Käpyrinne ry. Toimintasuunnitelma. Jade II osallisuutta ja hyvinvointia ikääntyville maahanmuuttajille,

Transkriptio

1 Käpyrinne ry Toimintasuunnitelma Jade II osallisuutta ja hyvinvointia ikääntyville maahanmuuttajille,

2 Sisällysluettelo Tausta ja projektin esittely... 3 Kohderyhmät... 4 Tavoitteet... 5 Osallistuminen ja osallisuus... 6 Hyvinvointi ja sujuva arki... 6 Vaikuttamistyö... 6 Verkostoituminen ja toiminnan juurruttaminen... 6 Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen... 7 Projektin toimintamuodot... 7 Omakielinen vertaisryhmätoiminta... 7 Palveluohjaus... 7 Kurssit ja työpajat... 7 Moninaisuuskoulutukset... 7 Seminaarit ja puheenvuorot... 8 Projektiorganisaatio... 8 Projektipäällikkö... 8 Projektityöntekijä, ohjaaja/vanhustyö (50 %)... 8 Projektityöntekijä, ohjaaja/tulkki (50 %)... 8 Käpyrinne ry:n Kantin Pysäkin palvelujohtaja (5%)... 8 Liikunnanohjaaja (tuntityö, 3h/vk)... 9 Vapaaehtoiset... 9 Viestintä... 9 Etsivä työ... 9 Kirjallinen viestintä... 9 Asiantuntija- ja tutkimustyö Projektimateriaalit Laadunvalvonta Ohjausryhmä Palautekyselyt Sisäinen arviointi Yhteistyökumppaneiden arviointi

3 Tilastot Liitteet Lähteet

4 Jade II osallisuutta ja hyvinvointia ikääntyville maahanmuuttajille Tausta ja projektin esittely Ikääntyvät maahanmuuttajat ovat Suomessa vielä verrattain tuntematon ilmiö, vaikka maahan muuttaneiden määrä kasvaa, maahanmuuttajataustainen väestö ikääntyy ja heidän taustansa moninaistuvat. Ikääntyvät, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt ovat syrjäytymisvaarassa ja sairastuvat kantaväestön tavoin masennukseen ja dementiaan. Huono kielitaito, kulttuurin asettamat sukupuolinormit, yksinäisyys, taustalla oleva humanitaarinen kriisi sekä varttuneella iällä tapahtunut maahanmuutto lisäävät sairastavuuden ja syrjäytymisen riskiä, mistä johtuen maahan muuttaneiden kohdalla ikääntymisen katsotaan alkavan jo noin 55-vuotiaana (Ruspini 2009; Mölsä & Tiilikainen 2008; Warnes 2004). Heikkisen ja Lumme-Sandtin tekemässä 18 kunnan kotouttamisohjelmia ja vanhuspoliittisia ohjelmia analysoineessa tutkimuksessa todetaan, että uusissa vanhuspoliittisissa ohjelmissa on mainintoja ikääntyvistä maahanmuuttajista aiempia ohjelmia vähemmän (2014). Maahan muuttaneisiin ikäihmisiin viitataan kunnallisissa ohjelmissa usein tulevaisuuden asiakkaina. Suomen ja Helsingin väestöpohja ikääntyy ja moninaistuu samalla kun maahan muuttaneiden ikääntyneiden määrä kasvaa. Helsingin kaupungin teettämän tilastoselvityksen mukaan yli 65- vuotiaiden osuus Helsingin ulkomaalaisväestöstä oli noin 4 %, henkilöä (Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2014: 15) vuotiaiden osuus puolestaan oli 21 %, eli henkilöä. Tilastoihin ei ole erikseen kerätty tietoa yli 55-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista helsinkiläisistä, mutta luvut kertovat, että kymmenen vuoden sisällä yhä useampi muunkielinen kaupunkilainen on ikääntynyt 1. Tilastokeskuksen mukaan Uudenmaan läänissä asuvien eri aasialaisia kieliä, arabian- ja somalinkieltä puhuvien osuus on voimakkaassa nousussa (Tilastokeskus 2015). Jade II osallisuutta ja hyvinvointia ikääntyville maahanmuuttajille on Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama kaksivuotinen projekti, joka kuuluu Vanhustyön keskusliiton koordinoimaan ja RAY:n rahoittamaan Eloisa ikä -avustusohjelmaan ( ). Projektia hallinnoi vuonna 1938 perustettu Käpyrinne ry, joka on voittoa tavoittelematon sosiaalialan järjestö. Käpyrinne ry:n tavoitteena on edistää hyvää ikääntymistä ja ikääntyneiden mielen hyvinvointia, ja sen perustehtäviin kuuluu yksilön ja yhteisöllisyyden tukeminen. Jade II projekti toimii Käpyrinne ry:n palvelutalossa Kantin Pysäkillä Töölössä. Kantin Pysäkin palvelutalo on psykososiaaliseen kuntoutukseen ja psykogeriatriseen hoitoon erikoistunut yksikkö, jolla on jo pitkä perinne monikulttuurisessa vanhustyössä. Käpyrinteen palvelutaloissa on hoitohenkilökunnan ja asiakastyön kautta valmius moninaisuuden tukemiseen ja kulttuurisensitiivisen toiminnan kehittämiseen. 1 Vanhuspalvelulaissa ja laatusuosituksessa ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestönosaa (tällä hetkellä 63+). Vastaavasti iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi tai korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta (STM 2013: 10). 3

