Mielestäni ei ole nuorten asioita ja aikuisten asioita, vaan kaikkien yhteisiä asioita.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielestäni ei ole nuorten asioita ja aikuisten asioita, vaan kaikkien yhteisiä asioita."

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Innovaatiopalvelut Nuorisopalvelut Mielestäni ei ole nuorten asioita ja aikuisten asioita, vaan kaikkien yhteisiä asioita vuotiaiden jyväskyläläisten näkemyksiä omista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksistaan Alkukartoitus Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Laura Hokkanen Tanja Räty

2 Sisällys 1. Johdanto Päiväkoti on olemassa sen takia, että lapset voi oppia Näkemyksiä päiväkodista Päiväkodin kummallisuuksia Lasten ja aikuisten paikka Ideoita päiväkodin kehittämiseen Alakoululaisten näkemyksiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Arvio omista mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa Arviot lasten mahdollisuuksista vaikuttaa yleensä Kokemus mielipiteen huomioon ottamisesta Mihin on voinut vaikuttaa? Lasten mielipiteiden kuunteleminen Jyväskylässä Mihin alakoululaiset haluaisivat vaikuttaa? Mitä kautta omia mielipiteitä voi tuoda esille ja vaikuttaa? Vaikuttamismahdollisuus voisi tulla lähemmäs nuoren luo Omien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien arviointia Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yleensä Jyväskylän kaupungissa Nuoret osallistujina Tavat vaikuttaa Jyväskylän kaupungin toimintaan ja palveluihin Kokemus vaikuttamisesta Millä tavoin haluaisit olla mukana vaikuttamassa? Mitkä ovat nuoria koskevia asioita Jyväskylän kaupungissa? Mihin nuoret haluavat vaikuttaa ja onko vaikuttamismahdollisuuksissa kehitettävää? Yhteenveto

3 1. Johdanto Millainen paikka on päiväkoti ja miksi siellä käydään? Miten lapset näkevät aikuisen roolin? Onko 5-6 vuotiailla ajatuksia oman päiväkotinsa kehittämiseen? Entäpä alakouluikäiset? Voivatko lapset vaikuttaa heitä koskeviin asioihin? Miten lasten mielipiteitä kuunnellaan Jyväskylässä? Miten nuoret näkevät omat mahdollisuutensa saada äänensä kuuluviin? Mitä ovat nuoria koskevat asiat? Miten nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tulisi Jyväskylässä kehittää? Jyväskyläläisten lasten ja nuorten näkemyksiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista sekä kartoitettiin marraskuusta 2010 helmikuuhun 2011 välisenä aikana. Kartoitukset eivät ole keskenään täysin verrattavissa vaan jokaisessa kartoituksessa on jo laatimisvaiheessa huomioitu vastaajien ikätaso. Ikätason huomioimista kuvaa esimerkiksi se, että nuorille suunnatussa kyselyssä kartoitettiin nuorten näkemyksiä osallistumisesta ja vaikuttamisesta kaupungin toimintaan ja palveluihin, kun alakouluikäisten kyselyssä omista vaikuttamismahdollisuuksista kysyttiin yleisemmällä tasolla. Tähän päädyttiin siksi, että alakouluikäiset eivät välttämättä tiedä, mitä kunnan toimintaan ja palveluihin kuuluu, eikä vastaajia haluttu ohjata liikaa kysymällä vain tietyistä palveluista. Kokonaisuutena kartoitukset muodostavat näkemyksen siitä miten osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvät taidot karttuvat iän myötä. Päiväkotien kartoitukset toteutettiin välisenä aikana haastattelemalla lapsia tarinamenetelmän avulla. Haastatteluihin osallistui 53 lasta, viidestä eri päiväkodista. Alakouluikäisten sähköinen kysely koetuista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista toteutettiin , lisäksi muutamalle koululle annettiin mahdollisuus vastata vielä viikolla 12. Vastauksia 6 13-vuotiailta koululaisilta saatiin yhteensä Nuorten näkemyksiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kartoitettiin Sähköiseen kyselyyn vastasi vuotiasta jyväskyläläistä. Jyväskylän kaupunki valmistelee vuoden 2011 aikana Lasten ja nuorten osallisuuden monialaisen kaupunkiohjelman. Ohjelmatyön tavoitteena on kartoittaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa Jyväskylän kaupungin palveluissa sekä nostaa esiin mahdollisia vaikuttamista tukevia toimenpide-ehdotuksia. Kyselyistä ja haastatteluista saatuja tietoja käytetään lasten ja nuorten osallisuuden monialaisen kaupunkiohjelman suunnittelussa. Päiväkoti-ikäisten, alakouluikäisten ja nuorten kyselyiden tulokset raportoidaan tässä raportissa erillisinä, mutta tuloksia peilataan toisiinsa yhteenvedossa. 2

4 2. Päiväkoti on olemassa sen takia, että lapset voi oppia Päiväkoti-ikäisten kysely toteutettiin välisenä aikana haastattelemalla lapsia tarinamenetelmän avulla. Lapsille luettiin tarina, jonka kautta lapset pystyivät pohtimaan sekä tuomaan julki omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Kohderyhmä oli haastava mietittäessä osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia kaikissa kaupungin palveluissa ja siksi kartoitus rajattiin selkeästi palveluna päiväkotiin ja on tämän vuoksi hyvin erilainen kuin alakoululaisille ja sitä vanhemmille nuorille teetetyt kartoitukset. Päiväkotikartoitukseen osallistui 53 lasta, viidestä eri päiväkodista ympäri Jyväskylää. Vastaajista 52 % oli tyttöjä ja 48 % poikia. Iältään vastaajat olivat 5-6 -vuotiaita. Lastenohjaaja -opiskelija Camilla Posa työsti kartoituksesta päättötyönsä Jyväskylän kristilliselle opistolle. Tarinaan liittyvien kysymysten avulla pyrittiin saamaan selville millainen rooli lapsella on päiväkodissa, onko 5-6 -vuotiaalla lapsella kehittämisideoita omaan ympäristöönsä ja häntä koskeviin asioihin sekä millainen rooli aikuisella on lapsen näkökulmasta. Kartoituksessa lapsille esitettiin tarinan lukemisen jälkeen neljä kysymyspatteristoa ja alla olevat taulukot on koottu esitetyistä kysymyksistä sekä kysymysten vastauksista. 2.1 Näkemyksiä päiväkodista Täällä nukutaan, leikitään ja tehdään kaikkea kivaa. Kysymyksistä ensimmäinen kartoitti, että mikä paikka on lasten mielestä päiväkoti. Lapset saivat mainita niin monta asiaa kuin keksivät. Ensimmäisen kysymyksen vastauksista 74 % liittyi toimintaan ja tekemiseen. Vastauksista voidaan päätellä että lapsen rooli päiväkodissa on toimijan, aktiivisen osapuolen rooli. Lapset kertovat lukevansa, liikkuvansa, jumppaavansa ja leikkivänsä päiväkodissa. Lapset oppivat uusia asioita, niin aikuisten opettamina kuin elämään yleensäkin liittyen esimerkiksi päivän rutiineista, arvoista ja käytöstavoista. Taulukko 1. Mikä päiväkoti on? Mitä täällä on? Mitä täällä tehdään? 1. Mikä päiväkoti on? Mitä täällä on? Mitä täällä tehdään? Mainintoja kpl Piirtäminen/askartelu/muovailu/maalaus 16 Leikkiminen (roolileikit ja leluleikit) 14 Talviset leikit 8 Nukkari 7 Ulkoilu 6 Pelaaminen 6 Ruokailu 4 Lukeminen 4 Kuuntelu 3 Aamu- ja päiväpiirit 3 Tehtävät 3 Muut kommentit 11 3

