Pyhän Tulen Tarina. Minä, Pyhän Tulen ylivartija, olen kutsunut teidät, on tullut teidän vuoronne antaa yhteisen voimanne elvyttää Pyhä Tuli!

Transkriptio

1 Leiriläisen kirja 1

2 Pyhän Tulen Tarina Tuhansia vuosia sitten näissä Tulejärven synkissä saloissa syttyi Pyhä Tuli. Kukaan ei tiedä, mistä se sai alkunsa, mutta se oli muuttava maailman. Näitä metsiä asutti tuohon aikaan pieni urhoollinen kansa, josta oli tuleva Pyhän Tulen Vartijat. He löysivät turvaa ja voimaa tuosta ikiaikaisesta ja alkuvoimaisesta elementistä, joka syrjäytti pimeyden maailmasta ja mielistä. Tuon kansan tehtäväksi tuli suojella Pyhää Tulta ja viedä valoa pimeään maailmaan. Kansan vanhin nimesi kymmenen urheaa soturia ja lähetti heidät matkaan maan eri kolkkiin, jokaisella heistä soihdussaan Pyhän Tulen liekki. Tuosta kaukaisesta hetkestä lähtien kukin Vartija on siirtänyt tehtävän sukupolvelta toiselle tähän päivään saakka ja opettanut uusia sotureita kunnioittamaan ja vaalimaan Pyhää Tulta elämän lähteenä. Jokainen uusi sukupolvi ja sen kunnioitetut Pyhän Tulen Vartijat, ovat vieneet Tulen puhdistavaa voimaa kauemmas ja kauemmas alkusijoiltaan ohjaten kansaansa sen valossa. Pyhän Tulen ylivartija joukkoineen on varjellut Alkuliekkiä tällä paikalla noista ikimuistoisista ajoista lähtien. Tuli on palanut kirkkaalla liekillä heidän suojeluksessaan. Viimeisinä aikoina Alkuliekki on kuitenkin menettänyt voimaa ja kirkkauttaan aiheuttaen ylivartijalle suuren huolen. Hän lähetti sanan koko valtakunnan Tulen Vartijoille saapua Alkuliekin luo. Ehkä he kaikki yhdessä pystyvät palauttamaan Pyhän Tulen elinvoiman ja pysäyttämään lähemmäs hiipivän kylmän pimeyden. Minä, Pyhän Tulen ylivartija, olen kutsunut teidät, on tullut teidän vuoronne antaa yhteisen voimanne elvyttää Pyhä Tuli! Leirinjohtaja Johannes Perkkola 2

3 Sisällysluettelo Pyhän Tulen Tarina... 2 Grönlannin yli vai Etelänavan ympäri... 4 Palvelupesti...5 Rakennusleiri... 5 Alaleirien esittely... 6 Kahvila Tulitauko... 7 Tulikot... 7 Ensiapu...8 Millainen varustus talvileirille?... 9 Leiriläisen varusteluettelo...10 Lippukunnan varusteluettelo Ohjelma...12 Pakkaamisesta Puolijoukkueteltan käyttö...13 Kipinässä Hiljaisuus Hätätilanteissa Hiljaisuus Päihteet ja tupakointi Hygienia Hälytysnumero Ilmoittautuminen ja leiriltä poistuminen...16 Leirialueella liikkuminen Leirihuivi Löytötavarat...17 Roskat ja ympäristö Ruoka ja ruokaileminen Tulenteko Leirihuivi Löytötavarat...17 Roskat ja ympäristö Ruoka ja ruokaileminen Tulenteko Viestintä leirin aikana Taivas lyö tulta (leirilaulu)...19 Puolalainen nuotiolaulu...20 Tää ystävyys ei raukene Iltanuotiolla Päivänsäde ja menninkäinen Kartta Kannen kuva: Jura Nurminen 3

4 Grönlannin yli vai Etelänavan ympäri? Tuleksen perjantain haikilla kuljetaan naparetkeilijöiden jalanjäljissä. Tarpojille ja samoajille on luvassa omat haikkinsa arktisissa tunnelmissa. Kylmyyttä vastaan suojaudutaan kuitenkin Tuleksen tapaan ja pääset testaamaan selviytymistaitojasi vartiosi kanssa. Pakkaa siis kerroksittain vaatteita, puukko, lamppu, nenäliinoja, tulitikut vesitiiviisti, istuinalusta, ruokailuvälineet ja juoma/termospullo mukaan päiväreppuusi, jätä tilaa yhteisille tavaroille, laita hyvät kengät jalkaasi - ja antaudu haikin vietäväksi. Tarpojat Tarpojat muodostavat 4-5 hengen vartioita, joista kukin tarvitsee mukaan perjantaiksi lautasahan, taltan, vasaran, piikin, nuotiopaistinpannun ja ripustuskahvallisen nuotiokattilan (väh. 2 litraa). Sytykkeet ovat myös hyödyllisiä. Lähijohtajat huom! Selvittäkää ennen leiriä tilanne lähilippukunnissa, jos omastanne on lähdössä vähemmän kuin neljä tarpojaa ja sopikaa varusteiden tuomisesta. Samoajat Samoajat muodostavat 3-4 hengen vartioita. Jos omasta lippukunnastasi lähtee tätä vähemmän, selvitä (tarvittaessa lähijohtajan avulla) muista leiriläisistä jo ennen leiriä vartiosi kokoonpano ja yhteiset tarvikkeet mukaan leirille. Samoajavartio tarvitsee perjantaiksi vasaran, Trangian kattilan x2 (tai vastaavat), Trangian kahvan, nuotiopaistinpannun, mahdollisimman ison naulan, spriiliukoisen tussin, sytykkeitä, peltisakset ja pihdit. Terkuin Perjantaipingviinit 4

