen perheelleen. Lastensuojeluilmoituksen tai pyynnön lastensuojelutarpeen selvittämisestä tekee viranomainen, mielellään yhdessä lapsen ja/tai hänen vanhempansa kanssa. Lastensuojeluilmoituksen voivat tehdä myös vanhemmat itse. Lastensuojelutarpeen selvityksissä tapaamisia on yleensä 1-5. Lapsen tapaaminen ja kotikäynti kuuluvat selvitykseen. Selvityksestä laaditaan yhteenveto, joka annetaan tiedoksi huoltajille ja 12 vuotta täyttäneelle lapselle. Lastensuojelutarpeen selvitys on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen lapsen asiakkuus lastensuojelussa voi päättyä ja perhe ohjataan tarvittaessa muihin palveluihin. Jos lapsen asiakkuus jatkuu, siirtyy asiakkuus suunnitelmallisen sosiaalityön tiimiin. Tällöin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä laatii lapselle asiakassuunnitelman yhdessä perheen kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan perheen tilanne, työskentelyn tavoitteet ja menetelmät sekä sosiaalityöntekijän arvio tilanteesta. Asiakassuunnitelma päivitetään vähintään kerran vuodessa tai useammin, jos asiakkaan tilanne muuttuu. Asiakassuunnitelmassa määritellään avohuollon tukitoimet. 12

14 Konsultaatioyhteystiedot Oppilashuolto: Oppilashuolto Psykologipalvelut: Psykologipalvelut Neuropsykologipalvelut AVAIN/sosiaali- ja terveystoimi/perhepalvelut/psykososiaaliset palvelut/psykologipalvelut Perheneuvola: Perheneuvolan palveluneuvonta, p (ma, ti, to klo , ke klo ) AVAIN/sosiaali- ja terveystoimi/perhepalvelut/psykososiaaliset palvelut/ Perheja nuorisoneuvolat Nuorisoneuvola: Unikkotie 15, 2 kr., Vantaa, p (puhelinajat toimistosta) Toimintaterapia: Toimintaterapia Puheterapia: Puheterapia Fysioterapia: Fysioterapia Perusterveydenhuollon erikoislääkäri: terveydenhoitajan kautta, p (klo 8 14) Lastensuojelu: Lastensuojelu AVAIN/sosiaali- ja terveystoimi/perhepalvelut/lastensuojelu Kelan etuuksia: Vammaistuki, nuoren kuntoutusraha, Kelan kustantama vaikeavammaisen kuntoutus, sopeutumisvalmennus (vaikeavammaisen kuntoutuksena tai harkinnanvaraisena kuntoutuksena). Näihin tarvitaan yleensä aina lääkärin lausunto. 3.sektorin toimijoiden palveluja: (vertaistukitoimintaa erityislasten perheille) (vertaistukitoimintaa erityislasten perheille) Linkkejä: (adhd-keskus tarjoaa monipuolista palvelua adhd-asioissa) (arjenhallintaan ohjeita ja materiaalia) (arjenhallintaan ohjeita ja materiaalia) (sensorisen integraation terapia) 13

15 Artikkeleita: - ADHD:n Käypä hoito-suositus: - ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö), Huttunen, M.(2013): - Opettajien tukimateriaali: Aro, T. & Närhi V. Kummi 2 tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa. NMI Työryhmä: Aija Lampinen-Helle, lastenneurologian erikoislääkäri, lastenlääkäri, Vantaan terveyspalvelut Pia Isoaho, johtava puheterapeutti vs., Vantaan terveyspalvelut Sanna Nieminen, toimintaterapeutti, Vantaan terveyspalvelut Anne Lukkarila, psykologipalvelujen esimies, Vantaan perhepalvelut Meri-Tuuli Lehmuskallio, erityisasiantuntija, Vantaan sosiaali- ja terveyspalvelut - Neuvolan osuus: ennaltaehkäisevän terveydenhuollon osastonhoitaja Sirkka Maunula - Varhaiskasvatuksen osuus: konsultoiva erityislastentarhanopettaja Anita Karjalainen, varhaiskasvatuksen asiantuntija Katjamaria Halme - Koulun osuus: aluekoordinaattori Taru Asikainen - Perheneuvolan osuus: lastenpsykiatrian erikoislääkäri Erja Tuompo-Johansson ja palvelukoordinaattori Reetta Voutilainen - Lastensuojelun osuus: sosiaalityön esimies Anna Vuori 14

16 Kuva 1. Alle kouluikäisen levottoman ja/tai keskittymättömän lapsen Kuva 2. Kouluikäisen levottoman ja/tai keskittymättömän nuoren 15

17 16

18 Vantaan kaupunki Sosiaali- ja terveydenhuolto/ Kuntoutus Jönsaksentie 4, Vantaa 1

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta lastenpsykiatrian el,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto 1 Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 4) Hoitava taho

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Opas vanhemmille

Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Opas vanhemmille Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Opas vanhemmille SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 1. VARHAISKASVATUS... 4 KASVUN, KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA... 4 OHJAUTUMINEN

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hoito Juvalla

Lasten ja nuorten hoito Juvalla Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti

Lisätiedot

Lasten neurologisten kehitysongelmien hoidonporrastus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä

Lasten neurologisten kehitysongelmien hoidonporrastus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Lasten neurologisten kehitysongelmien hoidonporrastus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä Päiväys 18.12.2015 2(14) Sisällys 1 Tavoitteet... 3 2 Kohderyhmä... 3 3 Määritelmät ja diagnoosit... 3 4 Yleistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Kansaneläkelaitos Terveysosasto Kuntoutusryhmä TIEDOTE 02.10.2012 Terveydenhuolto / Lähettävät tahot Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina 2013 2015/2018 Yleistä hankkeesta

Lisätiedot

Ka K u a h u a h j a o j e o n e n k el e p l o p - o h - a h n a k n e 2009-2010 (2011) 23.11.2011 Irmeli Otava 1

Ka K u a h u a h j a o j e o n e n k el e p l o p - o h - a h n a k n e 2009-2010 (2011) 23.11.2011 Irmeli Otava 1 Kauhajoen kelpo-hanke 2009-2010 (2011) 1 Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden moniammatillisen arvioinnin mallintaminen hyödyntäen kaupungissa jo käytössä olevia menetelmiä. Yhteisten

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Kolmiportainen tuki perusopetuksessa Tuija Vänni Kelpo-kehittämishankkeen koordinaattori Turku 1 Miksi tämä muutos? Erityisopetuksen strategia 2007 (OKM) Perusopetuslain muutokset 1.8.10 ja 1.1.11 Perusopetuksen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA

SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Johanna Juvonen, Oppimis- ja ohjauskeskus Mikael, Mikkeli SIJOITETUJEN LASTEN TUKEMINEN OPPIMISESSA JA KOULUNKÄYNNISSÄ- UNELMIA ONNISTUMISISTA Taustaa: Vuoden 2010 aikana oli huostassa 10 003 lasta 3 432

Lisätiedot