Nuorten parlamentti. politiikkaa ruohonjuuritasolla
|
|
- Aarno Sariola
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nuorten parlamentti politiikkaa ruohonjuuritasolla
2 SISÄLLYS Johdanto 3 Lämppärit ja fiilikset 4 Ensimmäisellä kerhokerralla Pallo kiertoon Muotokuva Kerhokertojen aluksi Mitä ajattelet? Intiaaninimet Kerhokertojen lopuksi Politiikan virtuaalivarjostus 6 Tavoite Ennakkovalmistelut Valmistautuminen: kerhotunti Kansanedustaja suurennuslasin alla: kerhotunti Valtiopäivätoimet: kerhotunti Kansanedustajan julkinen esiintyminen: kerhotunti Kummikansanedustajan tapaaminen Varjostuksen palaute: kerhotunti Politiikan nuuskinta 14 Tavoite Ennakkovalmistelut Valmistautuminen: kerhotunti Valtuutettu suurennuslasin alla: kerhotunti Valmistautuminen tapaamiseen: kerhotunti Tapaaminen ja valtuuston kokous: kerhotunti Extraa ohjaajalle Parannusideat kunnan syyniin Aloitekanavaa käyttäen 18 Tavoite Ennakkovalmistelu Tehtävä Kaiken pohjalla ovat ihmisoikeudet 21 Liite Nuorten parlamentin havaintoluotain 22 TOIMITTAJA Tiina Karhuvirta TAITTO Ilove Creative Oy JULKAISIJA Kehittämiskeskus Opinkirjo, 2013 ISBN-NUMERO (pdf) 2
3 Johdanto NUORTEN PARLAMENTTI ON OIKEASTI HYVÄ JUTTU! NUORTEN PARLAMENTTI on yläkoululaisille tarkoitettu kerhotoiminnan kokonaisuus, jota toteuttavat eduskunta ja Kehittämiskeskus Opinkirjo (Kerhokeskus koulutyön tuki ry) yhteistyössä. Kokonaisuus muodostuu ruohonjuuritason kerhotoiminnasta ja siihen tuotetusta materiaalista, vuosittain järjestettävistä eri teemoja käsittelevistä kerholaistilaisuuksista ja joka toinen vuosi Eduskunnassa järjestettävästä Nuorten parlamentin täysistunnosta. Parlamenttikerhoissa tutustutaan ajankohtaisten aiheiden kautta yhteiskuntaan sekä siihen, miten nuoret voivat vaikuttaa ja osallistua. Kerholaiset pureutuvat muun muassa eduskunnan toimintaan, demokratiaan ja politiikkaan. Lainsäätäjille puolestaan Nuorten parlamentti tarjoaa mahdollisuuden kuulla nuoria. Parlamenttikerhot monipuolistavat yläkoulun kerhotarjontaa ja lisäävät nuorten mahdollisuuksia osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Kerhoresurssia voi saada kunnan anomasta valtionavustuksesta. Kerholaiset hyödyntävät koulussa opittua, tutustuvat alueen kansanedustajan toimintaan, osallistuvat keskusteluun oman kunnan nuorten asioista, järjestävät keskustelutilaisuuksia koululaisten ja poliitikkojen kanssa sekä tuovat monin eri tavoin esille nuorten aktiivisuutta, kykyä ja halua olla mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin. Kerho tarvitsee ohjaajan, joka on yleisimmin ollut koulun oma opettaja, mutta ohjaajana voi olla myös vaikka nuorisotyöntekijä. Pääasia on, että mukana on innostunut aikuinen. Kouluissa toimintaa on järjestetty joskus myös yhteistyössä eri aineiden opettajien kanssa, valinnaiskurssin osana tai osana oppilaskunnan toimintaa. Tämä materiaali on tarkoitettu tukemaan kerhonohjaajaa. Siihen on koottu kaksi kerho-ohjelmaideaa. Virtuaalivarjostaminen on ajateltu toteutettavaksi niinä vuosina, kun kerho valmistautuu Nuorten parlamentin täysistuntoon eduskunnassa. Politiikan nuuskinta puolestaan on malli kerhon tutustumisesta oman kunnan päättäjien toimintaan. Aloitekanavaosio on lisä kerhontoimintaan, silloin kun keskustelun aiheena ovat erityisesti omaan lähiympäristöön liittyvät teemat. Materiaalin päättää kirjoitus ihmisoikeuksista ja erityisesti lapsen oikeuksista toiminnan perustana. Kiitokset materiaalista kuuluvat Maija Hirvoselle, Mika Matilaiselle, Tommi Eränpalolle, Aloitekanavalle ja Nuorten parlamentin työryhmälle. Ilman ideoitanne, kannustavaa keskustelua ja ohjaustanne tätä materiaalia ei olisi syntynyt. Helsingissä Tiina Karhuvirta 3
4 Lämppärit ja fiilikset ENSIMMÄISELLÄ KERHOKERRALLA Pallo kiertoon Kerhon kokoontuessa ensimmäistä kertaa on usein tarpeen tutustua. Nimien opettelun voi hoitaa palloa tai mytättyä paperipalloa heitellen. Palloa heitellään toinen toisilleen niin kauan, kunnes kaikki muistavat toistensa nimet. Muotokuva TARVIKKEET: paperia, kynä Valitaan pari ja piirretään hänestä huonommalla kädellä muotokuva (oikeakätinen siis vasemmalla kädellä ja vasenkätinen oikealla kädellä). Vaihdetaan kättä ja piirretään uudesta henkilöstä muotokuva. Valitaan muotokuvista mieluinen, kerrotaan oma nimi ja esitellään miksi valitsin juuri sen muotokuvan. Muotokuvia voidaan hyödyntää myös nimien opettelussa, mikäli ryhmä on toisilleen entuudestaan tuntematon. KERHOKERTOJEN ALUKSI Mitä ajattelet? TARVIKKEET: soitin, musiikkia ja tarpeeksi iso vapaa tila. Opiskelijat seisovat tilassa eri puolilla. Musiikin alkaessa he kävelevät vapaasti. Kun musiikki keskeytyy, pitää ottaa pari. Parin tehtävänä on keskustella aiheesta, jonka annat samalla, kun keskeytät musiikin. Musiikin alkaessa uudestaan kävely jatkuu, kunnes se taas keskeytyy, ja silloin on etsittävä uusi pari, jonka kanssa keskustellaan uudesta antamastasi aiheesta. Myös kerholaiset voivat keksiä aiheita. AIHEITA: Aiheet valitaan ryhmän mukaan. Niitä voi myös teemoittaa eli kaikki aiheet liittyvät esimerkiksi kotiin ja asumiseen tai kaikki liittyvät mielipiteisiin Suomesta. Harjoituksen voi tehdä myös niin, että aihe pysyy koko ajan samana, mutta siitä keskustellaan aina uuden parin kanssa. 4
