Terveys- ja hyvinvointisektorin innovaatiotoiminnan kehittämistyöpaja Tervetuloa!

Transkriptio

1 Terveys- ja hyvinvointisektorin innovaatiotoiminnan kehittämistyöpaja Tervetuloa!

2 Hautomoiden ja kiihdyttämöiden rooli innovaatioekosysteemissä - Hankkeen tavoitteet 2 Selvittää ja mallintaa suomalaisen hautomo- ja kiihdyttämötoiminnan toimijat, palvelujen kohderyhmät ja sisällöt, liiketoiminta- ja rahoitusmallit, toiminnan tavoitteet ja käytössä olevat mittarit niiden tuloksellisuuden mittaamiseksi sekä rooli kasvuekosysteemeissä. Erityistarkastelun kohteena terveys- ja hyvinvointisektori ja smart & clean Erityistarkastelun kohteena ovat kiihdyttämöt, joiden fokus on yrityksissä, joilla on potentiaali nopeaan kasvuun. Luoda validi mittaristo erilaisille hautomoille ja kiihdyttämöille, joka tuo läpinäkyvyyttä toimintojen tehokkuudelle. Mallintaa ja kehittää olemassa olevia alueellisia kasvuekosysteemien rakenteita, toimintaja rahoitusmalleja ja löytää best practice-malleja hautomoiden/kiihdyttämöiden rooleista ja merkityksistä osana kasvuekosysteemejä levitettäväksi kansallisesti; Edistää alueiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä Löytää politiikkasuosituksia

3 Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia a_tyonjakoa_06_06_2016.pdf?sequence=1&isallowed=y Kansallisen terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tavoitteena on, että Suomesta tulee kansainvälisesti tunnettu terveysalan liiketoiminnan sekä hyvinvoinnin, terveyden ja uudistuvien palveluiden kärkimaa. Eri sidosryhmät toteuttavat omalta osaltaan strategian tavoitteita. Strategian toimeenpanoa ohjaavat kolmen ministeriön (TEM, STM, OKM) sekä Tekesin ja Suomen Akatemian edustajat. Terveysalan kasvustrategia on ekosysteemistrategia. Sen tavoitteena on tunnistaa ne ekosysteemin kohdat, joissa muutos lisäisi Suomen houkuttelevuutta tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kumppanina tai investointien kohdemaana sekä tukisi alan liiketoiminnan kasvua. Muutos voi olla esimerkiksi sääntelyn vähentämistä, yhteistyön lisäämistä, uusien toimintatapojen käyttöönottoa, rahoituksen uudelleensuuntaamista tai hakukriteereiden muokkaamista. Strategian eri tavoitteita yhdistää ajatus siitä, että yhteistyötä on tehtävä yli organisaatiorajojen. Suomen kaltaisessa pienessä maassa kaikkien ei kannata tehdä kaikkea, vaan lisäksi on sovittava järkevästä työnjaosta. Kunkin organisaation kannattaa toisin sanoen keskittyä omiin vahvuuksiinsa. Strategian tavoitteena on, että Suomesta tulee tieteellisesti korkeatasoisen tutkimuksen ja siitä syntyvien innovaatioiden lähde ja hyödyntäjä dynaaminen toimintaympäristö alan kasvuyrityksille terveysjärjestelmän ja innovaatiotoiminnan yhteensovittamisen mallimaa houkutteleva yhteistyökumppani ja terveysalan investointien kohdemaa sekä yksilöllisen terveydenhuollon ja genomitiedon hyödyntämisen edelläkävijä. Tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa konkreettisesti muun muassa uusia tutkimuskumppanuuksia, lisää investointeja Suomeen, uutta vientiä, kasvavaa liikevaihtoa ja korkeampaa työllisyyttä. Terveydenhuollossa se tarkoittaa esimerkiksi entistä yksilöllistetympää terveydenhoitoa, aiempaa tehokkaampaa kansantautien ehkäisyä ja mahdollisuutta räätälöidä hoitoja jo lähitulevaisuudessa.

