Maakuntakaavoituskatsaus 2019 MKH , 22

Transkriptio

1 Maakuntakaavoituskatsaus 2019 MKH , 22

2 Sisällysluettelo 1. Esipuhe Ajankohtaista maakuntauudistus ja muuttuva lainsäädäntö Vireille tulevat maakuntakaavat Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, tarkistamisen 2. vaihe Voimassa olevat maakuntakaavat Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, tarkistamisen 1. vaihe Kuopion seudun maakuntakaava Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava Maakuntakaavan oikeusvaikutukset Maakunnan suunnittelu Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskohtaisella kaavoituksella Ohjausvaikutus yleis- ja asemakaavoihin Maakuntakaavan joustaminen Maakuntakaavan toteuttaminen Maakuntakaavan toteutuminen viranomaispäätöksin Maakuntakaavan suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoon Vuosikatsaus Pohjois-Savon maankäytön suunnittelutilanteeseen Kuntakaavoitus ja maankäytön suunnittelu YARA Suomi Oy:n Siilinjärven kaivosta koskevat hankkeet Pohjavesialueiden uudet rajaukset ja luokittelu Maisema-alueet ja moderni rakennettu kulttuuriympäristö Maakuntakaavoitukseen vaikuttavat liikenneasiat Maakunnan väestön ja työpaikkojen kehitys Yhteystietomme... 22

3 Kaavoituskatsaus Esipuhe Maakunnan liiton on tiedotettava alueensa kunnille vireillä olevista suunnitelmistaan ja muista kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavista toimenpiteistä (MRA 15 ). Lisäksi liiton on seurattava maakunnan suunnittelun edellyttämää alueidenkäytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilaa ja kehitystä alueellaan (MRA 2 ). Pohjois-Savon liitto tiedottaa em. asioista kaavoituskatsauksessa. Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistaminen jatkuu vuonna 2019 käynnistyvällä 2. vaiheen maakuntakaavalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistaan alustavan aikataulun mukaan syksyllä Maakuntakaavan tarkistamisen 2. vaiheen tavoitteita työstetään alkuvuodesta alkaen. Sekä maakuntakaavaan, että maakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyen Pohjois-Savon liitto järjestää vuoden 2019 aikaan kolmen seminaarin sarjan, joista ensimmäinen, järjestetty, käsitteli kaivoksia ja kaivannaisia järjestetään liikenneaiheinen seminaari ja kesäkuussa matkailuteemaan keskittyvä seminaari. Maakuntakaavan 2. vaiheessa ilmastonmuutoksen torjuminen on nousemassa läpileikkaavaksi aiheeksi niin tavoitteiden asettamisessa, eri teemojen suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa kuin maakuntakaavan kokonaisvaikutusten arvioinnissa. Ilmastonmuutoksen torjunta on saamassa myös meneillään olevassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa merkittävää painoarvoa. Ongelmana on tässä vaiheessa ilmastonmuutoksen torjunnasta saatavan tiedon hajanaisuus, käsitteiden kirjavuus ja eri näkökulmien väliset ristiriidat. Yhtenäistä näkemystä ei ole tarvittavien toimenpiteiden laajuudesta tai tavoitteellisesta aikataulusta. Maakuntatasoisia hiilitaselaskelmia tai ilmastonmuutoksen torjumisen maakunnallisia tavoitteita ei ole asetettu. Lähtökohdaksi esim. liikenteessä voidaan ottaa ILMO45 -tavoitteet. MRL:n mukaisesta alueidenkäytön suunnittelusta kootaan vuosittain ympäristöhallinnossa kaavoituksen seurannan tilasto. Tärkeimmät lähdeaineistot ovat ELY - keskusten ympäristövastuualueiden ylläpitämät alueidenkäytön paikkatietoaineistot (GISALU) ja kuntien täyttämät asemakaavan seurantalomakkeet sekä SYKE:n yleiskaavapalvelun aineistot ja muut valtakunnalliset paikkatietokoosteet mm. maakuntakaavoista. Tiedot alueidenkäytön suunnittelun kokonaistilanteesta ja muutoksista pyritään saamaan niiden alkuperäisiltä tuottajilta ja käyttämään tilastoinnin pohjatietoina muita aineistoja. Kaavoituksen seurannan tilaston tavoitteena on palvella kaikkia kaavoituksen toimijoita. Kootut tilastotiedot ovat käytettävissä mm. elinympäristön tietopalvelu Liiterissä Valmisteilla olevia yleiskaavarajauksia (.shp - tai dwg -tiedostona) kannattaa toimittaa jo kaavatyön alkuvaiheessa Pohjois-Savon Ely -keskuksen kirjaamoon tai suoraan osoitteella merja.miettinen(at)ely-keskus.fi ja tiina.louesola(at)ely-keskus.fi Valmis yleiskaava-aineisto rajauksineen toimitetaan nykyisin Pohjois-Savon ELY -keskuksen ohella Sitowiselle osoitteeseen yleiskaava(at)sitowise.com valtakunnallista koontia varten. Valmis kaavarajaus toimitetaan sähköisesti myös maanmittauslaitokselle. Vuosikeskilämpötilan vaihtelu ja muutos Suomessa osoittaa ilmaston lämpenemisen (lähde: 2

4 Ajankohtaista maakuntauudistus ja muuttuva lainsäädäntö SOTE- ja maakuntauudistuksen tilanne on ollut pitkään odottava. Tavoiteaikataulu on siirtynyt useaan otteeseen. Maakuntauudistuksen edellyttämä lainsäädännön muutos on jaettu kolmeen osakokonaisuuteen - MAKU1-lakeihin, SOTE-lakeihin ja MAKU2-lakeihin. Vaalien lähestyessä ja uudistukseen käytettävissä olevan ajan päättyessä lait voivat jäädä hyväksymättä tai vain osa lakipaketeista ehditään hyväksyä eduskunnassa. Uudistusta on valmisteltu Pohjois-Savossa kuitenkin siten, että väliaikaishallinto voi käynnistyä. Kaavoituskatsauksen hyväksymisen jälkeen SOTE- ja maakuntauudistus kaatui hallituksen erotessa Muutoksia maakuntaliittojen tehtäviin kaavaillaan myös toisaalla. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen on käynnistynyt vuonna Uudistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, kehittää rakentamisen ohjausta, tukea kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä varmistaa, että lakiteksti on selkeä ja johdonmukainen. Tavoitteena on myös helpottaa lain toimeenpanoa. Uudistuksessa otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen tulevaisuuden näkymät, aluehallinnon muutokset ja jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö. Näköpiirissä olevia laajoja ilmiöitä ovat muun muassa ilmasto- ja energiakysymykset, aluerakenteen erilaistuminen, kaupungistuminen, liikkumisen muuttuminen, elinkaari- ja vähähiilisyysnäkökohdat sekä digitalisaatio. Maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi monet muut lait vaikuttavat alueidenkäyttöön ja rakentamiseen. Uudistuksessa kirkastetaan eri lakien roolia. Euroopan unionin lainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi rakentamisen ohjaukseen muun muassa energiatehokkuuden osalta. Lainsäädännön kehittämiselle luovat puitteita myös kansainväliset sopimukset, joihin liittyy merkittäviä alueidenkäytöllisiä ulottuvuuksia. Näistä tuorein on Pariisin ilmastosopimus. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta valmistellaan parlamentaarisesti. Valmistelusta vastaa ympäristöministeriö. Pohjois-Savon liiton suunnittelujohtaja Paula Qvick edustaa kaikkia maakuntia lakiuudistuksen alueidenkäyttöjaostossa. Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Lisää tietoa on liiton internetsivuilla sekä MRL-uudistuksen omilta sivuilta Valokuva: Patrick Hublin. 3

