HELSINGIN YLIOPISTON AINEJÄRJESTÖLÄISTEN VAALILEHTI 2009

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTON AINEJÄRJESTÖLÄISTEN VAALILEHTI

2 VAALIPÄÄLLIKÖN PÄÄKIRJOITUS Viattomuus pois! Löysin vastikään lukioaikaisen muistikirjani, jossa oli sitaatti En ollut silloin poliitikko, aivan viaton ihminen. Epäselvää on, tuliko lausahdus televisiosta, veljeni suusta vai jostain muusta lähteestä. Muistiinpanon kirjoitetusta lyijykynäluonteesta johtuen emme voi rekonstruoida kommentin alkuperäistä intonaatiota, ja epäselväksi jääkin, tarkoittiko alkuperäinen puhuja, ettei hän aiemmin ollut poliitikko vaan aivan viaton ihminen, vai meinasiko hän suorastaan, että poliitikot yleisesti olisivat viattomia ihmisiä. Toisaalta viattomuus voi tässä merkitä myös tavallisuutta, tavallinen kansalainen, maijamattimeikäläinen ja niin edelleen. Joka tapauksessa voisi toivoa, ettei ainakaan kukaan ylioppilaskuntapoliitikko olisi sataprosenttisen viaton ylioppilaskunnassa tehtyihin päätöksiin. Päätöksentekoon syyllistyminen sen sijaan vaikuttaisi varsin sopivalta virheeltä ja kaksivuotiskausi passelilta rangaistukselta edaattorille. Jos haluaisin olla kliseinen, voisin nyt äskeistä lausahdusta mukaillen sanoa, että on ne edustajiston jäsenetkin ihan (epä?)viattomia ja tavallisia ihmisiä. En kuitenkaan sano. Sen sijaan kerron toisestakin muistiinpanostani, joka oli kuin sattumalta muistivihon samalla sivulla kuin edellinenkin. Sitaatti oli selvästikin peräisin Uutisvuodosta, ja muiden muistiinpanojen ajoituksesta päätellen kyseessä oli surullisenkuuluisiin eduskuntavaaleihin 2003 liittyvä tehtävänanto: [Etsimme viikon] sattuvimmat sivallukset. Siirsimme ne sivuun ja korvasimme ne typerimmillä tokaisuilla. Ketkä ovat näiden lausahdusten takana ja suostuvatko he tulemaan esiin sieltä edes vaalien ajaksi? Oikeat vastaukset tähän tehtävään jäävät tällä erää mysteereiksi, mutta näitä vaaleja varten lausahdustensa takaa rohkeasti esiin tulleet ja vähemmän viattomat ehdokkaamme löydät sivuilta Faksin käytön jätämme kuitenkin näissä vaaleissa väliin. Tässä lehdessä: 2 Vaalipäällikkö: Viattomuus pois! 3 Päätoimittaja: Kyttyrävitsien mekka 4 Edaattorielämää 6 HYAL Yhdessä olemme enemmän... 7 Yes we can can 7 Inte bara språk för festtal 8 Mihin katosivat HYYn rahat? 9 Ainejärjestöt demokratiaa puolustamassa 10 Älä lue tätä 11 Salakavalaa mielipiteen muokkausta 12 Kalenterisulkeiset 14 Kampukset vaihtoon! 16 Helpot opintopisteet 18 Friikit, friikit järjestöt 20 Mitäs tuli tehtyä! 21 HYALin vaaliohjelma 2009 HYALin ehdokkaat HYYn edustajistovaaleissa 2009: 24 Humanistit 28 Kumpula 30 Käyttis 32 Teologit 36 Valtiotieteilijät 38 Viikki Sonja Virta HYALin vaalipäällikkö Takakannessa HYALin päävaaliteemat! KASVOT HYAL ry:n lehti 1/2009 Päätoimittaja Mia Meri Taittaja Carita Keränen 2 Toimitus Markku Hakala Pasi Hario Katri Korolainen-Virkajärvi Aura Kostiainen Tuuli Kotisaari Merli Lahtinen Lauri Laine Saara Nykänen Petrus Repo Jaakko Soudunsaari Jere Tupala Juha Töyrylä Sonja Virta Valokuvat (ellei toisin mainittu) Jussi Jääskeläinen & Theofanis Kavvadas Ehdokasvalokuvat Sampo Niskanen Nro 791 toimittanut Hennileena Kankaanranta Nro 804 Roman Sudarikov Kansikuva Carita Keränen & Mia Meri Julkaisija Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset - HYAL ry Mannerheimintie 5 A Helsinki hallitus@hyal.fi Paino Sokonet Oy, Espoo 2009

3 Kyttyrävitsien mekka PÄÄTOIMITTAJAN PÄÄKIRJOITUS MINÄ <3 omaa ainejärjestöäni Karavaania. Pidän sen ihmisistä, jotka aina moikkaavat laitoksen käytävillä. Jännitän joka vuosi uusien fuksien tapaamista, jotka syksyn mittaan muuttuvat oudoista kasvoista tutuiksi kavereiksi ja osa hyviksi ystäviksi asti. Rakastan mennä kahvihuoneelle kylmänä ja sateisena syyspäivänä tuntiessani itseni yksinäiseksi ja kurjaksi, sillä siellä odottaa lämmin kuppi teetä, vastaleivottua pullaa ja hymyileviä ihmisiä, jotka ottavat vastaan hymyjen ja halausten kera. Karavaani, ikuisten kyttyrävitsien mekka ja loppumattomien seikkailujen lähtöpiste. Karavaani oli myös lähtöpiste sille tarinalle, jonka päätepisteenä kirjoitan juuri nyt tätä päätoimittajan kirjoitusta. Vaikka Karavaani on minun turvasatamani, myös Karavaanilla on ollut ongelmansa. Pienenä ainejärjestönä olemme painineet jatkuvasti sen ongelman kanssa että meillä ei ole ollut tarpeeksi rahaa järjestää tapahtumia ja kerhoja jäsenillemme ja kerhohuoneemme Uudella ylioppilastalolla oli niin pieni ettei edes hallituksemme mahtunut sinne sisään, minkä vuoksi tilaa ei käytetty. Lisäksi emme saaneet tarpeeksi tietoa HYYn meille tarjoamista palveluista, joten emme myöskään osanneet niitä etsiä. Kaksi vuotta sitten minulle avautui mahdollisuus osallistua HYYn edustajiston vaaleihin HYALin ehdokkaana. Lähdin mukaan siksi, että minulle oli tärkeää edustaa HYYssä ja HYALissa Karavaania. Halusin tuoda esille pienen ainejärjestön ongelmat ja ymmärtää, miten HYY toimii, sillä HYY tuntui minusta vielä silloin kaukaiselta ja hämärältä taholta, jolta kerjätään rahaa kerran vuodessa ja jonka vuokralaitteet eivät koskaan tunnu toimivan. Nykyään ymmärrän, että ne vuokralaitteet ovat HYYn palveluista vain hyvin pieni osa verrattuna esimerkiksi Unicafén tai Ylioppilaslehden pyörittämiseen molemmat HYYn palveluita. Ja kahdessa vuodessa muuttui sekin, että järjestöjen toiminta-avustusmallia on uudistettu ja Karavaani sai paremmat kerhotilatkin osana Humanistiklusteria. En itse ole enää ehdolla tämän vuoden vaaleissa, mutta se ei huoleta minua lainkaan, sillä HYY on täynnä niin opiskelijoita kuin palkattua henkilökuntaakin, jotka oikeasti tekevät parhaansa meidän opiskelijoiden puolesta. Lisäksi Karavaanista on tänä vuonna ehdolla kaksi ihmistä HYALin listoilla, mikä on hieno saavutus ottaen huomioon, että minua ennen oli kulunut useita vuosia ilman, että Karavaanista oli ollut ketään ehdolla HYALin riveissä. Tämän lehden lopusta löydät kaikki ne HYALin ehdokkaat, jotka puhuvat HYALin kokouksissa omasta ainejärjestöstään yhtä siirappisesti kuin minäkin. Etappia uhmaten he haluavat taistella HYYssä meidän kaikkien puolesta. Joukossa on niin vanhoja kuin uusiakin toimijoita ja heitä molempia tarvitaan. Vanhat edaattorit tuovat HYALiin mukanaan sitä tietoa, jota tarvitaan hektisten ensimmäisten kuukausien aikana edustajiston aloittaessa työtään. Uudet toimijat tuovat mukanaan tervettä perspektiiviä HYY-vanhusten toimintaan ja sen äärimmäisen tärkeän järjestötason viestin siitä, mitä HYYltä oikeasti kaivataan. Ja lopuksi: muistakaa, että loppujen lopuksi on ihan sama ketä äänestätte, kunhan edes käytte äänestämässä jotakuta. Viime vaaleissa äänestysprosentti oli vaivaiset 33,2 %! Siis kaksi kolmasosaa opiskelijoista jätti väliin yliopiston tärkeimmät vaalit! Toisaalta, mikä mahdollisuus! Jos kaikki HYALin kannattajat kävisivät vaaliuurnilla, niin meillähän olisi kohta hallussa koko edustajisto! ;D Mia Meri Kasvojen päätoimittaja P.S. Terkkuja Karavaanille! Nähdään Pullaa ja kahvia -kerhossa torstaina! <3 3

