Löytöruusu Kauniainen

Transkriptio

1

2 Löytöruusu Kauniainen Kävin tutustumassa avoimiin ruusupihoihin Hämeenkyrössä kesällä Siitä alkoi kiinnostukseni ruusuihin ja liityin Suomen ruususeuraan.( ) Meillä kasvaa pihassa ruusua, jonka nimestä en ollut varma, mutta olin pitänyt sitä Hansana. Ajattelin, että pitää varmistaa ruusun nimi. Niinpä otin ruususta näytteen loppukesästä 2008 ja lähetin sen Luonnontieteelliseen Kasvimuseoon Helsinkiin. Odottelin vastausta kauan, kunnes se tuli huhtikuussa Varmuutta nimestä ei oltu saatu, mutta ilmeisesti Hansa oli vastaus! Vastaus sai minut entistä enemmän kiinnostumaan ruususta! Mietin, että on se nyt ihme, jos ei yhdelle ruusulle löydy nimeä! Otin uuden näytteen loppukesästä Lähetin sähköpostia Suomen ruususeuran puheenjohtajalle Lauri Korpijaakolle, joka asuu Hämeenkyrössä. Tiedustelin kenelle voisin näytteen lähettää? Korpijaakko sanoi, että hänellekin voi näytteen toimittaa. 2 Vein näytteen postiin ja jäin odottelemaan! Viikon kuluttua sain postia Korpijaakolta. Hänen mukaansa minulla on hieno ja mielenkiintoinen ruusu, jota hän ei pystynyt tunnistamaan. Hän kyseli, saako ruususta juuriversoja ja antaisinko löytöruusulle nimen! ( Ruusu jonka alkuperäistä nimeä ei saada selville kutsutaan löytöruusuksi ja se nimetään uudelleen.) Korpijaakko tuli hakemaan alkua ja yllätyksekseni alkoi ottaa ruususta kuvia. Kuulin ruusun olevan 1800-luvun ruusuja. Olin jo miettinyt nimeä sille. Mielestäni sopiva nimi on Kauniainen, sillä asumme Kauniaisten kylässä. Korpijaakko lupasi lähettää näytteen edelleen Pirjo Rautiolle tutkittavaksi. Hän omistaa miehensä kanssa Simolan rosarion Nurmijärvellä. Ruusuja heillä kasvaa lähes kahden hehtaarin alueella. Viime kesänä varmistelin Lauri Korpijaakolta onko ruusulle löytynyt nimeä, eipä ollut, niinpä ruusua kutsutaan ainakin toistaiseksi Kauniaisten ruusuksi. Mervi Tarkiainen

3 Päätoimittajalta kesää kaikille Vuosi 2011 alkoi ryminällä, melkein koko kyläyhdistyksen hallitus vaihtui uuteen ja uusia kasvoja tuli yhteistyökumppaneikseni sankoin joukoin. Mukavia ihmisiä! Viimevuotisista puurtajista jäivät jäljelle ainoastaan Paula ja Sari. Yhdessä olemme nyt opetelleet lehdentekoa ja tässä on käsissäsi lopputulos - nykyisen v hallituksen näköisenä. Hallituksen kokouksienpitopaikkakin muuttui Maurin seurakuntatalolta Paljassuon eräkämpälle (Annen juttu asiasta sivulla 5). Hallitusopiskelu on ollut haasteellinen tehtävä kaikille uusille ja samalla vanhoillekin jäsenille. Sitkeästi ja innolla Petri H., Anne, Heli P., Heli K., Petri K, Susanna, Paula ja Sari ovat kuitenkin paneutuneet uuteen tehtäväänsä ja hommat ovat alkaneet sujua sutjakkaasti. Nyt ollaan kesässä - myös kylälehden tekeminen on ollut oma uusi haasteensa. Hallitus päätti lehden kooksi uudelleen A5. He kokivat tämän pienemmän koon paremmin kyläyhdistyksen omaksi. Olen taas rakennellut alusta alkaen tämän lehden rungon ja yhdessä olemme pohdiskelleet värien käytöt ja sivumäärät kohdalleen. Myös ilmoitusmyynnin opettelu on vaatinut hallituksen jäseniltä kovia ponnistuksia. Mutta hankaluudet on tehty voitettaviksi! Onneksi te ilmoittajat olette ottaneet lehden omaksenne - kiitos kaikille kylätoimintaamme ilmoitusten muodossa tukeneille. Toivon, että saatte vastinetta ilmoituksillenne. Itse ainakin ulkopaikkakuntalaisena tutkin lehden ilmoitussivuja ahkerasti mökin tarpeita silmälläpitäen. Hyvää ja onnellista kesää kaikille Kuloheinän lukijoille Marja-Liisa Lehtovuori Kesäisissä heinäntekopuuhissa mökkimaisemissa. Kuva Timo Lehtovuori 3

