SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Marjaana Maisonlahti

Transkriptio

1 SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite Hallitusneuvos Marjaana Maisonlahti VALTIONEUVOSTON ASETUS TYÖTTÖMYYSTURVALAIN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Esityksen sisältö Nykytila Työttömyysturvalakia (1290/2002) muutettiin lukien niin, että työttömyysetuuden saajan omavastuuta siirrettiin työttömyyden alusta työttömyyden ajalle, jos työttömyys pitkittyy (aktiivimalli omavastuupäivin). Omavastuupäivin toteutettavasta aktiivimallista säädetään työttömyysturvalain 6 luvun 3 a :ssä työttömyyspäivärahan osalta, ja työmarkkinatukea koskeva vastaava säännös on lain 7 luvun 5 a :ssä. Voimassa olevan työttömyysturvalain ja mainittujen pykälien nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen perusteella aktiivimallissa huomioidaan palkkatyö ja yritystoiminnan ansiotulo. Lisäksi aktiivimallissa huomioidaan työttömyysturvalaissa tarkoitetut työllistymistä edistävät palvelut, työvoimaviranomaisen järjestämä työllistymistä tukeva toiminta ja työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1330/2002) tarkemmin säädetty muu työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettava rekrytointia tukeva toiminta, jonka ajalta henkilölle maksetaan työttömyysetuutta. Työvoimaviranomaisen järjestämänä toimintana pidetään myös sen palveluntuottajalta hankkimaa työllistymistä tukevaa toimintaa. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 59/2018 vp). Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalain muuttamista siten, että työnhakija voisi osoittaa omaehtoisilla opinnoillaan aktiivimallissa edellytettyä aktiivisuutta. Nykyisin opinnot osoittavat aktiivisuutta vain silloin, kun on kyse työvoimakoulutuksesta tai kun työnhakijan omaehtoista opiskelua tuetaan työttömyysetuudella julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tai kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) tarkoitetulla tavalla. Tämä asetusmuutos ei koske pää- tai sivutoimista opiskelua. Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Työttömyysetuuden saajien työllistymistä tukevaa toimintaa järjestetään myös muiden toimijoiden kuin yksinomaan työvoimaviranomaisen toimesta. Tällä hetkellä tällainen muiden toimijoiden järjestämä toiminta ei osoita aktiivimallissa edellytettyä aktiivisuutta, vaikka toiminta saattaa sisällöltään vastata mainittuja työvoimaviranomaisen järjestämiä tai sen palveluntuottajalta hankkimia toimia ja niiden vaikutus työttömyysetuuden saajan työnhakutaitoihin ja työllistymiseen voi olla merkittävä. Hallitus on huhtikuussa 2018 kehysriihen yhteydessä päättänyt, että aktiivimallissa aktiivisuutta kerryttävää toimintaa järjestävien toimijoiden piiriä laajennetaan voimassa olevaan sääntelyyn nähden. Hallituksen päätös toteutettaisiin muuttamalla työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annettua valtioneuvoston asetusta (1330/2002).

2 2 Asetuksessa säädettäisiin, että jatkossa myös eräiden muiden tahojen kuin yksinomaan työvoimaviranomaisen järjestämä työllistymistä tukeva toiminta hyväksyttäisiin aktiivimallin mukaista aktiivisuutta kerryttäväksi edellyttäen, että toiminnassa on kyse rekrytointia eli työllistymistä tukevasta toiminnasta. Muutos koskisi eräitä asetuksessa tarkemmin todettuja järjestöjä ja niiden yhteistoimintaelimiä sekä kuntia. Muutos koskisi myös sellaisia rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka ovat saaneet työllistymistä tukevan toiminnan järjestämistä varten julkista rahoitusta. Muutos ei koske kaikkia Suomessa rekisteröityjä yhdistyksiä. Muutoksessa ei esitetä, että laajennuksessa