LAUANTAI VIIKKO 28 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU. Kantorin os. Pihlajamaan suunnitteleman ja toteuttaman,

Transkriptio

1 P YHÄJOEN KUULUMISET LAUANTAI VIIKKO 28 PYHÄJOEN LUKION TUOTTAMA JOUKKOJULKAISU Kotiseutujuhlassa valittiin Pauha-Maija Kotiseutupäivää vietettiin jälleen Pyhäjoella sunnuntaina 5. heinäkuuta. Perinteisesti päivä aloitettiin kello 10 jumalanpalveluksella, jossa olivat mukana myös 50 vuotta sitten ripille päässeet. Varsinaista kotiseutujuhlaa vietettiin Annalan kotiseutumuseolla kello 13 alkaen. Juhlaohjelma alkoi Saana Kastellin haitarin soitolla ja jatkui Eemeli Anttilan runonlausuntaan. Hanna Tiiringin kauniin juhlapuheen jälkeen, juhlaväki sai nauttia paikallisen folkyhtyeen Vanhojen Harppujen musiikista. Vuodesta 2000 lähtien Pyhäjoella on kesäisin - kotiseutujuhlan yhteydessä - valittu vuoden kulttuurihenkilö: Pauha-Maija tai Pauha-Matti. Yleensä henkilö asuu tai muuten vaikuttaa Pyhäjoella, tekee työtä kulttuurin tai kotiseudun parissa ja tuo paikkakuntaa positiivisesti esille. Tällä kertaa Sivistyslautakunta valitsi vuoden 2015 Pauha-Maijaksi Eila Kultalan. Perustelut kuuluivat näin: Tämän vuotuinen Pauhahenkilö on onnistunut yhdistämään teknologian ja sosiaalisen median osaksi kotiseututyötä. Hänen ansiostaan vanhat valokuvat, henkilöt ja muistot ovat saaneet paitsi nimen ja taustan, myös tarinan. Hän on siirtänyt digitaaliseen muotoon satoja kotiseutua ja pyhäjokisia koskevia kuvia, meille kaikille käytettävissä ja katsottavissa olevaan muotoon. Aktiivisena Pyhäjoki Facebookryhmän ylläpitäjänä, hän on saanut ison joukon lisää alan harrastajia mukaan lyhyessä ajassa. Pyhäjoki- ryhmässä on tällä hetkellä mukana lähes 1000 henkilöä. Kirjastolla järjestetyt valokuvaillat ovat olleet suosittuja; niitä on varta vasten tultu katsomaan ympäri seutukuntaa. Näin Pyhäjoki on - kuvien ja tarinoiden muka- na - tullut tutuksi eri puolilla Suomea ja muuta maailmaa; kuvat ovat saaneet katselijoita muun muassa Ruotsista ja Kanadasta. Pauha-Maija sai tunnustuksen osoituksena pyhäjokislähtöisen Anja Kantorin os. Pihlajamaan suunnitteleman ja toteuttaman, Pyhäjokialueen kanssallispukuun sonnustautuneen, keramiikkapatsaan. Kiitos Pauha-Maijalle arvokkaasta kotiseututyöstä valokuvien parissa, onnittelut ja hyvää kesän jatkoa! Onnittelut uudelle Pauha-Maijalle Eila Kultalalle! Tuulisesta säästä huolimatta päätöskahvit tarjoiltiin Annalan kauniissa pihapiirissä. Kotiseutujuhlan aluksi kuultiin Saana Kastellin haitarin soittoa.