5 Harjoitusta voi myös käyttää ensimmäisenä tutustumisleikkinä, jolloin listataan yhdessä vaikka taululle ensin, mitä asioita itsestä kerrotaan aina uudelle parille. Leikin hyvä puoli on se, että kaikki, myös hiljaiset, saavat puheharjoitusta. (lähde: ja_lammittelyleikkeja/tutustumisharjoituksia) Intiaaninimet Kerhokertojen alussa voidaan tunnelmaa siirtää pois koulupäivän tapahtumista Intiaaninimien avulla. Nimet ovat peräisin KM Johanna Järvinen- Taubert ja FM Jaana Tyrmi / Opinpaja Oy:n järjestämästä Tutkivan oppimisen koulutuksesta. Valitse alla olevasta listasta itsellesi intiaaninimi, joka omasta mielestäsi parhaiten kuvaa sinun toimintatyyliäsi tai ominaisuuksiasi. Hiilimies Hän, Joka Muuttuu Musta Ukkonen Laulava Kivi Salainen Lahja Letittää Tuuleen Monta Suloista Väriä Musta Tähti Tähtivettä Koko Nainen Tuoksuvat Joet Kuiskaus Ripotettu Sinne Tänne Huolellinen Astuja Kilpaileva Kävelijä Kaksin Verroin Polta Se Karrelle Hehkuva Auringonlasku Pimeyden Neito Kevätsade Kaksoiskasvo Vanha Nirso Sanoo Jatkuvasti Pikkupeippojen Pomo Kojootti Ravaa Kehää Seitsemän Luontoa Jäljellä Taputtaa Vihollisen Otsaa Vuorten Kaste Ei Pelkää Tekemistä Tupaten Täynnä Laajat Lehdet Metsästäjä Ja Jaguaari Vanhus Nimeltä Toinen Kaksihaarainen Puu Nimi, Jota Ei Ole Lupa Lausua Yksi, Joka Pamauttaa Päähän Kauniisti Kumpuilevat Vihreät Mäet Vaihtaa Jalkaa Kotkan Kuopus Katajan Kuori Yksi Pilvessä Kerran Haudattu Kylillä Kävijä Vaahtoava Vuo Liha Kaikki Vedet Kypsyttäjä Monta Haukkua Lyhyet Siivet Ahmii Nuolensa Putoilevat Pöksyt Maalaava Susi Ilkkuva Lintu Jäähanhi Pikkuriikkinen Niittäjä Salamoiva Hiiri Miehenrinne Näkee Taian Kuun Jaguaari KERHOKERTOJEN LOPUKSI Kerhokerran lopuksi käydään fiilis-kierros. Ohjaaja voi kysellä tunnelmia, ajatuksia, yllättäviä asioita, mitä tehdään seuraavalla kerralla, mitä opittiin kerhokerran aikana jne. Soita mukavaa musiikkia fiiliskierroksen aikana.
6 Politiikan virtuaalivarjostus TAVOITE Tutustuttaa kerholaisia eduskunnan päätöksentekoon ja ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin. Mahdollistaa yhteistyö kerhokummikansanedustajan kanssa. ENNAKKOVALMISTELUT Virtuaalivarjostus -toimintamalli sopii valmistauduttaessa Nuorten parlamentin istuntoon. Ohjaaja ottaa toiminnan esille ensimmäisellä kerhokerralla keskusteltaessa nuorten kanssa siitä, mitä he haluavat kerhossa tehdä. Virtuaalivarjostus voi olla jatkuvaa kerhotoimintaa, jolloin varjostetaan yleensäkin yhteiskunnallisesti kiinnostavia asioita lehdistä, eri verkkosivuilta ja keskustelemalla muiden nuorten ja vaikkapa vanhempien kanssa. Virtuaa livarjostus voi tuoda esille myös yhteiskunnallisesti tärkeitä teemoja, jotka eivät kuitenkaan ole median mielenkiinnon kohteena. Virtuaalivarjostuksen aikana pidetään varjostuspäiväkirjaa ja kootaan posteria tai postereita, jonka avulla kerhon toimintaa voidaan esitellä varjostuksen kohteelle ja koululle. Opettaja voi mahdollisuuksien mukaan valmistella oman vaalipiirin kansanedustajia kerhokummipyyntöihin. Kirjaa varjostaminen ja kerhokummipyynnön esittäminen myös kerhon työsuunnitelmaan ja tiedota siitä rehtorille, muille opettajille ja vanhemmille. VALMISTAUTUMINEN TARVITAAN: tietokone nettiyhteyksineen, printteri, paperia, kyniä, varjostusvihko, kartonkeja, lehtiä, tusseja Tutustutaan eduskunnan nettisivujen avulla kansanedustajiin. Kansanedustajat löytyvät sivulta: KANSANEDUSTAJIA VOI SELAILLA 6
7 Eduskunnan kotisivut 7
8 Politiikan virtuaalivarjostus Esimerkki kansanedustajan sivusta (aakkosissa ensimmäisenä oleva). Sivulta löytyvät henkilötiedot, puheenvuorot, valtiopäivätoimet, sidonnaisuudet kansanedustajana, linkki omille sivuille ja tiedot avustajasta. Esimerkki puheenvuorojen hakulomakkeesta. Esimerkki edustajan omasta sivusta. 8
9 Kansanedustajien blogilista löytyy osoitteesta kansanedustajat/kansanedustajatvaalipiireittain.htx 9