4 Edaattorielämää Marraskuussa valitaan jälleen uusia toimijoita HYYn edustajistoon. Monille äänestäjille saattaa kuitenkin olla epäselvää, mitä edaattorit tekevät sekä ennen kaikkea se, miten ja missä he voivat päätöksentekoon vaikuttaa. Edustajiston kokoukset eivät nimittäin suinkaan ole ainoa paikka tähän. JOKAINEN edustajiston jäsen kuuluu johonkin ryhmään, jotka kokoontuvat ryhmästä riippuen kerran viikossa tai muutaman kerran kuukaudessa. Ryhmissä mietitään tulevia linjauksia sekä käydään läpi ajankohtaisia asioita ja siksi yksittäisen edaattorin aktiivinen toiminta omassa ryhmässään on tärkeää omien tavoitteiden ajamisessa. Omat mielipiteet on helpointa saada läpi ryhmäkokouksissa, jolloin koko ryhmä voi asettua ajamaan samaa asiaa. Edustajisto kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa, välillä jopa harvemmin. Kokouksissa edaattorit voivat käydä pitämässä puheenvuoroja puhujapöntössä ja keskustelun jälkeen edustajisto äänestää käsitellystä asiasta. Edustajiston kokouksissa käsitellään monenlaisia asioita, kuten ylioppilaskunnan taloutta ja strategiaa. Myös HYYn jäsenmaksusta päättää edustajisto. Kaikki tärkeimmät henkilövalinnat, kuten Ylioppilaslehden päätoimittajan valinnan, tekee edustajisto. Koska edustajiston kokouksissa aikaa on verrattain vähän, kaikki kokouksiin tulevat asiat käsitellään alustavasti valmisteluvaliokunnassa, jossa innokkaimmat edaattorit pääsevät vaikuttamaan päätöksentekoon jo etukäteen. 4

5 HYYn jäsenet (n hloä) TALOUSPAIKAT Valmisteluvaliokunta EDUSTAJISTO (60 hlöä) Talousjohtokunta Ylioppilaslehden kustannus Oy:n hallitus HYY Yhtymän hallintoneuvosto Kiinteistöjohtokunta HYYn hallitus (7-13 hlöä) HYY YHTYMÄ Valiokunnat HYYn kiinteistötalous Tytäryhtiöt Ylioppilaskunta tekee paljon sellaista työtä, jossa päätöksenteko pitää tehdä edustajiston kokouksia nopeammalla aikataululla. Suurimman osan tällaisista päätöksistä tekee HYYn hallitus, jonka jäsenet valitaan yleensä edustajiston ryhmittymistä, ja jonka takana on edustajiston enemmistö. Hallitus kokoontuu noin kerran viikossa, mutta hallituslaisia työllistävät myös kaikenlaiset muut ylioppilaskunnan, yliopiston ja kaupungin toimikunnat ja työryhmät. Käytännössä hallituslaiset pyörittävät HYYn toimintaa yhdessä sihteeristön kanssa ja työskentely onkin verrattavissa kokopäivätyöhön. Hallitusnakki kestää koko vuoden, eikä sinä aikana esimerkiksi opiskeluun juurikaan jää aikaa. Oy Academica Hostels Ltd Oy Ylioppilaskustannus Oy UniCafe Ab Oy Suomen Lyyra Ab (60%) Ravintolatoimikunta Koska hallituksellakaan ei ole aikaa hoitaa ihan kaikkia asioita, se perustaa erilaisia työryhmiä ja muita elimiä, joissa käsitellään kyseiselle elimelle kuuluvia asioita. Tällaisia työryhmiä ovat esimerkiksi ylioppilaskunnan talouspaikat, joita ovat talousjohtokunta, Ylioppilaslehden kustannus ja HYY-yhtymän sekä sen tytäryhtiöiden hallitukset. Ehkä eniten työtä teettävä elin on talousjohtokunta, joka muun muassa valmistelee HYYn budjetin ja jakaa järjestöille toiminta-avustuksia ja HYYn tiloja. Talousjohtokuntaan haluavien edaattorien kannattaa varata kalenteristaan muutama ylimääräinen päivä, sillä työ on varsin intensiivistä. Talouspaikkojen lisäksi HYYssä on vielä erilaisia valiokuntia ja muita työryhmiä. Edaattorien lisäksi valiokuntien työskentelyyn ovat tervetulleita kaikki HYYn jäsenet ja usein niissä onkin enemmistönä muita kuin edustajiston jäseniä. Valiokuntia on useita erilaisia, ja hallituksen jäsen, jonka vastuualueeseen kyseinen valiokunta kuuluu, osallistuu sen toimintaan. Valiokuntien tapahtumat ovatkin oiva tilaisuus päästä vaikuttamaan HYYn toimintaan ja keskustelemaan ylioppilaskunta-aktiivien kanssa. Ylioppilaskunnassa on paljon työnsarkaa vastavalituille edaattoreille ja he saavatkin kalenterinsa nopeasti täyteen, jos he haluavat täyttää kaikki vaalilupauksensa. Myös äänestäjien kannattaa edustajistovaaleissa pitää mielessä se, että edustajiston kokoukset eivät välttämättä ole paras paikka vaikuttamiseen. Eniten aikaan saa sellainen ehdokas, joka on valmis käymään lukuisissa toimikuntien ja työryhmien kokouksissa ja uskaltaa kertoa mielipiteensä. Lisätietoa HYYstä ja sen toimielimistä osoitteessa Markku Hakala 5

6 HYAL Yhdessä olemme enemmän, yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta, jne. tms. kvg. olisi esimerkiksi enemmän rahaa käytettävänään, jotta kaikilla opiskelijoilla olisi katto päänsä päällä ja jotta yliopiston päätöksenteossa näkyisi osallistava demokratia, jossa opiskelijat ovat edustettuina tasavertaisina muiden ryhmien kanssa. Luonnollisesti tässä on vain lyhyt otos kaikkeen siihen, mihin pyrimme vaikuttamaan, mutta lisää tietoa saat lukemalla vaaliohjelmamme tai nykäisemällä hihasta ketä tahansa hyalilaista. TV-SARJASSA Babylon 5 muukalaisrodut kuvasivat ihmisiä sanoin: Humans form communities. Tämä yksinkertainen teesi kuvaa hyvin myös hyalilaista perusnäkemystä ylioppilaskunnasta ja yhteiskunnasta. Haluamme, että ylioppilaskunta palvelee jäseniään mahdollisimman tehokkaasti. Haluamme myös, että koko opiskelijayhteisön asemaa Suomessa parannetaan niin opiskeluun kuin toimeentuloon, asumiseen ja terveyteenkin liittyvissä asioissa. Emme ole sitoutuneet yhteen totuuteen, aatteeseen tai väriin vaan joukossamme on aina tilaa kriittiselle keskustelulle. Pragmaattinen lähestyminen ylioppilaskunnan sisäisiin kysymyksiin antaa luotettavimmat vastaukset. Yhteisöllisyyden ympärille rakentuu siis pohja sille työlle, jota HYAL opiskelijoiden ja järjestöjen eteen tekee. Ylioppilaskuntamme koostuu pienistä ja suuremmista yhteisöistä, joiden kautta voimme tavoittaa jäsenistömme. Noin ylioppilaskunnan jäsenen kohtaaminen yksilöinä on mahdotonta, sillä emme ole riittävän rikkaita tarjoamaan jokaiselle jäsenellemme yksilöllisiä ja räätälöityjä palveluita. Järjestöt eivät kuitenkaan ole mikään itseisarvo. Viime kädessähän ylioppilaskunta on olemassa nimenomaan jäseniään varten. Järjestöt nyt vain sattuvat olemaan paras keino tavoittaa tuo laaja jäsenkenttä. Tahdomme tehdä Suomesta paremman paikan opiskelijoille. HYAL työskentelee aktiivisesti eri sektoreilla, jotta opiskelijoilla Koska HYALin kantaviin ajatuksiin on aina kuulunut sitoutumattomuus, emme kopioi kantojamme automaattisesti emmekä ota vastaan käskyjä ylhäältäpäin vaan muodostamme mielipiteemme itsenäisesti keskustelemalla. Emme saa tukea Kehittyvien Maakuntien Suomelta tai muiltakaan etujärjestöiltä, puolueilta tms. tahoilta vaan toimimme itsenäisesti. Sitoutumattomuus ei tarkoita, etteivätkö hyalilaiset olisi politiikasta kiinnostuneita tai siinä mukana eikä se tarkoita, että olisimme puoluevastaisia. Se tarkoittaa yhteistä ymmärrystä siitä, että puoluepoliittiset vastakkainasettelut eivät edistä ylioppilaskunnan sisäistä etua ja sitä, että ylioppilaskuntaamme voidaan parhaiten johtaa jättämällä puoluekirjat ja puukot narikkaan ja sen sijaan kuuntelemalle äänestäjiä, joiden ääni kaikuu kuuluvasti vaalien lisäksi laajalta järjestökentältä. Järjestöjä on punaisia, sinisiä, vihreitä ja mustia, mutta kaikkien niiden mielipiteet ovat tasavertaisia ja niitä tulee kohdella tasavertaisesti. Mitä siis loppujen lopuksi tarkoittaa hyalilainen ideologia? Se tarkoittaa laajaa kirjoa mielipiteitä, joita yhdistää maanläheinen näkemys siitä, että ylioppilaskuntamme toimii parhaiten alhaalta ylöspäin ja järjestöjen kautta. Ylioppilaskunta ei saa olla kaavoihinsa kangistunut laitos, joka sanelee jäsenilleen oikean ja väärän. Emme myöskään voi yleistää yhden jäsenen mielipiteitä kaikkien jäsenten mielipiteiksi, vaan meidän tulee kuunnella koko jäsenistöä, jonka mielipiteistä laajimman otoksen antavat järjestöt. Ylioppilaskunnan tulee olla aktiivinen, kriittinen ja jäseniään yhdistävä foorumi, joka tukee jäsentensä kehittymistä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla: järjestöjen kautta. Jaakko Soudunsaari 6