4 Tiekartta

5 Hautomo- ja kiihdyttämömääritelmiä Esihautomo Yrittäjyysoppi, toimialaosaaminen Idean arviointi Markkinapotentiaali, t&k- ja kaupallistamiskustannukset Oikeuksien omistajuus kysymykset Protopajat Tutkijatiimi Ei vielä yritystä perustettuna Osa amk, yliopisto toimintaa Hautomo (siemenvaihe ja aikainen kehitysvaihe) Idean jatkojalostus Markkinakartoitus T&k LTS Pilotointi/ pilottiasiakkaat Yritys perustettu/perustetaan Omistajatiimi Rahoitus FFF ja BF, (BA) Testauslaboratoriotiloja ja yhteistiloja, toimitilaa Sekä yleisiä, että toimialafokuksella Jatkuva haku, kesto kuukausista vuosiin Kiihdytysohjelma: (ks. Määräaikainen (1-6 kk) Boost -ohjelma Early startup - startup vaihe, myös early growth osalla Haku ohjelmakausittain Korporaatio-/sponsorirahoitus tyypillistä, myös osakkuuksia otetaan Usein toimialafokus Kasvukiihdyttämö (aikainen kasvuvaihe, kasvuvaihe) Vaihe: Skaalautuminen Kasvu ja kansainvälistyminen, jakelukanavat, partnerit Kasvustrategiat Uudet markkinat, uutta liiketoimintaa, liiketoiminnan laajentaminen Kasvurahoitus (BA, VC) Tiimin vahvistaminen Ulkopuolista osaamista (palkattua hlöstöä, ammattijohto) Ansaintamalli: Sijoittaa pääomia/ tuo rahoitusta (omasta taseesta, hallinnoimasta rahastosta tai sijoittajaverkoston kautta Ottaa omistusosuutta ja/tai success fee (esim. Ulkopuolisen rahan hankinnasta, myynnistä, tmv.) Onnistumisen jakaminen Palvelumaksut Yleensä toimialafokus Jatkuva haku

6 Hautomot ja kiihdyttämöt yrityksen elinkaarella Idean jatkojalostus Markkinakartoitus T&k LTS Pilotointi/ pilottiasiakkaat Yritys perustettu/ perustetaan Omistajatiimi kaupallistamiskustannukset Rahoitus FFF ja BF, (BA) Yrittäjyysoppi Idean arviointi Markkinapotentiaali, t&k- ja Oikeuksien omistajuuteen liittyvät kysymykset Protopajat Tutkijatiimi Ei vielä yritystä perustettuna Osa amk, yliopisto toimintaa Testauslaboratoriotiloja ja yhteistiloja, toimitilaa Skaalautuminen Kasvu ja kansainvälistyminen, jakelukanavat, partnerit Kasvustrategiat Uudet markkinat, uutta liiketoimintaa, liiketoiminnan laajentaminen Kasvurahoitus (BA, VC) Tiimin vahvistaminen Ulkopuolista osaamista (palkattua hlöstöä, ammattijohto) Kiihdytysohjelmat Esihautomot Hautomot Kasvukiihdyttämöt Ideavaihe Siemen- Aikainen Kasvuvaihe Kypsyys vaihe kasvu

7 Terveys- ja hyvinvointialaan erikoistuneet hautomot ja kiihdyttämöt Spark Finland Osa kv-verkostoa (Stanfordin yliopiston brändi). Esihautomo-ohjelma. Mentorointi, yhteissessiot, rahoittajatapaamiset. Pitkälti hankekohtainen ohjelma tutkimusryhmille. Lääketiede ja diagnostiikka. Non profit. Startup Health Finland Turku Science Park Life Science-kiihdyttämö 6 kk ohjelma, sisältäen työpajoja + mahdollisuus 6 kk:n yrityskohtaiseen ohjelmaan. GE Health Sitra Sote-kiihdyttämö Soteuttamot TEMin ja Sitran yhteistyössä toteuttama kahden maakuntakonsortion, Pirkanmaa-Etelä-Pohjanmaa ja Kymenlaakso-Etelä-Karjala, kanssa sote-alan pienille ja keskisuurille palveluntuottajille suunnattuja yrityskiihdyttämöitä syksyllä 2018 ja alkuvuodesta Kiihdyttämöjen avulla on tarkoitus pilotoida, kuinka sote-alan pk-yritysten ja palveluja tuottavien järjestöjen kilpailu- ja muutoskykyä voidaan kehittää vastaamaan toimialaa ravistelevia haasteita ja yhtäältä tarttua avautuviin mahdollisuuksiin. Vertical Yksityinen, fokus nykyään korporaatio-ohjelmissa

8 8 Ekosysteemit Miten ekosysteemit tuottaa enemmän, parempia, kilpailukykyisempiä, työllistävämpiä mutta toisaalta myös vaikuttavampia yrityksiä?