5 Täällä voi piirtää, lukea, leikkiä kotista ja sitten haetaan kotiin. Voi tehdä lumiukon talvella. Me tehtiin lumimopo. Opetellaan hiihtämään, saa pelailla. Voi leikkiä rauhallisesti, pitää olla kiltti, totella aikuisia. Ei saa heitellä leluja. Pitää ottaa yksi lelu kerrallaan. Joskus mennään retkelle. 2.2 Päiväkodin kummallisuuksia Jos aikuinen leikkis lapsen kanssa. Seuraavaksi pohdittiin, että mikä lapsista päiväkodissa on kummallista ja mitä lapsen on päiväkodissa vaikea ymmärtää. Kummalliset asiat liittyivät usein uuden oppimiseen (20%) tai itselle ei niin mieluisiin asioihin. Vastausten erilaisuus kertoi siitä, että mitään tiettyä yksittäistä kummallista asiaa ei ollut poimittavissa vaan asiat olivat hyvin erilaisia. Toisaalta nämä vastaukset kertoivat myös paljon siitä miten paljon lapset aistivat asioita. Taulukko 2. Mikä täällä päiväkodissa on kummallista? Mitä sellaista kummaa täällä tapahtuu mitä on vaikea ymmärtää? 2. Mikä täällä päiväkodissa on kummallista? Mitä sellaista kummaa täällä tapahtuu mitä on vaikea ymmärtää? Mainintoja kpl Lukeminen/kirjoittaminen/laskeminen/aakkoset 12 Kiusaaminen/nimittely 5 Nukkari/nukkuminen 5 Sää, ukkonen, lumi, aurinko 5 Ruokailu 3 Kalenterihetket 3 Vessassa käynti 3 Muut kommentit 23 Kun pitää aina mennä piiriin tai ulos tai istumaan. Tyhmintä on nukkuminen. Täällä ei pitäisi rikkoa tavaroita. Kun kaikki melkein riehuu ja on villejä ja yksi höpisee mun korvaan nukkarissa. Kopisee jokin, kummalliset äänet 2.3 Lasten ja aikuisten paikka Jos ei olis näitä päiväkoteja ja kouluja niin lapset menis töihin mukaan. Seuraavassa kysymyspatteristossa mietittiin päiväkodin olemassa olon syytä ja aikuisten roolia toiminnassa. Lasten mielestä aikuiset olivat tärkeä osa päiväkodin toimintaa ja erityisesti huolenpito (40 %) ja opettaminen (23 %) olivat aikuisten tehtäviä. Aikuisia pidettiin sääntöjen laatijoina ja niiden noudattamisesta kiinnipitäjinä. 4

6 Taulukko 3. Miksi päiväkoti on olemassa? Miksi lapset ja aikuiset on päiväkodissa? Mitä aikuiset tekevät päiväkodissa? 3. Miksi päiväkoti on olemassa? Miksi lapset ja aikuiset on päiväkodissa? Mitä aikuiset tekevät päiväkodissa? Mainintoja kpl Aikuiset huolehtivat lapsista vanhempien ollessa 19 töissä Aikuiset opettavat (käytöstapoja, lukemista yms.) 12 Nukkuminen 4 Aikuiset komentaa 3 Aikuiset leikkii ja pelaa lasten kanssa 3 Aikuiset antaa ruokaa 2 Muut kommentit 9 Kun aikuiset menee töihin, niin lapset menee päiväkotiin oppimaan asioita. Opettajat opettaa niin, että meistä tulee hyväkäytöksisiä aikuisia. Täällä on siksi aikuisia, kun lapset ei osaa käyttäytyä. Sekaan oli mahtunut yksi erilainen idea roolien vaihtamisesta. Että ois nurinkurinpäivä. Lapset nukuttais aikuiset, syötäis mukeista ja juotais lautasilta. 2.4 Ideoita päiväkodin kehittämiseen Haarniskat Hauskempien asioiden ideoiminen ei tuottanut lapsille ongelmia. Lasten toiveet olivat hyvin konkreettisia ja usein pieniä asioita, joko välineiden hankkimista (31 %) tai toimintatapoihin vaikuttamista (29 %). Taulukko 4. Jos saisitte toivoa, niin mitä toivoisitte, että päiväkodissa olisi vielä hauskempaa? 4. Jos saisitte toivoa, niin mitä toivoisitte, että päiväkodissa olisi vielä hauskempaa? Mainintoja kpl Lisää leluja, ulkoilu ja liikuntavälineitä 30 Leikkiminen ja vapaa tekeminen 22 Karkki ja raha 12 Ei tarvitsisi nukkua 5 Ei tarvitsisi tehdä tehtäviä 3 Tietokone 2 Oikeita eläimiä 3 Muut kommentit 26 Lasten mielessä oli esimerkiksi tällaisia välinetoiveita: Että täällä olis legorakennusohjeita, että voisi rakentaa. Kesäjuttuja, semmosia teräviä lapioita. Ois kivaa jos talvellakin vois keinua. Kun meillä on täällä keinut, mutta talvella ei voi keinua. 5

7 Ajatuksia päiväkodin sisustamiseen: Musta ois kiva, että päiväkoti olis viidakko. Päiväkoti olis eri näköinen. Nukkari ja tuo toinen huone. Toiveita toimintaan liittyen: Ulkona saa tehdä ihan mitä vaan. Lumiukkoja! Saisi aina pelata jalkapalloa ja joskus leikkiä taisteluleikkejä. Sais syödä herkkuja. Jokainen saisi tuoda oman lemmikin päiväkotiin. Että mummot ja papat tulis tänne. 6

8 3. Alakoululaisten näkemyksiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Alakouluikäisille jyväskyläläisille suunnattu kysely koetuista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista toteutettiin , lisäksi muutamalle koululle annettiin mahdollisuus vastata vielä viikolla 12. Vastauksia 6 13-vuotiailta koululaisilta saatiin yhteensä Nuorten kyselyyn verrattuna lähestymistapa osallistumiseen ja vaikuttamiseen oli lasten kyselyssä erilainen: nuorilta tiedusteltiin vaikuttamismahdollisuuksia ja kiinnostusta vaikuttaa suhteessa kaupungin palveluihin ja toimintaan, kun taas lasten kyselyssä tiedusteltiin vaikuttamismahdollisuuksia yleensä. Tämä ratkaisu on perusteltu, sillä alakouluikäisille kaupungin tarjoamat palvelut ja toiminta ovat vielä varsin jäsentymättömiä, eikä kyselyssä haluttu ohjata vastauksia määrittelemällä kysymykset koskemaan vain tiettyjä kaupungin palveluja. Tähän päädyttiin siksi, että kyselyllä haluttiin selvittää mihin lapset haluavat vaikuttaa ja osallistua, rajaamatta asiakokonaisuuksia jo valmiiksi. Vastanneista tyttöjä oli 51,3 % ja poikia 48,7 %. Kyselyyn vastanneet olivat 6 13-vuotiaita. Kuva 1. Ikä, % vastanneista (N=1813) vuotta 0,5 7 vuotta 9,3 8 vuotta 13,6 9 vuotta 16,3 10 vuotta vuotta 20,5 12 vuotta 16,8 13 vuotta 4 Alakoululaisten kyselyn tuloksia on tarkasteltu kahdessa ikäluokassa, 6 9-vuotiaiden ikäluokassa (n. 40 % vastanneista) ja vuotiaiden ikäluokassa (n. 60 % vastanneista). Taustamuuttujana on tarkasteltu lisäksi osallistumista oppilaskunnan hallitukseen ja / tai lasten parlamenttiin. Vastanneista noin 14 % ilmoitti olevansa mukana oppilaskunnan hallituksessa ja / tai lasten parlamentissa. 7

