PuukeS - Puuteollisuuden kehittäminen Suomussalmella. PuukeS Puuteollisuuden kehittäminen Suomussalmella

Transkriptio

1

2

3

4 PuukeS - Puuteollisuuden kehittäminen Suomussalmella PuukeS Puuteollisuuden kehittäminen Suomussalmella Loppuraportti Annosol Oy Seppo Romppainen

5 PuukeS - Puuteollisuuden kehittäminen Suomussalmella TAUSTAA Suomussalmella on pitkät puunjalostuksen perinteet. Kunnan alueella on toiminut mm. Kajaani Oy:n saha ja Ikihonka Oy oli suomalainen huonekaluvalmistuksen uranuurtaja IKEAn alihankkijana 70 - ja 80 luvuilla. 90- luvulla yrityksiä oli vielä liimalevyn valmistuksessa ja hirsitalovalmistuksessa, mutta IKEAn siirrettyä mäntykalustevalmistuksen ja siihen liittyvien komponenttien valmistuksen pois Suomesta, Suomussalmenkin, pääosin tähän mäntykalusteiden jalostusketjuun liittyvä tuotanto hiipui pois 2000 luvulle tultaessa. Puutuoteteollisuuden vaikean ajan jälkeen Suomussalmella on kuitenkin katsottu, että puunjalostuksessa on kuitenkin mahdollisuuksia. Valtiolla on ollut jo vuosia tavoite puurakentamisen kehittämisohjelmia ja nyt se on jo kaupallisesti lyömässä läpi varteenotettavana vaihtoehtona myös julkisessa rakentamisessa ja kerrostalorakentamisessa Hiilijalanjäljen pienentämisen kannalta puu on erittäin hyvä materiaali. Puu on ekologinen raaka-aine ja ainoa teollisesti merkittävä rakentamisessa käytettävä uusiutuva luonnonvara. Yleisesti uskotaan, että Suomessa rakentamisessa tullaan siirtymään yhä enenevässä määrin sekä kysynnän kasvun, että rakennusmääräysten vaatimusten ohjaamina ilmastonmuutosta hyvin hillitsevään puurakentamiseen. Suomessa rakennusliikkeiden penseä asenne puurakentamista kohtaan on aivan viime vuosina muuttunut entistä myönteisemmäksi. Suomessa puun markkinaosuus yli kaksikerroksisissa kerrostaloissa on ollut vuosia alle yhden prosentin, mutta on nyt nousemassa lähelle 10 prosenttia. Ylä-Kainuun alueella metsävarannot ja metsien hyvä kasvu mahdollistavat entistä suuremmat hakkuumahdollisuudet, varsinkin yksityismetsissä. Ongelmana on kuitenkin, varsinkin kuitupuun osalta, kantohinnan huono kehitys. Tämä on jo selkeä uhka koko metsätalouden kannattavuudelle YläKainuussa. Syynä heikkoon kantohintaan ovat kuitupuun käyttäjien etäisyys ja huonot kuljetusyhteydet. Tehtyjen selvitysten mukaan investoinnit auto-rautatiekuljetuksen pullonkauloihin ovat pitkässä juoksussa taloudellisesti järkeviä.