5 Palvelupesti Jokaisella leirin samoajalla ja vaeltajalla on leirin aikana jokin palvelutehtävä. Suurimmalla osalla palvelutehtävä ajoittuu lauantaille, jolloin samoajat ja vaeltajat toimivat sudenpentujen, seikkailijoiden ja sisujen rastien rastihenkilöinä, aikuisen rastihenkilön ohjauksessa. Osalla palvelupesti on sovittu viestintään, huoltoon tai turvaan. Tällöin pestin kesto on sovittu yhdessä sen staabin jäsenen kanssa, joka vastaa kyseisestä alueesta. Muuna aikana samoajat ja vaeltajat tekevät omaa ohjelmaansa tai toimivat lähijohtajina. Rakennusleiri Jos olet ilmoittautunut rakennusleirille, on sinulle varattu myös ruokaa. Ota mukaasi siis ruokailuvälineet. Muuten rakennusleirillä pärjäät, kun pukeudut ulkoilemaan koko päivän ja otat työhanskat mukaasi. Lisäohjeita saat paikan päällä. Kuva: Verna Piitulainen 5

6 Alaleirien esittely TULI Alaleirin väri: Punainen Alaleirin johtaja: Anu Jyrkiäinen Alaleirin lippukunnat: Ahlaisten Ankkurit, Auran Tytöt, Huittisten Eränkävijät, Ilpoisten Vuorenkävijät, Kupittaan Henrikinpojat, Kyrön Kiurut ja Kokot, Käppäräpartio, Liedon Eränkävijät, Louhen-Tytöt, Maarian Tähkät, Mikaelin Sinikellot, Narvin Tytöt, Partio-Puhurit, Ruskon Maunun Partio, Tasalam Boja, Tuikku-Tytöt, Turun Partio-Sissit, Turun Sinikotkat, Vahdon Korvenkävijät Leiskuvat tervetulotoivotukset Tuli-alaleiriin saapuville! Kyky hallita Tulta on yksi todiste ihmislajin nokkeluudesta ja kyvystä selviytyä hankalimmissakin olosuhteissa. Tulen ääressä on turva, lämpö ja ravinto. Hallitsemattomana Tuli on kuitenkin ankara luonnonvoima. Otetaan Tuli haltuun ja annetaan sen roihuta sekä leirillä että sydämissämme! VOIMA Alaleirin väri: Vihreä Alaleirin johtaja: Riikka Kutila Alaleirin lippukunnat: Jokikylän Pojat, Kolkankävijät, Laitilan Eräsissit, Laitilan Lumikit, Maskun Hemmingin Tyttäret ja Pojat, Merimaskun Reimarit, Naantalin siniset, Pyhärannan Korpiankkurit, Raision KilliNallit, Rauman Partiotytöt, Rymättylän Märssyvahdit, Uudenkaupungin Merihait Tervetuloa Voima-alaleiriin, te kunnianarvoiset Tulen Vartijat! Alaleirimme on nimensä mukaisesti täyttä Voimaa ja se Voima lähtee kaikista teistä. Voima on itsensä ylittämistä sekä yhteen hiileen puhaltamista. Luvassa on ennen kokemattomia elämyksiä ja talvileirin tunnelmaa tulen äärellä uusien ystävien kanssa. Näyttäkäämme mistä Voima itää! 6