5 Jade II projektia edeltävän Jade kotoutumista hyvän mielenterveyden tuella ( ) projektitoiminnan aikana havaittiin, että ikääntyvillä maahanmuuttajilla ei ole riittävästi tietoa heille tarjolla olevista palveluista ja kynnys hakeutua peruspalveluihin on korkea. Projektin järjestämissä infopäivissä ikääntyvät somalinkieliset helsinkiläiset toivat ilmi tarpeitaan ja toiveitaan koskien sosiaali- ja terveyspalveluita. Keskeisempiä asioita olivat; mahdollisuus asioida omalla äidinkielellä terveyspalveluissa ja omakielinen selkeämpi tiedotus peruspalveluista. Lisäksi osallistujat toivoivat ikääntyneille tarkoitettua suomen kielen opetusta ja kulttuurillisesti esteettömiä liikuntapalveluita. Sisäministeriön teettämässä selvityksessä viitataan samoihin puutteisiin ikääntyneiden palveluissa. Maahanmuuttajat eivät tunne heille tarjolla olevia palveluita tai omakieliset palvelut koetaan riittämättömiksi (Sisäministeriö 2010). Kulttuurisensitiivinen ja asiakaslähtöinen toiminta on todettu kustannustehokkaaksi tavaksi edistää vähemmistöihin kuuluvien ikääntyneiden hyvinvointia (Castañeda et al. 2012). Erityisesti omassa kodissa asuvat, muunkieliset ikääntyneet tarvitsevat toimijoita, jotka tukevat sosiaalisten verkostojen ja osallisuuden vahvistumista. Kaksisuuntaista kotoutumista edistetään osallisuuden ja osallistumisen kautta. Ikääntyneen maahanmuuttajan aikuistuneet lapset ja lapsenlapset joutuvat toistuvasti auttamaan kääntämisessä asioitaessa viranomaisten ja hoivahenkilökunnan kanssa, sillä yhteinen kieli puuttuu. Omakielinen toiminta sen sijaan vahvistaa ikääntyneen itsenäisyyttä ja osallisuutta sekä luottamuksen syntymistä asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä. Jade II - projektissa moninaisuus ymmärretään laaja-alaisesti ja jokainen ikääntyvä maahan muuttanut huomioidaan yksilönä. Projektitoiminta pyrkii lisäämään jokaisen tunnetta kuulumisesta, osallisuudesta ja kehittämään keinoja oman hyvinvoinnin ylläpitoon. Projektin toimintasuunnitelma on laadittu koko projektin ajaksi vuosille Suunnitelmassa käydään läpi projektin kohderyhmät ja tavoitteet, projektin toimintamuodot, projektiorganisaatio, viestintäsuunnitelma ja laadunvalvonta. Projektin liitteet päivitetään kerran vuodessa arviointi- ja kehityskeskustelujen myötä. Kohderyhmät Jade II - projektin kohderyhmänä ovat ikääntyvät Euroopan ulkopuolisista maista kotoisin olevat helsinkiläiset, jotka eivät ole päivittäisten palveluiden piirissä. Tarkemmin määriteltynä projektitoiminta keskittyy somalin-, arabian- ja mandariinikiinankielisille yli 50-vuotiaille kaupunkilaisille. Projekti järjestää kohderyhmälle toimintoja, joissa tuetaan mielen ja kehon hyvinvointia, sosiaalisten verkostojen vahvistumista ja suomen kielen taitoja. Projektin kohderyhmään kuuluu myös helsinkiläisten palvelukeskusten henkilökunta, jolle järjestetään moninaisuuskoulutuksia yhteistyössä vanhustyön ja moninaisuusverkoston toimijoiden kanssa. Kohderyhmään kuuluvat lisäksi sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset ja opiskelijat, joille järjestetään moninaisuustyöpajoja. 4