2 sivu 2 Pelastustoimintaa merellä Pyhäjoen Kuulumiset Pyhäjoen Meripelastusyhdistys perustettiin joulukuussa Pyhäjoen Navigaatioseura piti perustavan kokouksen puheenjohtajanaan Jorma Röning. Jorma toimi 10 vuotta aktiivisesti seuran puheenjohtajana; sinä aikana yhdistyksen toiminta ja kalusto saavuttivat nykyisen laajuuden. Ensimmäisinä vuosina tärkeimpiä tehtäviä oli hankkia aluksia ja tarvittavia varoja toiminnan pyörittämiseen, kartuttaa yhdistyksen jäsenmäärää sekä kouluttaa heidät meripelastus tehtäviin. Pyhäjoen Meripelastusyhdistyksen kotisatamaan - Tervoon - rakennettiin tilat toimintaa varten. Yli 10 vuotta - yhtenä varainhankinnan tärkeimpänä tapahtumana - järjestettiin Rannikon Venetsialaiset Tervon satamassa, elokuun viimeisenä viikonloppuna. Parhaimpina vuosina yleisöä oli yli Aiemmin Meripelastusyhdistys kokoontui harjoituksin avovesikauden aikana viikoittain. Nykyään harjoituksia pidetään sovittuina ajankohtina, kokouksia 5-6 vuodessa. Naapuriyhdistykset sijaitsevat Raahessa ja Kokkolassa; pohjoisessa rajana toimii Raahen ja Pyhäjoen raja, etelässä Kalajoen ja Himangan raja. Yhdistyksen partioinnit suuntautuvat pääasiassa Kalajoelle ja Kallan saariston suuntaan. Pyhäjoen alueella onnettomuuksia tapahtuu harvoin, koska veneliikenne on vähäistä. Vuosien aikana erilaisten avustusten tai etsintöjen määrä on ollut 2-10 vuodessa. Kun hälytys tulee, päivystäjä kokoaa joukon. Kohteeseen lähdettäessä on tunnin lähtövalmius. Meripelastusyhdistys on kuitenkin vesillä keskimäärin alle puolessa tunnissa. Mahdolliset onnettomuudet tapahtuvat usein viikonloppuisin sekä juhannuksen aikaan; yleisimmäksi onnettomuuden syyksi voi nimetä konevian. Alueen suurin onnettomuus tapahtui 90-luvulla; M/S Felsingland ajoi karille Kalajoen edustalla. Pyhäjoen Meripelastusyhdistys oli parin viikon ajan mukana muun muassa öljyntorjunnassa. Pyhäjoen Meripelastusyhdistyksen jäsenmäärä on vajaa sata; aktiivisia toimijoita on 5-10 henkeä. Yhdistyksessä toimiminen on vapaaehtoista; toimia voi niin maalla kuin merelläkin. Alukset tarvitsevat kippareita ja miehistöä, kaluston ja hallien huolto vaatii aikaa ja osaavia henkilöitä, lisäksi satama sekä varainkeruu vaativat oman osansa. Meripelastusyhdistyksen jäseniltä vaaditaan kiinnostusta merellä liikkumiseen sekä auttamisen halua. Suomen Meripelastusseuralla on oma koulutusohjelma, mutta uudet tulokkaat saavat tarvittavan koulutuksen Pyhäjoen Meripelastusyhdistykseltä. Yhdistyksen toimintaa voi tukea monella tapaa. Kuka tahansa voi osallistua rannassa talkoisiin kaluston tai sataman kunnostamiseksi, jäseneksi liittymällä ja jäsenmaksun maksamalla voi antaa oman panoksensa meripelastukselle. Trossi-jäsenyys on hyvä kaikille veneilijöille; maksulla tukee toimintaa ja saa maksutonta apua sekä Suomen sisävesillä että merialueilla. Yhdistyksen aluksiin kuuluu tällä hetkellä P/V Apukokko (kuvassa) sekä Zodiaz apuvene. P/V Merikokko siirtyi Kokkolaan muihin tehtäviin. Vuonna 1938 rakennettu alus ei enään täyttänyt pelastusaluksen vaatimuksia. Merikokon tilalle on lähivuosina tulossa uusi alus.

3 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 3 Messut 2015 roolit: Viestintä päällikkö Lupiini leviää räjähdysmäisesti Jonna Rautio Viestintäpäällikkö, Pyhäjoen Messut jonna.rautio@edu.pyhajoki.fi puh Viestintäpäällikkönä olen keskeisessä osassa messujen viestinnän toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä. Huolehdin sekä ulkoisesta että sisäisestä viestinnästä. Tehtäviini kuuluu myös somettaminen ; ylläpidän messujen facebook-sivuja, instagramia, twitteriä, snapchatia ja tätä blogia. Tarpeen tullen toimin projektipäällikön oikeana kätenä; autan eri asioiden suunnittelussa ja osallistun palavereihin. Syksyllä