5 Kaavoituskatsaus Vireille tulevat maakuntakaavat Vuonna 2016 toteutetun voimassa olevien maakuntakaavojen seurannan perusteella (Maakuntakaavan seuranta raportti) todettiin tarve maakuntakaavan tarkistamiseen. Kahdessa vaiheessa laadittava Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 tulee olemaan kokonaismaakuntakaava, joka voimaantullessaan kumoaa nykyiset maakuntakaavat. Kaava on samalla ensimmäinen, jonka Pohjois-Savossa hyväksyy muuttuneen MRL:n mukaan maakuntavaltuusto. Ympäristöministeriö ei enää vahvista maakuntakaavaa. Tavoitteena maakuntakaavan tarkistamisessa on valtakunnallisten ja maakunnallisten intressien tunnistaminen ja niihin keskittyminen. Tavoitteena on myös lisätä kaavan strategisuutta, varmistaa riittävä yleispiirteisyys ja joustavuus. Tarkistamisessa varmistetaan myös maakuntakaavan yhteys maakuntasuunnitelmaan ja maakuntastrategiaan. Merkittävä tavoite on myös helpottaa maakuntakaavan luettavuutta; 1. ja 2. vaihe muodostavat yhdessä Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040, jolloin kaava on yhtenä karttana ja selostuksena. 3.1 Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, tarkistamisen 2. vaihe Maakuntakaavan tarkistamisen 2. vaiheen tavoitteiden asettelua ja selvityksiä laaditaan v alusta alkaen. 2. vaiheen maakuntakaavassa tarkistetaan kaikki 1. vaiheesta ulkopuolelle jääneet teemat. Lisäksi tiedetään jo tässä vaiheessa, että osaan ensimmäisen vaiheen teemoista palataan uudelleen toisessa vaiheessa, koska uutta selvitystietoa on saatavilla muutaman vuoden kuluttua. Uudelleen käsitellään todennäköisesti Puolustusvoimiin sekä Yara Suomi Oy Siilinjärven kaivokseen liittyviä merkintöjä. Maakuntakaavaan oli tulossa mukaan myös Pohjois-Savoon liittyvä Joroisten kunta, mutta liitos on maakuntauudistuksen kaaduttua auki. Maakuntakaava 2040 tarkistamisen 2. vaiheessa käsitellään seuraaviin aihekokonaisuuksiin sisältyvät teemat: 1. Aluerakenne, asuminen ja elinkeinojen kehittäminen: Kehittämisperiaatemerkinnät Taajamat Kylät Työpaikka-alueet, teollisuus, seveso III 4 2. Liikenne: Tie- ja rataverkosto Vesiväylät, satamat, uiton toimipaikat Lentoliikenne, harrasteilmailu 3. Kulttuuriympäristö: Arkeologinen kulttuuriperintö Perinnebiotoopit Maisema-alueet Rakennettu kulttuuriympäristö 4. Virkistys: Virkistysalueet ja -reitit Metsätalousalueet, joilla ulkoilun ohjaustarvetta, retkeilyreitit ja -alueet Matkailu Virkistyskalastus Hiljaiset alueet 5. Luonnonsuojelu ja luonnonvarat: Luonnonsuojelualueet Pohjavesialueet Kallio- harju- ja moreenialueet Maa-ainesten ottoalueet Kaivosalueet, malmipotentiaaliset alueet Turvetuotanto 6. Yhdyskuntatekniikka ja tekninen huolto: Uudet päävesijohto- ja pääviemärilinjatarpeet jätevedenpuhdistamot jätteenkäsittelyalueet 7. Muut teemat: Rantarakentaminen, vapaa-ajanasuminen Tulvariskialueet Biotalous Ilmastonmuutos Kaavatyötä on valmisteltu vuoden 2018 aikana pidetyillä tulevaisuustyöpajoilla, joissa maakunnan neljän suurimman kunnan tai kaupungin kanssa on hahmoteltu kuntien näkökulmasta tavoitteellista tulevaisuuskuvaa ja pohdittu yhdyskunta- ja aluerakenteen suunnitteluteoriaa.

6 Kaavatyön valmistelua jatketaan v alussa tavoitteiden asettamisvaiheella ja selvityksillä. Tavoitteita pohditaan eri sidosryhmien kanssa ja alustavat tavoitteet hyväksytään maakuntahallituksessa. Jo vuonna 2018 käynnistynyt modernin rakennetun kulttuuriympäristön selvitys jatkuu tänä vuonna vaativalla kohteiden arvottamisvaiheella. Arvottamista varten voidaan perustaa erillinen työryhmä Pohjois-Savon kulttuuriympäristön yhteistyöryhmästä. Liitossa laaditaan aluerakenneselvitys, maa-ainesvarojen tarvekysely, jossa kyselyn lisäksi pohditaan aihepiirin selvityksen järjestämistä hankkeena, sekä vesi- ja jätevesihuollon toteutuneisuuden selvitys. Maakuntakaavaan tarvittavat liikenteeseen liittyvät selvitykset saadaan maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kautta. Liikenteeseen liittyvä seminaari järjestetään Myös matkailuteemaan liittyvä seminaari järjestetään kesällä Maakuntakaavan varsinainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville viimeistään syksyllä Kaavan tavoiteltu valmistumisaika on Valmistumisen ajankohtaan vaikuttaa mm. Yaran kaivoksen suunnitelmien ja selvitysten valmistuminen. 4. Voimassa olevat maakuntakaavat Pohjois-Savossa on ennestään voimassa viisi maakuntakaavaa. Helmikuun 2019 alussa voimaantullut Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 tarkistamisen 1. vaihe on siten kuudes voimassa oleva maakuntakaava. Vasta maakuntakaavan 2. vaiheen valmistumisen jälkeen on mahdollista kumota viisi vanhinta maakuntakaavaa. Voimassa olevista maakuntakaavoista on laadittu maakuntakaavayhdistelmä, joka helpottaa kaikkien kuuden maakuntakaavan samanaikaista tarkastelua. Maakuntakaavoihin voi tutustua myös -sivustolla. 4.1 Pohjois-Savon maakuntakaava 2040, tarkistamisen 1. vaihe Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 tarkistamisen 1. vaihe käynnistyi vuoden 2017 alussa. 1. vaiheessa on käsitelty lainsäädännön muutoksista johtuvia sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta tärkeitä, seurannassa ja sidosryhmäneuvotteluissa esille nousseita teemoja, kuten vähittäiskaupan suuryksiköt, tavaraliikenteen terminaalit, soidensuojelualueet, pellot, sähkönsiirtolinjat, ampumaradat, moottoriurheilu- ja ajoharjoitteluradat, Puolustusvoimien alueet ja suojavyöhykkeet, geoenergia, kaivostoimintojen alueet ja suojavyöhykkeet Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivoksen kohdalla, Päijänne-Saimaa -kanava, vt5 Leppävirran keskustan kohdalla, puolustusvoimien toimintaa haittaavat tuulivoima-alueet sekä turvetuotannosta poistuvat alueet. Vuoden 2018 aikana laadittiin vastineet luonnosvaiheessa saatuun palautteeseen. Kaavaehdotuksesta kuultiin viranomaistahoja ja saatuun palautteeseen laadittiin vastineet. Toinen viranomaisneuvottelu järjestettiin toukokuussa Kaavaehdotus taas oli nähtävillä ja ehdotuksesta saatuun palautteeseen laadittiin vastineet syksyllä. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan (21 ). Maakuntahallitus on todennut kokouksessaan (5 ) valtuuston päätöksen saaneen lainvoiman. Itä-Suomen hallinto-oikeuteen on tullut kaksi valitusta maakuntakaavan toimeenpanopäätöksestä (MKH ). Toimeenpanoa koskevat päätökset eivät ole kuitenkaan valituskelpoisia. 5