7 KUNNIA Alaleirin väri: Keltainen Alaleirin johtaja: Miikka Lammela Alaleirin lippukunnat: Hakkistytöt, Kaarinan Korpiklaani, Kaarinan Ristiritarit, Kaarinan Sädetytöt, Kairankiertäjät, Kuusenkävyt, Kuusiston Linnan Yrjänät, Littoisten pirtapiiat, Marttilan Martit, Mynämäen Maahiset, Paraisten Merikotkat, Piikkiön Tammipartio, Pyhän Laurin Ritarit, Rajakivenkiertäjät, Salon Leiriveikot, Tavastin Liljat, Vaakun Vartijat Minulla on kunnia toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi Kunnia-alaleiriin! Edessämme on ikimuistoinen matka talviseen metsään ja tulien maailmaan. Kunniaalaleiri on paras kolmesta alaleiristä se on selvää. Tuli on kansalaistaito, voimaa käyttävät vain kaikkein heikoimmat, mutta Kunniaa ei saada, se ansaitaan! Leirin staabin tunnistat pinkistä väristä, alaleirinjohtajat taas huivin heijastinnauhasta. Kahvila Tulitauko Kahvila Tulitauossa pääset lämmittelemään herkkujen ja lämpöpattereiden merkeissä ja viihtymään leirikavereiden kanssa aamusta iltaan, vaikka lautapelejä pelaten. Kahvila Tulitauko tarjoaa lämpimät juomat kahvista kaakaoon ja tietysti parhaat herkut kun sokerihammasta alkaa kolottaa. Tai miltä kuulostaisi makkara kaikilla lisukkeilla? Tules herkuttelemaan! Kahvilassa on myös puhelinten latauspiste, joten muista ottaa laturi mukaan! Tulikot Tuleksella pääset metsästämään Tules-kolikoita eli Tulikoita. Tulikko oikeuttaa löytäjänsä alennuksiin kahvila Tulitauossa. 7

8 Ensiapu Savuissa on käytössä lippukuntien ea-laukut, joiden sisällöllä pienet haavat, nirhaumat ja nyrjähdykset saadaan paikattua. Leirin ensiapupisteellä päivystetään ympäri vuorokauden. Ensiavun auttajat tunnistat punaisesta liivistä. Heidät löydät päärakennuksesta ja tavoitat numerosta Muistathan ottaa leirille mukaan tarvitsemasi lääkkeet esim. astmalääkkeet, insuliinit, särkylääkkeet tai muun henkilökohtaisen lääkityksesi. Lääkkeitä voidaan tarvittaessa säilyttää ensiapupisteellä. Säilytettävät lääkkeet on nimikoitava selvästi ja pakkauksesta on selvittävä annostus. Tarkista, että lippukunnan EA-laukusta löytyy ainakin seuraavat varusteet: avaruuslakana ideal-siteitä 2 kpl/10 leiriläistä sidetaitoksia 6 kpl/10 leiriläistä joustosiderulla 2 kpl/10 leiriläistä 1 rulla kiinnitysteippiä 1 paketti rasvasiteitä 1 paketti laastaria sakset hakaneuloja kolmioliina (mitella) kynä, lehtiö taskulamppu kuumemittari haavanpuhdistusainetta parasetamoli-särkylääkettä voide tulehtuneille haavoille allergialääke (esim. setiritsiini, kysy apteekista) ripulilääke (esim. loperamidi, kysy apteekista) ensiapuopas/-ohje (suositeltava) 8

9 Millainen varustus talvileirille? Tähän on koottu joitakin perustietoja talviretkeilijän vaatetuksesta sekä sille asetetuista vaatimuksista. Vaatteiden lämpimyys perustuu niiden sisältämään eristävään ilmaan joko vaatekerrosten välissä tai vaatteen kuiturakenteessa. Tämän vuoksi talvivaatteet eivät saa olla liian kiristäviä tai istuvia. Pue mieluummin monta ohutta vaatekerrosta kuin yksi paksu. Silloin onnistuu lämpötilan säätely paita pois tai yksi lisää tehtävän mukaan. Kostuessaan vaatteet menettävät lämmöneristyskykyään ratkaisevasti. Märkä kangas johtaa lämpöä jopa 25-kertaisesti (!) verrattuna kuivaan. Talvileirillä meillä on onneksi mahdollisuus vaihtaa kostunut vaatekerta pian kuivaan. Luonnonkuidut, varsinkin villa, säilyttävät osan lämmöneristyskyvystään ja siis sisältämästään ilmasta myös märkänä. Tämän vuoksi villavaatteet soveltuvat hyvin talvikäyttöön. Fleece kuivuu nopeammin kuin collegekangas ja on kevyempi kantaa märkänäkin. Kokenut retkeilijä huolehtii siitä, että hänellä on kaiken aikaa varalla tarvittavat kuivat vaihtovaatteet ja ainakin yhdet kuivat villasukat. Kostuneet vaatteet voi kuivata yön aikana, siitä huolehtivat kipinämikot. Jalat saa lämpimiksi vasta kun sukat ovat kuivat ja kengissä on riittävästi tilaa. Kenkien kannattaa olla 2-3 numeroa liian isot, jotta niihin mahtuu varpaiden lisäksi vielä muutama villasukka. Pakkasella on pidettävä mielessä tuulen jäätävä vaikutus. Esimerkiksi heikonlainen tuuli (5m/s) ja kymmenen asteen pakkanen yhdessä vastaavat noin 21 asteen pakkasta tyynellä säällä. Uloin vaatekerros (anorakki, hiihtohousut, vuorellinen pipo) onkin rakennettu tuulenpitäväksi, mutta kankaan täytyy silti hengittää. Muutoin tuloksena olisi sadepuvun kaltainen hiostava ja sisältäpäin kastuva asu. Mitä kylmempää, sen suurempi osa ruumiinlämmöstä haihtuu pään kautta. Kunnon huppu, kangasvuorinen pipo, talvilakki ja kunnon kaulaliina ovat tarpeen. Hyvät talvikäsineet ovat nahkarukkaset ja niiden alla pitkävartiset villalapaset. Sormikkaissa käsi palelee. 9