6 PuukeS - Puuteollisuuden kehittäminen Suomussalmella HANKKEEN TAVOITTEET Hankkeen tavoitteena on ollut Toimintaympäristön kehittäminen suotuisaksi Ylä-Kainuun alueelta saatavan puuraaka-aineen jalostamiseksi mahdollisimman pitkälle jalostetuiksi lopputuotteiksi ja samanaikaisesti sivutuotteiden hyödyntäminen biojalosteina mm. energiaraaka-aineena Suomussalmella. Alueen mahdollisuuksien markkinointi uusille puuteollisuusalan yrittäjille, investoijille ja potentiaalisten markkina-alueiden yrityksille. Raakapuuterminaalin selvitysten saattaminen sellaiseen valmiuteen että terminaalin toteutus on niiden perusteella käynnistettävissä. Selvittää edellytykset ja mahdollisuudet puuteollisuuden sivutuotteiden ja energiapuun käyttämiseksi lämmön ja sähkön tuotantoon Suomussalmella. ALUEEN MAHDOLLISUUDET, TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN JA ESITTELY Hankkeen alkuvaiheessa PuuKurimon alueen tiloista ja alueella toimivista yrityksistä on kerätty tiedot esittelymateriaalin pohjaksi yksiin kansiin. Tämän pohjalta on työstetty alueen esittelymateriaali (Liite 1). Materiaalin pohjalta Suomussalmen puunjalostuksen tarjoamista mahdollisuuksista julkaistiin artikkeli valtakunnallisessa PUUMIES-lehdessä toukokuussa. Toukokuussa 2104 hankkeen puitteissa toteutettiin tutustumisvierailu Kuhmon Woodpolikseen ja PuuKantolan alueella toimiviin yrityksiin. Puualan yritysten lisäksi tutustuttiin Kuhmon lämpö Oy:n sähkön ja lämmön tuotantoon. Vierailulla mukana Suomussalmelta oli 5 henkilöä Projektin aikana kesällä PuuKurimon kuivauskamareita on kunnostettu ja päivitetty ohjelmistojen osalta. YRITYSHANKKEET Projektin puitteissa projektipäällikkö on kontaktoinut ja neuvotellut puujalostukseen liittyvistä asioista ja esitellyt Suomussalmea n. 25 yrityksen edustajan kanssa. Suomussalmeen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ovat paikan päällä tutustuneet kymmenen eri yrityksen edustajat. Kolmelle yritykselle/yrityshankkeelle on tehty vuokrasopimustarjoukset. Yksi tuotannollinen projekti on neuvoteltu loppuun, mutta se ei johtanut toivottuun tulokseen. Hankkeen aikana ja sen jälkeen on syntynyt liiketoimintasuunnitelma puuelementtituotannon aloittamisesta PuuKurimon alueella, entisen Ikihongan tiloissa. Liikeidea pohjautuu yhteystyöhön Kuhmon CLT-tuotannon ja siihen liittyvän verkoston kanssa. Yrityshankkeessa on selvillä osakkaat ja se on rahoitusneuvotteluvaiheessa.

7 PuukeS - Puuteollisuuden kehittäminen Suomussalmella Hankkeen puitteissa projektipäällikkö on selvittänyt sellutehdasprojektin realistisuutta Suomussalmella (Kainuussa). Vuosi sitten käydyissä keskusteluissa todettiin, että puuraaka-aineen riittävyys/ saatavuus on ehkä kriittinen tekijä. Teknologian kehittyessä ja biosellutehdaskokoluokan mahdollisesti muuttuessa, asiassa kannattaa kuitenkin olla aktiivinen. Hankkeen puitteissa on myös alustavasti selvitetty mahdollisuutta rakentaa puurakenteinen kevyen liikenteen silta voimalaitokselle johtavan kanavan yli viitostien viereen Ämmänsaaren keskusta-alueen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Maanomistajan eli Fortumin kanta asiaan on myönteinen. RAAKAPUUTERMINAALI Suomessa on havahduttu 2000 luvun alussa siihen, että Suomen kansantalouden perinteisen tukijalan, metsäteollisuuden toimintaympäristö on heikentynyt ja sitä kautta metsäteollisuuden investoinnit kotimaahan ovat hiipuneet. Yksi tunnistettu ongelma on raaka-aineiden hankintaan ja logistiikkaan liittyvä kustannusrakenne. Raakapuukuljetusten logistiikka on kehittynyt metsistä kumipyörille, mutta tämä tehostamistie on monessa mielessä kuljettu loppuun. Varsinkin kaukokuljetuksissa (> 150 km) rautatiekuljetus olisi monessakin mielessä järkevää, mutta puutavaran siirto autoista juniin on usein tehotonta kuormauspaikkojen tilanahtauden ja riittävän pitkien kuormausraiteiden puutteen vuoksi. Rakentamalla tehokkailla kuormaus- ja purkukoneilla varustettuja, riittävän suuria raakapuuterminaaleja, voidaan säästää kustannuksia ja parantaa metsätalouden ja teollisuuden toimintaedellytyksiä. Raaka-puun käytön osalta on Suomessa tapahtunut selvä käänne parempaan suuntaan. metsäteollisuuden investointiuutisia ja suunnitelmia on tullut julki vuosien 2013 ja 2014 aikana useita (mm. Metsä Group Äänekoski), joiden johdosta raaka-puun käytön arvioidaan lisääntyvän lähivuosina 5-8 miljoonaa kuutiota. Raakapuu- ja biomassaterminaalien tarvetta ja niiden mahdollisia sijoitusvaihtoehtoja on Kainuussa selvitetty Kainuun Edun toimeksiannosta v Kainuun biomassaterminaaliverkostohankkeen toteutettavuusselvitys -tekijänä on ollut Pöyry Management Consulting Oy. Tehdyn selvityksen mukaan Kainuun terminaaliverkoston taloudelliset vaikutukset ovat: Suorat taloudelliset hyödyt Terminaaliverkoston taloudellinen vaikutus on positiivinen: verkoston ensimmäisessä kehitysvaiheessa vuotuisia säästöjä syntyy noin 1.1 milj. EUR ja toisessa vaiheessa noin 2.9 milj. EUR. Ensimmäisen vaiheen infrastruktuuri-investointien takaisinmaksuaika on 5-6 vuotta ja toisen vaiheen noin 4 vuotta.