9 Systeeminen innovaatioprosessi Innovaatioprosessit eivät ole lineaarisia luvulla omaksuttu ajatus siitä, että ensin tehdään tieteellistä tutkimusta, sen tulosten valmistuttua siirrytään soveltavaan tutkimukseen ja sen jälkeen tuote- ja palvelukehitykseen, ei vastaa nykypäivän innovaatiotoiminnan todellisuutta. Hyvin toimivassa innovaatioympäristössä nämä kaikki em. vaiheet tapahtuvat rinnakkain kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. Innovaatiotoiminta on siten systeemistä, jossa kaikki osapuolet toimivat saumattomassa yhteistyössä. Tätä prosessia kuvataan systeemisen innovaatioprosessin käsitteellä. Nykyisin innovaatiotoiminta tapahtuu ekosysteemeissä, joissa kaikki osapuolet ovat kiinteässä yhteistyössä ja, jossa ekosysteemiä johtaa ns. systeemikoordinaattori, usein kansainvälinen veturiyritys Muita systeemikoordinaattorimalleja on käytössä eri maissa. Euroopan laajuisen innovaatiotutkimuksen tulosten mukaan 96% innovaatioista syntyy ekosysteemien kautta. Tärkeimmät ekosysteemipartnerit yrityksille ovat asiakkaat ja julkiset tutkimusorganisaatiot Vuorovaikutus ekosysteemipartnereiden kanssa vahvistaa merkittävästi pk-yritysten kasvumahdollisuuksia. Siksi yksittäisen pk-yrityksen innovaatiorahoituksen vahvistaminen ei yksinään riitä pk-sektorin kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi. Tärkeintä on huolehtia siitä, että ekosysteemin toiminta on riittävän avointa ja pk-sektorin tarpeet otetaan huomioon. Ekosysteemien ensisijaisena tehtävänä on jakaa kriittistä osaamista ekosysteemipartnereiden kesken. Ekosysteemit muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti. Uusia partnereita tulee mukaan, jotkut lähtevät pois ja joskus tapahtuu jakautumista, jossa yhdestä ekosysteemistä saattaa kasvaa uusia ekosysteemejä. Kansainvälinen tutkimus on osoittanut, että keskeinen syy ekosysteemien epäonnistumiseen on systeemikoordinaattorin puute (Kania & Kramer 2011). Lähde: TEM julkaisu, Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun turvaaminen 2020-luvulla, Erkki Ormala

10 Terveys- ja hyvinvointialan yritysten palveluprosessi 10 Miltä kaikki tekeminen näyttää yritysten näkökulmasta? Runsas hanke- ja projektitoiminta Minkälaisia palveluita tuotetaan konkreettisesti? Markkinatieto Rahoitus Testaus Lainsäädäntö ja regulaatio Kansainväliset verkostot Jne. Kuinka helposti yrityksille on saatavissa oikeaa tietoa/apua oikeaan aikaan? Toimijoiden roolit - ydinprosessi vs. tukiprosessi Ketkä ydinprosessitoimijoita (asiakasrajapinnassa toimijat), kenen rooli tukiprosesseissa (vahvistavat ydinprosesseja)? Kuka on vastuussa prosessista =omistajuus? Sitoutuminen pitkällä tähtäimellä Toimijakentän sitouttaminen Mitä voitaisiin tehdä paremmin?

11 Terveys- ja hyvinvointisektorin innovaatiotoiminnan kehittämistyöpaja Agenda Tervetuloa ja alustus teemoihin Marit Tuominen Profict Partners ja Sara Härmälä Upgraded Uudet ideat ja startupit, esihautomo- ja hautomotoiminta sekä pilotointiympäristöt Innovaatioiden lähteet. Systeeminen innovaatioprosessi. Ideoiden aktivointi ja kehittäminen kohti yritystoimintaa. Harri Sihto, Sartar Therapeutics Raimo Sepponen, Aalto Health Factory Pasi Sorvisto, Spark Finland Minna Komu, Business Oulu Test bedit, palvelujen tuotteistus, toimintamallit, rahoitus sekä integroituminen osaksi yrityspalveluprosesseja Satu Pesola, Hus Testbed Maarit Lahtonen, Business Finland Kahvitauko Keskustelua ja vapaa sana Terveys- ja hyvinvointisektorin innovaatiotoiminnan kansallinen ohjaus, osaamiskeskittymät ja kansallinen yhteistyö. Kansallinen visio, mitattavat tavoitteet, ekosysteemin toimijat, roolit, työnjako ja yhteistyö. Toimialan brändäys. Saara Hassinen, Terveysteknologia ry Satu Väinämö, CHT Oulun Lääketieteellinen tdk (OuluHealth) Päivän yhteenveto ja loppukommentit Ideoista innovaatioiksi ja kansainvälisiksi menestystarinoiksi Rahoitustarpeet ja rahoituksen riittävyys Marjo Ilmari, Business Finland Päivi Niiles, ELY-keskus Juha Mikkola, Capman Kasvukiihdyttämöiden rooli, tärkein lisäarvo sekä toiminnan edellytykset Juha Pinomaa, Verbiex Oy Hanna Halme, Turku Science Park Anna-Maria Henell, CEO, Disior Oy Anna Eghaghara, Abomics Oy