Sisällysluettelo. MAANKJ, :15, Pöytäkirja

Transkriptio

1 Sisällysluettelo MAANKJ, 08:15, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen avaus ja sen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Työjärjestyksen hyväksyminen Seuraava kokous Lausuntotilanne Lausunto Pyhärannan kunnanhallitukselle Rohdaisten korttelin 71 osan asemakaavan muutosehdotuksesta (M234/ ) Lausunto Uudenkaupungin kaupungille Kittamaa 2:n ranta-asemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta (M 227/ ) Lausunto Oripään kunnalle Destia OY:n Oripäänkankaan pohjavesialueelle suunnitellusta maaaineslupahakemuksesta (M230/ ) Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmasta (M6/ ) Lausunto Turun kaupungille pyöräilyn kehittämisohjelmasta (M7/ ) Suunnittelujohtajan lausunto Kustavin kunnanhallitukselle Riihimaan ranta-asemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta (M 211/ ) Suunnittelujohtajan lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskukselle pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta Laitilan, Pyhärannan, Kaarinan, Pöytyän, Ruskon, Mynämäen, Maskun, Paim Lausuntopyynnöt, jotka eivät anna aihetta lausunnon antamiseen Mahdolliset muut asiat Kokouksen päättäminen... 25

2 -1, MAANKJ 08:15 Sivu 1

3 -1, MAANKJ 08:15 Sivu 2 Maankäyttöjaosto Pöytäkirja 1/2018 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo PYKÄLÄT 1-15 Sivut SAAPUVILLA Rantasaari Juha, pj. Halkilahti Jaakko Heinonen Marko, vpj. Lehtinen Riitta, saapui klo 08.20, 4 Lindqvist Emma Rautanen Hannu, saapui klo 08.20, 4 LÄSNÄOLO- JA PUHEOIKEUDELLA Pilpola Juhani maakuntahallituksen jäsen ESITTELIJÄ Saarento Heikki suunnittelujohtaja SIHTEERI Mäkeläinen Erika suunnitteluassistentti MUUT SAAPUVILLA OLLEET VALMISTELIJAT Kanerva Ilkka, saapui klo 08.33, 9 Kurvinen Jani Klap Aleksis Nurmi Lasse Sinn Mari Äijö Kaisa Mh:n puheenjohtaja Mh:n 2. varapuheenjohtaja erikoissuunnittelija erikoissuunnittelija erikoissuunnittelija maakunta-arkkitehti LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 2 ALLEKIRJOITUKSET 1-15 Juha Rantasaari puheenjohtaja Erika Mäkeläinen sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Maakuntavirasto

4 1, MAANKJ 08:15 Sivu 3 KOKOUKSEN AVAUS JA SEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ehdotus Maankäyttöjaoston puheenjohtaja avaa kokouksen. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Ehdotus hyväksyttiin.

5 2, MAANKJ 08:15 Sivu 4 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Ehdotus Maankäyttöjaosto tarkastaa kokouksen pöytäkirjan kokouksessa. Ehdotus hyväksyttiin.

6 3, MAANKJ 08:15 Sivu 5 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ehdotus Lähetetty esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi. Mahdolliset muut asiat käsitellään kohdassa Mahdolliset muut asiat. Ehdotus hyväksyttiin.

7 4, MAANKJ 08:15 Sivu 6 SEURAAVA KOKOUS Ehdotus Sovitaan ylimääräisen maankäyttöjaoston kokouksen ajankohdasta. Aiheena Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto. Vaihtoehtoisia päiviä ovat: ti klo ke klo to klo pe klo Lausuntoja käsittelevä maankäyttöjaosto kokoontuu normaalisti Kokouksen ajankohdaksi valittiin ti 6.2. Kokouspaikkana toimii Varsinais-Suomen liitto.

8 5, MAANKJ 08:15 Sivu 7 LAUSUNTOTILANNE Asia Nro Pvm Pyytäjä Valm. Asia Käsittely Määräa. Huom Someron kaupunki Uudenkaupungin kaupunki AK KÄ Minna ja Mikko Pentin maaaines- ja ympäristölupahakemus Viuvalan kylän tilalla Metsola 3:11 Salmen puutarhamaisen pientaloalueen asemakaava V-S ELY-Y TJ Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen tarkistus Pyhärannan alueella V-S ELY-Y TJ Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen tarkistus Laitilan alueella V-S ELY-Y TJ Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen tarkistus Kaarina alueella V-S ELY-Y TJ Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen tarkistus Maskun alueella V-S ELY-Y TJ Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen tarkistus Mynämäen alueella V-S ELY-Y TJ Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen tarkistus Paimion alueella V-S ELY-Y TJ Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen tarkistus Pöytyän alueella V-S ELY-Y TJ Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen tarkistus Ruskon alueella V-S ELY-Y TJ Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen tarkistus Turun alueella. sj , mj. sj , mj. sj , mj. sj , mj. sj , mj. sj , mj. sj , mj. sj , mj. sj , mj Ei lausuta/kä V-S ELY-Y TJ Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus Paraisten kaupungin alueella sj , mj Taivassalon kunta LN Kulon ranta-asemakaavan muutos. Mahd. pian Ei lausuta/ln