8 PuukeS - Puuteollisuuden kehittäminen Suomussalmella Välilliset hyödyt Terminaaliverkosto luo Kainuun alueelle taloudellista hyötyä myös välillisesti. Välillisiin hyötyihin voidaan lukea mm: Kainuun kilpailukyky Suomen puumarkkinoilla kasvaa Kainuun kiinnostavuus puunjalostuksen investointikohteena kasvaa vakaampien ja volyymiltaan suurempien puuvirtojen ansiosta. Hyödyt metsäkone- ja kuljetusyrittäjille. Vakaan kysynnän tuoma hyöty metsänomistajille. Palveluterminaalien parempi työturvallisuus. Kainuun ja Ylä-Kainuun hakkuumahdollisuuksien, hakkuumäärien ja raakapuuvirtojen päivittämiseksi tässä työssä haastateltiin keskeisiä Kainuussa operoivia metsäalan toimijoita. Eri tahoilla on yhteinen näkemys siitä, että Ylä-Kainuun hakkuumahdollisuudet ovat kasvussa, mutta puun autokuljetus ylipitkillä matkoilla ja rautatiekuljetuksen tehottomuus syö voimakkaasti koko metsäsektorin kannattavuutta alueella. Raakapuuta myyvillä ja käyttävillä organisaatioilla oli yhteinen näkemys siitä, että Ämmänsaaren asema on liian ahdas ja raideratkaisuiltaan epäkelpo puutavaran tehokkaaseen lastauskäsittelyyn. Ämmänsaaren asemalla suuri osa puutavarasta joudutaan purkamaan ja erikseen nostamaan uudelleen auton päälle kun junanvaunuja lastataan. Tästä aiheutuu ylimääräinen 2 /k-m3 kustannus! Junavaunujen saanti on vaikeaa. Raakapuuterminaalialuevaihtoehdot: Hankkeen aikana raakapuuterminaalin sijoituspaikaksi kartoitettiin maastokatselmuksin useampia sijoitusvaihtoehtoja (Pesiö, Vääkiö, Ämmänsaaren aseman ja Pesiön aseman väliltä 4 paikkaa). Tässä vaiheessa Pöyryn selvityksessäkin mukana ollut Vääkiö asema ja Ämmänsaaren asema putosivat pois. Vääkiön ongelmana on alueen maaston mäkisyys ja siitä aiheutuva tilan puute. Mäkisyydestä ja Vääkiön rautatiesillan alikulkukorkeuden (4,2m) pienuudesta johtuen liikennöinti asemalle raskailla rekka-autoilla on erittäin haastavaa. Ämmänsaaren aseman ongelmana on asutuksen läheisyys ja tilan puute. Tarkempaan syyniin valittiin alustavien arvioiden perusteella Pesiön asema (vaihtoehto 1), Kurimo (ve 2), Siikaranta (ve 3) ja Pesiönlahti (Vähälä, ve 4). Raakapuuterminaalien sijoitusvaihtoehtojen luonnossuunnitelmat ovat raportin liitteenä. Tarkempien topografisen selvitysten (ortokuvat) ja niistä tehtyjen analyysien perusteella molemmat vaihtoehdot, Pesiön asema (ve 1) ja Pesiönlahti (Vähälä ve 4), ovat radan