6 Tavoitteet Jade II - osallisuutta ja hyvinvointia ikääntyville maahanmuuttajille projektin tavoitteena on edistää maahan muuttaneiden ikäihmisten osallisuutta vanhuspalveluiden kehittämisessä ja selkeyttää erikielisten ikääntyneiden palvelupolkua. Projektissa järjestetään hyvinvointia tukevaa ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä vanhenemisen mukanaan tuomia haasteita. Toisaalta projekti pyrkii lisäämään kunnallisten toimijoiden tietoutta ikääntyvistä maahanmuuttajista sekä kulttuurisensitiivisen ja asiakaslähtöisen työn merkityksestä. Jade II projektin toiminta pohjautuu Jade-projektin ( ) aikana kerättyyn tietoon ja projektissa kehitettyyn asiakaslähtöiseen toimintamalliin. Toiminnan kautta kiinnitetään huomiota asiakkaiden kohtaamiseen yhdenvertaisesti ja tuetaan heidän osallisuuttaan painottaen toiminnan suunnitellussa kohderyhmän omia voimavaroja ja tarpeita. Oma äidinkieli on keskiössä ja mahdollistaa syvän vuorovaikutuksen asiakkaiden ja ohjaajien välillä. Viikoittaisessa ryhmätoiminnassa kehitetään liikkuvuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, arkipäivän suomen kielen taitoa sekä tarjotaan turvallinen ympäristö, jossa osallistujilla on mahdollisuus ylläpitää omaa kulttuuriperintöään ja keskustella heille tärkeistä asioista. Omankieliset ryhmätoiminnot ohjataan projektin aikana vertaisryhmiksi. Samalla asiakkaille tarjotaan kotoutumista tukevia ja osallisuutta vahvistavia työpajoja, kursseja ja retkiä. Jade II - projekti tuottaa myös palveluohjausta joko asiakkaiden omalla äidinkielellä tai mahdollisimman hyvin sujuvalla yhteisellä kielellä. Asiakastoiminnan lisäksi Jade II levittää kulttuurisensitiivistä osaamista palvelutalojen henkilökunnan tueksi ja edistää eri vähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta palvelujen käyttäjinä. Tutkimusten mukaan asiakkaiden osallisuutta pystytään edistämään hoivapalveluissa, jos hoivahenkilökunta osaa ottaa huomioon kulttuurien välisen kohtaamisen ja lähtömaan perinteiden ja tapojen vaikutukset (Anttonen & Zechner 2009: 48; Kalliomaa-Puha & Kangas 2015: 106). Moninaisuustyöpajojen ja koulutuksen välityksellä projekti kehittää sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökunnan osaamista ja työotetta asiakaslähtöiseksi ja moninaisten ikäihmisten tarpeita huomioivaksi. Projekti tukee kaksisuuntaista kotoutumista osallistumalla vanhuspalveluiden suunnitteluun ja toteuttamalla vaikuttamistyötä. Jade projektin aikana pilotoitua moninaisuuskoulutusta kehitetään edelleen ja asiakaslähtöinen, kulttuurisensitiivinen osaaminen pyritään jalkauttamaan palvelukeskusten ja sosiaalialan organisaatioiden sisälle. Projektin vaikuttamistyö ulottuu vanhuspalveluiden henkilökunnan moninaisuusosaamisen tukemisesta myös Helsingin kaupungin virkamiesten ja päättäjien suuntaan. Kaupungin linja maahan muuttaneiden ikääntyvien palveluita koskien on ollut ristiriitainen. Stadin ikäohjelmassa linjataan, että kunnalliset palvelukeskukset tuottavat palveluita eläkeläisille ja työttömille, mutta Jade projektin aikana kaupunki on lakkauttanut Kinaporin palvelukeskuksen ikääntyville maahanmuuttajille suunnattuja toimintaryhmiä kävijämäärän kasvusta huolimatta. Helsingin kaupungin ikäihmisten palvelut tuotetaan pääsääntöisesti suomeksi ja ruotsiksi, eikä kaupungilla välttämättä ole resursseja kääntää palveluoppaita vieraille kielille. Kaupungin suunnalta katsottuna ikääntyvät maahan muuttaneet ovat liian nuoria palvelukeskusten toimintaan 5

7 osallistuakseen. Aikuisella iällä tapahtuneen maahanmuuton seurauksena yhteiskunnallinen asema ja toimintaympäristö kuitenkin johtavat ikääntymisen ja toimintakyvyn laskuun jo varhaisemmalla iällä. Projekti pyrkii lisäämään tietoa ikääntyvien muunkielisten kaupunkilaisten tarpeista ja samanaikaisesti heidän osallisuuttaan vanhuspalveluiden tuottamisessa. Projektin avulla haluamme ennaltaehkäistä ja poistaa moninaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja sekä kehittää toiminnan kautta kerätyn tiedon pohjalta vanhuspalveluihin uusia moninaisuutta tukevia toimintamalleja. Projekti vahvistaa Jade-projektin aikana luotua asiantuntijaverkostoa ja pyrkii juurruttamaan yhteistyöverkoston toimintaa siten, että vertaisryhmätoiminnan jatkumiselle on edellytyksiä myös projektin päättymisen jälkeen. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, alan opiskelijoille ja järjestötoimijoille suunnatut koulutukset toimivat asiapohjaisena tiedotuskanavana ja tukevat kulttuurisensitiivisyyttä ja moninaisuusosaamista nykypäivän ja tulevaisuuden hoivapalveluita suunniteltaessa. Projektin visio on edistää asiakaslähtöistä ohjattua ryhmätoimintaa ja kehittää vertaisryhmätoimintaa, esimerkiksi tukemalla vertaisohjaajia ja etsimällä tiloja, joissa ikääntyneiden maahan muuttaneiden vertaisryhmät voivat kokoontua. Projektin tavoitteena on maahan muuttaneiden ikäihmisten osallisuuden parantaminen vanhuspalveluissa ja laajemmin yhteiskunnassa. Projektin tavoitteet ja toimintamuodot on eritelty seuraavasti. Osallistuminen ja osallisuus Asiakaslähtöinen, matalan kynnyksen ryhmätoiminta ja palveluohjaus tukevat kohderyhmien edellytyksiä hakeutua heidän kaipaamiensa virikkeiden ja palveluiden pariin. Ryhmätoiminnan kautta osallistujat pystyvät tuomaan esille toiveitaan ja tarpeitaan vanhuspalveluiden kehittämiseen, jolloin heidän osallisuutensa yhteiskunnallisina toimijoina kasvaa. Asiakkailta nousseita tarpeita välitetään edelleen palveluntarjoajille koulutusten ja tiedotuksen kautta. Hyvinvointi ja sujuva arki Ennaltaehkäisevä liikunta- ja virkistystoiminta sekä sosiaalisten suhteiden vahvistaminen tukevat sujuvan arjen rakentumista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ryhmätoiminnassa harjoitetaan arkipäivän suomen kielen taitoa sekä luodaan turvallinen ympäristö, jossa ylläpidetään omaa kulttuuriperintöä ja kasvatetaan sosiaalista pääomaa. Vaikuttamistyö Kertomalla toiminnastamme huolehdimme siitä, että maahan muuttaneiden ikäihmisten tarpeet huomioidaan entistä näkyvämmin sosiaali- ja terveysalan palveluissa sekä kaupungin ja järjestöjen toiminnassa. Jade II projekti osallistuu Vanhustyön Keskusliiton (VTKL) koordinoimaan Eloisa ikä ohjelmaan. Projektin aikana kerättyä tietoa kohderyhmien tarpeista välitetään Helsingin kaupungin virkamiehille ja päättäjille, jotta ikäihmisten palveluita suunniteltaessa otetaan huomioon kaupungin moninaiset ikääntyvät asukkaat. Verkostoituminen ja toiminnan juurruttaminen Projekti jatkaa vahvaa verkostoitumistyötä alan järjestöihin ja hankkeisiin. Verkoston vahvistamisen kautta tavoitellaan projektitoimintojen juurtumista osaksi kaupungin tarjoamia 6