10 Politiikan virtuaalivarjostus Kansanedustajien työ on mitä suurimmassa määrin julkista työtä. Hän voi tuoda esille omia näkemyksiään varsin monipuolisesti. Valitaan varjostettava kansanedustaja tai mikäli ryhmä on suuri valitaan useam pia varjostettavia. Kansanedustajalle esitetään pyyntö ryhtyä kerhokummikansanedustajaksi hyvin laaditulla ja perustellulla kirjeellä, joka toimitetaan kansanedustajalle ja tiedoksi kansanedustajan avustajalle. Kirjeessä kerrotaan Nuorten parlamentin kerhotoiminnasta ja toiveesta saada kansanedustaja kerhokummiksi. Kummitoiminta sovitaan käytännössä kansanedustajan kanssa, mutta hänelle voi ehdottaa kahta tapaamista kerhon ja/tai koko koulun kanssa sekä tapaamista Nuorten parlamentti istunnon aikana eduskunnassa. Kirjeessä kerrotaan myös, että kerho tutustuu kansanedustajan valtiopäivätoimiin sekä julkiseen esiintymiseen (blogit, kirjoitukset, puheet jne). Kerho voi tiedustella vastausta kerhokummikansanedustajaksi suostumista noin parin viikon sisällä soittamalla kansanedustajan avustajalle. KANSANEDUSTAJA SUURENNUSLASIN ALLA TARVITAAN: tietokone nettiyhteyksineen, printteri, paperia, kyniä, varjostusvihko, kartonkeja, lehtiä, tusseja VARJOSTETTAVASTA KANSANEDUSTAJASTA SELVITETÄÄN PERUSTIEDOT Millaisista asioista hän on kiinnostunut? TAUSTATIEDOT VARJOSTETTAVAN PUOLUEESTA Tiedoista kootaan päiväkirja. Valmistellaan posteria tai postereita esittelyä varten. VALTIOPÄIVÄTOIMET Selvitetään varjostettavan valtiopäivätoimet. Samalla tutustutaan eduskunnan päätöksentekoon valiokuntineen, kokouksineen ja täysistuntoineen. 10
11 Osoitteesta löytyvät ajantasaiset eduskunnan sivut. Eduskunnan kirjaston sivut ovat erinomainen lähde tutustua meneillään olevaan lainsäädäntöön: Sivulta löytyy muutamia lainsäädäntöhankkeita. Sivun kautta pääsee käsiksi lain valmistelu- ja käsittelyasiakirjoihin sekä esimerkkeihin ko. lain uutisoinnista. Mukana on mahdollisesti myös kansainvälistä aineistoa, kirjallisuutta ja muuta aiheeseen liittyvää materiaalia. 11
12 Eduskunnan kirjaston ylläpitämä sivu, josta löytyy istuntokaudella annettavat hallituksen esitykset pdf-muodossa. Eduskunnan kirjaston sivuilta löytyy tietoa myös luettelo ajankohtaisista hallituksen esityksistä. Linkki kirjaston Oikeudellinen tieto -osioon: Pohditaan, mitä vaikuttaa kansanedustajan työhön se, onko hän hallituspuolueen vai oppositiopuolueen kansanedustaja. KANSANEDUSTAJAN JULKINEN ESIINTYMINEN TARVITAAN: tietokone nettiyhteyksineen, printteri, paperia, kyniä, varjostusvihko, kartonkeja, lehtiä, tusseja Tutustutaan kansanedustajan blogikirjoitteluun. Tarkistetaan twitter-syötteet, facebook-profiili, kirjoitukset lehdissä jne. Millainen kuva muodostuu kansanedustajasta näiden kirjoitusten pohjalta? Voiko blogia kommentoida? Mikäli voi, ja viimeinen blogikirjoitus herättää kerholaisissa halua kommentointiin, kirjoitetaan perusteltu palaute blogista. Kansanedustajaa voi seurata myös facebookin kautta. Millaisia asioita kansanedustaja nostaa esille profiilissaan? Käydäänkö tällä foorumilla innokasta kommentointia? Mitä muita mediavaikuttamisen välineitä kansanedustaja käyttää? Miettikää, miksi hän on valinnut juuri nämä tavat toimia. Politiikan virtuaalivarjostus 12
13 KERHOKUMMIKANSANEDUSTAJAN TAPAAMINEN Politiikan virtuaalivarjostus TARVITAAN: muistiinpanovälineitä, kamera, videokamera, nauhuri, jne VALITSE NÄISTÄ JA KEHITÄ ETEENPÄIN: ideoita toteuttaa oppilaiden ja kansanedustajien tapaaminen kerholaisia askarruttavia asioita asioista ja kommentoidaan niitä nuorten näkökulmasta tilaisuus. Tilaisuuden järjestelyt kannattaa hoitaa yhteistyössä oppilaskunnan kanssa, jolloin järjestämisvastuu jakautuu useamman kesken KUKAAN EI TIEDÄ, JOS SIITÄ EI KERRO MUILLEKIN: vihjeitä jatkoa varten tapahtuvasta tapaamisesta Dokumenttivideon voi julkaista esim. Kelaamon kautta ( sanomalehteen. Nuorten-parlamentti/ VARJOSTUKSEN PALAUTE TARVITAAN: tietokone nettiyhteyksineen, printteri, paperia, kyniä, varjostusvihko, kartonkeja, lehtiä, tusseja KERHOLAISET KÄYVÄT PALAUTEKESKUSTELUN VARJOSTUKSESTA kansanedustajasta varjostuksen aikana? muille luokkalaisille? nettisivuille tms. 13
