Etukannan kuva: Patrick Hublin, Kurkimäen rataterminaali

Transkriptio

1

2 Kaavoituskatsaus (26) Sisällys 1. ESIPUHE VIREILLE TULEVAT MAAKUNTAKAAVAT Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistus, 1. vaihe VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT Kuopion seudun maakuntakaava Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Maakunnan suunnittelu Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella Maakuntakaavan toteuttaminen Vuosikatsaus Pohjois-Savon kuntakaavoitustilanteeseen Kuntakaavoitus ja maankäytön suunnittelu Maakunnan taajama- ja kylärakenteen kehitys Etukannan kuva: Patrick Hublin, Kurkimäen rataterminaali

3 Kaavoituskatsaus (26) 1. ESIPUHE Maakunnan liiton on tiedotettava alueensa kunnille vireillä olevista suunnitelmistaan ja muista kuntien alueiden käytön suunnitteluun, rakennettuun ympäristöön ja rakentamisen ohjaukseen vaikuttavista toimenpiteistä (MRA 15 ) ja seurattava maakunnan suunnittelun edellyttämää alueidenkäytön, alue- ja yhdyskuntarakenteen, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilaa ja kehitystä alueellaan (MRA 2 ). Pohjois-Savon liitto on julkaissut vuosittain verkkosivuillaan kaavoituskatsauksen, jossa käydään läpi em. asioita. Vuoden 2017 kaavoituskatsauksen yhteydessä ilmoitetaan myös Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vaiheen aloittamisesta. Tarkempi päivittyvä OAS on Pohjois-Savon liiton nettisivuilla Pohjois-Savo on maakuntakaavoitettu kokonaan MRL:n mukaisesti. Ympäristöministeriö vahvisti vuosien aikana laaditun Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 ja muutokset Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoihin. Maakuntavaltuusto hyväksyi tuulivoimamaakuntakaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen lukuun ottamatta Kuopion Etelä-Kinahmin tuulivoima-aluetta. Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan MRL:n 27 :n mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia maakuntakaavan ajan tasalla pitämisestä. Edellä mainitun, lakimuutosten ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden päivittymisen, toimintaympäristön muutoksen ja seudullisen tason tarkistamisen johdosta 2017 aloitettiin maakuntakaavan tarkistaminen kahdessa vaiheessa. Maakuntakaavoitusta koskeva suurin muutos on ympäristöministeriön maakuntakaavojen vahvistamiskäytännön loppuminen. Maakuntavaltuuston rooli kasvaa maakuntakaavan päätöksenteossa ja voimaantulossa. Osalliset voivat jatkossa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valtakunnallinen soidensuojeluohjelma jäi esitykseksi arvokkaista soista. Ympäristönsuojelulaki uudistui. Uusi päätös valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista on paraikaa valmistelussa Ympäristöministeriössä 2016 lausuntokierroksen jälkeen. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus jatkui siten, että tuli voimaan merkittäviä kuntien toimivaltaa ja maaseudulle kaavoituksella rakentamista helpottavia muutoksia sekä ELY:n toimivaltaan liittyviä muutoksia. Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu. Lisää informaatiota on sivuilla. Yhdistelmä voimassaolevista maakuntakaavoista löytyy kohdasta Aluesuunnittelu > Yhdistelmäkaava sekä karttana että yhdistelmänä maakuntakaavan määräyksistä. Vahvistuneet maakuntakaavat löytyvät myös koko maan kattavasta sivuston karttaikkunasta.

4 Kaavoituskatsaus (26) Pohjois-Savon maakunta, mukaan lukien Joroinen

5 Kaavoituskatsaus (26) 2. VIREILLE TULEVAT MAAKUNTAKAAVAT 2.1 Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistus, 1. vaihe Maakuntakaavan tarkistuksen 1. vaiheen tarkistuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on Pohjois-Savon liiton nettisivuilla Aluesuunnittelu ja valmisteilla olevat maakuntakaavat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi antaa jatkuvasti palautetta osoitteeseen nettisivujen kautta. Tarkistuksen 1. vaiheen teemoja ovat: kauppa, vähittäiskaupan suuryksiköt puuterminaalit soidensuojeluinventoinnin valtakunnallisesti arvokkaat, valtion mailla olevat suot pellot sähkönsiirtolinjat tuulivoima ampumaradat moottoriurheilualueet ja ajoharjoitteluradat puolustusvoimien alueet geoenergia Päijänne-Saimaa kanava Siilinjärven Yaran kaivosalue vt5 Leppävirran kohta Maakuntakaavan 2. vaiheeseen otetaan mukaan 2019 Pohjois-Savoon liittyvä Joroisten kunta. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan 1. vaiheen tarkistamisen v , jolloin aloitetaan tarkistamisen 2. vaihe. Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040 tarkistamisen 1. vaihe on ensimmäinen maakuntakaava Pohjois-Savossa, jonka hyväksyy maakuntavaltuusto ilman ympäristöministeriön vahvistusta. Maakuntakaavan tarkistamisen 2. vaiheeseen jää loput teemat: kehittämisperiaatemerkinnät taajamat kylät työpaikka-alueet T, T/kem, Seveso III tie- ja rataverkosto vesiväylät, satamat, uiton toimipaikat lentoliikenne, harrasteilmailu maisema-alueet muinaismuistot perinnebiotoopit rakennettu kulttuuriympäristö virkistysalueet maa- ja metsätalousalueet, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta ulkoilu- ja moottorikelkkailureitit matkailu

