Itämeri-foorumi Itämeriläinen 1/2012

Transkriptio

1 Itämeri-foorumi 2012 Itämeriläinen 1/2012

2 2 Itämeriläinen Päätoimittajan terveiset Helena Erkkilä, päätoimittaja Tullaan tutuiks! Käsissäsi on Centrum Balticum -keskuksen uuden kvartaalijulkaisun, Itämeriläisen, ensimmäinen numero. Aloitamme kvartaalijulkaisujen sarjan tällä kansallisen Itämeri-foorumin teemalehdellä, joka poikkeuksellisesti on painotuote. Jatkossa meillä on mahdollisuus tavata keskuksen syksyllä uudistuvilla kotisivulla, joilla Itämeriläinen ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tullaan tutuiks! sanoo turkulainen. Toivon, että tämä ensimmäinen Itämeriläinen on ensimmäinen askel pitkässä ystävyydessämme. Tässä lehdessä taustoitamme Itämeri-foorumin teemafoorumeja. Ne eivät tarjoa kaikille kaikkea, mutta jokaiselle jotain. Ne jotka ovat kiinnostuneita Euroopan merien kestävästä käytöstä, suuntaavat ympäristöfoorumiin. Entä miten Itämeren alueen logistinen kehitys vaikuttaa meriteollisuuteen? Siihen saa vastauksia logistiikka ja laivanrakennus -foorumissa. Mediaväki keskustelee median roolista yhteiskunnan muutoskohdissa. Turvallisuusfoorumi kääntää katseensa Itämeren turvallisuuteen vuonna Matkailu ja kulttuuri -ryhmä keskittyy lähiympäristöön, paikan tuntuun ja sen merkitykseen markkinoinnissa. Jo tästä tarjonnasta saattaa syntyä ongelma: mielenkiintoisia, houkuttelevia alustuksia ja keskusteluja saattaa olla useampi! On tehtävä valinta ja osallistuttava vain yhteen teemafoorumiin. Onneksi teemafoorumit ovat vain keskustelun alku. Toivomme, että myös Itämeri-foorumin osallistujat tulevat toisilleen tutuiksi, keskustelevat vilkkaasti ja verkottuvat. Olemmehan me Itämeri-toimijat kuin yhtä perhettä! Vain yhdessä pystymme kutomaan tarpeeksi laajan ja kestävän verkon, johon saamme kalastettua kaikki Itämeren alueen keskeiset teemat, mahdollisuudet ja haasteet. Osaavissa käsissä verkkoon tarttunut saalis jalostuu yhteistyöksi, uusiksi ideoiksi, toimintatavoiksi ja toiminnaksi, joilla voimme entistä vahvemmin vaikuttaa meille Itämeri-toimijoille tärkeisiin asioihin. Verkottumista helpottaaksemme esittelemme tässä lehdessä lyhyesti joukon Itämeri-toimijoita, joista kuulemme seuraavissa Itämeriläisen numeroissa lisää. Kalastusonnea! Helena Erkkilä

3 Itämeriläinen Otsikoissa nyt! Päätoimittaja Markku Mantila KUVA Kaleva Itämeriläinen s tervetullut uusi foorumi Aleksi Randell, Centrum Balticum säätiön hallituksen puheenjohtaja Turun kaupunginjohtaja Tervetuloa viidenteen Itämeri-foorumiin! s. 6-7 johtaja, professori Kari Liuhto hankeasiamies Kirsi Ahlman Centrum Balticum -keskus Merialuesuunnittelu on tuonut s. 8-9 järjestyksen Itämerelle 2020? Anita Mäkinen johtava asiantuntija, Trafi Itämeren alueen logistisen kehityksen s vaikutus meriteollisuuteen Itämeri median ristiaallokossa s Markku Mantila, päätoimittaja, Kaleva Eija Velin, johtaja, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto Turvallisuusnäkökulma Itämeren alueen hallinnointiin s Mika Aaltola, ohjelmajohtaja, Ulkopoliittinen instituutti Oletko jo tilannut Pullopostin? Itämerellisiä viestejä joka perjantai. Paikan tuntu - kilpailukykyä paikallisuudesta Päivi Lappalainen, ohjelmapäällikkö, s Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus, Turku Touring Itämeriläinen JULKAISIJA Centrum Balticum -keskus, Vanha Suurtori 7, Turku, PÄÄTOIMITTAJA Helena Erkkilä, Centrum Balticum -keskus ULKOASU Helena Erkkilä, Centrum Balticum -keskus TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT centrumbalticum@centrumbalticum.org PAINO Finepress Oy Itämeriläinen ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

4 4 Itämeriläinen Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell KUVA Turun kaupungin kuvapankki / Jari Grönroos

5 Itämeriläinen Itämeriläinen tervetullut uusi foorumi Itämeri on vuosisatoja ollut Turun luonnollinen toimikenttä, lähiulkomaa. Niin on myös tänään. Siksi on luonnollista, että kaupunki, tiiviissä yhteistyössä maakuntaliiton, yliopistojen, elinkeinoelämän ja lounaisen Suomen muiden kaupunkien kanssa on aktiivinen yhteistyön edistämiseksi lähialueillamme. Euroopan unionin hyväksymä Itämeri-strategia on antanut luonnolliset puitteet tälle yhteistyölle ja sysännyt sitä myönteisesti eteenpäin. Turku on ollut aktiivisesti mukana Itämeri-strategian valmistelutyössä ja toteutuksessa. Olemme tässä hyödyntäneet kahdenvälisiä kaupunkisuhteitamme ja monenkeskisiä kaupunkiverkkoja, kuten Itämeren kaupunkien liitto UBC. Pyrkimyksemme on edelleen vahvistaa Turun ja Lounaisen Suomen asemaa luontevana, tunnustettuna Itämeriyhteistyön keskuksena ja sillanrakentajana. Turku ja Helsinki ovat jo vuosia edistäneet yhteistyössä Itämerihaastettansa, joka on saanut myönteistä vastakaikua niin kotimaassa kuin muissa Itämeren maissa. Sen puitteissa eri toimijat ovat tehneet paljon käytännön toimia Itämeren tilan parantamiseksi, ja työ jatkuu. Uusia yhteistyöaloitteitamme ovat pysyvän Turkukeskuksen perustaminen Pietariin ja Turku-prosessi, joka rakentaa käytännön yhteistyötä Pietarin ja Leningradin alueen kanssa, yhteistyökumppaneina muun muassa Hampuri ja Euroopan komissio. Uusimpana, kunnianhimoisena tavoitteenamme on kehittää kasvuja kehityskäytävää, joka yhdistää Tukholman, Turun, Helsingin ja Pietarin pohjoisen Itämeren valtaväyläksi. Työ on vasta aluillaan, mutta jo nyt on nähtävissä, että se tarjoaa huikeita näköaloja. Merkittävä osa Itämeri-toiminnastamme tapahtuu Centrum Balticum -säätiön puitteissa. Keskus tekee johtajansa, professori Kari Liuhdon johdolla arvostettua ja näkyvää työtä Itämeri-kysymysten tunnetuksi tekemiseksi ja ymmärtämiseksi, eri alojen asiantuntijoiden kokoamiseksi ja uusien yhteistyöaloitteiden kehittämiseksi. Säätiön puitteissa ovat kotinsa löytäneet myös Saaristomeren Suojelurahasto sekä Turku-prosessi, joka rakentaa käytännön yhteistyötä Pietarin ja Leningradin alueen kanssa, yhteistyökumppaneina mm. Hampuri ja Euroopan komissio. Centrum Balticumin itämerellinen viikkokolumni, Pulloposti, on saanut lämpimän vastaanoton ja jo vajaassa vuodessa vakiinnuttanut asemansa tärkeänä Itämeren kysymysten foorumina. Nyt se saa rinnalleen uuden, neljännesvuosittain ilmestyvän julkaisun, Itämeriläisen. Olen vakuuttunut siitä, että uusi julkaisu tulee tarpeeseen: kiinnostus Itämeren alueen yhteistyötä kohtaan on Suomessa vireää, mutta siltä on puuttunut yhteisiä foorumeita, joilla vuoropuhelua käytäisiin. Pulloposti ja nyt Itämeriläinen auttavat osaltaan paikkaamaan tätä puutetta. Turku ja Centrum Balticum eivät ole vain kansallisia, vaan myös kansainvälisiä toimijoita. Kaupungin liittyminen Tanskasta toimivan Baltic Development Forum -järjestön (BDF) kumppaniksi vahvistaa edelleen yhteistyöverkostojamme, erityisesti elinkeinoelämän kanssa. Myös Centrum Balticum tulee jatkossa vahvistamaan kansainvälistä rooliaan. Aleksi Randell Centrum Balticum säätiön hallituksen puheenjohtaja Turun kaupunginjohtaja