7 Kaavoituskatsaus 2019 Maakuntakaavan voimaantulosta kuulutettiin alueen kunnissa. Liitto on julkaissut kuulutuksen Savon Sanomissa, Iisalmen Sanomissa ja Warkauden Lehdessä Voimaantulo mahdollistaa mm. Leppävirran osayleis- ja asemakaavojen laatimisen vt5:n kehittämiseksi. Voimaan tullessaan maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaihe kumoaa nykyisistä kaavoista seuraavat merkinnät: Kuopion seudun maakuntakaavasta kumoutuu: el Lentoliikenteen erityisalue sv-2 Suojavyöhyke ea/ea/ea1 Ampuma- ja moottoriurheilualue EK Kaivostoimintojen alue EK/T Kaivos- ja teollisuustoimintojen alue EO1 Maa-ainestenotto alue, turvetuotantoalue EP Puolustusvoimien alue LM Tavaraliikenteen terminaalialue MT Maatalousalue 110/400 kv Sähkönsiirtolinja Ote Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vaiheesta. Virallinen kaavakartta. Leppävirran VT5:n maakuntakaavasta kumoutuu 110 kv Sähkönsiirtolinja ja MT Maatalousalueen merkinnät. Pohjois-Savon maakuntakaavasta 2030 kumoutuu seuraavat merkinnät: el Lentoliikenteen erityisalue me Ampuma- ja harjoitusalueen meluvyöhyke sv-21 Suojavyöhyke ea1/ea1 Ampuma- ja moottoriurheilualue EAH Ampuma- ja harjoitusalue EO1 Maa-ainestenotto alue, turvetuotantoalue EP Puolustusvoimien alue lm Tavaraliikenteen terminaalialue MT Maatalousalue 110/400 kv Sähkönsiirtolinja ja sähköasema vt/rt Valtatie/runkotie yt Yhdystie Eritasoliittymä Laiva- tai veneväylä Ote Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vaiheen kaavayhdistelmästä. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vaiheen kumoutuvista merkinnöistä. 6

8 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavasta kumoutuu Tuulivoima-alueen merkintä (tv). Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta kumoutuu seuraavien merkintöjen suunnittelumääräykset: C Keskustatoimintojen alue ca-v Keskustatoimintojen alakeskus ca1 Keskustatoimintojen alakeskus ca2 Keskustatoimintojen alakeskus KM Vähittäiskaupan suuryksikkö kme Tilaa vaativan kaupan suuryksikkö kme/res. Tilaa vaativan kaupan suuryksikön reservialue Mittakaavaan 1: laadittu maakuntakaavan tarkistamisen 1. vaihe ja siihen liittyvä materiaali on osoitteessa Kuopion seudun maakuntakaava Kuopion seudun maakuntakaava käsittää Siilinjärven ja Kuopion alueet, mukaan lukien entisten Karttulan, Maaningan ja Vehmersalmen kuntien alueet. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi sen ja samalla kumosi alueen vanhat seutukaavat Maakuntavaltuuston päätöksestä tehtiin kuusi valitusta ympäristöministeriöön, joka kuitenkin vahvisti maakuntakaavan Ympäristöministeriö hylkäsi maakuntavaltuuston päätöksestä tehdystä kuudesta valituksesta viisi. Ympäristöministeriön päätöksestä tehtiin yksi valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka KHO hylkäsi antamassaan päätöksessä. Kuopion seudun maakuntakaava käsitteli kaikkia teemoja. Merkittävimpiä olivat vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ja määrän ohjaus, liikennejärjestelmään liittyvä tavaraliikenteen logistiikan ratkaisut sekä VT9:n Vaajasalon linjaus. Mittakaavaan 1: laadittu maakuntakaava ja siihen liittyvä materiaali on nähtävissä osoitteessa Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava Maakuntavaltuusto päätti v käynnistää seutukaavan muuttamisen VT5:n tieosuudella Palokangas-Humalajoki, koska uusi tielinjaus jäi aikanaan Varkauden seudun seutukaavassa vahvistamatta. Kaavan laatiminen sovitettiin aikataulullisesti yhteen tiehankkeen yleissuunnitelman laatimisen kanssa. Maakuntavaltuusto hyväksyi Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan ja Ympäristöministeriö vahvisti sen Kaavasta ei valitettu. Uudemmissa maakuntakaavoissa on tehty useita muutoksia Leppävirran pohjoisosan VT5:n maakuntakaavaan. 4.4 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 kattaa koko maakunnan alueen. Maakuntakaava esitetään 1: mittakaavassa ja taajamien kulttuuriympäristöt tarkemmin osa-aluekohtaisissa liitekartoissa mittakaavassa 1: Tämä maakuntakaava korvasi seutukaavat, Ylä-Savon seudun maakuntakaavan ja kumottaviksi esitetyt merkinnät Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoissa. Pohjois-Savon maakuntakaava käsittelee kaikkia teemoja tuulivoimaa lukuun ottamatta. Merkittävimpiä kokonaisuuksia on matkailu, kauppa, liikennejärjestelmä, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, taajama- ja kyläverkko sekä luonnonvaroihin, erityisesti kiviaineksiin ja turvetuotantoon liittyvät varaukset. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan KHO hylkäsi maakuntakaavan vahvistamispäätöksestä tehdyn valituksen Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on internetissä osoitteessa Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan Tuulivoimakaavassa on määritelty 18 seudullisesti merkittävää tuulivoimapuistoaluetta ja Kuopion lentoaseman melualue. Etelä-Kinahmin alue jäi vahvistamatta. Liitto valitti YM:n päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen tammikuussa KHO hylkäsi liiton valituksen Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on osoitteessa 7

9 Kaavoituskatsaus Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 kattaa koko maakunnan ja siinä on käsitelty seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, työpaikka-alueisiin kohdistuvat tarkennukset, Rautalammin ja Suonenjoen Tervalamminvuoren potentiaalinen tuulivoima-alue, SEVESO II-direktiivin mukaisten tuotantolaitosten konsultointivyöhykkeet ja Rautalammin Etelä- Konneveden kansallispuiston alue. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaupan maakuntakaavan 2030 kesäkuussa Maakuntavaltuuston päätöksestä tuli yksi Tervalamminvuoren potentiaalista tuulivoimala-aluetta koskeva valitus ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriön hylkäsi valituksen ja vahvisti maakuntakaavan Kaupan maakuntakaavaan liittyviä merkintöjä on tarkistettu Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vaiheessa. Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on osoitteessa 8