7 YES WE CAN CAN INTE BARA SPRÅK FÖR FESTTAL THERE are approximately 800 foreign exchange students and international degree students studying at the University of Helsinki each year. A minority this big cannot go unnoticed. The official languages of the Student Union of the University of Helsinki, HYY, are Finnish and Swedish, but almost all vital material is available in English, as well. Operating in English means not only providing services in a foreign language in a democratic organization every member should be able take part in the decision making process as much as he or she wants. Adapting to a rapidly internationalizing academic environment calls for a comprehensive change in culture and procedures. HYY should encourage the organizations under its umbrella to operate in English too. HYY can affect how international students are treated at the university. HYAL is actively working towards the goal that international students would get all the same services as everyone else, and probably then some. The problems concerning accommodation, health care and employment can be really tricky if you were not born in Finland. STUDENTKÅREN vid Helsingfors universitet (HUS) är officiellt en tvåspråkig studentkår. HUS inte bara återspeglar samhället, men har alltid verkat som en föregångare. Därför är det viktigt att de båda officiella språk, svenska och finska, samt med studentkårens tredje språk engelska, syns i studentkårens vardag och inte bara när det är dags för några snapsvisor. HYAL representerar fakulteterna, som erbjuder fl era läroämnena på svenska. Flerspråkighet ska inte användas bara i festtal, men på campus och i studentbostäder, på auditorier och organisationsrum. Också finskspråkiga organisationer ska beakta deras svenskspråkiga medlemmar: svensk- och finskspråkiga studenter får nytta och nöje när de bekantar sig med varandra. International tutoring needs to be developed and requires more resources, and the upcoming electronic desktop Friend has to be published in English. These are a few examples of the things that the university must provide for the growing number of international students. But HYAL feels that just plain services are not enough: the university has to offer more courses and degrees in English so that it s possible to put together a meaningful curriculum. Internationalization is a phenomenon that can be seen everywhere in the Finnish society. As an important civic organization and an influential interest group HYY can be an even bigger defender of all its members at the university, in the metropolitan area and in the society as a whole. Juha Töyrylä Member of Board, international affairs Student Union of the University of Helsinki Did you know? It was the chairperson of HYAL that proposed that the members bulletin would be translated into English. Studentkåren har en plikt att civilisera. HUS måste inverka samhället på olika sätt: samarbeta med andra tvåspråkiga och svenskspråkiga studentkårer, vara ett gott föredöme för andra studentkårer och Finlands studentkårers förbund och uppmuntra dom att beakta svenskspråkiga medlemmar. Det måste vara självklart att HUS erbjuder service rätt och slätt på svenska och engelska. Det gäller också affärsverksamheten dvs. HUS Gruppen. T.ex. Unicafe ska kommunicera dugligt på svenska. Som Finlands största universitet, är det speciellt viktigt att HU tar hänsyn till att det finns tillräckligt med kurser på svenska. Fast behov för undervisning på engelska ökar, tycker HYAL att resurser för svenskspråkiga kurser ska inte minskas. Men att ha kurser på svenska räcker inte: man måste också ha chansen att tentera kurser och hitta passande kursböcker i biblioteket. Högklassig utbildning i svenska som det andra inhemska språket måste också säkras. Det är även viktigt att utländska studerande får en chans att studera svenska, speciellt eftersom många tycker att det är lättare att lära sig än finska. Sonja Virta 7

8 HYYn talouden heikentyneen tilan suurin yksittäinen syy on Leppäsuon vanhan Domus Academican kehityshanke. Hankkeessa Domus Academicaan rakennettiin äänieristetyt bändikämpät, Pohjanhovi- ja Aino-salit. Viereen rakennettiin lisäksi kolmas ylioppilastalo. Se tuli maksamaan HYYlle summan, joka vastaa noin 80% Domus Academican kehityshankkeen kuluista. Nämä kaksi rakennusprojektia siunattiin kevään 2006 edustajiston hyväksymässä tilaohjelmassa, jota kutsuttiin toiveiden tynnyriksi, koska kaikki edustajistoryhmät halusivat siihen oman kädenjälkensä. Edustajistolle esitellyt kustannukset tosin olivat tuolloin paikoin jopa puolet vähemmän kuin lopulta toteutuneet kulut. HYY joutui kärsimään rakennusalan korkeasuhdanteen kustannushuipuista sekä globaalin finanssikriisin räjäyttämistä rahoituskustannuksista. Leppäsuohon penseästi suhtautuvat ovat syyttäneet kolmatta ylioppilastaloa HYYn talousahdingon pääsyyksi. Oma näkemykseni kuitenkin on, että vaikka HYY ei olisi lähtenyt projektiin, olisi HYYn talous yhtä kuralla. Urakkaa edeltänyt konsulttiselvitys kertoi, että suhdanne rakentamiselle on juuri oikea, eikä mikään HYYn käyttämä indikaattori myöskään ilmaissut, että maailmantalous tulee romahtamaan juuri Leppäsuon projektin valmistuttua. Siksi väitän, että jollei HYY olisi rakentanut kolmatta ylioppilastaloa, olisi sen sijaan nousukaudella käynnistetty Domus D -kiinteistön peruskorjaushanke. Hintalapultaan yhtä suuri peruskorjaus olisi toteutettu olosuhteissa, joissa urakan kaikki kustannukset ovat huipussaan. HYYn talousongelmista on helppo syyttää poliittisesti kitkerää kolmatta ylioppilastaloa, vaikka todennäköisesti talous olisi yhtä syvässä kuopassa myös ilman sen rakentamista. Musiikkisaliin maalaama fresko on arvioitu arvokkaammaksi kuin Vanha ylioppilastalo rakennuksena, ei fresko tuota kassaan rahaa. Rahaa Ylioppilaskunta saa voitonjakona omistamaltaan HYY Yhtymältä, jonka täytyy ratkaista rakennusprojektien vuoksi tilapäisesti heikentynyt osingonjakokykynsä. Tässä yhteydessä myös Ylioppilaskunnan omien menojen vähentäminen on oleellisessa osassa. Leppäsuon uudet tilat on alusta alkaen suunniteltu järjestökäyttöä ajatellen. HYYn yhteisenä teemana on ollut jo pitkään, että järjestöt ovat parasta jäsenpalvelua, sillä HYY tarvitsee järjestöjä saadakseen yhteyden opiskelijoihinsa. Ylioppilaskunnan edustajistoryhmien välillä on merkittäviä näkemyseroja tulevan edustajistokauden säästökohteista. Äänestämällä puoluepoliittisesti sitoutumatonta ryhmää otat kantaa järjestö- ja jäsenpalvelujen kehityssuuntaan. Järjestöpalveluja on leikattu viimeisen neljän vuoden ajan, viimeksi vuonna 2008 noin eurolla. Taloushaasteet pakottavat leikkauksiin myös tulevalla edustajistokaudella. Äänestämällä ainejärjestöläistä vaikutat siihen, ovatko järjestöt jatkossakin HYYn parasta jäsenpalvelua. Petrus Repo kirjoittaja on HYYstä pian eläköityvä kesy panda HYY ei kuitenkaan ole ajautumassa konkurssiin. HYYllä on velkaa taseeseensa nähden edelleen hyvin hillitysti. Talouden ongelmana on kuitenkin käteisen puute; ylioppilaskunnan menot täytyy maksaa rahalla. Arvokiinteistöistään huolimatta HYYllä ei tällä hetkellä ole rahaa. Vaikka Akseli Gallen-Kallelan Vanhan ylioppilastalon Mihin katosivat HYYn rahat? Nyt alkaa jo kolmas peräkkäinen edustajistokausi, jonka aikana on ollut nähtävissä, että nykymenolla Ylioppilaskunnalta tulee loppumaan rahat. Sanomattakin on selvää, että tulevan edustajiston tehtävänä on pelastaa HYYn talous. 8