tarkoitettuja malliin hyväksyttävän toiminnan järjestäjiä voisivat olla kaikki Suomessa rekisteröidyt yhdistykset, vaan laajennuksella tavoitellaan katettavaksi sellaiset toimijat, joilla oman toimintakenttänsä tuntemuksen kautta on valmiuksia yksin tai yhdessä muiden toimijoiden kanssa järjestää sellaista valmennusta, joka tosiasiassa tukee osallistujien työllistymistä. Tätä edesauttaa työmarkkinoiden tuntemus ja niiden tarpeita koskeva tieto. Tällaista asiantuntemusta on ammattiliittojen ja järjestöjen lisäksi sellaisilla rekisteröidyillä yhdistyksillä, joiden työllistymisen tukemisen keinoja koskeva osaaminen on tunnistettu tähän tarkoitukseen myönnetyn julkisen rahoituksen hakuprosessissa. Lisäksi ehdotetaan, että osallistuminen sellaisiin SIB-hankkeisiin (eli Social Impact Bond-hankkeet), joita ei järjestetä työllistymistä edistävänä palveluna, voisi osoittaa aktiivimallin mukaista aktiivisuutta. Lopuksi ehdotetaan, että työnantajan työsopimuslain (55/2001) tai muun lain taikka työehtosopimuksen nojalla irtisanotuille työntekijöille järjestämä valmennus kerryttäisi osallistujalleen aktiivisuutta. Järjestäjätahon kautta tapahtuva määrittely Esityksessä ehdotetaan laajennettavaksi sitä toimijoiden joukkoa, joiden järjestämä työllistymistä tukeva toimita hyväksytään aktiivimallissa mallin ehtoja kerryttäväksi. Jatkossa kunnan, kuntayhtymän, Työttömien Keskusjärjestö ry:n tai sen jäsenyhdistyksen taikka julkista rahoitusta saavan rekisteröidyn yhdistyksen järjestämä toiminta voisi kerryttää aktiivisuutta. Myös ammattiliito tai ammattijärjestö tai sellainen rekisteröity yhdistys, jonka jäsenenä on ammattiliitto tai ammattijärjestö tai näiden yksin tai yhdessä perustama säätiö taikka muu yhdistys, joka tarjoaa jäsenille oikeudellista työsuhdeneuvontaa ja työsuhteeseen liittyviä ryhmävakuutuksia, voisi järjestää toimintaa, joka olisi aktiivisuutta kerryttävää. Julkisella rahoituksella tarkoitettaisiin tässä valtion talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pääluokassa työllistämiseen ja työttömyyden torjuntaan tarkoitetuista määrärahoista saatavaa rahoitusta, Euroopan unionin rakennerahastoista saatavaa rahoitusta ja Euroopan globalisaatiorahastosta. Muu julkinen rahoitus, kuten sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) myöntämä rahoitus jota rekisteröity yhdistys saisi yleisiin toimintamenoihinsa taikka toimintaan myönnetty kunnan rahoitus ei olisi julkista rahoitusta, jota tässä kohdassa tarkoitetaan. Jos kyse on rekisteröidystä yhdistyksestä, joka tarjoaa jäsenille oikeudellista neuvontaa ja ryhmävakuutusturvaa, edellytetään, että kyseinen neuvonta ja vakuutusturva järjestetään yhdistyksen jäsenmaksulla. Lisäksi vakuutusturvan on sisällettävä vähintäänkin ammatillinen vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus työ- tai virkasuhteeseen liittyvien riita- ja rikosasioiden varalle. Tällainen toimija voisi olla ainakin YTK-yhdistys.

3 3 Lisäksi valtion hankehallinnoijan kanssa tekemän sopimuksen perusteella toteutettavat niin kutsutut SIB-hankkeet, kuten Työllisyys SIB kerryttäisi aktiivimallin mukaista aktiivisuutta. Työllisyys SIB on työ- ja elinkeinoministeriön johtama tulosperusteinen työllistämishanke. Hankkeessa työ- ja elinkeinoministeriö tekee kilpailutuksen kautta valitun hankehallinnoijan kanssa sopimuksen, jossa määritellään työllistämispalvelujen kohderyhmät, tulosmittarit ja niiden perusteella jälkikäteen maksettavat tulospalkkiot. Ministeriö sitoutuu maksamaan nämä palkkiot hankehallinnoijan rahastolle todennettujen työllistymistulosten perusteella. Työllistämispalvelujen toteuttajina ovat hankehallinnoijan valitsemat