osallistun messujen tiedotustilaisuuden järjestämiseen ja kirjoitan yhdessä projektipäällikön ja messulehden päätoimittajien kanssa sekä messulehteen että Raahen Seutuun juttuja. Jos teillä on kysyttävää tai asiaa messuihin yleisesti tai sen viestintään liittyen, voitte ottaa yhteyttä minuun. Nähdään syksyllä messuilla! Kesä- heinäkuussa kukkiva lupiini on Pyhäjoellakin paikoin karannut pihoilta. Monivuotisen, myrkyllisen hernekasvin voittokulkua on mahdotonta enää kokonaan pysäyttää, mutta sen hillitsemiselle on hyvät perusteet. Tulokas Amerikasta Lupiini eli komealupiini tuotiin Eurooppaan koriste- ja rehukasviksi 1826; Suomessa ensimmäiset karkulaislupiinit havaittiin luvun lopulla. Nykyään kasvi kasvaa - Pohjois- Lappia lukuun ottamatta - koko maassa. Siemenistä helposti leviävää lupiinia on levitetty puutarhoihin ja mökeille, joista se on karannut tienvarsille lisääntyen räjähdysmäisesti. Puutarhoista kasvi on levinnyt myös joutomaille, kedoille ja niityille; tavataanpa lupiinia jopa harjumetsissä. Lupiinin siemenet kulkeutuvat tienvarsiniittojen, siirtomaiden ja puutarhajätteiden mukana. Kaunis - silti haitallinen Pitkään ajateltiin, että lupiini pysyy tienvarsilla ja pihoilla leviämättä. Merkkejä luontoon leviämisestä havaittiin silti jo vuosia sitten. Lupiinin leviäminen tienpenkoilla ei ole ongelmatonta; perinteisen maatalouden loppumisen myötä, monet laitumien kasvit ja hyönteiset muuttuivat uhanalaisiksi, ja useat niistä löysivät turvapaikan tienvarsilta. Lupiinia on tavattu monien uhanalaisten kasvien kasvupaikoilla. Lupiini kilpailee alkuperäislajien kanssa paitsi kasvupaikoista myös pölyttäjistä. Ravinteikkaalla kasvupaikalla menestyvät voimakaskasvuiset lajit, joten niittykasvit ja hyönteiset joutuvat väistymään lupiinin tieltä. Lisäksi - hyönteisille ravinnoksi kelpaamaton - laji rehevöittää kasvupaikkaansa, sitoessaan ilmasta typpeä juurinystyröillään. Lupiini on luokiteltu haitalliseksi kaikissa Pohjoismaissa. Miten torjua lajin leviäminen? Lupiinin hävittäminen on haastavaa, koska sen siemenillä on pitkä itämiskyky; maaperän simenvarastosta nousee uusia taimia useiden vuosien ajan. Puutarhassa kukinnot tulisi leikata kukkimisen jälkeen, ennen siementen kypsymistä. Näin lupiini ei pääsisi leviämään puutarhan ulkopuolelle. Kokonaan poistettaessa vähäiset lupiinit kannattaa kaivaa yksitellen, juurineen maasta. Laajempien lupiinikasvustojen hävittämiseen voi kokeilla niittämistä; niittojäte kannattaa kerätä pois rehevöitymisen estämiseksi.

4 sivu 4 Pyhäjoen Kuulumiset Arvoisa juhlaväki, hyvät pyhäjokiset ja Pyhäjoen ystävät, on kunnia olla puhumassa tänään synnyin pitäjäni Pyhäjoen Kotiseutujuhlassa Annalan museon tutussa pihapiirissä. Puheeni pohjana on Pyhäjoen nykytila ja oma pyhäjokisuuteni. Oli luontevaa nostaa puheen virtaavaksi teemaksi Pyhäjoki muutoksessa. Puheessani raotan ensin muistojani minun Pyhäjoesta, sen jälkeen tarkastelen Pyhäjoen nykytilaa muutoksen näkökulmasta ja viimeisimpänä kokoan yhteen näkemyksiäni Pyhäjoen tarjoamista elämisen eväistä. Täällä Annalan pihapiiristä omat kotiseutujuhlien muistoni palaavat omaan lapsuuteeni, 70- ja 80-luvun taitteeseen. Tuolloin pihapiiriin oli tuotu hevosia kieseineen, kylän pelimannit soittivat haitarilla kesäisiä säveliä, kuultiin runonlausuntaa ja mummoni Aino kerihti lasten ihmeteltäväksi tuotuja lampaita muiden kylän emäntien kanssa ja keritystä villasta kehrättiin lankaa. Muistoja parhaita! Kotiseutujuhlan tunnelmista on jäänyt mieleeni erityisesti vuosi 1982, olin tuolloin 5-vuotias pikkutyttö. Tuona vuonna saimme kotiseudullemme oman laulun Pyhäjoki virtaa. Tuon laulun sovituksesta vastasi Pyhäjoen pitkäaikainen kanttori Veli Ainali ja sanat siihen