6 Kaavoituskatsaus (26) virkistyskalastusalueet, luonnonravintolammikot, kalanviljelylaitokset hiljaiset alueet maa-ainesten ottoalueet kallio- harju- ja moreenialueet kaivosalueet, malmipotentiaaliset alueet turvetuotanto pohjavesialueet päävesijohtolinjat, uudet päävesijohtolinjat pääviemärilinjat, uudet pääviemärilinjat jätevedenpuhdistamot jätteenkäsittelyalueet 2. vaihetta varten tehtäviä selvityksiä aloitetaan mahdollisuuksien mukaan v aikana. 3. VOIMASSA OLEVAT MAAKUNTAKAAVAT 3.1 Kuopion seudun maakuntakaava Kuopio (ml. entisten Karttulan ja Vehmersalmen kuntien alueet), Maaninka ja Siilinjärvi. Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan ja kumosi maakuntakaava-alueen seutukaavat Maakuntavaltuuston päätöksestä tehtiin kuusi valitusta ympäristöministeriöön. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan Ympäristöministeriö hylkäsi maakuntavaltuuston päätöksestä tehdystä kuudesta valituksesta viisi. Ympäristöministeriön päätöksestä tehtiin yksi valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jonka KHO hylkäsi antamassaan päätöksessä. Kuopion seudun maakuntakaava käsitteli kaikkia teemoja; merkittävimpinä asioina olivat vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ja määrän ohjaus, liikennejärjestelmään liittyvä tavaraliikenteen logistiikan ratkaisut sekä VT9:n Vaajasalon linjaus. Maakuntakaava ja siihen liittyvä materiaali on nähtävissä osoitteessa Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava Leppävirran kunnan alueella Maakuntavaltuusto päätti käynnistää seutukaavan muuttamisen VT5:n tieosuudella Palokangas- Humalajoki Savo-Karjalan tiepiirin esityksestä sen takia, että uusi tielinjaus jäi aikanaan Varkauden seudun seutukaavassa vahvistamatta. Kaavan laadinta sovitettiin aikataulullisesti yhteen tiehankkeen yleissuunnitelman laadinnan kanssa. Maakuntavaltuusto hyväksyi Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Kaavasta ei jätetty yhtään valitusta.

7 Kaavoituskatsaus (26) Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on internetissä osoitteessa Kuopion seudun maakuntakaava ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaava on esitetty 1: mittakaavassa. 3.3 Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 Maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen. Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoihin on tehty tarvittavat muutokset. Maakuntakaava esitetään 1: mittakaavassa ja taajamien kulttuuriympäristöt lähemmin osa-aluekohtaisissa liitekartoissa mittakaavassa 1: Maakuntakaava korvasi seutukaavat ja Ylä-Savon seudun maakuntakaavan ja kumottaviksi esitetyt merkinnät Kuopion seudun ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavoissa. Pohjois-Savon maakuntakaava käsittelee kaikkia teemoja tuulivoimaa lukuun ottamatta. Merkittävimpiä kokonaisuuksia on matkailu ja erityisesti Tahko, kauppa, liikennejärjestelmä, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, yhteismitallisesti käsitelty taajama- ja kyläverkko sekä luonnonvaroihin, erityisesti kiviaineksiin ja turvetuotantoon liittyvät varaukset. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan KHO hylkäsi maakuntakaavan vahvistamispäätöksestä tehdyn valituksen Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on internetissä osoitteessa Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan Tuulivoimakaavassa on määritelty 18 kpl seudullisesti merkittävää tuulivoimapuistoaluetta ja Kuopion lentoaseman melualue. Etelä-Kinahmin alue jäi vahvistamatta. Liitto valitti YM:n päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tammikuussa KHO hylkäsi liiton valituksen Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on osoitteessa