8 palveluja ikääntyville maahanmuuttajille. Tavoitteena on juurruttaa verkostotyö ja moninaisuusosaaminen järjestöjen ja palvelukeskusten rakenteisiin siten, ettei tieto ja osaaminen katoa henkilöstön vaihtuessa. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Vapaaehtoisten rooli osana Jade II projektia on korvaamaton erityisesti ryhmätoimintojen järjestämisessä. Projekti pyrkii kehittämään vapaaehtoistyönmuotoja yhdessä projektin asiakasryhmien ja vapaaehtoisten kanssa. Projektin aikana vanhojen ja uusien asiakasryhmien toiminta pyritään ohjaamaan itseohjautuviksi vertaisryhmiksi tai vapaaehtoisten ohjaamaksi toiminnaksi, josta vastuu on ryhmällä itsellään. Projektin toimintamuodot Omakielinen vertaisryhmätoiminta Projekti järjestää ryhmätoimintaa somalin-, mandariinin- ja arabiankielisille ikäihmisten ryhmille. Ryhmiä on projektin alkuvaiheessa neljä: kaksi tasapaino- ja liikuntaryhmää ikääntyville maahan muuttaneille naisille, somalinkielinen keskusteluryhmä ja suomen kielen ryhmä, jota ohjaavat Akateemisten naisten Luetaan yhdessä verkoston vapaaehtoiset. Projekti laajentaa ryhmätoimintaa arabiankielisiin ja mandariinikiinankielisiin ryhmiin yhteistyössä Suomen Pakolaisavun Kasvokkain -toiminnan kanssa. Viikoittainen ryhmätoiminta edistää osallisuutta ja tukee henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitoa. Haasteena on keskusteluryhmien ohjaaminen itseohjautuviksi vertaisryhmiksi projektin edetessä. Palveluohjaus Jade II tarjoaa konkreettista, käytännöllistä ja asiakaslähtöistä neuvontaa kaikille projektin kieliryhmille. Palveluohjauksessa tarjotaan apua esim. viranomaisdokumenttien epävirallisissa käännöksissä, hakemusten ja lomakkeiden täyttämisessä, ajanvarauksissa ja henkilökohtaisessa ohjaamisessa. Palveluohjausta pidetään selkosuomeksi, englanniksi ja arabiaksi, sekä mahdollisuuksien mukaan muilla kohderyhmien kielillä. Kurssit ja työpajat Lyhyiden kurssien ja työpajojen tarkoituksena on kasvattaa osallistujien sosiaalista ja kulttuurillista pääomaa verkostoitumisen, kokemuksellisuuden ja yhdessä tekemisen kautta. Työpajoissa tutustutaan pääkaupunkiseudun virkistys-, harrastus- ja vertaisryhmätoimintaan. Tavoitteena on luoda toimivia yhteistyösuhteita, jotka jatkuisivat projektin päättymisen jälkeen. Tämän lisäksi projekti järjestää eri kieliryhmille infotilaisuuksia ikääntyneiden palveluista. Moninaisuuskoulutukset Projekti järjestää moninaisuuskoulutusta helsinkiläisten palvelukeskusten henkilökunnalle ja vapaaehtoisille sekä sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksille ja opiskelijaryhmille. Moninaisuusosaamista tuodaan Käpyrinteen henkilökunnalle molemmissa palvelutaloissa järjestettävien koulutusten kautta. Moninaisuuskoulutuksia kehitetään ja toteutetaan yhteistyössä erityisesti Seta ry:n Yhdenvertainen Vanhuus 2 hankkeen kanssa. 7

