Mitäs lähdit, tyhmä tyttö. Miten kirjallisuuden avulla voidaan käsitellä seksuaalisen väkivallan kokemuksia?

Transkriptio

1 Mitäs lähdit, tyhmä tyttö. Miten kirjallisuuden avulla voidaan käsitellä seksuaalisen väkivallan kokemuksia? SEMINAARI SEKSUAALISEN VÄKIVALLAN NYKYTUTKIMUKSESTA, Helsinki Sanna Karkulehto Kirjallisuus Jyväskylän yliopisto

2 Sanna Karkulehto: Seksin mediamarkkinat, Gaudeamus Katja Kettu & Krista Petäjäjärvi (toim.): Pimppini on valloillaan. Naisiin kohdistuva seksuaalinen vallankäyttö, WSOY 2012.

3 Pussy Riot Kaikki luennossa esitetyt kuvat ja kirjallisuussitaatit on poistettu.

4 Nykykulttuurin ja median pornoistuminen luvun vaihde länsimaissa suurten, koko seksuaalisuuden historiaan vaikuttaneiden muutosten aikaa. Median pornoistumisen lisäksi sukupuolittunut, etenkin naisiin ja lapsiin kohdistettu seksuaalinen väkivalta näkyy nykymediassa enemmän kuin ennen. Sekä seksuaalisuus että seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta ovat olleet kulttuurisesti pitkään tabuja aiheita. Ne ovat olleet yhteisöissä voimakkaasti kontrolloituja mutta juuri sen vuoksi samalla myös kiehtovia ja kiihottavia katsomisen ja fantasioinnin kohteita. Kulttuurin väkivaltaistuminen: näkyy naisiin kohdistuvan väkivallan ja seksuaalisen väkivallan lisäksi muun muassa homovihamielisten (ja esim. nais ja maahanmuuttajavihamielisten) puheiden yleisenä lisääntymisenä.

5 Nuoriin tyttöihin kohdistuvaa vihapuhetta netissä Nämä horot ovat yhteiskunnan alinta saastaa. Ei tuo 14 v enää mikään lapsi ole, vaan kylmäpäinen laskelmoiva bisnesnainen. Aikuisen miehen iskeminen on tytöille saavutus, josta kehuskellaan kavereille. Nyt pissikset eivät enää ole riippuvaisia viikkorahoista. Ei enää huolta siiderin, röökin ja uusien stringien riittävyydestä! ( hdistelevat+teinityttoja+.html)

6 Seksuaalinen väkivalta Väkivalta, ja aivan erityisesti seksuaalinen väkivalta, on voimakkaasti sukupuolittunutta. Tilanteen yksipuolisuus karua: seksuaalisen väkivallan tekijät ovat edelleen pääsääntöisesti miehiä. Seksuaaliseen väkivaltaan liittyvä sukupuolittuneisuus näkyy myös yleisessä suhtautumisessa siihen. Naiset mielletään seksuaalista väkivaltaa koskevissa keskusteluissa helposti uhreiksi ja kohteiksi. Vrt. Märta Tikkanen: Miestä ei voi raiskata (Män kan inte våldtas 1975)

7 Seksuaalinen hyväksikäyttö ja väkivalta kirjallisuudessa Viime vuosina seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä on alettu entistä enemmän tarkastella ja esittää myös kriittisesti siten, ettei kritiikki vesity väkivallan kuvaamisella sitä estetisoiden ja erotisoiden tai alastoman naiskehon esittelyillä. Tällainen seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan kriittinen tarkastelu näyttää toimivan tehokkaasti taiteessa ja aivan erityisesti kirjallisuudessa, jossa asioiden visualisointi jää pitkälti lukijalle.

8 Helena Sinervo 2009: Tykistönkadun päiväperho Kira Poutanen 2001: Ihana meri => kulttuurin väkivaltaistuminen Hilkka Ravilo 1997: Mesimarjani, pulmuni, pääskyni Marja Kyllönen 1997: Lyijyuuma Leena Lehtolainen 1997: Kuoleman spiraali Maria Peura 2001: On rakkautes ääretön Hanna Hauru 2006: Muuttoliike Heli Slunga 2007: Jumala ei soita enää tänne Asko Sahlberg 2007: Siunaus Marja Björk 2008: Posliini Heidi Jaatinen 2010: Ei saa katsoa aurinkoon => pedofilia, insesti Leena Leskinen 2003: Huhtikuun puutarha Marika Uskali 2004: Hopeanorsu Riikka Pulkkinen 2007: Raja => Opettajan ja oppilaan välinen suhde Leila Simonen 1998: Naisen kosto; 1999 Mustaa samettia Anja Snellman 2007: Lemmikkikaupan tytöt Jari Tervo 2011: Layla => pedofilia, prostituutio