9 3.1 Arvio omista mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa Aina ei vaan kaikkeen voi valitettavasti vaikuttaa vaikka kuinka haluaisikin ja se on vain hyväksyttävä elämän matkalla Jyväskylän alakoululaisilta pyydettiin arvioimaan omia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Kuva 2. 1 Arvioi omia mahdollisuuksiasi osallistua ja vaikuttaa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mielipiteitäni kysytään minua koskevissa asioissa (esim. kotona, koulussa, harrastuksissa) (N=1821) 6,5 28,6 64,9 Mielipiteeni otetaan huomioon minua koskevissa päätöksissä (N=1803) 8,4 18,7 73 eri mieltä en osaa sanoa Jos haluan muuttaa tai parantaa jotain asiaa, tiedän, kenelle voin siitä kertoa jotta asialle tapahtuu jotakin (N=1806) 7 21,8 71,1 samaa mieltä Voin vaikuttaa itseäni koskeviin asioihin (N=1757) 6,3 17,2 76,5 Valtaosa vastanneista alakouluikäisistä arvioi, että mielipidettä kysytään itseä koskevissa asioissa (esimerkiksi kotona, koulussa ja harrastuksissa). Väittämän kanssa täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä oli noin 65 % vastanneista. 29 % ei osannut sanoa ja vain noin 6 % vastanneista koki, ettei omaa mielipidettä kysytä. Samoin suurin osa vastanneista, 73 %, oli samaa mieltä väitteen mielipiteeni otetaan huomioon minua koskevissa päätöksissä kanssa. Tämän väitteen kohdalla en osaa sanoa - vastanneita oli 19 % ja 8 % koki, ettei mielipidettä oteta huomioon. Kyselyssä kartoitettiin, onko alakoululaisille selkeää se, kenen kautta asioita voi lähteä viemään eteenpäin. Väitteen jos haluan muuttaa tai parantaa jotain asiaa, tiedän, kenelle voin siitä kertoa jotta asialle tapahtuu jotakin kanssa samaa mieltä oli noin 71 % vastanneista. Noin 22 % ei osannut vastata kysymykseen, ja 7 % vastanneista ei tiennyt, kenen kautta asioita voisi lähteä viemään eteenpäin. Alakoululaisten näkemykset siitä, voivatko he vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, olivat varsin positiivisia. Tätä mieltä oli noin kolme neljästä vastanneesta, 77 %. Alakoululaisista vain 6 % koki, ettei voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. 17 % ei osannut arvioida väitettä. 1 Kuviossa vastausvaihtoehdot täysin eri mieltä ja jokseenkin eri mieltä on yhdistetty vaihtoehdoksi eri mieltä, samoin jokseenkin samaa mieltä ja täysin samaa mieltä -vastaukset on yhdistetty luokaksi samaa mieltä. 8

10 Nuoremman ikäluokan, 6 9-vuotiaiden vastaajien, arviot omista vaikuttamismahdollisuuksista olivat selvästi positiivisia, mutta keskiarvoltaan hieman alempia verrattuna vanhemman ikäluokan, vuotiaiden arvioihin. Tämä selittyy osaksi sillä, että nuoremmassa ikäluokassa vastattiin useammin en osaa sanoa, kun taas hieman vanhemmille väitteiden arvioiminen oli helpompaa. Tarkasteltaessa tuloksia oppilaskunnan hallitukseen ja / tai lasten parlamenttiin osallistumisen kautta ovat osallistuvien alakoululaisten arviot muita vastanneita hieman parempia oppilaskunnan hallitukseen ja/tai lasten parlamenttiin osallistuvat myös vastasivat muita harvemmin en osaa sanoa. Kuva 3. Arvioi omia mahdollisuuksiasi osallistua ja vaikuttaa (keskiarvot) Mielipiteitäni kysytään minua koskevissa asioissa (esim. kotona, koulussa, harrastuksissa) 3,9 3,8 Mielipiteeni otetaan huomioon minua koskevissa päätöksissä Jos haluan muuttaa tai parantaa jotain asiaa, tiedän, kenelle voin siitä kertoa jotta asialle tapahtuu jotakin 4,1 3,9 4,2 4 mukana oppilaskunnan hallituksessa /lasten parlamentissa muut Voin vaikuttaa itseäni koskeviin asioihin 4,2 4,1 3.2 Arviot lasten mahdollisuuksista vaikuttaa yleensä Olen saanut vaikuttaa uuteen kouluun Omien vaikuttamismahdollisuuksien lisäksi kyselyssä kartoitettiin alakoululaisten näkemyksiä lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista yleensä. 9

11 Kuva 4. 2 Miten arvioit lasten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yleensä, % vastanneista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Aikuiset kuuntelevat mitä lapsilla on sanottavana (N=1794) 9 13,8 77,2 Lasten mielipiteet otetaan huomioon (esim. koulussa, harrastuksissa, omassa asuinympäristössä) (N=1792) Lapset ja aikuiset päättävät yhdessä lapsia koskevista asioista (N=1784) 6,9 9,4 18,2 17,6 74,9 73 eri mieltä en osaa sanoa samaa mieltä Lapset voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin (N=1777) 11,2 21,5 67,3 Kyselyyn vastanneet alakoululaiset kokevat, että aikuiset kuuntelevat mitä lapsilla on sanottavana. Täysin samaa mieltä tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa oli 77 % vastanneista. 14 % ei osannut sanoa ja 9 % oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että aikuiset eivät kuuntele, mitä lapsilla on sanottavana. Kolme neljästä vastanneesta, 75 %, oli sitä mieltä, että lasten mielipiteet otetaan huomioon, esimerkiksi koulussa, harrastuksissa ja omassa asuinympäristössä. 18 % vastasi en osaa sanoa ja 7 % vastanneista alakoululaisista oli väitteen kanssa eri mieltä. Alakoululaisten kyselyyn vastanneista valtaosa kokee, että lapset ja aikuiset päättävät yhdessä lapsia koskevista asioista. Väitteen kanssa samaa mieltä oli 73 % vastanneista, eri mieltä 9 %. En osaa sanoa -vastausvaihtoehdon valitsi 18 % vastanneista. Yleisesti kokemus lasten vaikuttamismahdollisuuksista heitä koskeviin asioihin on hyvä: 67 % vastanneista oli jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä väitteen lapset voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin kanssa. 22 % vastanneista ei osannut ottaa kantaa väitteeseen ja 11 % oli väitteen kanssa jokseenkin tai täysin eri mieltä. Kahden ikäluokan välisessä vertailussa vastausten keskiarvot ovat lähellä toisiaan, 6 9- vuotiaiden ikäluokassa hieman paremmat kuin vuotiaiden joukossa. Tosin vanhemman ikäluokan arvio lasten vaikuttamismahdollisuuksista heitä koskeviin asioihin oli parempi kuin nuoremman. Oppilaskunnan hallituksessa ja / tai lasten parlamentissa mukanaolevien ja muiden vastaajien vastausten keskiarvoissa ei ollut juurikaan eroja osallistuvat lapset tosin vastasivat hieman muita harvemmin en osaa sanoa. Selkein ero näiden kahden ryhmän välillä oli väitteen lapset voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin kohdalla: tässä oppilaskunnan hallituksessa ja / tai lasten parlamentissa mukana olevien vastausten keskiarvo oli 4, muiden 3,8. 2 Kuviossa vastausvaihtoehdot täysin eri mieltä ja jokseenkin eri mieltä on yhdistetty vaihtoehdoksi eri mieltä, samoin jokseenkin samaa mieltä ja täysin samaa mieltä -vastaukset on yhdistetty luokaksi samaa mieltä. 10

12 3.3 Kokemus mielipiteen huomioon ottamisesta En ole vaikuttanut mutta tulen vaikuttamaan! Alakoululaisilta tiedusteltiin myös, onko mielipide otettu huomioon jos on yrittänyt vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Vastanneista yli puolet, noin 56 %, koki, että mielipide on joskus otettu huomioon, muttei aina. Vastanneista 29 % arvioi, että on todella voinut vaikuttaa asioihin ja että mielipide on otettu huomioon. 13 % vastasi, ettei ole pyrkinyt vaikuttamaan ja 3 % oli sitä mieltä, ettei mielipidettä ole otettu huomioon. Ikäluokkia vertailtaessa vanhemman ikäluokan keskuudessa koettiin nuorempaa useammin, että on todella voinut vaikuttaa asioihin ja mielipide on otettu huomioon (10 13-vuotiaista 30 %, 6 9-vuotiaista 26 %). Nuorempi ikäluokka koki puolestaan vanhempaa useammin (61 % - 52 %), että mielipide on joskus otettu huomioon, muttei aina vuotiaista 15 % ja vuotiaista 10 % kertoi, ettei ole pyrkinyt vaikuttamaan. Molemmista ikäluokista noin 3 % arvioi, ettei mielipidettä ole otettu huomioon. Kuva 5. Jos olet yrittänyt vaikuttaa itseäsi koskeviin asioihin, onko mielipiteesi otettu huomioon? % vastanneista Mielipidettäni ei ole otettu huomioon. 1,2 3 mukana oppilaskunnan hallituksessa /lasten parlamentissa Mielipiteeni on joskus otettu huomioon, muttei aina. 52,8 56,6 muut Olen todella voinut vaikuttaa asioihin ja mielipiteeni on otettu huomioon. 31,3 28,1 En ole pyrkinyt vaikuttamaan. 14,6 12,3 Oppilaskunnan hallituksessa ja / tai lasten parlamentissa mukana olevat arvioivat muita useammin voineensa todella vaikuttaa asioihin. Tosin heistä muita vastaajia isompi osa on kokenut, ettei ole pyrkinyt vaikuttamaan. 3.4 Mihin on voinut vaikuttaa? Vastaus oli jyrkkä ehkä Vastaajia pyydettiin kertomaan esimerkkejä niistä asioista, joihin on voinut vaikuttaa. Selkeästi eniten mainintoja keräsi vaikuttaminen omiin harrastuksiin siihen, mitä haluaa harrastaa sekä harrastuksen sisältöön. Monessa vastauksessa kerrottiin myös 11