9 5, MAANKJ 08:15 Sivu Uudenkaupungin kaupunki KÄ Rantakadun ja Laivanrakentajantien liittymän asemakaavanmuutosluonnos Ei lausuta/kä Uudenkaupungin kaupunki KÄ Asemakaavan muuttaminen Prykin kiinteistön kohdalla Kustavin kunta LN Riihimaan ranta-asemakaavan muutos Taivassalon kunta LN Punttinen-Leikluoto rantaasemakaavanmuutos V-S ELY-L MS Maantie Lillholmenin uuden sillan yleissuunnitelma Paraisilla Paimion kaupunki Paraisten kaupunki KÄ Paimion Ekopuutarhakylän asemakaavaluonnos LN Jermon Långholmenin 1:11 ranta-asemakaava V-S ELY-Y TJ YVA-menettelyn soveltamistarpeen harkinta Finnsementti Oy:n kierrätyspolttoainehankkeessa Salon kaupunki AK Vesa Hopian maaaineslupahakemus Perttelin Hähkänän kylän tilalla Louhimo. sj , mj Ei lausuta/kä Ei lausuta/ln Ei lausuta/ms Ei lausuta/kä Ei lausuta/ln Ei lausuta/tj Ei lausuta/ak Uudenkaupungin kaupunki LN Pamprinniemen rantaasemakaava Ei lausuta/ln Uudenkaupungin kaupunki LN Kittamaa 2:n rantaasemakaavanmuutos Paimion kaupunki Salon kaupunki KÄ LN Sementtivalimon asemakaavaluonnos Aloite maakuntakaavan muuttamisesta koskien Vartsalansaaren rantamitoitusta Oripään kunta AK Destia Oy:n maaaineslupahakemus Ijäksen sora-alueella Uudenkaupungin kaupunki Salon kaupunki Uudenkaupungin kaupunki LN TJ LN Iso-Pirkholman rantaasemakaavanmuutos 3 T:mi Vaanelan Puutarhan ympäristölupatarveharkinta Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan ranta-asemakaavanmuutos Ei lausuta/kä Ei mainintaa Ei lausuta/ln Ei lausuta/tj Ei lausuta/ln Pyhärannan kunta KÄ Rohdaisten asemakaavaehdotus

10 5, MAANKJ 08:15 Sivu Ruskon kunta KÄ Ketunluolan kaavaehdotus Liikenne- ja viestintäministeriö Naantalin kaupunki MS KÄ Luonnos laiksi Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan muutos I Hämeen liitto KÄ Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040:n ehdotus Salon kaupunki LN Ranta-asemakaava Korvanmetsä V-S ELY-L MS Vt 9 riista-aidat, Loimaa, tiesuunnitelma Pyhärannan KÄ Ihoden asemakaavan muutos kunta ja laajennus, kaavaehdotus Liikenne- ja viestintäministeriö Turun kaupunki MS Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma. MS Pyöräilyn kehittämisohjelma Ei lausuta/kä Ei lausuta/ms Ei lausuta/kä Valmistelija Ehdotus Lisätietoja EM Maankäyttöjaosto merkitsee saaneensa tiedon lausuntotilanteesta Ehdotus hyväksyttiin. suunnitteluassistentti Erika Mäkeläinen, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

11 6, MAANKJ 08:15 MAANK: 234/2017 Sivu 10 LAUSUNTO PYHÄRANNAN KUNNANHALLITUKSELLE ROHDAISTEN KORTTELIN 71 OSAN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (M234/ ) Asia Pyhärannan kunnanhallitus on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa Rohdaisten korttelin 71 osan asemakaavan muutosehdotuksesta. Lausunto on pyydetty antamaan mennessä. Suunnittelualue koostuu käytöstä poistuneen maatilan talouskeskuksen piha-alueista rakennuksineen. Loput alueesta on pihaa ympäröivää metsikköä, kulkuväyliä sekä osia laajemmasta peltoaukeasta. Kaavamuutoksen tavoitteena on suunnitella kohdealueelle tiivis, erityyppisiä asuinrakennuksia mahdollistava, mutta maaseutuympäristöön sopiva asuinalue. Lisäksi tutkitaan alueelle johtavat nykyiset katuyhteydet, kunnallistekniset verkostot ja mahdolliset tarkennukset viereisiin kiinteistörajoihin. Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta ja yleiskaavassa AM, maatilojen talouskeskusten korttelialue. Maankäyttöjaosto on lausunut kaavamuutoksesta seuraavaa: Varsinais-Suomen liitto toteaa, että Rohdaisten taajamakuva muodostuu pienipiirteisestä ja maalaismaisemaan pitkän ajan kuluessa syntyneestä rakenteesta. Kaavaluonnoksen jälkeen suunnitelmaa on muutettu tehokkaammaksi. Kerrostalorakentamisen osoittaminen tähän ympäristöön ei ole kuitenkaan perusteltua. Myös kaava-aineisto on tältä osin puutteellinen. Noususuhdanteen aikana kehittämisen tulee perustua koko maakunnan vetovoiman vahvistamiseen ja aina kunkin taajaman ominaispiirteisiin. Pyhärannan Rohdaisten asemakaavaehdotuksen sijainti Lounaispaikan karttapalvelussa: Valmistelija Ehdotus KÄ/em Maankäyttöjaosto päättää antaa Pyhärannan kunnanhallitukselle Rohdaisten korttelin 71 osan asemakaavan muutosehdotuksesta seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto toistaa aiemmassa lausunnossa esiin tuodun seikan kerrostalorakentamisen soveltuvuudesta Rohdaisten pienipiirteiseen ja maalaismaiseen ympäristöön. Varsinais-Suomen liitto toteaa, että Rohdaisten taajamakuva muodostuu pienipiirteisestä ja maalaismaisemaan pitkän ajan kuluessa syntyneestä rakenteesta, jonka täydentämisen tulisi tapahtua ominaispiirteitä mittakaavallisesti täydentävällä ja taajamakuvaa eheyttävällä rakentamisella. Noususuhdanteen aikana kehittämisen tulee perustua koko maakunnan vetovoiman vahvistamiseen aina kunkin taajaman ominaispiirteitä kehittävällä sekä toteutumista edistävällä tavalla. Lausunto lähetetään: Pyhärannan kunnanhallitus Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenteen vastuualueet Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö, puh ,