9 Ainejärjestöt demokratiaa puolustamassa Yliopistouudistus on tämän vuoden suurin asia suomalaisessa yliopistomaailmassa. Uudistus säteilee yliopistojen valtakunnallisen aseman muuntautumisesta yliopiston laitosrakenteeseen ja johtosääntöön. Ensimmäinen uusi hallitus on valittu uutta yliopistoa johtamaan. Hallituksen jäsenistä enemmistö on yhä yliopiston sisäisten ryhmien edustajia, mutta ulkopuolisen yhteiskunnan vaikuttajia on entistä huomattavasti enemmän. Usein kuulee kuitenkin sanottavan, että yliopistouudistus ei vaikuta yksittäisen opiskelijan arkeen. Tarkastellaanpa hieman tätä väitettä! LÄHES kaikissa tiedekunnissa nykyiset pienet laitokset lakkautetaan ja niissä olleet oppiaineet tulevat osaksi uusia suuria laitoksia. Osa tiedekunnista toimii jatkossa laitoksettomina. Tämä tarkoittaa väistämättä päätöksenteon siirtymistä hierarkiassa entistä ylemmälle tasolle. Parhaimmillaan uudistus näkyy raskaan byrokratiakoneiston keventymisenä tai opetuksen ja tutkimuksen resurssien parantumisena. Käytännössä enää yhä harvempi yliopistolainen osallistuu yliopiston sisäiseen päätöksentekoon. HYAL on nähnyt tässä sekä mahdollisuuksia että uhkia. Rakenteiden uudistuessa voidaan montaa käytäntöä muuttaa entistä paremmaksi, mutta valitettavan usein opiskelija tuntuu päätyvän vain henkilökunnan riesaksi yliopistohallinnon työryhmiin, kun todellista vuorovaikutusta ei synny. Hallintoelinten vähentyminen tarkoittaa luonnollisesti myös opiskelijaedustajien paikkojen vähentymistä. Uhkana on opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien kaventuminen huomattavasti. Kaikkien oppiaineiden opiskelijaedustajat eivät voi olla mukana uusissa laitosneuvostoissa, koska edustuspaikkoja on niin vähän. Miten opiskelijat voivat sitten estää vaikutusvallan karkaamisen käsistään? Yhtenä HYALin keskeisenä tavoitteena yliopistouudistuksessa on ollut se, että kaikkiin yliopiston hallintoelimiin valikoituisi mahdollisimman edustavasti opiskelijoita eri oppiaineista ja että sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuisi niissä mahdollisimman hyvin. Toisena tavoitteena on ollut lähidemokratian säilyttäminen, vaikka rakennetaso nousee korkeammaksi. Kovan lobbaustyön tuloksena uuden yliopiston johtosäännön luonnokseen ollaan saatu kirjaus siitä, että oppiainetasolle voidaan asettaa opetusta ja tutkintovaatimuksia valmistelevia toimikuntia, joissa opettajien lisäksi on myös opiskelijoiden edustus. Toimintatavoiltaan kirjavan ja heterogeenisen monialayliopiston ollessa kyseessä on ymmärrettävää, ettei tällaisia toimikuntia ole hyvä pakottaa samalla standardilla joka paikkaan. Jokaisen oppialan on hyvä voida päättää itse omista valmistelutoimikunnistaan. Tämä jättää kuitenkin valitettavasti ilmaan myös sen mahdollisuuden, ettei opetusta suunnittelevia toimikuntia perusteta lainkaan. Opiskelijoiden ja ennen kaikkea ainejärjestöjen tehtävänä onkin vaatia näiden toimikuntien perustamista omaan oppiaineeseensa! Opiskelijoilla on oikeus saada vaikuttaa oppiaineensa palautejär- jestelmiin, opettajien valintaan ja opetuksen suunnitteluun! Vain tällä tavalla lähidemokratia voidaan turvata. Toiseksi ainejärjestöjen rooli opiskelijoiden ja henkilökunnan välisessä yhteydenpidossa korostuu entisestään, kun opiskelijaedustajat laitosten mukana vähentyvät. Paras palaute opiskeluympäristöstä on usein spontaania, kasvotusten annettua ja parhaimmillaan myös ennakoivaa. Uuden yliopistolain jälkeisessä yliopistossa ainejärjestöt ovat opiskelijoiden tärkeimpiä lähiedunvalvojia. Ainejärjestöjen tuleekin huolehtia hyvistä suhteistaan opettajiin ja muuhun henkilökuntaan asian tärkeyden edellyttämällä huolellisuudella; ensin rakennetaan luottamukselliset välit ja sitten vaikuttaminen käykin jo helpommin. Uuden yliopiston suurlaitoksissa toimii jatkossa useampia ainejärjestöjä vanhoilta pieniltä laitoksilta. Toimivan opiskeluympäristön rakentamisessa tarvitaan siksi ainejärjestöjen yhteistyötä erityisesti opintoasioissa. Näin voidaan myös valita aktiivisimmat ja osaavimmat edustajat yliopiston hallintoon ja sukupuolten ja oppiaineiden edustuksellisuus voidaan toteuttaa. HYAL näkee yhteistyön voiman ja toimii väsymättömästi aine- ja tiedekuntajärjestöjen yhteistyön edistäjänä. Vaikuttaako yliopistouudistus siis yksittäisen opiskelijan arkeen? HYALin kanta on, että yliopistouudistuksen on vaikutettava opiskelijoiden arkeen sitä parantavasti! Uudistus ei ole mielekäs, jos kaikki jatkuu kuten ennenkin. Opiskelijoiden on pysyttävä hereillä ja aktiivisina! Ainejärjestöjen on otettava roolinsa opiskelijoiden tärkeimpänä lähidemokratian vaikuttajana! Lauri Laine 9 Kuva: Jenni Pensikkala