13 vaikuttamisesta kouluasioihin, esimerkiksi uuden koulun välineisiin, istumapaikkoihin luokassa tai luokan sääntöihin. Esimerkiksi kun oppilaskunnan hallitus kysyi kerran mitä kouluissa voisi parantaa niin moneen asiaan pääsi kaikki vaikuttamaan Tulevan koulun ulkoiluvälineet, sisustus Vastauksissa tuotiin esiin myös kotona perheen asioihin vaikuttaminen sekä perheen ostoksiin ja hankintoihin vaikuttaminen. Vastanneet ovat päässeet vaikuttamaan esimerkiksi lomakohteen valintaan, oman huoneen sisustamiseen tai lemmikkieläimen hankintaan. Vaikuttamisen paikkoina mainittiin myös mm. mitä ruokaa syödään, omaan pukeutumiseen ja ulkonäköön vaikuttaminen, sekä viikkoraha. Arkiasioihin jotka koskevat minua ja perheen yhteisiin päätöksiin. Vastanneet kertoivat myös voivansa vaikuttaa oman vapaa-ajan viettoon, kavereiden valintaan, kotiintuloaikoihin ja nukkumaanmenoaikoihin. Äiti ja isä kuuntelevat minua ja yhdessä päätetään asioista. Kodin säännöistä sovitaan yhdessä. Olen saanut valita harrastukseni. Lisäksi moni vastaajista huomautti, että aina voi vaikuttaa omaan käyttäytymiseen ja sen kautta vaikkapa ympäristön siisteyteen tai koulukiusaamiseen. Olen voinut vaikuttaa omaan terveyteen, yleisiin päätöksiin miten hoidan asiat kotona tai koulussa tai yleensäkkin, mutta aina ei vaan kaikkeen voi valitettavasti vaikuttaa vaikka kuinka haluaisikin ja se on vain hyväksyttävä elämän matkalla. Osa vastaajista myös kertoi, ettei ole pyrkinyt vaikuttamaan tai ettei osaa tarkemmin määritellä, mihin on voinut vaikuttaa: En muista että olisi vaikuttanut itseäni koskeviin asioihin ainakaan kovin usein. En ole vaikuttanut mutta tulen vaikuttamaan! 3.5 Lasten mielipiteiden kuunteleminen Jyväskylässä Hiukan kouluruokailuun kyselyjen kautta Alakoululaisia pyydettiin vielä arvioimaan, miten lasten mielipiteitä kuunnellaan Jyväskylässä tietyissä kysymyksissä. 12

14 Kuva 6. Jyväskylässä lasten mielipiteitä kuunnellaan % vastanneista 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % kouluasioissa (N=1782) 2,8 4,9 24,4 39,2 28,7 huonosti melko huonosti harrastuksiin ja harrastusmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa (N=1779) 22,8 23,8 36,1 35,3 en osaa sanoa melko hyvin hyvin oman asuinalueen asioissa, esimerkiksi ympäristön siisteyteen ja leikkipuistoihin liittyvissä asioissa (N=1771) 7 10, ,3 18,4 Vastanneista noin 68 % arvioi, että Jyväskylässä kuunnellaan lasten mielipiteitä kouluasioissa melko hyvin tai hyvin. Noin 24 % ei osannut arvioida asiaa, ja 8 % vastanneista koki, että lasten mielipiteitä kouluasioissa kuunnellaan melko huonosti tai huonosti. Valtaosan vastanneista (noin 71 %) kokemus oli, että harrastuksiin ja harrastusmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa lapsia kuunnellaan Jyväskylässä melko hyvin tai hyvin. 24 % ei osannut sanoa, kuullaanko lapsia tässä asiassa, ja 5 % arvioi lasten mielipiteitä kuunneltavan melko huonosti tai huonosti. Alakoululaisten kyselyyn vastanneiden arvio lasten mielipiteiden kuuntelemisesta oman asuinalueen asioissa, esimerkiksi ympäristön siisteyteen ja leikkipuistoihin liittyvissä asioissa, oli selvästi heikompi kuin kouluun ja harrastuksiin liittyvissä asioissa vaikkakin myös tällä kohtaa pääosin positiivinen: vastanneista lähes puolet, 48 %, arvioi, että lasten mielipiteitä oman asuinalueen asioissa kuunnellaan melko hyvin tai hyvin. 35 % vastasi en osaa sanoa ja 17 % vastanneista koki, että Jyväskylässä lasten mielipiteitä oman asuinalueen asioissa kuunnellaan melko huonosti tai huonosti. Kahden ikäluokan vertailussa nuoremman ikäluokan (6 9-vuotiaat) arviot lasten mielipiteiden kuuntelemisesta kouluasioissa ja oman asuinalueen asioissa olivat hieman paremmat kuin vanhemman (10 13-vuotiaat). Vanhempi ikäluokka puolestaan arvioi lasten mielipiteitä kuunneltavan harrastuksiin liittyvissä asioissa positiivisemmin kuin nuoremmat. Oppilaskunnan hallituksessa ja / tai lasten parlamentissa mukana olevien arviot lasten mielipiteiden kuuntelemisesta Jyväskylässä olivat keskiarvoiltaan jokaisen asian kohdalla hieman korkeammat kuin muiden vastanneiden. 13