9 Seminaarit ja puheenvuorot Jade II pyrkii herättämään keskustelua ja lisäämään tietoutta ikääntyvien maahan muuttaneiden palvelutarpeista ja moninaiseen vanhustyöhön liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Projekti osallistuu järjestötoimijoiden tilaisuuksiin puheenvuoroin ja järjestää yhteistyöverkoston kanssa seminaareja sosiaali- ja terveysalan toimijoille, järjestötoimijoille ja päättäjille. Seminaarit tarjoavat tietoa maahan muuttaneiden ikäihmisten tarpeista ja toiveista ja puhujiksi kutsutaan alan ammattilaisia, tutkijoita ja kokeneita järjestötoimijoita. Projektiorganisaatio Projektiorganisaatio on vastuussa projektin suunnittelusta, kehittämisestä ja toteuttamisesta. Projektitiimi suunnittelee ja kehittää projektitoimintoja viikoittaisessa palaverissa ja raportoi toiminnasta Käpyrinne ry:n hallitukselle. Kehityskeskustelut toteutetaan ja tiimin työnkuvat tarkistetaan kerran vuodessa. Projektin toimintaa ohjaamaan nimitetään asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, joka kokoontuu 5-6 kertaa projektin aikana. Projektipäällikkö Vastaa projektin hallinnoinnista, tavoitteiden edistämisestä ja toiminnan kehittämisestä. Hän toimii projektitiimin esimiehenä, koordinoi verkostoyhteistyötä sekä pitää palveluohjausta selkosuomeksi ja englanniksi. Projektipäällikkö valvoo projektiviestinnän toteutumista ja raportoi RAY:lle ja Käpyrinteen ry:n hallitukselle. Projektipäällikön esimiehenä toimii Kantin pysäkin palvelujohtaja. Projektipäällikkö toimii myös vapaaehtoisten työnohjaajana. Projektityöntekijä, ohjaaja/vanhustyö (50 %) Vastaa projektin ryhmätoiminnan ohjaamisesta sekä projektitoiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä yhteistyössä projektipäällikön kanssa. Hän toimii pääsääntöisesti keskusteluryhmien ohjaajana ja avustaa moninaisuuskoulutusten toteuttamisessa sekä tarvittaessa palveluohjauksessa. Hänen vastuullaan on kulttuurisensitiiviseen ja moninaiseen vanhus- ja sosiaalityöhön liittyvä tiedottaminen. Projektityöntekijä, ohjaaja/tulkki (50 %) Toimii projektin tulkkina ja vastaa palveluohjauksesta arabiankielellä. Hänen vastuullaan on projektin etsivä työ, erityisesti liittyen arabiankielisiin asiakkaisiin. Hän toimii ohjaajana ryhmätoiminnassa sekä vastaa toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä yhdessä projektitiimin kanssa. Projektityöntekijän vastuulla on somali- ja arabikulttuuriin liittyvä tiedottaminen. Käpyrinne ry:n Kantin Pysäkin palvelujohtaja (5%) Toimii projektin ylimpänä esimiehenä ja vastaa talous- ja henkilöstöhallinnon viimekäden toimenpiteistä. Hän edistää Käpyrinne ry:n ja Jade II:n yhteistyötä sekä projektin toimintamahdollisuuksia. Palvelujohtaja tiedottaa projektista Käpyrinne ry:n yhteistyökumppaneille, osallistuu ohjausryhmän kokouksiin ja projektitiimin kokouksiin kerran kuukaudessa. 8