10 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 5.1 Maakunnan suunnittelu Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Maakuntasuunnitelmassa esitetään tavoitteet maakuntakaavalle ja maakunnan kehittämisohjelmalle. Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa sekä valtion viranomaisten toiminnassa on edistettävä niiden toteuttamista (MRL 24 ). Maakunnan suunnittelu, erityisesti maakuntakaavoitus on ensisijainen suunnittelumuoto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Maakuntakaavassa valtakunnalliset tavoitteet tulee sovittaa yhteen niin maakunnallisten kuin paikallistenkin tavoitteiden kanssa. Uudistettujen alueidenkäyttötavoitteiden avulla taitetaan yhdyskuntien ja liikenteen päästöjä, turvataan luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön arvoja sekä parannetaan elinkeinojen uudistumismahdollisuuksia. Niillä myös sopeudutaan ilmastonmuutoksen seurauksiin ja sään ääri-ilmiöihin. Tavoitteena on vähähiilinen yhteiskunta. Tavoitteita nyt vähemmän; 17 aiemman 70 sijaan. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. 5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. Tehokas liikennejärjestelmä Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. 9

11 Kaavoituskatsaus 2019 Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenneja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys, tai riskit hallitaan muulla tavoin. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin. Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta sen jälkeen, kun ne on asianmukaisesti määritelty maakuntakaavoituksessa. Maakuntakaavassa tavoitteet otetaan huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Jos alueidenkäyttöä tai alueidenkäytön suunnittelua koskevia tavoitteita ei ole määritelty maakuntakaavoituksessa, ne otetaan huomioon suoraan kuntien kaavoituksessa. Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä 10

12 Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskohtaisella kaavoituksella Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan (maankäyttö- ja rakennuslaki 32 ) Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maakuntakaava laaditaan yleispiirteisenä suunnitelmana, jossa painotetaan maakunnallisia maankäyttötarpeita. Tämän vuoksi suunnittelun pohjana oleva selvitystyö on myös yleispiirteistä, joten maakuntakaavan maankäyttöratkaisuja, kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä on myös tulkittava yleispiirteisesti maakuntakaavan esitysmittakaavan mukaisesti. Maakuntakaavan esittämistavasta riippumatta kaikki maakuntakaavassa esitettävät maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavoituksessa korostuu maakunnan kehittäminen. tarkoittamassa mielessä ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa tai muutettaessa. Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella muutoin kuin näiden kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Yksityiskohtaisempien kaavojen eli kuntakaavojen pintaalan laajentuessa maakuntakaavan välittömän ohjausvaikutuksen pinta-ala supistuu. Kuitenkin on katsottava, että suoritettaessa kuntakaavojen ajanmukaisuusarviointia, maakuntakaavassa osoitettu uusi maankäyttöratkaisu on keskeinen kriteeri ajanmukaisuutta arvioitaessa. Normaalin kaavahierarkian mukaan oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa asemakaavaa MRL 42 :n mukaisesti. On kuitenkin mahdollista, että maakuntakaavan alueelle ei laadita yleiskaavaa, jolloin maakuntakaava ohjaa suoraan asemakaavoitusta. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa otettava huomioon maakuntakaavan lisäksi MRL 54.4 :n mukaan soveltuvin osin myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksesta säädetään Ohjausvaikutus yleis- ja asemakaavoihin Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaava sallii kaavajärjestelmän sisällä tarkoituksenmukaisen joustavuuden. Maakuntakaavassa esitetyt valtakunnallisista, maakunnallisista ja seudullisista lähtökohdista määritellyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavasuunnittelussa. Toisaalta maakuntakaavan ohjeena oleminen edellyttää maakuntakaavan keskeisten periaatteiden ja maankäyttöratkaisujen välittymistä kuntakaavoitukseen. Muussa tapauksessa maakuntakaava ei ole ollut lain 11

13 Kaavoituskatsaus Maakuntakaavan joustaminen Maakuntakaavalla pyritään entistä enemmän tukemaan maakunnan kehittämisedellytyksiä, mikä edellyttää maakuntakaavalta riittävää joustavuutta. Joustaminen voi koskea sekä aluevarauksia että kaavamääräyksiä. Maakuntakaavan joustamista voidaan tarkastella kolmitasoisesti: I Maakuntakaavan täsmentyminen Kaavajärjestelmän perusperiaatteena on, että yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Maakuntakaavassa esitetyn maankäyttöratkaisun tulee täsmentyä kuntakaavoituksessa. Kyseessä on siten kaavajärjestelmään kuuluva perusominaisuus, ei varsinainen joustaminen. II Hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavaan Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan tavoite ei muutu. Poikettaessa maakuntakaavassa osoitetusta maankäytöstä on maakuntakaavan tavoite turvattava samassa kaavassa, jossa poikkeaminen tehdään. Maakuntakaavasta poikkeamista tulee perustella kaavaselostuksessa. Hyväksyttävä eroavuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista. Poikkeaminen maakuntakaavassa osoitetusta valtakunnallisesta alueidenkäyttötavoitteesta on aina katsottava poikkeamiseksi myös maakuntakaavan keskeisestä periaatteesta. Rakennus- ja luonnonsuojelukohteiden osalta maakuntakaavan suojelutavoitteiden tulkinta on tiukkaa, mutta aluevarausmerkinnät tulkitaan näissäkin tapauksissa yleispiirteisesti. Samoin eri väylien ja verkkojen, kuten liikenne- ja energiaverkkojen, osalta yhteystarpeiden tulkinta on tiukkaa, sitä vastoin sijainti voi vaihdella maakuntakaavassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kaavassa esitetyn käyttötarkoituksen muuttaminen on mahdollista edellyttäen, että uusi käyttötarkoitus toteuttaa maakuntakaavassa esitettyä tavoitetta. Käyttötarkoituksen muutoksesta ei sitä vastoin ole kyse, jos maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen sanottua maankäyttöluokkaa ei ole voitu maakuntakaavassa edes esittää. Kyseessä voi olla esimerkiksi maa- ja metsätalousvaltaisen alueen osan täsmentyminen kuntakaavassa 12 talouskeskuksen alueeksi, jolloin kyseessä on vain normaali maakuntakaavan täsmentyminen. Maakuntakaavasta poikkeamisista on hyvä neuvotella maakunnan liiton kanssa. III Maakuntakaavan muuttamista edellyttävä ratkaisu Maakuntakaavan kanssa ristiriidassa olevaa kaavaratkaisua ei voida toteuttaa ilman, että sitä ennen maakuntakaava muutetaan. Mitä merkittävämmästä kaava-asiasta on kyse, sitä varmemmin ristiriita nousee joustamisen esteeksi. Kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, mikäli kyseessä ei ole edellisessä kohdassa tarkoitettu perusteltu hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavasta. 5.4 Maakuntakaavan toteuttaminen Maakuntakaava toteutuu toisaalta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ohjausvaikutuksensa kautta ja toisaalta viranomaisia koskevan maakuntakaavan toteuttamisvelvoitteen ja muihin lakeihin liittyvän huomioonottamisvelvoitteen kautta Maakuntakaavan toteutuminen viranomaispäätöksin Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että viranomaiset ottavat maakuntakaavan huomioon alueiden käyttöä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamispäätöksiä tehtäessä ja pyrkivät edistämään kaavan toteuttamista. Lisäksi viranomaisten on katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla on alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Sama koskee myös valtion liikelaitoksiksi organisoituja viranomaisia. Edelleen velvoite koskee myös kuntaa kaavoitustoimen hoitajana. Jo suunnitteluvaiheessa on maakuntakaava otettava huomioon, mikä tarkoittaa suunnitelmien toteuttamista maakuntakaavan yleispiirteisyyden rajoissa. Tällä tavoin maakuntakaavan oikeusvaikutukset kytketään eri