9 PuukeS - Puuteollisuuden kehittäminen Suomussalmella profiilin ja maaperän korkeusasemien osalta mahdollisia vaihtoehtoja terminaalin sijoituspaikaksi. Ympäristöön ja maanomistusolosuhteisiin perustuvan tarkastelun tuloksena saatiin, että Pesiönlahden eli Vähälän seisakkeen (ve 4) alue on paras vaihtoehto raakapuuterminaalin sijoituspaikaksi. Paikan etuna ovat mm: Hyvät tieliikenneyhteydet; keskeinen sijainti 5-tien lähellä alueella vain kolme maanomistajaa: valtio ja kaksi yksityistä. lähellä ei ole asutusta selkeät laajentamisvarat valtion mailla terminaalialueelta junan liikkeellelähtösuuntaan on välittömästi alamäki helpottamassa kuormatun junan liikkeellelähtöä LIIKENNEVIRASTON VIERAILU 26.8 JA VIRASTON ESITYS MINISTERI RISIKOLLE Liikennevirasto esittää, että kunnossapitoa jatketaan nykyisellä tasolla. Mikäli vakiintuneet kuljetusmäärät kasvavat ylittäen vähäliikenteisen radan määritelmän tonnia, tulee korvausinvestointia arvioida uudelleen. Puutavaraterminaalin uudelleensijoittamista Ämmänsaaren keskustasta Vähän tai Pesiökylän alueelle tulee selvittää, sillä nykyinen kuormauspaikka ei mahdollista kuljetusmäärien kasvua nykyisestä. Hankkeen aikana tehdyissä ortokuvauksissa saatu topografinen aineisto on hyvää lähtöaineistoa, kun puuterminaalin suunnittelu alkaa. Liikenneviraston/Timo Välke kanssa pidettyjen neuvottelujen (joulukuu 2014) pohjalta voidaan olettaa, että suunnittelu ja toteutus ovat mahdollisia jo kuluvalla hallituskaudella v aikana. JATKOTOIMENPITEET Hankkeen päättymisen jälkeen PuuKurimon alueelle ollaan suunnittelemassa puuelementtitehdasta. Yrityshankkeiden etenemisen kannalta olisi tärkeää saada rakennusalan tuotteita ja palveluja tarjoavien yritysten koulutus-, tuotekehitys ja markkinointitarpeista lähtevä jatkohanke. Hankkeen puitteissa selvitettiin alustavasti mahdollisuus rakentaa puurakenteinen kevyen liikenteen silta voimalaitokselle johtavan kanavan yli viitostien viereen Ämmänsaaren keskusta-alueen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Maanomistajan eli Fortumin kanta asiaan on myönteinen. Tämä voitaisiin ottaa osaksi rakennusalan tuotteita ja palveluja tarjoavien yritysten koulutus-, tuotekehitys ja markkinointitarpeista lähtevää jatkohanke. Raakapuuterminaaliin ja koillisen ratahankkeeseen liittyen on valmisteilla jatkohanke, joka on tarkoitus käynnistää syksyllä 2015.

10 Suomussalmi PuuKurimon teollisuusalue

11 Suomussalmi * tähän lukuun sisältyy sekä pöytä että tuolitehdas. Tässä on hallitilaa 1330 m m 2 PuuKurimon teollisuusalue RAKENNUKSEN NIMI Ikihonka KÄYNTIOSOITE (lämmin) Vuokra/kk (alv 0%) (kylmä) RAK m3 RAKENNUS VUOSI ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS pöytätehdas Ikihongantie 1 * 3587 Pöytä, tuolitehdas kaukolämpö Ikihonka tuolitehdas Ikihongantie kaukolämpö LÄMMITYS TAPA LAITTEET OMISTUS VUOKRATTU/ VAPAA S salmen kunta Vapaa purunpoisto paineilma S salmen kunta vuokrattu Liimalevytehdas Puutie , Liimalevykomponentit kaukolämpö Talotehdas Puutie , Hirsitalojen valmistus kaukolämpö Kuivaamo ja konehalli Puutie , Puutavaran kuivaus kaukolämpö Puutavaran Puutavaran varastohalli Puutie 6 940, varastointi Saha Puutie 3 383, Kenttäsirkkelihalli Neliöhintoihin tulee käyttömaksut vuokran lisäksi. Ikihongan pöytä ja tuolitehdas kiinteistölle ei ole määritetty kiinteätä vuokraa, PetPine ja Puutuote, neliöhinta on 1,76 /m2. katso erillinen S salmen laiteluettelo kunta purunpoisto S salmen paineilma kunta S salmen kunta S salmen kunta S salmen kunta vapaa vapaa Konehalli vuokrattu, kuivaamot vapaat Jäteyritykselle vuokrattu vuokrattu biopolttoaine, teho??? raskas polttoöljy, teho???