kirjoitti Lilja Viirret. Tuo laulu oli sanomaltaan sekä melodisesti pienen tytön sydäntä liikuttavan kaunis. Kansallispukuisten kuorolaisten sanat kaikuivat jylhästi ja se sai varmasti jokaisen kuulijan sisimmän väreilemään. Minulle koskettavin oli laulun kohta, joka kuvaa Pyhäjoen rakentumista yhteisellä ponnistuksella: Isät kuokallansa, raivas pellot nuo. Joista leipää viljaa, Luoja meille suo. Noiden sanojen myötä oivalsin, että minun kotiseudullani on totuttu tekemään työtä ja työ tuo puolestaan hyvinvointia. Hyvinvoinnin eteen tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja ponnistuksia. Laulu kuvastaa kotiseutuni luonnonkauneutta myös sen syvimmässä merkityksessä: Pyhäjoki virtaa, halki metsän maan. Koskina se kuohuu välimatkallaan. Jälleen suvannossa, vallan rauhoittuu, monen sillan alle, nöyrtyin kumartuu. Tämä pihapiiri on tuttu myös vähän lähempää. Pyhäjoen Kunta tarjosi monelle kaltaiselleni nuorelle 90-luvun alkupuolella ensimmäiseen kesätyöpaikan ja minun kesätyö oli juuri kahden viikon ajan täällä Annalan museossa. Tuossa elosuojan portailla oli ihana paistatella päivää siivoustöiden lomassa ja opetella pikku hiljaa itsenäistä vastuunottoa palkkatyössä. Nuorena kesätyökokelaana oli jännittävää ottaa vastaan ulkomaalaisia satunnaismatkailijoita ja saada heidän myötä aistia monikulttuurisuutta ja viestejä vierailta mailta. Ulkomaalaiset eivät vielä tuolloin olleet tavanomainen näky pitäjässä. Ajatuksissani varmasti pohdin, miten muukalaiset olivat löytäneet tiensä pienelle Pyhäjoen kylänraitille. Tuolloin en osannut aavistaa, että saisin kunnian tulla itse vuosikymmenet myöhemmin ottamaan Juhlapuhujan paikan. Tämä on minulle mieluinen tehtävä. Hyvät pyhäjokiset, tänä aamuna Pyhäjoen Kirkossa oman äitini tavoin 50-vuotta sitten ripille päässyt rovasti Raimo Kittilä totesi, että Pyhäjoki on vuosikymmenten edessä muuttunut ja muutos elää tässä hetkessä. Muutos on osa suomalaista yhteiskuntaa ja läsnä lähes kaikilla toiminnan tasoilla. Tänään kotiseutumme tunnetaan naapurikunnissa, valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti. Voidaanpa sanoa juhlivamme tänä päivänä kotiseutujuhlaa yhdessä mediavirran näkyvimmässä kunnassa. Pyhäjoesta on riittänyt uutisoitavaa viime aikoina valtavasti. Pyhäjoki ei ole enää satunnaisten matkailijoiden löytö, vaan entistä enemmän pitäjä tulee kohtaamaan uudenlaisia tulijoita. Muutoksen harjalla taiteilu on haaste, ja se on mahdollisuus. On hyvä pohtia, kummasta lähtökohdasta Pyhäjoki tulee rakentamaan kotiseutuaan. Millaisena Pyhäjoki tulee elämään lasten ja nuorten muistoissa nyt ja tulevaisuudessa. Tänä päivänä muutoksen tuulet ovat Pyhäjoella varsin konkreettisia ja puhaltavat monitasoisesti. Lähitulevaisuudessa näistä näkyvimpinä tulevat olemaan terveydenhuollon sekä muiden peruspalveluiden resurssien kasvattaminen. Jos oletettu kuntalaisten määrän kasvu toteutuu, ovat peruspalvelut uudenlaisen järjestämismallin edessä. Yhtäältä Sote-uudistus kattaa kaikki Suomen kunnat, joten muutokset terveyspalveluiden rakenteissa tulevat näkymään Pyhäjoen lisäksi kaikissa Suomen kunnassa. Työssäni olen seurannut Sote-pähkinää, joka jo kertaalleen on lohjennut kesken pureskelun. Nyt uusi hallitus rakentaa kestävää Sote-ratkaisua, jotta Pyhäjoelle muiden kuntien ohessa taataan monipuoliset ja lähellä olevat perusterveydenhuollon palvelut sekä erikoissairaanhoidon palvelut mahdollisimman joustavasti, asiakkaan ääntä kuunnellen. Soteuudistuksessa pohjoisuuden huomioon ottaminen on hallituksen näkökulmasta tekijä, jossa tämän alueen kansalaiset ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sekä Raahen Seudun hyvinvointikuntayhtymän vaikutuspiirissä keskeisessä roolissa. Myös Pyhäjoella