10 ÄLÄ LUE TÄTÄ - Tai ainakaan äänestä HYYn vaaleissa! VAALIT? Ai mitkä vaalit? Ihan sama, en mä ainakaan jaksa äänestää! Tällaisia ajatuksia tulee helposti itse kunkin mieleen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalien alla. Äänestysprosenttikin on edustajistovaaleissa ollut viime vuosina vain hieman yli 30. Yksi syy tähän on varmasti siinä, että HYY tuntuu monesta kovin etäiseltä. Miksi siis äänestää? Onhan HYY tuolla jossain kaukana hallintoineen ja toimielimineen, mutta miksi sen pitäisi kiinnostaa juuri minua? Usko tai älä, mutta ylioppilaskunta on lähempänä kuin luuletkaan! Ainejärjestö on opiskelijan ensimmäisiä kontakteja ylioppilaskuntaan. Se tarjoaa fuksille turvallisen laskeutumisalustan akateemisen maailman kiemuroihin, hauskoja tapahtumia, mahdollisuuksia järjestää mielekästä toimintaa ja saada myös työelämän kannalta merkittävää kokemusta. Ainejärjestöt tekevät myös edunvalvontatyötä laitosten suuntaan ja pitävät huolta yliopistodemokratian toteutumisesta. Nykyisenkaltainen järjestötoiminnan kirjo ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Ilman HYYn järjestöille maksamaa toiminta-avustusta ei järjestöillä olisi varaa järjestää opiskelijoille monipuolista ohjelmaa juhlineen, keskusteluiltoineen ja spekseineen. Ilman HYYn tarjoamia tiloja ei olisi edes paikkoja, joissa ohjelmaa järjestää. Ilman HYYn tukea tulisi myös tieteellistä keskustelua ja opiskelijoiden työelämätaitoja kartuttavien lehtien julkaiseminen järjestöille kohtuuttoman kalliiksi. HYALin ideologian mukaisesti HYY tavoittaa jäsenistönsä nimenomaan järjestöjensä kautta. Aktiivinen vapaaehtoistoiminta tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden osallistua, vaikuttaa ja kehittää itseään haluamallaan tavalla. Tästä HYYn onnistuneesta järjestöpolitiikasta on hyvänä esimerkkinä juuri ylioppilaskunnan monipuolinen ainejärjestötoiminta. Järjestötoiminnan tukemisen lisäksi on olemassa myös toinen syy äänestää. Tosiasia on nimittäin, että me vanhat HYY-toimijat tarvitsemme sinua, arvon äänestäjä. Edustajiston kokouksissa pyöriessä ja tuttujen HYY-naamojen kanssa asioista vääntäessä harhautuu näet kovin nopeasti ajattelemaan, että samat asiat ovat muillekin yhtä selkeitä. Turhan helposti unohtuvat ne ajat, jolloin itse oli uusi tulokas ja kummasteli, että kylläpäs HYYssä on kovin paljon erilaisia päätöksentekoelimiä ja tärkeän oloisia ihmisiä. Siten syntyy taas huomaamatta uusi norsunluutornissa kasvanut HYY-sukupolvi, joka huutaa ikkunasta kansalle, että syökää leivoksia, kun sillä ei ole varaa edes leipään. Tätä kehitystä katkaisemassa ovat vaalit, jotka pakottavat opiskelijatoimijat miettimään omat motiivinsa aina uudestaan. Arvoisa HYYn jäsen. Kysy edustajiltasi, miksi nämä puhuvat kapulakieltä. Kyseenalaista epäreilu tenttiarvostelu laitoksellasi. Anna palautetta, koska UniCafen kasvisruoassa ei ole proteiineja ja Viikin opiskelijaruokala muistuttaa neuvostoaikaista kauppaa: tyhjää täynnä, jonot kilometrien pituisia ja auki pari tuntia päivässä. Purnaa, koska haluaisit eroon Aleksandrian ärsyttävästä portista, josta ei mahdu sisään polkupyörällä. Äänestä ravistellaksesi! Aura Kostiainen Kirjoittaja on opintonsa vuonna 2003 aloittanut poliittisen historian ikifuksi. Nykyään hän on myös edustajistossa, HYYn hallituksessa sekä erinäisissä muissa toimielimissä istumalihaksiansa ahkerasti treenannut HYY-dinosaurus. 10

11 Salakavalaa mielipiteen muokkausta HYYn yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yrittävätkö HYYn broilerit vain pedata omaa tulevaisuuttaan tapaamalla nykyvaikuttajia? Kuuluuko opiskelijoiden piiperrys päättäjien pöytiin saakka vai onko kampanjointi paremman toimeentulon ja vapaan opiskelun puolesta turhaa? Vedetäänkö opiskelijoita kuin pässejä narussa ja hiljennetäänkö heidät iltapäivälehdissä tyhjin lupauksin? HYYN EDUN- VALVONNALLISET LONKEROT FAKTA on, että opiskelijat ovat Suomen suurin köyhyysrajan alapuolella elävä yksittäinen kansanryhmä. Faktaa on myös, että viimeisimpien tutkinto- ja yliopistolakiuudistusten myötä opiskelijoiden akateemista vapautta ja osallistumista yliopistodemokratiaan on rajoitettu. Olisiko aiheellista kysyä, miten Suomen suurin ja vaikutusvaltaisin ylioppilaskunta, HYY, on valvonut meidän opiskelijoiden etua ja vaikuttanut tavoitteiden toteuttamiseksi? HYYn toiminta on karkeasti jaettu järjestöpalveluihin, jäsenpalveluihin ja edunvalvontatoimintaan. Kahden ensimmäisen kohdistuessa jäsenistöömme, on edunvalvonta nimenomaan HYYn ulkopolitiikkaa. Edunvalvonta on opiskelijoitamme koskevien asioiden seuraamista ja niihin vaikuttamista yliopistollamme, eri opiskelijajärjestöissä, jäsenistömme asuinkunnissa ja valtakunnan politiikassa. Keinoja vaikuttaa on varsin laaja kirjo: aloitteet, suora lobbaus, kampanjat, mielipidekirjoitukset, tiedotteet, mediajuttuehdotukset, kuulemistilaisuudet Vaikka miekkarit ja banderollikampanjat näkyvät hyvin mediassa, tehokkaampaa vaikuttamista on olla suoraan yhteydessä päättäjiin. Vielä parempaa on päästä vaikuttamaan poliitikoille asioita valmisteleviin harmaisiin virkamiehiin. Juuri HYYn vakiintunut yhteiskunnallinen asema poikii kutsuja aina presidentin vapputervehdyksestä mystisiin Suomen kiviseuran (väheksymättä seuran tai kivien arvoa) kokouksiin. Kutsutaanpa sitä mielipidevaikuttamiseksi tai nykyaikaisesti lobbaukseksi, on osallistuminen epävirallisiin tilaisuuksiin ja siellä eri päätöksentekijöiden valistaminen opiskelijoiden ahdingosta usein tehokkaampaa kuin suora toiminta. Pasi Hario HOAS KAUPUNKI Kaupungintaloille ollaan yhteydessä etenkin pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen järjestelyistä ja opiskelijaasumisesta. Autoton keskustakampus! EDUSKUNTA Arkadianmäen rappuset kutsuvat etenkin opintotukeen ja yliopistolakiin liittyvissä seikoissa. Muistaako herra pääministeri millaista on syödä viikko pelkkiä nuudeleita? Yhtenä kolmesta HOAS:n perustajajäsenestä HYY yrittää saada tulevaisuudessa kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja kaikkien kampusten läheisyyteen! YLIOPISTO Alma mater on HYYn itseoikeutetusti merkittävin edunvalvonnan areena. Miten saada professoritkin uskomaan demokratiaan? SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO Suuri on kaunista ja koko Suomen ylioppilaskenttää edustava SYL saa äänensä HYYtäkin paremmin kuuluviin. Maksuton koulutus on tasa-arvoisen yhteiskunnan perusedellytyksiä! 11

12 Kalenterisulkeiset Mitä siellä HYYssä oikeasti tehdään? Eihän se edarikaan kokousta kuin pari kertaa vuodessa. Humanistiedaattorimme ja kuluvan vuoden HYYn hallituksen jäsen Katri Korolainen-Virkajärvi avasi kalenterinsa salat kahdelta toimivuodeltaan ja paljastaa, mihin kaikkeen aikansa saa HYYssä kulutettua. Klo tanssitunti Yliopistoliikunnalla Klo 8-14 HYYn talousjohtokunnan (TJK) talousarvio klo 9-16 töihin Hallitusedustajan viikko HYYn hallituksen jäsenenä ja talousjohtokunnan puheenjohtana töissäkäynnistä on pitänyt luopua, mutta bändi ja ajoittainen pieni opiskelu ovat tuoneet hyvää vastapainoa hallitustyölle. klo lounaskokous HYYn vuosijuhlalauluista klo LUENTO klo edustajiston iltakoulu sähkoisestä äänestyksestä. klo 19 syömään edarituttujen kanssa... eli budjettikokous. TJK valmistelee ylioppilaskunnan tärkeimmät talousasiat. Kuuden tunnin kokoustamiseen kuuluu onneksi lounas. klo TÖIHIN klo HYALin infoilta ainejärjestövastaaville Ida Aalbergin tien saunassa. Kiihkeän laitosrakenne-uudistuskeskustelun jälkeen on mukavaa huilia saunan lämmössä. KLO 19 valmistelemaan HYYn järjestövaliokunnan puheenjohtajaseminaaria klo HYALin edustajistoryhmän kokouksessa......kertomassa budjettikäsittelyn kuulumisia. Tiukka iltaohjelma saa minut skippaamaan päällekkäisen luennon, ehtii sinne ensi viikollakin. Klo 9-10 aamukahvi strategiatyön aikataulusta klo lounas hallituksen kanssa klo klo Hallituksen aamukoulu Se on hallituslaisille viikon tärkeimpiä ruutineja, jossa käymme läpi viikon yhteisiä asioita ja valmistelemme seuraavan päivän hallituksen kokousta. klo kirjastoon lukemaan klo jäsenlainarahaston hoitokunnan kokous klo 9-10 HYYn keskustoimiston työntekijöiden yhteinen palaveri klo Hallituksen kokous klo selvitys HYYn taide-esineiden tilasta kulttuurivastaavan kanssa edustajiston toiveiden mukaisesti. klo tutustuminen Leppäsuon tiloihin klo Talousjohtokunnan kokous Vapaahetkinä metsästän lukuja ja ennusteita HYYn kehystalousarviota varten. Vuoden 2010 kehystalousarviota valmistellaan jo vuotta aiemmin seuraavalle toimikaudelle, mikä on välillä hieman haastavaa. klo HYYn vuosien hallitusten tapaaminen. klo 9-12 opiskelua klo Hallitus tapaa yliopiston rehtorin klo 18 Vuosijuhlat. klo vierailu yliopiston viestintäyksikköön järjestösektoripalaveri klo edustajistoryhmän kokous klo toiminta-avustuskokous klo ainejärjestön vuosikokous klo palaveri bändikämpistä klo edustajistoryhmien puheenjohtajien tapaaminen Menen HYYn edustajana vuosijuhlille esittämään tervehdyksen ylioppilaskunnan puolesta. Lämminhenkisissä juhlissa opin jälleen kasan uusia lauluja ja järjestöjen omia juhlaperinteitä. klo 19 rentoutumista vanhojen ystävien seurassa 12