4 Puheenjohtajan terveiset Olen neljän lapsen isä ja ammatiltani sairaanhoitaja. Kylälle muutin perheeni kanssa kolme vuotta sitten. Tulin valituksi Kuloveden kylät ry:n hallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi. Itse en ollut lainkaan varma halustani lähteä mukaan tähän touhuun, mutta olen kuitenkin kiitollinen saamastani luottamuksesta. Tällaisessa yhdistyksessä toimiminen on itselleni aivan uutta, mutta uuden oppiminen ja parhaansa tekeminen tuo aina mukavia asioita tullessaan. Kyläläisiin on mukava tutustua, varsinkin yhteisen tekemisen ja tapahtumien merkeissä. Toimikunta on kokoontunut aikaisemmin Maurin seurakuntatalolla. Talviaikana Mauri on ollut kuitenkin suljettuna säästösyistä ja tämän lisäksi siellä tapahtui hyvin valitettava vesivahinko. Onneksemme olemme saaneet käyttää Kuloveden erämiesten Paljassuon kämppää kokoontumisiin, siitä heille iso kiitos! Selvityksen alla on vielä minkälaista yhteistyötä seurakunnan kanssa tulemme jatkossa tekemään. Kyläläisille tutuksi tulleita tapahtumia olemme ajatelleet uusin voimin, esimerkiksi perinteistä Juhannusjuhlaa olemme suunnitelleet nyt lasten omaksi Juhannusjuhlaksi omanlaisine ohjelmineen. Toivon että yhteiset juhlat ovat edelleen kyläläisille mieluisia muutoksista huolimatta. Toivotan lehden lukijoille oikein hyvää kesää! Petri Haapasalo Puheenjohtaja Puheenjohtaja Petri saapui Paljassuon eräkämpälle kokoukseen omalla kulkuneuvollaan keväällä Kuva M-LL 4

5 Kylätoimikunnan uusi hallitus Hallitus - vas. takana Heli Puranen, Heli Korkiakoski, Petri Haapasalo, vas. edessä Petri Kuronen, Anne ViitalaaksoKaasalainen, Susanna Isopahkala ja Paula Saarinen pitämässä kokousta Paljassuon Eräkämpällä. Kun Maurin srk-talo laitettiin syksyllä 2010 käyttökieltoon ja kun tarpeellista lämmitystä ei enää ollut talolla, vesiputki jäätyi keittiössä. Keväällä 2011 vasta meille lupailtiin srk-taloa taas käyttöön. pitää kokouksia. Srk:n kanssa oli neuvotteluita syksyn ja talven aikana Maurin tilan käytöstä, mutta vielä huhti-kuun puolivälissä ei ollut mitään tietoa, milloin Maurille taas pääsisi. AV-K Kysyinkin Kuloveden Kylät ry:n pj. Lauri Pulakalta joulukuussa, saammeko kevätkaudella kokoontua hallituksen kokouksiin ym. Eräkämpälle. Se sopi metsämiehille ja niinpä kiitollisena tilasta kokoonnuimme tammikuusta 2011 alkaen kämpällä. Suuret kiitokset siitä erämiehille. Lämmitimme kylälenkkiporukalla eräkämpän jo hyvissä ajoin, joten paukkupakkasillakin tarkenimme takit päällä Heli K., Susanna, Anne, Paula ja Heli P Paljassuon Eräkämpän ovella. Kuvat M-LL 5

6 Kylälenkkeilyä Syksyllä 2010 kylän naiset saivat sovittua ajan, jolloin lähdetään yhteisille kylälenkeille kuntoa kohottamaan! Suumaantien naiset starttasivat tiistaiaamuisin jo klo 9.30, jotta olisivat Ilveskalliontien risteyksessä kello 10. Heikkosen Marja tikitti kohti Koiviston Kirstiä ja he saivat matkaansa minut sekä Saarisen Paulan. Matka jatkui iloisen puheensorinan kera kohti Ilveskalliontietä, josta tuli Helle Ääri koiransa kanssa lenkkiseuraksi ja myöhemmin vielä Santikon Annikki. Ihan kaikki eivät kerralla päässeet lenkkeilemään, mutta usein teki ainakin neljä kävelijää joko 5 tai 8 kilometrin taivalta. Siinä sitten huomattiin uudet asukkaat, talonrakennukset, muutot ja tehtiin monen monet luontohavainnot. Joskus kävimme metsälenkillä Peltokankaanvuorella tai Salmin maisemia ihailemassa. Kun Kuloveden Kylät ry:n hallituksen kokoukset pidettiin Paljassuon eräkämpällä, muutaman kerran lenkkiporukka kävi tiistaisin lämmittämässä kämppää paukkupakkasilla. Joululahjapaketista taisi löytyä uusia lenkkipukuja ja joidenkin paino putosi ihan silmissä. Kevättalvella työ- ym. esteet haittasivat tiistailenkkeilyä, silti into kävelyyn ei hiipunut. Edelleen tiistaisin klo 10 on jokaisen mahdollista tulla mukaan lenkille, lähdemme Ilveskalliontien eli Kontion risteyksestä. Kaikille ei sovi aamupäivälenkkeily. Päätavoite on, että kylä liikkuu. Mennään 6 sitten kävellen, juosten, pyöräillen, lumikenkäillen tai vaikka potkulautaillen. Suositaan kuitenkin ekolenkkeilyä kotoa, jotta säästetään bensakuluja. Hiihtoharrastus jatkui, kun Nokian kaupunki ja myös osa kyläläisistä piti joulun jälkeen latu-uraa auki. Ahkerasti kyläläiset käyttivät hiihtolatua. Kävipä naapurikylältäkin hiihtäjiä nauttimassa alueemme kauniista talvimaisemista. Myös pyöräily on hyvää liikuntaa ja siihen onkin hyvät mahdollisuudet kylillä. Kuloveden ja Piikkilänjärven alueella on kesäaikaan mahdollista tehdä soutaen pitkiä kanootti- tai veneretkiä. Pian alkaa uintikausi. Toivottavasti Huhtivalkaman uintipaikka pidetään kunnossa, jotta kylän lapset saisivat nauttia kesällä uimisesta. Ja Huhtivalkamassa kuuluu usein kesäiltana läiske, kun lentopalloporukka yrittää upottaa palloa kenttään. Tutkimustietoa luonnossa liikkumisesta Osallistuin Nokian Luonto ry:n puolesta Pirkanmaan 1. alueellisille ympäristökasvatuspäiville Teema oli Luonto ja kulttuuriympäristö hyvinvoinnin lähteenä. Seminaari pidettiin nuorisokeskus Marttisessa Virroilla ja Seitsemisen luontokeskuksessa Ylöjärvellä. Mieleen jäi erityisesti Tampereen Yliopiston professori Kalevi Korpelan tuoma tutkimustieto siitä, kuinka säännöllinen kävely ja