14 hallinnonalojen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Velvollisuus maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseen vaatii näiltä tahoilta myös vahvempaa sitoutumista kaavan tavoitteisiin. Maakuntakaavasta poikkeavien uusien kilpailevien vaihtoehtojen toteuttaminen on vastoin edistämisvelvoitetta. Mikäli hankkeen suunnittelun yhteydessä käy ilmi, että maakuntakaavassa esitetty vaihtoehto ei ole enää ajan tasalla, ratkaisu tilanteeseen on haettava maakuntakaavaa muuttamalla. Viranomaisvaikutuksen johdosta on muutoinkin tärkeää, että maakuntakaava pysyy ajan tasalla. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ei ole MRL 32.3 :n mukaisesti voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Maakuntakaava on kuitenkin keskeinen kriteeri arvioitaessa yleiskaavan ja asemakaavan ajanmukaisuutta ja voi näin ollen johtaa tarpeeseen muuttaa kyseisiä kaavoja. Lisäksi on huomattava, että vaikka maakuntakaava ei ole voimassa yleiskaavan alueella, se on ohjannut yleiskaavan laatimista ja viranomaisten on MRL 42.2 :n mukaan suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Monet teknisen huollon järjestelyt ja virkistysalueet voivat sijoittua alueille, joilla ei ole kuntakaavaa. Tällöin toteuttaminen ja sen mahdollisesti edellyttämä lunastusoikeuden käyttö perustuu maakuntakaavaan Maakuntakaavan suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoon Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäytön suunnittelu on otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämistä siten kuin erityislaissa säädetään. Tässä suhteessa keskeisimpiä erityislakeja ovat maantielaki, ratalaki, maaaineslaki, vesilaki ja metsälaki. Luonnonsuojelulaki ja muinaismuistolaki on vielä otettava erikseen huomioon MRL 197 :n mukaisesti. Energiaverkot toteutetaan yleensä lunastuslakien perusteella. Vaatimus maakuntakaavan huomioon ottamisesta viranomaisten päätöksenteossa vaihtelee lainsäädännön alasta riippuen. Erityislainsäädännön merkitys on suuri maakuntakaavan toteuttamisessa, mikäli erityislaissa on tyhjentävästi säädelty sen suhde maankäytön suunnitteluun. Mikäli säätely on väljää, maankäyttö- ja rakennuslain merkitys kasvaa. Kuitenkin on 13 huomattava, että sen jälkeen, kun maakuntakaava on vahvistunut alueelle, viranomaisten on erityislakeja soveltaessaan MRL 32.2 :n mukaisesti otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Viranomaisten on sopeutettava maakunnallista alueiden käyttöä koskevat ratkaisut maakuntakaavaan. Seuraavalla sivulla on esitetty keskeisimpien nykyisten maakuntakaavan aluevarausten toteuttaminen eri lainsäädännön, vastuuviranomaisten ja menettelyjen osalta: Aluevaraus Keskeisin säädös Viranomainen Lupa/menettely Taajamatoimintojen alueet (A1) MRL kunta kaavoitus Kaupan merkinnät MRL kunta kaavoitus Teollisuustoimintojen alueet (T) Virkistysalueet (VL, VR) maa-aineslupa, ottamissuunnitelma Harju- ja kallioalueet (MY1, ge, EO/EO2) Turvetuotantoalueet (EO1) Kaivostoimintojen alueet (EK) kaivospiirihakemus, ympäristölupa Luonnonsuojelualueet (SL) ympäristönsuojelulaki MRL/maastoliikennelaki/ulkoilulaki maa-aineslaki ympäristönsuojelulaki kaivoslaki, ympäristönsuojelulaki, YVA-laki kunta/avi kunta/ ELY-keskus kunta AVI Suojelualueet (S1) vesilaki AVI Metsätalousalueet (MY) Matkailupalveluiden alueet (RM) Jätteenkäsittelyalueet (EJ) metsälaki Tukes/TEM/AVI ELY-keskus ELY-keskus/ Metsäkeskus ympäristölupa kaavoitus/ ulkoilureittisuunnitelma / -toimitus ympäristölupa rauhoitus luonnonsuojelulaki vesilain mukainen lupa metsätaloussuunn./ metsänkäyttöilmoitus MRL kunta kaavoitus ympäristönsuojelulaki AVI ympäristölupa

15 Kaavoituskatsaus Vuosikatsaus Pohjois-Savon maankäytön suunnittelutilanteeseen Aluevaraus Keskeisin säädös Viranomainen Lupa/menettely Satamat/laiturit (lv) vesilaki AVI Uiton (lu) puhdis- jäteveden tamo (j) toimipaikat Pohjavesialue (pv1) Maisema-alue (MA1-v, MA1) Kulttuuriympäristön kannalta tärkeä alue (MA1-v, MA1) Muinaismuisto (sm) muinaismuistolaki Rakennussuojelukohde (SR) Vesiväylät ja -reitit Ulkoilureitit Tiet Voimansiirtolinjat vesilaki MRL/metsälaki MRL vesilaki maastoliikennelaki /ulkoilulaki maantielaki yleis- ja tiesuunnitelmat sähköm.l./lunastuslaki AVI AVI ELY-keskus kunta/ metsäkeskus/ ELY-keskus kunta/ely-keskus Museovirasto ELY-keskus/ AVI/kunta ELY-keskus/ Väylä-virasto/ LVM TEM/ Maanmittauslaitos mukai- vesilain nen lupa vesilain nen lupa mukai- ympäristölupa Pohjavesialue ympäristönsuojelulaki ympäristönsuojelulaki rakennuslupa/ kaavoitus/ metsänkäyttöilmoitus/ avustuspäätös rakennuslupa/kaavoitus/avustuspäätös rauhoitus MRL/rakennussuojelulaki kunta/ely-keskus kaavoitus/suojelupäätös/-avustuspäätös vesilain mukainen lupa kunta / ELY-keskus ulkoilureittisuunnitelma/ toimitus toimitus Vuoden 2018 aikana Pohjois-Savossa on ollut vireillä 1 maakuntakaava, 17 yleiskaavaa sekä asemakaavoja ja niiden muutoksia lähes 40. Pohjois-Savon liitto edistää maakuntakaavan toteuttamista mm. antaessaan lausuntoja kuntakaavoista ja muista maakunnallisesti merkittävistä suunnitelmista. Lausuntopyyntöjä alueidenkäytön osastolle tuli 121 kpl, joista suuri osa koski asemakaavoja tai niiden muutoksia. Asemakaavanmuutoksiin maakuntakaavan näkökulmasta ei tavallisesti ole juurikaan lausuttavaa. Liitto on antanut vuoden 2018 aikana kaikkiaan 64 lausuntoa osayleiskaavoista, teistä, muiden liittojen maakuntakaavoista, maa-ainesten otosta, YVA:sta ja lakimuutosesityksistä. Merkittäviä lausuttavia aiheita ovat olleet Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivoksen ja tehtaan YVA-hankkeet sekä nopeiden itäratojen edistämiseen liittyvät lausunnot muiden maakuntien suunnitelmista. Pohjois-Savossa jatkuu myös pohjavesialueita koskeva tarkistaminen. Kuntien kanssa käydyissä kehittämiskeskusteluissa on noussut esiin asuntorakentamisen, erityisesti uusien omakotitalojen, määrän lasku maaseutukunnissa. Uusien asuntojen määrän laskeminen noudattelee yleistä trendiä. Kuitenkin monen kunnan tilanne, jossa uusia omakotitaloja valmistuu vuosittain vain yksittäin, on karu. Erillispientalojen rakennusluvat kuukausittain v , koko maassa. Suuntaus on ollut laskeva vuodesta 2011 lähtien. 14