14 Politiikan nuuskinta TAVOITE Tutustuttaa kerholaisia kunnalliseen päätöksentekoon ja oman kunnan ajankohtaisiin asioihin. Mahdollistaa verkottumista puolin ja toisin. ENNAKKOVALMISTELUT Politiikan varjostaminen -toimintamalli voidaan ottaa esille ensimmäisellä kerhokerralla, kun keskustellaan nuorten kanssa siitä, mitä he haluavat kerhossa tehdä. Politiikan varjostaminen voi olla myös jatkuva osa kerhotoimintaa, jolloin varjostetaan oman kunnan kiinnostavia asioita lehdistä, kunnan verkkosivuilta ja keskustelemalla nuorten, opettajien, vanhempien ja muiden kanssa. Opettaja voi mahdollisuuksien mukaan valmistella kunnanvaltuutettuja mahdollisiin varjostuspyyntöihin. Varmista koulukuljetukset, koska varjostaminen tapahtuu koulupäivän jälkeen. Kirjaa varjostaminen myös kerhon työsuunnitelmaan ja tiedota siitä rehtorille, muille opettajille ja vanhemmille. Lähteenä on hyödynnetty Demokratia-avain. Opettajan opas demokra tiakasvatukseen -opasta. VALMISTAUTUMINEN TARVITAAN: tietokone nettiyhteyksineen, printteri, paperia, kyniä, varjostusvihko, kartonkeja, lehtiä, tusseja Tutustutaan kunnan nettisivujen avulla kunnanvaltuutettuihin. Valitaan varjostettava valtuutettu, tai mikäli ryhmä on suuri, valitaan useampia varjostettavia. Laaditaan kutsukirje ja etsitään valtuutetun yhteystiedot. Kutsukirjeessä kerrotaan Nuorten parlamentin kerhotoiminnasta ja toiveesta päästä varjostamaan valtuutettua. Varjostaminen edellyttää valtuutetun puolelta tapaamista luontevimmin valtuuston kokouksen yhteydessä. Kutsukirjeeseen voi ehdottaa jo ryhmälle sopivaa aikaa, toki jouston varaa 14
15 Politiikan nuuskinta kannattaa jättää. Muista lisätä vielä yhteystiedot lisäkysymyksiä varten, opettajan yhteystiedot, toivottava viimeinen vastauspäivä ja kiitokset jo etukäteen. Toki valtuutetulle voi myös soittaa, jos tämä vaikuttaa luontevalta. VALTUUTETTU SUURENNUSLASIN ALLA TARVITAAN: tietokone nettiyhteyksineen, printteri, paperia, kyniä, varjostusvihko, kartonkeja, lehtiä, tusseja VARJOSTETTAVASTA VALTUUTETUSTA SELVITETÄÄN PERUSTIEDOT valitsijayhdistys? Millaisista asioista hän on kiinnostunut? TAUSTATIEDOT VARJOSTETTAVAN PUOLUEESTA TAUSTATIEDOT ORGANISAATIOSTA, JOSSA VARJOSTETTAVA TOIMII LUOTTAMUSTEHTÄVISSÄ ikäryhmien, asuinalueiden ja ammattiryhmien välille? VALMISTAUTUMINEN SEURAAVAN KERTAAN keskustella varjostettavan kanssa. Hyödynnä Nuorten parlamentti -havaintoluotainta.
16 Politiikan nuuskinta VALMISTAUTUMINEN TAPAAMISEEN TARVITAAN: tietokone nettiyhteyksineen, printteri, paperia, kyniä, varjostusvihko, kartonkeja, lehtiä, tusseja Käsitellään kerholaisten keräämät havainnot keskustelua kaipaavista asiois ta. Päätetään esitettävät kysymykset. Viimeistellään tapaaminen ja varmistetaan tapaamisajankohta ja paikka. Selvitetään valtuuston kokouksen asialista ja keskustellaan kerholaisten odotuksista tapaamisesta ja valtuuston kokouksesta. Valmistellaan esitettävät kysymykset ja keskusteltavat aiheet. TAPAAMINEN JA VALTUUSTON KOKOUS TARVITAAN: paperia, kyniä, kamera Tapaaminen voi olla epämuodollinen, mutta jokainen kuitenkin esittäytyy tapaamisen aluksi. Keskustelua kannattaa käydä kerholaisten tekemien kysymysten ja keskusteluaiheiden pohjalta. Varjostettava voi kertoa omasta työstään valtuutettuna ja kysyä nuorilta heidän kantojaan ajankohtaisista asioista. Kokouksessa kerholaiset kiinnittävät huomiota varjostettavan toimintaan, puheenvuoroihin ja äänestyskäyttäytymiseen. KOKOUKSEN JÄLKEEN VAIHDETAAN AJATUKSIA VARJOSTETTAVAN KANSSA. Lopuksi kiitellään ja hyvästellään. 16
17 Politiikan nuuskinta VARJOSTUKSEN PALAUTE TARVITAAN: tietokone nettiyhteyksineen, printteri, paperia, kyniä, varjostusvihko, kartonkeja, lehtiä, tusseja KERHOLAISET KÄYVÄT PALAUTEKESKUSTELUN VARJOSTUKSESTA. varjostuksen aikana? tunnilla muille luokkalaisille? Viimeistellään posteria tai postereita. Mietitään kuinka posterit esitellään koululle? Haluaisiko joku kirjoittaa kokemuksestaan paikkakunnan lehteen, koulun nettisivuille tms. EXTRAA OHJAAJALLE Kerholaiset mukana tuottamassa oppimateriaalia Kerholaisten varjostuksessa saamaa materiaalia oman kunnan asioista, valtuutetuista, luottamuselimistä ja muusta kiinnostavasta voi hyödyntää myös yhteiskuntaopin tunnilla. Sovi ja keskustele asiasta kerholaisten kanssa. Virtuaalikunta.net Kuntaliiton sivusto nuorille. 17
18 Parannusideat kunnan syyniin Aloitekanavaa käyttäen TAVOITE Tavoitteena on parannusideoiden valikointi eteenpäin vietäväksi, antaa idea muiden nuorten arvioitavaksi ja seurata, mitä idealle lopulta tapahtuu kunnassa. TARVITAAN: tietokone nettiyhteyksineen, printteri, paperia, kyniä ALOITEKANAVA.FI Aloitekanava.fi-osoitteeseen on koottu kaikki eri paikkakuntien Aloitekanavat. Voit vapaasti selata ja tutustua eri paikkakuntien ideoihin, kysymyksiin ja käyttäjiin. Aloitekanavassa voit kirjoittaa idean tai kommentoida muiden nuorten ideoita. Aloitekanavan moderaattori toimittaa aloitteeksi muotoillut ideat niistä vastaaville tahoille käsittelyyn. Prosessin viimeisessä vaiheessa pääset seuraamaan ideoiden elinkaarta alusta loppuun idean kirjoittamisesta konkreettisiin toimenpiteisiin saakka. Aloitekanavan Kunta kysyy -osiossa kuullaan sinun mielipiteesi ajankohtaisista asioista. Kunnan kaikki eri toimijat, voivat esittää kysymyksiä Aloitekanavalla. Kysyjinä voivat olla esimerkiksi valtuusto, hallitus, lautakunnat, hallintokunnat, järjestöt sekä erilaiset nuorten vaikuttajaryhmät. Voit kommentoimalla kertoa mielipiteesi Kunta kysyy -osion kysymyksiin. Kerholaisten hyvät ideat oman lähiympäristön parantamiseksi kannattaa toteuttaa heti, jos se vain on mahdollista. Kuntaan voi toimittaa idean tai parannusehdotuksen Aloitekanava.fi -sivuston kautta. Tarkista kuitenkin ensin, onko kuntasi Aloitekanava-paikkakunta osoitteesta 18
