Virve Flinkkilä Aikuisten ja perheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Transkriptio

1 Päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistustyö sekä kokemusasiantuntijuuden käyttö palvelujen uudistustyössä - miten suuntaamme toimintaa kohti valtakunnallisia tavoitteita Virve Flinkkilä Aikuisten ja perheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

2 Teemani: Tähän mennessä tehtyä Lakien valmistelu ja strategiatyö Tavoitteita uudistustyössä

3 Aikuisten ja perheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö Virve Flinkkilä Täydentävä toimeentulotuki Kirsi Hellman Uusien asiakkaiden palvelut Teemu Liimatta Aikuisten ja perheiden suunnitelmallinen sosiaalityö Ann-Britt Knoblock Asumispalvelut häiveteksti Anne Mustaniemi Rikos- ja riitaasioiden sovittelu Tiina Snellman Sosiaalinen luototus Aikuisten PTA Ja perheiden ja aikuisten sosiaalineuvonta Nuorten sosiaalityö Liisa Kankkunen Patrik Silfverberg Täydentävän toimeentulotuen yksikkö Lapsiperheiden PTA Länsi-Vantaa Perhesosiaalityö Aikuisten sosiaalityö Länsi-Vantaa Asumisen sosiaaliohjaus MT-kuntoutujien ja asunnottomien asumisen tuki Koisorannan palvelukeskus Tuettu asuminen ja työtoiminta Lapsiperheiden PTA Itä-Vantaa Aikuisten sosiaalityö Itä-Vantaa MT-kuntoutujien asumisyksiköt Pähkinärinteen asumispalveluyksikkö Pyykuja ja Viidakkokuja

4 Mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uusimistyötä on tehty osana itsemääräämisoikeuksien vahvistamiseen liittyvää lainsäädäntötyötä

5 Itsemääräämisoikeuksia koskevan lainsäädännön valmistelu TAVOITTEET: Tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä siten, että itsemääräämisoikeudesta ja sen rajoittamisesta olisi kattavasti säädetty kaikkien sosiaalija terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden osalta. Tavoitteena on että uudistukset vähentävät tarvetta turvautua itsemääräämisoikeuden rajoituksiin. Miten tämä tehdään? moniammatillinen yhteistyö ja ennaltaehkäisevä työskentelytapa vahvistuvat palvelujen saatavuus paranee -> jokainen meistä osallistuu toiminnan kehittämiseen

6 Mitä itsemääräämislainsäädännön uudistuksella halutaan? Myös, mitä halutaan, kun uudistetaan mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöä: vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä turvata kaikille hoito ja huolenpito parantaa asiakkaiden ja henkilöstön oikeusturvaa erityisenä painopisteenä on ehkäistä ennalta niiden tilanteiden syntymistä, joissa rajoitustoimenpiteitä joudutaan käyttämään

7 Mitä halutaan mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistuksella? Mihin suuntaan halutaan palveluja ohjata tai kehittää? Sosiaalihuollossa joidenkin palvelujen osalta vahvempi oikeus palvelujen saamiseen kuin aiemmin Oikeutta ei käytännössä ole, jos oikeudesta ei tiedetä Terveydenhuollossa palvelupolut sen mukaisiksi kuin todellisuudessa ovat Todellinen yhdenvertaisuus edellyttää palvelujen käyttäjien yhdenvertaista huomioon ottamista Tiedetään että on asiakasryhmiä joilla on erityisiä vaikeuksia saada palveluja! Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjujen vahvistaminen Yhdessä tehtävät palvelukokonaisuudet Tarvitaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluja

8 Sosiaalihuoltolaki mielenterveysja päihdepalvelut Työryhmän suunnitelma KAIKILLE: mielenterveys- ja päihdetyön matalan kynnyksen palveluja ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä ASIAKKAILLE: liikkuvia mielenterveys- ja päihdepalveluja mielenterveystyön kuntouttavia palveluja päihdetyön kuntouttavia palveluja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja päihdehuollon asumispalveluja tukihenkilö- ja asiointiapua mielenterveys- ja päihdekuntoutujille