7 metsässä liikkuminen auttaa pysymään terveempänä. Metsä elvyttää stressaantuneita ihmisiä. Kaupunki- ja viherympäristössä oleilleita henkilöitä on testattu monissa maissa. Kyselytutkimus stressistä palautumisesta osoitti, että parhaiten ihminen elpyy liikunnan ja ulkoilun (80%) sekä luonnosta nauttimisen (72%) kautta, kun taas oleilu urbaanissa ympäristössä antoi huonoimmat arvot. Tutkimuksen (Hartig et al., 2003) mukaan verenpaine laskee jo kymmenen minuutin luonnossa oleilun jälkeen, mieliala kohenee 20 minuutin kuluttua sekä tarkkavaisuus elpyy noin tunnin kuluttua luontokokemuksesta. Vastaavaa lapsille ja nuorille tehtyä tutkimusta ei ole kovinkaan paljon saatavilla. Kuitenkin ADHD-lapsille (7-13-v) suunnatussa tutkimuksessa on voitu osoittaa, että luonto rauhoittaa vilkasta ja keskittymisvaikeuksista kärsivää lasta. Ihmisillä on yleensä jokin lempipaikka, jossa stressiä puretaan. Vesielementti ja viherympäristö koetaan usein rauhoittavaksi. Koko maailman kattava tutkimus osoitti, että yllättävän monet nimeävät mielipaikakseen jonkin luontoon liittyvän kohteen; peräti 60 henkilöä sadasta. Japanilaisessa tutkimuksessa (Li et al., 2007; 2008) huomattiin, että 2,5 tunnin setrimetsässä kävely (toistettu, peräkkäisinä päivinä) lisää merkittävästi ns. tappajasolujen aktiivisuutta eli syöpää ehkäisevien solujen toimintaa. Jopa 30 vuorokauden jälkeen kävelystä olivat arvot vielä koholla. Näin luontoliikunta lisää myös vastustuskykyä sairastumiseen. Ja meillä Kuloveden Kylät ry:n alueella on tätä terveyttä edistävää luontoa jäljellä, joten vaalikaa sitä sekä liikkukaa omaa terveyttänne edistävästi. Teksti ja kuva AV-K Kirsti Koivisto, Paula Saarinen ja Marja Heikkonen lenkillä 7

8 UUSIA ASUKKAITA KULOVEDEN KYLILLÄ Muutimme Kauniaisten kartanon entiseen puutarhurin asuntoon juhannuksen alla ja tämän lehden ilmestymisen aikaan alkaa ensimmäinen vuotemme täällä täyttyä. Olemme nauttineet täysin siemauksin seudun kauneudesta ja rauhallisuudesta! Asuimme aiemminkin omakotitalossa Kangasalla yli 20 vuotta, mutta viimeiset vuodet olimme etsineet tämän tyyppistä maalaisidylliä kohtuullisen ajomatkan päässä Tampereelta, jossa käymme töissä - Erika Tampere-talossa ja minä omassa firmassani. Talo ja maisema ylitti kaikki odotuksemme luvulla rakennettu talo on nykyaikaistettu ja remontoitu pieteetillä ja vanhaa kunnioittaen ja aiomme tuon saman hengen säilyttää jatkossakin. Olemme molemmat maalta kotoisin ja tässä viisikymppisinä alkoi kypsyä ajatus palata juurillemme. Ainoa lapsemme on jo muutaman vuoden asunnut omillaan ja opiskelee Hervannassa. Nokialle meillä ei ollut mitään siteitä eikä aikomusta muuttaa - Erika on alun perin Ylöjärveltä ja minä Lempäälästä. Tosin nyt olemme saaneet selville, että Erikan äidin isoisä on lähtöisin muutaman kilometrin päästä Salmin kylästä ja minunkin 8 isäni Tyrväältä. Niinpä olemme nyt lähempänä juuriamme kuin Kangasalla. Liikumme paljon luonnossa, minä olen aiemmin harrastanut koskimelontaa ja suunnistusta ja vaikka kilpailutoiminta onkin jäänyt, jatkuu samanhenkinen harrastus edelleen. Lintuharrastus, luontovalokuvaus ja lintuaiheisten akvarellien tekeminen vie nykyään vielä isomman osan vapaa-ajasta. Yhteisinä harrastuksinamme ovat veneily, retkimelonta, sienestys, marjastus ja Puutarha-nimisen tilan innoittamana tietysti puutarhanhoito. Näille kaikille harrastuksille Kauniaisten maisemat tarjoavat mahtavat puitteet. Vuodessa olemme kotiutuneet paremmin kuin hyvin ja vaikka emme kovinkaan moneen paikalliseen asukkaaseen ole vielä ehtineet tutustua, tuntuu kuin olisimme asuneet täällä jo pitempäänkin. Kaunis, rauhallinen maalaismaisema ja hiljaisuus on parasta vastapainoa melko hektiselle työelämälle. Edelleenkin joka kerta kotiin tullessamme tuntuu lämpimiä väristyksiä Piikkilänjärven ja Kuloveden maisemien auetessa Kartanonkujan peltoaukealla. Kari Eischer Kartanonkuja 58