8 Kaavoituskatsaus (26) Pohjois-Savon maakuntakaavoitustilanne 2018, mukaan lukien Joroinen

9 Kaavoituskatsaus (26) 3.5 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 Pohjois-Savon kaupan maakuntakaava 2030 kattaa koko maakunnan ja siinä käsitellään seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt, työpaikka-alueisiin tulevat tarkennukset, Rautalammin ja Suonenjoen Tervalamminvuoren potentiaalinen tuulivoima-alue, SEVESO IIdirektiivin mukaisten tuotantolaitosten konsultointivyöhykkeet ja Rautalammin Etelä-Konneveden kansallispuiston alue. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaupan maakuntakaavan 2030 kesäkuussa , jonka jälkeen se toimitettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriön vahvisti Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan Maakuntavaltuuston päätöksestä saapui yksi valitus ympäristöministeriöön, koskien Tervalamminvuoren potentiaalista tuulivoimala-aluetta. Ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä ei valittanut kukaan Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. Kaupan maakuntakaavassa on osoitettu keskustatoimintojen alueina Pohjois-Savon työssäkäynti- ja asiointialueiden keskukset, Iisalmi, Kuopio ja Varkaus, joille voi sijoittua kauppaa niin paljon ja niin suurina yksikköinä kuin kuntakaavoituksessa nähdään tarpeelliseksi. Muut keskukset on luokiteltu neljään eri luokkaan, joiden määrittelyssä on tarkasteltu keskuksen asemaa toiminnallisessa verkostossa, alueen väestömäärää sekä elinkeinojen, kuten matkailun merkitystä keskuksen asemaan keskusverkkoluokittelussa. Kaavaehdotuksessa keskustoihin on osoitettu n km2 yli 2000 km2 kaupan yksiköille, josta uuden liiketilan osuus on 74 %. Taajamiin voi kaavoittaa lisäksi paikallisesti merkittävää vähittäiskauppaa, joita ei lasketa mukaan em. mainittuihin mitoituksiin. Iisalmen, Kuopion ja Varkauden keskustat, joihin ei ole osoitettu enimmäismitoitusta, eivät ole mukana em. mitoitusmäärissä. Keskustojen ulkopuolelle on osoitettu seitsemän vähittäiskaupan suuryksikköä, yhteensä n km2, josta uuden liiketilan osuus on n. 30 % (Siilinjärven Green Valley, Kuopion Päiväranta, Leväsentie vt5:n itäpuolella, Kolmisoppi, Matkus, Varkauden Pohjoinen Portti ja Varkausmäki). Lisäksi kaavassa on osoitettu 13 tilaa vievän kaupan suuryksikköä yhteensä km2, josta uuden liiketilan osuus on 60 % (Kiuruvesi, Iisalmen Marjahaka, Siilinjärven Green Valley ja vt9:n ja Ranta-Toivalan tien risteys, Kuopion Volttikatu vt5:n länsipuolella ja Leväsentie vt5 itäpuolella, Kolmisoppi, Matkus ja Nilsiä, Suonenjoen vt9:n pohjoispuoli, Leppävirran vt5:n länsipuoli, Varkauden Pohjoinen Portti ja Harjulantie). Kaupan maakuntakaavassa on osoitettu yksi tuulivoima-alue Rautalammin ja Suonenjoen rajalle Tervalamminvuorelle. Tervalamminvuori sijoittuu kt 69:n eteläpuolelle, noin seitsemän kilometriä Rautalammin keskustasta kaakkoon. Selvitysten perusteella alueelle olisi sijoitettavissa kuusi nimellisteholtaan noin 3 MW:n tuulivoimalaa. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavamerkintä muuttui siten, että se sijoittuu osin myös Suonenjoen puolelle. Muutoin seudullisesti merkittävät tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet (18 kpl) on osoitettu Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavassa, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä

10 Kaavoituskatsaus (26) Kaupan maakuntakaavassa on myös tarkennettu voimassa olevan Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 ja Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 maakuntakaavan työpaikka-alueiden suunnittelumääräystä tilaa vaativan kaupan sijoittumisen osalta vastaamaan nykyistä kaupan lainsäädäntöä. Lisäksi kaupan maakuntakaavassa on päivitetty Seveso II -direktiivin mukaisten vaarallisia kemikaaleja käsitelevien tuotantolaitosten, tehtaiden ja varastojen konsultointivyöhykkeet TUKES:in ylläpitämän luettelon mukaisiksi. Kuva. Kaupan maakuntakaavan kaavaratkaisu Maakuntakaava ja siihen liittyvä aineisto on osoitteessa

11 Kaavoituskatsaus (26) 4. MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 4.1 Maakunnan suunnittelu Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Maakuntasuunnitelmassa esitetään tavoitteet maakuntakaavalle ja maakunnan kehittämisohjelmalle. Maakuntavaltuusto hyväksyi 2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2040 ja maakuntaohjelman Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Tarkistetut tavoitteet tulevat voimaan Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa sekä valtion viranomaisten toiminnassa on edistettävä tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 ). Maakunnan suunnittelu, erityisesti maakuntakaavoitus on ensisijainen suunnittelumuoto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Maakuntakaavassa tavoitteet voidaan ja tulee sovittaa yhteen niin maakunnallisten kuin paikallistenkin tavoitteiden kanssa. Ympäristöministeriö valmistelee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden päivittämistä. Valtioneuvosto päivitti tavoitteet ja ne tulevat voimaan