15 3.6 Mihin alakoululaiset haluaisivat vaikuttaa? No kaikkiin mahdollisiin mihin itsensä mielestä haluaa tai voi Alakouluikäisiä vastaajia pyydettiin kertomaan, millaisiin asioihin he haluaisivat vaikuttaa. Avoimissa vastauksissa tietyt teemat nousivat selkeästi esiin: kouluun, ympäristöön, harrastuksiin ja kouluruokaan liittyviin asioihin halutaan kyselyn perusteella vaikuttaa erityisen paljon. Ympäristöön liittyvinä asioina kyselyyn vastaajat toivat esiin erityisesti (leikki-)puistojen siisteyden ja roskaamisen vähentämisen. Leikkipuistoihin toivottiin siisteyden lisäksi erilaisia välineitä. Myös luonnonsuojelu tuotiin esiin. Lisäksi vastaajat kertoivat toivovansa vaikuttaa oman asuinympäristönsä asioihin. Erityisesti erilaisiin ympäristöön liittyviin asioihin esim. puiston kuntoon tai minkään puistikon päälle ei rakennettaisi kerrostaloja tai parkkialueita. Haluaisin vaikuttaa luonnonsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin, siihen, ettei tulisi ilmastonmuutosta ja ihmisillä olisi ruokaa ja vettä joka puolella maailmaa --- Oman asuinalueen ulkoilupaikkojen määrään, leikkipuistojen kuntoon ja laitteisiin Kouluasioihin vaikuttaminen keräsi kyselyssä reippaasti mainintoja, esimerkiksi koulupäivän pituus, tuntien sisällöt, välineet ja koulun ja luokkien viihtyvyys olivat asioita, joihin vastaajat haluaisivat vaikuttaa. Kylmä talvi näkyi vastauksissa moni toivoi pakkasrajaa koululle ja erityisesti välituntien ulkona viettämiselle. Kouluasioihin. Kouluun vaikuttavissa asioissa esim. välituntipihan viihtyvyys jne. Kouluun liittyvistä asioista kouluruoka nousi ehdottomasti esille asiana, johon halutaan vaikuttaa. Kouluruokailuun!!! Mielestäni keittäjän pitäisi valmistaa ruoka itse keittiöllä. Ruoan kuljettaminen on typerää ja turhaa touhua. Kaikkein eniten vihaan perunoita jotka oppilaat voisivat kuoria itse ihan helposti. Vastaajat toivoivat vaikuttamismahdollisuutta sekä harrastuksiin että harrastuksissa. Täsmennyksinä mainittiin, että saisi harrastaa, mitä haluaa sekä valita, milloin on omia harrastuksia ja onko harkkoihin pakko mennä. Erilaisia harrastusmahdollisuuksia toivottiin vastauksissa lisää, mm. rullalautapuistoja, hyppytorneja ja uimahallia. Haluaisin vaikuttaa harrastukseen niin ettei harjoituksia olisi niin paljon. Siihen, että lapsilla olisi enemmän aikaa leikkiä. Lisäksi monessa vastauksessa toivottiin vaikuttamismahdollisuuksia yleensä kotiasioihin ja kodin hankintoihin (esim. matkat, lemmikkieläimet). Nukkumaanmeno- ja kotiintuloajat olivat myös asioita, joita vastauksissa mainittiin. Kun äiti tekee ruokaa, nukkumaan meno, ulkoilu, herääminen. Useissa vastauksissa kerrottiin, että haluaisi vaikuttaa kaikkiin itseä koskeviin asioihin tai yhteisiin asioihin. Vaikuttamista ajateltiin paikoin hyvin laaja-alaisesti, sillä osa vastanneista kertoi haluavansa vaikuttaa yleisesti ihmisten ja eläinten hyvinvointiin, lasten oikeuksiin ja turvallisuuteen. Kaikkeen TIETYSTI! 14

16 Turvallisuuteen kaduilla ja kodin ympäristössä (keskustassa) Haluaisin vaikuttaa köyhyyteen ja kurjuuteen. Kouluruokaan. Moni vastaajista toivoi voivansa vaikuttaa (koulu-)kiusaamisen vähentämiseen. Muutamassa vastauksessa toivottiin, että itseä ja lapsia yleensä kuunneltaisiin. Että kaikilla on hyvä olla. Kuunnellaan toisia enemmän ja olisi vähemmän ilkivaltaa. Että kaikkia kuunnellaan ja ketään ei kiusata Osa vastaajista koki, että tällä hetkellä ei ole asioita, joihin haluaisi vaikuttaa. Monessa vastauksessa ei myöskään osattu sanoa, mihin haluaisi vaikuttaa. Toistaiseksi en mihinkään! Saan vaikuttaa tarpeeksi, en haluaisi ottaa vielä enempää vastuuta. 3.7 Mitä kautta omia mielipiteitä voi tuoda esille ja vaikuttaa? Suun kautta Alakoululaisia pyydettiin kertomaan, mitä kautta he voivat tuoda omia mielipiteitään esille ja vaikuttaa. Noin joka neljäs vastaajista nimesi vaikuttamiskanavakseen vanhemmat, kodin tai perheenjäsenet. Yleisesti aikuinen mainittiin monissa vastauksissa. Lisäksi moni lapsista nosti esiin, että vaikuttaminen ja mielipiteiden esille tuominen lähtee omasta itsestä sekä siitä, että sanoo ja toimii. Sanomalla: hei! minä olen erimieltä tästä. Voin kertoa esimerkiksi oman mielipiteeni jostain harrastuksesta ja voin sillä vaikuttaa siihen, että alan harrastaa sitä. Melko usein vastaaja löysi vaikuttamiskanavakseen jonkun koulun henkilökunnasta. Eniten mainintoja sai opettaja (lähes jokainen koulun henkilökuntaan liittyvistä vastauksista viittasi opettajaan), muita tällaisia aikuisia olivat rehtori, avustaja, ruokalan henkilökunta, vahtimestari/ valvoja, kuraattori ja terveydenhoitaja. Vastauksissa nostettiin esiin oppilaskuntatoiminta, myös Lasten parlamentin toiminta mainittiin. Kertoa sille joka on oman luokan oppilaskunnan jäsen. Osa vastanneista lapsista nosti esiin, että vapaa-ajalla vaikuttamiskanavana toimivat valmentajat, kerhon ohjaajat, harrastusten vetäjät tai jälkkärin ohjaajat. Ystävät mainittiin osassa vastauksista. Erilaiset viestintävälineet ja yleisesti viestintä mainittiin myös kanavana, jonka kautta omia mielipiteitä voi tuoda esiin ja vaikuttaa. Eniten mainintoja sai internet (lähes puolet viestintään liittyvistä vastauksista viittasi internetiin), mutta muita nimettyjä välineitä olivat sanomalehdet, televisio, tämäntyyppiset kyselyt sekä kirjoittamalla ja sähköpostilla lähestyminen. Internetistä mainittiin erityisesti facebook-sivusto. Voin lähettää meiliä ja kirjeitä, pyytää muita kaltaisiani lapsia mukaan mielipiteiden esille ottoon sekä pyytää jotain aikuista toimittamaan esimerkiksi lomakkeen vastaavalle henkilölle. 15

17 Osa lapsista mainitsi vaikuttamiskanavakseen jonkun muunlaisen kanavan ja näitä olivat mm. reissuvihko, ympäristöraati, yleinen tilaisuus, koulun aloitelaatikko, kaupunki, päättäjät, seurakuntavaalit, valtio, presidentti ja jumala...koulussa on myös aloitelaatikko. Harrastuksiin liittyvissä asioissa voin ottaa yhteyttä valmentajaan. Huomioitavaa on se, että noin joka kahdeksas vastanneista mainitsi, ettei tiedä mitä kautta omia mielipiteitä voi tuoda esille ja vaikuttaa. Muutama vastanneista oli myös sitä mieltä, että ei voinut vaikuttaa mitään kautta. En tiedä! Meitä lapsia/ nuoria ei kuunnella tarpeeksi ja jos aikuisille sanoo jotain he eivät kuuntele!! 16

18 4. Vaikuttamismahdollisuus voisi tulla lähemmäs nuoren luo Nuorten näkemyksiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kartoitettiin sähköiseen kyselyyn vastasi vuotiasta jyväskyläläistä. Nuorten kyselyyn vastanneista 50,4 % oli naisia ja 49,6 % miehiä. Vastanneista lähes kolmannes ilmoitti iäkseen 15 vuotta; eniten vastauksia saatiinkin yläkouluikäisiltä eli vuotiailta, joita vastanneista oli hieman noin 70 %. Ikäluokittain suurin edustus oli vuotiaista, joita oli kaikista vastanneista noin 86 % vuotiaita oli 9 % ja vuotiaita 5 %. Iän lisäksi taustamuuttujina on tarkasteltu osallistumista jonkin vaikuttajaryhmän toimintaan. Vaikuttajaryhmällä tarkoitetaan tässä esimerkiksi nuorisovaltuustoa, oppilaskuntaa, järjestöä, poliittista puoluetta tai muuta ryhmää. Lisäksi vastauksia tarkasteltiin niiden, jotka ilmoittivat, etteivät ole kiinnostuneita vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin sekä muiden vastanneiden välillä. Kaikista vastanneista noin 14 % on mukana jonkin vaikuttajaryhmän toiminnassa. Vaikuttajaryhmän toiminnassa mukana on hieman enemmän naisia (n. 58 %) kuin miehiä (n. 43 %). Myös niistä vastaajista, jotka ilmoittivat, etteivät ole kiinnostuneita vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin noin 6 % kuitenkin osallistuu jonkin vaikuttajaryhmän toimintaan - osallistuminen ei siis välttämättä tarkoita kiinnostusta kaupungin asioista. Muiden vastaajien joukossa oli selvästi enemmän osallistuvia: tästä ryhmästä lähes 20 % ilmoitti olevansa mukana jonkin vaikuttajaryhmän toiminnassa. Ryhmää, joka vastasi kohdassa kuusi jotain muuta kuin en ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan voidaan kutsua potentiaalisiksi osallistujiksi tästä joukosta 71 % ei ole mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa. Ikäluokittain tarkastellessa vaikuttajaryhmiin osallistuvia oli enemmän ylemmissä ikäluokissa. Kuva 7. Oletko mukana jonkin vaikuttajaryhmän toiminnassa? % vastanneista (N=692) Kyllä 14,3 En 76,4 En osaa sanoa 9,2 17