6 6 Itämeriläinen Tänä vuonna Centrum Balticum -keskuksen kansallisessa Itämerifoorumissa kurkistetaan Itämeren alueen horisonttiin vuonna Katseen kohteena ovat merialuesuunnittelu, turvallisuus, logistiikka ja laivanrakennus, matkailu ja media.

7 Itämeriläinen Tervetuloa viidenteen kansalliseen Itämeri-foorumiin! Verkostoitumisen kannalta foorumi on erinomainen tilaisuus kohdata Itämeri-toimijat julkiselta, yksityiseltä ja kansalaisjärjestötasolta. Hienoa, että käytät tätä mahdollisuutta hyväksesi! Verkostoilla ja yhteistyöllä on Itämeri-toiminnassa korostunut rooli. Jotta organisaatioiden välinen yhteistyö Itämeri-toiminnan vahvistamiseksi voisi edelleen tiivistyä, tarvitaan paikka, johon koota tieto toimijoista ja niiden toiminnoista sekä toiminnan koordinointia. Centrum Balticum -keskuksen tavoitteena on muotoutua tällaiseksi valtakunnalliseksi Itämeri-asiantuntijaverkoston koordinaattoriksi. Yhteistyön tehostaminen lähtee liikkeelle toimintakentän tarkasta tuntemuksesta ja toisiimme tutustumisesta. Tuloksena on esimerkiksi asiantuntijatapaamisia, joissa tutkijat ja yritykset tuodaan samaan pöytään. Tietoa Itämerestä ja sen alueesta on olemassa runsaasti. Centrum Balticum -keskus panostaa vahvasti tiedottamiseen, jottei olemassa oleva tieto jäisi kertomatta, vaan eri toimijoiden ääni saadaan kuuluville. Itämeri-tietopankin luominen uudistuville kotisivuille antaa esimerkiksi mahdollisuuden löytää yksittäisiä toimijoita asiantuntijapankista sekä tuoda tietoa omista toiminnoista laajempaan levitykseen. Centrum Balticum -keskus tukee Turku-prosessin sihteeristön työtä eli auttaa Venäjän itämerellisten alueiden yhteistyön tiivistymistä EU:n komission aluepolitiikan pääosaston, DG Region, kanssa. Monet Itämeren alueeseen ja Itämeri-strategiaan liittyvät kysymykset ovat rajat ylittäviä, jolloin Venäjän rooli korostuu alueen toiminnassa. Kaikessa yllämainitussa toiminnassa korostuu toimivien verkostojen merkitys. Toivottavasti vuoden 2020 horisontissa siintää tiivis yhteistyö Itämeri-toimijoiden välillä, sillä yhdessä voimme saada enemmän aikaan. Kutsumme sinut mukaan tutustumaan ympärillä oleviin ihmisiin ja verkostoitumaan kanssamme itämerellisen yhteistyön piirissä! Kari Liuhto Kirsi Ahlman johtaja, professori hankeasiamies Centrum Balticum -keskus KUVA Turun kaupungin kuvapankki / Esko Keski-Oja

8 8 Itämeriläinen Merialuesuunnitt on tuonut järjestyksen Itämerelle 2020? Merialuesuunnittelun tarkoituksena on varmistaa Euroopan merialueiden kestävä käyttö ja samanaikaisesti turvata taloudellinen kasvu. Merialuesuunnittelu, Maritime Spatial Planning (MSP), on osa EU:n meripolitiikkaa, jonka tarkoituksena on varmistaa Euroopan merialueiden kestävä käyttö ja samanaikaisesti turvata taloudellinen kasvu. Merenkulun väylät ja satamarakenteet, tuulivoimapuistot, mineraalien ja soranotto, kalastus, vesiviljely, meri- ja rannikkoalueiden virkistyskäyttö, öljy- ja kaasuputket, sähkö- ja tietoliikennekaapelit ja erilaiset ja tasoiset suojelualueet vaativat merialueistamme oman osuutensa. Näiden eri intressien toimintojen varmistaminen, balansoiminen ja konfliktien välttäminen jo ennalta suunnittelun keinoin, on lähtökohta merialuesuunnittelulle. Tällä hetkellä Suomessa kiivainta keskustelua aiheeseen liittyen käydään tuulivoimapuistojen rakentamisesta ja sijoittamisesta merialueille. Tuulivoimapuistojen toimintaikä on noin vuotta, jolloin tuulivoiman käyttöön varatut merialueet ovat suljettuja muilta toiminnoilta, mm. laivaväyliltä. Merelle sijoittuvat tuulivoimapuistot vaikuttavat myös lentoliikenteeseen. Muita vastaavia konflikteja merialueiltamme löytyy liittyen merihiekannostoon, laivaväylien sijoitteluun ja ruoppauksiin. Merialuesuunnittelun perusta on ekosysteemilähestymistapa. Erityinen painotus on rajat ylittävällä suunnitteluyhteistyöllä. Tämä edellyttää hallintojen välistä yhteistyötä jäsenvaltioissa ja rajat ylittävää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä. Meristrategiadirektiivi on EU:n Meripolitiikan ympäristöpilari, jonka toimeenpanon tavoitteena on saavuttaa Euroopassa merialueiden hyvä ekologinen tila vuoteen 2020 mennessä. Myös tämä direktiivi edellyttää yhteistyötä saman merialueen jakavien valtioiden kesken, jotta taataan sen yhdenmukainen valtiorajojen ylittävä tulkinta. Merialueiden käytön suunnittelu edellyttää integroitua hallintoa, ja tästä esimerkkinä EU:n komissio perusti meri- ja kalastusasioiden pääosaston (DG MARE). Jotkut EU:n jäsenvaltiot ovat seuranneet tätä hallintomallia. Vuonna 2010 komissio (DG MARE) antoi merialuesuunnittelusta kommunikean. Samanaikaisesti komissio aloitti nettipohjaisen konsultaation merialuesuunnittelusta ja yhdennetystä rannikkoalueiden käytöstä ja hoidosta (ICZM). Euroopan unionissa on ollut ICZM-suositus vuodesta 2002 lähtien. Komissio on myös koonnut raportin merialuesuunnittelun tilasta jäsenvaltioissa. Joillakin valtioilla on jo lainsäädäntökehikko merialuesuunnittelun toimeenpanemiseksi ja erityiset viranomaiset toteuttamassa sitä (esim. Ruotsi ja UK). Saksassa merialuesuunnittelusta vastaa Bundesamt für Seeschifffahrt und Hydrographie (BSH). Suomessa merialuesuunnittelusta vastuussa oleva viranomainen on ympäristöministeriön rakennetusta ympäristöstä vastaava osasto. Venäjällä merialuesuunnittelua ei vielä virallisesti tehdä, mutta asiasta käydään parhaillaan neuvotteluja. Komissio on aiemmin ilmoittanut julkistavansa ehdotuksensa merialuesuunnittelun lainsäädäntökehikoksi kesäkuussa Tehokkaimmaksi lainsäädäntökehikoksi on komission tekemän vaikutusarvion (Impact Assessment) mukaan noussut puitedirektiivi. Tämän hetkisen tiedon valossa direktiivistä on tarkoitus tehdä mahdollisimman yksinkertainen puitedirektiivi, jolla