10 Liikunnanohjaaja (tuntityö, 3h/vk) Toimii liikuntaryhmien ohjaajana ja vastaa fyysisen hyvinvoinnin seurannasta. Hän tuo asiakkaille tietoa liikunnasta ja oman hyvinvoinnin edistämisestä ja harjoittelusta. Liikunnanohjaaja raportoi ryhmätunneista projektitiimille ja kehittää toimintaa asiakaslähtöisesti. Vapaaehtoiset Vapaaehtoisilla on suuri merkitys suomen kielen opiskelun tukena, projektitoiminnan monipuolistamisessa sekä toiminnan juurtumisen ja jatkuvuuden takaamisessa. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille pyritään löytämään heille mieluisaa tekemistä ja vapaaehtoistoimintaa tuetaan koulutustilaisuuksien ja virkistyspäivien kautta. Vapaaehtoisilta ei vaadita aiempaa kokemusta vaan edellytyksenä toiminnalle on sitoutuminen Käpyrinne ry:n arvoihin 2. Viestintä Projektiviestinnän tarkoituksena on tukea projektin toiminnan ja tavoitteiden edistymistä sekä tuoda projektille ja sen yhteistyökumppaneille näkyvyyttä. Viestinnän välityksellä pyritään tavoittamaan kohderyhmän jäsenet ja vapaaehtoiset. Etsivä työ Etsivä työ on ensisijainen keino saavuttaa uusi kohderyhmä. Projektiorganisaatio verkostoituu monikulttuuristen järjestöjen, vanhusten palvelutalojen ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Ns. puskaradio on todettu Jade-projektin ( ) aikana hyväksi tavaksi tavoittaa kohderyhmään sopivia ikääntyneitä henkilöitä. Tiedottamalla projektin toiminnasta eri-ikäisille pyrimme saamaan viestin kulkeutumaan niille ikääntyville, jotka elävät kodin piirissä. Projektityöntekijät toteuttavat etsivää työtä erityisesti yhteistyössä Suomen Pakolaisavun Kasvokkain-hankkeen kanssa, jotta tavoitetaan uudet arabian- ja mandariininkieliset kohderyhmät mahdollisimman laaja-alaisesti. Kirjallinen viestintä Projektin verkkosivut kertovat projektin toiminnasta, ajankohtaisista tapahtumista ja yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Verkkosivut tarjoavat myös asiatietoa ja materiaalia projektin kohderyhmän parissa työskenteleville tahoille ja antavat näkyvyyttä RAY:lle, Käpyrinne ry:lle ja projektiverkostolle. Viestinnän kautta tuodaan näkyvyyttä ikäihmisten kysymyksille myös yhteistyökumppanien julkaisuissa ja perinteisessä mediassa. Jade II kirjoittaa lyhyitä uutisia ja lehtijuttuja, joissa esitellään projektin toimintaa ja aikaansaannoksia. Kirjallisen viestinnän kohderyhmänä on RAY, Käpyrinne ry:n hallitus, projektin vapaaehtoiset, järjestöaktiivit, yhteistyökumppanit, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja alan opiskelijat, monikulttuurisuusalan ammattilaiset, päättäjät sekä ikääntyvien maahanmuuttajien kysymyksistä kiinnostuneet kansalaiset. 2 Käpyrinne ry:n arvoja ovat ihmisten arvostus, erilaisuuden ja yksilöllisyyden kunnioitus, suvaitsevaisuus ja inhimillisyys, oikeudenmukaisuus ja avoimuus. 9

11 Asiantuntija- ja tutkimustyö Seminaarien ja puheenvuorojen kautta projekti tuo näkyville asiantuntemusta ja tietoa ikääntyvien maahan muuttaneiden tarpeista. Projekti toivottaa opinnäytetyöntekijät tervetulleiksi tutustumaan projektitoimintoihin ja tarjoaa mahdollisuuden asiakasryhmien toiminnan parissa toteutettavalle tutkimustyölle. Projektimateriaalit Projektille tilataan uudet, päivitetyt materiaalit (esitteet, käyntikortit, koulutusesite), joissa on Jade-projektin graafisesti yhtenäinen ilme. Projektimateriaali on suunnattu ensisijaisesti jaettavaksi yhteistyökumppaneille, viranomaisille ja vapaaehtoisille sekä ikääntyvien maahan muuttaneiden kysymyksistä kiinnostuneille. Projektimateriaalit tehdään suomeksi, jonka lisäksi sähköisen materiaalin pääteemat käännetään englanniksi ja mahdollisuuksien mukaan kohderyhmien kielille. Etsivän työn ja asiakastiedotuksen materiaalit käännetään kohderyhmälle. Laadunvalvonta Projektitoimintaa ja sen vaikuttavuutta arvioidaan projektiorganisaation, ohjausryhmän ja yhteistyökumppaneiden arvioinnin ja erityisesti asiakasryhmiltä kerätyn palautteen välityksellä. Ohjausryhmä Ohjausryhmä tukee projektin kehittämistyötä ja toiminnan suuntaamista ja kokoontuu kolme kertaa vuodessa Kantin Pysäkin palvelutalossa. Ohjausryhmä arvioi projektin tavoitteiden edistymistä ja tukee projektitoimintaa kootun asiantuntijuuden kautta. Ohjausryhmän jäseneksi on kutsuttu: Hanna-Liisa Liikanen, Käpyrinne ry:n hallitus Helena Niemi, Käpyrinne ry:n hallitus Päivi Tuomi, Helsingin kaupunki, Kinaporin monipuolinen palvelukeskus Maija Hyttinen, Helsingin kaupunki, Kontulan monipuolinen palvelukeskus Pirkko Excell, Helsingin kaupunki, Stadin ikäohjelma Jani Toivola, kansanedustaja Imad Alkhatib, Suomi-Syyria ystävyysseura Palautekyselyt Toiminnan alussa uusille asiakkaille tehdään alkuselvitys, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa asiakkaiden tarpeista hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi sekä taata projektitoimintojen asiakaslähtöisyys. Palautetta kerätään lukukausittain ryhmätoimintaan osallistuneilta palautevaalien avulla. Palvelunohjauksesta pyritään keräämään palautetta siihen osallistuneilta asiakkailta. Työpajojen ja seminaarien osallistujilta kerätään palautetta toiminnan päättyessä. Palautteella pyritään kartoittamaan toiminnan onnistumisen astetta, kehitystarpeita ja -toiveita. 10