yritykset, oppilaitokset tai järjestöt. Asiakasohjauksesta näihin palveluihin vastaavat alueelliset TE-toimistot ja vuodesta 2021 lähtien niiden toimintaa jatkavat organisaatiot. Sisällöllisesti palvelut ovat työllistymistä edistävää valmennusta ja koulutusta. Koulutus osoittaisi aktiivisuutta asetuksessa tarkoitetulla tavalla silloin, kun koulutusta ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 10 :ssä tarkoitettua opiskelua. Tällaisten hankkeiden ehdotetaan jatkossa kerryttävän aktiivimallin mukaista aktiivisuutta. Työsopimuslain kautta tapahtuva määrittely Toiminnan järjestämisestä Työnantajan velvollisuudesta tarjota eräissä tilanteissa työllistymistä edistävää valmennusta säädetään työsopimuslaissa ja eräissä muissa laeissa. Asiasta voidaan myös sopia työehtosopimuksessa. Työnantajan velvollisuudesta säädettiin niin kutsuttuun kilpailukykysopimukseen liittyen osana muutosturvakokonaisuutta. Työnantajan velvollisuus tarjota valmennusta koskee tuotannollisesta ja taloudellisesta syystä irtisanottua työntekijää, jos työnantajan palveluksessa säännöllisesti työskentelee vähintään 30 työntekijää. Valmennusta on tarjottava työntekijälle, joka on työskennellyt työnantajan palveluksessa vähintään viiden vuoden ajan. Työsopimuslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 211/2016 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että lähtökohtana on, että irtisanottavien työntekijöiden valmiuksia työllistyä uudelleen arvioidaan yksilökohtaisesti, ja palvelut voidaan järjestää irtisanottaville henkilökohtaisena palveluna tai ryhmäkohtaisena palveluna. Sisällöllisenä vaatimuksena on, että palvelu edistää irtisanotun työntekijän uudelleentyöllistymistä. Valmennus on toteutettava irtisanomisajan päättymisen jälkeen kahden kuukauden kuluessa, jollei ole olemassa painavaa syytä kohdistaa valmennus tai koulutus osittain tai kokonaan tätä myöhempään ajankohtaan. Jos työnantajan tarjoama valmennus on järjestetty jo ennen työsuhteen päättymistä, jolloin henkilö ei ole työttömyysetuuden saaja, se ei kerrytä aktiivisuutta työttömyysaikana. Työttömyyden alkamisen jälkeen, työttömyysetuuden saannin aikana, aktiivisuus voisi kuitenkin kertyä. Asetusehdotuksessa esitetään, että tällainen työnantajan velvollisuuteen perustuva valmennus osoittaisi työttömyysetuuden saajan aktiivisuutta.

4 4 Asetusmuutoksessa tarkoitetut toimijat järjestävät työllistymistä tukevaa toimintaa sekä omana työnä että hankkimalla sitä palveluntuottajilta. Asetusta sovellettaessa järjestämisellä tarkoitettaisiin molempia tilanteita, eli sekä omana toimintana järjestettyä että toiselta toimijalta, palveluntuottajalta, hankittua toimintaa. Tästä seuraa, että asetusmuutoksessa tarkoitetun toimijan hankkiessa työllistymistä tukevaa toimintaa miltä tahansa kansalaisjärjestöltä tai rekisteröidyltä yhdistykseltä tai oppilaitokselta, kaupalliselta toimijalta tai muulta toimijalta, kyseinen hankittu työllistymistä tukeva toiminta voi kerryttää aktiivimallin mukaista aktiivisuutta. Työllistymistä tukevan toiminnan sisällöstä Asetuksessa tarkoitetun toiminnan täytyy olla rekrytointia eli työllistymistä tukevaa toimintaa. Tällä tarkoitetaan valmennusta ja valmennusta vastaavaa toimintaa, joka tukee työllistymistä. Valmennuksella tarkoitetaan toimia, joihin voi sisältyä myös koulutuksellisia elementtejä tai jotka voivat muodostua tällaisista elementeistä. Valmennus on kuitenkin erotettava oppilaitoksessa tapahtuvasta opiskelusta ja koulutuksesta, joita arvioidaan työttömyysturvalain 2 luvun 10 :n perusteella pää- tai sivutoimisena opiskeluna. Työllistymistä tukevan toiminnan sisältöä ei ole tarkoituksenmukaista määritellä