9 Itämeriläinen elu Anita Mäkisen mukaan toimiin merialuesuunnittelun edistämiseksi tulisi ryhtyä pikaisesti. taataan samanlaisten suunnitteluprosessien käynnistäminen kaikilla Euroopan merialueilla kuitenkaan lisäämättä kohtuuttomasti byrokratiaa. Tarkoitus on, että direktiivi ei koskettelisi lainkaan nyt toimeenpanovaiheessa olevaa meristrategiadirektiiviä (MSFD), vaikkakin näiden toimeenpanon välillä on yhteys. Vaikutusarviossa on analysoitu sitä, miten rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelu ja merialuesuunnittelu voitaisiin yhdistää. Yksi ongelma on lainsäädäntöpohjan erilaisuus: ICZM on puhtaasti ympäristöperusteinen, MSP:n on tarkoitus kattaa useita eri toimialoja. Kaksi Itämeren alueen hallitustenvälistä organisaatiota: Itämeren suojelukomissio Helcom ja alueidenkäytön suunnitteluorganisaatio VASAB perustivat yhteisen MSP- työryhmän vuonna Työryhmän mandaatti on kolmeksi vuodeksi ja sillä on puheenjohtaja kummastakin organisaatiosta. Helcomin puolesta puheenjohtajana toimii Anita Mäkinen (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi) ja VASABin puolesta puolalainen Andrzej Cieślak (Maritime Office, Gdynia). VASAB on toimialaltaan Helcomia laajempi, siihen kuuluu Helcommaiden lisäksi Norja ja Valko-Venäjä. Näiden maiden hallintojen edustajien lisäksi kokouksissa on edustettuna Euroopan Komissio ja jäsenvaltioiden valtuuttamia asiantuntijoita. Kokouksiin osallistuu yleensä noin kolmekymmentä kokousedustajaa, joista osa edustaa ympäristöhallintoa, osa hallinnonaloja, joiden toimiala on merenkulussa tai aluesuunnittelussa. Kunkin jäsenvaltion valtuuskunnassa ovat edustettuina molemmat hallinnonalat. Kokouksissa päivitetään se, miten merialuesuunnittelu on edennyt Itämeren valtioissa ja vaihdetaan aiheeseen liittyviä uutisia. Työryhmä on yhteisesti hyväksynyt Itämerelle räätälöidyt 10 merialuesuunnittelun pääperiaatetta, joiden lähtökohta on ekosysteemilähestymistapa ja työohjelman. Työssään työryhmä on keskittynyt merialuesuunnittelun laillisuuskehikon tarkasteluun ja ekosysteemilähestymistapaan. Merialuesuunnittelun on tarkoitus tuoda järjestys Itämerelle, missä ihmistoiminnot sijoittuvat kolmiulotteisesti ja aika toimii neljäntenä dimensiona. Suunnittelun keinoin meidän tulisi taata sekä kestävä taloudellinen kehitys Itämeren alueella että varmistaa Itämeren luontoympäristön suojelu. Vuosi 2020 siintää jo horisontissa, ihmistoiminta Itämerellä vilkastuu kaiken aikaa ja konfliktejakin on odotettavissa. Toimiin merialuesuunnittelun edistämiseksi tulisikin ryhtyä pikaisesti. Anita Mäkinen, johtava asiantuntija, ympäristö Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Sääntely/ kansainväliset suhteet ja yhteistyö KUVA Trafi

10 10 Itämeriläinen Itämeren alueen logistisen kehityksen vaikutus meriteollisuuteen KUVA Turun kaupungin kuvapankki / Fotovisio Itämeren alue on erityinen logistinen kokonaisuus, jonka ympäristön haavoittuvuus ja kehittyneen infrastruktuurin vaatimukset kuljetuksille asettavat erityisesti varustamotoiminnalle ja laivanrakennusteollisuudelle suuria haasteita. Tervetuloa keskustelemaan aiheesta lisää teemafoorumiin!

11 Meriklusterilla, josta yhden osan muodostaa meriteollisuus, on huomattava merkitys kaikissa Itämeren rantavaltioissa. Eri maiden meriteollisuudessa on paljon keskenään kilpailevaa liiketoimintaa, mutta myös hyvin toisiaan täydentävää osaamista. Keskinäisen kilpailun sijaan Itämeren alueella on nyt tähdättävä tuottavaan yhteistyöhön vuotta 2020 kohti mentäessä, koska haasteita tulee niin muualta Euroopasta kuin Kaukoidästä. Alueen eri maiden meriteollisuuksien erikoisosaamista on hyödynnettävä ja kehitettävä entistä kilpailukykyisempiä tuotteita ja tuotantomenetelmiä. Muuttuvat logistiset tarpeet ja ympäristömääräykset ovat tärkeitä kehitystä suuntaavia ja vauhdittavia tekijöitä. Kuljetusten kehitystä tarkastellaan teemafoorumissa viimeaikaisten selvitysten valossa peilaten myös tulevaisuuteen. Tarkoitus on nostaa lisäksi keskustelun pohjaksi kuljetuksiin vaikuttavia toimintaympäristön muutostekijöitä, joita ovat esimerkiksi kysyntään vaikuttavat tekijät, kuten teollisuuden rakenteen ja sijoittumisen muutokset ja toisaalta mm. ympäristöperustaiset säännökset ja julkisen vallan ohjauskeinot. Foorumin alustuspuheenvuoroissa näitä asioita käsitellään myös varustamojen näkökulmasta kattaen uudet määräykset merenkulussa, ilmanpäästöt sekä alusten energiatehokkuuden seurantajärjestelmät, tulevaisuuden polttoainevaihtoehdot ja erilaiset ratkaisumallit näiden osalta. Itämeren alueen valtioilla on merkittävä rooli innovaatioympäristöjen kehittäjänä ja mahdollistajana. KUVA Turun kaupungin kuvapankki Kansainvälisillä yhteistyö-, tutkimus- ja yritysverkostoilla ja näiden tekemillä linjauksilla ja valinnoilla tulee olemaan merkittävä rooli talouden elpyessä sekä yritysten innovaatiotoiminnan, kasvun ja uudistumisen aikaansaamisessa. Innovaatioympäristöjen kehittämisen merkitys myös meriteollisuudelle on tärkeää. Kokonaisuudessa innovaatioympäristöjen kehittämisen merkitys makroalueellisessa yhteistyössä tulee lisääntymään. Meriteollisuustoimialan vahvistamiseksi alueellisia ja kansallisia tutkimus- ja innovaatiotoiminnan voimavaroja tulee lisätä innovaatioympäristöjä kehittämällä. Meriteollisuus on pitkän tähtäyksen ala, jossa ennakoinnilla ja tulevaisuustiedolla on selkeästi paljon merkitystä. Meriteollisuuden ennakointi on myös hyvin laajaalaista ja sillä on yhteyksiä moniin eri aloihin kuten energian käyttöön, liikenteeseen ja logistiikkaan, teknologian ennakointiin, matkailuun, viihteeseen ja vapaa-aikaan sekä moneen muuhun alaan. Ennakointi on strategisen suunnittelun kulmakivi. Monissa yrityksissä ja verkostoissa sitä tehdään jo systemaattisesti ja ammattimaisesti. Strategisessa päätöksenteossa tulevaisuus on aina jollain tavalla läsnä vaikka organisaation ennakointi järjestelmä ei olisikaan formaalisti ilmaistu. Tuotekehitys ja innovaatiotoiminta perustuvat näkemyksiin Itämeriläinen tulevaisuuden tarpeista, toimintamalleista ja mahdollisuuksista. Myös muut organisaation toiminnot kuten esimerkiksi viestintä ja markkinointi hyötyvät laadukkaasta, näkemyksellisestä tulevaisuustiedosta. Teemafoorumissa käsitellään esimerkkien valossa erilaisia tapoja ja malleja tuottaa ja hyödyntää tulevaisuustietoa. Eija Velin, johtaja Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto T e e m a f o o r u m i Teemafoorumissa on tarkoitus valottaa Itämeren alueen logistista kehitystä paitsi yleisesti myös erityisesti merikuljetusten osalta. Tiukkenevat ympäristömääräykset vaikuttavat lähitulevaisuudessa väistämättä Itämerellä liikennöiviin aluksiin ja koko logistiseen ketjuun. Uudet polttoaineet ja pakokaasujen puhdistuslaitteet auttavat täyttämään ympäristömääräykset, mutta ne vaativat investointeja infrastruktuuriin ja aluksiin. Teemafoorumissa keskustellaan mm. siitä millaisia muutoksia nämä haasteet tuovat laivoihin ja millaisia laivoja Itämerellä tulevaisuudessa liikennöi.