16 Alla olevaan taulukkoon on kerätty vuoden 2018 kehittämiskeskustelujen perusteella kuntien ilmoittamat rakennuslupamäärät sekä uusien omakotitalojen määrät. Rakennusluvat yht Rakennusluvat yht Uudet OKT 2017 Uudet OKT 2018 Kuopio n. 100 n. 100 Siilinjärvi Iisalmi 157 n n. 5 Kiuruvesi Lapinlahti Sonkajärvi n. 100 n Vieremä 39 n Rautalampi 56 3 Suonenjoki 59 n Keitele 27 1 Pielavesi 55 2 Vesanto Tervo 60 * Kaavi 73 * 30 * 1 Rautavaara 26 0 Tuusniemi 35 n. 30 Varkaus n. 250 < 200 Leppävirta 227 n *) sisältää rakennusluvat ja toimenpideluvat 6.1 Kuntakaavoitus ja maankäytön suunnittelu Kuntakaavoitus on edennyt Pohjois-Savossa vuoden 2018 aikana. Vireillä on ollut 17 yleiskaavaa ja lähemmäs 40 asemakaava tai asemakaavanmuutosta. Yleiskaavoitus jakautuu tasaisesti kuntakeskusten ja muiden taajamien osayleiskaavoihin sekä vapaa-ajan asumisen rantayleiskaavoihin. Kuntien kaavoitus on pääasiassa ollut voimassa olevien maakuntakaavojen mukaista ja edistänyt maakuntakaavojen toteuttamista. Koska vireillä on ollut uusi maakuntakaava, on lausunnoissa tarkasteltu ohjausvaikutusta sekä voimassa olevien, että vireillä olevan maakuntakaavan näkökulmasta. 15

17 Kaavoituskatsaus YARA Suomi Oy:n Siilinjärven kaivosta koskevat hankkeet Vaikutuksiltaan merkittävimpiä suunnittelukokonaisuuksia olivat Yara Suomi Oy:n Siilinjärven kaivoksen louhosjatkumoiden ja tehtaan kipsinläjitysalueen laajennuksiin liittyvät YVA-prosessit. Louhoslaajennusten ja kipsinläjitysalueen laajennuksen eri vaihtoehtoja on otettu huomioon myös maakuntakaavassa, Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 tarkistamisen 1. vaiheessa. Louhoslaajennuksista kaikki esitetyt vaihtoehdot Särkijärven ja Jaakonlammen laajennuksista sisältyvät maakuntakaavan aluevarauksiin. Pohjois-Savon liitto on kipsinläjitysalueen laajennuksen YVA-selvitystä koskevassa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vaiheessa taajamatoimintojen ja kaivos- ja teollisuustoimintojen alueiden väliin osoitettuun selvitysalue -merkintään (se). Totesimme lausunnossamme, että asumisen ja virkistyksen sekä toisaalta elinkeinotoiminnan yhteensovittamisen perusteeksi ja riittävän suojavyöhykkeen määrittelemiseksi ei YVA-selostus anna suoraa johtopäätöstä. Eri laajennusvaihtoehtojen päästövaikutuksille ei löydy ratkaisevia eroja. Johtopäätöksenä totesimme, ettei laajin kipsinläjitysvaihtoehto, VE3, todennäköisesti ole toteutuskelpoinen tarkistetun maakuntakaavan perusteella, koska siitä muodostuu vertailluista vaihtoehdoista selvästi eniten keskisuuria tai suuria kielteisiä vaikutuksia, joiden merkittävyys vaihtelee kohtalaisesta suureen. Nämä vaikutukset ja VE3:n sijoittuminen todennäköisesti haittaavat riittävän suojavyöhykkeen muodostamista tulevissa kaavoissa. YVA-selostuksesta ei täydellä varmuudella käy ilmi, voiko myös muilla vaihtoehdoilla (VE2) olla sellaisia vaikutuksia, että etäisyys asutukseen jää liian lyhyeksi. Riittävän suoja-alueen määrittelyyn ei löydy YVA-selostuksesta riittävästi tietoa, eikä YVA-selvitys niiltä osin noudata maakuntakaavan se-merkintää. 6.3 Pohjavesialueiden uudet rajaukset ja luokittelu Pohjois-Savon pohjavesialueita ollaan luokittelemassa uudelleen. Luokitus perustuu vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lakiin, jonka mukaisesti ELY-keskus luokittelee pohjavesialueet vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden sekä suojelutarpeen perusteella. Myös pohjavesialueiden ja pohjaveden muodostumisalueiden rajauksiin tehdään tarkistuksia. Pohjois-Savossa rajausmuutokset koskevat niitä pohjavesialueita, joilta on saatu uutta ja tarkempaa tietoa esimerkiksi geologisen rakennetutkimuksen kautta. Rajaus- ja luokittelumuutokset on tehty kahdessa vaiheessa. Puolet Pohjois-Savon kuntien pohjavesialueista tarkistettiin vuoden 2018 aikana. Toisessa vaiheessa pohjavesialueiden rajauksia ja luokituksia tarkistetaan vuoden 2019 aikana. Kuulemismenettely asiasta on alkanut niiden pohjavesialueiden osalta, joiden pääsijaintikunnat ovat Keitele, Kuopio, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus ja Vesanto. Lisäksi kuullaan Tuusniemen Kiiskiniemenkankaan rajausmuutoksesta. Osa pohjavesialueista sijaitsee kahden kunnan alueella. Pohjois-Savon pohjavesialueiden luokitus- ja rajaustarkistusten aikataulu Tuusniemi Keitele Lapinlahti Kuopio Siilinjärvi Leppävirta Kaavi Pielavesi Sonkajärvi Rautalampi Iisalmi Suonenjoki Vieremä Tervo Kiuruvesi Tuusniemi, Kiiskiniemenkangas Rautavaara Varkaus Vesanto 16 Digikaavoituksen toteutuessa tulevaisuudessa pohjavesialueiden tapaiset päivittyvät, viranomaispäätöksiin perustuvat, aineistot ovat tietomalleina kaavoituksen taustalla. Tulevassa maakuntakaava 2040 tarkistamisen 2. vaiheessa tarkistetut pohjavesialueet otetaan huomioon. Vielä ei olla päätetty, esitetäänkö pohjavesialueet maakuntakaavakartalla kokonaisuudessaan vai osoitetaanko vain ne pohjavesialueet, joilla on yhteensovittamistarve tai kehittämistarve.

