2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
|
|
- Tapio Raimo Penttilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem)
2 Verkkosovellus <=> sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa sovellusta Esim. WWW selain, www-palvelin, dokumentin rakenne (HTML) ja sovellusprotokolla (HTTP) HTTP selaimen ja verkkopalvelimen kommunikointiin
3 Sovellusprotokolla määrittelee käytetyt sanomatyypit pyyntö (request) vastaus (response) sanomien rakenteen (syntaksi) mitä kenttiä, minkä kokoisia ja missä kohtaa kenttien merkityksen (semantiikka) säännöt, milloin mikin sanoma lähetetään
4 Prosessien etäkommunikointi Pistoke (socket) prosessi kirjoittaa verkkoon ja lukee verkosta samalla tavoin kuin kirjoittaa tiedostoon ja lukee tiedostosta API (application programmers interface) verkkosovelluksen ohjelmointirajapinta
5 prosessi Sovelluksen tekijän alue prosessi pistoke pistoke KJ TCP TCP KJ puskurit Internet puskurit KJ = käyttöjärjestelmä Prosessien kommunikointi TCP-pistokkeita käyttäen
6 Osoittaminen IP-osoite => oikea kone koneen yksilöivä tunniste koneen verkkoliitännän yksilöivä tunniste verkko-osa osoitteesta yksilöi verkon koneosa yksilöi koneen verkossa Porttinumero => oikea prosessi yleisillä palveluilla standardoidut porttinumerot www-palvelin kuuntelee porttia 80 postipalvelin kuuntelee porttia
7 asiakas-prosesseja (porttinumero) kuljetusyhteys palvelinprosessi HTTP portteja TCP -yhteys on looginen päästäpäähän yhteys (endto-end)
8 Internetin kuljetusprotokollat TCP yhteydellinen palvelu yhteyden muodostus ennen datan siirtoa kättely (handshaking) kaksisuuntainen TCP-yhteys yhteyden purku luotettava kuljetuspalvelu ruuhkanhallinta ei takuita siirtonopeudelle eikä viiveelle
9 UDP minimaalinen palvelu ei yhteyden muodostusta eikä purkua sanoma vain lähetetään verkkoon ei mitään takuita sanoman perillemenosta saapuneet sanomat voivat olla epäjärjestyksessä ei ruuhkanvalvontaa lähettäjä voi lähettää UDP-pistokkeeseen niin paljon kuin haluaa
10 2.1. WWW WWW on joukko yhteentoimivia palvelimia ja asiakkaita, jotka puhuvat samaa HTTP-kieltä (-protokollaa) graafinen asiakasohjelma selain Netscape, Explorer kykenee avaamaan URL-linkin = muodostamaan TCP-yhteyden ko. verkkopalvelimeen ja hakemaan sieltä ko. tiedoston
11 Muodostetaan TCP- yhteys koneeseen: Pyydetään sieltä tiedosto käyttäen HTTP-protokollaa: index.html Muodosta TCP-yhteys palvelin pyyntö asiakas vastaus, jossa pyydetty tiedosto
12 HTTP (Hypertext Transfer Protocol) Protokolla asiakkaan ja palvelimen väliseen kommunikointiin www-sivujen hakemiseen HTML-tiedosto, jossa HTML-tiedostoja JPEG-kuva, GIF-kuva Java-sovelma sivuilla URL-osoite tilaton protokolla Tekstiä: plaa plaa plaa
13 URL (Uniform Resource Locator) verkko-palvelin jos puuttuu, niin selain lisää automaattisesti hakemisto Organisaation tiedosto nimi = domainosoite Polkunimi haluttuun dokumenttiin verkkopaikan nimi
14 Muita URLeja: ftp://usc.edu/pubs/myfile.doc ftp-palvelulla haettava tiedosto news:uk.finance uutisryhmä file:///c:/webs/html/mottle.gif tiedosto haetaan käyttöjärjestelmän avulla (ei käyttäen
15 HTTP-asiakas selain (= asiakas) pyytää verkkosivua muodostaa TCP-yhteyden palvelinkoneeseen DNS auttaa domain-nimen muuttamisessa IP-osoitteeksi WWW-palvelimen kuuntelema portti on 80 lähettää HTTP-pyyntösanoman TCP-yhteyteen liitettyyn pistokkeeseen vastaanottaa palvelimen lähettämän vastaussanoman, jossa on sisällä pyydetty sivu tämän jälkeen TCP-yhteys suljetaan selain tutkii sivua ja näkee uudet viitteet kuviin, jotka se sitten hakee samalla tavalla selain näyttää pyydetyn sivun käyttäjälle