12 Kaavoituskatsaus (26) Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle sekä väestökehityksen edellyttämälle riittävälle ja monipuoliselle asuntotuotannolle. Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Suurilla kaupunkiseuduilla vahvistetaan yhdyskuntarakenteen eheyttä. Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä sekä viestintä-, liikkumis- ja kuljetuspalveluiden kehittämistä. Merkittävät uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueet sijoitetaan siten, että ne ovat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kannalta hyvin saavutettavissa. Tehokas liikennejärjestelmä Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset eri liikennemuotojen ja -palvelujen yhteiskäyttöön perustuville matka- ja kuljetusketjuille sekä tavara- ja henkilöliikenteen solmukohtien toimivuudelle. Turvataan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien liikenne- ja viestintäyhteyksien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä kansainvälisesti ja valtakunnallisesti merkittävien satamien, lentoasemien ja rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille jätetään riittävän suuri etäisyys tai riskit hallitaan muulla tavoin. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, kemikaaliratapihat ja vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelyratapihat sijoitetaan riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvataan niille riittävät alueelliset kehittämisedellytykset ja toimintamahdollisuudet.

13 Kaavoituskatsaus (26) Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta. Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Huolehditaan maa- ja metsätalouden kannalta merkittävien yhtenäisten viljely- ja metsäalueiden sekä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kannalta merkittävien alueiden säilymisestä. Uusiutumiskykyinen energiahuolto Varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin. Tuulivoimalat sijoitetaan ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin. Turvataan valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävien voimajohtojen ja kaukokuljettamiseen tarvittavien kaasuputkien linjaukset ja niiden toteuttamismahdollisuudet. Voimajohtolinjauksissa hyödynnetään ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä Maakuntakaavoitusta ja aluekehittämisohjelmia yhdistävänä ja ohjaavana linkkinä toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntasuunnitelma, jossa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Siinä voidaan esittää maakunnan aluerakennetta ja alueidenkäyttöä koskevia linjauksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisen kannalta on

14 Kaavoituskatsaus (26) tärkeää, että jo maakuntasuunnitelmassa aluerakenne ja alueidenkäyttö kytketään osaksi muuta maakunnan kehitystä ja otetaan huomioon valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetyt näkökulmat. Maakunnan aluekehittämisen tavoitteet konkretisoidaan alueidenkäytön periaatteina maakuntakaavassa Pääsääntöisesti valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueidenkäytön suunnitteluun maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kautta sen jälkeen, kun tavoitteet on asianmukaisesti määritelty maakuntakaavoituksessa. Maakuntakaavassa tavoitteet otetaan huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Osa tavoitteista on luonteeltaan sellaisia, etteivät ne aina sovellu käsiteltäväksi maakuntakaavassa. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät elinympäristön laatuun liittyvät tavoitteet. On myös tilanteita, joissa alueidenkäyttöä tai alueidenkäytön suunnittelua koskevia tavoitteita ei ole vielä määritelty maakuntakaavoituksessa. Tällöin tavoitteet otetaan huomioon suoraan kuntien kaavoituksessa. Pohjois-Savossa Kuopion seudun maakuntakaavaa laadittaessa tehtiin ensimmäinen yhteensovitus valtakunnallisten, maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden välillä. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on sovitettu yhteen koko maakunnan osalta. 4.3 Maakuntakaavan toteutuminen yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella Maakuntakaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan (maankäyttö- ja rakennuslaki 32 ) Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Maakuntakaava laaditaan yleispiirteisenä suunnitelmana, jossa painotetaan maakunnallisia maankäyttötarpeita. Tämän vuoksi suunnittelun pohjana oleva selvitystyö on myös yleispiirteistä, joten maakuntakaavan maankäyttöratkaisuja, kaavamerkintöjä ja kaavamääräyksiä on myös tulkittava yleispiirteisesti maakuntakaavan esitysmittakaavan mukaisesti. Maakuntakaavan esittämistavasta riippumatta kaikki maakuntakaavassa esitettävät maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavoituksessa korostuu maakunnan kehittäminen. Ohjausvaikutus yleis- ja asemakaavoihin