18 Maisema-alueet ja moderni rakennettu kulttuuriympäristö Pohjois-Savon maakuntakaava 2040 tarkistamisen 2. vaiheeseen liittyvää kulttuuriympäristöjen inventointia on tehty vuoden 2018 aikana ja konsulttityönä toteutettu selvitys jatkuu myös vuonna Maisema-alueita on tarkistettu niin karttatarkasteluina kuin maastossakin. Alueiden rajauksiin ja nimeämisiin esitetään muutoksia. Tarkistetuista maisema-alueista on laadittu kohdekortit. Myös modernia rakennettua kulttuuriympäristöä on täydennysinventoitu muutamissa kunnissa. Modernien rakennuskohteiden tärkeää arvottamisvaihetta tehdään vuoden 2019 aikana. Samalla kerätään täydentyvää inventointitietoa, jota kunnilla on valmiina. Kuopion keskusta-alueelta sekä Iisalmen ja Varkauden alueilta on saatavana tai tulossa ajantasaisia inventointitietoja. Maakunnallisesti merkittävä modernin aikakauden rakennusperintö julkaistaan keväällä 2019 Mapgets-sovelluksessa. Mapgets -sovellukseen tallennetaan kohteen inventointikortti (alla kuvassa vasemmalla) ja valokuvia. Lisäksi kohde näkyy kartassa (alla olevassa kuvassa oikealla). Liitto hallinnoi Mapgetsissa Pohjois-Savon rakennusperintö -nimistä alustaa. Mapgets -sovellus on ilmainen kaikille kunnille, joten kunnilla on mahdollisuus julkaista ja jakaa myös omia inventointiaineistojaan sen kautta. 6.5 Maakuntakaavoitukseen vaikuttavat liikenneasiat Vuoden 2019 alussa on tullut muutoksia liikennealan valtakunnallisiin virastoihin. Uudet Väylä -virasto ja liikenne- ja viestintävirasto Traficom ovat aloittaneet toimintansa korvaten ja yhdistäen entisiä virastoja Trafi ja Liikennevirasto. Nopeat Itäradat -neuvottelukunnan tehtävä on edistää Helsingin ja Itä-Suomen välisiä rata- ja raideliikennehankkeita. Pohjois-Savon näkökulmasta yksi keskeisin pitkän aikavälin tavoite on 3 tunnin junayhteys Kuopio -Helsinki -, ja laajemmin Itä-Suomen näkökulmasta Joensuu-Helsinki, -väleillä. Näiden tavoitteiden toteuttamisen mahdollistavat rataratkaisut tehdään usein Pohjois-Savon ulkopuolella, joten muiden maakuntien maakuntakaavoituksen seuranta ja niihin vaikuttaminen lausuntojen kautta on tärkeää. Vuoden 2018 aikana Pohjois-Savon liitto on lausunut Kymenlaakson liiton Kymenlaakson 2040 maakuntakaavan valmistelusta ja Uudenmaan liiton Uusimaa-kaavaluonnoksesta 2050, joiden Itä-Suomeen vaikuttavista raideliikenneratkaisuista tai lausuntomenettelyistä on ollut huomautettavaa. Väylä -virasto on julkaissut nopeiden ratojen suunnittelua koskevan strategiakortin. Kortti koskee Savonradan, Karjalanradan sekä Helsinki- Vainikkala -radan kehittämistarpeita. Helsinki-Kerava -välin riittävä raidekapasiteetti vaikuttaa itään suuntautuvan kaukojunaliikenteen kehittämiseen. Henkilöliikenteen matka-aikojen lyhentäminen on keskeinen kysymys. Nykyisien junayhteyksien nopeuttamisen lisäksi on varauksia uudelle Helsingistä itään suuntautuvalle ratayhteydelle. Itärata jatkuisi Helsingin ja Keravan väliseltä lentoradalta kohti Porvoota ja Kouvolaa. Seuraavan sivun kuvissa näkyy, miten Väylä -virasto on päivittänyt vuonna 2018 valtakunnallisen näkemyksen siitä, kuinka maankäytössä on tarve varautua rautateiden lisäraiteisiin, kolmioraiteisiin, lisäkohtauspaikkoihin ja/tai kaksoisraideosuuksiin sekä uusiin ratayhteyksiin. Näkemys palvelee liikenteen ja maankäytön yhteensovittamista. Varautumisella turvataan rautateiden kehittämismahdollisuuksia. Katse on pitkällä tulevaisuudessa. 17

19 Kaavoituskatsaus 2019 Pohjois-Savon alueella kehittämistarvekartassa on osoitettu kaksoisraide Kouvola-Kuopio -välille ja muille rataosuuksille varautumista kohtaamispaikkojen tai kaksoisraideosuuksien rakentamiseen. Kolmioraidetarpeina on otettu huomioon Iisalmen kolmioraiden Ylivieskan ja Kontiomäen suuntien väliin sekä Finnpulpin tarpeisiin liittyvä kolmioraide Sorsasalosta pohjoiseen. Liikenneteemaan liittyvä seminaari järjestetään Pohjois-Savon liitossa Tilaisuuden tarkoituksena on koota yhteen ajankohtaista tietoa niin maakunnallisen liikennejärjestelmätyön kuin maakuntakaavan pohjaksi. 18

20 Maakunnan väestön ja työpaikkojen kehitys Pohjois-Savon maakunnan väkimäärä väheni viime vuonna Vuotta aikaisemmin (suluissa edellisvuoden lukemat, 2017) väki väheni Maan sisäinen muuttoliike oli -431 tappiolla (v. 2017; -603), nettomaahanmuutto oli 395 (367). Kuolleita oli -921 enemmän (-854) kuin syntyneitä. Kuopion seutu on ainoa väestöään lisäävä seutu. Ylä-Savon ja Koillis-Savon tappiot ovat vähän pienentyneet, Varkauden seudun ja Sisä-Savon kasvaneet vuoden takaisesta. Vuonna 2018 Kuopion seudulla ei päästy vuosien hyvään kasvuvauhtiin, mutta kuitenkin vähän edellisvuotta paremmalle tasolle. Vuonna 2018 Kuopion väkimäärä kasvoi 518:lla, kun vuonna 2017 kasvua oli vain 469 hlö. Siilinjärvellä väestön määrä kasvoi 18 hlö, kun vuotta aikaisemmin väestö väheni Kuopion ja Siilinjärven ohella vain Vieremällä väestökehitys on lähellä tasapainoa, vaikka sielläkin väki väheni 8 hengellä. Kuopion kasvu perustuu muuttovoittoon. Maan sisäisessä muutossa kertyi 383 voittoa (vuotta aikaisemmin 348). Nettomaahanmuutto oli 229 (179). Kuolleita oli -94 (-55) enemmän kuin syntyneitä. Syntyvyyden laskun ja muuttovoiton pienenemisen lisäksi kuntaliitokset ovat vanhentaneet Kuopion ikärakennetta, millä on osansa heikentyneessä väestökasvussa. Maan sisäistä muuttovoittoa saivat Kuopion lisäksi Tuusniemi 9, Tervo 7, Lapinlahti 6 ja Vesanto 5. Syntyneitä on kuolleita enemmän vain Siilinjärvellä 53. Siilinjärvellä tilanne oli Kuopioon verrattuna päinvastoin: maan sisäisessä muutossa oli tappiota -74 (-232), mutta nettomaahanmuutto oli positiivinen +39 (70). Syntyneitä oli 53 (63) enemmän kuin kuolleita. Varkauden seudulla väestön väheneminen kasvoi -437:een, kun vuotta aikaisemmin laskua oli Vasemmalla olevassa teemakartassa on esitetty Pohjois-Savon väestöntiheys 1 x 1 km ruuduissa (v. 2017). 19

21 Kaavoituskatsaus 2019 Alla olevassa havainnekuvassa on esitetty väestön kumulatiivinen kehitys Pohjois-Savossa vuosina Vuosina 2012, 2013 ja 2014 väestönkehitystä kuvaavat käyrät ovat päätyneet alkuvuoden laskun jälkeen loppuvuodeksi kasvusuunnalle. Vuosina 2015 ja 2016 kasvu on jäänyt nollan vaiheille, ja sen jälkeen vuotuinen kasvusuunta on ollut laskeva lähes koko vuoden. Oikealla puolella olevassa teemakartassa on kuvattu väestönmuutosta vuosina maakuntakaavan taajama-, kylä- ja maaseutualueilla. Maaseudun haja-asutusalueilla kasvua on ainoastaan Siilinjärvellä, vaikka sielläkin kasvu on viimevuosina hidastunut. Taajamista väestönkasvua on Siilinjärven Kirkonkylän ja Vuorelan alueilla sekä Kuopion laajalla taajama-alueella. Hieman yllättäen myös Nerkoolla, Pihkainmäessä, Oravikoskella ja Muuruvedellä on taajamien asukasluvut kasvaneet. Valtaosassa maakuntakaavaan merkityistä kylistä väestö vähenee. Maakuntakaavassa osoitetuista 125 kylästä 67 % on sellaisia, joiden asukasmäärä (1 km:n säteellä maakuntakaavan merkinnästä) on vähentynyt vuosien 2010 ja 2017 välillä. 20