12 Sisäinen arviointi Projektityöntekijät ja ryhmänohjaajat pitävät toiminnasta päiväkirjaa, jossa arvioidaan ryhmätoiminnan kehittymistä ja tavoitteiden etenemistä. Projektitiimi pitää määrällistä osallistujarekisteriä sekä laadullista seurantaa ryhmissä esille nousseista keskeisistä teemoista, jonka lisäksi palveluohjauksesta tehdään sisällöllinen rekisteri. Projektin toiminnasta raportoidaan säännöllisesti Käpyrinne ry:n hallitukselle ja ohjausryhmälle. Projektin työntekijät päivittävät projektin SWOT - analyysin vuosittaisen arvioinnin yhteydessä. Yhteistyökumppaneiden arviointi Yhteistyökumppaneita pyydetään arvioimaan Jade II:n toimintojen, hallinnoinnin ja viestinnän toimivuutta. Arviointi suoritetaan maaliskuussa ennen RAY:lle toimitettavaa vuosiraporttia. Tilastot Tällä hetkellä valtaosa Uudellamaalla asuvista ikääntyvistä on kotoisin EU-maista ja muulta Euroopasta (EU:n ulkopuoliset Euroopan maat ja Venäjä). Euroopan ulkopuolisista maista kotoisin olevien osuus on edelleen suhteellisesti pieni, mutta kasvaa pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan maakunnassa tulevina vuosina selkeästi. Tilastoja tarkastelemalla voimme huomata maahanmuuttajien taustojen monipuolistuvan erityisesti nuorempien ikäryhmien kohdalla. Erityisesti Aasiasta ja Afrikasta kotoisin olevat väestöryhmät kasvavat ja tulevat muuttamaan merkittävästi maahanmuuttajataustaisten uusmaalaisten asukkaiden väestörakennetta seuraavien vuosikymmenten aikana. Tilastokeskus määrittelee henkilön syntyperän ja taustamaan vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Uudenmaan väestörakenne vuotiaat taustamaan mukaan EU MAAT (28) Uudenmaan väestörakenne yli 55-vuotiaat taustamaan mukaan EU MAAT (28) MUU EUROOPPA (ja Venäjä) AFRIKKA MUU EUROOPPA (ja Venäjä) AFRIKKA AMERIKKA AMERIKKA AASIA AASIA OSEANIA OSEANIA Kuvat 1 ja 2. Uudella maalla asuvien väestön taustamaanosat yli 55-vuotiaat ja vuotiaat. Tilastokeskus 2015 (Taustamaa ja syntyperä iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain ). 11

13 Yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä 3/4 on kotoisin EU-maista, muualta Euroopasta ja Venäjältä (76 %). Aasian ja Afrikan maista kotoisin olevia on tässä ikäryhmässä viidennes (20 %) Uudenmaan maakunnan ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Euroopan ulkopuolisista maista kotoisin olevien osuus Uudenmaan väestöstä kasvaa huomattavasti siirrettäessä tarkastelua nuorempiin ikäryhmiin vuotiaiden ikäryhmässä aasialaisten ja afrikkalaisten osuus kasvaa (34 %) verrattuna Euroopan maihin ja Venäjään (62 %). Tätä nuoremmissa ikäryhmissä muutos voimistuu entisestään. (Kuvat 1 ja 2). Väestön taustojen moninaistuessa myös kielellinen monimuotoisuus kasvaa. Ei-eurooppalaisia kieliä äidinkielenään puhuvien ikäihmisten määrä tulee kasvamaan pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan maakunnassa. Seuraaviin taulukoihin on valikoitu tarkasteltavaksi Jade II projektin kohderyhmien kielet somali, arabia ja mandariinikiina. Kuten taulukosta 1. ja kuvasta 3. voimme havaita, näiden kielten puhujien määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa ikääntyvissä ryhmissä. Taulukko 1. Uudenmaan väestö, iän ja Jade II - projektin kieliryhmien mukaan. Tilastokeskus Uudenmaan väestömäärä iän ja äidinkielen mukaan arabia kiina somali Uudenmaan somalin-, arabian- ja kiinankielinen väestö yhteenlaskettuna ikäryhmittäin (2014) Kuva 3. Uudenmaan väestö, iän ja Jade II - projektin kieliryhmien mukaan. 12

14 Kuva 4. Helsingin ulkomaalainen väestö vuonna 2014, vieraskieliset äidinkielen mukaan. Liitteet Toimintasuunnitelman liitetiedostot antavat tarkempaa tietoa projektin seurannasta ja haasteista vuositasolla. Jade II projektin SWOT analyysi päivitetään kerran vuodessa ja siinä projektitiimi arvioi toiminnan vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja haasteita. 13