9 Risukurssi kulovedellä viitalaaksolla Suoniemen Raittiusseura ry järjesti risukurssin Kulovedellä Viitalaaksolla Osanottajia oli runsaasti, kuten kuvista näkyy. Leena Puranen opasti mm. risulinnun teossa. Iloinen joukko rakenteli pajukehikkoja, risulintuja ym. koristetta pihamailleen, kukkapenkkeihinsä ja porraspieliinsä. Parasta asiassa oli hyödyn lisäksi yhteinen mukava tekeminen. Oik. Leena Puranen opastamassa risulinnun tekoa. Alh. risukurssilaiset ahkerassa työntouhussa ja hyvää jälkeä syntyy, raportti ja kuvat AV-K 9

10 kuvia ja ajatuksia kuloveden kyläraitilta Omalta portaaltani Katselen kuin Himalajan huipulta. Hetkessä käsitän Että ihmisen tieto Ei riitä mihinkään. Vedän syvään henkeä, Avaan oven Ja menen tuulensuojaan. Hiillos hehkuu. Kello käy: Elämä ja aika. - Einari Vuorela Runot kokosi Susanna Isopahkala Ylh. Tuulikallion hevoset, kuva AV-K Alh. Susanna Isopahkalan ikuistama mökki 10 Jokainen joka on pidellyt aaltojen silittämää kiveä kädessään tietää, että jatkuvilla hyväilyillä on ihmeitä tekevä voima - Tommy Tabermann

11 Myyjäiset Maurin srk-talolla su Kyläläisten järjestämät myyjäiset pidettiin Maurin srk-talolla sunnuntaina klo Myyntipöydillä oli tarjolla monenlaista ostajia kiinnostavaa tavaraa ja suuhun pantavaa - joulukoristeita, leivonnaisia, käsitöitä, hunajaa, sinappia ym. Ja tavara vaihtoi innolla omistajaa... Vas. Koiviston Kirstin tekemä tonttu pääsi uuteen kotiin Päivi (kesk.) ja Hanna (vas.) Rastas myivät mm. kotisinappia ja kakkuja. Leena Äijälän (oik.) myyntipöydältä löytyi mm. hunajaa. Kuvat Pasi Sten 11

12 Joulujuhlat Maurin srk-talolla su Maurille saapuvia joulujuhlavieraita - Ville (vas.) ja Aliina Sirkka sekä etualalla Niilo ja Outi Sten Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo.. Jaana Wahlströmin (vas.) tarjolle tuomien kattiloiden ääressä juhlaväkeä - Jaanan vieressä Eija Vasenius, Salme Viitalaakso, Irja Wahlström ja edessä oik. Martta Matikainen. Aukeaman kuvat AV-K 12

13 Niin hyvä, lämmin, hellä on mieli jokaisen. Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen. Lapsia leikittivät Heli Puranen ja Kirsti Koivisto - tip-tap-tip-taptipe-tipe-tip-tap... Älkää pelätkö, minä ilmoitan teille suuren ilon... kuului kylätoimikunnan esittämän joulukuvaelman viesti joulujuhlassa Maurin seurakuntatalolla. Paikalla oli kuutisenkymmentä henkeä. Alla itse Joulupukki (henkilöllisyys tuntematon) ja Muori (Kirsti Koivisto) osallistuivat juhlintaan Maurilla. Paketteja jaettiin lapsille ja lapsenmielisillekin. Kirsti Koivisto piti puuropuheen uunipuuron saloista. Riisipuuron ja väskynäsopan vieraiden makuhermoja kutkuttamaan hoiteli Jaana Wahlström. Santikon Annikki kunnostautui käsikirjoittajana. Kylän ohjelmaryhmän esittämät näytelmät Tonttulan touhuja ja Korvatunturillakin tuulee olivat hänen käsialaansa. Joulupukki saapui muoreineen ja kun lapset olivat saaneet jouluiset pakettinsa, väki hiipi kotioloihinsa ja ryhtyi miettimään tulevia joulukiireitään. Juhlista raportoi AV-K 13