9 Mitä tapahtui? STM:ssä on jatkettu itsemääräämisoikeuslainsäädännön valmistelua tällä hallituskaudella. Käynnissä oleva valmistelu koskee laajalti eri asiakas- ja potilasryhmiä. Tarvittavat muutokset tehdään myös mielenterveys- ja päihdehuoltoa koskevaan lainsäädäntöön. Pohjalla on pitkä työryhmätyö, raportteja ja niistä pyydettyjä lausuntoja, valmistelu käynnistettiin virkamiesvalmisteluna. Itsemääräämisoikeuslakia (IMO) koskeva hallituksen esitys HE 108/2014 vp annettiin eduskunnalle Esitys raukesi hallituksen vaihtuessa. Kehitysvammalain itsemääräämisoikeutta koskevat muutokset tulivat voimaan Sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän tekemään ehdotuksensa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista sekä päihde- ja mielenterveyspalveluja koskeviksi säännöksiksi. Työryhmän toimikausi päättyi Lisäksi oli alatyöryhmiä, joista yksi mielenterveys- ja päihdepalveluja koskeva työryhmä. Ryhmä koostui sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoista. Ehdotus uudesta asiakas- ja potilaslaista sekä lastensuojelulain muutoksista oli lausunnolla Päihde- ja mielenterveyspalvelua ja hoitoa koskevat lakimuutokset eivät ole olleet lausunnolla. Lakikokonaisuuden valmistelu jatkuu nyt sosiaali- ja terveysministeriössä. Asiakas- ja potilaslakia sekä mielenterveys- ja päihdelainsäädännön muutoksia ei ehditä antaa eduskunnan käsittelyyn tällä hallituskaudella. Lastensuojelulakiin tehtävät itsemääräämisoikeutta vahvistavat muutokset ovat eduskunnan käsittelyssä.

10 Mielenterveysstrategiatyö Alkanut syksyllä 2018 Tavoitteena pitkän aikavälin strategisen ohjauksen väline vuoteen 2030 saakka: Lisäksi tänä aikana kukin hallitus laatii oman mielenterveysohjelmansa, jossa määritellään: hallituskauden mielenterveyspoliittiset painopisteet, toimeenpanon keinot ja välineet sekä toimenpiteiden seuranta Hallituskausittaisen mielenterveysohjelman tavoitteet ovat osa maakuntien ohjausta Ketkä tekevät: Nimetty ohjausryhmä ja työryhmä, jossa asiantuntijoita mukana sosiaali- ja terveydenhuollosta laajasti, valtio, kunnat, järjestöt, tutkimus Tavoite aikataululle: syksy 2019 kuulemiset ja lausuntokierros kevät 2020 uusi ohjelma Tärkeitä asiakirjoja: Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman loppuarvioinnin yhteydessä annetut kehittämisehdotukset WHO:n Euroopan mielenterveyden toimintasuunnitelma

11 Mielenterveyden tuen tarpeet koskettavat jokaista - Itseä ja läheisiä - Puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä - mielenterveys- ja päihdehäiriöiden ehkäiseminen ja hoitaminen ovat tehokkaimpia keinoja vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin, mutta myös yhteiskunnan kustannuksiin - Tarvitaan toimivat palvelut ja hoito- ja kuntoutuspolut - Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden kysymyksissä jos missä tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhdessä tekemistä -> Integroidut palvelut

12 Mielenterveysstrategia Hyvin laaja-alaisesti mietittyjä tavoitteita Kaksi kärkeä: Voimakkaasti ehkäisevää toimintaa ja mielenterveyttä tukevaa toimintaa painottava Laadukkaat palvelut kaikille tarvitseville: oikea-aikaisuus, integroidut palvelut. Kaikki ikäryhmät saavat toimivat palvelut: lapset, aikuiset, ikäihmiset

13 Mielenterveyttä tukeva ympäristö Kaikille mahdollisuus mielen hyvinvointiin ja hyviin arkiympäristöihin Jokaisen toimintaympäristö (hyvää oloa tuottavat tilat ja asuinympäristö) Koko suomalainen yhteiskunta Esimerkiksi: mielenterveysongelmia kohdanneet kokevat olevansa yhdenvertaisia ja osallisia yhteiskunnassa ja omassa yhteisössään mielenterveyden tuki on erityisen tärkeä elämänkulun nivelvaiheissa: varhaiskasvatus/koulu, opinnot/työ, sairausloma/työ, työ/eläkkeelle siirtyminen jne. näissä siirtymissä myös palvelujärjestelmälle on usein heikoimmillaan kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla ja pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla mielenterveys kohentuu yhtä hyväksi kuin väestöllä keskimäärin mielenterveyden häiriöihin liittyvä stigma ja syrjintä vähenee (vai poistuu?) Miten meistä jokainen voi vaikuttaa näihin?