15 Kaavoituskatsaus (26) Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen maakuntakaava sallii kaavajärjestelmän sisällä tarkoituksenmukaisen joustavuuden. Maakuntakaavassa esitetyt valtakunnallisista, maakunnallisista ja seudullisista lähtökohdista määritellyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavasuunnittelussa. Toisaalta maakuntakaavan ohjeena oleminen edellyttää maakuntakaavan keskeisten periaatteiden ja maankäyttöratkaisujen välittymistä kuntakaavoitukseen. Muussa tapauksessa maakuntakaava ei ole ollut lain tarkoittamassa mielessä ohjeena yksityiskohtaisempia kaavoja laadittaessa tai muutettaessa. Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella muutoin kuin näiden kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta. Yksityiskohtaisempien kaavojen eli kuntakaavojen pinta-alan laajentuessa maakuntakaavan välittömän ohjausvaikutuksen pinta-ala supistuu. Kuitenkin on katsottava, että suoritettaessa kuntakaavojen ajanmukaisuusarviointia, maakuntakaavassa osoitettu uusi maankäyttöratkaisu on keskeinen kriteeri ajanmukaisuutta arvioitaessa. Normaalin kaavahierarkian mukaan oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa asemakaavaa MRL 42 :n mukaisesti. On kuitenkin mahdollista, että maakuntakaavan alueelle ei laadita yleiskaavaa, jolloin maakuntakaava ohjaa suoraan asemakaavoitusta. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa otettava huomioon maakuntakaavan lisäksi MRL 54.4 :n mukaan soveltuvin osin myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksesta säädetään. Maakuntakaavan joustaminen Maakuntakaavalla pyritään entistä enemmän tukemaan maakunnan kehittämisedellytyksiä, mikä edellyttää maakuntakaavalta riittävää joustavuutta. Joustaminen voi koskea sekä aluevarauksia että kaavamääräyksiä. Maakuntakaavan joustamista voidaan tarkastella kolmitasoisesti: Maakuntakaavan täsmentyminen: Kaavajärjestelmän perusperiaatteena on, että yleispiirteisempää maankäyttösuunnitelmaa täsmennetään yksityiskohtaisemman suunnitelman yhteydessä. Maakuntakaavassa esitetyn maankäyttöratkaisun tulee täsmentyä kuntakaavoituksessa. Kyseessä on siten kaavajärjestelmään kuuluva perusominaisuus, ei varsinainen joustaminen. Hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavaan: Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan tavoite ei muutu. Poikettaessa maakuntakaavassa osoitetusta maankäytöstä on maakuntakaavan tavoite turvattava samassa kaavassa, jossa poikkeaminen tehdään. Maakuntakaavasta poikkeamista tulee perustella kaavaselostuksessa. Hyväksyttävä eroavuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista. Poikkeaminen maakuntakaavassa osoitetusta valtakunnallisesta alueidenkäyttötavoitteesta on aina katsottava poikkeamiseksi myös maakuntakaavan keskeisestä periaatteesta. Rakennus- ja luonnonsuojelukohteiden osalta maakuntakaavan suojelutavoitteiden tulkinta on tiukkaa, mutta aluevarausmerkinnät tulkitaan näissäkin tapauksissa yleispiirteisesti. Samoin eri

16 Kaavoituskatsaus (26) väylien ja verkkojen, kuten liikenne- ja energiaverkkojen, osalta yhteystarpeiden tulkinta on tiukkaa, sitä vastoin sijainti voi vaihdella maakuntakaavassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kaavassa esitetyn käyttötarkoituksen muuttaminen on mahdollista edellyttäen, että uusi käyttötarkoitus toteuttaa maakuntakaavassa esitettyä tavoitetta. Käyttötarkoituksen muutoksesta ei sitä vastoin ole kyse, jos maakuntakaavan yleispiirteisyydestä johtuen sanottua maankäyttöluokkaa ei ole voitu maakuntakaavassa edes esittää. Kyseessä voi olla esimerkiksi maa- ja metsätalousvaltaisen alueen osan täsmentyminen kuntakaavassa talouskeskuksen alueeksi, jolloin kyseessä on vain normaali maakuntakaavan täsmentyminen. Maakuntakaavasta poikkeamisista on hyvä neuvotella maakunnan liiton kanssa. Maakuntakaavan muuttamista edellyttävä ratkaisu: Maakuntakaavan kanssa ristiriidassa olevaa kaavaratkaisua ei voida toteuttaa ilman, että sitä ennen maakuntakaava voidaan muuttaa. Mitä merkittävämmästä kaava-asiasta on kyse, sitä nopeammin ristiriita nousee joustamisen esteeksi. Kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, mikäli kyseessä ei ole edellisessä kohdassa tarkoitettu perusteltu hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavasta. 4.4 Maakuntakaavan toteuttaminen Maakuntakaava toteutuu toisaalta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ohjausvaikutuksensa kautta ja toisaalta viranomaisia koskevan maakuntakaavan toteuttamisvelvoitteen ja muihin lakeihin liittyvän huomioonottamisvelvoitteen kautta. Maakuntakaavan toteutuminen viranomaispäätöksin Maankäyttö- ja rakennuslaki nimenomaisesti edellyttää, että viranomaiset ottavat maakuntakaavan huomioon alueiden käyttöä koskevien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamispäätöksiä tehtäessä ja pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista. Lisäksi viranomaisten on katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Vaikeuttamisen estäminen on säädetty jossain määrin voimakkaammin kuin edistämisvelvoite. Maakuntakaavan edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä. Sama koskee myös valtion liikelaitoksiksi organisoituja viranomaisia. Edelleen velvoite koskee myös kuntaa kaavoitustoimen hoitajana. Jo suunnitteluvaiheessa on maakuntakaava otettava huomioon, mikä tarkoittaa suunnitelmien toteuttamista maakuntakaavan yleispiirteisyyden rajoissa. Tällä tavoin maakuntakaavan oikeusvaikutukset kytketään eri hallinnonalojen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Velvollisuus maakuntakaavan toteuttamisen edistämiseen vaatii näiltä tahoilta myös vahvempaa sitoutumista kaavan tavoitteisiin. Maakuntakaavasta poikkeavien uusien kilpailevien vaihtoehtojen toteuttaminen on vastoin edistämisvelvoitetta.