varmasti halutaan saada oman Terveysaseman palveluita jatkossakin tuosta läheltä, Jokikartanon palvelukeskuksen kupeesta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Pyhäjoki tulee muun muassa energiateollisuuden hankkeen myötävaikutuksesta saamaan mahdollisuuden oppia uusia tapoja, kulttuureja, kieliä ja erilaisuutta. Voi olla, että naapurissa vietetään esimerkiksi joulua eri aikaan, tai että Pyhäjoen aattokirkkoon tarvitaan pian lisäpenkkejä porstuan puolelle. Realistista on visioida, että Saaren koulussa on tulevaisuudessa mahdollisuus opiskella luterilaisen uskonnon opetuksen lisäksi esimerkiksi ortodoksista uskontoa. Viime syksyn ajan asuessani Italiassa katollisen uskonnon vaikutuspiirissä omien lasteni koulun ja katollisen uskonnon opetuksen myötä sain taas uusia näkökulmia evääksi. Erilaisuus on todellakin rikkautta, vaikka ihmiselle on luontaista suhtautua erilaisuuteen hieman epäillen. Lopulta kuitenkin aina erilaiset kulttuuriset ilmiöt antavat mahdollisuuden ymmärtää elämismaailmaa yhä laajemmin. Muutosten tuoman vierauden hyväksyminen on sitten jokaisen subjektiivinen dilemma. Miten näitä muutoksia ja uusia asioita oikein käsittelisi? Tieteen näkökulmasta muutosta ilmiönä on tarkastelu suhteellisen paljon sekä kotimaisessa että kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa. Muutos voidaan nähdä prosessina. Yleisimmin käytetyn määrittelyn mukaan muutokseen liittyy oppiminen. Oppiminen johtaa ajattelun ja käyttäytymisen muuttumiseen, mutta muutokseen liittyy aina vahvasti muutosvastarinta. Muutosvastarinnan jälkeen seuraa vanhasta poisoppiminen, jota on kutsuttu myös surutyöksi. Muutosprosessin eheyttävä vaihe on sen viimeisin osa, jolloin uuden oppiminen prosessoituu ja muutos toteutuu. Muutokseen liitetään tieteessä myös käsitteitä sulattelu, eteenpäin meneminen ja jäähdyttely. Olen aivan varma, että täällä kotikylässäni Pyhäjoella on viime aikoina jo eletty muutosvastarinnan, surutyön, sulattelun, eteenpäin menemisen ja jäähdyttelyn vaiheita. Paljon on myös opittu uutta. On selvää, että jokaisen täälläkin kotiseutujuhlassa olevan rakkaus omaan kotiseutuun laittaa erilaisia prosesseja liikkeelle isojen muutosten edessä. Mutta kuten aiemmin mainitsin, lopulta muutos johtaa uuden oppimiseen ja kohti uutta tasapainoisesta tilaa. Muutoksessa kiinteänä osana on myös luottamus. Luottamukseen liittyy niin kutsuttu psykologinen sopimus, joka tarkoittaa vastavuoroista luottamusta yhteisössä toimivien ihmisten välillä. Se vaikuttaa vuorovaikutuksen kautta myönteisesti kaikkeen toimintaan. Pyhäjoella psykologinen sopimus saa kasvot esimerkiksi virkamiesten ja kuntalaisten välisen yhteistyö ja kuulemisen välillä. Toisaalta se sitoo jokaista Pyhäjoen kuntalaista; miten valmistautua ja osaltaan osallistua siihen, että uudet naapurit saatetaan yhteisön jäseniksi ja he kokevat jonakin päivänä meidän Pyhäjoen meidän kaikkien yhteiseksi Pyhäjoeksi. Vaikka muutos on Pyhäjoella käsin kosketeltavaa, silti tämä Annalan pihapiiri tuo korviini trukin tasaisen kehräyksen ja turvallisen, kotoisan tunteen. Enpä jaksa uskoa, että Pyhäjoki muuttuisi koskaan atmosfääriltään niin paljon, että tämä sydämen tunne kotiseudusta muuksi muuttuisi. Kotiseuturakkaus on pysyvä olotila, vaikka Pyhäjoen infrastruktuuri saa uudistetut ja laajentuvat kasvot. Uusia asuinalueita on kaavailtu ympäri kuntaan yhteensä 11. Arvioiden mukaan uusia asukkaita on odotettavissa jopa tuhat. Kylänraitilla pyöräillessä on siis odotettavissa uusia kasvoja, korkeampia taloja ja varmasti palveluiden monipuolistumista. Muutos kylänraitilla, Kielosaaressa, Niskan alueella, Yppärissä, Aatosvainiolla, Kirkonseudulla ja Ollinmäellä tulevat näkyviksi. Onpa 8-tien varteen tulossa kauppakeskus uusine ravintoloineen. Ollinmäen toimistohotelli, Energy Tower tuonee kuntaa uusia yrityksiä. Tämä tarkoittaa Pyhäjoelle uudenlais ja m uud on ses sa, vah On usk mää rin syk sä u on keh ses tee Ar joki dol kas mäs työ vah kou Arv sain ren ylio kios tam aina osa ja n Py kas kau nat kein kes mut oiva joel men la p kylä huo mai Yht tak täm nuo kiek en