tyhjentävästi, sillä tällainen määrittely voisi tarpeettomasti rajata uusia sisältöjä pois soveltamisen piiristä. Esimerkinomaisina valmennuksen sisältöinä esiin voidaan nostaa kelpoisuutta osoittavien todistusten, kuten tulityökortin, suorittaminen. Toisaalta toiminta voi olla nimenomaan valmentavaa toimintaa, kuten työhaastatteluvalmennukset, valmennus sosiaalisen median käyttämiseen työnhaun välineenä, CVkoulutus ja pitkäkestoisempi uravalmennus. Edellä mainittujen ja niitä vastaavien ammatillista osaamista ja työnhakutaitoja parantavien sisältöjen voidaan katsoa tukevan työllistymistä. Tällainen toiminta olisi toimintaa, joka osoittaisi työttömyysetuuden saajan aktiivisuutta. Aktiivimallin edellytyksiä ei kerryttäisi oppimismateriaalin perusteella tapahtuva itsenäinen valmentautuminen (itseopiskelu). Työllistymistä edistävän valmennuksen hyväksyminen aktiivisuuden osoitukseksi vaatisi, että valmentautumisen voidaan katsoa olevan ohjattua tai oppimisesta ja edistymisestä on voinut saada palautetta, jotta työllistymistä tukeva tavoite työnhakijan kohdalla todennäköisemmin saavutetaan. Esimerkiksi erilaiset oppimis- tai kurssimateriaalin läpikäymistä testaavat ja kertaavat kokeet tai testit antavat palautetta valmennukseen osallistuneelle ja tukevat oppimista. Tämän vuoksi materiaalin läpikäymisen ja esimerkiksi lopputestin sisältämiä kokonaisuuksia voitaisiin pitää aktiivisuutta kerryttävänä, edellyttäen, että toiminnan järjestäjä pystyy todistuksen antamista varten todentamaan itselleen henkilön osallistumisen. Tällaisia kokonaisuuksia voi suorittaa usein myös verkkovalmennuksena. Myös muu verkossa tapahtuva valmennus voi olla asetuksessa tarkoitettua valmennusta, jos toiminnan järjestäjä pystyy todistuksen antamista varten todentamaan itselleen henkilön osallistumisen. Työllistymistä tukevaa toimintaa tai valmennusta ei edelleenkään olisi ja siksi aktiivisuutta ei edelleenkään kerryttäisi toiminta, joka on asiakaspalveluun taikka neuvontaan rinnastettavaa toimintaa. Tämän vuoksi esimerkiksi Ohjaamo-toimintaan osallistuminen ei lähtökohtaisesti kerryttäisi aktiivisuutta johtuen sen ennen kaikkea

5 5 neuvonnallisesta ja asiointia tukevasta roolista työttömän henkilön toiminnan tukemisessa. Jos työnhakija osallistuu Ohjaamo-toiminnan osana työllistymistä tukevaan toimintaan, tämä kerryttäisi aktiivimallin mukaista aktiivisuutta. Aktiivisuutta ei kerrytä esimerkiksi työpaikkojen hakeminen mukaan lukien siihen liittyvät haastattelut ja haastatteluprosessiin liittyvät muut toimet taikka neuvontayhteydenotot, jotka koskevat työnhakua tai yleistä koulutusneuvontaa. Aktiivisuus ei kerry osallistumisesta rekrytointitapahtumiin ja niitä vastaaviin tapahtumiin, sillä tällaisessa tapahtumassa on kyse työn hakemisesta. Aktiivisuutta ei myöskään kerrytä työkyvyn tutkimukset ja arvioinnit. Asetusmuutoksessa tarkoitetut toimijat voivat järjestää erilaista virkistymiseen, hyvinvointiin, terveyden edistämiseen ja esimerkiksi kuntoutusohjaukseen liittyvää toimintaa ja palvelua. Tällainen toiminta ei työvoimaviranomaisen järjestämänä kerrytä aktiivimallin mukaista ehtoa. Niitä ei pidettäisi aktiivisuutta kerryttävänä toimintana myöskään asetusmuutoksessa tarkoitettujen järjestäjäryhmien järjestämänä. Rajanveto aktiivisuutta osoittavan ja muun toiminnan välillä tarkoittaisi sitä, että henkilön terveydentilan ja hyvinvoinnin edistämistä tukeva toiminta ei olisi aktiivimallissa tarkoitettua toimintaa, vaikka kyse olisi esimerkiksi kunnan järjestämästä toiminnasta ja kunta pitäisi näitä toimia tarpeellisena osana henkilön työllistymispolkua. Toiminnan sisällön arvioinnista ja neuvonnasta