16 Palvelinprosessi Kuuntelee TCP-porttia 80 yhteydenpyyntöjä varten pyyntö yleensä selaimelta kun käyttäjä on ilmoittanut haluavansa ko. dokumentin esim. klikkaamalla tekstissä olevaa URL-linkkiä tai antamalla URL-linkin yhteyspyynnössä tai selain itse huomaa linkin, josta pitää hakea
17 HTTP-pyynnön tullessa verkkopalvelin vastaanottaa pyyntösanoman, hakee pyydetyn sivun tai objektin omasta muististaan, liittää sen HTTP-vastaussanomaan ja lähettää sitä pyytäneelle selaimelle pyytää TCP-yhteyden sulkemista
18 asiakas palvelin TCP connect HTTP Request HTTP Response TCP connect TCP close Kertakäyttöinen (nonpersistant) TCP-yhteys: joka objektille oma yhteys HTTP Request HTTP Response TCP close
19 Suorituskyky? Jos haetaan 10 objektia 10 TCP-yhteyden muodostusta kukin 2 sanomaa = RTT => 10 RTT hidas aloitus hidastaa lähetysnopeutta voidaan avata useita rinnakkaisia yhteyksiä puskuritilat yhteyksille käytetään pysyvää TCP-yhteyttä palvelin jättää yhteyden sulkematta muut pyynnöt ja vastaukset käyttävät samaa yhteyttä
20 asiakas palvelin TCP connect HTTP Request HTTP Response HTTP Request HTTP Response Pysyvä (persistant) TCP-yhteys: palvelin sulkee yhteyden vasta kun sitä ei ole pitkään aikaan käytetty HTTP Request TCP close HTTP Response
21 asiakas palvelin TCP connect HTTP Request HTTP Requests HTTP Response Pysyvä (persistant) TCP-yhteys liukuhihnana (with pipelining): HTTP/1.1 HTTP Responses TCP close
22 HTTP-sanomat (esimerkki) HTTP Request Message: GET /jokuhakemisto/sivu.html HTTP/1.1 Host: Connection: close User-agent: Mozilla/4.0 Accept-language:fi (ylimääräinen CR ja LF)
23 Pyyntösanoman yleinen rakenne metodi SP URL SP versio CR LF Otsakekenttä : kentän arvo CR LF Lisää otsakerivejä Otsakekenttä : kentän arvo CR LF CR LF Runko-osa käytössä esim. POST-metodissa
24 HTTP-sanomat (esimerkki) HTTP Response Message: HTTP/ OK Connection: close Date: Thu, 19 Oct :00:15 GMT Server: Apache/1.3.0 (Unix) Last-Modified: Mon, 22 Jun :23:24 GMT Content-Length: 6821 Content-Type: text/html (data data data data data )
25 Vastaussanoman yleinen rakenne versio SP statuskoodi SP fraasi CR LF Otsakekenttä : kentän arvo CR LF Lisää otsakerivejä Otsakekenttä : kentän arvo CR LF CR LF Runko-osa
26 Pyyntömetodeja GET sivun lukeminen aina tai vain tietyn päiväyksen jälkeen muutettu sivu HEAD pelkän otsikon lukeminen PUT sivun tallettaminen POST lisäys verkkosivulle DELETE sivun poistaminen LINK uusi linkki UNLINK linkin poistaminen
27 Statuskoodeja ja fraaseja 200 OK pyyntö onnistui, pyydetty sivu vastauksessa 301 Moved Permanently uusi URL on otsakekentässä Location 400 Bad Request 404 Not Found 505 HTTP Version Not Supported
28 Käyttäjän tunnistaminen Autentikointi omat koodit ja otsakkeet tätä varten 401 Authorization Required -statuskoodi WWW-Authenticate -otsake kertoo kuinka asiakas lähettää autentikointitiedot joka pyynnössä (Authorization- otsakerivi) pipari (cookie) asiakkaalle talteen käyttäjäkohtainen tunnuskoodi, joka esitetään joka pyynnön yhteydessä
29 asiakas Set-cookie: <CR><LF>. Cookie: <CR><LF>. palvelin Piparitiedosto Pipariprofiilit Käyttö: Cookie: <CR><LF>. Autentikointi, kohdistettu mainonta, virtuaalinen ostoskärry
30 Verkkovälimuisti Säilyttää kopioita haetuista sivuista viimeksi haetut sivut pyyntö ohjautuu ensin välimuistiin haetaan verkon yli vasta, jos ei löydy välimuistista etuja: lyhentää kyselyaikaa vähentää Internetin liikennettä tuo nopean jakelukanavan hitaille palvelimille
31 palvelin Internet 64 kbps Yrityksen LANverkko Proxypalvelin 1.5 Mbps Välimuistin eli ns. Proxy-palvelimen käyttö Mbps