5 Pyhäjoen Kuulumiset sivu 5 ta elämää, lasten ääniä ahdollisuuksia, toisaalta enlaisia haasteita. Suomi tällä hetkellä taloudelliti hankalassa tilanteesmutta Pyhäjoki osoittaa vaa kasvua ja kehitystä. upeaa, että Pyhäjoki on altanut tarttua kehittän myös sivukyliä. Yppäkoulussa aloittavat ensi synä oppilaat koulutyönusissa koulutiloissa, mikä vahva signaali Pyhäjoen ittymisestä ja luottavaita katseesta tulevaisuun. voisa juhlayleisö, Pyhäon kotiseutuna mahlisuuksien ja turvallisen vun paikka. Omassa eläsäni sekä koulutus- ja urallani ovat vaikuttaneet vasti Pyhäjoelta saamani lu- ja harrastuspohja. ostan suuresti sitä, että käydä peruskoulun Saakoulussa ja kirjoittaa ppilaaksi oman kylän Luta. Monipuolinen harrasinen on ollut Pyhäjoella mahdollista, mikä on ltaan terveen lapsuuden uoruuden pohja. häjoen yhteisöllisyys vattaa lähimmäisen rakteen ja sen merenranja marjametsät antavat oja höllätä arjen kiireen kellä. Pyhäjoella virtaa, ta Pyhäjoella on myös llista levähtää. Pyhäla on tehty vuosikymten ajan asioita vahvalieteetillä, joten pienen n niukoista resursseista limatta täältä on ollut nio ponnistaa maailmalle. enä esimerkkinä mainiseni ilolla huomasin, että ä keväänä pyhäjokinen ri lupaus oli saanut jääkoilijan passinsa Pyhäjo- Joki-kiekosta ja depytoi SM-liigassa Kärppien edustuksessa iskien avaus ottelussaan kaksi maalia. En takuulla ollut ainoa, joka tunsi ylpeyttä tästä oman kylän kasvatista ja se muistutti jälleen siitä, että Pyhäjoella ei mikään unelma ole tavoittamattomissa. Maailma on avoin jokaiselle pyhäjokiselle lapselle ja nuorelle, mitä unelmia ja tavoitteita kukin itselleen haluaa asettaa. Vuosi sitten kesän korvalla myös minä sain Pyhäjoelta etuoikeutetusti arvokkaimman lahjan. Pyhäjoen Lukion opettajani ojensivat minulle väitöspäiväni Pauha Maija - patsaan lahjaksi tohtorin tutkinnosta. En voi sanoin kuvailla, kuinka upealta tuon lahjan saaminen tuntui. Patsas on kunniapaikalla ja sen katseleminen herättää joka päivä ylpeyttä juuristani. Haluan tässä Juhlapuheessani korostaa, että ilman Pyhäjoen koulu- ja sivistystyötä sekä erityisesti Pyhäjoen Lukion otetta ei henkilökohtaiset tieteelliset saavutukseni olisi olleet mahdollisia. Ilman luovuutta, yrittelijäisyyttä ja etsimisen iloa ei akateemisessa maailmassa, eikä oikein muussakaan maailmassa pärjää - näiden oppien kautta oli tämäkin Pyhäjoen tytön mahdollista saavuttaa itselleen asettamia unelmia. Kiitokset kuuluvatkin siis kaikille Pyhäjoella lasten ja nuorten kasvatus- ja harrastustoimintaa tänäkin päivänä tekeville henkilöille. Pieni kunta on aina juuri niin elävä ja monipuolinen, kuin sen kuntalaiset kunnastaan yhdessä rakentavat. Pyhäjoen nykyhetkeen viitaten sanomalehti Kaleva otsikoi toukokuussa seuraavasti: Törmäävätkö kulttuurit Pyhäjoella? Artikkeli käsitteli Pyhäjoelle tulevia venäläisiä ja mahdollista yhteistyön sujumista sekä mahdollisia ennakkoluuloja venäläisyyttä kohtaan. Artikkelissa kysyttiin, voidaanko luottamusta näiden kahden kulttuurin välillä saavuttaa. Lopputulemana todettiin, että voidaan, mutta se on aika vaikea prosessi. Haluankin teidän hyvät kuulijat pohtivan; miksi törmätä, jos kulttuurisen erilaisuuden eli toiseuden voi kohdata lempeydellä, niin kuin toivomme itsemme tulevan kohdatuksi? Minä haluan uskoa, että kulttuurit eivät Pyhäjoella törmää, vaan ne rakentavat muutoksen ja uuden