10 Leiriläisen varusteluettelo partiohuivi kaulaan lämmin makuupussi (myös 2 pussia päällekkäin voi olla vaihtoehto) makuualusta tai kaksi (solumuovinen on lämpimämpi kuin ilmapatja, lisäksi ilmapatja voi olla lyhytikäinen kamiinateltassa) lämmin yöasu (sis. myös pipon, huivin/kaulurin, hanskat ja sukat) kahdet villasukat kaksi pipoa kaksi kaulaliinaa tai kauluria lämpimiä käsineitä sukkia alusvaatteita kaksi pitkää alusasua kahdet välihousut (esim. fleece-, college- tai villahousut) kaksi välipaitaa (esim. fleece tai villapaita) sadevaatteet (takki ja housut) kumisaappaat toppahaalari tai toppatakki ja housut riittävän isot talvikengät, joihin mahtuu irrotettavat pohjalliset ja paljon sukkia pikkureppu haikille, jätä tilaa myös yhteisille tavaroille pari muovipussia ruokailuvälineet kangaspussissa (muki, syvä lautanen ja lusikka) (metalliset ruokailuvälineet ovat talvella kylmiä, joten suosi muovisia) terävä puukko kunnollisessa tupessa istuinalusta juomapullo (termospullo) kompassi muutama pyykkipoika tulitikut vesitiiviisti pakattuna sytykkeitä tasku- tai otsalamppu ja varaparistoja muistiinpanovälineet hammasharja ja tahna hiusharja tai kampa kasvopyyhe nenäliinoja huulirasva omat lääkkeet, jos tarvetta heijastin rannekello taskurahaa kahvilaa varten 10

11 Lippukunnan varusteluettelo Kamiinateltta henkilöä kohden + Kamiina, jossa tukevat jalat Maavaate tai vastaava telttaa kohden Telttakepit ja kiilat, moska Lumilapio Valaisimet (myrskylyhty on suositeltava, kaasuvalojen kaasut ovat pakkaskeleissä hankalakäyttöisiä) Varasydämet, lamppuöljyt ymv. valaisimiin Tulitikkuja varakäyttöön (väh. 20 askia) Teltan paikkausvälineistö Vesikanisteri telttaa kohden (juomavedelle) Sammutusämpäri telttaa kohden Kirves EA-välineet Käsidesiä Kuumuutta kestävät kintaat kamiinan siirtelyä varten Pyykkinarua ja pyykkipoikia Roskapusseja Narua Sammutuspeite, jos on Tummaa kangasta pari metriä askarteluun (Esim. villa tai puuvilla, lakanakin käy) Halutessa omia termospulloja Kipinämikolle lukemista/tekemistä Haikkivarusteita joka vartiolle (Katso tarkempi kuvaus Haikin esittelystä) lautasaha taltta vasara piikki nuotiopaistinpannu ripustuskahvallinen nuotiokattila (väh. 2 litraa) trangian kattila x2 (tai vastaavat) ja trangian kahva mahdollisimman iso naula spriiliukoinen tussi sytykkeitä peltisakset ja pihdit 11

12 Ohjelma Torstai Perjantai 9.30 Saapuminen Lounas Alaleirien rakentelua Päivällinen Avajaiset Iltapala Hiljaisuus 8.00 Aamupala 9.30 Haikki Lounas haikilla Haikki jatkuu Päivällinen leirissä Alaleirien ilta Iltapala Hiljaisuus Lauantai Sunnuntai 8.00 Aamupala 9.30 Ohjelma 1 tai Palvelupesti Lounas Ohjelma 2 tai Palvelupesti Päivällinen Päättäjäiset Iltapala Hiljaisuus 8.00 Aamupala 9.30 Leirin purku Lounas Poistuminen SuSeSi-päivä :00 Saapuminen Ohjelmapisteitä :00 Lounas ja mukien ja merkkien nouto Ohjelmapisteitä :00 Poistuminen 12