13 Edaattorin viikko HYALissa toimimisen lisäksi kävin töissä, opiskelin ja keikkailin oman bändini kanssa. klo 9-12 töihin klo 9-10 laulutunnilla Hyal klo luento klo Talousjohto - kunnan virkistyspäivä. klo luento klo talousjohtokunnan työryhmä, joka jakaa järjestöille projektitukea. klo pikkujoulukeikalle Talousjohtokunnan jäsenet käyttävät kymmeniä tunteja aikaansa palkatta ylioppilaskunnan ja sen järjestöjen hyväksi, ja kerran vuodessa meitä palkitaan iltapalalla, saunalla ja pienellä ohjelmalla. Käymme tällä kertaa tutustumassa Hankenin ylioppilaskunnan SHS:n juhlatiloihin, sillä olemme juuri miettimässä Pohjanhovin ja muiden uusien tilojemme käyttömahdollisuuksia. klo 23 ainejärjestön viini-ilta Esittelen ylioppilaskunnan nykytilaa. On uskomatonta nähdä, kuinka suuren arvon nämä konkarit edelleen antavat nuoruutensa järjestötyölle ja kuinka kiinnostuneita he ovat ylioppilaskunnan nykytoiminnasta. Mitä jäi käteen? HYY-toiminnassa oppii kokoustamisen jalon taidon paremmin kuin hyvin. Oman edustajistoryhmän lisäksi on olemassa loputon määrä työryhmiä, talouspaikkoja ja valiokuntia, joihin voi pistää määrättömästi aikaansa. Edaattorin arjen haaste on päivien repaleisuus, kun pitää olla niin monessa paikassa yhtä aikaa. Hallituksen jäsenenä on mahdollisuus keskittyä paremmin HYYasioihin, mutta päivät keskustoimistolla tuppaavat venymään pitkiksi. Silti hallitus- ja edustajistotyö ovat opiskeluvuosieni mielenkiintoisimpia ja antoisimpia kokemuksia, joista olen oppinut valtavasti tulevaisuutta ajatellen. Saunaillat, vuosijuhlat ja mitä erikoisemmat ekskursiot ovat kuitenkin taanneet sen, että hauskaakin on ehtinyt pitämään....on parasta huumetta! Äänestä ainejärjestöläistä! Katri Korolainen-Virkajärvi 13

14 Kuva: Mia Meri Kampukset vaihtoon! Oma koti kullan kallis, mutta päteekö tämä myös kotikampukseen? Usein opiskelija tuntee vain oman kampuksensa eikä ole koskaan edes käynyt muilla kampuksilla. Kampuksilta kuitenkin löytyy vaikka mitä näkemisen arvoista. Lähetimme viikkiläisen tutustumaan Kumpulaan ja kumpulalaisen Viikkiin. Kumpulalainen Viikissä Heti Viikkiin tultuaan huomaa, että siellä on paljon erillisiä rakennuksia joissa kussakin on oma tapansa numeroida luentosalit. Siksi ensikertalaisena Viikissä saa etsiä kauan ensin oikeaa rakennusta ja sitten yrittää kehittää jokin logiikka satunnaisesti juokseville kirjaimille ja numeroille luentosaleja etsiessä. Kielikursseille haluava joutuu juoksemaan jonnekin Gardenian lähelle, mutta siellä ollessa voi katsastaa Gardenian puutarhan. Kumpulalaisena on tottunut valitsemaan kahden ravintolan väliltä, joissa usein on samaa ruokaa. Viikissä on neljä Unicafeta, kaksi Amican opiskelijaravintolaa ja pari hienompaa paikkaa kuten Gardenian oma lounasravintola. Kumpulalaiset ovat aina kuulleet huhuja Viikin Unicafen pizzoista, mutta paikka oli remontissa joten pizzaa ei tällä kertaa päässyt testaamaan. Kumpula voisi kyllä ottaa oppia Viikin ravintoloista. Biologien opiskelijatila on kiva. Mukava ilmapiiri ja hyvinkin samanlaiset tarjoilut kuin Kumpulassa, paitsi että kahvi on ilmaista! Pienet kumpulalaiset joutuvat maksamaan omastaan usein jopa 10 senttiä. Opiskelijahuoneita löytyy monesta rakennuksesta ja viikkiläiset tuntuvat olevan niihin tyytyväisiä. Kaikenkaikkiaan tutkimusmatka Viikkiin oli hauska kokemus. Ensikertalaisen kannattaa kuitenkin ottaa kalenteri mukaan, josta löytyy takaa eri kampusten karttoja niin tutkimusmatka sujuu helpommin. Kumpula kuittaa! Viikkiliinin päivä kumpuliinina Kumpulan kampus on rakennettu ison kukkulan päälle ja sinne kiipeäminen vielä aamu-unisena koettelee hermoja. Kampuksen kaikki talot ovat kuitenkin vierekkäin ja nimetty sen mukaan, ketkä siellä opiskelevat: Chemicumissa kemistit, Physicumissa fyysikot, Exactumissa exactumistit... tai melkein niin. Kampuksen kaikki rakennukset ovat omanlaisiaan. Chemicumissa käydään syömässä, Physicumissa käydään kahvilla ja Exactumissa käydään tietokoneilla (Linux-koneilla!). Physicumin aula kertoo arkkitehdin suurista haaveista: paljon avaraa tilaa, jossa ei ole mitään. 14

15 Tutkijat on silti sijoitettu neliömetrin kokoisiin huoneisiin. Kumpulan opiskelijahuoneet ovat hyvinkin samanlaisia kuin Viikissä. Niihin pätee kolmen K:n sääntö: Kahvia, Karkkia ja Kolaa. Exactumin alakerran huoneessa on oma kassajärjestelmä koneella, joka lukee tuotteiden viivakoodit, ja limuja ja naposteltavia voi ostaa yksinkertaisesti kirjautumalla sisään järjestelmään. VAU! Jokaisessa opiskelijahuoneessa ihmisillä tuntuu myös olevan edessä tiiliskiven kokoisia matematiikan kirjoja ja yhtään paikkaa ei näe ilman, etteikö joku laskisi jotain. Vaikka Kumpulassa ei montaa Unicafeta ole niin Physicumin kahvila ainakin on kokeilemisen arvoinen. Kahvilasta saa paljon erinäköisiä pullia ja leivoksia sekä Reilun kaupan kahvia ja teetä. Keskellä kampusta on liikuntakeskus, jonka kiipeilyseinän kiipeilijöitä voi ihailla suurten ikkunoiden läpi ulkoa. Kumpulalaiset pääsevät liikuntatunneille kätevästi. Hieromapalvelutkin löytyvät, tosin ne järjestetään syvällä Chemicumin kellarissa, minne ensikertalainen eksyy taatusti. Vaikka kaikki muu Kumpulassa onkin mäen päällä yhdessä sumpussa niin kampuksen hallinnollinen keskus löytyy Kumpulan kartanolta, jota ympäröi hieno kasvitieteellinen puutarha, johon jokaisen pitäisi tutustua. Paikka on kesällä ihana vaikka tenttiin lukiessa. Iltaan mennessä alkaa jo kaivata omaa kampusta ja sen laskarittomia paikkoja. Kumpulaan kannattaa mennä avoimin mielin retkeilemään ja ehkä sieltä vielä joskus tarttuu uusi ystäväkin mukaan! Viikki over and out! Merli Lahtinen 15