14 Kesäpuodinpitoa Pakkalan koululla Suoniemen Pakkalan koulu nousi nykyiselle paikalleen 106 vuotta sitten. Sitä ennen se oli palvellut Kuloveden toisella puolella Sarkolassa August Luidin tilan päärakennuksena. Alkuperäisestä rakennusvuodesta en ole ottanut selvää. Vintillä näkyvät kattohirret ovat kuitenkin käsin veistettyjä ja ikkunoiden kahvat luvun tyyliä. Talo ehti toimia kouluna jo Sarkolassakin, vuosina Vuoden talvella talo siirrettiin osina hevosvetoisilla rekikyydeillä järven jäätä pitkin Pakkalan kylään, ja valmistui nykyiselle paikalleen syksyksi Koulun opetusmateriaalia oli hankittu jo 1896, näistä osia on jäljellä. Talossa ollut vanha kirjasto varastettiin muutama kymmenen vuotta sitten. Joitakin harvo- Satu ja Sophie (Sohvi) Siimes kesäparatiisissaan Pakkalan koululla. Sadun pitämä kesäpuoti toimii koulun tiloissa. 14

15 ja kirjoja jäi kuitenkin jäljelle. Suuri osa koulun irtaimistoa myytiin huutokaupassa ennen kuin isäni osti vanhan koulun vuonna 1970 perheemme kesähuvilaksi. Talo on ollut osa historiaani niin kauan kuin muistan. Vaikka olenkin Helsingissä syntynyt, minulle on kasvanut vahvat tunnejuuret Pakkalan kylään ja maisemiin. Ilmakin tuoksuu omanlaiseltaan. Metsäkyyhkyjen huhuilu ja kurkien äänet ja niiden tanssi pellolla, aamukaste paljaiden jalkojen alla, keväinen linnunlaulun pauhu... Tämä on paratiisini, jossa toivoisin viettäväni paljon enemmän aikaa. Nyt olen viidettä kesää pitämässä pienimuotoista kesäpuotia ja näyttelyä Pakkalan koululla. Yritän ylläpitää ja kunnostuttaa taloa pikkuhiljaa, vaikka hidasta se on, ja perinteisillä tekniikoilla harva rakennusmies enää viitsii tai osaa taloa kunnostaa, ja ne harvat ovat kovin varattuja. iso perheemme sai ruokaostoksensa portin eteen kaksi kertaa viikossa pysähtyneeltä kauppa-autolta, ja Salmin kyläkauppias kuljetti myös ostokset perille. Pakkalan kylä, nykyään osa Siuroa ja Nokiaa, mutta meille edelleen aina Suoniemi, on nähnyt paljon historiansa aikana. Ensimmäinen kartta Pakkalan kylältä on tietääkseni vuodelta 1644 oleva Kansallismuseon arkistossa säilytettävä käsin piirretty kaunis kartta. Pakkalan kylästä on tekeillä oma mielenkiintoinen historiantutkimuksensa. Kylän vaiheita on kuvattu myös Suoniemen historia -teoksessa, vuodelta 2008, tekijät Jouko Jaakkola, Satu Kankkonen ja Ulla Koskinen. Olen kuullut paljon tarinoita vanhemmilta entisiltä Pakkalan koululaisilta kesäpuodinpidon ohessa. Toivon niitä jatkossakin kuulevani, ja myös kirjoitetut tarinat koulun ja kylän tiimoilta olisivat hyvin tervetulleita. Tyttäreni Sophie, tuttavallisemmin Sohvi, odottaa nyt 14 -vuotiaanakin kesää maalla. Kylällä on paljon lapsia ja nuorisoa kesäisin. On ihanaa nähdä, että kylä elää edelleen, vaikka se onkin muuttunut. Lapsuudessani lättähatut vielä kulkivat, oli oma asema, ja oli helppoa asioida Siurossa, Nokialla tai vaikkapa huviretkeillä Tampereella asti. Nyt pyöräilemme Otamukselle kahvilaan, ja uimaankin, ja joskus ajelemme maisemareittiä Tupurlanjärven ympäristössä Häijääseen kauppaan. Kauppa-asioihin saa toki nykyäänkin kuljetusapua. Ennen Tervetuloa kylään! Iloista kesää toivottaen Satu Siimes 15

16 LASKIAISENA PITKIÄ PELLAVIA Kettu toimi avustajana mäenlaskussa ja hiihtokilpailuissa Kuloveden Kylät ry:n järjestämä laskiaisrieha keräsi väkeä yli 100 henkilöä Huhtivalkamaan. Lapset iloitsivat komeasta pulkkamäestä. Kettu -maskotti ilahdutti hännän heilautuksella hiihtokilpailijoita, joita oli lähes 20 jäällä sivakoimassa kahden sarjan voimin eli alle kouluikäiset ja kouluikäiset. Palkinnoksi jokainen sai karkkipussin ja kunniakirjan. Kurosen Petrin keittämä hernerokka kävi kaupaksi suoraan soppatykistä. Kahvi pääsi loppumaan, mutta laskiaispullia riitti. Makkaranuotiolla tuntui koko ajan istuvan joku käristämässä grillipätkää. Laskiaisriehan sää oli paras mahdollinen - kirkas ja aurinkoinen. Kevätaurinkoa riitti ihan jokaiselle! Lämmin kiitos Kylätoimikunnan puolesta kaikille osanottajille. AV-K 16