13 Pakkaamisesta Pakkaa kaikki tavarat vesitiiviisti muovipusseissa rinkkaan, niin että jaksat ne itse kantaa. Pakkaa rinkkasi itse, jotta tiedät, mitä sinulla on mukanasi ja mistä mitäkin löytää. Harjoittele rinkan, makuupussin ja makuualustan pakkaamista kotona. Nimikoi ihan kaikki tavarasi (myös alusvaatteet) kunnolla eli etunimi, sukunimi ja lippukunta! Puolijoukkueteltan käyttö Ennen kuin telttaa ryhdytään pystyttämään, sille valitaan mahdollisimman iso tasainen paikka. Talvella lumi poljetaan tiiviiksi tai poistetaan kokonaan lapiolla. Kuopan reunat tiivistetään. Jos teltta kaivetaan paksuun lumeen, lumiseinämät suojaavat tuulelta. Tuulensuojan voi rakentaa myös lumivallista tai lumilohkareista, mutta se ei saa olla kiinni teltan seinässä. Teltan etäisyys toiseen telttaan on paloturvallisuussyistä oltava enemmän kuin neljä metriä. 1. Teltta rullataan auki ja levitetään maahan. 4 8 henkilöä tarttuu teltan kulmissa oleviin metallilenkkeihin ja levittää teltan pyöreäksi. Oviaukko siirretään haluttuun suuntaan. Teltan huipussa oleva pussi suljetaan ja vedetään poispäin, kauas savutorven aukosta. 2. Nurkkakepit (8 kpl) kiinnitetään teltan kulmiin kankaan sisäpuolelle. Kepin koukku pujotetaan ensin teltan helmassa olevaan lenkkiin. Tämän jälkeen kepin yläpää pujotetaan telttakankaassa ylhäällä olevaan reikään. Nurkkakeppien jälkeen telttakangas kiristetään. Vastakkaiset kulmat kiristetään yhtä aikaa. 3. Kiristysnarut kierretään telttakiilojen ympäri muutaman kerran ja pää solmitaan kireän narun ympärille. Narua ei solmita kiilan ympärille. 4. Keskisalko koostuu kolmesta osasta. Alimmainen ja keskimmäinen osa eivät mene sisäkkäin. Salko kuljetetaan 2/3-pituisena sisälle ja teltan harja nostetaan haluttuun korkeuteen. Putken ylin osa lukitaan keskimmäisen osan reikiin metallitikulla. Kamiina tuodaan sisään lopuksi, ja aivan viimeisenä asennetaan sen piippu. Kamiinaa ei saa koskaan laittaa suoraan maahan. Se tulee sijoittaa oviaukon sektoriin siten, että sen pohja on hiukan korkeammalla kuin nukkujat. Mallista riippuen kamiina pystytetään joko jalkojensa varaan tai esim. tiiliskivien päälle. Kamiina on aina tuettava huolellisesti. Lisäksi on huolehdittava, ettei kamiina ole kosketuksessa telttakankaaseen eikä kuivattaviin varusteisiin. Yleensä kamiinan kanssa käytetään kynnyspuita, jotka viritetään keskisalkoon kiinni siten, että ne estävät nukkujien vierimisen kamiinaan. Myös kipinämikon (vartioi kamiinan tulta yöllä vahtivuoroissa) tehtäviin kuuluu huolehtia, etteivät nukkujien makuupussit osu kamiinaan. Kamiina ja savutorvi tyhjennetään ja nuohotaan päivittäin. 5. Myrskylyhty kiinnitetään keskisalkoon niin, että se voidaan siitä nopeasti irrottaa, ei siis narulla eikä rautalangalla. Salkoon voidaan kiinnittää keppi tai koukku, jonka varaan myrskylyhty ripustetaan. Lyhty kiinnitetään tarpeeksi ylös, pois kamiinan kuumuudesta, kuitenkin turvalliselle etäisyydelle myös telttakankaasta. 13