32 Haku palvelimelta vain, jos ei ole jo muistissa palvelin HTTP Request Proxypalvelin HTTP Request asiakas HTTP Response HTTP Response Kopioita sivuista muistissa
33 Conditional GET Välimuistiin talletettu objekti haetaan verkosta, jos objektia on muutettu tallessa vanha versio Get. If-modified-since: Mon, 22 Jun :23:24 HTTP/ Not Modified
34 HTML (HyperText Markup Language) SGML (Standard Generalized Markup Language) merkkauskieli kertoo, kuinka dokumentit muotoillaan TeX, troff, ladontamerkinnät WYSIWYG XML (Extensible Markup Language )
35 2.2. Sähköposti Käyttäjäliitäntä (user agent) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen Postipalvelin (mail server) postilaatikot Postiprotokolla SMTP sanomien toimittaminen lähettäjän postijärjestelmästä vastaanottajan postijärjestelmään sanoman muoto tekstisanoma, MIME-sanoma
36 User agent User agent Mail server SMTP Mail server User agent User agent SMTP SMTP User agent Mail server Lähtevien sanomien jono User agent postilaatikot
37 SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa sanomien siirtoon sanoma lähettävä postipalvelu muodostaa TCPyhteyden vastaanottajan postipalvelimeen kättelyjen jälkeen siirretään sanomat Vastaanottava on palvelin HELO Lähettävä on asiakas
38 Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottaja antaa luvalla Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia 25 hyväksyy yhteydenmuodostuspyynnöt vastaanottaa ja siirtää sanomat postilaatikoihin palauttaa virheilmoitukset
39 S: 220 helsinki.fi C: HELO princeton.edu S: 250 Hello princeton.edu C: MAIL FROM: S: 250 OK C: RCPT TO: S: 250 OK C: DATA S: 354 Enter mail, end with. on a line by itself C: dataa dataa C: dataa dataa C:. S: 250 Message accepted for delivery C: QUIT S: 221 princeton.edu closing connection
40 TCP-yhteys on pysyvä yhteydellä voidaan lähettää useita sanomia Yhteydellä voidaan lähettää vain ASCII-sanomia sanomatekstin lopettaa omalla rivillään irrallisena oleva piste (. ) CRLF.CRLF jos sanomassa on binääridataa, esim. kuvia, niin siellä voisi esiintyä irrallinen piste eli CRLF.CRLF => sanoma katkeaa. => binääridata koodataan ASCIIksi siten, ettei siinä esiinny CRLF.CRLF : iä
41 S: 220 helsinki.fi C: HELO princeton.edu S: 250 Hello princeton.edu C: MAIL FROM: S: 250 Message accepted for delivery C: HELO princeton.edu S: 250 Hello princeton.edu C: MAIL FROM: S: 250 Message accepted for delivery.. C: QUIT S: 221 princeton.edu closing connection
42 Sanoman muoto To: CC: From: Message-Id: Received: Date: Reply-To: Subject: Yleisiä sanoman otsakekenttiä kentät erotettu rivinvaihdolla RFC 822 sallii myös omien kenttien käytön
43 MIME (Multipurpose Internet Mail Extension) Alunperin vain tekstisanomia (ASCII) nykyisin myös erityyppisiä tekstisanomia Word-dokumentteja kiinankielistä tekstiä ääntä, videota kuvia
44 MIME-laajennus Lisää kenttiä otsikkoon MIME-versio: Content-Transfer-Encoding: Content-Type:
45 From: To: Subject: Picture of yummy crepe MIME-Version: 1.0 Content-Transfer-Encoding: base64 Content-Type: image/jpeg (base64 encoded data. base64 encoded data).
46 MIME-sisältötyyppejä text/plain; charset=us-ascii text/html image/gif, image/jpeg, video/mpeg application/postscript, application/msword, application/octetstream multipart/mixed
47 Content-Type: multipart/mixed;boundary=startofnextpart - - StartOfNextPart Hei Allu, sinulle kaunis kuva kissastani. - - StartOfNextPart Content-Transfer-Encoding: base64 Content-Type: image/jpeg base64 encoded data base64 encoded data - - StartOfNextPart Haluatko muita kuvia!.