12 7, MAANKJ 08:15 MAANK: 227/2017 Sivu 11 LAUSUNTO UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGILLE KITTAMAA 2:N RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSESTA JA LAAJENNUKSESTA (M 227/ ) Asia Uudenkaupungin kaupunkisuunnittelu pyytää Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa Kittamaa 2:n rantaasemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta. Kaava-alue sijaitsee Pitkäluodon Kittamaassa n. 6 km Uudenkaupungin keskustasta etelään. Kaavan tavoitteena on suunnitella uudelleen omarantaisten lomarakennuspaikkojen sijainnit ja rakennusalat, sekä suunnitella jo rakennettujen ja uusien rakennuspaikkojen kerrosalat vastaamaan rakennusjärjestyksen mahdollistamien kerrosalamääriä. Edelleen tarkoitus on muuttaa korttelin 1 lomarakennuspaikat 5 ja 6, korttelin 2 lomarakennuspaikka 1 sekä korttelin 4 lomarakennuspaikat 4 ja 5 omarantaisiksi vakituisen asumisen rakennuspaikoiksi sekä siirtää korttelista 12 yksi lomarakennuspaikka korttelin 4 pohjoispuolelle omarantaiseksi lomarakennuspaikaksi sekä muuttaa Palomustantien sitova merkintä ohjeelliseksi kaavamuutoksen alueella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 28,7 hehtaaria ja kaavan laatijan ilmoittamaa rantaviivaa noin 810 metriä. Alueella on voimassa Vakka-Suomen maakuntakaava (YM ), sekä Uudenkaupungin yleiskaava (Turun ja Porin lääninhallitus ) jolla ei ole kaikilta osiltaan maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia, muun muassa puutteellisen kantatilaselvityksen johdosta. Näiden lisäksi alueella on vahvistettu Kittamaan ranta-asemakaava ( ). Yleiskaavassa alue kuuluu osa-alueeseen I, jolla loma-asutuksen mitoituksena on 4 loma-asutusyksikköä rantaviivankilometriä kohden tai 1 loma-asutusyksikkö 3 ha:n maa-aluetta kohti siten, että pienempi lukumäärä on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta 60 % tulee jättää vapaaksi. Kittamaan rantaasemakaavassa M-1 alueilla ei ole rakennusoikeutta ja M-2 alueilla sallitaan ainoastaan maatilataloutta palvelevat rakennukset ja rakenteet. Kaavaselostuksessa todetaan, että kaavoituksessa olevat vaihtoehdot ovat 1) 0-vaihtoehto, jonka mukaan muutosta ei tehdä, jolloin kaavoitetulla alueella rakennettaisiin voimassa olevan kaavan mukaisesti, sekä 2) A-vaihtoehto, jolloin kaavamuutos toteutettaisiin. Kittamaa2 ranta-asemakaavamuutoksen suunnittelualueen sijainti maakuntakaavassa ja rantaasemakaavan muutoskartta Kaava-alueen sijainti Lounaispaikan karttapalvelussa: Valmistelija Ehdotus LN/em Maankäyttöjaosto päättää antaa Uudenkaupungin Kittamaa 2:n ranta-asemakaavan muutoksesta seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto toteaa, että kannattaa kaavoituksessa 0-vaihtoehtoa, jossa edetään voimassa olevan asemakaavan mukaan.

13 7, MAANKJ 08:15 MAANK: 227/2017 Sivu 12 Varsinais-Suomen liitto ei ota kantaa pysyvän asutuksen rakennuspaikkojen kaavoittamiseen lomaasutuksen sijaan, mikäli pysyvän asutuksen lisäämisessä huomioidaan vapaan ja yhtenäisen rantaviivan maksimointi. Sen sijaan liitto näkee, että voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on ranta-alueille määritelty M-1 -merkinnän kautta rakennuskielto eikä liitto näe painavia syytä näiden alueiden avaamiseen rakentamiselle. Tällainen tilanne syntyy kaavaehdotuksen kaava-alue 2:n kohdalla. Voimassa olevan ranta-asemakaavan laadintamittakaava on 1: 4000 ja käsillä olevan rantaasemakaavaehdotuksen mittakaava on 1: Tästä syystä on vaikeaa tehdä vertailua, miten paljon vapaan rantaviivan määrä muuttuu voimassa olevan ranta-asemakaavan tilanteesta. Kaavadokumenteista ei yksiselitteisesti voi todeta perusteita sille, että ainoastaan A-vaihtoehdossa voitaisiin turvata mahdollisimman yhtenäisen rakentamattoman rannan säilyminen (kaavaselostus s. 11). Rakennuspaikkalaskennalla (s.13) tarkastellaan loma-asutusyksikköjen määrää, mutta siitä ei löydy indikaatiota siitä, että jäljelle jäävä vapaa rantaviiva olisi yhtenäistä. Lausunto lähetetään: Uudenkaupungin kaupunki Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erikoissuunnittelija, virkistys ja tutkimus, Lasse Nurmi, p ,