17 Kaavoituskatsaus (26) Hankkeiden budjetointi on suunnittelun keskeinen osa. Näin ollen maakuntakaavassa osoitetut hankkeet on otettava huomioon jo määrärahoja suunniteltaessa ja kohdennettaessa siten, että pyritään edistämään kaavan toteuttamista. Mikäli suunnittelun yhteydessä käy ilmi, että maakuntakaavassa esitetty vaihtoehto ei ole enää ajan tasalla, ratkaisu tilanteeseen on haettava maakuntakaavaa muuttamalla. Viranomaisvaikutuksen johdosta on muutoinkin tärkeää, että maakuntakaava pysyy ajan tasalla. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ei ole MRL 32.3 :n mukaisesti voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella. Maakuntakaava on kuitenkin keskeinen kriteeri arvioitaessa yleiskaavan ja asemakaavan ajanmukaisuutta ja voi näin ollen johtaa tarpeeseen muuttaa kyseisiä kaavoja. Lisäksi on huomattava, että vaikka maakuntakaava ei ole voimassa yleiskaavan alueella, se on ohjannut yleiskaavan laatimista ja viranomaisten on MRL 42.2 :n mukaan suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä katsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Monet teknisen huollon järjestelyt ja virkistysalueet voivat sijoittua alueille, joilla ei ole kuntakaavaa. Tällöin toteuttaminen ja sen mahdollisesti edellyttämä lunastusoikeuden käyttö perustuu maakuntakaavaan.

18 Kaavoituskatsaus (26) Maakuntakaavan suhde muun lainsäädännön mukaiseen päätöksentekoon Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäytön suunnittelu on otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämistä siten kuin erityislaissa säädetään. Tässä suhteessa keskeisimpiä erityislakeja ovat maantielaki, ratalaki, maa-aineslaki, vesilaki ja metsälaki. Luonnonsuojelulaki ja muinaismuistolaki on vielä otettava erikseen huomioon MRL 197 :n mukaisesti. Energiaverkot toteutetaan yleensä lunastuslakien perusteella. Vaatimus maakuntakaavan huomioon ottamisesta viranomaisten päätöksenteossa vaihtelee lainsäädännön alasta riippuen. Yleisesti voidaan todeta, että erityislainsäädännön merkitys on suuri maakuntakaavan toteuttamisessa, mikäli erityislaissa on tyhjentävästi säädelty sen suhde maankäytön suunnitteluun. Mikäli säätely on väljää, maankäyttö- ja rakennuslain merkitys kasvaa. Kuitenkin on huomattava, että sen jälkeen kun maakuntakaava on vahvistunut alueelle, viranomaisten on erityislakeja soveltaessaan MRL 32.2 :n mukaisesti otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Viranomaisten on sopeutettava maakunnallista alueiden käyttöä koskevat ratkaisut maakuntakaavaan. Keskeisimpien maakuntakaavan aluevarausten toteuttaminen Aluevaraus Keskeisin säädös Viranomainen Lupa/menettely Taajamatoimintojen alueet (A1) MRL kunta kaavoitus Kaupan merkinnät MRL kunta kaavoitus Teollisuustoimintojen alueet (T) laki ympäristönsuojelu- kunta/avi ympäristölupa Virkistysalueet (VL,VR) MRL/maastoliikennelaki/ulkoilulaksuunnitelma / toimitus kaavoitus/ ulkoilureitti- kunta/ely-keskus Harju- ja kallioalueet maa-aineslupa, ottamissuunnitelma maa-aineslaki kunta (MY1, ge, EO/EO2) Turvetuotantoalueet ympäristönsuojelulaki (EO1) AVI ympäristölupa kaivoslaki, ympäristönsuojelulaki, YVA- TEM/AVI Kaivostoimintojen alueet kaivospiirihakemus, ympäristölupa (EK) laki Luonnonsuojelualueet (SL) luonnonsuojelulaki ELY-keskus rauhoitus Suojelualueet (S1) vesilaki AVI vesilain mukainen lupa Hyvät pellot (MT) MRL kunta rakennuslupa Metsätalousalueet (MU) metsälaki Metsäkeskus Matkailupalveluiden alueet (RM) MRL kunta kaavoitus m.t.suunn./ metsänkäyttöilmoitus Jätteenkäsittelyalueet (EJ) ympäristönsuojelulaki AVI ympäristölupa Satamat/laiturit (lv) vesilaki AVI vesilain mukainen lupa Uiton toimintapaikat (lu) vesilaki AVI vesilain mukainen lupa jäteveden puhdistamo (j) ympäristönsuojelulaki AVI ympäristölupa Pohjavesialue (pv1) ympäristönsuojelulaki ELY-keskus suoja-alue