14 6. Teltan kattoon voidaan vaatteiden kuivatusta varten virittää kuivausriukuja reunoilta keskellepäin tai poikittain. Pelkille naruille ripustetut vaatteet vetävät teltan notkolle, roikkuvat kosteina kasoina yöpyjien tiellä ja saattavat osua kamiinaan. 7. Maavaatteet tai pressut levitetään teltan lattialle. Kamiinan sektoriin ei maavaatetta laiteta. Polttopuut pinotaan siististi yleensä tähän turvakolmioon, oviaukon vasemmalle puolelle ja sammutusvesi sijoitetaan oviaukon sisäpuolelle, oikealle. 8. Teltan liepeet taitellaan sisäpuolelle, maavaatteen alle, jotta teltasta poistuminen onnistuu tarvittaessa myös sitä kautta. 9. Puolijoukkueteltassa nukutaan jalat kohti kamiinaa, päät poispäin keskustasta. Kipinässä Huolehdit teltan lämmöstä ja teltassa yöpyjien turvallisuudesta. Kipinämikkovuorot (1-2 tuntia per vuoro) jaetaan yöpyjien kesken ennen nukkumaanmenoa. Kipinämikkovuorossa on hyvä olla aina kaksi henkilöä kerralla, jos teltassa yöpyjiä on riittävästi. Tällöin esimerkiksi kun toinen lähtee hakemaan puita, toinen jää vahtimaan telttaa. Olet vastuussa nukkuvien turvallisuudesta sekä nukkumismukavuudesta. Jos on tarvetta puhua, niin puhu kuiskaamalla. Salli muiden nukkua toimimalla hiljaa. Tarkista että sammutusvesiämpäri on täynnä (sulaa) vettä ja puita sekä kiehisiä on riittävästi. Vahdi, että kuivatettavat tavarat eivät kuumene liikaa! Nykyaikaiset tekniset retkeilytekstiilit ja kumisaappaat ovat arkoja kuumuudelle. Kuivata tavarat mieluummin kuivausnaruille pyykkipojilla kiinnitettynä teltan katossa kuin kamiinan vieressä. Vahdi, ettei kukaan osu unissaan kamiinaan. Lisää puita ylläpitääksesi sopivaa, tasaista lämpötilaa. Lisää mieluummin usein klapi kerrallaan, kuin harvoin monta klapia samaan aikaan. Muista että tuli tarvitsee palaakseen happea, joten huonosti palavan kamiinan luukkua tai tuuletusaukkoja voi koettaa avata lisää. Pysyttele hereillä. 14

15 Herätä seuraava kipinämikko ja varmistu, että hän on poissa makuupussista ja oikeasti hereillä ottaessaan tehtävän vastaan. Vahtivuorosi päättyy vasta sitten kun seuraava kipinämikko on täysin valmiina. Paperille kirjoitettu kipinämikkolista on vuorossa olevalla kipinämikolla. Kun asetutaan nukkumaan kipinämikkovuorojärjestyksessä, on helpompi herättää seuraava vuorossa oleva herättämättä muita nukkujia. Tyhjä sektori antaa myös tilaa herätellä seuraavaa mikkoa ja väistyvälle mikolle tilaa asettua yöpuulle. Älä polta itseäsi lisätessäsi puita kamiinaan, äläkä tukahduta tulta latomalla pesää liian täyteen. Kipinämikolla kannattaa olla lähettyvillään lämpöä kestävät hanskat, taskulamppu, puukko, tulitikut, kello, juomapullo sekä vuorolista. Muista palovamman ensiapuna lumi. Älä yritä sytyttää sammunutta tulta millään sytytysnesteellä, äläkä sijoita myrskylyhtyä kiinni kamiinaan tai välittömästi sen yläpuolelle! Ongelmatilanteissa, kuten kamiinan piipun tukkeutuessa, herätä johtaja avuksi. Puhdista kamiinan piippu päivittäin. HÄTÄTILANTEISSA Sammuta kamiinan ulkopuolelle levinnyt tai nuotiosta leviävä tuli sammutusvesiastian vedellä tai tukahduttamalla, herätä nukkujat. Jos palava kamiina syystä tai toisesta kaatuu, estä telttakavereita polttamasta itseään ja tavaroita syttymästä. Pyrkikää nostamaan kamiina nopeasti pystyyn. Jos telttakangas, makuupussi tai mikä tahansa muu roihahtaa ilmiliekkeihin, poistukaa teltasta ja herättäkää myös naapuriteltat sekä kutsukaa leirin Turvan päivystäjä paikalle. Tärkeintä on saada nopeasti kaikki nukkujat turvaan. Liepeen alta on nopeinta poistua. 15

16 Hiljaisuus Hiljaisuus tarkoittaa sitä, että et häiritse muita eivätkä muut sinua. Hiljaisuuden aikana on tarkoitus nukkua. Osa leirin väestä on töissä hiljaisuudenkin aikana, se on heidän velvollisuutensa. Hiljaisuus vallitsee klo Hiljaisuuden aikana liikkuva leiriläinen voi tulla jopa pidätetyksi Turvan toimesta. Päihteet ja tupakointi Päihteet ja tupakointi eivät kuulu partioleirille. Jos leiriläinen tavataan humaltuneena tai huumautuneena tai häneltä tavataan huumaavia aineita, hänet palautetaan välittömästi kotiin omalla kustannuksellaan, leirimaksua palauttamatta. Leiri on savuton. Hygienia Hygienia on talvileirilläkin tärkeää. Erityisesti käsien puhtaudesta on pidettävä huolta. Vessassa käynnin jälkeen kädet on desinfioitava, samoin ennen ruokailuja. Hälytysnumero Hätätilanteessa yleinen hätänumero on 112. Onnettomuuden tai tulipalon sattuessa tai uhatessa on siitä ilmoitettava heti omalle johtajalle, savun johdolle ja Turvaan. Ilmoittautuminen ja leiriltä poistuminen Leirille saavuttaessa alaleirien johtajat tulevat ilmoittamaan leiritoimistoon alaleirien vahvuuden. Samalla he saavat alaleirien huivit. Leiriltä poistuttaessa tai sinne saavuttaessa ilmoitetaan asiasta alaleirin johtajalle JA leiritoimistoon. Alaikäinen leiriltä poistuja on alaleirinjohtajan vastuulla. Leirialueella liikkuminen Autot ja muut ajoneuvot on leiriläisten syytä jättää kotiin ja tukeutua yhteiskuljetuksiin. Omia autoja voi parkkeerata vain Turvan osoittamalle alueelle, usean kilometrin päähän leirialueesta. Leirin vieressä kulkevalle tielle ei saa mennä. Leirialueen rajan tunnistat metsässä kulkevasta nauhasta. Sen ulkopuolelle ei mennä ilman opasta. Kaikki leirialueelle tulevat moottoriajoneuvot tarvitsevat Turvan myöntämän luvan. 16