19 Valitaan kerhosta 1 2 vastuuhenkilöä seuraamaan Aloitekanavaa. Heidän tehtävään on seurata Aloitekanavalla tapahtuvaa toimintaa ja tiedottaa siitä kerholle. Joillakin kaupungeilla on omia Aloitekanavan kaltaisia palveluita käytössään kuten Helsingillä ENNAKKOVALMISTELU Kerholaiset käyttävät tietoiseen ympäristön havainnointiin Nuorten parlamentti -luotainta. 19
20 TEHTÄVÄ Tutkitaan havaintoluotainten avulla kerättyjä parannusta kaipaavia kohteita tai puutteita, joita he ovat huomanneet lähiympäristössään. Ideoidaan parannusehdotuksia. Ideointimenetelmä voi soveltaa ongelmanratkaisusta tuttua kaukaista ajatusmallia. Voit kokeilla myös muita ideointimenetelmiä. Kaukainen ajatusmalli -menetelmässä valitaan ensin kaukainen ajatusmalli, kehitetään siitä hullun mielekäs sovellus ja näistä mahdollinen ratkaisu. ESIMERKIKSI NÄIN: Ongelma Bussipysäkin ympäristö on roskainen Kaukainen ajatusmalli Magneetti Hullun mielekäs sovellus Roskat imeytyvät itsekseen maan alle Roskat suihkuavat pois Roskat takertuvat toisiinsa Roskat juuttuvat roskaajan käteen Mahdollinen ratkaisu Roskis bussipysäkille Älä roskaa -kampanja Kerää roska päivässä -kampanja Pysäkkien siivoustalkoot Sakot roskaajalle IDEAT KOOTAAN YHTEEN ESIMERKIKSI TAULULLE Ratkaisuideat järjestellään. Järjestelyssä voidaan tarkastella sitä, kuka asian voi toteuttaa, vaatiiko se rahaa, keitä kaikkia idean toteuttaminen koskettaa jne. Tarkastellaan ideoita, kehitetään ja yhdistellään ideoita mahdolliseksi ratkaisuksi havaittuun ongelmaan. Järjestetään äänestys tarvittaessa. Kerhon Aloitekanava -vastaavat kirjaavat ongelman ja ratkaisun Aloitekanava -palveluun. He seuraavat idean etenemistä ja raportoivat kerholle havainnoistaan. 20
21 KAIKEN POHJALLA OVAT IHMISOIKEUDET Lapsen oikeudet ovat osa ihmisoikeuksia. Alle kahdeksantoista vuotiaat ovat lapsia. Jokaisella lapsella on erityisiä oikeuksia. Nämä oikeudet perustuvat YK:n sopimukseen lapsen oikeuksista. Tämä on laajimmin hyväksytty ihmisoikeussopimus. Sopimus velvoittaa valtioita huolehtimaan lainsäädäntönsä kautta lapsen oikeuksien toteutumisesta. YK:n lapsen SOPIMUKSEN SISÄLTÖ VOIDAAN TIIVISTÄÄ KOLMEEN ERI TEEMAAN: Lapsella on oikeus 1. erityiseen suojeluun ja hoivaan (protection), 2. riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista (provision) sekä 3. osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon (participation). SOPIMUKSEN LIITTYY NELJÄ YLEISTÄ PERIAATETTA: 1. Kaikki lapset ovat tasa-arvoisia 2. Lapsen etu on ensisijainen kaikessa päätöksenteossa 3. Lapsella on oikeus hyvään elämään 4. Lapsen näkemykset on otettava huomioon LÄHDE: 3c7b87fbdf515764e9d85aab Lataa kerholle lapsiasiavaltuutetun toimiston esite Toteutuvatko oikeutesi osoitteesta Jaa tietoa esitteestä kerhosi kanssa. Esite tarjoaa hyvän tietopohjan Suomen tilanteesta lapsen oikeuksien suhteen. Hyödyntäkää kerhossa esitteen tietoa pohtiessanne ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja. 21
22 NUORTEN PARLAMENTTI - havaintoluotain Kirjoita muistiin yhden vuorokauden aikana omia havaintojasi asioista joihin haluaisit vaikuttaa. Voit kirjoittaa myös tunnelmia, tilannekuvia asioista, jotka liittyvät yhteiskuntaan, oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon, liikenteeseen, ympäristöön, työllisyyteen jne. Päivämäärä 22
23
Nuorten parlamentti. politiikkaa ruohonjuuritasolla
Nuorten parlamentti politiikkaa ruohonjuuritasolla SISÄLLYS Johdanto 3 Lämppärit ja fiilikset 4 Ensimmäisellä kerhokerralla Pallo kiertoon Muotokuva Kerhokertojen aluksi Mitä ajattelet? Intiaaninimet Kerhokertojen
LisätiedotArviointityökaluja aiemman osaamisen tunnistamiseen
Arviointityökaluja aiemman osaamisen tunnistamiseen Kun arvioidaan hakijan ammatillista osaamista ensitapaamisissa, voidaan keskustelun ja kartoituksen apuna käyttää esimerkiksi seuraavia työkaluja. Kuvat
LisätiedotNuoret ovat toivon sanansaattajia
Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotKuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?
Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että
LisätiedotOPETTAJA, REHTORI TAI OHJAAJA - NÄIN JÄRJESTÄT TAPAHTUMIA JA VIERAILUJA POLITIIKKAVIIKOLLA TAPAHTUMA- JA VIERAILUOHJEET 1 (7)
TAPAHTUMA- JA VIERAILUOHJEET 1 (7) OPETTAJA, REHTORI TAI OHJAAJA - NÄIN JÄRJESTÄT TAPAHTUMIA JA VIERAILUJA POLITIIKKAVIIKOLLA Politiikkaviikolla oppilaitokset voivat järjestää itse paikallisia tapahtumia
LisätiedotOsallistuva lapsi ja nuori parempi kunta
Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1
LisätiedotKITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY
KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY Tervetuloa vastaamaan Lapsiystävällinen kunta (LYK) -alkukartoituskyselyyn, jonka ovat työstäneet koordinaatioryhmän jäsenet Tiina Huilaja, Maija Linnala, Aila Moksi ja
LisätiedotSanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia
Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotMATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!
MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,
LisätiedotVaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi
Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu
LisätiedotVAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset
ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.
LisätiedotHARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Vuoreksen koulu. lv
HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Vuoreksen koulu lv. 2017-2018 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 4.9. - 8.12.2017 ja keväällä 8.1. - 11.5.2018. Hip kerhot ovat suunnattuja
LisätiedotPerusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v ja v Jouni Kurkela Sivistysjohtaja
Perusopetuksen laatukriteerit v. 2011, v. 2013 ja v. 2014 18.11.2014 Jouni Kurkela Sivistysjohtaja Opetusministeriö on 1.3.2010 myöntänyt 10 000 ja 29.12.2011 8000 Tyrnävän kunnalle opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotKIRJOLAN KOULUN KERHO-OHJE Soveltuvin osin käytössä myös Saaren koululla
KIRJOLAN KOULUN KERHO-OHJE Soveltuvin osin käytössä myös Saaren koululla Koulun kerhotoiminta on säännöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Kerhoissa toimitaan turvallisesti ja hyviä käytöstapoja
LisätiedotKokemuksia kerhotoiminnasta
Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!
LisätiedotMaakunnalliset Muistiaktiiviryhmät. Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen
Maakunnalliset Muistiaktiiviryhmät Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen Muistiaktiivit ovat muistisairauksiin sairastuneiden ihmisten ja omaisten asiantuntijaryhmiä. Maakunnallisten ryhmien tehtävänä
LisätiedotVAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!
VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille
LisätiedotLAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa
LAVA Lapsivaikutusten arviointi seurakunnan päätöksenteossa 3.10.2015 Pirjo Ojala Siilinjärven seurakunnan lapsiasiavaltuutettu Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS
LisätiedotHARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. Lentävänniemen koulu lv
HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Lentävänniemen koulu lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017. Hip kerhot ovat
LisätiedotAsiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut
Asiakasraati Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut 21.9.2016 Asiakasraati aloittanut toimintansa maaliskuussa 2008 on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden osallisuus-
LisätiedotKunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä
Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena
LisätiedotJohdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015
Johdatus lapsivaikutusten arviointiin Akaa 24.11.2015 Lapsivaikutusten arviointi Virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotVAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset
ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut
LisätiedotLapsen oikeudet ja globaalikasvatus. Globaali näkökulma lapsen oikeuksiin
Lapsen oikeudet ja globaalikasvatus Globaali näkökulma lapsen oikeuksiin mielipiderinki Mielipiderinki Seistään ringissä. Jokainen astuu yhden askeleen eteenpäin, menee kyykkyyn tms. ja kertoo oman nimensä
LisätiedotVaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi
Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotTyöelämän monet polut ja erilaiset taidot. Ammatit tutuiksi yläkoululaisille. Yhteistyössä
Työelämän monet polut ja erilaiset taidot Ammatit tutuiksi yläkoululaisille Työelämän monet polut ja erilaiset taidot Ammatit tutuiksi yläkoululaisille ohjeita järjestäjille Työelämän monet polut ja erilaiset
LisätiedotMissä mennään nuorten verkko-osallistumisen kehittämisessä? Tampereen kehittämispäivät, Suunnittelija Merja-Maaria Oinas
Missä mennään nuorten verkko-osallistumisen kehittämisessä? Tampereen kehittämispäivät, 3.10.2014 Suunnittelija Merja-Maaria Oinas Nuorten osallistuminen ja kuuleminen - taustalla lain velvoitteet Lainsäädäntö
LisätiedotLasten parlamenttimalleja Liisa Korppi
Lasten parlamenttimalleja 9.1.2018 Liisa Korppi 1 Tietoja suomalaisten kaupunkien lasten parlamenteista Tiedot koottu 10 kaupungin verkkosivuilta (Tampere, Turku, Vantaa, Oulu, Jyväskylä, Pori, Mikkeli,
LisätiedotEsimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?