9 Anja Snellman 1997: Pelon maantiede; 2001 Safari Club Sofi Oksanen 2008: Puhdistus; 2011 Liian lyhyt hame Leena Lander 2003: Käsky Katja Kettu 2011: Kätilö => Seksuaalinen hyväksikäyttö, alistaminen, raiskaus Essi Henriksson 2007: Ilmestys Oksanen, Sofi 2005: Baby Jane => Kaupallinen seksi, prostituutio

10 Kirjallisuus projekti pahaa vastaan Kirjallisuuden ja taiteen suojassa ihminen voi luontevasti laskeutua kielen taa, jopa varjojen maailmaan, moraaliseen helvettiin ja syvälle pahuuteen. (Tarmo Kunnas 2008) Kirjallisuus ja taide tarjoavat ihmisille kanavan käsitellä pahuuteen liittyviä negatiivisia ilmiöitä ja tunteita sekä niissä koettuja tunnetiloja, kuuluivatpa ne sitten uhrille tai tekijälle. Taiteen kautta ihmiset voivat siis simuloida asioita ja tunteita, joita he eivät ole välttämättä itse tunteneet eivätkä kokeneet tai joita he eivät voi mitenkään ymmärtää eivät sen enempää uhrien kuin tekijöidenkään näkökulmista. Pahuuteen tutustuminen taiteen ja kirjallisuuden avulla voi olla paitsi omaa kokemuspiiriä laajentava ja syventävä, empatiakykyä kasvattava ja ikään kuin elämän traagisuuteen ja traumaattisuuteen sekä kärsimykseen harjaannuttava elämys, myös puhdistava ja terapeuttinen kokemus.

11 Traumaattisista kokemuksista selviytymisen on havaittu olevan helpompaa ja todennäköisempää, jos koettua ja siihen liittyviä tunteita puetaan sanoiksi. Seksuaalisen väkivallan muistelemisessa, työstämisessä ja siitä kertomisessa on kuitenkin ongelmansa: seksuaalisuuden sanallistamista leimaa kulttuurissamme visuaalisesti voimakas, heteronormatiivisesti värittynyt pornografinen kuvasto, joka läpäisee lähes kaikki seksuaalisuutta kuvailevat kertomukset (Hänninen 1994), ja tämä näkyy myös kerrottaessa seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai väkivallasta. Kaunokirjallisuudessa seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kriittisesti tarkastelevat kertomukset näyttävät kuitenkin toimivan myös seksuaalisuutta koskevien traumaattisten kokemusten muistelun, työstämisen ja haltuunottamisen apuna. Kirjallisuus tarjoaa lukijoilleen mahdollisuuden rakentaa tarinoita, jotka pystyvät palauttamaan seksuaalisen [hyväksikäytön ja] väkivallan kohteille heidän ruumiillisen arvokkuutensa ja henkisyytensä (Ronkainen 2008, 63).

12 Luettavaa: Bacon, Henry 2010: Väkivallan lumo. Elokuvaväkivallan kauheus ja viihdyttävyys. Helsinki: Like. Heinämaa, Sara & Sari Näre (toim.) 1995: Pahan tyttäret. Sukupuolitettu pelko, viha ja valta. Helsinki: Gaudeamus. Hänninen, Jorma 1994: Seksitarinan pornografinen käsikirjoitus: minä sain, olen siis mies. Teoksessa J. P. Roos & Eeva Peltonen (toim.): Miehen elämää. Kirjoituksia miesten omaelämäkerroista. Helsinki: SKS, Karkulehto, Sanna 2011: Seksin mediamarkkinat. Helsinki: Gaudeamus. Kettu, Katja & Krista Petäjäjärvi (toim.) 2012: Pimppini on valloillaan. Naisiin kohdistuva seksuaalinen vallankäyttö. Helsinki: WSOY. Kunnas, Tarmo 2008: Paha. Mitä kirjallisuus ja taide paljastavat pahuuden olemuksesta. Jyväskylä: Atena. Näre, Sari & Suvi Ronkainen (toim.) 2008 : Paljastettu intiimi. Sukupuolistuneen väkivallan dynamiikkaa. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Prince, Stephen 2003: Classical Film Violence. Designing and Regulating Brutality in Hollywood Cinema, New Brunswick: Rutgers University Press. Ronkainen, Suvi 2008: Intiimi loukkaus ja haavoittuvuus. Seksuaalisen väkivalta ja pornografisoivat narratiivit. Teoksessa Sari Näre & Suvi Ronkainen (toim.): Paljastettu intiimi. Sukupuolistuneen väkivallan dynamiikkaa. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, Žižek, Slavoj 2009: Violence. Six Sideways Reflections. London: Profile Books.

13 Kiitos