19 Kaavoituskatsaus (26) Maisema-alue (MA1-v, MA1) Kulttuuriympäristön kannalta tärkeä alue (MA1-v, MA1) MRL/metsälaki MRL kunta/metsäkeskus/ ELY-keskus kunta/ely-keskus Vesiväylät ja -reitit Ulkoilureitit Tiet Voimansiirtolinjat vesilaki maastoliikennelaki /ulkoilulaki maantielaki ELY-keskus/Liikennevirasto/LVM TEM/ Maanmittauslaitos sähköm.l./lunastuslaki kunta / ELY-keskus ELY-keskus/AVI/kunta rakennuslupa/ kaavoitus/ metsänkäyttöilmoitus/ avustuspäätös rakennuslupa/kaavoitus/avustuspäätös Muinaismuisto (sm) muinaismuistolaki Museovirasto rauhoitus Rakennussuojelukohde MRL/rakennussuojelulaki kunta/ely-keskus (SR) kaavoitus/suojelupäätös/- avustuspäätös vesilain mukainen lupa ulkoilureittisuunnitelma/ toimitus yleis- ja tiesuunnitelmat toimitus

20 Kaavoituskatsaus (26) 5. Vuosikatsaus Pohjois-Savon kuntakaavoitustilanteeseen 5.1 Kuntakaavoitus ja maankäytön suunnittelu Liitto on antanut kaikkiaan 52 lausuntoa pyydetyssä ajassa vuonna 2017 osayleiskaavoista, teistä, muiden liittojen maakuntakaavoista, maa-ainesten otosta, YVA:sta ja lakimuutosesityksistä. Lausuntopyyntöjä tuli kaikkiaan 118 kpl, mutta suuri osa oli asemakaavan muutoksia, joissa maakuntakaavan näkökulmasta ei ollut lausuttavaa. Kuntien kaavoitus on ollut voimassa olevien maakuntakaavojen mukaista ja edistänyt maakuntakaavojen toteuttamista, tosin lausunnoissa joudutaan viittaamaan usein maakuntakaavan joustamiseen maakuntakaavan ajantasaisuuden heikkenemisen johdosta. Maakunnan mittavin hanke, Finnpulpin biotuotetehdas, eteni sekä YVA- että asemakaavaprosessin osalta valmiiksi, mutta molemmat johtivat valituksiin. Pohjois-Savon pienemmissä kunnissa on aktiivisesti yleiskaavoitettu ja asemakaavoitettu taajamien keskustoja. Maakuntauudistus on edennyt alueidenkäytön ja liikennejärjestelmän osalta yhteistarkasteluun. Maankäytön suunnitteluun ja luvitukseen liittyen on ollut lausunnoilla lakimuutosesityksiä hallitusohjelman norminpurkutalkoiden merkeissä. Maakunnan suurin tuulivoimalapuistohanke eteni Vieremällä osayleiskaavaehdotukseksi, mutta kaava kaatui valtuustossa. Kainuun puoleinen osa puiston osayleiskaavasta on hyväksytty Kajaanin valtuustossa. Leppävirran Konkanmäessä aloitti toimintansa Pohjois-Savon ensimmäinen kolmen voimalan tuulivoimapuisto syksyllä Maakunnan mittavimman hankkeen, Finnpulpin biotuotetehtaan, asemakaavasta ja ympäristöluvasta tuli valituksia ensimmäisiin oikeusasteisiin. Siilinjärven rannat ovat yleiskaavoitusprosessissa. Pohjois-Savon pienemmissä kunnissa on aktiivisesti yleiskaavoitettu taajamien keskustoja. Näin ollen voidaan todeta, että ainakin taloudellisen matalasuhdanteen aikana kaavoitus on hyvin vastannut kysyntään ja parantanut valmiuksia kohdata paremmat taloudelliset ajat. Rantojen suunnittelu on koskenut yleensä yleiskaavojen ja ranta-asemakaavojen pieniä muutoksia maanomistajien aloitteesta. Suurin osa Pohjois-Savon suurten järvien rannoista on jo kaavoitettu. Rantojen suunnittelussa alkaa uusi suunnittelun näkökulma 30 vuoden rantojen rakennusoikeuden mitoittamisen jälkeen luvulla loma-asutuksen haitat vesistöön on minimoitu jätevesiä koskevalla lainsäädännöllä lainsäädännön muutokset antavat mahdollisuudet tiivistää ranta-asutusta kylien ja taajamien läheisyydessä. Siilinjärven, Varkauden ja Kuopion laadinnassa olevat ja valmistuneet osayleiskaavat vievät vahvasti maakuntakaavojen tahtotilaa eteenpäin. Kulttuuriympäristö on jatkuva keskustelujen aihe kaavaprosesseissa. Noin kaksi kolmasosaa kunnista on inventoinut modernia rakennusperintöään yleiskaavoituksen yhteydessä. Vuoden 2017 aikana Pohjois-Savon kuntien taajamien modernin rakennusperinnön inventoinnit saatiin tehtyä kuntien toimesta. Inventointien merkitys on kasvamassa sitä mukaa, kun uusia vuosikymmeniä tulee rakennuskantaan ja tarve purkaa 1960-, 70-, 80- ja jopa luvun rakennuksia käyttömahdollisuuksien vähentyessä kasvaa.