14 8, MAANKJ 08:15 MAANK: 230/2017 Sivu 13 LAUSUNTO ORIPÄÄN KUNNALLE DESTIA OY:N ORIPÄÄNKANKAAN POHJAVESIALUEELLE SUUNNITELLUSTA MAA- AINESLUPAHAKEMUKSESTA (M230/ ) Asia Oripään kunta on pyytänyt lausuntoa Destia Oy:n maa-aineslupahakemuksesta, joka sijoittuu Oripäänkankaan pohjavesialueelle. Ottamissuunnitelman mukaan ottotoiminta sijoittuu viidelle eri kiinteistölle ja alueelta on tarkoitus ottaa yhteensä m 3 maa-aineksia viiden vuoden aikana. Ottotoimintaa suunnitellaan alueelle, jolla jo ennestään on useita erillisiä maa-aineslupia useilla eri toimijoilla. Nyt suunniteltu toiminta sijoittuu maakuntakaavaan merkitylle pohjavesialueelle ja osittain maakuntakaavaan merkitylle geologisesti arvokkaalle alueelle. Maa-aineslupavalmistelun aikana on Destia Oy ollut yhteydessä Varsinais-Suomen liittoon ja Varsinais- Suomen ELY-keskukseen ja yhteydenpidon tavoitteena on ollut sovittaa maa-ainesotto alueen geologisiin arvoihin. Aiempien ottolupien aikana on Oripään kunta myöntänyt alueelle ottolupia siten, että ne ovat ulottuneet myös geologisesti arvokkaille alueille ja tämän ottoluvan tarkoituksena on suorittaa ottotoiminta siten, että alue tulee maisemoiduksi suhteessa alueen geologisiin arvoihin. Sijainti Lounaispaikan karttapalvelussa: Valmistelija Ehdotus AK/em Maankäyttöjaosto päättää antaa Oripään kunnalle suunnitellusta maa-aineslupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Ottamisalueen rajaus on tarkentunut toimijan kanssa luvan suunnitteluvaiheessa käytyjen neuvotteluiden kautta sovitun mukaisesti. Neuvotteluissa on huomioitu luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavatyön aikana laadittu geologisesti arvokkaiden alueiden päivitystiedot, jonka mukaisesti alueen arvokkaan alueen rajaus tulee muuttumaan nykyisestä. Muutos geologisesti arvokkaan alueen rajauksessa perustuu alueella tapahtuneeseen ottotoimintaan, joka on peruuttamattomasti tuhonnut alueen geologisia arvoja. Nyt lupahakemuksessa osoitetun ottotoiminnan päätyttyä on alueelta otettavissa olevat maa-ainekset hyödynnetty tehokkaasti arvokkaat luontoarvot huomioiden. Uuden ottoalueen rajaus ja maisemointisuunnitelma huomioiden, ei hakemuksen mukaisen ottotoiminnan voida katsoa merkittävästi haittaavan geologisesti arvokkaan alueen suojeluperusteita. Maankäyttöjaosto haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että nyt käsittelyssä olevalla alueella on useita erillisiä maa-aineslupia ja niihin liittyviä hakemuksia, jonka vuoksi kunnan tulee kiinnittää aiempaa vahvemmin huomiota geologisesti arvokkaiden alueiden suojelun ja maaainesoton yhteensovittamiseen. Maankäyttöjaosto puoltaa maa-ainesluvan myöntämistä hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lausunto lähetetään: Oripään kunta Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erikoissuunnittelija, kiertotalous ja energia, Aleksis Klap, puh , etunimi.sukunimi@varsinaissuomi.fi