17 Leirihuivi Leirihuivi osoittaa sinun kuuluvan leiriläisiin, joten pidä se esillä aina leirialueella liikkuessasi. Näin Turva voi valvoa, ettei leirialueella liiku asiattomia henkilöitä. Kullakin alaleirillä on oma huivivärinsä. Tuli - Punainen, Voima Vihreä, Kunnia Keltainen. Leirihuivin toiseen päähän kukin leiriläinen leikkaa oman korvamerkkinsä tunnistamista varten. Löytötavarat Löytötavarat tallennetaan leiritoimistoon. Leirin jälkeen ne pidetään Turun partiotoimistolla tallessa rajoitetun ajan. Roskat ja ympäristö Tuleksella roskat laitetaan roskikseen ja mahdollisuuksien mukaan myös lajitellaan. Roskien siivoaminen on talvileirillä tärkeää, sillä luontoon joutuneet roskat paljastuvat vasta leirin jälkeen keväällä lumien sulettua. Jo kotoa lähtiessäsi voit vähentää ylimääräisiä pakkausmateriaaleja. Leirillä aiheutamme mahdollisimman vähän haittaa ympäröivälle luonnolle. Keväällä leirialueelta ei pitäisi löytyä merkkiäkään vietetystä partioleiristä! Ruoka ja ruokaileminen Tuleksella tarjotaan ruokaa neljästi päivässä: aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala. Ruoka valmistetaan leirialueen ulkopuolella ja kuljetetaan alueelle lämpöastioissa. Kaikilla ruokailuilla on tarjolla lämmintä juotavaa. Koska ulkona on mahdollisesti kylmä, ja ruoka jäähtyy nopeasti lautasella, toimitaan ruokaillessa ripeästi ilman turhia odotteluja. Ruokailemaan saapumista pyritään porrastamaan alaleireittäin turhien ruuhkien välttämiseksi, sillä kaikki eivät mahdu yhtaikaa syömään. Kaikki leirillä tarjottava ruoka on vähälaktoosista. Muiden erityisruokavalioiden noudattajat valitsevat ruokailemaan tullessaan erityisruokavalioille tarkoitetun jonon. Ruokailun jälkeen leiriläiset siirtyvät tiskipaikalle, jossa jokainen tiskaa omat astiansa. Muistathan huolehtia käsihygieniasta! Tulenteko Tulenteko on sallittu vain Turvan osoittamiin paikkoihin. 17

18 Viestintä leirin aikana Viestiliikenne leirille hoidetaan ensisijaisesti puhelimitse leiritoimiston kautta, joka sijaitsee päärakennuksessa. Leirin aikana toimiston puhelinnumero on Leiritoimisto ei hae leiriläisiä puhelimeen eikä välitä terveisiä. Leiritoimistossa on myös puhelinten latauspiste, joten muistathan ottaa laturin mukaan, jos koet tarvitsevasi leirillä puhelinta. Leirikuulumisia päivitetään reaaliaikaisesti sosiaaliseen mediaan facebookiin, twitteriin ja instagramiin tules2016 ja nettisivuille Leirin virallinen hashtag on #tules2016 ja alaleirien #ALTuli #ALVoima #ALKunnia Osoitteessa ask.fm/tules2016 voit kysellä mieleen juolahtavia asioita sekä ennen leiriä että leirin aikana. facebook.com/tules2016 instagram.com/tules2016 #tules2016 #ALTuli #ALVoima #ALKunnia twitter.com/tules2016 #tules2016 ask.fm/tules2016 tules2016.fi 18