Kehysriihen yhteydessä keväällä 2018 tehdyn päätöksen alkuperäinen tarkoitus oli, että työvoimaviranomainen tekisi arvion, onko tässä asetusmuutoksessa tarkoitetun toimijan järjestämän työllistymistä tukevan toiminnan sisältö sellaista, että se kerryttäisi aktiivisuutta tai onko toiminnan järjestäjä ylipäätään asetusmuutoksessa tarkoitettu toimija. Koska työhallinnon toiminta on maakuntauudistusta ja kasvupalveluuudistusta koskevan käynnissä olevan hankkeen vuoksi suurten muutosten edessä, ja koska tästä johtuen TE-toimistoille ei hallitusohjelman mukaan tule antaa uusia tehtäviä, työvoimaviranomainen ei miltään osin osallistuisi asetusmuutoksessa tarkoitetun toiminnan arviointiin. Myöskään työttömyysetuuden maksajat eli Kansaneläkelaitos taikka työttömyyskassat eivät ole nykyisten tehtäviensä tai niiden sisällön kehittämistä koskevien hankkeiden kannalta soveltuvia arvioimaan toiminnan sisältöä. Edellä esitetyn perusteella se, voidaanko asetusehdotuksessa tarkoitetun toimijan järjestämää toimintaa pitää työllistymistä tukevana toimintana, jäisi yksinomaan toiminnan järjestäjän itsensä arvioitavaksi. Viranomaisarviointia ei tehtäisi myöskään siitä, onko jokin toimija tässä asetusehdotuksessa erikseen nimetty toimija tai onko muun rekisteröidyn yhdistyksen saama rahoitus tässä asetuksessa tarkoitettua julkista rahoitusta. Työttömyysetuuden maksajat voisivat tarvittaessa arvioida jälkikäteen, onko toiminnan järjestäjä tässä asetusmuutoksessa tarkoitettu toimija. Lähtökohtaisesti toimijan oma arvio olisi ratkaiseva. Työttömyysturvan saajien näkökulmasta olennaista on, että toiminnan sisältö on työllistymistä tukevaa, ja että järjestäjä on tässä asetusmuutoksessa tarkoitettu toimija, joka mahdollisesti saa muutoksessa määriteltyä julkista rahoitusta. Olennaista on myös se, että työttömyysturvan saajilla on mahdollisuus löytää keskitetysti tietoa siitä, millaista aktiivimallissa hyväksyttävää toimintaa näiden muutoksessa tarkoitettu-

6 6 jen tahojen järjestämänä on tarjolla. Tässä tarkoituksessa ELY-keskusten sekä TEtoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tuottaa te-palvelut.fi - sivustolle yleisellä tasolla informaatiota tässä asetusmuutoksessa tarkoitetuista toimijoista ja toiminnan sisällöstä. Toimijoiden toivotaan ilmoittavan järjestämistään työllistymistä tukevista toimista suomi.fi-palvelutietovarantoon, johon organisaatiot tuottavat tietoa tarjoamistaan palveluista ja asiointikanavista. Työnhakijat löytävät tiedon alueellaan järjestettävistä työllistymistä tukevista palveluista ainakin suomi.fisivustolta. Ensivaiheessa palvelulistaus linkitetään työ- ja elinkeinohallinnon tepalvelut.fi sivustolle ja myöhemmin se integroidaan valmisteilla olevalle työmarkkinatorille. Tietoja voivat halutessaan hyödyntää avoimen rajapinnan kautta myös muut toimijat kuten esimerkiksi Kela, työttömyyskassat ja maakunnat. Osallistumisen kesto ja osallistumisen tutkiminen Jotta työllistymistä tukeva toiminta kerryttäisi aktiivisuutta, sen tulee työttömyysturvalain 6 luvun 3 a :n ja 7 luvun 5 a :n mukaan kestää vähintään viisi päivää. Kesto lasketaan kalenteriaikana. Toiminta, joka alkaa maanantaina ja päättyy perjantaina, täyttää kestoa koskevan edellytyksen. Tämän keston sisällä ei ole merkitystä eikä näin ollen tutkita sitä, kuinka monta päivää tai tuntia osallistuminen on kestänyt. Samaa kestoa koskevaa edellytystä sovellettaisiin myös, kun tässä asetuksessa tarkoitettu toimija järjestää työllistymistä tukevaa toimintaa. Jos työttömyysetuuden saajan kohdalla kyse on useasta yhden päivän mittaisesta toimesta, esimerkiksi valmennuspäivistä, jotka eivät muodosta yhtenäistä