19 4.1 Omien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien arviointia --- Että jos jotain asiaa aletaan yhdessä ajaa, siitä voi myös syntyä jotain. Kuva 8. 3 Arvioi omia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiasi % vastanneista (N=692) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mielipiteitäni kuunnellaan minua koskevissa asioissa 15,1 16,6 68,2 Tiedän, millä tavoin voin vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin Voin mielestäni vaikuttaa itseäni koskeviin asioihin Jyväskylän kaupungissa 42 45,3 36,4 36,7 21,5 18 eri mieltä en osaa sanoa samaa mieltä Minulla on mahdollisuus esittää mielipiteitäni kunnan päättäjillä 50,5 34,8 14,6 Kyselyyn vastanneita nuoria pyydettiin arvioimaan omia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan. Vastanneet arvioivat, että heidän mielipiteitään kuunnellaan heitä koskevissa asioissa esimerkiksi koulussa, kotona ja harrastusten parissa: jokseenkin samaa tai samaa mieltä väittämän kanssa oli 68 % vastanneista. Noin 15 % koki, ettei mielipiteitä kuunnella. Kysyttäessä, voiko vastaaja mielestään vaikuttaa itseään koskeviin asioihin Jyväskylän kaupungissa, olivat arviot huomattavasti kriittisempiä. Vastanneista vain 18 % koki voivansa vaikuttaa, 45 % arvioi, ettei voi vaikuttaa. Nuorten arviot mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa kaupungin toimintaan olivat melko kriittisiä myös muiden väittämien kohdalla. Vastanneista noin 22 % oli jokseenkin samaa tai täysin samaa mieltä väitteen tiedän, millä tavoin voin vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin kanssa. 42 % vastaajista arvioi, ettei tiedä, ja 36 % vastasi en osaa sanoa. Vastanneista vain 15 % oli samaa mieltä väitteen minulla on mahdollisuus esittää mielipiteitäni kunnan päättäjille. 51 % arvioi, ettei tätä mahdollisuutta ole. 35 % vastanneista ei osannut arvioida väittämää. Ikäluokkia vertailtaessa näyttää, että nuorimman ikäluokan arviot omista mahdollisuuksistaan osallistua ja vaikuttaa olivat hieman positiivisemmat kuin vanhemmilla. Tosin nuorimmassa ikäluokassa oli muita enemmän en osaa sanoa -vaihtoehdon valinneita vastaajia. Vaikuttajaryhmien toiminnassa mukana olevien vastaajien ja muiden vastaajien arvioita vertailtaessa vaikuttajaryhmien toimintaan osallistuvat arvioivat mahdollisuuksia vaikuttaa selvästi positiivisemmin kuin ne, jotka eivät vaikuttajaryhmissä ole mukana. Tosin vaikuttajaryhmiin osallistuneistakin vain noin kolmannes, 31 %, arvioi voivansa vaikuttaa itseään koskeviin asioihin Jyväskylän kaupungissa. 3 Kuviossa vastausvaihtoehdot täysin eri mieltä ja jokseenkin eri mieltä on yhdistetty vaihtoehdoksi eri mieltä, samoin jokseenkin samaa mieltä ja täysin samaa mieltä vastanneet on yhdistetty luokaksi samaa mieltä 18

20 Kuva 9. Voin mielestäni vaikuttaa itseäni koskeviin asioihin % vastanneista (N=692) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa 15,2 22,2 31,3 23,2 8,1 Ei mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa 25,1 21,9 37,6 12,3 3 täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä en osaa sanoa jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä Ei osaa sanoa, onko mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa 26,6 17,2 37,5 12,5 6,2 4.2 Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet yleensä Jyväskylän kaupungissa Nuoret pitäisi ottaa huomioon kaupungin tulevaisuutta suunnitellessa. Mielestäni nykyisellään sitä ei tapahdu tarpeeksi. Kuva Miten arvioit nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia yleensä Jyväskylän kaupungissa, % vastanneista (N=692) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Jyväskylän kaupungissa kuullaan nuoria 28,6 37,4 34 Kaupungin päättäjät pitävät nuoria varteenotettavina keskustelukumppaneina 35 48,1 17 Kaupungissa on toimivia vaikuttamiskanavia nuorille Nuoret voivat vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin 22 30, , ,4 eri mieltä en osaa sanoa samaa mieltä Jokainen, joka haluaa, voi vaikuttaa kaupungin toimintaan 38,5 36,3 25,3 Kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta saa helposti tietoa 34,3 42,3 23,4 4 Kuviossa vastausvaihtoehdot täysin eri mieltä ja jokseenkin eri mieltä on yhdistetty vaihtoehdoksi eri mieltä, samoin jokseenkin samaa mieltä ja täysin samaa mieltä vastanneet on yhdistetty luokaksi samaa mieltä 19

21 Omien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäksi kyselyssä pyydettiin arvioimaan nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Jyväskylän kaupungissa yleensä. Vastauksille on tyypillistä se, että ne keskittyvät arviointiasteikon keskelle: vastatuin vaihtoehto jokaisen väittämän kohdalla on en osaa sanoa. Näin ollen väittämien kanssa samaa mieltä olevien ja eri mieltä olevien prosentuaalinen määrä on usean väittämän kohdalla hyvin samansuuruinen. Vastanneista 34 % kokee, että Jyväskylän kaupungissa kuullaan nuoria. Noin 29 % on puolestaan eri mieltä väitteen Jyväskylän kaupungissa kuullaan nuoria kanssa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös väittämää kaupungin päättäjät pitävät nuoria varteenotettavina keskustelukumppaneina tämän kanssa eri mieltä oli noin 35 % vastanneista, samaa mieltä 17 %. Lähes puolet vastaajista, 48 %, vastasi kuitenkin en osaa sanoa. Vastaajilta tiedusteltiin myös näkemyksiä nuorten vaikuttamiskanavista. Noin 37 % arvioi, että kaupungissa on toimivia vaikuttamiskanavia nuorille, 22 % oli eri mieltä. Jälleen useimmin vastattiin en osaa sanoa vaikuttamiskanavista tietämättömiä oli 41 % vastanneista. Arviot siitä, voivatko nuoret vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin, menivät melko tasan positiivisen ja kriittisen pään välillä: 29 % vastanneista koki, että nuoret voivat vaikuttaa, 31 % puolestaan arvioi, etteivät nuoret voi vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin. Vastatuin vaihtoehto myös tämän väittämän kohdalla oli en osaa sanoa, jonka valitsi 40 % vastanneista. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin mielipidettä vaikuttamismahdollisuuksista yleensä, ei vain nuorten kohdalla. 25 % vastanneista oli samaa mieltä väitteen jokainen, joka haluaa, voi vaikuttaa kaupungin toimintaan kanssa. Erimielisiä oli 39 % vastanneista ja 36 % ei osannut sanoa mielipidettä asiasta vastausten perusteella siis näkemykset nuorten vaikuttamismahdollisuuksista olivat verraten hieman parempia kuin kenen tahansa mahdollisuuksista vaikuttaa. Noin joka kolmas vastaajista, 34 %, oli eri mieltä väitteen kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta saa helposti tietoa kanssa. 23 % kyselyyn vastanneista koki tiedonsaannin helpoksi, 42 % ei osannut arvioida väittämää. Taustamuuttujien kautta arvioita tarkastellessa nuorimman ikäluokan (12 17-vuotiaat) arvioiden keskiarvot ovat kahta vanhempaa ikäluokkaa (18 23-vuotiaat ja vuotiaat) parempia; tämä tosin johtuu pitkälti siitä, että nuorimman ikäluokan vastauksissa en osaa sanoa -vaihtoehtoa on valittu huomattavasti useammin kuin vanhempien. Vaikuttajaryhmissä mukana olevien vastaajien arvioissa en osaa sanoa -vaihtoehtoa on puolestaan valittu vähemmän kuin muiden vastaajien joukossa: vaikuttajaryhmän toiminnassa mukana olevat ovat siis ottaneet väittämiin selkeämmin kantaa, puolesta tai vastaan. Arviot osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Jyväskylän kaupungissa ovat tällä ryhmällä yleisesti ottaen hieman parempia kuin muilla esimerkiksi 51 % vaikuttajaryhmän toiminnassa mukana olevista arvioi, että kaupungissa on toimivia vaikuttamiskanavia nuorille, kun muista vastaajista näin arvioi noin 34 %. On syytä kuitenkin huomata, että myös vaikuttajaryhmissä toimivien nuorien näkemykset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista yleensä ovat melko pessimistisiä, vaikkakin vähän parempia kuin muilla vastaajilla: heistä 37 % arvioi, ettei jokainen, joka haluaa, voi vaikuttaa kaupungin toimintaan. Vaikuttajaryhmiin osallistuneista nuorista 47 % oli sitä mieltä, ettei kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta saa helposti tietoa. Kun taas vertaillaan vastauksia niiden välillä, jotka ilmoittivat kyselyssä, etteivät ole kiinnostuneita vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin ja muiden vastanneiden 20