17 lasketteluretki ellivuoreen Sää oli hieman sateinen, ehkä siksi osanottajia oli heikosti. Meitä oli lähdössä 5 henkilöä ja kaikki Purasia. Ahtauduimme siis kaikki samaan kyytiin ja lähdimme kohti Ellin mäkeä. Perillä ei satanut, joten kaivoimme takakontista pulkan ja liukureita. Mäki oli tyttöjen mielestä makee, mutta mummu hieman kauhisteli sitä. Ihan turhaan, hyvin laskut sujuivat. Pappa oli viritellyt grillikotaan tulet muiden laskiessa mäkeä. Suuntasimme kotaan nauttimaan lämpöisestä makkarasta ja pillimehusta. Kuvat ja teksti Heli Puranen Olivia Puranen odottelee papan makkarapaistosten valmistumista vesi kielellä Purasen Elina ja Esko katselevat Olivian laskua. Purasen Emilia laskee isoa mäkeä 17

18 Perannanvaihtopäivä Perinteinen perennanvaihtopäivä järjestettiin poikkeuksellisesti Siuron koululla Maurin seurakuntatalon tilanteen vuoksi. Sateinen ja kolea päivä muuttui aurinkoiseksi illaksi kuin tilauksesta. Väkeä oli todella hyvin paikalla, iloiset ja hyväntuuliset ihmiset vaihtoivat kuulumisia ja ohjeita perennoiden hoidosta. Perennat löysivät uudet omistajat. Hyviä löytöjäkin tehtiin. Paljon löydettiin uusia kasvituttavuuksia ja vanhoja perinteisiä perennojakin nähtiin. Siuron koulun vanhempainyhdistys oli mukana järjestämässä tapahtumaa. Vanhempainyhdistys piti myyjäispöytää ja kahvitti perennanvaihtajia. Makeat ja suolaiset leivonnaiset sekä kesäkukan taimet katosivat nopeasti kasveista kiinnostuneiden mukaan. Ensi vuonna taas toivottavasti tavataan näissä merkeissä. Susanna Isopahkala Siuron koulun pihassa vaihtoivat kasvitieto ja taimet omistajia - kuvaajana Ulla Virtanen 18

19 virpojia liikkeellä palmusunnuntaina Vanhan karjalaisen perinteen mukaan ei pukeuduttu noidiksi, kuten nykyään tehdään (enemmän pohjalaista perinnettä). Kuloveden Kylien alueella asuu vieläkin paljon Vpl Pyhäjärveltä muuttaneiden siirtolaisten jälkeläisiä ja perinne on siis säilynyt karjalaisena. AV-K Ylh. Emilia ja Olivia Puranen virpomaperinnettä vaalimassa Kuljunkylällä. Oik. Koskisen sisarukset Silja, Viivi, Julia ja Sofia kävivät virpomassa pyöräillen Rajalanraitilla. SUONIEMEN RAITTIUSSEURA ry Sähköposti: Johtokunta vuodelle 2011 Elina Puranen, pj., p Ritva Lindroos, vpj, p Aarre Virtanen, siht., p Alli Rouhiainen, rah.hoit. Eija Vasenius, jäsensiht./astiastonhoit., p Anna-Liisa Heikkilä Anne Viitalaakso-Kaasalainen Raili Pitkänen Sirkka Laine Leena-Maija Rautalin Jouko Vasenius Toimintaa Pyöräretki ma Otamukselle Salmiin (kahdella tai neljällä pyörällä). Kokoonnutaan perillä klo Makkaran ym. syötävän paistomahdollisuus (omat eväät). Kahviosta saa ostaa kahvia ym. juotavaa. Avoin kaikille Tervetuloa! 19

20 Lapsilta - lapsille (ja lapsenmielisillekin) Sanapiilo Etsi seuraavat sanat ruudukosta (Sanat voivat olla pysty- tai vaakasuoraan) JÄTSKI KESÄLOMA ONKI UIMARANTA GRILLIMAKKARA HUHTIVALKAMA AURINKO KUKKA MANSIKKA 20 Piirtäjät - Emilia vas. ja Topi ylh.