16 HYAL PITÄÄ KAIKKI OIKEUDET MUUTOKSIIN. Hmm... Mä en valmistu ikinä! Etappi... KELA... HOPS op puuttuu... HELPOT OPINTOPISTEET Ajoittain opiskelijan elämässä tulee ajanjakso, jolloin WebOodin saldo näyttää nollaa ja KELA hengittää niskaan. Koska järjestötoimintaan osallistuminen ei ole rinnastettavissa vaikeaan elämäntilanteeseen, on keksittävä toinen keino huijata järjestelmää. Kun oman aineen perusopinnot on tehty eikä tutkinnon suorittaminen muutenkaan etene, on syytä tutkia muiden laitosten ja tiedekuntien opinto-oppaita. Helppojen opintopisteiden parissa neuvokas opiskelija oppii arvokkaita elämäntaitoja ja paljon uusia tapoja päteä oman laitoksen piireissä huikaisevalla poikkitieteellisellä osaamisellaan. Koska HYAL on läsnä myös opiskelijan arjessa, ovat seuraavat esimerkkikurssit sinun puolestasi paljastettu. 16

17 TEOLOGINEN TIEDEKUNTA MATEMAATTIS-LUONNON- TIETEELLINEN TIEDEKUNTA Arkipäivän fysiikkaa, 3 op. Fysiikan laitoksen kurssi, jossa ei tarvitse tehdä muuta kuin istua luennoilla joka perjantai ja katsoa kun luennoija ja demopojat näyttävät miten kivaa fysiikka on. Kurssilla laitetaan mikroon kaikkea maan ja taivaan väliltä sekä työnnetään sormi nestemäiseen lyijyyn. How cool is that?! Maailmankaikkeus nyt, 4 op. Tähtitieteen laitoksen kurssi. jossa luennoilla katsellaan värikkäitä kuvia galakseista ja kuunnellaan kun luennoija kertoo tarinoita omasta yksityiselämästään. Pakollisia luentoja ei ole ja tentissä pärjää osaamalla perustiedot tähtitieteestä tai vaihtoehtoisesti lukemalla kirjan läpi edellisenä päivänä. Klassinen dogminmuodostus, 3 op. Kurssikuvaus antaa ymmärtää, että pisteiden saamiseen vaaditaan vähintään kolmen vuoden teologian opinnot, mutta todellisuudessa kurssi kuuluu fuksivuonna suoritettaviin massaluentoihin, jotka ovat suhteellisen helppoja. Kurssin vetäjä on tiedekunnan sympaattisimpia henkilöitä, ja hän kertoo kurssin kuluessa mitä tentissä kysytään. Jotta kurssin suorittaminen ei olisi liian haastavaa, oheiskirjallisuuden saa ottaa tenttiin mukaan ja kirjaan saa kirjoittaa aiemmin kerrotut oikeat vastaukset. Kurssilla ei ole läsnäolopakkoa. Kurssin viihdearvo on varsin suuri ja saatat jopa oppia samalla muutaman sanan muinaiskreikkaa! VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Vanhenemisen tutkimus (sivuainekokonaisuus ), 25 op. Paljon pisteitä, mukavat luennot ja helpot tenttikirjat. Kaikki kurssit käsittelevät enemmän tai vähemmän samoja asioita ja teoria on vielä lapsen kengissä, joten puhtaalla maalaisjärjellä ja yleissivistyksellä pääsee pitkälle. Peruskurssin käytyään on helppo laatia luentopäiväkirjoja netissä olevien luentokalvojen perusteella käymättä ainoallakaan luennolla. Johdatus ympäristökemiaan, 3 op. Kurssin tentti on monivalinta, jonka pääsee läpi veikkaamalla järkevintä vaihtoehtoa. Matematiikka tutuksi, 5 op. Tällä matematiikan laitoksen kurssilla kerrataan lukion pitkästä matematiikasta tuttuja ja rakkaita asioita. Derivaatta. logaritmi ja vektorit, kuinka ilman niitä voi elää? huokaa onnellinen humanistikin tämän kurssin luennoilla. HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Naurun harjoituskurssi, 5 op. Mikäli kielikeskuksen kurssitarjonta vaikuttaa liian suppealta tai puhut jo sujuvasti 15 elävää kieltä sekä ajat sitten kadonnutta goottia, Renvall-instituutin Britannian ja Irlannin tutkimus tarjoaa jotakin myös vaikealle asiakkaalle. Tule oppimaan kieltä, jolla voit briljeerata minkä tahansa kahviseurueen pyörryksiin! Tulevaisuuteesi aukeaa myös mahdollisuus kommunikoida laajan, n henkeä käsittävän kieliyhteisön kanssa! Työllistymistakuuta sen sijaan emme valitettavasti voi antaa. Eikä naureta siellä takarivissä! KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINEN Luonnonväriaineet värjäyksessä ja painannassa, 2-3 op. Käytännönläheistä käsillä tekemistä. Luonnossa käyskentelyä ja mukavaa harrastamista opintopisteiden kera. Tämän kurssin taidoilla voit ylpeillä seurassa jos toisessakin. Jos lapsettaa, mutta väreillä leikkiminen ei ole se juttu, HYAL kehottaa tarkkailemaan tämän laitoksen muuta opetustarjontaa. Valittavana on muun muassa pianonsoittamiskurssi sekä paljon muita laulaen ja leikitellen maisteriksi -kursseja. Uskontotiede. Laitoksen opetus vaihtelee vuosittain, mutta kursseilla ei ole yleensä läsnäolopakkoa ja kurssit suoritetaan pienillä kirjoitustöillä tai luentokertauksella. Esimerkiksi Uskonto elokuvassa -kurssilla tehdään ryhmätöitä tunnetuista elokuvista, kuten Matrix ja Fight Club sekä pidetään niistä lyhyitä esitelmiä. Erityismainintana laitoksen järjestämät kurssit islamista, jotka ovat lukiotasoa helppoine loppukertauksineen. MENET KURSSEILLE OMALLA VASTUULLASI! Jos edellä mainitut kurssit eivät pelasta sinua Etapin syövereistä, kannattaa panostaa järjestötoimintaan entistä enemmän siitäkin saa muuten opintopisteitä! Näin toimimalla kuulet varmasti vinkit uusimmista helpoista kursseista, saat käsiisi tenttikirjojen tiivistelmät sekä ennen kaikkea paljon lämpöä, rakkautta ja vertaistukea kovassa akateemisessa maailmassa. Saara Nykänen & Tuuli Kotisaari 17

18 Kuva: Matlun arkisto FRIIKIT, friikit järjestöt Helsingin yliopistoon mahtuu jos monenmoista järjestöä Akateemisista Tyrskyturskaajista Raskaan musiikin yhdistykseen. Myös aine- ja tiedekuntajärjestöillä on vähintäänkin omituisia perinteitä ja maskotteja. Vai mitä sanoisitte kaksimetrisestä pehmokarhusta, joka osallistuu säännöllisesti akateemisiin pöytäjuhliin? Kasvot tarjoaa nyt katsauksen opiskelijoiden eriskummallisiin päähänpistoihin. Mikä: Neppisajot Ja kuka muka sanoi, ettei sääntöjä pidä ottaa liian vakavasti? Ketkä: Valtiotieteilijöiden tiedekuntajärjestö Kannunvalajat Mistä on kyse: Joka toukokuussa valtsikalaiset vaeltavat massoittain Suomenlinnan hiekkarannalle neppaamaan pieniä muoviautoja. Tapahtuman ympärille on muodostunut valtava hypetys, kun tallit mainostavat itseään ja kuskejaan sähköpostilistoilla jo viikkoja etukäteen. Kuskin tehtäviin kuuluu voitelusta huolehtiminen eli 0,75 l Fisherman s Friend -pastilleilla terästetyn Gambina-pullon juominen. Hiekkaan tehty rata ympäröidään tupakkamainoksilla eli tyhjillä röökiaskeilla. Muuta: Kierroksen päätteeksi jokaiselle autolle määritellään sijoituksen perusteella seuraava lähtöpaikka millimetrin tarkkuudella. Rannalla oleva GP-alue joutuu säännöllisesti tsunamin uhriksi, mutta onnettomuuden sattuessa radalle asetetaan Safety Car, jonka perään tulvassa eksyneet autot kerätään. Aura Kostiainen 18