14 Mielenterveyden ongelmia ehkäisevä toiminta Mielenterveydenongelmia ehkäistään niin peruspalveluissa kuin työpaikoillakin Peruspalveluissa: Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, sosiaali- ja terveydenhuollossa kaikilla työntekijöillä on mielenterveyskysymysten osaamista ja taitoja tukea ihmisten mielen hyvinvointia ja kykyä ehkäistä itsetuhoisia tekoja vaikeissa elämäntilanteissa Työpaikoilla on osaamista ja keinoja vähentää psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja lisätä työn voimavaratekijöitä Entä perheen ja työn yhdistäminen, työssäkäyvien hoivatyö: elämänkokonaisuus kuormittaa! Miten estämme sukupolvien yli siirtyviä ongelmia?

15 Kokemusasiantuntijat Tapa lisätä mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakaslähtöisyyttä Tavoitteena sekä lainvalmistelutyössä että strategiatyössä on mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaiden nykyistä suuremmat mahdollisuudet olla osallisina omien palvelujensa järjestämisessä sekä vaikuttaa palvelujen kenttään. Lakivalmistelussa mielenterveys- ja päihdepalvelujen työryhmä on esittänyt että sekä sosiaali- että terveydenhuoltolakiin tulisi pykälät siitä, että mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaille tulisi olla tarjolla kokemusasiantuntijoita ajatuksena on että mielenterveys- ja päihdepalvelut on suunniteltava, toteutettava ja arvioitava yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Kokemusasiantuntijatoiminta on lähtenyt ehkä liikkeelle enemmän psykiatrisen hoidon/ terveydenhuollon puolelta osallisuuden vahvistaminen, oma kuntoutuminen, ja jokaisen omat voimavarat käyttöön ajattelu on sosiaalihuollolle ominaista meille pitäisi olla helppoa ottaa kokemusasiantuntijat osaksi työyhteisöjämme.

16 Osallisuus ja työ Strategiatyössä on yhtenä tavoitteena: Osatyökykyisten työelämäosallisuus sekä työpaikkojen ja työterveyshuollon osaaminen kuntoutujien työkyvyn tukemisessa on lisääntynyt Tulee rakentaa polkuja työhön, toimintaan ja opiskeluun mielenterveys- ja päihdekuntoutujille: koulutus ja palkkatyö mielekäs tekeminen ja toiminta Tavoitteena osallisena yhteiskunnassa Työvoimapalvelujen reunaehdot eivät sovellu mielenterveyskuntoutujille Nykyistä enemmän mahdollisuuksia kokeilla työtä ja toimintaa Työvalmentajat siirtymävaiheeseen

17 Integroidut palvelut *sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteistyö Yhteinen palvelutarpeen arviointi sisältää myös hoidon tarpeen arvioinnin Maku-soteuudistus yhdistää myös kasvupalveluja, eli tässä tavoitteena tiiviimpi yhdessä tekeminen myös sinne opintojen ja työn suuntaan (osallisuus!) Strategian tavoitteet: Vaikuttavat hoito- ja kuntoutusmenetelmät ovat kattavasti käytössä ja lievien ja keskivaikeiden häiriöiden hoito toteutuu tarpeiden mukaisesti Vakavasti sairaille on toimiva kokonaisvaltainen palvelukokonaisuus, joka kattaa psykiatrisen ja päihdehoidon sekä somaattisen hoidon, kuntoutuksen, asumisen, työn, muun mielekkään toiminnan ja osallisuuden yhteiskuntaan

18 Mielenterveyspalv elut: helppo pääsy ja kohtuuhintaisuus *sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteistyö ja Yhteinen, monialainen palvelutarpeen arviointi *ammattitaitoiset, vaikuttavat palvelut *asiakasryhmän pienet tulot, köyhyys: asiakasmaksuja, lääkekustannuksia, elämä toimeentulotuen varassa (pk-seudulla asumiskustannukset aiheuttaa riippuvuutta toimeentulotuesta) *kunnioittava kohtaaminen

19 Kiitos