Ketterän kokeilun nimi: Vanhemmuuden tuen polku (VTP) Vanhemmuusvalmennus ryhmäneuvoloissa sekä päiväkodin ja koulun vanhempainilloissa

Transkriptio

1 Uudenmaan LAPE / Ketterät kokeilut tuloskortti Ketterän kokeilun nimi: Vanhemmuuden tuen polku (VTP) Vanhemmuusvalmennus ryhmäneuvoloissa sekä päiväkodin ja koulun vanhempainilloissa Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen): Porvoo Kokeilun ajanjakso: ja 3.10, ja Päivämäärä: Versio: 2 Tuloskortin on laatinut: Vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja suunnittelija Tellervo Uljas Lyhyt kuvaus kokeilun tarpeen havaitsemisesta ja historiasta: Lapsiperheissä koetaan stressiä ja uupumusta sekä haasteita vanhemmuudessa. Parisuhdeongelmat sekä työn ja perheen yhteensovittaminen kuormittavat perheitä. Turvaverkot ovat kaventuneet yksilökeskeisessä ajassa ja vanhemmat jäävät ongelmiensa kanssa monesti yksin. Tukitoimet tavoittavat vanhemmat usein vasta, kun tilanne on kärjistynyt. Tarjolla ei ole riittävästi ennalta ehkäisevää tukea. (Lähteet: THL, Tilastokeskus, HelsinkiMissio) Seurauksena pikkulapsiperheissä avioeropiikki. Vanhempien, nuorten ja lasten mielenterveysongelmat ovat kasvussa. Lasten ja nuorten koulu-uupumus sekä masennus ovat lisääntyneet. Lastensuojeluilmoitukset ja huostaanotot ovat kasvaneet viime vuosina. Vanhempien sairauspoissaolot ovat kasvussa ja mielenterveyshäiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on nousussa. (Lähteet: THL, Terveystalo) Asia jota kokeilulla halutaan muuttaa Nykytila Tavoitetila Ihannetila Toimenpiteet Arviointi Mittari/Seurantatapa Tarkastelupiste ja vastuuhenkilö(t)

2 Kaikki vanhemmat saavat tietoa ja vertaistukea lapsen tärkeissä kehitys- ja siirtymäkohdissa. Tuetaan vanhempien jaksamista ja samalla koko perheen hyvinvointia. Olemassa olevat, vapaaehtoiset vanhemmuuden tukiryhmät tavoittavat pienen joukon lapsiperheiden vanhemmista. Päiväkoti- ja kouluiässä on tarjolla hyvin vähän vanhemmuutta tukevia vertaisryhmiä. Vanhemmuuden tuen polku tavoittaa kaikki lapsiperheiden vanhemmat ryhmäneuvoloiden sekä päiväkodin ja koulun vanhempainiltojen yhteydessä. Universaaleissa vanhemmuusvalme nnuksissa kartoitetaan lomakkeella kunkin perheen yksilöllisen tuen tarve ja ohjataan vanhemmat tarvittaessa eteenpäin perheen hyvinvointia tukevaan jatkoryhmään (3krt) ja kunnan jo olemassa oleviin ryhmiin sekä yksilöllisen tuen palveluihin. Ryhmän on mahdollista kokoontua valmennuksen jälkeen yhdessä täytetyn Vanhemmuuden tuen polku tavoittaa kaikki lapsiperheiden vanhemmat vuoteen 2022 mennessä. Vanhemmuusvalme nnuksilla ja räätälöidyillä yksilöllisen tuen poluilla tavoitetaan aiempaa paremmin riskiryhmät ja tarjotaan heille ennaltaehkäisevää vanhemmuuden tukea. Vanhemmat kokivat Porvoossa keväällä 2017 järjestetyt 6kk- ja 2- vuotisryhmäneuvo lan vanhemmuusvalm ennukset hyödyllisiksi ja tärkeiksi. Vertaistukea pidettiin erittäin merkittävänä. Lokakuun 2017 pilottiohjaajakoulu tuksissa terveydenhoitajat arvioivat päivän koulutuksen ja valmennuksen hyödyllisyyden oman työnsä kannalta erittäin tärkeäksi. Terveydenhoitajat kokivat voivansa hyödyntää vanhemmuusvalm ennusta työssään. Valmennusmateria ali on kehitetty yhdessä THL:n kanssa. Mittareina kätetään THL:n voimavarakyselyjä, kouluterveyslomakkeita sekä LTH-tutkimuksen tuloksia. Vertailu suoritetaan vanhemmuusvalmennust a saaneiden ja verrokkiryhmän välillä. Lisäksi huomioidaan osallistuminen mahdollisiin jatkoryhmiin. Tavoitteena on luoda Vanhemmuuden tuen polulle oma neljän hengen vastuutiiminsä, joka kehittää yhdessä asiantuntijoiden (THL, LSKL, STM, OPH, Väestöliitto) kanssa Vanhemmuusvalme nnusmateriaalin sisältöjä neuvolaan (22-24 rv, 6kk ja 2v), varhaiskasvatuksee n (3v ja 6v), kouluihin (1lk, 3lk, 5lk, 7lk, 8lk, ja jatko-opintoihin (1lk ja 3lk). Vanhemmuuden tuen polun vastuuhenkilönä toimii vanhemmuusvalme nnuksen kehittäjä ja suunnittelija, TM Tellervo Uljas.