19 Mikä: Urho-karhu Mikä: Toisenlainen tutkinto Jep, jep... Ketkä: Matemaattis-luonnontieteilijöiden tiedekuntajärjestö Matlu Mistä on kyse: Parimetrinen karhu sattui kävelemään vastaan Tallinnassa matlulaisten Viron matkalla. Pitihän se sitten saada omaksi upouutta klusteria koristamaan. Nyt juhlat ilman Urhoa eivät vain enää tunnu samalta. Urhosta on tullut säännöllinen vieras järjestön sitseillä ja saunailloissa. Ja saunailtahan tarkoittaa tietysti sitä, että paksuturkkinen karhukin raahataan lauteille hikoilemaan. Muuta: Urholla on oma sairaanhoitajakin. Meillä kävi nallesairaalan hoitaja kotikäynnillä kun Urhon selkäranka oli vähän tullut läpi selästä yksien rankkojen bileiden jälkeen, kertoo Matlu-aktiivi Merli Lahtinen. Mikä: Vappushokkelo Ketkä: Biotieteilijöiden ainejärjestö Symbioosi Mistä on kyse: Lastentapahtuma järjestetään vappupäivänä Kaisaniemen Kasvitieteellisessä puutarhassa tai Eläinmuseolla. Krapulaiset fuksit ja muut hullut paistavat lettuja, poniratsastuttavat lapsia ja ohjastavat seikkailuradalla koko päivän. Järjestelyt alkavat vappupäivänä klo 6:00, kuvailee Symbioosi-aktiivi Markku Hakala. Kuinkahan moni traumatisoitunut biotieteilijä päättää tämän hässäkän jälkeen, ettei enää ikinä juo tai ainakaan hanki lapsia? Muuta: Oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi mainittakoon, että myös labrassa tuhertavat biotieteilijät eli helixläiset osaavat. Nimittäin olla alasti. Riisuminen tapahtuu spontaanisti, ja sen jälkeen kirmataan Viikin nurmille temmeltämään. Alasti kekkalointi ei edellytä saunomista tai edes alkoholinkäyttöä, toisin kuin normaali-ihmisillä. Kuvat: Otso Häärä/Symbioosi Kuka: Helsingin yliopiston salamurhaajat (HYS) Mistä on kyse: Maisteriksi voi nykyään valmistua myös kuluttamatta luentosalin penkkejä. Tarvitaan vain oveluutta ja herkkä (vesipyssy-) liipaisinsormi. Salamurhaajien järjestämissä turnauksissa kukin pyrkii likvidoimaan hänelle määrätyn vastustajan stalkkaamalla kohteensa päivittäistä elämää ja iskemällä tilaisuuden tullen. Kohtalonsa saattaa kohdata esimerkiksi kukkalähetin tai jauhekirjeen muodossa. Selviytymällä koitoksista ansiokkaasti voi ansaita itselleen Kalman kandin, Murhamaisterin tai Likvidoinnin lisensiaatin arvonimen. Tuomion tohtoriksikin on mahdollista yletä, mutta siihen vaaditaan jo hulppeita suorituksia, kertoo Kalman kandiksi tiensä teurastanut Sonja Virta. Muuta: Publiikki pidetään vuosittain HYSin Uhrijuhlassa, joka pyritään järjestämään vainojen uhrien muistopäivänä. Mikä: Päädy Dilemmaan Ketkä: Filosofien ainejärjestö Dilemma Mistä on kyse: Ainejärjestön tunnuslaulu pyrkii shokeeraamaan mahdollisimman monia professoreiden kanssa yhtymistä ja kakkaleikkejä kuvailevine sanoineen. Tunnari ilmaisee hellyttävästi dilemmalaisten anarkistisesta ja joskus itsetarkoituksellisestakin rajojen rikkomisideologiasta syntyvää yhteisyyttä, jota ei haittaa pieni (tai iso) vulgääriys. Muuta: Kappaleessa esiintyvän professorin huhutaan poistuneen mielenosoituksellisesti järjestön vuosijuhlasta laulun aikana. Huomio, lukija: jos tiedät, millä naamavipillä tai hetaira-asulla näihin orgioihin voi soluttautua, jaa tietosi kanssamme! Mikä: Sirtaki-tanssi Ketkä: Klassillisten aineiden järjestö Symposion Mistä on kyse: Juhlien vakiokalustoon kuuluvassa tanssissa mennään piirissä ja heilutellaan jalkoja puolelta toiselle vähän Can Canin tapaan. Tahti kiihtyy illan pimetessä. Muuta: Symposionin salamyhkäisiin antiikin teemajuhliin pääsy on ulkopuoliselle lähes yhtä hankalaa kuin konsanaan Spartacuksen kukistaminen roomalaisille. Kuvat: Kannunvalajien arkisto 19

20 MITÄS TULI TEHTYÄ! Kaksi vuotta edarissa, mutta saiko ne edes mitään aikaan! HYAL paljastaa kaiken! Nyt pannaan omakehu haisemaan! PETRUS REPO LEIKKASI TUKKANSA JA PARTANSA JA RUPESI oikeisiin töihin Talousjohtokunnan puhiksena. Miestä eivät hidastaneet niin tilajaot, Leppäsuot kuin monimutkaiset budjettilaskelmatkaan! Luulee olevansa panda! KATRI KOROLAINEN-VIRKAJÄRVELLÄ on pitkä nimi, mutta sitäkin pidempi ansiolista. Hoiti tilajakoa ja toiminta-avustusuudistusta unettomia öitä viettäen onnistuen säilyttämään ihanan hymynsä. MERLI LAHTISTA VOI VERRATA renessanssiajan Duracelpupuun, joka on Unicafén hallituksessa pitänyt huolta opiskelijoiden masuista! JUHA TÖRKY TÖYRYLÄ EI VASTANNUTKAAN lisänimeään vaan päätyi HYYn hallitukseen tekemään rehellistä työtä ilman moitteen sijaa. Mikä pettymys! Missä skandaalit! SONJA VIRTA VIETTI AIKAANSA talousjohtokunnassa lukien järjestöjen toiminta-avustushakemuksia, minkä puurtamisen HYAL palkitsi tekemällä Sonjasta vaalipäällikön! Hei Sonja, haluutko nakin! MIA MERI PÄÄTYI TAAS tekemään lehtiä! Kaksi kautta Ylioppilaslehden hallituksessa ja nyt tämä vaalilehtikin vielä! Ettei vaan olis joku kansankiihottaja! PASI HARIO MENI HYYn hallitukseen ja teki järjestövaliokunnasta vakavasti otettavan ja kunniallisen. Kenen maineen Pasi seuraavaksi pelastaa! JERE TUPALA SEKOITTI sellaisen kemiallisen kaavan, että räjäytti itsensä valmisteluvaliokuntaan, talousjohtokuntaan ja Vanhan ylioppilastalon tukisäätiön puheenjohtajaksi. Ka-buum! MARKKU HAKALA, TUO YLIOPISTOUUDISTUKSEN VÄÄNTÄJÄ, saa kaikki puolelleen puhumalla, rastoillaan ja olemalla vaan niin kiva. Miten se sen tekee?!? AURA KOSTIAINEN OLI JÄLLEEN tapahtumien keskipisteenä ja uudisti HYYn toimintakalenterin ja siinä sivussa vähän toimi HYYn hallituksessa ja ennusti tulevaisuutta HYY prosessissa. Ihme ylisuorittaja! 20 ANU AARNIO, HYALIN RAUTANEITO ja armoitettu esiintyjä, onnistui vakuuttamaan jopa kyynisimmät kansanedustajat ja kirjaamaan 4/5 HYYn tavoitteista yliopistolakiin. Nostamme hattua! LAURI LAINE KULJETTI edustajistoryhmänsä todella hienosti vaikean vuoden ja vielä vaikeampien päätösten läpi. Toisena vuonna HYAL lähetti Laurin HYYn hallitukseen, minkä luulisi olevan helppo nakki HYALin jälkeen! LARI AHOKAS PUHUU SELLAISTA kopo-jargonia, että Helsingin yliopiston ensimmäisen hallituksen paikkahan sillä avautui! JAAKKO SOUDUNSAAREN HALLITUSKAUDELLA männävuosien murheenkryyni Lyyra lähti vihdoin nousuun, mikä todistaa humanistien olevan mitä parhaimpia liike-elämän asiantuntijoita! KATRI FILPPU, Kouvolan fi liaalin puolustaja, on pitänyt omiensa puolta todellisena edunvalvojana, jota ei ole pysäyttänyt edes edustajiston pisin työmatka (2 h)! HANNU-MATIAS NURMI TÄYTYY KOKEA ITSE. Arvostettu yli ryhmärajojen ja teki Yhtymän omistajastrategiaprosessista helposti ymmärrettävän asia, jota emme voi ymmärtää!