22 Työpaikkojen muutosta kuvaava teemakartta (vasemmalla) osoittaa maakuntakaavan mukaisten taajamatoimintojen (A), keskustatoimintojen (C), työpaikka- ja teollisuusalueiden (TP, T) työpaikkakehitystä sekä kylien (1 km säde maakuntakaavan kohdemerkinnästä) ja maaseutumaisen alueen työpaikkojen muutosta vuosina Työpaikkatilastot päivittyvät valitettavasti viiveellä, joten käytettävissä on n. 3 vuotta vanhaa tietoa. Maakuntakaavan maaseutualueelle sijoittuvat työpaikat ovat lisääntyneet vuosivälillä Keiteleellä (+119 eli 63%), Kiuruvedellä (+6 eli 0,8%), Iisalmessa (+168 eli 20%) ja Kuopiossa (+524 eli 9%). Maaseutualueen työpaikkojen väheneminen taas on ollut erityisen jyrkkää Rautavaaralla, Tuusniemellä ja Varkaudessa. Rautavaaraa lukuun ottamatta, kyseisissä kunnissa on kuitenkin kuntakeskuksien työpaikkamäärä kasvanut, esim. Varkaudessa Varkauden erityispiirteenä on myös se, että ydinkeskustan maakuntakaavan mukaisien keskustatoimintojen alueiden (C) työpaikkamäärät ovat vähentyneet ja työpaikkojen lisäys on siirtynyt laajemmalle taajamatoimintojen alueelle (A). Kuopion keskustaajaman alueella on niin työpaikkamääriä kasvattavia kuin väheneviäkin alueita. Vahvassa työpaikkamäärien kasvussa ovat ydinkeskusta, Savilahti, Pieni Neulamäki, Levänen ja Matkus. Esim. Savilahden työpaikkamäärä on kasvanut tarkastelujaksolla huimalla +4000:lla. Siilinjärvellä työpaikkamäärät kasvoivat tarkastelujaksolla Kirkonkylän ydinkeskustassa ja Etelä-Siilinjärvellä, erityisesti Toivalan työpaikka-alueella (+320). Vertailutietona maakuntakaavan mukaisten aluejakojen työpaikkamääriin voidaan tarkastella Tilastokeskuksen aineistoja. Tilastokeskuksen mukaan Pohjois-Savon työpaikkojen määrä v lopussa oli Vuosina työpaikkojen määrä on vähentynyt Pohjois-Savossa yhteensä yli (lähde: Tilastokeskus ). Kunnista työpaikkamäärää kokonaisuutena ovat kasvattaneet tuona aikana vain Kuopio (+713), Siilinjärvi (+288) ja Vieremä (+145). Vieremällä lisäyksen selittävä teollisuuden työpaikkojen huomattava kasvu on ollut Samaan aikaan teollisuuden työpaikat vähenivät koko maakunnan alueella yhteensä Maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkojen väheneminen oli samaa tasoa eli n Kasvusuunnassa olivat rakennusalan (+215), hallinnon ja tukipalveluiden (+1290) ja terveys- ja sosiaalipalveluiden työpaikat (+220). Myös kotitalouksien merkitys työnantajina kasvoi. Kotitalouksien vaikutus työpaikkamääriin kasvoi +770:llä. 21

23 Kaavoituskatsaus Yhteystietomme Suunnittelujohtaja Paula Qvick vastaa Pohjois-Savon maakunnan aluesuunnittelusta kokonaisuutena. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös maakunnallista edunajamista. Paula Qvick, , paula.qvick(at)pohjois-savo.fi Paulan vastuuaiheita ovat lait ja asetukset, kauppa, muut maakuntien liitot ja ministeriöt, aluerakenne, Puolustusvoimat, palveluverkkoasiat ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Maakuntainsinööri Patrick Hublinin tehtäviin kuuluvat mm. liikennejärjestelmiin liittyvät asiat. Patrick Hublin, , patrick.hublin(at)pohjois-savo.fi Vastuuteemoja ovat ampumaradat, energiahuolto, turvetuotanto, jätehuolto, liikenneväylät ja yhteydet, veneily ja vesiliikenne, tiet, sillat, lentoliikenne, rautatiet, tavaraliikenne ja terminaalit, luonnon- ja ympäristönsuojelu, metsä, luonnonvarat, ympäristövaikutusten arviointi yms. ympäristö- ja energia-asiat sekä vesiensuojelu. Kaavoituspäällikkö Annaelina Isola vastaa maakuntakaavan laatimisesta. Annaelina Isola, , annaelina.isola(at)pohjois-savo.fi Vastuuteemoja ovat asuminen, taajamat, keskustoiminnot, kylät, työpaikkaalueet, kauppa, kuntakeskukset ja niiden maankäyttö, teollisuus, loma-asutus, kulttuuriympäristöasiat, kotiseutu ja muu kulttuuri. Suunnittelija Mikko Rummukainen on paikkatieto-osaajamme ja vastaa mm. erilaisten karttojen tuottamisesta. Mikko Rummukainen, , mikko.rummukainen(at)pohjois-savo.fi Mikon vastuuteemoja ovat maa-ainesvarat, maa-ainesten otto (kaivannaiset ja kaivosasiat), pohjavesialueet, reitistöt ja virkistys, moottorikelkkareitit, tulvariskit, tuulivoima, vesi- ja jätevesihuolto sekä voimajohdot. Lausuntojen antamista varten sekä mm. kuntien kehityskeskusteluihin osallistumisen vuoksi olemme sopineet seuraavan vastuujaon: Iisalmi Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio Lapinlahti Leppävirta Pielavesi Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Sonkajärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Varkaus Vesanto Vieremä Patrick Hublin Mikko Rummukainen Annaelina Isola Annaelina Isola Annaelina Isola Patrick Hublin Patrick Hublin Mikko Rummukainen Annaelina Isola Mikko Rummukainen Annaelina Isola Mikko Rummukainen Mikko Rummukainen Mikko Rummukainen Mikko Rummukainen Annaelina Isola Annaelina Isola Mikko Rummukainen Meihin voi olla yhteydessä esim. maakuntakaavoitukseen, liikennejärjestelmiin tai edunajamiseen liittyvissä asioissa. Ajankohtaiset maakuntakaava- ja liikennejärjestelmäasiat päivittyvät kotisivuillemme säännöllisesti. Tiedotamme ajankohtaisista asioistamme myös liiton kuukausikirjeessä, jonka postituslistalle voi liittyä osoitteessa; Toimistosihteeri Irma Kajan hoitaa mm. kaavoihin liittyvät hallinnolliset toimenpiteet ja on usein yhteyshenkilönä kokouksien tai tilaisuuksien varaamisessa. Irma Kajan, , irma.kajan(at)pohjois-savo.fi 22

24 kirjaamo(at)pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liiton käyntiosoite: Maakuntatalo, Sepänkatu 1, KUOPIO Postiosoite: Pohjois-Savon liitto PL KUOPIO 23