oppimisen edessä Pyhäjoesta yhä vahvemman kotiseudun. Turvallinen, yhteisöllinen ja luonnonkaunis Pyhäjoki saa tulevaisuuden kasvun myötä uudenlaisia mahdollisuuksia, jotka antavat vahvoja rakennuspilareita kehittää kunnasta entistä houkuttelevampi ja elinvoimaisempi asuinpaikka - myös meille Pyhäjoelta koulutuksen ja työn perässä poismuuttaneille. Rakas Pyhäjoki, kotiseutumme, Te nykyiset pyhäjokiset: On selvää, että Pyhäjoella on valoista sekä elämän, kulttuurin ja kehityksentäyteinen taival edessä. Onnea matkaan. Tähän loppuun lainaan sanoja jo aiemmin viittaamastani Pyhäjoen kunnan kotiseutulaulusta, jonka yli 30 vuotta sitten tulevaisuutta kohti maalatut sanat ovat ajankohtaisia tänäänkin, Pyhäjoen kotiseutujuhlassa: Pyhäjoen kunta kasvaa, kehittyy. kaikilla on täällä ruokaa riittämiin. Eikö ois silloin syytä kiitoksiin! Pyhäjoella on hyvä asustaa, tulevatkin polvet osansa viel saa.. Kiitos! Hanna Tiirinki piti juhlapuheen Pyhäjoen kotiseutujuhlassa Annalassa. Tuttujen kansanlaulujen sävelillä

6 sivu 6 Perheiden liikuntapäivät Pyhäjoen Kuulumiset Lauantaina 4. heinäkuuta Pyhäjoen urheilukentällä, Kielosaaressa ja jäähallilla järjestettiin Perheiden liikuntapäivät. MLL:n, Vapaa-aikatoimen, Hanhikiven Kiertäjien, PJK:n, Wirran, Pyhäjoen Frisbeegolf-seuran sekä PATTU:n järjestämään tapahtumaan saapui - epävakaasta säästä huolimatta - runsaasti osallistujia. Tapahtumassa oli monenlaista liikunnallista ohjelmaa koko perheelle; kello starttasi MLL:n järjestämä, pyhäjokisten yrittäjien sponsoroima vauvaralli urheilukentällä. MLL:n Pyhäjoen yhdistys sopi rallista jo kevättalvella; edellisen kerran vauvaralli järjestettiin vuonna Rallin tarkoitus oli kerätä varoja MLL:n Pyhäjoen yhdistykselle; osa rahoista menee Pahan Päivän- rahastoon, josta tehdään vuosittain lahjoituksia perheille, joita kohtaa ennalta-arvaamaton kriisi tai perheenjäsenen sairastuminen. Loput tuotosta käytetään muuhun toimintaan, kuten perheretkiin. Vapaa-aikatoimi ideoi Perheiden liikuntapäivää jo keväällä. Ilmaisen tapahtuman tarkoitus oli houkutella perheitä liikkumaan yhdessä; kannustaa yhdessä tekemiseen ja uusien lajien kokeilemiseen. Wirta piti kolmea yleisurheiluun liittyvää rastia, PJK lämyrastia ja PATTU:n rastilla pääsi kokeilemaan pesäpallon lyöntiä. Hanhikiven Kiertäjät vastasivat luontorastista ja Vapaa-aikatoimi frisbeegolfista sekä pikapelirastista. Perheiden liikuntapäivän ideana oli, että osallistujille jaettiin suorituskortit, joihin he keräsivät suoritusmerkkejä perheinä tai yksin. Suorituskortin täyttäneet ja palauttaneet saivat osallistua - Fennovoiman ja Raahen Kesportin tuotepakettien, pihapelien sekä sulkapallosettien - arvontaan. Yrittäjien sponsoroimassa vauvarallissa edettiin vauhdikkaasti. Kentän laidalla myytiin kahvia ja arpoja. Kahvi ja mehu maistuivat reippaan ulkoilun päätteeksi. MONITOIMITALON KÄYTTÖVUOROT OVAT HAETTAVISSA Hakemukset toimitettava pe klo: mennessä os. Pyhäjoen kunta / Vapaa-aikatoimisto, PL 6, Pyhäjoki. Vuorot tulevat voimaan alkaen. Koulujen joulu- ja kevätjuhlien aikaan Monitoimitalon vuorot rajoitetusti käytössä. Kauden aikana vuoroissa mahdollisesti myös muita satunnaisia muutoksia. Jokaisella ryhmällä tulee olla vastuuhenkilö, joka on täyttänyt 18 vuotta. Varauskaavakkeet: liikuntapuisto tai hakemalla kunnantalon neuvonnasta. Lisätietoja vapaa-aikatoimistosta puh