3 yhteystietolomak keen avulla.

4

5 Paranna Suunnittele Arvioi Toteuta Kuva PDCA (Mukaillen Karlöf & Lövingson 2004, 183.) Demingin ympyrän mallin (plan, act, do, tsheck) ajatuksena on analysoida ja mitata prosesseja ja saada tietoa poikkeamista asiakkaiden vaatimuksissa (Karlöf & Lövingsson 2004, 183). 1. Kuvatkaa ketterä kokeilu tuloskortille. 2. Työryhmä itse määrittää sen, montako tarkastuspistettä kokeilulla on ja kuinka monta kertaa tuloskorttia päivitetään. 3. Tuloskortin päivittämisen yhteydessä tallettakaa uusi versio säilyttäen vanha, jotta prosessi säilyy näkyvissä. 4. Työryhmän nimi riittää, osallistujia ei tarvitse eritellä. 5. Lähettäkää tuloskortti hankepäällikölle 6. Kokeilun viimeisessä tarkastuspisteessä miettikää, onko kokeilua tarpeen juurruttaa luokaa siinä tapauksessa juurruttamisen suunnitelma samalla tuloskorttipohjalla. 7. Kokeilun päättyessä suorittakaa arviointi ja lähettäkää se hankepäällikölle

6 Uudenmaan LAPE / Ketterät kokeilut loppuarviointi Ketterän kokeilun nimi: Vanhemmuuden tuen polku/vanhemmuusvalmennus Kokeilun toteutusalue (maantieteellinen): Porvoo Kokeilun ajanjakso: kevät 2017, syksy 2018 Päivämäärä: Arvioinnin on laatinut: Tellervo Uljas Lyhyt kuvaus kokeilun tarpeen havaitsemisesta ja historiasta: 1. Kokeilun sujuminen: Vanhemmat kokivat vanhemmuusvalmennukset hyödyllisiksi ja antoisiksi. Keskustelua ja vertaistukea pidettiin valmennuksissa kaikkein merkittävimpänä sekä vanhempien että työntekijöiden näkökulmasta. Ketterät kokeilut vaihe 2. Odotetut ja odottamattomat hyödyt: 3. Kokeilun aikana havaitut haasteet ja keinot niiden ratkaisemiseksi: 4. Kokeilun aikana havaitut esteet ja ongelmat joita ei kyetty ratkaisemaan. 5. Kokeilun laajeneminen / supistuminen kokeiluaikana: Vanhemmat saivat keinoja arjen hallintaansa ja jaksamiseensa. Yllättäen myös isät kiinnostuivat valmennuksista ja löysivät yhteyden valmennusten keskusteluissa. Valmennuksiin rekrytointi oli riippuvainen paljon terveydenhoitajasta. Vanhemmuusvalmennuksen ja ryhmäneuvolan tarjoaminen kunnan käytäntönä tuo vanhemmuusvalmennuksen suurimman osan saataville. Ryhmäkäyntiä tarjotaan ensisijaisesti kaikille. Yksilökäynnin saa erikseen pyytämällä. Kaikki neuvolan/perhekeskuksen työntekijät eivät koe valmennusten ohjaamista omakseen. Vanhemmuusvalmennusten ohjaajien täytyy olla motivoituneita ryhmien ohjaamiseen. Vanhemmuusvalmennus on laajenemassa Porvoon ja Keravan ohella myös muihin Uudenmaan kuntiin ja tulevaisuudessa myös muualle päin Suomea.