15 9, MAANKJ 08:15 MAANK: 6/2018 Sivu 14 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KEHITTÄMISOHJELMASTA (M6/ ) Asia Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmasta. Edistämisohjelmalla halutaan parantaa kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä sekä tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja kansanterveyden parantamista. Lausuntoja pyydetään 31. tammikuuta 2018 mennessä. Ohjelmassa yksilöidään 36 uutta tai jo olemassa olevaa kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimenpidettä. Tarkoitus on lisätä kävelyn ja pyöräilyn määriä pysyvästi. Edistämisohjelmassa kävelyn ja pyöräilyn vuoden 2030 tavoitteeksi asetetaan 30 % matkamäärien kasvu. Tavoite on sama kuin kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Edistämisohjelman keskeisiä keinoja kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi ovat esimerkiksi infrastruktuurin ja maankäytön suunnittelun kehittäminen, rahoituksen kohdentaminen kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä asenteisiin ja liikkumistottumuksiin vaikuttaminen. Lisäksi nähdään tärkeänä taloudellisen ohjauksen ja lainsäädännön kehittäminen, yhteistyö eri toimijoiden välillä, kävelyn ja pyöräilyn vastuutahojen määrittäminen ja pyörämatkailun edistäminen. Käytännössä kävelyä ja pyöräilyä voitaisiin edistää esimerkiksi rakentamalla uusia, laadukkaita kävely- ja pyöräteitä ja parantamalla pyörien pysäköintitiloja joukkoliikenneasemien yhteydessä. Myös sähköpyörien hankintatuki on mukana ehdotettavassa keinovalikoimassa. Edistämisohjelmassa on tehty alustavia arvioita tarvittavasta rahoituksesta. Rahoituksesta on kuitenkin sovittava erikseen tulevissa kehysneuvotteluissa. Edistämisohjelman pohjalta on myös tarkoitus laatia valtioneuvoston periaatepäätös. Edistämisohjelmaa on valmisteltu parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta pohtivan työryhmän linjausten mukaisesti. Ohjelma on myös osa Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Valmistelija Ehdotus MS/em Maankäyttöjaosto päättää antaa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmasta seuraavan lausunnon: Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on ollut keskeinen lähtökohta Varsinais-Suomen alueidenkäytön suunnittelulle ja liikennejärjestelmätyölle. Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelema kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma tukee hyvin nykyistä toimintaa ja luo samalla uusia mahdollisuuksia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi maakunnassa. Esitetyt toimenpiteet ovat kiitettävän monipuoliset ottaen huomioon myös eri hallinnonalojen mahdollisuudet näiden liikkumismuotojen edistämiseen. Erittäin positiivisena asiana nähdään verotuksen uudistaminen kävelyä ja pyöräilyä edistäväksi työmatkaliikenteessä. Jotta edistämisohjelman toimenpiteet lähtisivät hyvin ja monipuolisesti liikkeelle maakunnissa sekä kaupunkiseuduilla, tulisi toimenpiteitä osin vielä konkretisoida. Esimerkiksi, miten huolehditaan, että maakuntauudistuksen myötä liikkumisen ohjauksen rahoitus säilyy ja miten toiminnallisesti yhtenäisten pyöräilyreittien yhtenäinen kunto tulisi varmistaa yli kunta- ja organisaatiorajojen. Kävelyn ja pyöräilyn rahoituksen myöntäminen alueille, joille on laadittu näitä edistävät kehittämisohjelmat, on myönteinen asia, mutta miten huomioidaan, että toimenpiteet kohdistuvat tehokkaasti sinne, missä vaikuttavuus on suurin? Tavoiteltavaa olisi toimenpiteiden mitattavuuden parantaminen niin, että toimenpiteet paikannettaisiin sinne, missä ne lisäävät tehokkaimmin kävelyn ja pyöräilyn määriä. Tärkeää olisi, että itse edistämisohjelman vaikuttavuutta pystyttäisiin mittaamaan tulevaisuudessa etenkin suurimpien kaupunkiseutujen osalta. Samalla mittaristo palvelisi maakuntien, seutujen ja kuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien seurannan kehittämistä, toimenpiteiden priorisointia ja toimenpiteisiin rahoitusavustuksen hakua. Suurimpien kaupunkiseutujen MAL-sopimuksissa on hyvin paljon samoja tavoitteita, joten samaa mittaristoa voitaisiin näin ollen käyttää myös MAL-sopimuksia solmittaessa ja niiden vaikuttavuutta seurattaessa. Sama mittaristo helpottaisi myös valtakunnallista ja kaupunkiseutujen välistä vertailua. Tämänhetkiset mittarit eivät kerro toimenpiteiden vaikuttavuudesta, vaan enemmän niiden toimeenpanosta.