19 Taivas lyö tulta (leirilaulu) Katseet ylös luokaa veljet, aika tullut on, meidän edessämme vahvinkin on voimaton. Aika pysähtyy ja siirtyy vuoret paikoiltaan, me emme järky vaikka tulta satais päälle maan. Heikoille voi olla liikaa kutsu metallin, muttei niille joita ohjaa vaisto soturin! Taivas lyö tulta yläpuolellamme, kaikuu kallioilla ääni totuuden. Verivalan taika on aina suojanamme, tuo merkki metallisen veljeyden! Missä liikummekin aina meidät huomataan, kunnia ja voima saavat meihin uskomaan. Tulivana seuraa joukkoamme mahtavaa, on luonto puolellamme tukemassa sanomaa: Heikoille voi olla liikaa kutsu metallin, muttei niille joita ohjaa vaisto soturin! Taivas lyö tulta yläpuolellamme, kaikuu kallioilla ääni totuuden. Verivalan taika on aina suojanamme, tuo merkki metallisen veljeyden! Taivas lyö tulta yläpuolellamme, kaikuu kallioilla ääni totuuden. Taivas lyö tulta yläpuolellamme, kaikuu kallioilla ääni totuuden. Verivalan taika on aina suojanamme, tuo merkki metallisen veljeyden! Taivas lyö tulta! Taivas lyö tulta! Taivas lyö tulta yläpuolellamme, kaikuu kallioilla ääni totuuden. Verivalan taika on aina suojanamme, tuo merkki metallisen veljeyden! 19

20 Puolalainen nuotiolaulu Meill' on metsässä nuotiopiiri, missä kuusten kuiske soi. Kipunat kohti tähtiä kiirii, lähipuutkin punervoi. Ja me muistaen sankariaikaa, sadun tenhon tunnemme taikaa, kun laulumme yön yli kiirii ja kun hongat huminoi. Tuli leiskuen nuolevi puuta, hämy verhoo metsän, maan. Jutut kuulemme, huudot, ei muuta, sydän syttyy tuntemaan. Ja me muistain... Ja kun himmenee hiipuva hiillos ja kun lankee lauha yö, viime laulussa harras soi kiitos, Pyhän Yrjön kutsuu työ. Ja me muistain... Tää ystävyys ei raukene Tää ystävyys ei raukene, vaan kestää ainiaan. On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan. Tiet kauas voivat loitota, jää muisto sydämiin. Siis vielä kiitos kaikesta ja terve näkemiin. 20

21 Iltanuotiolla Tänne polkumme johtaa, luokse iltanuotion. Sadun piirin ken kohtaa, tuntee metsän kaipion. Tuli räiskyy nuotiossa, savu hiljaa leijailee ja nyt illan tummetessa, metsä meille kuiskailee. Hämy hiipii ja saapuu taikahetki leiriyön. Sävel kiirii ja haipuu taakse jylhän korpivyön. Tuli räiskyy nuotiossa... Hetki kauneinkin päättyy, tuli sammuu, hiiltyy pois. Retki nuoruuden säilyy, kuin se unta ollut ois. Tuli räiskyy... Päivänsäde ja menninkäinen Aurinko kun päätti retken, siskoistaan jäi jälkeen hetken päivänsäde viimeinen. Hämärä jo metsään hiipi, päivänsäde kultasiipi juuri aikoi lentää eestä sen, kun menninkäisen pienen näki vastaan tulevan; se juuri oli noussut luolastaan. Kas, menninkäinen ennen päivän laskua ei voi milloinkaan olla päällä maan. Katselivat toisiansa menninkäinen rinnassansa tunsi kummaa leiskuntaa. Sanoi: Poltat silmiäni, mutt en ole eläissäni nähnyt mitään yhtä ihanaa! Ei haittaa vaikka loisteesi mun sokeaksi saa on pimeässä hyvä asustaa. Käy kanssani, niin kotiluolaan näytän sule tien ja sinut armaakseni vien! Säde vastas: Peikko-kulta, pimeys vie hengen multa, enkä toivo kuolemaa. Pois mun täytyy heti mennä, ellen kohta valoon lennä, niin en hetkeäkään elää saa. Niin lähti kaunis päivänsäde, mutta vieläkin, kun menninkäinen öisin tallustaa, hän miettii, miksi toinen täällä valon lapsi on, ja toinen yötä rakastaa. 21

22 Muistiinpanoja: Tämän kirjan omistaa: Lippukunta: Alaleiri: 22

23 Lounais-Suomen Partiopiirin talvileiri hiihtolomaviikolla Laitilan Vähä-Tulejärvellä EA: Toimisto: facebook.com/tules2016 instagram.com/tules2016 #tules2016 #ALTuli #ALVoima #ALKunnia twitter.com/tules2016 #tules2016 ask.fm/tules2016 tules2016.fi 23

24 Kartta Leiri järjestetään Laitilan Vähä-Tulejärven rannalla osoitteessa Krouvintie 133, Laitila