21 Lapsilta - lapsille (ja lapsenmielisillekin) Piirtäjät - Vilho yläkuva, Olivia vas. ja Emilia oik. alhaalla 21

22 KuloVisa 1. Minä vuonna ilmestyi ensimmäinen Kuloheinä-lehti? a) 1988, b) 1992, c) Mitä merkittävää Kuljun kartanon emäntä, vapaaherratar Maria Mellin sai sitkeällä toiminnallaan aikaan vuonna 1873? a) 1. kauppa, b) 1. koulu, c) 1. pankki perustettiin 3. Mitä eläintä kutsuttiin köyhän lehmäksi vuosisadan vaihteessa? a) laihaa lehmää, b) vuohta, c) lammasta 4. Minä vuonna Suoniemi liitettiin Nokian kauppalaan? a) 1973, b) 1974, c) Viimeiseksi toiminut rautatieseisake Kuloveden alueella oli Kuloveden rannalta Siuron Pakkalasta, kesä 2010 Runoterveiset lukijaltamme Matti Mattiniemeltä a) Aatamin, b) Myrrän, c) Leukaluiden seisake Otamuksen kahvioalueella on kirpputori 6. Minkä niminen urheiluseura alueella on toiminut? 22.5., 5.6., 19.6., 3.7., 17.7., seuraavina sunnuntaina kesällä: a) Kuloveden Kulo, b) Kuloveden Kunto Lisätietoa löytyy osoitteesta c) Kuloveden Kiri Oikeat vastaukset s. 23 Kuloveden Kylät ry Hallitus ja lehden toimituskunt oimituskunta Petri Haapasalo pj. Heli Korkiakoski Paula Saarinen vpj p Sari Poutiainen Suumaantie Siuro p Anne Viitalaakso-Kaasalainen siht. p Petri Kuronen Koivikkokuja Siuro Rajalanraitti Siuro p p Heli Puranen rah.hoit Päätoimittaja Marja-Liisa Lehtovuori Kuljunperäntie Siuro Voionmaankatu 75 G Tampere p hellun77@gmail.com p xlehtovuori@kolumbus.fi Susanna Isopahkala Rantapellontie Siuro p susanna.lepola@gmail.com Nettisivusto ja tekstiviestipalvelu Pasi Sten pasisten@yahoo.com 22

23 kuljunperäntieltä... Jasmin Saadetdin teki aloitteen viime vuonna, että Kuljunperäntielle saataisiin nopeusrajoitus. Asia on edennyt ja teille Kuljunperä-Jokisjärventie on tulossa tänä kesänä 50 km/h kattonopeus. Asiaa perusteltiin yleisen turvallisuuden paranemisella. Tiellä liikkuu myös usein hevosajoneuvoja. Tarkoitus on saada jokavuotinen ralli toiminta loppumaan. Kuljunperäntien alkupäässä on huomattavasti lisääntynyt tienvarsien roskaaminen: allekirjoittanut kerää vuosittain useita kaljatölkkejä, pizzalaatikoita ym moskaa kyseiseltä alueelta. Jos tiedät asiasta jotakin ota yhteyttä Petriin , niin pannaan roskaajat kuriin. Petri Kuronen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Suoniemen yhdistys ry toimii Nokialla Siuron, Kuljun, Linnavuoren ja Kauniaisten alueella. Toimintaamme kuuluvat viikottaisten perhekahvila- ja liikuntaleikkikoulutoiminnan lisäksi erilaiset lasten ja koko perheen tapahtumat sekä retket. Linnavuoren kylätalolla kerran viikossa kokoontuvan KESÄPUOTI SUONIEMEN PAKKALAN KOULULLA 5 VUOTTA! AV. JUHANNUSPÄIVÄNÄ JA HEINÄKUUN TI-SU 11-18, MUINA AIKOINA (KS. PORTTIKYLTTI) TERVETULO A! TERVETULOA! TIED. PUH /SATU SIIMES AJO-OHJE: SALMIN OTAMUSSILLALTA TIE 2505 YLÖS LÄNTEEN 700 M JA PYSÄKKITIETÄ ETELÄÄN 2 KM, PUOLASTONNIEMENTIEN RISTEYKSEEN. perhekahvilan lisäksi syksyksi 2011 on suunnitteilla mm. soppakerho, Vaavinkaiset-ryhmä sekä teatteriretki. Liikuntaleikkikoulu jatkaa toimintaansa lauantaiaamupäivisin Linnavuoren koulun salissa. Olet myös tervetullut toimintaamme mukaan hallituksen aktiiviksi. Lisätietoja nettisivuiltamme Tervetuloa! Kulovisan (s. 22) vastaukset: 1. c), 2. b), 3. b), 4. a), 5. c), 6. a) KULOVEDEN KYLÄT RY. JÄSENTIEDOT: Ole hyvä ja täytä tiedot. Jäsenyys on ilmaista eikä velvoita mihinkään. Jäsenyys on henkilökohtainen (ei siis perhekohtainen) Palauta täytetty lomake hallituksen jäsenille postitse tai sähköpostitse (yhteystiedot tämän lehden sivulla 22). Etunimi Sukunimi Lähiosoite Kotipuhelin Matkapuhelin Sähköposti Allekirjoitus Postinumero ja -toimipaikka 23

24 Pesurinkatu SASTAMALA Puh , faksi Jaakontie KYRÖSKOSKI Puh Koskibaari Siuro A-oikeudet avoinna su-to 9-22 pe-la Meiltä maistuvat pizzat! Karaoke pe-la klo 21 Tietovisa su klo 15 Teltta vuokrattavana hintaan 50 euroa Kuloveden Kylät ry Lisätiedot ja varaukset Heli Puranen puh