21 Kaavoituskatsaus (26) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 osoitettiin yhdyskuntarakenteen tiivistämistarve rautatieasemien ympärille. Oheisesta kartasta tulee hyvin esille, miten Siilinjärven, Kuopion ja Suonenjoen asemien lähiympäristössä asutus on kasvanut, muualla pienentynyt. Lähivuosien aikana kaavoituksen ansiosta Iisalmen, Siilinjärven, Kuopion ja Suonenjoen asemien läheisyydessä oleva väestö tulee kasvamaan.

22 Kaavoituskatsaus (26)

23 Kaavoituskatsaus (26) Kuopion rautatieaseman/ linja-autoaseman alueelle on asemakaavoitus ehdotusvaiheessa. Työ liittyy Kuopion Portti -hankkeeseen. Alueelle tulee noin km2, josta asumisen osuus on noin km2 (noin 250 asukasta). Alue kehittyy palvelujen, työpaikkojen ja asumisen alueena. Pohjois-Savon rautatieasemien läheisyyteen rakennetaan arviolta n asukkaalle asuntoja ja Kuopiossa työpaikkoja sekä palveluita seuraavan 10 vuoden aikana. Maakuntauudistuksen valmistelu on alkanut Pohjois-Savossa. Alueidenkäytön, luonnon monimuotoisuuden edistäminen, rakentamisen ohjaus ja maakuntakaavoitus ovat 2019 alkaen yhdessä organisaatiossa nykyisen kahden organisaation sijaan. Tavoitteena on saada aikaan asiakaslähtöinen palveluorganisaatio, joka tehokkaasti edistää Pohjois-Savon menestymisen mahdollisuuksia. 6. Maakunnan taajama- ja kylärakenteen kehitys Väestökehitys maakuntakaavan taajamissa ja kylissä Pohjois-Savon väestö on vuosien aikana hivenen kasvanut eli asukkaasta asukkaaseen (0,07 %). Keskeisempää on huomioida, että vuodesta 1992 alkanut jatkuva väestön väheneminen on pysähtynyt. Maakuntakaavassa on osoitettu taajamat, maankäytön suunnittelua edellyttävät kylät (kartassa tummalla reunuksella) ja pienemmät n. 50 asukkaan kylät. Toisessa kartassa on nostettu esille Suomen Ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän taajamat, kylät ja pienkylät ja tarkasteltu väestömuutosta samalla ajanjaksolla. Kuopio-Siilinjärven taajama-alueet ovat kasvaneet hyvin, muutoin keskustaajamissa väestö on vähentynyt. Leppävirran pohjoisosista alkaen aina Iisalmeen ja Kiuruvedelle sekä Tahkolla on ollut positiivista väestökehitystä kylissä ja pienkylissä, muutoin hajanaisemmin eri puolilla Pohjois-Savoa. Siilinjärven taajamien ja kylien ulkopuolella oleva muu maaseutualue on ainut, joka on kasvanut väestöltään seurantajaksolla. Maankäytön suunnittelua edellyttävistä kylistä on kasvanut vertailujaksolla melkein puolet, pienemmistä n. 20 %. Määrällisesti pientä, mutta suhteellisesti suurta kasvua on Iisalmen Lappetelä -Pörsänmäellä, Leppävirran Mustinmäellä ja Kuopion Rytkyllä.

24 Kaavoituskatsaus (26)

25 Kaavoituskatsaus (26)

26 Kaavoituskatsaus (26)

27 Kaavoituskatsaus (26) Pohjois-Savon liitto, (Sepänkatu 1) PL 247, KUOPIO (017) , Fax (017) , pohjois-savo.fi Kotipaikka: Sepänkatu Kuopio 1, PL 247 Puhelin