48 tyyppien koodaukset siirtoa varten sähköpostisanomassa saa olla vain ASCIImerkkejä ei esimerkiksi ääkkösiä base64-koodaus
49 Base64-koodaus Sanoman 24 bitin ryhmät jaetaan 6 bitin osiksi, jotka kukin koodataan ASCII-merkiksi => 64 eri vaihtoehtoa 0-25 = A-Z, = a-z, = 0-9, 62= +, 63 =/ Tekstisanoma voidaan koodata myös 7-bitin ASCIIlla
50 Postiprotokollat (mail access protocols) Käyttäjän postiohjelma siirtää postiprotokollan avulla sanomat postipalvelimen postilaatikoista käyttäjän PC:lle POP3: yksinkertainen ohjelma, joka siirtää sanomat vastaanottajan PC:lle IMAP: monipuolinen, käyttäjä voi käsitellä postipalvelimen postilaatikkoa kuin se olisi omassa koneessa Entä lähetettäessä?
51 Lähettäjä Vastaanottaja User agent SMTP mail server SMTP mail server POP3 tai IMAP User agent Koska SMTP on PUSH -protokolla, sitä ei voi käyttää sanomia haettaessa ( PULL ). POP3, IMAP tai yhä yleisemmin käytetään selainta ja HTTP-protokollaa
52 Postiyhdyskäytävä (Mail Gateway) Yleensä postipalvelin ottaa suoraan yhteyttä vastaanottajan postipalvelimeen välissä voi olla postiyhdyskäytäviä tallettavat ja toimittavat eteenpäin sanomia yrittävät lähettämistä useita päiviä Miksi tarvitaan? ohjaa oikeean koneeseen: vastaanottajan kone usein pois päältä
53 2.3. DNS (Domain Name System) Internetin hakemistopalvelu Ihmisten ja ohjelmien käyttämien merkkijonomuotoisten nimien muuttaminen binäärisiksi IP-verkko-osoitteiksi hydra.cs.helsinki.fi => hierarkkinen nimentätapa + hajautettu hakemisto IP-osoitteiden selvittämiseksi esim. sähköpostiosoitteita, koneiden IPosoitteita
54 DNS- nimiavaruus Domain (nimihallinta-alue) maiden tunnukset fi, fr, de, uk, yleiset (yleensä USA) com, edu, gov, int, mil, net, org esimerkkejä: cs.helsinki.fi www-dept.cs.ucl.ac.u
55 Domain -nimiavaruus. fi com org edu. helsinki... cs
56 IP-nimen selvittäminen sovellusohjelma kutsuu kirjastorutiinia parametrina nimi merkkijonona esim Unix:ssa gethostbyname() kirjastorutiini lähettää UDP-datasähkeen paikalliselle DNS-palvelimelle, joka etsii nimeä vastaavan IP-osoitteen ja palauttaa sen kirjastorutiinille etsinnässä tarvitaan usein monien palvelimien yhteistyötä
57 Nimipalvelimien hierarkia DNS-nimiavaruus jaettu vyöhykkeisiin (zone) kukin vyöhyke kattaa osan nimipuusta vyöhykkeellä on yksi siitä vastaava nimipalvelija (primary) ja yksi tai useita apunimipalvelijoita (secondary) vyökykejako on hallinnollinen tarpeen mukaan nimipalvelijoita vastaamaan omasta alueestaan
58 Kysely ensin paikalliselle nimipalvelimelle jos nimi on sen vastuulla => autoritative record jos sillä ei ole mitään tietoa nimestä, se lähettää kyselyn ylimmän tason ns. Juurinimipalvelijalle (DNS root server, ftp://ftp.rs.internic.net/domain/named.root) esim. Kysely linda.cs.yale.edu lähetetään nimipalvelimelle edu-server.net, joka vastaa vyöhykkeestä edu
59 Juurinimipalvelin tietää, mikä nimipalvelin on vastuussa kysytystä nimestä tämä on tosin voinut jakaa vastuun joillekin toisille nimipalvelimelle mutta tietää, mikä niistä on vastuussa juuri kysytystä nimestä
60 Linda.cs.yale.edu? Rekursiivinen kysely Linda.cs.yale.edu? Linda.cs.yale.edu? Linda.cs.yale.edu? Linda.cs.yale.edu=
61 Linda.cs.yale.edu? Kysy: :lta Iteratiivinen kysely Linda.cs.yale.edu? Kysy: :lta Kysy: :lta Linda.cs.yale.edu? Linda.cs.yale.edu? Linda.cs.yale.edu=
62 Hakemistotiedot DNS-hakemistotietue (resource record) (nimi, arvo, tyyppi, tietueen elinaika) Tyyppi määrää nimen ja arvon merkityksen A-tyyppi koneen domain nimi, arvo on IP-osoite NS-tyyppi domain-nimi, arvo on aluesta vastaavan nimipalvelijan koneen domain-nimi CNAME-tyyppi alias-nimeä vastaava kanoninen nimi MX-tyyppi aliasnimeä vastaava postipalvelin
63 DNS-sanomat Identification Number of questions Flags Number of answers Number of authority RRs Number of additional RRs Questions (name and types for queries) Answers (RRs in response to queries) Authority (RRs for authorative servers) Additional information
64 DNS-välimuisti Suorituskyvyn parantamiseksi nimipalvelijat varastoivat välimuistiinsa DNS-tietueita ei tarvitse hakea uudestaan elinaika kertoo voimassaoloajan
Push- ja pull-protokollat