25 HYVÄÄ JUHANNUSTA KULOVEDEN KYLÄLÄISILLE! toivottaa LAILLISTETUT KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄT Anja Maunula LKV, * Ari Siren LKV, NOKIAN KIINTEISTÖKESKUS OY LKV Emäkoskentie 5, Nokia * (03) , fax (03) nokian.kiinteistokeskus@kolumbus.fi ALUMIINI ON ALAAMME SIRMET -laiturit, laituriportaat ja venetelineet puhelin (03) MOUHIJÄRVEN KUMIKORJAAMO KY Sepäntie 2, SASTAMALA Pirkkalaistori 1, NOKIA Puh Oikein mukavaa kesää kaikille. t. Kuloveden kylälehti/toimituskunta 25

26 Puh. (03) Valkamankatu 2, Nokia MUSIIKKIKOULU TAUNO HONKALA Kauppakatu 8 Nokia KULJETUKSET, NOSTOT AINA 30 METRIIN ASTI * NOSTURIVAIHTOLAVA-AUTO * KOURA JA KAHMARI * HENKILÖNOSTOKORI * VAIHTOLAVOJEN VUOKRAUSTA Musiikkia kaikkiin tilaisuuksiin HONKALA TEAM ILVESKALLIONTIE SIURO PUH./FAX (03) S-posti olavi.tykk vi.tykki@ot-k i@ot-kiito iito.f.fi 26 SASTAMALA SASTAMALA Puh. (03)

27 Häijään Vehnämylly Rieniläntie 24 Jauhatusta, saatavana jauhoja, ryynejä pienerissä Avoinna ma pe puh.(03) Kukkivaa kesää! Iso-Pahkalan Puutarha Rantapellontie 52, Siuro

28 TIEDETTÄ TEKEMÄSSÄ LAMMEN POHJALLA Alexander Fleming keksi penisilliinin homepesäkkeen päästyä vahingossa hänen bakteeriviljelmiinsä, lääkefirma Pfizer keksi vahingossa Viagransa kehitellessään verenpainelääkkeitä ja moni muukin asia on syntynyt sattuman kautta. En mitenkään halua verrata omaa tapaustani lääketieteen suuriin saavutuksiin, mutta tulinpa minäkin vahingossa tehneeksi tieteen historiaa Kauniaisten patolammen pohjassa rämpiessäni. Tässä lyhyt kertomus, miten Nokia ja Kauniainen pääsi (lepakko)tieteen maailmankartalle! Kaikki alkoi viime elokuussa eräänä helteisenä yönä. Olimme pari kuukautta aiemmin muuttaneet Kauniaisiin ja kaikkien aikojen hellekesä houkutti meidät joka ilta istuskelemaan terassillamme iltaja välillä yömyöhäänkin. Lepakoita oli näkynyt aiemminkin, mutta tällä kertaa pari nahkahiirtä viipotti määrätietoisesti kohti sadan metrin päässä olevaa lammikkoa. Minä yhdessä vaimoni ja vierailulla olleen poikamme kanssa säntäsimme perään katsomaan, näkyisikö niitä enemmänkin. Näkyihän niitä - ainakin viisi yksilöä saalisteli lammen pinnalla. Tästähän minä innostuin. Olen pienen ikäni ollut kiinnostunut kaikesta luontoon liittyvästä ja vaikka linnut ovatkin minulla etusijalla, nämä räpyläsiivet ovat 28 riittävän lähellä lintuja habitukseltaan. Pakkohan niitä oli yrittää valokuvata. Digikuvaus ja kameroiden huima kehitys on mahdollistanut kuvaamisen ja nopeankin liikkeen pysäyttämisen hyvin niukassa valossa ja olinhan minä nähnyt lepakkokuvia eri julkaisuissa ja kuvaesityksissä. Itse en ollut vielä yrittänyt, koska sopivaa paikkaa ei ollut tullut vastaan. Tässä näytti kaikki olevan kohdallaan: rauhallinen paikka, useampia lepakoita ja vieläpä hyvin vakioidut lentoreitit. Tiesin joidenkin kuvaajien kikoista käyttää siiman päässä syöttiä tai sitten siimavirityksiä, joilla lentorataa ohjataan. Päätin kuitenkin kuvata luomusti eli vippaskonstit sikseen. Netistä ja tiedostoistani kaivoin kaikki tiedot suljinajoista, ISO-herkkyyksistä, aukoista, etäisyyksistä, objektiivin polttovälistä, salaman arvoista, yli- ja alivalotuksista ja muista oleellisista. Lisäksi virittelin pimeään huoneeseen lepakkorobotin, jolla testasin kameran asetuksia eri kulmasta kuvatessa: parin metrin naruun lepakon kokoinen ja näköinen (taisi kyllä enemmän muistuttaa wunderbaumia) esine kiikkumaan kattokoukusta ja sitten eri arvoilla koekuvia. Tämä kaikki heti seuraavana päivänä, jotta olisin illalla valmis auringon laskiessa. Sitten iltakymmeneltä sonnustauduin kahluuhousuihin ja suunnistin lammelle. Tai itse asiassa lampeen. Kahlasin niin