16 9, MAANKJ 08:15 MAANK: 6/2018 Sivu 15 Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi luoda kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteille myös oma HKanalyysimenetelmä, mikä parantaisi toimenpiteiden priorisointia ja ohjaisi investoinnit tehokkaasti sinne, missä niistä eniten on hyötyä. HK-analyysissa tulisi huomioida edistämisohjelmassa monipuolisesti kuvatut asiat, kuten valtakunnalliset energia- ja ilmastotavoitteet, kansanterveys ja pyöräilyn edut esim. työssäjaksamiselle. Lausunto lähetetään: Liikenne- ja viestintäministeriö Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Esittelijä Heikki Saarento toi pöydälle tarkistetun version lausuntoon. Muutettu lausuntoehdotus: Maankäyttöjaosto päättää antaa kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmasta seuraavan lausunnon: Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen on ollut keskeinen lähtökohta Varsinais-Suomen alueidenkäytön suunnittelulle ja liikennejärjestelmätyölle. Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelema kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma tukee hyvin nykyistä toimintaa ja luo samalla uusia mahdollisuuksia kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi maakunnassa. Esitetyt toimenpiteet ovat kiitettävän monipuoliset ottaen huomioon myös eri hallinnonalojen mahdollisuudet näiden liikkumismuotojen edistämiseen. Erittäin positiivisena asiana nähdään verotuksen uudistaminen kävelyä ja pyöräilyä edistäväksi työmatkaliikenteessä. Jotta edistämisohjelman toimenpiteet lähtisivät hyvin ja monipuolisesti liikkeelle maakunnissa sekä kaupunkiseuduilla, tulisi toimenpiteitä osin vielä konkretisoida. Esimerkiksi, miten huolehditaan, että maakuntauudistuksen myötä liikkumisen ohjauksen rahoitus säilyy ja miten toiminnallisesti yhtenäisten pyöräilyreittien yhtenäinen kunto tulisi varmistaa yli kunta- ja organisaatiorajojen. Kävelyn ja pyöräilyn rahoituksen myöntäminen alueille, joille on laadittu näitä edistävät kehittämisohjelmat, on myönteinen asia, mutta miten huomioidaan, että toimenpiteet kohdistuvat tehokkaasti sinne, missä vaikuttavuus on suurin? Tavoiteltavaa olisi toimenpiteiden mitattavuuden parantaminen niin, että toimenpiteet paikannettaisiin sinne, missä ne lisäävät tehokkaimmin kävelyn ja pyöräilyn määriä. Tärkeää olisi, että itse edistämisohjelman vaikuttavuutta pystyttäisiin mittaamaan tulevaisuudessa etenkin suurimpien kaupunkiseutujen osalta. Samalla mittaristo palvelisi maakuntien, seutujen ja kuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmien seurannan kehittämistä, toimenpiteiden priorisointia ja toimenpiteisiin rahoitusavustuksen hakua. Suurimpien kaupunkiseutujen MAL-sopimuksissa on hyvin paljon samoja tavoitteita, joten samaa mittaristoa voitaisiin näin ollen käyttää myös MAL-sopimuksia solmittaessa ja niiden vaikuttavuutta seurattaessa. Sama mittaristo helpottaisi myös valtakunnallista ja kaupunkiseutujen välistä vertailua. Tämänhetkiset mittarit eivät kerro toimenpiteiden vaikuttavuudesta, vaan enemmän niiden toimeenpanosta. Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi luoda kävelyn ja pyöräilyn toimenpiteille myös jonkinlainen vaikuttavuusanalyysimenetelmä, mikä parantaisi toimenpiteiden priorisointia ja ohjaisi investoinnit tehokkaasti sinne, missä niistä eniten on hyötyä. Menetelmässä tulisi huomioida edistämisohjelmassa monipuolisesti kuvatut asiat, kuten valtakunnalliset energia- ja ilmastotavoitteet, kansanterveys ja pyöräilyn edut esim. työssäjaksamiselle. Edistämisohjelmassa esitetty viisivuotinen kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma tulisi toteuttaa kehittämishankkeena niin, ettei sen rahoitusta otettaisi perusväylänpidosta pois. Investointiohjelma tulisi kattaa myös MAL-seudut, koska näillä seuduilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa parhain vaikuttavuus. Hyväksyttiin esittelijän muutosehdotus ja keskustelun jälkeen lisäksi päätettiin antaa suunnittelujohtaja Heikki Saarennolle sekä erikoissuunnittelija Mari Sinnille valta tehdä tarvittavat lisäykset lausuntoon niin, että lausunnossa tulee myös turvallisuusnäkökulma huomioiduksi.

17 9, MAANKJ 08:15 MAANK: 6/2018 Sivu 16 Lisätietoja erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö, Mari Sinn, puh ,

18 10, MAANKJ 08:15 MAANK: 7/2018 Sivu 17 LAUSUNTO TURUN KAUPUNGILLE PYÖRÄILYN KEHITTÄMISOHJELMASTA (M7/ ) Asia Turun kaupunginhallitus on päättänyt asettaa pyöräilyn kehittämisohjelman luonnoksen julkisesti nähtäville mielipiteiden esittämistä varten. Luonnosta koskevat mielipiteet on toimitettava ympäristötoimialalle ennen nähtävilläoloajan päättymistä Turun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kaupunkiympäristötoimialan strategisen sopimuksen 2018, jossa on asetettu tavoitteeksi sekä pyöräilyn että jalankulun määrien kasvavan vuosittain 2 %. Lisäksi kaupunginhallitus on sopimuksessa asettanut tavoitteeksi, että sekä pyöräilijöiden että jalankulkijoiden tyytyväisyys liikenneoloihin nousee Turussa. Pyöräilyn suurimpia esteitä Turussa ovat keskustan pyöräreittien katkokset. Lisäksi liian kapeat ja ruuhkaiset sekä huonokuntoiset pyörätiet eivät houkuttele sujuvaan etenemiseen tottuneita autoilijoita pyöräilyyn. Pyöräilyn kehittämisohjelman tärkein tavoite on tuoda esiin pyöräilyn edistämiseen liittyvät investointitarpeet sekä havainnollistaa pyöräilyn edistämisen laaja-alaista kokonaisuutta. Valmistelija Ehdotus MS/em Maankäyttöjaosto päättää antaa Turun kaupungin pyöräilyn kehittämisohjelmasta seuraavan lausunnon: Pyöräilyn edistäminen on ollut keskeinen lähtökohta Turun seudun liikennejärjestelmätyössä. Turun kaupungin valmistelema pyöräilyn kehittämisohjelma tukee hyvin nykyistä toimintaa ja luo samalla uusia mahdollisuuksia pyöräilyn edistämiseksi seudulla. Esitetyt toimenpiteet ovat kiitettävän monipuoliset ottaen huomioon myös eri hallinnonalojen mahdollisuudet pyöräilyn edistämiseen. Erittäin positiivisena asiana nähdään, jos kaupungin budjetissa osoitetaan suoraan rahoitus pyöräilyn edistämiselle ja jos virkamiesresursseja lisätään nykyistä selkeämmin pyöräilyn kehittämiselle. Pyöräily ulottuu Turun seudulla usein yli kuntarajojen. Turun seudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteena on vahvistaa tätä kehitystä. Turun seudun liikennejärjestelmätyön pyöräilyn kehittämistavoitteet tulisikin näkyä vahvemmin myös Turun kaupungin pyöräilyn kehittämisohjelmassa (mm. pyöräilyn seudulliset laatuväylät ja seudullinen pyöräilyn viitoitussuunnitelma). Kehittämisohjelmaa edistettäessä Turun kaupungin ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön yhteistyön toivotaan olevan sujuvaa ja kuntarajat ylittävää niin, että huomioidaan kulkijoiden matkaketjun toimivuus aloituspisteestä päätepisteeseen asti. Pyöräilyn olosuhteisiin vaikutetaan paljon maankäytön suunnittelun ja toimintojen sijoittelun kautta. Kehittämisohjelmaa olisi hyvä tarkentaa huomioimalla nämä mahdollisuudet; minkälaista ympäristöä tulisi kehittää, jotta pyöräilylle olisi paremmat mahdollisuudet (verkoston huomioiminen, mitoitus, pysäköintipaikat, palvelujen saavutettavuus, tiivis ja täydentyvä rakenne, erilaiset liikkumisvyöhykkeet)? Olisi hyvä myös kuvailla syyt siihen, miksi jo uusien asuinalueiden suunnitteluvaiheessa pitää huomioida alueen yhteydet toisaalta keskustaan ja toisaalta lähipalvelujen äärelle (esim. Linnakaupunki, telakkaranta, jne.). Turun kaupungin pyöräilyn kehittämisohjelmaa olisi tarpeen tarkentaa seuraavilta osin: - Kansallisen energia- ja ilmastostrategian (2016) tavoitteet - MAL-sopimuksen tavoitteet ja sovitut toimenpiteet (Uudenmaantien laatukäytävä sekä muut sovitut liikenteen kehittämishankkeet) - Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus, tuoreet tulokset maaliskuussa Keskusta- ja tiedepuiston visioiden tavoitteet sekä tulevan joukkoliikenneratkaisun vaikutukset - Matkaketjujen toimivuus, huomioiden vahvemmin etenkin pyöräpysäköinnin riittävyys ja turvallisuus, asemanseudut sekä kuntarajat ylittävät seudulliset laatuväylät - Maankäytön suunnittelun ja palvelujen sijoittamisen mahdollisuuden pyöräilyn edistämisessä - Yhteistyö Turun seudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön kanssa mm. pyöräilyn seudullisten laatuväylien kehittämisessä ja ylläpidossa huomioiden myös talvikunnossapito - Liikkumisen ohjaukselle vahvempi rooli pyöräilyn edistämisessä ja resurssien osoittaminen sille