S: 220 helsinki.fi C: MAIL FROM: S: 250 OK C: RCPT TO: S: 250 OK C: DATA S: 354 Enter mail, end with.
Sähköpostisanoman muoto. Push- ja pull-protokollat. työntöprotokolla (PUSH) Yleisiä sanoman otsakekenttiä kentät erotettu rivinvaihdolla
Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottava palvelin antaa luvan Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia
Käyttäjäliitäntä (user agent) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen
2.2. Sähköposti Käyttäjäliitäntä (user agent) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen Postipalvelin (mail server) postilaatikot Postiprotokolla SMTP sanomien toimittaminen lähettäjän postijärjestelmästä
C:. S: 250 Message accepted for delivery C: QUIT S: 221 princeton.edu closing connection
Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottava palvelin antaa luvan Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia
Lähettävä postipalvelin Vastaanottava postipalvelin
Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottava palvelin antaa luvan Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia
2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä
2.2. Sähköposti Käyttäjäliitäntä (user ) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen Postipalvelin (mail server) postilaatikot Postiprotokolla sanomien toimittaminen lähettäjän postijärjestelmästä
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 23.1.2002 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 23.1.2002 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta Esim. WWW
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 27.9.2001 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta Esim. WWW
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta
URL (Uniform Resource Locator) 2.1. WWW. Muita URLeja: HTTP-asiakas. HTTP (Hypertext Transfer Protocol)
2.1. WWW URL (Uniform Resource Locator) WWW on joukko yhteentoimivia palvelimia ja asiakkaita, jotka puhuvat samaa HTTP-kieltä (-protokollaa) graafinen ohjelma selain Netscape, Explorer kykenee avaamaan
Käyttäjänedustaja (User Agent) Internetin kuljetusprotokollat. Sovellus ja kuljetuspalvelun laatu
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta
Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta Esim. WWW
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta
Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta Esim. WWW
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta
2.1. WWW. WWW on joukko yhteentoimivia palvelimia ja asiakkaita, jotka puhuvat samaa HTTP-kieltä (-protokollaa) graafinen asiakasohjelma selain
2.1. WWW WWW on joukko yhteentoimivia palvelimia ja asiakkaita, jotka puhuvat samaa HTTP-kieltä (-protokollaa) graafinen asiakasohjelma selain Netscape, Explorer kykenee avaamaan URL-linkin = muodostamaan
Käyttäjänedustaja (User Agent) Internetin kuljetusprotokollat. Sovellus ja kuljetuspalvelun laatu
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 11/13/2002 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
Käyttäjänedustaja (User Agent) Internetin kuljetusprotokollat. Sovellus ja kuljetuspalvelun laatu
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain Name System) Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta
Sovelluksia ja sovellusprotokollia Prosessien etäkommunikointi 2.1. WWW (World Wide Web)
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain Name System) Prosessien etäkommunikointi Eri koneissa olevien prosessien kommunikointia lähettämällä sanomia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain Name System) 8/14/2003 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain Name System) 1/23/2004 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain Name System) 1/23/2004 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain Name System) 8/14/2003 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 1/27/2003 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
7. Sovelluksia DNS (Domain NameSystem) 7.4. Sähköposti 7.6. WWW (World Wide Web)
7. Sovelluksia 7.2. DNS (Domain NameSystem) 7.4. Sähköposti 7.6. WWW (World Wide Web) 20.10.2000 1 Internetin hakemistopalvelu DNS Ihmisten ja ohjelmien käyttämien merkkijonomuotoisten nimien muuttaminen