15 LIITE 1. JADE II - projekti SWOT 2016 Vahvuudet Uusi into, energia ja uudet näkökulmat - Tiimissä monimuotoista osaamista Sosionomi- ja vanhustyön AMK kentän tuntemus ja yhteydet + harjoittelijoiden tuoma osaaminen Arabiankielinen työntekijä keskeisessä asemassa erityisesti uuden ryhmän perustamisessa Somalinkielisen ryhmän pitkä historia ja juurtuminen Kanttiin jo vahvaa Kiinankielisen ryhmän itsenäisyys Uusien asiakasryhmien kautta uusia näkökulmia ikääntyvien maahan muuttaneiden kokemuksiin yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen Jaden asema tunnustettu toimintakentällä ja perintönä saatu hyvä maine ja toimintamuodot Verkostomainen työskentely mahdollistaa asiantuntijuuksien hyödyntämisen asiakastyössä ja toiminnan juurruttamisessa Vahvat verkostot ja halu tehdä yhteistyötä - Eloisa ikä -ohjelman tuki - Projekti mukana eri työryhmissä (Stadin ikäohjelma, MOVA, Veto-verkosto) - ENIEC:in kautta kansainväliset yhteistyökumppanuudet ja hyvät käytännöt Heikkoudet Tiimissä vain naisia tarvitaanko miesnäkökulmaa joidenkin ryhmien kanssa? Toiminnan laajentaminen uusiin kieliryhmiin toimintojen pirstaloituminen Kieliryhmien rajaaminen kolmeen Riippuvuus tulkkien saamisesta (somalin ja kiinankielisiin toimintoihin) Somalinkielisten asiakkaiden riippuvuussuhde somalinkieliseen työntekijään Vapaaehtoistoiminnan organisoimattomuus Helsinki-keskeisyys Työntekijäresurssit rajalliset, vähän yhteistä työskentelyaikaa Asiakasryhmien moninaiset tarpeet ja toiveet tarpeiden fokusointi Taustaorganisaation muutokset vaikuttavat osaltaan toimintaan edelleen Kantin pysäkin palvelujohtajan tuki 14

16 Mahdollisuudet Vapaaehtoisten moninaisuus Uusien kieliryhmien myötä toiminnan laajeneminen informaation lisääntyminen Sosiaalisen median hyödyntäminen voimakkaammin vaikuttamistyössä Asiakkaiden voimaantuminen ja vertaisuus Somali- ja kiinankielisten ryhmien itsenäistyminen ilman omakielistä työntekijää Vähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten välinen yhteistyö Siltaaminen Suomessa kauan asuneiden ja maahan muuttaneiden välille Yhteiskunnallisesti sopiva hetki Poliittinen ilmapiiri Työntekijöiden opinnot (geronomi) ja valmiit verkostot Yhteistyö Kinaporin ja Kontulan palvelukeskusten kanssa ENIEC ja kansainvälinen yhteistyö Jaden työelämäyhteistyön jatkaminen ammattikorkeakoulujen kanssa Jade -projektin tuotosten hyödyntäminen ja levittäminen sekä valmiit koulutusmateriaalit moninaisuustyössä Uhat Asiakasryhmiin kohdistetut ennakkoluulot, asenteet ja joustamattomuus Kielimuuri asiakkaiden ja työntekijöiden välillä Uusien asiakkaiden tavoittaminen haasteellista luottamuksen rakentuminen Arabiankielisten asiakkaiden liikkumisesteet (julkisilla liikennevälineillä) Kulttuurien väliset konfliktit ja hierarkiat, eri ryhmät kieliryhmien sisällä Arabiankieliseen sekaryhmään liittyvät kysymykset Jaden rakentaman hyvän toimintamallin, maineen ja verkostojen jatkamisen epäonnistuminen Homma ei pysy hanskassa fokusointi ja toimintojen rajaaminen Vapaaehtoisten rekrytointi Tuotoksia ei hyödynnetä tarpeeksi tehokkaasti Poliittinen ilmapiiri Somali-, kiinankielisen ja arabiyhteisön saaminen mukaan toiminnan juurruttamistyöhön 15

17 Lähteet Anttonen, A. & M. Zechner (2009). Tutkimuksen lähestymistapoja hoivaan. Teoksessa Anttonen, A., H. Valokivi ja M. Zechner (toim.) Hoiva tutkimus, politiikka ja arki. Castañeda, A., S. Rask, P. Koponen, M. Mölsä ja S. Koskinen (2012). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. THL, Raportti: 012/061. Heikkinen, S. ja K. Lumme-Sandt (2014). Ikääntyvä maahanmuuttaja kuntien kotouttamisohjelmissa ja vanhuspoliittisissa ohjelmissa. Gerontologia 28(3), s Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 2014:36. Kalliomaa-Puha, L. & O. Kangas (2015). Yhteistä ja yksityistä varautumista. Vanhusten hoivan tulevaisuus. Kalevi Sorsa säätiö. Mölsä, M. & M. Tiilikainen (2008). Somalialaisten maahanmuuttajien ikääntymisen ja sairastamisen kokemuksia Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2008:45, s Ruspini, P. (2009). Elderly Migrants in Europe: an overview of trends, policies and practices. University of Lugano, Suiça, s Sisäministeriö (2010). Maahanmuuttajien omakieliset palvelut. Selvityksen loppuraportti. Sisäasiainministeriön julkaisuja 17/2010. STM (2013). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. Tilastokeskus 2015: vrm vaerak/?tablelist=true&rxid=f1bf8e 4d-64df-426d cc92a1adca6 - Taustamaa ja syntyperä iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain Warnes, A.M., K. Friedrich, L. Kellaher ja S. Torres (2004). The diversity and welfare of older migrants in Europe. Ageing and Society, 24 (3), s