22 välillä, ei-kiinnostuneiden vastaajien arviot nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ovatkin hieman parempia kuin muiden. Tosin tämän joukon arvioissa on vastattu muita useammin en osaa sanoa. Ne, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan tai osallistuvat arvioivat mahdollisuuksia selvästi kriittisemmin. 4.3 Nuoret osallistujina Luulemme niin helposti ettei meitä kuunnella, vaikka todellisuudessa emme vain tiedä miten vaikuttaa Jyväskyläläisiltä nuorilta kysyttiin myös näkemystä itsestään osallistujana. Kuva 11. Mikä seuraavista kuvaa sinua parhaiten? % vastanneista (N=692) osallistun ja vaikutan kaupungin toimintaan ja palveluihin sekä niitä koskevaan päätöksentekoon 4,2 osallistun silloin, kun koen jonkin tietyn asian sitä vaativan 19,7 haluaisin vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin, mutta en tiedä, miten 18,1 en ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin 39,5 ei mikään edellisistä 18,6 Vastanneista lähes 40 % ilmoitti, ettei ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin. Noin joka viides, 20 %, kertoi osallistuvansa silloin, kun kokee jonkin tietyn asian sitä vaativan. 18 % kyselyyn vastanneista haluaisi vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin, muttei tiedä miten. Vain noin neljä prosenttia vastanneista koki osallistuvansa ja vaikuttavansa kaupungin toimintaan ja palveluihin sekä niitä koskevaan päätöksentekoon. Nuorimman ikäluokan joukossa eniten vastauksia keräsi vaihtoehto en ole kiinnostunut vaikuttamaan (43 % vastanneista). Kahden vanhemman ikäluokan tyypillisin vastaus oli osallistun silloin, kun koen jonkin tietyn asian sitä vaativan. Vanhemmissa ikäluokissa en ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin -vaihtoehdon valinneiden osuus oli pienempi (18 23-vuotiaista 14,1 % ja vuotiaista 22,9 %) kuin nuorimman ikäluokan. 21

23 Kuva 12. Mikä seuraavista kuvaa sinua parhaiten? % vastanneista (N=692) osallistun ja vaikutan kaupungin toimintaan ja palveluihin sekä niitä koskevaan päätöksentekoon 1,7 3,1 18,2 osallistun silloin, kun koen jonkin tietyn asian sitä vaativan 15,3 29,7 36,4 Mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa haluaisin vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin, mutta en tiedä, miten 7,8 15,2 19,8 Ei mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa en ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin 16,2 37,5 44 Ei osaa sanoa, onko mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa ei mikään edellisistä 14,1 19,1 21,9 Ne vastaajat, jotka kertoivat olevansa mukana jonkin vaikuttajaryhmän toiminnassa, vastasivat ymmärrettäväsi muita vähemmän kohtaan en ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin kuitenkin 16 % heistä arvioi näin. Tyypillisin vastaus vaikuttajaryhmien toimintaan osallistuvien joukossa oli osallistun silloin, kun koen jonkin tietyn asian sitä vaativan (36 %). Niistä vastanneista, jotka eivät ole mukana jonkin vaikuttajaryhmän toiminnassa noin joka viides 20 % valitsi vaihtoehdon haluaisin vaikuttaa kaupungin toimintaan ja palveluihin, mutta en tiedä, miten. Tämä potentiaalisten aktiivisten joukko on siis melko suuri! 4.4 Tavat vaikuttaa Jyväskylän kaupungin toimintaan ja palveluihin Vaikuttamiskeinoja voisi tuoda esille muuallakin kuin kaupungin sivuilla Nuorten osallisuuskyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan, millä tavoin he ovat pyrkineet vaikuttamaan Jyväskylän kaupungin palveluihin. Vastaajalla oli mahdollisuus valita useampi kuin yksi vaihtoehto. 22

24 Kuva 13. Oletko pyrinyt vaikuttamaan Jyväskylän kaupungin toimintaan ja palveluihin seuraavilla tavoilla? Mainintojen määrät (N=692) en ole pyrkinyt vaikuttamaan 390 verkkoyhteisöjen kautta (esim. Facebook, irc-galleria) 153 vaikuttajaryhmän kautta (esim. oppilaskunta, nuorisovaltuusto) 144 äänestämällä 119 antamalla suoraa palautetta (esim. mielipidekirjoittelu, palaute) 116 järjestötoiminnan kautta 68 suoran kansalaistoiminnan kautta (esim. mielenosoitukset) 56 avointen keskustelutilaisuuksien kautta 38 verkkovaikuttamisella (esim. Aloitekanava) 37 jollakin muulla tavoin, miten? 37 lautakuntien kautta 34 puoluetoiminnan kautta 31 ottamalla yhteyttä luottamushenkilöön tai viranhaltijaanviranhaltijaan 31 Selkeästi eniten mainintoja sai en ole pyrkinyt vaikuttamaan -vaihtoehto. Toiseksi eniten mainintoja keräsi vaikuttamaan pyrkiminen verkkoyhteisöjen kautta, kolmanneksi erilaisten vaikuttajaryhmien kautta. Äänestämällä ja antamalla suoraa palautetta (esim. mielipidekirjoittelu, palaute) on pyritty myös vaikuttamaan. Muina käytettyinä vaikuttamistapoina vastaajat mainitsivat mm. adressit ja mielipiteiden kertomisen kysyttäessä. Ikäluokkia vertailtaessa vuotiaat valitsivat useimmin en ole pyrkinyt vaikuttamaan - vaihtoehdon. Yli 18-vuotiailla vastatuin vaihtoehto oli äänestämällä vaikuttamaan pyrkiminen. Toiseksi eniten mainintoja sai verkkoyhteisöjen kautta vaikuttamaan pyrkiminen. Vanhempien ikäluokkien kärkeen nousivat myös vaihtoehdot en ole pyrkinyt vaikuttaman ja järjestötoiminnan kautta vaikuttaminen. Vaikuttajaryhmien toimintaan osallistuvat nuoret antoivat eniten mainintoja vaikuttajaryhmän kautta vaikuttamaan pyrkimiselle, verkkoyhteisöjen kautta vaikuttamiselle sekä äänestämiselle. Ne vastaajat, jotka eivät ole mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa mainitsivat useimmin, etteivät ole pyrkineet vaikuttamaan. Toiseksi eniten mainintoja tässä ryhmässä keräsi verkkoyhteisöjen kautta vaikuttamaan pyrkiminen. Niiden vastanneiden joukossa, jotka ilmoittivat, etteivät ole kiinnostuneita vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin eniten mainintoja sai en ole pyrkinyt vaikuttamaan - 23