valmennuskokonaisuutta, kyseiset yksittäiset päivät kerryttävät aktiivimallin mukaista aktiivisuutta päivä kerrallaan. Jos kyse on toiminnasta, jonka on ilmoitettu kestävän maanantaista perjantaihin, sen kesto on 5 päivää. Osallistuminen tässä tarkoitettuun valmennukseen tai muuhun työllistymistä tukevaan toimintaan voitaisiin tutkia yksinomaan työttömyysetuuden hakijan Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle työttömyysajan hakemuksen tiedoissa tekemän ilmoituksen perusteella. Kun muutoksessa työvoimaviranomaisen tehtäväksi ajatellun arvioinnin pois jäämisen vuoksi on jouduttu rajoittamaan sitä, missä määrin työttömyysetuuden hakijoilla tai työttömyysetuuden maksajilla on ennakkoon mahdollista saada tietoa eri toimijoiden järjestämästä toiminnasta suhteessa aktiivimalliin, on pidetty tarkoituksenmukaisena, että toiminnan järjestäjä sitoutuu antamaan osallistumisesta todistuksen. Tämän vuoksi ehdotetaankin, että tässä asetuksessa tarkoitetun toimijan tulisi antaa työttömyysetuuden hakijalle todistus osallistumisesta rekrytointia eli työllistymistä tukevaan toimintaan, jotta osallistuminen osoittaisi aktiivisuutta. Vastuu tietojen toimittamisesta työttömyysturvan maksajille eli Kansaneläkelaitokselle tai työttömyyskassalle, on työttömyysetuuden hakijalla. Antaessaan todistuksen toiminnan järjestäjä esittää tarvittavan tiedon eli oman kantansa siitä, että toiminta on työllistymistä tukevaksi toiminnaksi hyväksyttävää toimintaa, ja edellä kuvatulla tavalla tämä todistus perustuu toiminnan järjestäjän omaan arvioon. Jos toiminnan järjestäjä ei anna tällaista todistusta, osallistuminen ei kerrytä aktiivisuutta. Lisäksi, jos järjestäjän kohdalla edellytetään julkisen rahoituksen saantia, osallistumistodistuksessa tulee olla tieto siitä, että järjestäjä saa asetuksessa tarkoitettua julkista rahoitusta.

7 7 Muut muutokset Esityksen vaikutukset Selvitykseksi riittäisi vapaamuotoinen todistus. Voi kuitenkin olla tarkoituksenmukaista, että työttömyysetuuden maksajat eli Kansaneläkelaitos ja työttömyyskassat tuottavat yhteiseen käyttöön todistuksen, jota toiminnan järjestäjät voivat osallistumistodistuksena käyttää. Näin osallistumista koskevat todistukset sisältäisivät aina yhdenmukaisen tiedon. Tältä osin asetusehdotuksessa tarkoitetun muutoksen toimeenpano edellyttää, että työttömyysetuuden maksajat ja asetusehdotuksessa tarkoitetut toimijat yhteistyössä kehittävät todistuksen antamista koskevaa menettelyä ja tarvittaessa todistuksen sisältöä niin, että tarvittavien tietojen siirtämisen lisäksi menettely turvaa viivytyksettömän työttömyysetuuden maksamisen. Mahdollinen todistuksen laatiminen ja muu todistusmenettelyyn liittyvä yhteistyö ja toiminnan kehittäminen on kyseisten toimijoiden vastuulla vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi työttömyysajan hakemusta koskevien lomakkeiden kehittäminen. Todistusmenettelyn lisäksi työttömyysetuuden maksajalla tulee olla mahdollisuus varmistaa toiminnan järjestäjältä henkilön osallistuminen, jos työttömyysetuuden maksaja katsoo, että olosuhteiden vuoksi on syytä varmentaa todistuksen sisältöä tai työttömyysetuuden saajan asiassaan antamia tietoja. Työttömyysetuuden maksaja voisi lisäksi tehdä toiminnan järjestäjälle tarkentavia kysymyksiä mahdollisesta julkisesta rahoituksesta. Edellä kuvatulla tavalla työttömyysetuuden maksaja ei tutkisi tai arvioisi todistuksessa ilmoitettua työllistymistä tukevan toiminnan sisältöä. Jos toiminnan sisällöstä olisi ristiriitaista tietoa, etuuden maksaja voisi tehdä toiminnan järjestäjälle tarkentavia kysymyksiä siitä, onko kyse työllistymistä tukevasta toiminnasta. Etuuden maksaja ei kuitenkaan