12 12 Itämeriläinen Itämeri median ristiaallokossa

13 Itämeriläinen Maailmantalouden kriisi on ehtinyt neljänteen vuoteensa. Itämeren alueen valtiot eivät säästyneet talouden myrskyltä. Tuhoja korjataan edelleen. Voisiko Facebookin avulla tehdä Itämeren KUVA Stiftelsen Ålandsfonden för Östersjöns framtid alueella vallankumouksen? Maailmantalouden kriisi on ehtinyt neljänteen vuoteensa. Lehman Brothers investointipankin kaatuminen syksyllä 2008 sysäsi globaalin finanssikriisin liikkeelle. Sen ei pitänyt vaikuttaa meihin, mutta niin vain kävi. Suomen bkt kutistui kahdeksan prosenttia, enemmän kuin koskaan sitten vuoden 1918, jolloin kansantuotteen kasvun ongelmat johtuivat aivan muusta kuin globaalista finanssikriisistä. Itämeren alueen valtiot eivät säästyneet talouden myrskyltä. Melkein neljä vuotta kriisin alkamisen jälkeen tuhoja korjataan edelleen. Baltian maat ovat käyneet läpi todellisen hevoskuurin. Viron talousremontti antaa aihetta hatunnostoon. EU-komissio ennustaa, että talous- ja rahaliiton maista vain Suomi, Luxemburg ja Viro täyttävät vakaus- ja kasvusopimuksen ehdot. Melko lailla vastakkaiseen suuntaan mentiin Venäjällä. Öljystä kertyneet tuloreservit helpottivat loiventamaan laman vaikutusta. Toisaalta öljyrikkaalla Venäjällä ei taloudellisen ahdingonkaan aikana ollut tarpeeksi syitä viedä läpi syviä taloudellisia ja poliittisia rakenneuudistuksia. Joissakin raporteissa maan tuloeroja kuvataan suorastaan vaarallisiksi. Kansa on kuitenkin pysynyt rauhallisena, vaikka tyytymättömyys näkyi mielenosoituksissa presidentinvaalien aikana. Vaikka Itämeren alueen valtioiden taloudellinen tuska vaihteli, maat pysyivät silti vakaina sekä taloudellisesti että poliittisesti. Läntisen alueen hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet toimivat tälläkin kertaa puskureina, jotka lievittivät laman vaikutuksia. Väkivaltaisia vallankumouksia tai Itämeren arabikevättä ei ole odotettavissa. On kuitenkin vaarallista ajatella, etteikö koetusta talouskriisistä jäisi jälkiä. Kriisi ei sitä paitsi ole ohi. Myös Itämeren alueen valtioissa äärioikeistolaiset, populistiset ja maahanmuuttokriittiset poliittiset voimat saivat uutta kannatusta. Norjassa murhaaja tappoi 77 ihmistä maan historian pahimmassa terroriteossa. Latviassa kehno talous ja huonot tulevaisuuden näkymät ajavat työkykyiset ja koulutetut ulkomaille. Ongelmia riittää. Samaan aikaan, kun pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta pelkää kohtalonsa päivien olevan käsillä, joissakin alueen maissa osa väestöstä on menettänyt uskonsa tulevaisuuteen tyystin. Jännitteitä on. Liialliseen itsetyytyväisyyteen ei ole syytä. Median roolia yhteiskunnan muutoskohdissa ei kykene liikaa korostamaan. Uuden median, jota jostakin syystä kutsutaan sosiaaliseksi mediaksi, vaikutuksia on toistaiseksi vaikea arvioida. Lähi-idän myllerryksessä tärkeimmäksi aseeksi on kuvailtu matkapuhelinta. Voisiko Facebookin avulla tehdä Itämeren alueella vallankumouksia? Ei se ihan mahdotonta ole, joskin hyvin epätodennäköistä. Näistä kysymyksistä ja monesta muusta koetamme saada selkoa Itämeri-foorumin mediafoorumilla. Markku Mantila, päätoimittaja Kaleva

14 14 Itämeriläinen Turvallisuusnäkökulma Itämeren alueen hallinnointiin Itämeren alueen turvallisuutta on syytä tarkastella laajasti eri turvallisuusnäkökohdista. Tyypillisin näkökulma painottuu meriliikenteen aiheuttamaan ympäristöonnettomuuksien uhkaan. Uhkamaisema Itämerellä on kuitenkin laajempi. Meri on reunavaltioille tärkeä väylä kaupankäyntiin, ihmisten, tavaroiden ja energian siirtoon. Erityisesti Suomelle ja Venäjälle se on strategisesti elintärkeä vienti- ja tuontireitti. Itämeren tärkeyttä Suomelle kuvaa se, että merenkulun toimivuuteen kohdistuva uhka on uhka suomalaisen yhteiskunnan toiminnoille. Itämereen liittyvät asiat kietoutuvat tiivisti yhteiskuntamme huoltovarmuuteen. Omien intressiensä varmistamiseen Suomi tarvitsee vahvaa kansainvälistä yhteistyötä alueella. Suurimman ja todellisimman uhan Itämerellä tuottaa suhteellisesti maailman vilkkain laivaliikenne, joka painottuu erityisesti kapeaan Suomenlahteen. Meriliikenteen kasvu on ollut hurjaa sekä alusten että väylällä kuljetettavan rahdin määrässä. Myös matkustajaliikenne Itämerellä on vuosittain useita miljoonia. Haastavat talviolosuhteet tuovat oman riskinsä vilkkaalle merenkululle alueella. Venäjälle Suomenlahti on yksi tärkeimpiä öljynkuljetusreittejä Eurooppaan ja maailmalle. Ympäristöllisiin riskeihin Itämeren maantiede tuo oman lisänsä: meri on matala, saaristoinen ja vesi hitaasti vaihtuvaa, joten vakavan öljyturman vaikutus alueen ympäristöön olisi katastrofaalinen. Itämeren öljyntorjuntakapasiteetti on riittämätön suuren turman sattuessa. Kovan turvallisuuden osalta Itämeren alue on ollut turvallinen ja vakaa pitkään. Sodan tai väkivaltaisen konfliktin uhka alueella on pieni. Alueella on sotilaallista läsnäoloa sekä eri valtioiden asevoimien osalta että Natoon ja Nordefcoon liittyvien harjoitusoperaatioiden puitteissa. Pohjoismaat ovat yhteistyössä kehittäneet meritilannekuvaa ja tilannetietoisuutta. Suomi on ollut aktiivinen meritilannekuvan kehittämisen osalta sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Suomi on toiminut

15 Itämeriläinen Turvallisuusnäkökulmasta Pohjois-Euroopan vakaus ja laivaonnettomuuksien ennaltaehkäisy on kaikkein tärkeintä. Vakavan öljyturman vaikutus Itämeren alueen ympäristöön olisi katastrofaalinen. johtomaana EDA:n alaisessa Maritime Surveillance (MARSUR) -hankkeessa. Toinen iso hanke on Itämeren reunavaltioiden merivoimien muodostaman merivalvontatyön SUCBAS-yhteistyöverkosto. Vaikka turvallisuustilannetta alueella pidetään hyvänä, Arctic Sea aluksen kaappaaminen Etelä-Ruotsin edustalla heinäkuussa 2009, toimi esimerkkinä siitä, että jotain voi tapahtua. Energiaturvallisuus muodostaa oman kokonaisuutensa alueella. Itämereen laskettu Nord Streamkaasuputki oli suunnitteluvai- heessa kiistanalainen. Suomessa saksalais-venäläistä hanketta kyseenalaistettiin lähinnä ympäristönäkökulmasta, kun taas esimerkiksi Baltian maat ja Puola vastustivat sitä poliittisista syistä. Venäjän energiapolitiikalle kaasuputkihanke on strategisesti hyvin tärkeä. Nord Stream yhtiö puolestaan korostaa Venäjän ja Keski- Euroopan yhdistävän putken tiivistävän yhteistyötä ja tuottavan lisää vakautta alueelle. Itämereen liittyvien asioiden hallinnointi on haasteellista. Itämerellä on yhdeksän rantavaltiota, joilla on omat intressinsä Itämerta kohtaan. Kansallisista politiikoista huolimatta kaikille valtioille on tärkeää pitää Itämeri avoimena kauppareittinä. Kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen ja toimintojen parempi koordinointi on olennaista. Itämeren turvallisuustilanteen parantamisessa Pohjois-Euroopan vakaus ja laivaonnettomuuksien ennaltaehkäisy on kuitenkin kaikkein tärkeintä. Mika Aaltola ohjelmajohtaja Ulkopoliittinen instituutti KUVA Salla-Maria Alanen

16 16 Itämeriläinen Paikan tuntu kilpailukykyä paikallisuudesta Pariisi ja kahvilat, Praha ja olut, Lontoo ja musikaalit. Mikä tekee näistä kaupungeista sitä, mitä ne ovat ja miten vierailija pääsee osaksi alueen asukkaiden arkea? Kuka päättää mielikuvasta ja miten siitä voi saada kilpailuetua? Itämeren alueella on pitkä yhteinen historia, jota sitoo yhteen merellisyys. Alueidemme omat tarinat kietoutuvat yhteiseksi Itämeren alueen kulttuurin ja historian tarinaksi. Alueiden tarinat puolestaan muodostuvat aidoista yritysten, yhteisöjen ja seutujen tarinoista. Miten nämä tarinat saadaan näkyviksi ja aistittaviksi: maistettaviksi, haistettaviksi, kosketettaviksi koettaviksi? Mikä todentaa konkreettiseksi sen historian, mikä on muovannut meistä niitä joita olemme? Miten pystymme tarjoamaan ainutlaatuisia kokemuksia kun olemme osa samankaltaista kokonaisuutta ja kertomaan samaa yhteistä tarinaa uusin ja houkuttelevin sävyin? Mistä paikan tuntu oikein muodostuu? Se muodostuu aidoista kokemuksista: paikallisten ihmisten tapaamisesta, paikallisen elämänmenon kokemisesta ja niistä asioista nauttimisesta, joista myös paikalliset nauttivat. Turisti ei ole mikään oma ihmislajinsa, joka arvostaa eri asioita kuin paikalliset. Sen sijaan vierailija näkee asiat eri näkökulmasta kuin paikalliset siksi ulkopuoliset näkemykset ovat kullanarvoisia, kun parannetaan palveluita myös paikallisille. Paikan tuntu ei ole itsestään selvyys, hämmästymme kovin siitä, että kävijät eivät löydä kohteitamme, eivät koe meidän tarkoittamiamme elämyksiä tai eksyvät Aurajoen rannoille. Elämys on jokaiselle kokijalleen erilainen emmekä voi taata niitä, voimme kuitenkin luoda mahdollisimman hyvät puitteet elämysten syntymiselle. Paikan tunnun, sen kokemuksen mikä tekee Turusta Turun, vahvistaminen tarkoittaa ennen kaikkea yhteistä keskustelua ja ymmärrystä siitä, mikä on meille itsellemme tärkeää ja mikä tekee meistä ainutlaatuisia ja erityisiä. Esim. Kiss my Turku slogan kuvastaa uudella ja rohkealla tavalla varsinais- suomalaista itseironista luonnetta ja siinä yhdistyy myös Turun historia kulttuurin ja vastakulttuurin kaupunkina. Paikan tunnun vahvistaminen onkin tärkeä osa brändityötä ja se luo käytännön työkaluja paremmalle paikallisuuden kokemiselle. Usein kysymys on pienten asioiden havaitsemisesta: kertomalla ympäröivistä palveluista ja mukavista kohteista vahvistan oman asiakkaani tyytyväisyyttä ja halua suositella palveluitani myös jatkossa. Joskus kyse on oman historian tunnistami-

17 Itämeriläinen KUVAT Turun kaupungin kuvapankki / Esko Keski-Oja sesta: mistä yritykseni on saanut alkunsa ja mitkä ovat meidän arvomme. Toisinaan kyse on verkoston yhteistyöstä: voisivatko hotellin huoneet tai julkiset tilat olla paikallisten taiteilijoiden myyntinäyttelytiloja? Joskus kyse voi olla suunnittelusta: miten voisin tuoda paikallisuutta esiin sisustuksessa, voisinko käyttää vaikkapa paikallisia tekstiilejä? Usein kyse on ennen kaikkea taloudellisesta hyödystä. Paikallisten tuotantojen hyödyntäminen ja hankintayhteistyö voi olla kustannustehokasta. Tyytyväinen asiakas kuluttaa enemmän, suosittelee kohdetta verkostoilleen ja tulee uudelleen. Jokaisessa kaupungissa on omat pakolliset kohteensa, jotka vierailijan on nähtävä ollakseen kunnon matkailija. Turun linna ja Luostarin- mäen käsityöläismuseo ovat pakollisia kohteita lähes jokaiselle turistille, kun taas vaikkapa kaupunginosaviikot tuovat uudenlaisen mahdollisuuden tutustua lähiöihin. Paikan tunnun miettimisen avulla vierailijoita voidaan myös ohjata tutustumaan myös sellaisiin kohteisiin, jotka ovat tuntemattomampia. Kun itse tunnistamme meille ominaiset ja tärkeät paikat, niistä on helpompi kertoa myös vieraille, olipa kyse laadukasta lähiruokaa tarjoavasta ravintolasta, Aurajokivarren jokilaivoista, Kauppahallin puodeista, designmyymälöistä tai Kauppatorin kahvilasta. Tehtävämme on saada matkailija kiertelemään, pysähtymään ja nauttimaan alueemme ainutlaatuisista palveluista ja tuotteista, niistä asioista, joita et voi muualta saada. Turun kauppatori Päivi Lappalainen ohjelmapäällikkö Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus (OSKE) Turku Touring

18 18 Itämeriläinen Horisontissa terve ja kaunis meri Ota haaste vastaan. Itämeren rannoilla käy vilske, kun lukuisat organisaatiot työskentelevät pienentääkseen meren kantamaa kuormaa. Itämerihaaste kokoaa toimijat vapaaehtoiseen suojelutyöhön, jossa pienikin toimenpide on tärkeä. Saaristomeren Suojelurahasto työskentelee terveen meren puolesta rahoittamalla konkreettisia vesiensuojeluhankkeita. Suojele merta, joka on sinua lähellä. Meidän meremme, Itämeri, on matala sisämeri, jonka vesi vaihtuu hitaasti. Se vastaanottaa noin 90 miljoonan ihmisen toiminnasta johtuvan kuormituksen. Itämeren suurin ongelma on typpi- ja fosforikuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja sen seurauksena syntyvä happikato. Itämeressä on kuutiokilometriä vettä. Sen suojelu on yksittäiselle ihmiselle tai organisaatiolle musertava ja mahdotonkin työ. Mutta mitä jos suojelisit omaa mökkirantaasi, tai ikkunasta juuri nyt näkemääsi vettä? Vapaaehtoisia toimenpiteitä meren hyväksi Turun ja Helsingin kaupunkien aloitteesta vuonna 2007 käynnistyneen Itämerihaasteen tavoite on kannustaa organisaatioita suojelemaan omaa lähivettään, omat resurssinsa huomioiden. Paikallisesti, omalla tontilla tehdyt konkreettiset toimenpiteet yhdistettyinä naapurin vastaaviin tekoihin kokoavat vaikuttavan ketjun, jolla meren tilan kehitys voidaan kääntää paremmaksi. Itämerihaasteen verkostoon kuuluu tällä hetkellä noin 190 organisaatiota Suomesta ja muista Itämeren maista. Itämerihaaste on Itämeren tilan parantamiseen tähtäävä viestintä- ja yhteistyöhanke, jonka tärkeimmät toiminnanosat liittyvät viestintään, tiedottamiseen, verkostoi- tumisen helpottamiseen ja tietoisuuden kasvattamiseen. Antakaa tietoa työntekijöillenne, jakakaa merellinen kokemus, tehkää lahjoitus vesiensuojelutyöhön, rakentakaa kosteikko tai kehittäkää ydintoimintaanne kestävän kehityksen oppien mukaisesti. Mukaan tulleille organisaatioille Itämerihaaste tarjoaa tietoa, motivaatiota ja rohkaisua Itämeri-työssä, hyviä käytäntöjä, uusia hankemahdollisuuksia ja näkyvyyttä. Aktiivisuudella ja yhteistyöllä tavoitellaan kirkkaampaa tulevaisuutta Itämerelle. Rahoitusta konkreettiseen vesiensuojelutyöhön Saaristomeri on meidän suomalaisten aarre, uskomaton maisemamosaiikki, josta voimme olla rohkeasti ylpeitä. Sen vesien tila ja tulevaisuus on pitkälti omissa käsissämme. Vuonna 2008 toimintansa aloittanut Saaristomeren Suojelurahasto rahoittaa yksityisiltä ihmisiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä keräämillään varoilla konkreettisia vesiensuojeluhankkeita Saaristomerellä ja sen valuma-alueella. Sen toiminnan tavoite on vaikuttaa Saaristomeren rehevöitymiskehityksen pysäyttämiseen ja vesien tilan yleiseen kohenemiseen. Se haluaa tarjota yksityisille ihmisille ja yhteisöille mutkattoman tavan olla mukana Saaristomeren suojelutyössä joko lahjoittajana tai konkreettisten toimenpiteiden toteuttajana. KUVA Turun kaupungin kuvapankki / Esko Keski-Oja

19 Itämeriläinen Viiden toimintavuotensa aikana Saaristomeren Suojelurahasto on rahoittanut jo noin kolmeakymmentä vesiensuojeluhanketta. Sen toiminta on perustajien iloksi otettu erittäin positiivisesti vastaan, mikä kannustaa myös jatkossa etsimään ja tukemaan yhä innovatiivisempia tapoja merialueemme suojelemiseksi yhteistyössä kumppaniemme kesken. Sinun Itämeresi Kaikki lähtee oivalluksesta sen tiedostamisesta, että Itämeren suojelutyö on tarpeen, että myös sisämaassa tehdään meren kannalta tärkeitä ratkaisuja, ja että jokainen toimenpide yhdessä muiden kanssa on merkityksellinen. Myös Sinun tekemäsi. 19 Paikallinen, konkreettinen ja vapaaehtoinen vesiensuojelutyö on voimakas työkalu. Kun tahdomme, saamme paljon aikaan. Me näemme horisontissa terveen ja kauniin meren, josta Itämeren kansalaiset nauttivat ja jota he vaalivat. Näky motivoi jatkamaan työtä kaikkien asiantuntevien ja innostuneiden kumppaniemme kanssa ja kutsumaan uudet toimijat mukaan. Jo tänä kesänä haluamme nauttia merestä, joka kimmeltää kilpaa auringon kanssa. Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori ja Saaristomeren Suojelurahaston toiminnanjohtaja Lotta Nummelin Itämerihaasteen koordinaattori

20 20 Itämeriläinen KUVA Turun kaupungin kuvapankki / Valokuvatuotanto Iloinen Liftari Aktiivisesta Itämeri-työstä on muodostunut erottamaton osa Turun kaupungin profiilia ja kansainvälistä toimintaa. Euroopan Unionin hyväksymä Itämeri-strategia on luonut koko alueen kehitykselle uudenlaisen viitekehityksen ja edistänyt konkreettista käytännön yhteistyötä. Turun kaupunki on ollut mukana luomassa uutta aloitetta, Turkuprosessia, jonka tavoitteena on vahvistaa erityisesti Pietarin kaupungin ja Leningradin oblastin osallistumista yhteistyöhön Itämeren alueella, Itämeristrategian hengessä. Turkuprosessin koordinaatioryhmässä ovat mukana Turun, Pietarin ja Hampurin kaupunkien lisäksi Varsinais-Suomen liitto sekä EU:n komission aluekehittämisen pääosasto DG REGIO. Prosessin tavoitteena on hyödyntää vuosikymmenien hyviä yhteistyösuhteita, joita on syntynyt Itämeren alueella paikallistasolla. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat Turun ja Pietarin kaupunkien ystävyyskuntasuhteet, jotka on solmittu jo vuonna Turku oli ensimmäinen kaupunki maailmassa, joka loi silloisen Leningradin kanssa viralliset suhteet, jotka ovat jatkuneen tiiviinä. Turun ja Pietarin kaupunginjohtajat allekirjoittivat vastikään uuden yhteistyöasiakirjan, joka kattaa vuoden Turku-prosessin tavoitteena on tuoda paikallistason toimijoita yhteen, luoda dialogia ja keskusteluyhteyksiä, edistää konkreettista projekti- ja muuta yhteistyötä sekä ennen kaikkea tuoda Venäjää ja EUmaita lähemmäs toisiaan Itämeren alueella. Prosessi vastaa alueellisiin haasteisiin kehittämällä yhteisiä ratkaisuja paikallista asiantuntijuutta ja osaamista hyödyntäen. Turku-prosessin painopistealueita

21 Itämeriläinen Turku-prosessi edistää Venäjän alueiden aktiivista osallistumista Itämeri-yhteistyöhön on tällä hetkellä kolme: ympäristökysymykset (erityisesti maatalousja jätevesiasiat), innovatiiviset yritykset (erityisesti energiatehokkuuden kehittäminen ja tutkimusyhteistyön lisääminen) sekä työmarkkinat (erityisesti työvoiman liikkuvuus yli rajojen sekä tutkintojen vastaavuudet). Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen lisäksi mukana on edustajia mm. Pietarin kauppa- ja teollisuuskamarista, yliopistoista, kansalaisjärjestöistä jne. Prosessia laajennetaan jatkossa kattamaan uusia maantieteellisiä ja sisällöllisiä alueita. Turku-prosessin hankevalmistelun tuloksia esitellään syyskuussa Hampurissa pidettävässä kolmannessa pyöreän pöydän tapaamisessa, joka on jatkoa Turussa ja Pietarissa pidetyille istunnoille. Turku-prosessin koordinaatiovastuu on Turun kaupungilla ja Varsinais-Suomen liitolla. Sen sihteeristö työskentelee Turussa, Centrum Balticum säätiön puitteissa. Mikko Lohikoski Turku-prosessin koordinaattori Helinä Yli-Knuutila Turku-prosessin suunnittelija KUVA Turun kaupungin kuvapankki / Studio Vizualis, Esko Keski-Oja

22 22 Itämeriläinen Kattaus Itämeri-asiantuntemusta, olkaa hyvä! Aleksanteriinstituutti BSAG BSRS CEMAT Baltic Sea Action Group (BSAG) on 2008 perustettu puolueeton säätiö, jonka tavoitteena on Itämeren pelastaminen. Se toimii ratkaisukeskeisesti viranomaisten, yksityisen ja kolmannen sektorin voimavarat yhdistäen. Keskeinen toimintatapa on suoraan tai välillisesti Itämerta auttavat sitoumukset ja työn näkyvin huippu on Baltic Sea Action Summit huippukokoukset. Säätiön kotipaikka on Helsinki, mutta sen työ koskee koko Itämerta ja sen valuma-aluetta. Baltic Sea Region Studies on Turun yliopiston v alkanut, monitieteinen, englanninkielinen ohjelma. Sen kaksivuotisessa maisteriohjelmassa on opiskellut opiskelijoita lähes kolmestakymmenestä eri maasta. Baltic Sea Region -näkökulma kulkee läpi kaiken opetuksen, jota antavat historian, kansainvälisten suhteiden, ihmismaantieteen ja kulttuurintutkimuksen asiantuntijat. Ohjelmasta valmistuneet ovat sijoittuneet mm. EU-tehtäviin ja kansainvälisten organisaatioiden palvelukseen. Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT (Center for Markets in Transition) on syksyllä 1998 perustettu Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus- ja opetusyksikkö. CEMATin missiona on tuottaa tieteellisesti korkealaatuista ja yhteiskunnallisesti relevanttia tutkimustietoa nopeasti kehittyvistä talouksista yritysten toimintaympäristönä sekä Itämeren alueen kilpailukyvystä osana globaalitaloutta. Kansainvälisten tieteellisten julkaisujen lisäksi CEMAT raportoi tutkimustuloksista sekä säännöllisesti ilmestyvissä katsauksissa että laajempina teemaraportteina. Tutkimusta rahoittavat sekä kansalliset toimijat (mm. TEKES, Suomen Akatemia, säätiöt, ministeriöt) että kansainväliset ohjelmat (mm. EU). Aleksanteri-instituutti tuottaa monitieteistä Itämeri-tutkimusta. Instituutin 60 hengen kansainvälinen työyhteisö tutkii, tuottaa valtakunnallisia maisteri- ja tohtoriohjelmia, palvelee työelämää ja kustantaa julkaisuja. Instituutti koordinoi Suomen Akatemian rahoittamaa huippuyksikköä, joka tutkii Venäjän modernisaation toimijoita ja valintoja. Professori Markku Kivisen johtamassa huippuyksikössä pyritään määrittelemään uudestaan koko se tapa, jolla lännessä ymmärretään Venäjän muutos. Modernisaatioprosessia tarkastellaan viidestä eri näkökulmasta, jotka ovat organisoituneet tutkimusklustereiksi. Klusterit ovat erikoistuneet tutkimaan talouden diversifikaatiota, autoritaarisen markkinatalouden haastetta, hyvinvointiyhteiskuntaa, ulkopolitiikkaa ja kulttuurisia tulkintoja. KUVA CEMAT

23 Itämeriläinen Asiantuntijoista lisää Itämeriläisen seuraavissa numeroissa. Brahea Brahealla on yli 20 vuoden kokemus kansainvälisistä hankkeista, joita on toteutettu mm. EU-hankkeina Itämeren piirissä, mutta myös koko EU:n alueella. Keskuksella on erityistä osaamista eri INTERREGja LLL-ohjelmista. Avoimessa yliopistossa on mahdollista mm. opiskella aineita kaikista Turun yliopiston tiedekunnista. Brahea on Turun yliopiston erillislaitos, jossa työskentelee yli 80 henkilöä. Brahea on ollut mukana edistämässä Itämeren majakkamatkailua - Bengtskärin majakka on Itämeren korkein. KUVA Pekka Kanervisto Forum Marinum Merikeskus Forum Marinum on aktiivinen ja monipuolinen merellisen toiminnan keskus, merenkulun valtakunnallinen erikoismuseo ja Suomen Laivastomuseo. Museossa on sekä vaihtuvia että pysyviä näyttelyitä ja mielenkiintoinen venekokoelma. Merikeskukseen kuuluu myös huomattava museoaluslaivasto: kaksi suurta purjelaivaa fregatti Suomen Joutsen ja parkki Sigyn, neljä sotalaivaa ja useita pienaluksia höyrykäyttöisestä satamahinaajasta poliisiveneeseen. Museoalukset ovat avoinna kesäkuukausina ja näyttelyt ympäri vuoden. KUVA Forum Marinum Forum Marinum on sekä merihenkinen vierailukohde että kokousten ja yleisötapahtuminen pitopaikka. Café Restaurant Daphnessa voi nauttia maistuvan lounaan tai pikkupurtavaa. Merihenkisessä museomyymälässä on laaja valikoima lahjaja käyttöesineitä, tekstiilejä ja kirjallisuutta.

24 24 Itämeriläinen HELCOM Itämeren suojelukomission (Helsinki Commission, HELCOM) tavoitteena on vähentää Itämeren haitallista kuormitusta, ehkäistä rehevöitymistä, suojella meriluontoa ja edistää merenkulun turvallisuutta. HELCOM on Itämeren 9 rantavaltion ja EU:n välinen organisaatio, ja sen sihteeristö sijaitsee Helsingissä. Tärkein HELCOMin toimeenpanema ohjelma on Itämeren suojeun toimintaohjelma, Baltic Sea Action Plan, Sen tavoitteena on voimakkaasti vähentää mereen kohdistuvaa kuormitusta ja palauttaa meriympäristö hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2021 mennessä. HELCOM on toiminut pian 40 vuotta ympäristöpolitiikan tekijänä, tietokeskuksena, omien ympäristönormiensa toimeenpanon valvojana ja koordinoijana suurten onnettomuuksien sattuessa. John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeet parantavat Itämeren tilaa. Rehevöitymistä vähentävien Puhdas Meri -hankkeiden tavoitteena on saavuttaa fosforitonnin vuotuinen fosforivähenemä vuoteen 2015 mennessä. Tankkeriturva-hankkeen tavoitteena on pienentää öljyonnettomuuden riskiä tuomalla kaikille Suomenlahden tankkereille uusi, ennakoiva ENSI -navigointipalvelu (Enhanced Navigation Support Information) vuoden 2013 aikana. Säätiö rahoittaa toimintansa yksityisin lahjoitusvaroin ja julkisella rahoituksella. Itämeren alueen Terveet Kaupungit Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry. edistää terveyttä Itämeren alueen kaupungeissa kohderyhmänä kuntapäättäjät. Yhdistys toimii maailman terveysjärjestö WHO:n yhteistyökeskuksena ns. Healthy Cities -toiminnassa. Yhdistyksen työ sisältää terveydenedistämisen viestintää ja koordinointia; Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry. on myös mukana kansainvälisissä hyvinvointialan projekteissa. Yhdistyksen toimisto sijaitsee Turun Itämeritalossa Vanhalla Suurtorilla. KUVA Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry.

25 Itämeriläinen Merikotka on Kotkassa toimiva meriliikenteen, meriturvallisuuden ja meriympäristön tutkimuskeskus, joka yhdistää johtavien suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamista uudella tavalla. Merikotkan vahvuutena on poikkitieteellinen lähestymistapa merenkulun tutkimukseen sekä tuotetun tiedon yhteiskunnallinen hyödynnettävyys. KUVA Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka NDI Pohjoisen ulottuvuuden instituutti (Northern Dimension Institute, NDI) on kansainvälinen yliopistoista ja tutkimuskeskuksista koostuva verkostoyhteisö. NDI tarjoaa korkealaatuista tutkimusta Pohjoisen ulottuvuuden painopistealueilla: energia ja ympäristö, liikenne ja logistiikka, kulttuuri ja yhteiskunta sekä terveys ja sosiaaliala. NDI tukee Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa koordinoimalla tutkimusta, koulutusta sekä tutkimushankkeiden rahoituksen keräämistä. Instituutti tuottaa, kokoaa ja jakaa pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvää tietoa ja toimii myös linkkinä akateemisen yhteisön ja poliittisten päätöksentekijöiden välillä. NDI:ssä on jäseniä 27 yliopistosta ja tutkimuslaitoksesta. Verkosto on avoin ja siihen ovat tervetulleita kaikki Pohjoisen ulottuvuuden yhteistyöstä kiinnostuneet yliopistot ja tutkimuslaitokset. PEI Pan-Eurooppa Instituutti (PEI) tarkastelee Euroopan talouden ja liiketoiminnan kehitystä koko mantereen laajuudessa. Se keskittyy muutosten seurantaan Itämeren talousalueella ja EU:n itäisissä rajanaapureissa, erityisesti Venäjällä, Valko- Venäjällä ja Ukrainassa. PEI toteuttaa tutkimushankkeita sekä antaa keskeisiin tutkimusalueisiinsa pohjautuvaa opetusta Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Yksikkö toteuttaa hankkeita, joiden rahoittajina ovat muun muassa kansainväliset organisaatiot, Suomen ministeriöt, Suomen Akatemia ja itämarkkinoista kiinnostuneet suuret yritykset. Keskeisimpiä teemoja tutkimus- ja projektitoiminnassa ovat suorat ulkomaiset investoinnit, alueellinen kehitys, innovaatiot sekä energiakysymykset Itämeren alueella. Vuonna 2012 instituutti juhlistaa 25-vuotista taivaltaan järjestämällä 25. lokakuuta juhlaseminaarin The Baltic Sea region Polkuja tulevaisuuteen ei löydetä, vaan ne tehdään. John Schaar

26 26 Itämeriläinen Saaristomeren tutkimuslaitos Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen kenttäasema on toiminut Seilissä ympärivuotisesti jo vuodesta Tutkimuslaitos keskittyy Saaristomeren ja Itämeren alueen monitieteelliseen tutkimukseen, keskiössä on meriympäristön tilan pitkäaikaisseuranta. Skärgårdsinstitutet Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi är grundat 1976 och är utgivare av tidskriften Skärgård, som utkommer 4 gånger per år. Institutets främsta uppgift är att sprida information om skärgårdsrelaterad forskning, vilket bl.a. sker genom Forum för skärgårdsforskning som arrangeras i samarbete med Skärgårdshavets Biosfärområde 2 gånger årligen i Skärgårdscentrum Korpoström. Åbo Akademin Saaristoinstituutti on perustettu 1976 ja julkaisee lehteä tidskriften Skärgård, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Instituutin tärkein tehtävä on levittää saaristoaiheista tutkimusta. Järjestämme kaksi kertaa vuodessa yhdessä Saaristomeren Biosfäärialueen kanssa Forum för skärgårdsforskning tapahtuman Saaristokeskus Korpoströmissä. Erilaiset toimijat ja taustat muodostavat vahvan verkoston. MKK Turun yliopiston Merenkulkualan koulutusja tutkimuskeskus (MKK) on kansainvälinen koulutus- ja tutkimuskeskus. MKK tarjoaa laadukasta, yliopistotason täydennyskoulutusta ja järjestää kansainvälisiä, merenkulun ja siihen läheisesti liittyvien alojen konferensseja. Lisäksi MKK tuottaa joka vuosi kymmeniä kansallisia ja kansainvälisiä tutkimus- ja konsultointiprojekteja. Suomen Itämeriinstituutti Suomen Itämeri-instituutti edistää yhteistyötä muiden Itämeren alueen toimijoiden kanssa. Se on arkipäivän diplomaatti, avoin ja luotettava kumppani. Instituutti on Itämeren alueen asiantuntija ideoitaessa ja hallinnoitaessa hankkeita muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomen Itämeri-instituutti on vuonna 1994 perustettu säätiömuotoinen kehittäjäorganisaatio, jonka tehtävä on auttaa konkreettisten yhteistyöhankkeiden käynnistymistä Itämeren piirissä. Sen tehtävä on luoda ja ylläpitää kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja kehittää Itämeren alueen toimintaa. Instituutin toiminta nojaa luottamuksellisuuteen, avoimuteen ja vahvaan erityisosaamiseen. Sen ydinosaamista ovat Itämeren alueen tuntemus ja erilaisten tarpeiden tunnistaminen. Instituutilla on monipuolinen yhteistyö- ja kontaktiverkosto sekä vahva kokemus kansainvälisistä projekteista.

27 UBC Itämeriläinen Itämeren kaupunkien liitto (Union of the Baltic Cities UBC) perustettiin Gdanskissa vuonna Näin ollen se on ensimmäisiä Itämeren alueen järjestöistä. VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus, VALO- NIA, on Varsinais-Suomen kuntien yhteinen asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Valonian kohderyhmiä ovat jäsenkunnat, niiden työntekijät ja luottamushenkilöt sekä kuntalaiset, yritykset ja järjestöt. Valonian toimintaan kuuluu mm. ilmasto-, ympäristö ja kestävän kehityksen ohjelmien asiantuntijapalveluita; neuvontatilaisuuksia, koulutuksia ja seminaareja; tapahtumia ja kilpailuja; infomateriaalin tuottamista; näyttelymateriaalien ja tehtäväpakettien lainausta sekä keskustelufoorumeita ja erilaisia osallistavia työpajoja. UBC on merkittävin Itämeren alueen kaupunkien yhteistyöjärjestö. Siihen kuuluu toista sataa maksavaa jäsenkaupunkia kaikista Itämeren maista. Järjestön puhemiehistö ja hallitus edustavat laajasti jäsenkaupunkeja. Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen on yksi UBC:n kolmesta varapuheenjohtajasta. Järjestön strategiakoordinaattorina toimii yhteysjohtaja Mikko Lohikoski. UBC:n pääsihteeristö toimii Gdanskissa, Puolassa. Pääosa UBC:n käytännön toiminnasta tapahtuu komissioissa, joiden vetovastuu on jakautunut eri kaupungeille. Tuloksekkainta työtä tekee UBC:n ympäristökomissio ja sen Björn Grönholmin johdolla Turussa toimiva sihteeristö, jossa työskentelee lähes parikymmentä asiantuntijaa eri maista. UBC toimii aktiivisesti EU:n Itämeri strategian toteuttamiseksi ja sillä on tiivistä yhteistyö lukuisten muiden järjestöjen kanssa. Östersjöfonden Östersjöfonden perustettiin vuonna 1989 yksityisen lahjoituksen turvin. Säätiön tavoitteena on edistää ja tukea tieteellistä tutkimusta ja muunlaista toimintaa Itämeren ympäristön suojelun hyväksi. Itämerisäätiö jakaa palkintoja ja stipendejä sekä tukee merkittäviä ympäristöpanostuksia. Itämerisäätiö on puolueeton järjestö, joka toimii koko Itämeren alueen hyväksi ja luo huomiota yhteisen ja herkän sisämeremme säilymisen hyväksi erilaisin panostuksin. KUVA Jenny Gustafsson Åbo Akademin biotieteiden laitoksen ympäristö- ja meribiologian osasto on jo yli 40 v ajan tutkinut rannikkovesiemme ekologiaa sekä ympäristön tilaa. Rehevöityminen, happivaje, sisäinen kuormitus meriliikenne, tulokaslajit sekä ilmaston muutokset vaikuttavat kaikki ekosysteemin rakenteeseen, toimintaan ja sopeutumiseen. Lisäksi vedenalaisen luonnon suojelu vaatii erityisosaamista. Katamme työssämme Itämeren hyväksi mm. kaikki nämä aspektit.