19 10, MAANKJ 08:15 MAANK: 7/2018 Sivu 18 - Turun kaupungin liikenneturvallisuustyön ja -suunnitelman saumaton yhteistyö sekä huomiointi pyöräilyn edistämiseksi perustettavan ohjausryhmän kanssa Lausunto lähetetään: Turun kaupunki, ympäristötoimiala Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Esittelijä Heikki Saarento toi pöydälle tarkistetun version asian esittelytekstiin ja lausuntoon. Esittelytekstiin lisätään viimeiseen kappaleeseen virke: Lausunto on valmisteltu yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa ja käsitelty Turun seudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön työryhmän kokouksessa. Muutettu lausuntoehdotus: Muutetaan lausunnon toinen kappale seuraavanlaiseksi: Pyöräily ulottuu Turun seudulla usein yli kuntarajojen. Turun seudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön tavoitteena on vahvistaa tätä kehitystä. Turun seudun liikennejärjestelmätyön pyöräilyn kehittämistavoitteet tulisikin näkyä vahvemmin myös Turun kaupungin pyöräilyn kehittämisohjelmassa (mm. pyöräilyn seudulliset laatuväylät ja seudullinen pyöräilyn viitoitussuunnitelma). Kehittämisohjelmaa edistettäessä Turun kaupungin ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön sekä siinä mukana olevien sidosryhmien yhteistyön toivotaan olevan sujuvaa ja kuntarajat ylittävää niin, että huomioidaan kulkijoiden matkaketjun toimivuus aloituspisteestä päätepisteeseen asti. Hyväksyttiin esittelijän muutosehdotus. Lisätietoja erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö, Mari Sinn, puh , etunimi.sukunimi@varsinaissuomi.fi