tekisi toiminnan sisällön arviointia, vaan toiminnan järjestäjä paitsi todistuksessa antamallaan tiedolla myös tällaiseen tarkentavaan kysymykseen antamallaan vastauksella vastaisi siitä, että työllistymistä tukevaksi toiminnaksi ilmoitettu toiminta sitä myös tosiasiassa on. Niin kutsuttua rekrytointikokeilua koskeva julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun säännös on määräaikainen, ja on voimassa saakka, minkä jälkeen rekrytointikokeilua koskevia sopimuksia ei tulisi tehdä, eikä kokeilujen tulisi mainitun päivän jälkeen jatkua. Tämän vuoksi voimassa olevan 8 :n 1 kohtaa ei enää sisällytettäisi asetukseen. Niin kutsutun aktiivimallin tavoitteena on lisätä työllisyyttä. Asetuksessa tarkoitetut toimijat järjestävät jo nyt vähäisemmässä tai merkittävämmässä määrässä valmennusta ja sitä vastaavaa toimintaa, jonka tarkoitus on tukea työllistymistä. Kun malliin lisättäisiin toimijoita, joiden järjestämään toimintaan osallistuminen kerryttäisi aktiivimallin mukaista aktiivisuutta, muutoksella tuetaan työttömien osallistumista oman työllistymisensä tukemiseen. Muutoksen voidaan katsoa tukevan työllisyystavoitetta. Asetusmuutoksella ehdotetaan lisättäväksi niitä tahoja, joiden järjestämä toiminta kerryttää aktiivimallin mukaista aktiivisuutta. Toimijoiden osalta ei ole olemassa tilastotietoa siitä, kuinka moni työttömyysetuuden saaja osallistuu tällä hetkellä niiden järjestämiin valmennuksiin. Näin ollen ei voida arvioida henkilömäärää, joka jatkos-

8 8 Asian valmistelu sa osallistumisellaan täyttäisi aktiivimallin edellytykset. Voidaan kuitenkin olettaa, että aktiivimalliin luettavan toiminnan järjestäminen tulee lisääntymään nykyisestä. Tästä seuraa, että aiempaa useampi työttömyysetuuden saaja oletettavasti täyttää aktiivimallin mukaiset edellytykset. Esitys lisää työttömyysetuuden maksajien työmäärää kahdella tavalla. Kansaneläkelaitos on arvioinut, että voimassa olevan lainsäädännön mukaiset aktiivimallia koskevat toimeenpanotehtävät ovat lisänneet sen työmäärää merkittävästi. Myös työttömyyskassojen työmäärä on kasvanut aktiivimallin myötä. Nyt ehdotettu muutos lisännee edelleen hakemuskäsittelyyn liittyvää työmäärää, sillä todistuspohjainen menettely ei ratkaisuna tue parhaalla mahdollisella tavalla tietojen automaattista siirtymistä työttömyysetuuden maksajien tietojärjestelmiin ja rekisteritietoihin. Muutoksen voidaan odottaa myös lisäävän neuvontatilanteita. Näiden neuvontatilanteiden voidaan odottaa olevan haastavia ja työllistäviä siksi, että edellä kuvatulla tavalla ei ole mahdollista kerätä ja julkaista työttömyysetuuden hakijoiden saataville aukotonta listaa tahoista, jotka olisivat asetuksessa tarkoitettuja toimijoita taikka näiden toimijoiden järjestämistä työllistymistä tukevista toimista. Osa neuvontayhteydenotoista tehtäneen TE-toimistoihin, jolloin myös niiden työmäärä kasvaa, vaikka niille ei varsinaisia uusia tehtäviä muutoksen myötä syntyisikään. Voidaan myös olettaa, että muutoksen piiriin kuuluvat toimijat saavat myös yhteydenottoja kuten myös ne toimijat, joiden järjestämänä työllistymistä tukeva toiminta ei jatkossakaan osoittaisi aktiivimallin mukaista aktiivisuutta. Erityisesti voimaantulovaiheen vaikutusten osalta tulisi ottaa huomioon se, millainen aika asetusmuutoksessa tarkoitetuille toimijoille ja työttömyysetuuden maksajille eli Kansaneläkelaitokselle ja työttömyyskassoille on kohtuullista varata uuden prosessin rakentamiseen ja sen varmistamiseen, että asetusehdotuksessa tarkoitettu muutos ei merkittävässä määrin hidastaisi etuuskäsittelyä. Erityisesti asetusehdotuksessa tarkoitetuille toiminnan järjestäjille tulisi lisäksi varata riittävä aika sen varmistamiseen, että ne pystyvät tuottamaan esityksessä tarkoitetut todistukset ja lisäksi viestimään työttömyysturvan saajille toimista, joita ne tarjoavat. Edellä todetun lisäksi muutos voi lisätä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle ja vakuutusoikeudelle tehtävien muutoksenhakujen määrää. Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja keskeisten työmarkkinakeskusjärjestöjen sekä Suomen Yrittäjät ry:n kanssa. Esityksestä on pyydetty lausunto seuraavilta tahoilta: SAK, STTK, Akava, EK, KT, Suomen Yrittäjät, Kuntaliitto, Kansalaisareena, Soste, Työttömien keskusjärjestö ry., Kuntoutussäätiö, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, opetushallitus, Finanssivalvonta, Kansaneläkelaitos, Työttömyyskassojen yhteisjärjestö ry., Uudenmaan ELY. Lausuntopyyntö on lähetetty tiedoksi oikeuskanslerin virastoon. Useat lausunnonantajat nostivat lausunnossaan esiin sen, että osallisuutta ja hyvinvointia tukeva toiminta ei jatkossakaan olisi työllistymistä tukevaksi toiminnaksi hyväksyttävää toimintaa. Tässä asetusmuutoksessa on tarkoitus yksinomaan laajentaa

9 9 Voimaantulo sitä järjestäjien joukkoa, joka työvoimaviranomaisen lisäksi voi olla aktiivimallin mukaista aktiivisuutta kerryttävän toiminnan järjestäjä. Asetuksella ei ole tarkoitus laajentaa sitä, millainen toiminta kerryttää aktiivisuutta. Tämän vuoksi osallisuutta ja hyvinvointia tukeva toiminta ei edelleenkään ole aktiivimallin mukaista aktiivisuutta kerryttävää toimintaa. Lisäksi useissa lausunnoissa tuotiin esiin se, että ehdotetun muutoksen toimeenpanolle tulisi varata riittävä aika. Asetuksen ehdotetaankin tulevan voimaan , millä halutaan turvata paitsi Kansaneläkelaitokselle, työttömyyskassoille ja työhallinnon kehittämiskeskukselle riittävä aika muutoksiin valmistautumiseen, mutta myös työllistymistä tukevan toiminnan järjestäjille riittävä aika siihen, että ne pystyvät ilmoittamaan järjestämästään toiminnasta Suomi.fi -palveluun. Tätä ilmoittamista tulee edeltää se, että toimijat ensiksi itse arvioivat oman luonteensa suhteessa asetusmuutokseen ja tämän jälkeen itse arvioivat myös järjestämänsä toiminnan luonteen suhteessa siihen, että tässä asetuksessa tarkoitetun toiminnan tulee olla työllistymistä tukevaa. Lausuntokierroksen perusteella esitystä on muutettu ja julkisen rahoituksen saanti on lisätty kriteeriksi sille, että toimija voisi olla ehdotuksessa tarkoitettu toimija. Näin järjestäjien joukkoon on saatu sisällytettyä laajempi joukko rekisteröityjä yhdistyksiä kuin mikä sisältyi lausuntokierroksella olleeseen ehdotukseen. Nyt ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä huhtikuuta Asetusta sovellettaisiin, jos työttömyysturvalain 6 luvun 3 a :n 1 momentissa tai 7 luvun 5 a :n 1 momentissa tarkoitettu aktiivisuuden seurannan 65 työttömyysetuuden maksupäivän jakso alkaa muutoksen voimaantulon jälkeen. Kuten edellä on todettu, rekrytointikokeilua koskeva määräaikainen säännös on voimassa saakka, minkä jälkeen sitä koskevia sopimuksia ei enää tulisi tehdä eikä rekrytointikokeiluja järjestää. Koska kuitenkin on mahdollista, että henkilö vilpittömässä mielessä osallistuu rekrytointikokeiluun, josta on sovittu viimeistään , ehdotetaan, että tällaiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain vuoden 2018 loppuun voimassa olleessa 4 luvun 5 :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun rekrytointikokeiluun osallistumista pidettäisiin työttömyysturvalain 6 luvun 3 a :n 3 momentin 5 kohdassa ja 7 luvun 5 a :n 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan osallistumisena, jos rekrytointikokeilua koskeva sopimus on tehty viimeistään