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 1/23/2003 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
... nimipalvelija (primary) ja yksi tai useita nimeä vastaavan IP-osoitteen ja. apunimipalvelijoita (secondary) palauttaa sen kirjastorutiinille
7. Sovelluksia Internetin hakemistopalvelu DNS 7.2. DNS (Domain NameSystem) 7.4. Sähköposti 7.6. WWW (World Wide Web) Ihmisten ja ohjelmien käyttämien merkkijonomuotoisten nimien muuttaminen binäärisiksi
Internetin hakemistopalvelu DNS
7. Sovelluksia 7.2. DNS (Domain NameSystem) 7.4. Sähköposti 7.6. WWW (World Wide Web) 20.10.2000 1 Internetin hakemistopalvelu DNS Ihmisten ja ohjelmien käyttämien merkkijonomuotoisten nimien muuttaminen
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 1/23/2003 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
WWW on joukko yhteentoimivia palvelimia ja asiakkaita, jotka puhuvat samaa HTTP-kieltä (-protokollaa) graafinen asiakasohjelma selain
2.1. WWW WWW on joukko yhteentoimivia palvelimia ja asiakkaita, jotka puhuvat samaa HTTP-kieltä (-protokollaa) graafinen asiakasohjelma selain Netscape, Explorer kykenee avaamaan URL-linkin = muodostamaan
Tietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
Tietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän
OSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
Luento 4: Sovelluskerros nimipalvelu (DNS), tiedostonsiirto sähköposti, vertaisverkot (P2P)
Luento 4: Sovelluskerros nimipalvelu (DNS), tiedostonsiirto sähköposti, vertaisverkot (P2P) 7.11.2013 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch2 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros Pasi Sarolahti (useat kalvot: Sanna Suoranta) 16.1.2018 Agenda Viiveet Kuinka suhtautuvat toisiinsa? DNS dig Web Netcat / curl Sähköposti Wireshark Alustusta kuljetuskerrokselle
Käyttäjänedustaja (User Agent) Internetin kuljetusprotokollat. Sovellus ja kuljetuspalvelun laatu
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros Pasi Sarolahti (useat kalvot: Sanna Suoranta) 17.1.2017 Agenda Viiveet Kuinka suhtautuvat toisiinsa? DNS dig Web Netcat / curl Sähköposti Wireshark (Verkkosovellukset)
Chapter 2 Application Layer
Chapter 2 Application Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and
Miten Internet toimii?
Miten Internet toimii? WWW-sivu 2 HTML-koodi Nixu International Nixu
Tietoliikenteen perusteet SOVELLUSKERROS
Tietoliikenteen perusteet SOVELLUSKERROS (Application layer) Kurose, Ross: Ch 2 Tietoliikenteen perusteet /2010 1 Sisältöä Verkkosovellusten periaatteet World Wide Web ja HTTP Tiedostonsiirto ja FTP Sähköposti
Tietoliikenteen perusteet. VERKKOSOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA Kurose, Ross: Ch 2
Tietoliikenteen perusteet VERKKOSOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA Kurose, Ross: Ch 2 Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Verkkosovellusten periaatteet World Wide Web ja HTTP Tiedostonsiirto
Tietoliikenteen perusteet SOVELLUSKERROS
Tietoliikenteen perusteet SOVELLUSKERROS (Application layer) Kurose, Ross: Ch 2 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Verkkosovellusten periaatteet World Wide Web ja HTTP Tiedostonsiirto
Tietoliikenteen perusteet SOVELLUSKERROS
Tietoliikenteen perusteet SOVELLUSKERROS (Application layer) Kurose, Ross: Ch 2 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Verkkosovellusten periaatteet World Wide Web ja HTTP Tiedostonsiirto
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä
Tietoliikenteen perusteet
Tietoliikenteen perusteet Luento 4: Sovelluskerros nimipalvelu (DNS), tiedostonsiirto, sähköposti, vertaisverkot (P2P) Syksy 2015, Timo Karvi Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16.2.2005
Tietoliikenteen perusteet SOVELLUSKERROS
Tietoliikenteen perusteet SOVELLUSKERROS (Application layer) Kurose, Ross: Ch 2 Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Verkkosovellusten periaatteet World Wide Web ja HTTP Tiedostonsiirto
Tietoliikenteen perusteet SOVELLUSKERROS
Tietoliikenteen perusteet SOVELLUSKERROS (Application layer) Kurose, Ross: Ch 2 Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Verkkosovellusten periaatteet World Wide Web ja HTTP Tiedostonsiirto