12 Suomussalmi PuuKurimon teollisuusalue Vuokra/k RAKENNU ALKUPERÄINEN LÄMMITY RAKENNUKSEN NIMI KÄYNTIOSOITE (lämmin) k (alv 0%) (kylmä) RAK m3 S VUOSI KÄYTTÖTARKOITUS S TAPA LAITTEET OMISTUS S salmen Ikihonka pöytätehdas Ikihongantie 1 * 3587 Pöytä, tuolitehdas kaukolämpö kunta TU/ VAPAA Vapaa

13 Suomussalmi PuuKurimon teollisuusalue RAKENNUKSEN NIMI KÄYNTIOSOITE (lämmin) Vuokra/k k (alv 0%) (kylmä) RAK m3 RAKENNU S VUOSI ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS Ikihonka tuolitehdas Ikihongantie kaukolämpö LÄMMITYS TAPA LAITTEET OMISTUS purunpoisto S salmen paineilma kunta TU/ VAPAA vuokrattu

14 Suomussalmi PuuKurimon teollisuusalue RAKENNUKSEN NIMI KÄYNTIOSO(lämmin) Vuokra/k k (alv 0%) (kylmä) RAK m3 RAKENNU S VUOSI Liimalevytehdas Puutie , ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS Liimalevykomponentit LÄMMITYS TAPA LAITTEET OMISTUS katso S salmen kaukolämpö erillinen kunta VUOKRATTU/ VAPAA vapaa

15 Suomussalmi PuuKurimon teollisuusalue RAKENNUKSEN NIMI KÄYNTIOSOITE (lämmin) (kylmä) RAK m3 RAKENNUS VUOSI ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS LÄMMITYS TAPA LAITTEET OMISTUS S salmen kunta Talotehdas Puutie Hirsitalojen valmistus kaukolämpö paineilma VUOKRATTU/ VAPAA vapaa

16 Suomussalmi PuuKurimon teollisuusalue Vuokra/k ALKUPERÄINEN RAKENNUKSEN NIMI KÄYNTIOSO(lämmin) k (alv 0%) (kylmä) RAK m3 RAKENNUS VUOSI KÄYTTÖTARKOITUS LÄMMITYS TAPA LAITTEET OMISTUS S salmen Kuivaamo ja konehalli Puutie , Puutavaran kuivaus kaukolämpö kunta VUOKRATTU/ VAPAA Konehalli vuokrattu,

17 Suomussalmi PuuKurimon teollisuusalue RAKENNUKSEN Vuokra/k RAKENNU ALKUPERÄINEN NIMI KÄYNTIOSOITE (lämmin) k (alv 0%) (kylmä) RAK m3 S VUOSI KÄYTTÖTARKOITUS Puutavaran varastohalli Puutie 6 940, Puutavaran varastointi LÄMMITYS TAPA LAITTEET OMISTUS S salmen kunta VUOKRATTU/ VAPAA Jäteyritykselle vuokrattu

18 Suomussalmi PuuKurimon teollisuusalue RAKENNUKSEN NIMI KÄYNTIOSOITE (lämmin) Vuokra/k k (alv 0%) (kylmä) RAK m3 RAKENNUS VUOSI ALKUPERÄINEN KÄYTTÖTARKOITUS Saha Puutie 3 383, Kenttäsirkkelihalli LÄMMITYS TAPA LAITTEET OMISTUS S salmen kunta VUOKRATTU/ VAPAA vuokrattu