1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän
LisätiedotSinä teet suojatien kampanja
Sinä teet suojatien kampanja Kouluissa, päiväkodeissa, työyksiköissä ja järjestöissä toteutettava kampanja, jonka tarkoituksena on nostaa esiin laajasti suojatiehen ja tien ylittämiseen liittyviä keskeisiä
LisätiedotKoulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille
Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Jaana Koski Opetustoimen kehittämispäällikkö 2.11.2010 Helsinki 1/14 www.janakkala.fi Helsinki Tampere moottoritien varrella ja valtakunnan pääradan
LisätiedotInnostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille
Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotSeuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,
Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,
LisätiedotLänsimäen koulu, Vantaa. Salla Kurki ja Sari Lusma
Länsimäen koulu, Vantaa Salla Kurki ja Sari Lusma Monikulttuurinen koulumme muuttuu 1.-9- koulusta 5.-9- kouluksi ja lähelläolevasta koulusta tulee 1.-4- koulu meille tulee uusia oppilaita (6. -7.lk).
LisätiedotNuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020
Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi
Lisätiedotraportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 27.6.2018 Kello 13.00 18.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13 15-vuotiaat Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n nuoret raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry # M u n p
LisätiedotRyhmätyö. Yhdistetty: EVAuksessa kehittyminen (yksi tai muutama EVAus tehtynä) EVAuksen hyvien käytäntöjen kehittäminen (useampi EVAus tehtynä)
Ryhmätyö Yhdistetty: EVAuksessa kehittyminen (yksi tai muutama EVAus tehtynä) EVAuksen hyvien käytäntöjen kehittäminen (useampi EVAus tehtynä) 2.10.2018 Page 1 Keskustelua THL Tulossa koulutusmateriaalia,
LisätiedotNuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki. Anne Haavisto
NuVa II Vaikuta yhdessä Nuorisolaki Anne Haavisto Nuorisolaki 72/2006 Lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista
LisätiedotHARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Etelä-Hervannan koulu. lv
HARRASTAVA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Etelä-Hervannan koulu lv. 2016-2017 Tampereen kaupungin Harrastava iltapäivä (HIP) - kerhot toimivat syksyllä 5.9. - 9.12.2016 ja keväällä 9.1. - 12.5.2017. Hip kerhot ovat
LisätiedotVastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%
Palaute Nyytin ja SPR:n Hengailuillasta 4.11.2011 Yhteenvetoraportti Osallistujia 31, joista 8 miestä. Palautteita 24 Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Nainen 16 66,67% 2. Mies
LisätiedotNuorten parlamentti vieraana Nuorisofoorumissa Jyväskylässä 7.10.2013 kokoamassa nuorten näkemyksiä vaikuttamisesta ja demokratiasta
Nuorten parlamentti vieraana Nuorisofoorumissa Jyväskylässä 7.10.2013 kokoamassa nuorten näkemyksiä vaikuttamisesta ja demokratiasta Nuorten parlamentti on tarkoitettu peruskoulun päättöluokkien oppilaille.
LisätiedotKenelle kerho on suunnattu, miten oppilaat ilmoittautuvat ja miten osallistujat valitaan, mikäli halukkaita on enemmän kuin tilaa?
KERHOSUUNNITELMAN TEKEMINEN (Tiedoston voi ladata koulun nettisivun linkeistä) Luettuasi Liite 1 ja 2, vastaa seuraaviin kysymyksiin ja toimita vastaus, eli kerhosuunnitelma, rehtorille Mikä on oppilaskerhon
LisätiedotKeskeneräisten tarujen kirja
Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely
LisätiedotLAPSELLA ON OIKEUKSIA
LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotAlakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho
Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotMaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.
MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)
LisätiedotOpas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen
Lisätiedotraportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 10.3.2018 Kello 10.00-16.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13-21-vuotiaat perhehoidossa asuvat tai joskus asuneet nuoret raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen,
LisätiedotMukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä.
Tule mukaan! Mukaan.fi on oma verkkopalvelu juuri sinulle, joka olet kiinnostunut erityistä tukea käyttävien lasten, nuorten ja aikuisten elämästä. Tämän helppokäyttöisen netin kohtaamis- ja keskustelupaikan
LisätiedotPUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN
PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen
LisätiedotHow to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin?
How to prepare for the 7th grade entrance exam? Kuinka lukea englannin linjan soveltuvuuskokeisiin? When? Milloin? Tärkeitä päivämääriä: - 12.1. 2017 Infotilaisuus Helsingin Uudessa Yhteiskoulussa - 19.1.
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotKouluttajan manuaali PPT-esityksen tueksi:
Kouluttajan manuaali PPT-esityksen tueksi: Tämä esitys sisältää koulutuksen koulun opetushenkilöstölle. Koulutus on rakennettu sellaiseksi, että sen voi vetää ryhmälle ilman aiheeseen etukäteen perehtymistä.
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotNuorisolautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 241/12.05.