25 kohta. Myös tästä vastaajajoukosta on kuitenkin myös pyritty vaikuttamaan: mainintoja keräsivät verkkoyhteisöjen kautta vaikuttaminen ja vaikuttajaryhmän kautta vaikuttaminen. 4.5 Kokemus vaikuttamisesta En ole vielä vaikuttanut mitenkään, mutta ehkä joskus Vastanneista 16 % koki, että omaa mielipidettä ei ole otettu huomioon silloin, kun on pyrkinyt vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin. 17 % arvioi, että osallistumisella on todella voinut vaikuttaa ja noin nelisen prosenttia vastanneista koki, että on todella voinut vaikuttaa. Valtaosa kysymykseen vastanneista, 63 %, ei ole pyrkinyt vaikuttamaan. Kuva 14. Jos olet pyrkinyt vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveuihin, koetko, että mielipiteesi on otettu huomioon? koen, että mielipidettäni ei ole otettu huomioon 13, koen, että osallistumisella on ollut toisinaan vaikutusta koen, että olen todella voinut vaikuttaa asioihin 3,2 5 13,3 16,1 26,7 23, vuotiaat vuotiaat vuotiaat en ole pyrkinyt vaikuttamaan 38,3 33,3 67 Ikäluokista nuorimman joukossa en ole pyrkinyt vaikuttamaan -vaihtoehdon valinneiden lukumäärä oli suurempi kuin kahdessa vanhemmassa ikäluokassa. Vanhempien ikäluokkien arviot mielipiteiden huomioon ottamisesta olivat kriittisempiä kuin nuorilla: iän myötä vaikuttamisen kokemuksia sekä positiivisia että negatiivisia on kerääntynyt enemmän. Vaikuttajaryhmän toiminnassa mukana olevien kokemukset vaikuttamisesta olivat muita parempia: 40 % heistä kokee, että osallistumisella on ollut toisinaan vaikutusta, 10 % taas koke todella voineensa vaikuttaa asioihin. Toisaalta tästäkin ryhmästä noin joka viides (21 %) arvioi, ettei mielipidettä ole otettu huomioon. 24

26 Kuva 15. Jos olet pyrkinyt vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveuihin, koetko, että mielipiteesi on otettu huomioon? % vastanneista (N=644) koen, että mielipidettäni ei ole otettu huomioon 15 16,7 20,7 koen, että osallistumisella on ollut toisinaan vaikutusta 13,6 13,3 40,2 Mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa Ei mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa koen, että olen todella voinut vaikuttaa asioihin 2,2 9,8 8,3 Ei osaa sanoa, onko mukana vaikuttajaryhmän toiminnassa en ole pyrkinyt vaikuttamaan 29,3 61,7 69,1 Vastaajista ne, jotka eivät ole kiinnostuneita vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin, eivät useimmin ole pyrkineetkään vaikuttamaan näin arvioi tästä ryhmästä 83 %. Muista vastanneista osuus oli 49 %. Ei-kiinnostuneista vastaajista 2 % koki, että on voinut todella vaikuttaa asioihin, muiden vastaajien joukossa osuus oli 5 %. Huomionarvoista on myös se, että ei-kiinnostuneista 7 % kokee osallistumisellaan olleen toisinaan vaikutusta, kun taas muista vastaajista näin arvioi joka neljäs, 25 %. Saimme koululle oppilaskunnan ansiosta pihalle penkit ja uudet jalkapallomaaliverkot. Esimerkkeinä asioista, joihin vastaajat ovat kokeneet voivansa vaikuttaa, mainittiin mm. ympäristöön liittyviä asioita ja kouluruokaan liittyviä kysymyksiä. Lukioiden säilymiseen 5 vaikuttamaan pyrkiminen mainittiin useassa vastauksessa tosin pohdittiin sitä, ettei vaikuttamaan pyrkiminen tässä tapauksessa tuottanut haluttua tulosta. Myös erilaiset adressit mainittiin tässä yhteydessä. 4.6 Millä tavoin haluaisit olla mukana vaikuttamassa? Haluaisin vaikuttaa oma-aloitteisuudella, omalla esimerkillä Nuoria pyydettiin kertomaan, millä tavoin he haluaisivat olla mukana vaikuttamassa Jyväskylän kaupungin toimintaan ja palveluihin. Vastaajat saivat valita annetuista vaihtoehdoista tapoja, joiden kautta vaikuttaminen kiinnostaisi. Valituin vaihtoehto oli en ole kiinnostunut vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja palveluihin. Toisiksi useimmin valittiin vaihtoehto äänestämällä (228 mainintaa). Vaikuttamistapojen kärkeen nousivat kyselyssä 5 Palokan ja Vaajakosken lukioiden lakkauttamisesta päätettiin Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnassa

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia

Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Laura Hokkanen Innovaatiopalvelut Tanja Räty Nuorisopalvelut Lähetekeskustelu Vanha Ortopedia 8.9.2011 - Lasten

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä Kyselyn toteuttaminen Kysely tehtiin yhteistyössä rehtoreiden

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Mielestäni ei ole nuorten asioita ja aikuisten asioita, vaan kaikkien yhteisiä asioita. LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 luonnos SISÄLLYS 1. Johdanto

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Jokaisen vastaajaryhmän kysely oli erilainen, vaikka niistä löytyi myös yhteisiä kysymyksiä tai teemoja.

Jokaisen vastaajaryhmän kysely oli erilainen, vaikka niistä löytyi myös yhteisiä kysymyksiä tai teemoja. Seinäjoen kaupungin opetustoimi Perusopetuksen arviointi / Arviointikysely kevät 2014 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ JA KOULUTYYTYVÄISYYS 1. Tietoja kyselystä Kysely toteutettiin talviloman 2014 jälkeen. Erityistä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

UNICEF Suomi Yhteispohjoismainen tutkimus Lapsen oikeudesta osallistua 2009-2010

UNICEF Suomi Yhteispohjoismainen tutkimus Lapsen oikeudesta osallistua 2009-2010 UNICEF Suomi Yhteispohjoismainen tutkimus Lapsen oikeudesta osallistua 2009-2010 UNICEF SUOMI / YHTEISPOHJOISMAINEN TUTKIMUS LAPSEN OIKEUDESTA OSALLISTUA 2009-2010 2 (59) SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...3

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi OPPIMISPROSESSIEN OHJAUS & KÄYTTÄYTYMIS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT Kysely johtajille, opettajille ja oppilaille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry

Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu. Vihdin vanhemmat ry Huoltajakysely, kevät 2011 Ojakkalan koulu Vihdin vanhemmat ry 1. Koulun ja kodin kontaktit? 2. Koulun ja kodin yhteistyötapojen tärkeys? 3. Toivomukset kodin ja koulun kontaktitavoista 4. Asenneväittämät

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille. Kehittämistyöryhmä Kari Kunnari, rehtori SIMON KOULU

KYSELYTULOKSET. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille. Kehittämistyöryhmä Kari Kunnari, rehtori SIMON KOULU SIMON KOULU KYSELYTULOKSET Simon koulun vanhemmille lähettiin kysely koulun toiminnasta marraskuussa 2. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 92 henkilöä. Kyselyssä esitettiin kuusi väittämää koulun eri toimialoilta.

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain vuodelta 2010

Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain vuodelta 2010 Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain vuodelta 0 LASTENTARHA, JÄLKKÄRI, AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA 00 00 PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ PUIJOLAN NUORET 0 00 Puijolan Nuoret on tarjonnut

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Järjestöt kunnissa ja vanhemmat järjestöissä

Järjestöt kunnissa ja vanhemmat järjestöissä Järjestöt kunnissa ja vanhemmat järjestöissä Tarkastelu järjestöissä tapahtuvasta osallisuudesta LNPO-osallisuushankkeessa Oulun seudun kuntien alueella toteutetun kyselyn raportointi keväällä 2013. 1.

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.2013 ODL, OULU Liminka kasvukunta Oulun seudulla Noin 10 000 asukkaan kunta, ikärakenteeltaan

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi KOULU TYÖYHTEISÖNÄ JA ILMAPIIRI

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi KOULU TYÖYHTEISÖNÄ JA ILMAPIIRI Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi KOULU TYÖYHTEISÖNÄ JA ILMAPIIRI Kysely opetushenkilöstölle syksy 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Koulun työyhteisö ja ilmapiiri-

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot