Uudenmaan maakunnan HALLINTOSÄÄNTÖ. Luonnos

Transkriptio

1 1 X Uudenmaan maakunnan HALLINTOSÄÄNTÖ

2 2 Sisällys I OSA Hallinnon ja toiminnan järjestäminen luku Maakunnan johtaminen Hallintosäännön soveltaminen Maakunnan johtamisjärjestelmä Esittely maakuntahallituksessa Maakuntavaltuuston puheenjohtajan tehtävät Maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävät Maakunnan viestintä luku Toimielinorganisaatio Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus ja maakuntahallituksen konsernijaosto Tarkastuslautakunta Vaalitoimielimet Vaikuttamistoimielimet Ruotsinkielinen vaikuttamistoimielin luku Henkilöstöorganisaatio Uudenmaan maakunnan organisaatio Johtavat viranhaltijat Maakuntajohtaja Tulosalueiden sisäinen organisaatio ja muut tehtävät Tulosalueen johtajan tehtävät Järjestämisen tulosalue ja sen tehtävät Tukipalveluiden liikelaitos luku Konserniohjaus ja sopimusten hallinta Konsernijohto Konsernijohdon tehtävät ja toimivallan jako luku Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako Maakuntahallituksen tehtävät ja toimivalta Maakuntahallituksen konsernijaoston tehtävät ja toimivalta Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toimivalta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 25 Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävät ja toimivalta Elinvoimalautakunnan tehtävät ja toimivalta Toimivallan edelleen siirtäminen Toimivalta päättää asiakirjan antamisesta Viranhaltijan päätöksestä tehtyjen oikaisuvaatimusten käsittely Asian ottaminen maakuntahallituksen käsiteltäväksi Asian ottaminen liikelaitoksen johtokunnan käsiteltäväksi Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen maakuntahallitukselle ja liikelaitoksen johtokunnalle luku Toimivalta maakuntien yhteistoiminnassa Toimivalta maakuntien yhteistoiminnassa Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue luku Toimivalta henkilöstöasioissa Yleistä Toimivalta henkilöstöasioissa Viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkanimikkeen muuttaminen Kelpoisuusvaatimukset Haettavaksi julistaminen... 20

3 3 40 Palvelussuhteeseen ottaminen Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen tai raukeaminen Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi Sivutoimet Viranhaltijan työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Virantoimituksesta pidättäminen Virkasuhteen ja työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi Lomauttaminen Palvelussuhteen päättyminen Palkan takaisinperiminen Virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltaminen Päätöksenteko henkilöstöasioissa luku Asiakirjahallinnon järjestäminen Maakuntahallituksen asiakirjahallinnon tehtävät Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät Liikelaitoksen ja muun tulosalueen asiakirjahallinnon tehtävät luku Kielelliset oikeudet Asukkaiden, palvelujen käyttäjien ja luottamushenkilöiden kielelliset oikeudet maakunnan hallinnossa Kielelliset oikeudet maakunnan toiminnassa Kielellisten oikeuksien toteutumisen seuranta ja raportointi II OSA Maakunnan palvelutuotanto luku Maakunnan liikelaitokset Maakunnan liikelaitokset Liikelaitosten johtokunnat Liikelaitosten johtokuntien tehtävät Liikelaitosten johtajien tehtävät Liikelaitosten talous Yliopistollinen sairaala III OSA Talous ja valvonta luku Taloudenhoito Talousarvio ja taloussuunnitelma Talousarvion täytäntöönpano Toiminnan ja talouden seuranta Talousarvion sitovuus Talousarvion muutokset Kiinteän omaisuuden, tavaroiden ja palveluiden hankinta Omaisuuden luovuttaminen ja vuokraaminen Poistosuunnitelman hyväksyminen Rahavarojen hoitaminen Maksuista päättäminen Asiakirjojen antamisesta perittävät maksut luku Ulkoinen valvonta Ulkoinen ja sisäinen valvonta Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toimivalta Arviointikertomus ja tarkastuslautakunnan muu raportointi Tarkastuslautakunnan kokoukset Ulkoinen tarkastustoimi... 34

4 4 81 Tilintarkastusyhteisön valinta ja tehtävät Tilintarkastuksen suunnittelu ja raportointi Tietojensaantioikeus Asiakirjojen allekirjoittaminen luku Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Maakuntavaltuuston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Maakuntahallituksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Maakuntajohtajan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Lautakunnan ja johtokunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Johtavien viranhaltijoiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät Sisäinen tarkastus Omavalvonnan järjestäminen ja omavalvontaohjelma IV OSA Valtuusto luku Maakuntavaltuuston toiminta Maakuntavaltuuston toiminnan järjestelyt Valtuustoryhmän muodostaminen ja valtuustoryhmän nimi Muutokset valtuustoryhmän kokoonpanossa Istumajärjestys Maakuntavaltuuston valiokunnat Valiokuntien asettaminen luku Maakuntavaltuuston kokoukset Maakuntavaltuuston varsinainen kokous ja sähköinen kokous Kokouskutsu Esityslista Sähköinen kokouskutsu Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen maakunnan verkkosivuilla Jatkokokous Varavaltuutetun kutsuminen Läsnäolo kokouksessa Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouksen johtaminen Puheenjohdon luovuttaminen varapuheenjohtajalle Tilapäinen puheenjohtaja Esteellisyys Asioiden käsittelyjärjestys Puheenvuorot Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestystapa ja äänestysjärjestys Äänestyksen tuloksen toteaminen Toimenpidealoite Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Päätösten tiedoksianto maakunnan jäsenille luku Enemmistövaali ja suhteellinen vaali Vaaleja koskevat yleiset määräykset Enemmistövaali... 48

5 5 124 Maakuntavaltuuston vaalilautakunta Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Ehdokaslistojen yhdistelmä Suhteellisen vaalin toimittaminen Suhteellisen vaalin tuloksen toteaminen luku Valtuutettujen aloite- ja kyselyoikeus Valtuutettujen aloitteet Maakuntahallitukselle osoitettava kysymys Kyselytunti IV OSA Päätöksenteko- ja hallintomenettely luku Kokousmenettely Määräysten soveltaminen Toimielimen päätöksentekotavat Sähköinen kokous Sähköinen päätöksentekomenettely Kokousaika ja -paikka Kokouskutsu Sähköinen kokouskutsu Esityslistan ja liitteiden julkaiseminen maakunnan verkkosivuilla Jatkokokous Varajäsenen kutsuminen Läsnäolo kokouksessa Maakuntahallituksen edustaja muissa toimielimissä Kokouksen julkisuus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Tilapäinen puheenjohtaja Kokouksen johtaminen ja puheenvuorot Kokouskutsussa mainitsemattoman asian käsittely Esittelijät Esittely Esteellisyys Pöydällepano ja asian palauttaminen valmisteltavaksi Ehdotukset ja keskustelun päättäminen Ilman äänestystä syntyvän päätöksen toteaminen Äänestykseen otettavat ehdotukset Äänestys ja vaali Pöytäkirjan laatiminen ja tarkastaminen Päätösten tiedoksianto maakunnan jäsenille luku Muut määräykset Aloiteoikeus Aloitteen käsittely Aloitteen tekijälle annettavat tiedot Asiakirjojen allekirjoittaminen Todisteellisen tiedoksiannon vastaanottaminen... 62

6 6 Hallintosääntö Hyväksytty maakuntavaltuustossa X.X.20XX X Voimaantulo X.X.20XX I OSA Hallinnon ja toiminnan järjestäminen 1 luku Maakunnan johtaminen 1 Hallintosäännön soveltaminen Uudenmaan maakunnan hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelyssä noudatetaan tämän hallintosäännön määräyksiä, ellei laissa ole toisin säädetty. Maakunnan tehtävien järjestäminen ja palveluiden tuottaminen eriytetään tämän hallintosäännön mukaisesti. 2 Maakunnan johtamisjärjestelmä Maakunnan johtaminen perustuu maakuntastrategiaan, taloussuunnitelmaan, talousarvioon sekä muihin maakuntavaltuuston päätöksiin. Maakuntavaltuusto vastaa maakunnan toiminnasta ja taloudesta, käyttää maakunnan päätösvaltaa ja siirtää toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä. Maakuntahallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Maakuntahallitus johtaa maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Maakuntahallitus vastaa maakunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä maakunnan henkilöstöpolitiikasta ja huolehtii maakunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Maakuntajohtaja johtaa maakuntahallituksen alaisena maakunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Maakuntajohtaja vastaa asioiden valmistelusta maakuntahallituksen käsiteltäväksi. Maakuntavaltuusto voi päättää, että maakuntahallituksen puheenjohtaja toimii päätoimisena tai osa-aikaisena luottamushenkilönä.

7 7 3 Esittely maakuntahallituksessa Maakuntahallituksen esittelijänä toimii maakuntajohtaja. Maakuntajohtajan ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hänen sijaisekseen määrätty. 4 Maakuntavaltuuston puheenjohtajan tehtävät Maakuntavaltuuston puheenjohtaja johtaa valtuuston tehtävien edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja valtuustoryhmien kanssa. 5 Maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävät Maakuntahallituksen puheenjohtaja 1. johtaa maakuntastrategian sekä maakuntahallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä, 2. vastaa maakuntajohtajan johtajasopimuksen valmistelusta ja huolehtii maakuntahallituksen ja valtuuston kytkemisestä valmisteluprosessiin tarkoituksenmukaisella tavalla sekä 3. vastaa siitä, että maakuntajohtajan kanssa käydään vuosittain tavoite- ja arviointikeskustelut. 4. päättää maakuntahallituksen ohella maakuntajohtajan osalta a. vuosiloman sekä muiden lain, määräysten tai sopimusten nojalla ehdottomaan oikeuteen perustuvien virkavapauksien ja muiden etuuksien myöntämisestä, b. enintään kahden viikon mittaisesta harkinnanvaraisesta virkavapaasta, c. koulutuksista ja koulutustilaisuuksien ajalta myönnettävistä eduista, d. virka- ja virantoimitusmatkoja koskevista määräyksistä ja e. matka- ja kululaskujen hyväksymisestä. 6 Maakunnan viestintä Maakuntahallitus ja muut maakunnan toimielimet luovat omalla alueellaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Maakuntajohtaja johtaa maakunnan viestintää ja tiedottamista maakunnan toiminnasta ja hyväksyy yleiset ohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaatteista. Maakuntahallitus, muut toimielimet, maakuntajohtaja ja tulosalueiden johtavat viranhaltijat huolehtivat, että maakunnan asukkaat ja palvelujen käyttäjät saavat riittävästi tietoja valmisteltavina olevista yleisesti merkittävistä asioista ja voivat osallistua ja vaikuttaa näiden asioiden valmisteluun. Viestinnässä käytetään selkeää ja ymmärrettävää kieltä sekä suomeksi että ruotsiksi ja otetaan huomioon eri asukasryhmien tarpeet.

8 8 2 luku Toimielinorganisaatio 7 Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuustossa on 99 valtuutettua. Valtuuston puheenjohtajistoa koskevat määräykset ovat 92 :ssä. 8 Maakuntahallitus ja maakuntahallituksen konsernijaosto Maakuntahallituksessa on 15 jäsentä, joista valtuusto valitsee maakuntahallituksen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä konsernijaoston, jossa on seitsemän jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee jaoston jäsenistä jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on yhdeksän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. 10 Vaalitoimielimet Maakuntavaalilautakunnasta säädetään vaalilaissa. 11 Vaikuttamistoimielimet Maakunnassa on nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto, alueelliset vaikuttamistoimielimet ja ruotsinkielinen vaikuttamistoimielin, joiden kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää maakuntahallitus.. 12 Ruotsinkielinen vaikuttamistoimielin Maakuntahallitus asettaa ruotsinkielisen vaikuttamistoimielimen maakuntavaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Maakuntahallitus vahvistaa ruotsinkieliselle vaikuttamistoimielimelle toimintasäännön, jossa määrätään tarkemmin toimielimen muista kuin lakisääteisistä tehtävistä, jäsenten lukumäärästä ja valintatavasta, kokous- ja toimintakäytännöistä ja toimintasuunnitelman laadinnasta ja toimintakertomuksen antamisesta.

9 Jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa ruotsinkieliseen kielivähemmistöön kuuluvia asukkaita. Vaikuttamistoimielin valitsee toimielimen jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vaikuttamistoimielin kutsuu tarpeen mukaan edustajia maakunnan henkilöstöstä, asiantuntijaorganisaatioista ja palvelujen käyttäjistä osallistumaan toimielimen työhön. Vaikuttamistoimielimen toiminnan varmistamiseksi toimielin voi jäsenistään ja varajäsenistään perustaa alaryhmiä, joiden tehtävänä on valmistella maakunnan eri tehtäväalueisiin liittyviä asioita vaikuttamistoimielimen käsiteltäväksi. 9

10 10 3 luku Henkilöstöorganisaatio 13 Uudenmaan maakunnan organisaatio Uudenmaan maakunnan toiminta on jaettu tulosalueisiin, jotka voivat edelleen jakautua tulosyksiköihin. Tulosalueet voivat toimia maakuntalain tarkoittamina liikelaitoksina maakuntavaltuuston päätöksen mukaisesti. Maakunnan tulosalueita ovat 1.Järjestämisen tulosalue 2.Sosiaali- ja terveyspalvelujen liikelaitos 3.Pelastustoimen liikelaitos 4.Ympäristöterveydenhuollon liikelaitos 5.Lomituspalveluiden liikelaitos 6.Tukipalveluiden liikelaitos Liikelaitosten toiminnasta on määräyksiä lisäksi hallintosäännön 9 luvussa. 14 Johtavat viranhaltijat Johtavien viranhaltijoiden tehtävänä on suunnitella, seurata ja valvoa johtamansa hallinnollisen kokonaisuuden toimintaa sekä vastata sen tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtavien viranhaltijoiden tehtävänä ovat myös johtamansa hallinnollisen kokonaisuuden strateginen ohjaus sekä suorituskyvyn ja toiminnan tuloksellisuuden kehittäminen ja ylläpito. 15 Maakuntajohtaja Maakuntajohtaja vastaa maakuntahallituksen alaisuuteen kuuluvasta toiminnasta ja maakunnan edunvalvonnasta sekä johtaa ja kehittää toimintaa maakuntahallituksen alaisuudessa. Maakuntahallitus määrää maakuntajohtajan sijaisen, joka hoitaa maakuntajohtajan tehtäviä maakuntajohtajan ollessa poissa tai esteellinen. Maakuntajohtajan tehtävänä on päättää asioista, joita ei ole määrätty maakuntavaltuustolle, maakuntahallitukselle tai muulle toimielimelle eikä delegoitu muille viranhaltijoille. Maakuntajohtaja nimeää avukseen maakunnan johtoryhmän ja määrää sen tehtävät. 16 Tulosalueiden sisäinen organisaatio ja muut tehtävät

11 Tulosalueiden johtajat määräävät alaisensa toiminnan jakautumisesta tulosyksiköihin, muusta organisaatiosta ja tehtävistä maakuntahallituksen, asianomaisen liikelaitoksen johtokunnan ja maakuntajohtajan antamien ohjeiden mukaisesti ja siltä osin kuin hallintosäännössä ei ole asiasta toisin määrätty. Tulosalueiden ja tulosyksiköiden johtajat nimeävät avukseen johtoryhmän ja määräävät sen tehtävät. Maakuntajohtaja päättää tulosalueiden välisestä tehtäväjaosta, siltä osin kuin hallintosäännössä ei ole asiasta määrätty Tulosalueen johtajan tehtävät Kullakin tulosalueella on johtaja, jonka valitsee tai määrää maakuntahallitus lukuun ottamatta liikelaitosten johtajia, jotka valitsee asianomaisen liikelaitoksen johtokunta. Maakuntajohtaja on tulosalueiden johtajien esimies. Tulosalueen johtajan tehtävänä on muualla määrätyn lisäksi 1. johtaa tulosalueensa toimintaa ja vastata sen toiminnasta ja talouden sekä henkilöstön hallinnasta sekä siitä, että tulosalueelle asetetut toiminnan ja talouden tavoitteet saavutetaan; 2. päättää tulosalueen sisäisestä organisaatiosta maakuntahallituksen, asianomaisen liikelaitoksen johtokunnan ja maakuntajohtajan antamien ohjeiden mukaisesti, 3. päättää vahingonkorvauksen suorittamisesta, 4. päättää vieraanvaraisuuden osoittamisesta ja edustustilaisuuksien järjestämisestä käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa, 5. nimetä tulosyksikön johtajan varahenkilö ja sijainen sekä 6. päättää muista tulosaluettaan koskevista asioista, joita ei ole määrätty maakuntahallitukselle, lautakunnalle tai muulle toimielimelle eikä delegoitu muille viranhaltijoille. Tulosalueen johtajalla on oikeus edelleen siirtää tässä määrättyä toimivaltaansa. 18 Järjestämisen tulosalue ja sen tehtävät Maakuntahallituksen alaisuudessa on Uudenmaan maakunnan johtamista ja yhteisiä hallintopalvelutehtäviä varten järjestämisen tulosalue. Maakuntajohtaja on järjestämisen tulosalueen johtaja. Tulosalueella on ainakin lainsäädännön edellyttämät sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä ympäristöterveydenhuollon järjestämistoiminnot sekä muut maakunnan johtamisen ja järjestämistehtävien edellyttämät toiminnot. Järjestämisen tulosalueen tehtävinä on 1. luoda edellytyksiä Uudenmaan maakunnan perustehtävän sekä tavoitteiden toteutumiselle, 2. vastata maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian valmistelusta ja toteuttamisen toimeenpanosta,

12 3. vastata Uudenmaan maakunnan johtamisesta ja järjestämistehtävistä ja niiden mukaisesta maakunnan palvelutuotannon ohjauksesta sekä hinnoittelun kokonaiskoordinoinnista, laskentatunnisteista ja talouden hallinnasta maakuntastrategian mukaisesti, 4. vastata muista maakunnalle laissa määrätyistä tehtävistä, joita erikseen ei tässä hallintosäännössä ole määrätty muiden tulosalueiden tehtäväksi, 5. huolehtia maakuntahallituksen ja hallintosäännön 2 luvussa tarkoitettujen toimielimien käsittelemien asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta, 6. vastata koko Uudenmaan maakuntaa koskevista toimintapolitiikoista, työnantajatoiminnasta, edunvalvonnasta, maakunnan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kehittämisestä, maakuntatasoisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä, työterveyshuollon järjestämisestä, tietohallinnosta, taloussuunnittelusta, rahoituksen järjestämisestä, omaisuuden hallinnasta, riskien hallinnasta, sisäisen valvonnan sekä sisäisen tarkastuksen järjestämisestä, ympäristöasioista, tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja opetustoiminnan koordinoinnista, viestinnästä, osallisuudesta ja lakiasioista. 19 Tukipalveluiden liikelaitos Uudenmaan maakunnan tukipalveluiden liikelaitoksen tehtävänä on järjestää ja tuottaa toimialaansa kuuluvia tukipalveluita ja niihin liittyviä asiantuntijapalveluja maakunnan sisäisille asiakkaille, Uudenmaan maakunnan yhteistyöalueelle ja ulkoisille asiakkaille lainsäädännön mahdollistamissa rajoissa sekä kehittää omaa palvelutuotantoaan. Maakuntajohtaja antaa tarkemmat ohjeet Uudenmaan maakunnan sisäisen palvelutuotannon järjestämisestä. Tulosalueen tehtävänä on huolehtia tarpeellisista - tietojärjestelmä- ja tietotekniikkapalveluista - talous- ja henkilöstöhallinnon palveluista - hankinta-, logistiikka- sekä näihin liittyvistä palveluista, - muista keskitetyistä tuotannollisista ja yhteisistä tukipalveluista Maakuntajohtaja päättää siitä, mitä palveluja sisältyy edellä mainittuihin keskitettyihin tukipalveluihin. 4 luku Konserniohjaus ja sopimusten hallinta 20 Konsernijohto Uudenmaan maakunnan konsernijohtoon kuuluvat maakuntahallitus, maakuntahallituksen konsernijaosto, maakuntajohtaja ja maakuntajohtajan määräämät maakunnan johtavat viranhaltijat. 12

13 13 21 Konsernijohdon tehtävät ja toimivallan jako Maakuntahallitus 1. vastaa omistajapolitiikan, omistajaohjauksen periaatteiden ja konserniohjeen kehittämisestä ja valmistelusta maakuntavaltuustolle, 2. vastaa omistajaohjauksen toteuttamisesta ja organisoi konsernijohtamisen ja konsernivalvonnan ja 3. antaa maakuntavaltuustolle vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä raportin tytäryhteisöjen tavoitteiden toteutumisesta ja taloudellisen aseman kehittymisestä sekä arvion tulevasta kehityksestä ja riskeistä. Konsernijaosto 1. seuraa ja arvioi tytäryhtiöiden tavoitteiden toteutumista ja taloudellisen aseman kehitystä ja tekee niiden perusteella tarvittaessa esityksiä maakuntahallitukselle, 2. käsittelee tytäryhtiöiden seurantaraportit ja osaltaan huolehtii konsernivalvonnan toteuttamisesta, 3. käsittelee konserniohjaukseen liittyviä tytär- ja osakkuusyhteisöjä koskevia linjauksia siltä osin, kuin niiden tekeminen ei kuulu maakuntajohtajalle ja 4. nimeää maakunnan ehdokkaat tytäryhteisöjen hallituksiin. Maakuntajohtaja 1. vastaa tytäryhteisöjen hallitusten jäsenten nimitysprosessista ja nimeää maakunnan ehdokkaat osakkuusyhteisöjen hallituksiin, 2. antaa maakunnan suostumuksen tytäryhteisöjen hallituksille päätöksiin ja toimenpiteisiin, joissa on edellytetty suostumuksen pyytämistä ennakolta, 3. nimeää yhtiökokousedustajat ja antaa heille omistajaohjauksen edellyttämät toimintaohjeet konsernijaoston antamien linjausten mukaisesti ja 4. määrää konsernijohtoon kuuluvien viranhaltijoiden yhteisökohtaisen työnjaon.

14 14 5 luku Toimielinten tehtävät ja toimivallan jako 22 Maakuntahallituksen tehtävät ja toimivalta Maakuntahallitus johtaa Uudenmaan maakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta. Maakuntahallitus päättää muualla tässä säännössä määrätyn lisäksi 1. maakuntalaissa sille säädetyistä tehtävistä; 2. henkilöstöpolitiikan ja palkkausjärjestelmän yleisperiaatteista sekä maakunnan kokonaishenkilöstöresurssien ohjauksesta maakunnan tasolla; 3. strategian toimeenpano-ohjelmien hyväksymisestä sekä niiden jakautumisesta hankkeille X euron-x euron suuruisten hankkeiden osalta hankekohtaisesti; 4. osakeyhtiöitten perustamisesta; 5. muiden maakuntien kanssa yhteistoiminnassa hoidettavista asioista; 6. maakuntajohtajaa koskevista henkilöstöhallinnollisista asioista; 7. selityksen antamisesta maakuntavaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, jos maakuntahallitus katsoo, ettei maakuntavaltuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava; 8. vastaa maakuntakonsernin kokonaisturvallisuudesta ja varautumisesta yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa, 9. pelastustoimen valvontasuunnitelmaan tehtävät vuosittaiset tai muutoin tarvittavat muutokset ja päivitykset, 10. hyväksyy pelastustoimen järjestämislaissa tarkoitetun raportin pelastustoimen palvelujen saatavuudesta ja kustannuksista, 11. muista maakuntahallituksen toimivaltaan kuuluviksi katsottavista asioista. 23 Maakuntahallituksen konsernijaoston tehtävät ja toimivalta Konsernijaosto muualla tässä säännössä määrätyn lisäksi päättää maakuntakonsernin sopimusohjauksen periaatteista ja antaa tarkemmat ohjeet sopimusten hallinnasta. Konsernijaosto 1.vastaa maakunnan sopimusohjeen laatimisesta; 2.vastaa sopimusten riskikartoituksen periaatteista; 3.määrittää sopimusten valvonnan ja raportoinnin periaatteet. Konsernijaosto voi yksittäistapauksessa saattaa toimivaltaansa kuuluvan asian hallituksen päätettäväksi.

15 15 24 Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toimivalta Tarkastuslautakunnan tehtävistä ja toimivallasta määrätään hallintosäännön luvussa Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävät ja toimivalta Sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii maakunnalle kuuluvista sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistehtävistä niiltä osin, kuin ne eivät kuulu maakuntavaltuuston tai maakuntahallituksen toimivaltaan tai niitä ole määrätty muulle viranomaiselle. Sosiaali- ja terveyslautakunta vastaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden tuottajien ohjauksesta ja valvonnasta. Sosiaali- ja terveyslautakunta huolehtii myös maakunnan terveydensuojeluun kuuluvista tehtävistä ja toimii maakunnan terveydensuojeluviranomaisena. Muualla tässä hallintosäännössä lautakunnalle annetun toimivallan lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunta päättää: 1. maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen tuottamisen edellytyksistä ja tuottajia koskevista velvoitteista ja tekee palvelun tuottajien ehtoja koskevan hallintopäätöksen siihen liittyvine ehtoineen; 2. maakunnan omaa palvelutuotantoa lukuun ottamatta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajille maksettavista korvauksista; 3.hyväksymisestä suoran valinnan palvelutuottajaksi ja asiakassetelipalveluntuottajaksi; 4.suoran valinnan palveluntuottajien kanssa tehtävistä sopimuksista; 5.terveydensuojelulaissa tarkoitetun maakunnan valvontasuunnitelman hyväksymisestä ja 6.lautakunnan käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta ja avustusten käytön valvonnasta. 26 Elinvoimalautakunnan tehtävät ja toimivalta Elinvoimalautakunta huolehtii 1.. alueiden kehittämisestä ja EU rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnista sekä rahoittamisesta annetun lainsäädännön mukaisista tehtävistä; 2.maakäyttö- ja rakennuslaissa määrätyistä maakuntakaavoitusta koskevista tehtävistä; 3... Muualla tässä hallintosäännössä lautakunnalle annetun toimivallan lisäksi elinvoimalautakunta: 1. vastaa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain ja maakuntien välisen sopimuksen nojalla Uudenmaan maakuntaan kootuista EU -rakennerahastohankkeiden välittävän toimielimen tehtävistä ja muista rahoittajaviranomaisen tehtävistä, myöntää Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavan tuen hankkeille asetuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön päätösten mukaisesti sekä päättää edellä mainittujen hankkeiden korjaavista toimenpiteistä;

16 16 2. asettaa maakunnan yhteistyöryhmän ja vahvistaa sen työjärjestyksen; 3. vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista; 4. vastaa alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien suunnitteluprosessista; 5. asettaa alueelliset liikuntaneuvostot; 6. laatii kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien hanke-esitysten kiireellisyysjärjestyksen seuraavaa neljää vuotta koskevaan rahoitussuunnitelmaan; 7. päättää maakunnan kehittämisrahan ja alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen tai muun kansallisen ohjelman määrärahan käytöstä sekä niiden perusteella rahoitettujen hankkeiden korjaavista toimenpiteistä; 8. päättää maakuntakaavan vireille tulosta ja hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville; 9. hyväksyy maakuntakaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin annettavat vastineet; 10. antaa kaavalausunnot ja muut alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevat lausunnot; 11. hyväksyy maakuntakaavaehdotuksen ja esittää sen edelleen maakuntahallitukselle ja maakuntavaltuustolle hyväksyttäväksi; 12. voi valitusajan kuluttua määrätä maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman; 13.lautakunnan käytettävissä olevien avustusmäärärahojen jakamisesta ja avustusten käytön valvonnasta. 27 Toimivallan edelleen siirtäminen Maakuntahallitus, muut toimielimet ja viranhaltijat voivat siirtää niille hallintosäännössä määrättyä toimivaltaa edelleen alaiselleen viranomaiselle, mikäli sitä ei laissa ole erikseen kielletty. Se, jolle toimivaltaa on edelleen siirretty, ei voi enää siirtää toimivaltaa edelleen. Viranomaisen päättämistä päätösvallan siirroista tulee ylläpitää ajantasaista luetteloa viranomaisen kansliassa. 28 Toimivalta päättää asiakirjan antamisesta Tiedon julkisen asiakirjan sisällöstä voi antaa se, jolle tiedon antaminen hänen asemansa tai tehtäviensä vuoksi kuuluu. Valtuuston asiakirjoja koskevat tietopyynnöt ratkaisee maakuntajohtaja. Tulosalueen asiakirjoja koskevat tietopyynnöt ratkaisee tulosalueen johtaja. Asiakas-ja potilasasiakirjoja koskevat tietopyynnöt ratkaisee kyseisestä rekisteristä vastaava viranhaltija.

17 17 29 Viranhaltijan päätöksestä tehtyjen oikaisuvaatimusten ja hankintaoikaisujen käsittely Tulosalueen johtaja ratkaisee 1. oikaisuvaatimukset, jotka koskevat maakuntalain 79 3 momentin mukaisesti tulosalueen viranhaltijan päätösvaltaan annettuja asioita ja 2. julkisista hankinnoista annetun lain mukaiset hankintaoikaisut. 30 Asian ottaminen maakuntahallituksen käsiteltäväksi Asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakuntahallituksen ja sen puheenjohtajan lisäksi hallituksen esittelijä. 31 Asian ottaminen liikelaitoksen johtokunnan käsiteltäväksi Asian ottamisesta liikelaitoksen johtokunnan käsiteltäväksi voi päättää johtokunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi liikelaitoksen johtaja ja johtokunnan esittelijä. Jos asia on päätetty ottaa sekä liikelaitoksen johtokunnan että hallituksen käsiteltäväksi, asia käsitellään hallituksessa. 32 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen maakuntahallitukselle ja liikelaitoksen johtokunnalle Maakuntahallituksen alaisen viranomaisen ja maakuntahallituksen jaoston on ilmoitettava hallitukselle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista hallitus on etukäteen ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Liikelaitoksen johtokunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava johtokunnalle tekemistään ottokelpoisista päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista johtokunta on etukäteen ilmoittanut, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Ilmoitus tehdään sähköisesti toimielimen sihteerille. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta toimielimen käsiteltäväksi. Ottamiseen oikeutettu viranomainen voi ottaa käsiteltäväkseen myös asian, josta sille ei ole ilmoitettu.

18 18 6 luku Toimivalta maakuntien yhteistoiminnassa 33 Toimivalta maakuntien yhteistoiminnassa Uudenmaan maakunta vastaa - Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueelle säädetyistä tehtävistä ja yhteistyösopimukseen perustuvista tehtävistä - xx kootuista palveluista xx maakuntien alueella - tienpidon yhteistyöalueen tehtävistä xx maakuntien alueella - ESR- / EAKR toiminnan välittävän toimielimen tehtävistä xx maakuntien alueella - xx lain mukaisista tehtävistä koko maan alueella - xx maakunta vastaa romaniasioita koskevista tehtäviät xx maakuntien alueella - ym vapaaehtoinen yhteistoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyösopimus Uudenmaan yhteistyöalueella Maakuntahallitus hyväksyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetun maakuntien yhteistyösopimuksen Uudenmaan yhteistyöalueelle. Yhteistyösopimuksen laatimisen edellyttämistä hallintotehtävistä Uudenmaan maakunnan osalta vastaa järjestämisen tulosalue. Sosiaali- ja terveyspalvelujen liikelaitos osallistuu yhteistyösopimuksen valmisteluun. Sosiaali- ja terveyslautakuntaa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen liikelaitoksen johtokuntaa tulee kuulla ennen yhteistyösopimuksen käsittelyä maakuntahallituksessa ja maakuntavaltuustossa.

19 19 7 luku Toimivalta henkilöstöasioissa 35 Yleistä Jäljempänä tarkoitetaan palvelussuhteella sekä virka- että työsuhdetta. 36 Toimivalta henkilöstöasioissa Toimivallan siirtämisen osalta viitataan hallintosäännön 27 :ään. Niistä virkasuhteeseen sekä viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa tai muussa laissa, päättää hallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai tässä hallintosäännössä muuta määrätty. Liikelaitoksen henkilökunnan osalta toimivalta on liikelaitoksen johtokunnalla. Esimiesasemassa oleva viranhaltija tai työntekijä antaa työnjohto-oikeudelliset ohjeet ja määräykset. 37 Viran perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkanimikkeen muuttaminen Valtuusto päättää maakuntajohtajan viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkanimikkeiden muuttamisesta. Hallitus päättää muiden kuin liikelaitosmuodossa toimivien toimialojen virkojen sekä liikelaitosten johtajien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Virkanimikkeiden muuttamisesta päättää maakuntajohtaja. Jos virkanimikkeen muuttamisen seurauksena virka muuttuu olennaisesti toisen kaltaiseksi, päättää muuttamisesta hallitus. Liikelaitoksen johtokunta päättää liikelaitoksen virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Virkanimikkeiden muuttamisesta liikelaitoksessa päättää liikelaitoksen johtaja. Jos virkanimikkeen muuttamisen seurauksena liikelaitoksen virka muuttuu olennaisesti toisen kaltaiseksi, päättää muuttamisesta liikelaitoksen johtokunta. 38 Kelpoisuusvaatimukset Virkaa perustettaessa päätetään myös kelpoisuusvaatimuksista. Muissa tilanteissa viran ja työsuhteisten tehtävien kelpoisuusvaatimuksista päättää maakuntajohtaja ja liikelaitoksen palvelussuhteiden osalta liikelaitoksen johtaja. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

20 20 39 Haettavaksi julistaminen Viran tai virkasuhteen julistaa haettavaksi virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen. Kun virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen on valtuusto, viran tai virkasuhteen julistaa kuitenkin haettavaksi hallitus. Sen lisäksi, mitä laissa on sanottu, virka saadaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta, kun kysymyksessä on 1. viran tai virkasuhteen uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden ja kelpoisuusehdot täyttävien joukosta, virkaan tai virkasuhteeseen valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää, tai ilmoitettua, ettei ota virkaa vastaan tai siitä syystä, että virkasuhde puretaan koeaikana, taikka siitä syystä, että virkaan ottamista koskeva päätös on lainvoimaisella päätöksellä kumottu ja asia palautettu uudelleen käsiteltäväksi, 2. lääkärin tutkintoon kuuluvaa harjoittelua, sosiaalityöntekijän kelpoisuuden tuottavaa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoon kuuluvaa harjoittelua tai hammaslääkärin käytännön palvelua suorittavan valitseminen, 3. henkilön ottaminen osa-aikaiseen virkasuhteeseen tilanteessa, jossa ennen viran haettavaksi julistamista on sovittu oppilaitoksen kanssa viran liittymisestä oppilaitoksen työsopimussuhteiseen tehtävään, 4. vakinaisessa työsopimussuhteessa olevan henkilön ottaminen virkasuhteeseen tilanteessa, jossa aiempi työsopimussuhteinen tehtävä lakkautetaan ja perustetaan toimenkuvaltaan vastaava virka, ja muutos perustuu tarpeeseen liittää tehtävään julkisen vallan käyttöä tai, 5. maakunnan sellaisen entisen viranhaltijan valitseminen, joka saa kunnallisessa eläkelaissa tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä ja joka ennen eläkeiän saavuttamista todetaan ansiotyöhön kykeneväksi. 40 Palvelussuhteeseen ottaminen Henkilöstön valinnassa noudatetaan ns. yksi yli yhden periaatetta jäljempänä esitetyn mukaisesti. Maakuntahallitus ottaa virkaan suoraan maakuntajohtajan alaiset johtavat viranhaltijat jäljempänä mainituin poikkeuksin. Maakuntajohtaja ottaa muihin maakuntahallinnon palvelussuhteisiin. Liikelaitoksen johtokunta ottaa virkaan liikelaitoksen johtajan. Liikelaitoksen johtokunta ottaa virkaan suoraan liikelaitoksen johtajan alaiset johtavat viranhaltijat. Liikelaitoksen tai tulosalueen johtaja ottaa muihin liikelaitoksen tai tulosalueen palvelussuhteisiin.

21 21 Asianomaisen erikoisalan professori-ylilääkäri valmistelee ehdotuksen lääkärien ja hammaslääkärien koulutusvirkoihin otettavista ja heidän sijoituspaikoistaan. 41 Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen tai raukeaminen Ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa palvelussuhteeseen ottamisesta päättänyt viranomainen. Valtuuston ehdollisen valintapäätöksen vahvistaa kuitenkin hallitus. Ehdollisen valintapäätöksen raukeamisen toteaa päätöksellään palvelussuhteeseen ottamisesta päättänyt viranomainen. 42 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisen viranhaltijalain 24 :n nojalla päättää viranomainen, jolla on toimivalta molempiin virkasuhteisiin ottamisessa. Jos toimivalta on eri viranomaisilla, mutta virkasuhteet ovat samalla tulosalueella, päättää siirrosta tällöin tulosalueen johtaja. Muutoin siirtämisestä päättää maakuntajohtaja. 43 Virkasuhteen muuttaminen työsuhteeksi Maakuntalain 77 :n mukaisissa tapauksissa virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi päättää virkasuhteeseen ottava viranomainen. Kun virkasuhde on muuttunut työsuhteeksi, 36 :ssä mainittu toimivaltainen viranomainen päättää viran lakkauttamisesta. 44 Sivutoimet Sivutoimilupahakemuksen ratkaisee ja sivutoimiluvan peruuttamisesta sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättävät maakuntajohtajan antamien ohjeiden mukaisesti tulosalueen johtaja alaisensa henkilökunnan osalta. 45 Viranhaltijan työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kunnan ja maakunnan viranhaltijoista annetun lain 19 :n nojalla terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä viranhaltijalta sekä viranhaltijan määräämisestä terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin päättää 1. maakuntahallituksen puheenjohtaja maakuntajohtajan osalta, 2. maakuntajohtaja tulosalueiden johtajien osalta ja 3. tulosalueen johtaja alaistensa viranhaltijoiden osalta.

22 22 46 Virantoimituksesta pidättäminen Kunnan ja maakunnan viranhaltijoista annetun lain 48 :n mukaan maakuntavaltuusto päättää maakuntajohtajan virantoimituksesta pidättämisestä. Valtuuston puheenjohtaja voi ennen valtuuston kokousta päättää maakuntajohtajan väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. Maakuntajohtaja ja tulosalueen johtaja päättävät alaisensa viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä tai väliaikaisesta virantoimituksesta pidättämisestä. 47 Virkasuhteen ja työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi Virkasuhteen ja työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. 48 Lomauttaminen Maakuntahallitus päättää henkilöstön lomauttamisen periaatteista. Viranhaltijan ja työntekijän lomauttamisesta toistaiseksi tai määräajaksi päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. 49 Palvelussuhteen päättyminen Palvelussuhteen purkamisesta koeajalla, irtisanomisesta, purkamisesta ja purkautuneena pitämisestä päättää palvelussuhteeseen ottava viranomainen. 50 Palkan takaisinperiminen Aiheettomasti maksetun palkan tai muun virkasuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden takaisinperinnästä päättää maakuntajohtaja. 51 Virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten soveltaminen Mikäli tässä luvussa ei ole toisin määrätty, virka- ja työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltamisesta päättää maakuntajohtaja. Maakuntajohtaja antaa myös virka- ja työehtosopimusten soveltamista koskevat ohjeet. Maakuntajohtaja päättää virka- ja työehtosopimuksiin sekä työ- ja viranhaltijalainsäädäntöön perustuvista paikallisista sopimuksista.

23 23 52 Päätöksenteko henkilöstöasioissa Maakuntajohtaja ja tulosalueen johtaja päättävät kukin alaisensa toiminnan tai viranhaltijan osalta niitä palvelussuhteita lukuun ottamatta, joiden osalta on erikseen toisin määrätty, 1. muista virkoihin ja viranhaltijoiden virkasuhteisiin liittyvistä asioista, ja 2. muista henkilöstöhallinnon asioista.

24 24 8 luku Asiakirjahallinnon järjestäminen 53 Maakuntahallituksen asiakirjahallinnon tehtävät Maakuntahallitus vastaa siitä, että asiakirjahallinnon ohjeistus, käytännöt, vastuut ja valvonta on määritelty maakunnan eri tehtävissä sekä 1. vastaa hyvän tiedonhallintatavan ja hyvän henkilötietojen käsittelyn toteuttamisesta, 2. määrää maakunnan asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan, 3. antaa tarkemmat määräykset asiakirjahallinnon hoitamisesta ja asiakirjahallinnon johtavan viranhaltijan, tulosalueiden sekä tulosalueiden asiakirjahallinnosta vastaavien henkilöiden tehtävistä, 4. päättää tiedonohjaussuunnitelman (TOS, eams, AMS) yleisistä periaatteista (sisältö, laadinnan vastuut, vahvistaminen käyttöön, valvonta ja seuranta) sekä 5. nimeää maakunnan arkistonmuodostajat. 54 Asiakirjahallintoa johtavan viranhaltijan tehtävät Asiakirjahallintoa johtava viranhaltija johtaa maakuntahallituksen alaisena asiakirjahallintoa ja vastaa maakunnan pysyvästi säilytettävistä asiakirjatiedoista sekä 1. vastaa maakuntahallituksen asiakirjahallinnon viranomaistehtävien valmistelusta ja täytäntöönpanosta, 2. ohjaa ja kehittää asiakirjahallintoa osana maakunnan tiedonhallintaa, 3. hyväksyy maakunnan tiedonohjaussuunnitelman, 4. vastaa asiakirjoista, jotka on siirretty arkistokelpoisessa muodossa pysyvästi säilytettäväksi päätearkistoon, 5. laatii maakunnan asiakirjahallinnon ohjeen ja valvoo, että tehtävät hoidetaan annettujen ohjeiden mukaisesti sekä 6. huolehtii asiakirjahallintoon liittyvästä koulutuksesta ja neuvonnasta. 55 Liikelaitoksen ja muun tulosalueen asiakirjahallinnon tehtävät Liikelaitokset ja muut tulosalueet huolehtivat omien asiakirjatietojensa hoitamisesta annettujen määräysten ja ohjeiden mukaisesti sekä nimeävät asiakirjahallinnon vastuuhenkilön.

25 25 8 luku Kielelliset oikeudet 56 Asukkaiden, palvelujen käyttäjien ja luottamushenkilöiden kielelliset oikeudet maakunnan hallinnossa Uudenmaan maakunta on kaksikielinen maakunta, jonka hallinnon ja toiminnan järjestämisessä sekä viestinnässä on otettava huomioon suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden ja palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet. Maakunnan palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita ja palvelujen käyttäjiä pystytään palvelemaan heidän omalla kielellään, suomen tai ruotsin kielellä, kaikilla maakunnan tehtäväalueilla. Henkilöstön riittävä suomen ja ruotsin kielen taito on varmistettava. Viranhaltijoilta ja työntekijöiltä vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä erikseen on määrätty tai päätetty. Toimielinten kokouskutsun, esityslistan ja pöytäkirjan laatimisesta sekä suomen että ruotsin kielellä määrätään 13 ja 16 luvussa. Toimielimen jäsen voi käyttää puheenvuoron suomeksi tai ruotsiksi. Jäsenellä on myös oikeus käyttää jompaakumpaa kieltä pöytäkirjaan tai mietintöön liitettävässä kirjallisessa lausunnossa tai mielipiteessä. Jos toimielimen jäsen ei ymmärrä suullista puheenvuoroa, se on pyynnöstä hänelle lyhyesti selostettava. Viestinnästä suomen ja ruotsin kielellä määrätään 6 :ssä. 57 Kielelliset oikeudet maakunnan toiminnassa Maakunnan toiminnassa on riittävällä tavalla turvattava laissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen. Järjestettäessä palveluja ostopalveluina tulee sopimukseen otettavilla määräyksillä varmistaa, että palvelun käyttäjien kielelliset oikeudet toteutuvat vastaavalla tavalla kuin niiden tulee toteutua maakunnassa. Suoran valinnan palveluntuottajille sekä asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla annettavan palvelun tuottajille maakunnan tulee asettaa palvelujen kieleen liittyviä ehtoja. Mikäli ostettava palvelu, suoran valinnan palvelu tai asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla annettavan palvelu kohdistuu vain toiseen kieliryhmään, palvelua voidaan antaa ja asiakasviestintä voi tapahtua yksinomaan asianomaisen kieliryhmän kielellä. 58 Kielellisten oikeuksien toteutumisen seuranta ja raportointi Maakuntahallitus, lautakunnat ja johtokunnat seuraavat toimialallaan kielellisten oikeuksien toteutumista. Lautakunnat ja johtokunnat raportoivat vuosittain seurannan tuloksista maakuntahallitukselle. Maakuntahallitus raportoi valtuustolle. Maakuntahallitus antaa tarkemmat ohjeet raportoinnista.

26 26 II OSA Maakunnan palvelutuotanto 9 luku Maakunnan liikelaitokset 59 Maakunnan liikelaitokset Maakunnassa on seuraavat liikelaitokset: 1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen liikelaitos, jonka tehtävänä on vastata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuloksellisesta tuottamisesta. 2. Pelastustoimen liikelaitos, jonka tehtävänä on vastata pelastustoimen palvelujen tuloksellisesta tuottamisesta. 3. Ympäristöterveydenhuollon liikelaitos, jonka tehtävänä on vastata ympäristöterveydenhuollon palvelujen tuloksellisesta tuottamisesta. 4.Lomituspalvelujen liikelaitos, jonka tehtävänä on vastata lomituspalvelujen tuloksellisesta tuottamisesta. 5.Tukipalvelujen liikelaitos, jonka tehtävistä on määrätty hallintosäännön 19 :ssä. Liikelaitokset ovat hallintosäännössä tarkoitettuja tulosalueita. 60 Liikelaitosten johtokunnat Kullakin liikelaitoksella on johtokunta, johon maakuntavaltuusto valitsee yksitoista jäsentä toimikaudekseen. Maakuntavaltuusto valitsee jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Liikelaitoksen johtokunnalla tulee kokonaisuutena olla liikelaitoksen johtamisessa tarpeellinen osaaminen ja asiantuntemus. Maakuntavaltuusto vahvistaa ennen johtokunnan vaalia liikelaitoksen johtokunnalle asetettavat osaamisvaatimukset osaamismatriisin tai vastaavan menetelmän avulla. Valittavan johtokunnan tulee täyttää kaikki asetetut osaamisvaatimukset. 61 Liikelaitosten johtokuntien tehtävät Liikelaitoksen johtokunta vastaa tulosalueelleen kuuluvien palveluiden tuloksellisesta tuotannosta ja palveluiden kehittämisestä maakuntavaltuuston toiminnalle, taloudelle, palvelujärjestelmälle ja tuotannolle asettamien tavoitteiden ja velvoitteiden mukaisesti. Maakuntalain 54 :ssä liikelaitoksen johtokunnalle säädettyjen tehtävien lisäksi johtokunta päättää

27 27 - liikelaitoksen johtajan välittömien alaisten valinnasta virkaan - liikelaitoksen terveydenhuoltolain tarkoittamista vastaavista lääkäreistä - liikelaitoksen valinnanvapauslainsäädännössä tarkoitetuista palveluyksiköistä - henkilökohtaisen budjetin määrittämisen yleisistä periaatteista - asiakassetelipalveluntuottajille maksettavien korvausten ja korvauksen mahdollisesti liitettävän kannustinperusteisen osuuden yleisistä periaatteista Liikelaitosten johtajien tehtävät Kullakin liikelaitoksella on liikelaitoksen johtokunnan valitsema johtaja. Liikelaitoksen johtajalla voi olla toimitusjohtajan virkanimike. Liikelaitoksen johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Liikelaitoksen johtaja vastaa myös liikelaitoksen kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä tutkimus- ja opetustoiminnan järjestämisestä sekä näiden edellyttämistä korkeakoulu- ja oppilaitossuhteista. Liikelaitoksen johtokunta määrää liikelaitoksen johtajalle sijaisen, joka hoitaa liikelaitoksen johtajan tehtäviä hänen ollessa poissa tai esteellinen. 63 Liikelaitosten talous Liikelaitoksen johtokunta vastaa siitä, että laitos toimii maakuntavaltuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden mukaisesti. Tarkemmat säännökset taloudesta annetaan 10 luvussa. 64 Yliopistollinen sairaala Uudenmaan maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen liikelaitoksen erityisenä tehtävänä on ylläpitää Helsingin yliopistollista sairaalaa ja vastata yliopistolliselle sairaalalle laissa määrätyistä tehtävistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen liikelaitos tekee Helsingin yliopiston kanssa sopimuksen yliopistosairaalan toiminnasta ja osapuolten välisen yhteistyön rakenteista ja toimintatavoista. Sopimuksen hyväksyy liikelaitoksen puolesta johtokunta. Sopimuksessa sovitaan ainakin 1. yhteistyötä varten muodostettavista viranhaltijaryhmistä ja niiden kokouskäytännöistä, 2. osapuolten vastavuoroisesta edustuksesta johtoryhmissä ja vastaavissa hallinnollisissa kokouksissa, 3. menettelystä yhteisten palvelussuhteiden määrittelyssä ja yhteisten palvelussuhteiden täyttämisessä,

28 28 4. liikelaitoksen viranhaltijoiden ja työntekijöiden osallistumisesta opetuksen järjestelyihin, 5. yhteisistä yksiköistä ja resursseista, 6. opetuksen ja tutkimukseen liittyvien resurssien järjestämisestä sekä 7. muusta yhteistoiminnasta yliopiston ja liikelaitoksen välillä. Yliopistollisen sairaalan yksiköihin nimetään tutkimuksen ja opetuksen vastuuhenkilöt kyseisen yksikön professori-ylilääkärien keskuudesta liikelaitoksen vastaavan lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitoksessa harjoitetun muun yliopistollisen opetus- ja tutkimustoiminnan osalta voidaan nimetä vastaavasti tarvittavat tutkimuksen ja opetuksen vastuuhenkilöt. Tutkimuksen ja opetuksen vastuuhenkilöiden tehtävänä on vastuualueensa tutkimus- ja opetustoiminnan koordinointi yhdessä liikelaitoksen tutkimusjohdon kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitoksen yksiköissä tapahtuvaa lääketieteellistä opetustoimintaa johtaa asianomaisen alan professori-ylilääkäri tai tehtävään määrätty koulutuksesta vastaava henkilö. Vastaavasti muiden oppiaineiden yliopistollista opetustoimintaa johtaa asianomaisen alan tutkimuksen ja opetuksen vastuuhenkilö. Professori-ylilääkärien ja koulutuksen vastuuhenkilöiden tehtävänä on 1. huolehtia erikoisalansa lääkärien ja asianomaisen alan muun akateemisen henkilöstön yliopistollisesta koulutuksesta ja tieteellisestä tutkimustyöstä; ja 2. tehdä esitys koulutustehtäviin otettavista ja heidän sijoituspaikoistaan.

29 29 III OSA Talous ja valvonta 10 luku Taloudenhoito 65 Talousarvio ja taloussuunnitelma Maakuntahallitus hyväksyy suunnittelukehykset ja talousarvion laadintaohjeet. Toimielimet laativat talousarvioehdotuksensa. Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa toimielimelle sitovat tehtäväkohtaiset toiminnan ja talouden tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. 66 Talousarvion täytäntöönpano Maakuntahallitus ja muut toimielimet hyväksyvät talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelmansa. Toimielin voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymistä koskevaa toimivaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Käyttösuunnitelma sisältää tulostavoitteet, tarvittavat toimenpiteet ja voimavarat sekä toimenpiteistä kertyvät tulot ja aiheutuvat kustannukset. Käyttösuunnitelmassa esitetään menoina ja tuloina myös kullakin organisaatiotasolla merkitykselliset yksiköiden väliset sisäiset tulot ja menot. 67 Toiminnan ja talouden seuranta Toimielimet seuraavat talousarvion toteutumista kuukausiraportein. Toiminnan ja talouden toteutumisesta raportoidaan toimielimille talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetyllä tavalla. Toiminnan ja talouden seurantaraportit julkaistaan yleisessä tietoverkossa.