7 Seurakunta tiedottaa KUULUMISET Avioliittoon kuulutettu: Jussi Johannes Kesti ja Veera Annikki Ukonmurto Jumalanpalvelus kirkossa su klo 10. Kesäillan hartaus kirkon ulkotasanteella ke klo 19. KOULUIKÄISET: - Rantaleiri Veteraanimajalla ma 3.- pe 7.8. Leiriohjelmaa alakouluikäisille. Leirimaksu 30. Linja-auton aikataulu: Pirttikosken koulu 8.45, Parhalahden koulu 8.55, Kirkonkylän Shell 9.05, Yppärin Neste Ilmoittautuminen 3.7. mennessä p tai asti titta.hinkula@pyhajoki.fi. Mukaan mahtuu 45 leiriläistä. Järjestää Pyhäjoen seurakunta, 4H, Pyhäjoen kunta. TULOSSA: Linja-auto Rauhan Sanan Suvijuhlille Muonioon Bussi starttaa perjantaina klo 6.00 Kalajoelta ja on illalla Muoniossa. Pyhäjoelta kyytiin pääsee Yppärin Nesteeltä ja Pyhäjoen entisen Shellin pihalta, kun ilmoittaa, että on tulossa mukaan. Takaisin lähdetään sunnuntaina päivällä. Kyydin hinnaksi tulee noin 30 euroa nuorilta Myös aikuisia mahtuu mukaan, heiltä maksu on 50e. Huom. Suvijuhlilla on myös nuorten yhteismajoitus Visannon majalla. Bussi kuljettaa majoittujat sinne aamuin illoin! Lisätiedot ja ilmottautumiset: Rauhan Sanan nuorisotyö/ Leena Aitta puh tai nuorisotyo.lyrs@gmail.com - Kesäillan hartaus ke klo 19, Heleena Kittilän pihalla, Isorannantie Lohdutuksen säveliä konsertti kirkossa su 2.8. klo 16. Naiskuoro Merikosken laulu, ohjelma Kesäinen retki ke 5.8 Rautioon ja Kalajoelle (huom.ystäväkerholaiset ja muut). Lähtö seurakuntatalolta linja-autolla klo 11 ja paluu n.klo 17. Vierailu Vääräjoen elämystilalla Rautiossa, jossa ruokailu ja kahvit. Käynti Tyngällä AntiikkiMakasiinissa ja Havulan pihapiirissä Plassilla (Siiri-kahvila, Havulan kierros omakustanteisesti). Retken hinta 20 ystäväkerholaiset, muut 30. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon keskiviikkoisin klo p , 29.7 mennessä. Ilmoita myös ruoka-allergiasi ja halukkuutesi Havulan kierrokselle. - Diakonia- ja lähetystyön vapaaehtoisten kiitosjuhla jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntatalolla su 9.8. Ruokailu, kahvit ja ohjelmahetki. Ruokailun vuoksi ilmoittautuminen virastoon keskiviikkoisin klo p Kirkkoherranvirasto p Avoinna kesä elokuussa keskiviikkoisin klo Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p tai seurakuntapastori Kai Juvila p Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta: Pyhäjoen Kuulumiset sivu 7 Järjestöt toimivat Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys ry Kesäretken aikataulu: klo Yppäri Neste, klo ent, Shell n Parhalahti. Lisätiedot: p Anna-Liisa Laulukirjat ja iloinen retkimieli mukaan! Liikunta ja ulkoilupäivä pidetään ti klo alkaen Merimajalla. Kisaillaan mm. tikan, hevosenkengän ja kettingin heitossa. Arvotaan herkkukori. Tervetuloa joukolla mukaan viettämään mukavaa iltapäivää Jos haluat osallistua yhteiseen pyöräretkeen Merimajalle, yhteislähtö ent. Shell klo Säävaraus. Lisätietoja toiminnastamme Aihetta kiitokseen Kiitos muistamisesta merkkipäivänäni! Juha Anttila Kuulumiset julkaisee Aihetta Kiitokseen -palstaa. Lukijoilla on mahdollisuus lähettää ilmaiseksi lyhyitä viestejä, joissa kiitellään arkipäivän tapahtumia, tekoja tai sanoja. Kiitoksen aiheen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen sari.hiden@edu.pyhajoki.fi tai käydä tuomassa lukiolle. Laita viestiin teksti Aihetta Kiitokseen, oma nimesi, osoitteesi ja puhelinnumerosi. Kiittää voi nimellä tai nimimerkillä. P YHÄJOEN KUULUMISET PÄÄTOIMITTAJAT Sari Hidén Arvo Helanti TOIMITUS Raija Piilola Jeremia Toppari kuulumiset@pyhajoki.fi Puh Toimitus: Päätoimittaja: Taloussihteeri: Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy ISSN Seuraava lehti (nro) ilmestyy >> lauantaina Aineisto toimitettava >> tiistaina klo mennessä Painosmäärä >> vko 28: 1810kpl >> vko 29: 1810kpl Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%) >> 0,45 /pmm, toistohinta 0,35 /pmm, minimikoko 35 pmm >> puoli sivua: 120 >> koko sivu: 180 >> järjestöpalsta: 50 /vuosi Ilmoitusehdot Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä. Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh (Sanna Tjäder)

8 sivu 8 Pyhäjoen Kuulumiset