Nuorisolautakunta 3 5.03.07 Kunnanhallitus 5 7.03.07 Kunnanhallitus 55 0.05.07 Nuorisovaltuuston perustaminen (kv) 4/.05.00/07 Nuorisolautakunta 5.03.07 3 Kuntalaki (40/05) velvoittaa kuntia huolehtimaan
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotD R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E
D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus
LisätiedotRisteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola. Neljä tapaa. vaikuttaa Vantaalla
Risteys oli vaarallinen. Siksi minä puutuin asiaan. Satu, Ilola Neljä tapaa vaikuttaa Vantaalla Miksi osallistua? Kunnassa päätetään monista asioista, jotka vaikuttavat arkeesi: esimerkiksi kouluista,
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma 3 Lapsen vasu osaksi varhaiskasvatuksen arjen pedagogiikkaa
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 3 Lapsen vasu osaksi varhaiskasvatuksen arjen pedagogiikkaa Luennoitsija Noora Heiskanen KM, väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopisto Osa 3 Osa 2 Osa 1 Videoluennolla pohdimme
LisätiedotUudet opetussuunnitelman perusteet ja vanhempien osallisuus kouluissa
KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖN PARHAAT KÄYTÄNNÖT Yhteenveto 14.11.2016 osallisuusiltapäivästä Uudet opetussuunnitelman perusteet ja vanhempien osallisuus kouluissa - miten voimme vahvistaa kodin ja koulun
LisätiedotKOULUJEN KERHO-OPAS. syksy 2019
KOULUJEN KERHO-OPAS syksy 2019 ASEMAN KOULU KUUHANKAVEDEN KOULU NIEMISJÄRVEN KOULU RISTIMÄEN KOULU HANKASALMEN KOULUJEN KERHO-OPAS Koulujen kerhotoiminta käynnistyy! Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen
Lisätiedot007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset
007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.
LisätiedotKyselyyn vastasi 55, iältään 8-20-vuotiasta, nuorta.
Nuoria Somettaa Kyselyyn vastasi 55, iältään 8-20-vuotiasta, nuorta. Vastaajien ikävuosien keskiarvo on 14 vuotta. Vastaajien ikäjakauma 16 16 16 16 16 17 17 17 17 17 17 17 18 18 19 20 20 10 10 10 11 11
LisätiedotELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS
ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten
LisätiedotLUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA
LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena
LisätiedotKehitysyhteistyön ABC
Kehitysyhteistyön ABC järjestöille Oletko kiinnostunut kansainvälisistä asioista? Vaikuttamisesta? Yhteiskunnallisista kysymyksistä? Oletko miettinyt, mikä on roolisi globaalissa maailmassa? Millainen
LisätiedotMitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?
Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä
Lisätiedot2014-2015. Ruutanan koulun kerho-ohje. Ruutanan koulu Ruutanantie 750 36110 Ruutana
2014-2015 Ruutanan koulun kerho-ohje Ruutanan koulu Ruutanantie 750 36110 Ruutana Sivu 2 / 7 Ruutanan koulun kerho-ohje 1 Yleistä kerhotoiminnasta 1.1 Kerhon tavoitteista, sisällöistä ja ajankohdasta Perusopetuslaki
LisätiedotTEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä
1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia
LisätiedotNuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö
Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotTUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen
TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas
LisätiedotValitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin ei ole tehty.
Laatukortti 13 Koulun kerhotoiminta 1. Suunnittelu Rehtori täyttää Valitse kyllä tai ei sen mukaan miten ollaan viime lukuvuonna toimittu. Mikäli vastaat ei, perustele halutessasi lyhyesti, miksi näin
LisätiedotHaloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä!
Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä! Innostu ja innosta viestintä on kivaa! Viestintä ei ole pakollinen paha, vaan huikea mahdollisuus. Pienillä askelilla eteenpäin, hyvä viestintä sujuvoittaa
LisätiedotSinä olet demokratiakasvattaja! Työpajapäivät - Hyvinkää,
Sinä olet demokratiakasvattaja! Työpajapäivät - Hyvinkää, 10.4.2019 Sisältö 1. Nuortenideat.fi palvelun lähtökohdat 2. Osallistavan ideointiprosessin ohjaaminen 3. Miten vaikuttaa ja viestiä taitavasti
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
Lisätiedotlehtipajaan! Opettajan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,
LisätiedotKaarinan nuorisovaltuuston toimintasääntö
Kaarinan nuorisovaltuuston toimintasääntö Sisällys 1. Yleiset määräykset... 2 2. Tarkoitus ja tavoite... 2 3. Valitseminen... 2 4. Tehtävät ja toimenkuvat... 3 5. Kokoukset ja kokouskäytännöt... 4 1 1.
LisätiedotTurun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014
Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma
LisätiedotSosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram
Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi
LisätiedotOsallistuva lapsi ja nuori parempi kunta
Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait
LisätiedotPalvelumuotoilu opetus- ja kasvatusalalla
Palvelumuotoilu opetus- ja kasvatusalalla PedaBoss Tredun toimipiste, Tampere 31.1.2018, klo 8 10 Tutkimustieto / väitös 2012 Työelämän muutosten tarkkailu Tulevaisuuden tutkimus Palvelumuotoilun kouluttaja
LisätiedotIlo kasvaa liikkuen nettisivujen käyttöohje
Ilo kasvaa liikkuen nettisivujen käyttöohje Tämä käyttöohje on suunnattu ohjelman kuntatasoille toimijoille. (esim. kunnan hallinto) 15.11.2016 Sisäänkirjautuminen - Kuntatasoisille toimijoille on toimitettu
LisätiedotToimivan oppilaskunnan hallituksen valinta kuinka temppu tehdään?
Toimivan oppilaskunnan hallituksen valinta kuinka temppu tehdään? Ennen valintaa olisi syytä pohtia Mitä ollaan valitsemassa? Miksi? Miten se toimii? Olisiko minusta näihin hommiin? Tähän kannattaa käyttää
LisätiedotOhjeistus kouluttajille
Ohjeistus kouluttajille Käytyäsi Tajua mut! -toimintamallin kouluttajakoulutuksen olet valmis perehdyttämään kollegoitasi ja oman työyhteisösi jäseniä Tajua mut! -toimintamallin käyttöön. Jos toimipaikkasi
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
Lisätiedotluontopolkuja punaisilla naruilla
luontopolkuja punaisilla naruilla Kevään merkit Eniten kasvilajeja ympyrässä Mikä tästä meni/ Mikä täällä voisi asua? Runo tästä paikasta Ötökät maassa Taidenäyttely Kevään merkit YM, AI pareittain tai
Lisätiedot1. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus
7 1. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi.
Lisätiedot