Tietoliikenteen perusteet
Tietoliikenteen perusteet Luento 4: Sovelluskerros nimipalvelu (DNS), tiedostonsiirto, sähköposti, vertaisverkot (P2P) Syksy 2017, Timo Karvi Tietoliikenteen perusteet, syksy 2016 Timo Karvi 16.2.2005
Verkkosovellusten periaatteet
Tietoliikenteen perusteet SOVELLUSKERROS (Application layer) Kurose, Ross: Ch 2 Sisältöä Verkkosovellusten periaatteet World Wide Web ja HTTP Tiedostonsiirto ja FTP Sähköposti ja SMTP, IMAP, POP3 Nimipalvelu
Verkkosovellusten periaatteet
Tietoliikenteen perusteet SOVELLUSKERROS (Application layer) Kurose, Ross: Ch 2 Sisältöä Verkkosovellusten periaatteet World Wide Web ja HTTP Tiedostonsiirto ja FTP Sähköposti ja SMTP, IMAP, POP3 Nimipalvelu
Verkkosovellusten periaatteet
Tietoliikenteen perusteet SOVELLUSKERROS (Application layer) Kurose, Ross: Ch 2 Sisältöä Verkkosovellusten periaatteet World Wide Web ja HTTP Tiedostonsiirto ja FTP Sähköposti ja SMTP, IMAP, POP3 Nimipalvelu
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
TCP/IP-protokollat ja DNS
TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2
Taustaa. CGI-ohjelmointi
Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen
Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu. Käyttöohje
Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu Käyttöohje Sisällys 1 Johdanto 3 2 Käyttötarkoitus 3 3 Palvelut 3 3.1 HL7 V3 Medical Records sanoman skeemavalidointi 3 3.2 HL7 V3 Medical Records
1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko
1.1 Internetistä lyhyesti Alkuperä: - ARPAnet 1960-luvun loppu, 1970-luvun alku - Verkon luotettavuus - ARPA organisaatioit (Advanced Research Projects Agency) - BITnet, CSnet 1970-luvun loppu ja 1980-luvun
Verkkosovellusten periaatteet
Tietoliikenteen perusteet VERKKOSOVELLUKSIA SOVELLUSPROTOKOLLIA Sisältöä Verkkosovellusten periaatteet World Wide Web ja HTTP Tiedostonsiirto ja FTP Sähköposti ja SMTP, IMAP, POP3 Nimipalvelu ja DNS Vertaistoimijat
WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>
WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International
Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet
Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...
DNA Toimistoviestintä Microsoft - sähköposti
DNA Toimistoviestintä Microsoft - sähköposti 30.10.2013 Luottamuksellinen MS Outlook, Standard postitilin asennus 1/6 Käynnistä Outlook 2010. Seuraava näyttö avautuu Valitse Next (Seuraava). 2 MS Outlook,
Sovelluskerros. Sovelluskerros. Sovellusarkkitehtuuri. WWW ja HTTP. Asiakkaan HTTP-viestintä. Palvelimen HTTP-viestintä <#>
Sovelluskerros Sovelluskerros Kirja sivut 354-399 Nämä protokollat yhdistävät sovelluksia ja käyttävät alempien tasojen protokollia hyväkseen Sovellukset kommunikoivat käyttäen sovellusprotokollaa Sovellukset
Chapter 2 Application Layer
Chapter 2 Application Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and
Sähköposti ja uutisryhmät 4.5.2005
Outlook Express Käyttöliittymä Outlook Express on windows käyttöön tarkoitettu sähköpostin ja uutisryhmien luku- ja kirjoitussovellus. Se käynnistyy joko omasta kuvakkeestaan työpöydältä tai Internet Explorer
Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01
Tietoliikenneohjelmointi v. 0.01 Kurssin suoritus ja tavoitteet Kurssin suoritus kerrotaan erikseen. Tavoitteet: Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa verkossa toimivia asiakas/palvelin sovelluksia. Protokollat
Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu
Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston validointipalvelu Käyttöohje, 7.11.2017 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Käyttötarkoitus 3 3 Palvelut 3 3.1 Käyttötapa 3 3.2 HL7 V3 Medical Records sanoman skeemavalidointi
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri
10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna
Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)
6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset
Sovelluskerros. Chapter 2 Application Layer. Sovelluskerros. Joitain verkkosovelluksia. Sovelluskerros. Verkkosovelluksen luonnista
Chapter 2 Application Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and