7 Lapsivaikutusten arviointi Juurruttamissuunnitelma 6. Asiat joiden koitte edistävän kokeilua: 7. Asiat joiden koitte estävän/vaikeuttavan kokeilua: 8. Kokeilun odotetut lapsivaikutukset: Pilottivalmennuksista sekä -ohjaajakoulutuksista kerättiin kirjallinen palaute, jonka pohjalta valmennusta ja ohjaajakoulutusta kehitettiin. Syksyllä 2018 käynnistyy vanhemmuusvalmennuksen vaikuttavuustutkimus yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Rahoitusta vanhemmuusvalmennusmateriaalin työstämiseen ja painamiseen ei löytynyt, vaan se toteutettiin vapaaehtoistyönä. Vanhempien voimavarojen ja hyvinvoinnin lisääntyessä myös lasten hyvinvointi lisääntyy. Perheen voimavaraistuminen näkyy tulevaisuudessa koko perheen vähempinä sairaspoissaoloina, mielenterveysongelmien lievittymisenä, avioerojen vähenemisenä ja lasten käytöshäiriöiden sekä mielenterveysongelmien laskuna. 9. Kokeilun jatkuminen: Vaikuttavuustutkimuksen ensimmäisten tulosten jälkeen on mahdollista pohtia laajemman tutkimus- ja kehittämishankkeen rakentamista vanhemmuusvalmennuksen ympärille, jolloin vanhemmuusvalmennus laajennettaisiin myös varhaiskasvatuksen ja koulun puolelle. Puoli- ja kaksivuotisvalmennusten ohjaajakoulutuksia järjestetään kysynnän mukaan Suomen eri kunnissa. Tulevaisuuden tavoitteena on luoda vanhemmuusvalmennuksesta valtakunnallinen vanhemmuuden tuen malli perhekeskuksiin ja neuvoloihin niin, että vanhemmuuden tuki on jokaisen neuvolassa käyvän vanhemman saatavilla ja tuki saavuttaa perheet neuvolatoimintaan kuuluvana palveluna. Palvelun vakiinnuttaminen maakuntatasolla on tärkeää matkalla kohti universaalia vanhemmuuden tuen tavoitetta. Vanhempien jaksaminen ja parisuhde ovat kuormitettuna pikkulapsivaiheessa. Perheiden turvaverkot ovat kaventuneet ja erot yleisiä, kun lapset ovat pieniä. Vanhemmat ovat huolissaan omasta jaksamisestaan ja kaipaavat tukea vanhemmuuteensa (THL, 2017). Täyttöohje;

8 1. Kokeilun sujuminen: Kuinka kokeilu sujui? Kuvaile adjektiivein. Kuvaile mitä saatiin aikaan. 2. Odotetut ja odottamattomat hyödyt: Kerro lyhyesti siitä, mitä suoria hyötyjä on havaittavissa. Ennakoi ja oleta, kerro myös millaisia oletettuja hyötyjä uskotaan kokeilulla olevan havaittavissa myöhemmin. Millaisissa mittareissa ja milloin uskotte hyötyjen näkyvän? 3. Kokeilun aikana havaitut haasteet ja keinot niiden ratkaisemiseksi. 4. Kokeilun aikana havaitut esteet ja ongelmat joita ei kyetty ratkaisemaan. Kuvaile myös mitä olisi pitänyt olla toisin, jotta ratkaiseminen olisi ollut mahdollista. Esim. oliko raha- tai tahtotila asia, vai esim. lainsäädännöllinen asia. 5. Kokeilun laajeneminen / supistuminen kokeiluaikana: Laajeniko / supistuiko kokeilu maantieteellisesti tai sisällöllisesti kokeiluaikana? Miksi? 6. Asiat joiden koitte edistävän kokeilua: Kuvailkaa myös sattumia ja nk. onnenkantamoisia. 7. Asiat joiden koitte estävän/vaikeuttavan kokeilua: Kuvailkaa myös asenteita ja epäselvältäkin tuntuvia asioita, kuten innostuksen hiipuminen tai hankalat yhteistyösuhteet. 8. Kokeilun odotetut lapsivaikutukset: Kuvailkaa odotettuja lapsivaikutuksia ja indikaattoreita joiden uskotte todentavan vaikutuksia tulevaisuudessa, milloin? 9. Kokeilun jatkuminen: Onko kokeilun muuttaminen pysyväksi käytänteeksi mahdollista ja järkevää? Miksi? Millaisia kustannuksia juurruttaminen aiheuttaa? Miten juurruttaminen/vakiinnuttaminen mahdollistuu? Kuka / mikä taho jää kokeilun isännäksi? Vaatiiko kokeilu jälkiseurantaa? Vaatiiko vakiinnuttaminen päätöksentekoa kunnalta? Vaatiiko vakiinnuttaminen päätöksentekoa maakunnalta?