SuomiCom-sähköpostiasetukset Microsoft Outlook 2016
SuomiCom-sähköpostiasetukset Microsoft Outlook 2016 Nämä ohjeet on suunnattu Microsoft Outlook 2016 -ohjelmalle, mutta ohje todennäköisesti toimii suuntaa-antavana myös vanhemmille versioille. Kuvat ovat
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä
Outlook Office 365. Tässä ohjeessa kuvataan miten sähköpostitili (IMAP) sekä Kotisivut.com Autentikoiva SMTPlisäpalvelu
1 Tämä ohje on tarkoitettu seuraaville Outlook-sähköpostiohjelman versioille: Outlook 2016 tai uudempi tai sekä Windows-käyttöjärjestelmille. Tässä ohjeessa kuvataan miten sähköpostitili (IMAP) sekä Kotisivut.com
Microsoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön
Microsoft Outlook Web Access Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön 1 Käyttö työpaikalla (Hallinto-verkossa) Käynnistetään sähköposti Työpöydällä olevasta Faiposti-pikakuvakkeesta (hiirellä kaksoisklikkaamalla).
IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?
VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot
XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.
XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus
Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:
Johdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
Sovellukset 1: sähköposti, web, nimipalvelu
Sovellukset 1: sähköposti, web, nimipalvelu CSE-C2400 Tietokoneverkot Tietokoneverkot 2014 sanna.suoranta@aalto.fi Sisältö Yleistä sovelluksista ja pari esimerkkisovellusta Sähköposti: SMTP, MIME ja IMAP
Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013
Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU
3. Kuljetuskerros 3.1.
End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
Apple Mail. Käynnistäkää Apple Mail-ohjelma. Valitkaa Aloitusvalikosta sähköpostitilin tarjoajaksi Lisää muu sähköpostitili (Other Mail Account..
Käynnistäkää -ohjelma. Valitkaa Aloitusvalikosta sähköpostitilin tarjoajaksi Lisää muu sähköpostitili (Other Mail Account..) Painakaa sen jälkeen Jatka (Continue) 1 Mail-ohjelma kysyy nyt tilin tietoja:
ATK yrittäjän työvälineenä
ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.
Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi
ProNetti -sähköpostijärjestelmä
Sivu 1(6) käyttöohje ProNetti -sähköpostijärjestelmä Protacon Solutions Oy:n tarjoamassa sähköpostijärjestelmässä sähköposteja voidaan lukea ja lähettää käyttämällä esimerkiksi Thunderbird tai Microsoft
Sovelluskerros: Socket API, WWW, sähköposti, DNS
Sovelluskerros: Socket API, WWW, sähköposti, DNS Tancred Lindholm T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Luennon sisältö 1. Socket-rajapinta 2. HTTP: Miten edellisen luennon viestit siirtyvät
Directory Information Tree
IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu
ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite
TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta
3. IP-kerroksen muita protokollia ja
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)
Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje
Muistio 1 (7) Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Suojatun viestin vastaanottaminen... 1 3 Suojatun viestin lukeminen... 2 4 Vastaanotetun
SSH Secure Shell & SSH File Transfer
SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden
1. Tietokoneverkot ja Internet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
Macintosh (Mac OS X 10.2) Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille:
1 (13) Macintosh () Verkkoasetukset Elisa Laajakaista yhteyksille: Valitse Omenavalikosta Järjestelmäasetukset. Järjestelmäasetuksista Verkko 2 (13) Verkkoasetuksista (1.) Kytkentä Ethernet ja (2.) Määrittelytapa
K U U L A L A A K E R I LUOTTAMUKSELLINEN 1(6)
K U U L A L A A K E R I LUOTTAMUKSELLINEN 1(6) Messto HTTP API Messto HTTP API on sovelluskehittäjiä varten kehitetty helppo tapa toteuttaa tekstiviesti- ja multimediaviestisovelluksia. Rajapinnan avulla
kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K RTT
kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K kynnysarvoon saakka voidaan kasvattaa ruuhkaikkunaa eksponentiaalisesti kynnysarvon saavuttamisen jälkeen kasvatetaan