20 11, MAANKJ 08:15 MAANK: 211/2017 Sivu 19 SUUNNITTELUJOHTAJAN LAUSUNTO KUSTAVIN KUNNANHALLITUKSELLE RIIHIMAAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSESTA JA LAAJENNUKSESTA (M 211/ ) Asia Kustavin kunnanhallitus on pyytänyt Varsinais-Suomen liitolta lausuntoa Riihimaan rantaasemakaavan muutoksesta mennessä. Kaava-alue sijaitsee Riihimaan luoteisosassa n. 12 km Kustavin kirkonkylästä pohjoiseen. Kaavan tavoitteena on järjestää kiinteistöjen Muurila ja Kalliorinne maankäyttö uudelleen siten että voimassa olevassa ranta-asemakaavassa osoitetut yhteisrantaiset rakennusoikeudet siirretään toisaalle. Lisätavoitteena on osoittaa kiinteistön Jarinkari rakennuspaikalle kaksi loma-asunnon rakennusoikeutta. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 14,7 hehtaaria ja kaavan laatijan ilmoittamaa rantaviivaa noin 810 metriä. Alueella on voimassa Vakka-Suomen maakuntakaava (YM ), sekä Riihimaan rantaasemakaava (Turun ja Porin lääninhallitus ). Alueella ei ole voimassa yleiskaavaa. Maakuntakaavassa alue on maankäytöltään virkistysaluetta ja se lukeutuu loma-asutuksen mitoituksen osalta vyöhykkeeseen 2, jolle voi toteuttaa maksimissaan 5-7 loma-asutusyksikköä rantaviivakilometriä kohden 40 % vapaarantaosuudella. Lisäksi alue lukeutuu Selkämeren kalastuksen ja kalatalouden strategiseen kehittämisvyöhykkeeseen. Voimassa olevan Riihimaan ranta-asemakaavassa suunnittelualueella on 5 omarantaista loma-asunnon rakennusoikeutta sekä 5 rantaan rajoittumatonta loma-asunnon rakennusoikeutta. Riihimaan ranta-asemakaavaehdotuksen kaavakartat ja uusi kaavamuutosehdotus sekä maakuntakaava Kaava-alueen sijainti Lounaispaikan karttapalvelussa: Maankäyttöjaosto/suunnittelujohtaja on antanut seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto toteaa, että koska alueella ei ole voimassa yleiskaavaa, niin rantaasemakaavaa muutettaessa muutosta ohjaa alueella voimassa oleva maakuntakaava (MRL 32 ). Riihimaan ranta-asemakaavan muutos on maakuntakaavan vastainen, sillä alue on maakuntakaavassa virkistysaluetta. Loma-asutuksen maakuntakaavassa määritelty mitoitus ylitetään, sillä kaavaehdotuksessa alueelle esitetään 8 rantaan rajoittuvaa lomarakennusoikeutta. Kaavan laatijan esittämä rantaviivan pituus oikeuttaisi enimmillään 5,6 rantaan rajoittuvan loma-asunnon rakennusoikeuden kaavoittamisen, olettaen että 40 % vapaan rannan osuus täyttyisi. Maakuntakaavan tavoitteena on myös yhtenäisen vapaan rantaviivan säilyttäminen; kaavaehdotuksen pohjoisosan rantarakennusoikeus on tämän tavoitteen vastainen.

21 11, MAANKJ 08:15 MAANK: 211/2017 Sivu 20 Vaikka uutta suunnittelua tässä tilanteessa ohjaakin maakuntakaava, todettakoon että esitetty uusi rakentaminen kohdentuu pääosin voimassa olevan Riihimaan ranta-asemakaavan lähivirkistysalueelle (VL) sekä uimaranta-alueelle (VV). Varsinais-Suomen liitto ei puolla kaavan hyväksymistä. Valmistelija Ehdotus LN/em Maankäyttöjaosto merkitsee saaneensa tiedon Kustavin kunnanhallitukselle annetusta lausunnosta. Lausunto lähetettiin: Kustavin kunnanhallitus Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erikoissuunnittelija, virkistys ja tutkimus, Lasse Nurmi, puh ,

22 12, MAANKJ 08:15 MAANK: 198/2017 Sivu 21 SUUNNITTELUJOHTAJAN LAUSUNTO VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSELLE POHJAVESIALUEIDEN KARTOITUKSESTA JA LUOKITUKSESTA LAITILAN, PYHÄRANNAN, KAARINAN, PÖYTYÄN, RUSKON, MYNÄMÄEN, MASKUN, PAIMION TURUN JA PARAISTEN ALUEILLA Asia Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa koskien pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta otsikossa mainituilta alueilta mennessä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Laitilan, Pyhärannan, Kaarinan, Pöytyän, Ruskon, Mynämäen, Maskun, Paimion, Turun ja Paraisten alueilla pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) luvun 2 a mukaisesti. Tarkastelun tuloksena Varsinais-Suomen ELY-keskus tekee seuraavat muutokset kaupunkien alueiden pohjavesialueiden luokituksiin: Laitila: Koveron ( ), Tulejärven ( ), Kaivolan ( ), Untamalan ( ), Palttilan ( ), Ropan ( ), Krouvinummen ( ) ja Puntarin ( ) pohjavesialueet luokitellaan 1-luokan pohjavesialueiksi. Nummenharjun ( ) pohjavesialue luokitellaan 2-luokan pohjavesialueeksi. Pyhäranta: Nihtiön ( ) ja Ropan ( ) pohjavesialueet luokitellaan 1-luokan pohjavesialueiksi. Kaarina: Kuoppajärven ( ), Palomäen ( ), Kaarninkon ( ), Hepojoen ( ) ja Kuusiston ( ) pohjavesialueet luokitellaan 2-luokan pohjavesialueiksi. Puutarhantutkimuslaitoksen ( ) pohjavesialue poistetaan. Pöytyä: Laihian ( ) ja Uusikartanon ( ) pohjavesialueet muutetaan 1-luokan pohjavesialueiksi. Takaliston ( ) pohjavesialue muutetaan 2-luokan pohjavesialueeksi. Takomon ( ) ja Vaaralan ( ) pistemäiset pohjavesialueet poistetaan luokituksesta. Lainummen ( ) pohjavesialue muutetaan E-luokan pohjavesialueeksi. Rajauksia muutetaan vähäisessä määrin Laihian ( ), Uusikartanon ( ) ja Takaliston ( ) pohjavesialueiden osalta. Rusko: Lassinvuoren ( ), Kangenmiekan ( ) ja Antintalon ( ) pohjavesialueet muutetaan 1- luokan pohjavesialueiksi ja Munittulan ( ) pohjavesialue muutetaan 2E-luokan pohjavesialueeksi. Mynämäki: Livilän ( ) pohjavesialue poistetaan, Maansillan ( ) pohjavesialue muutetaan 2-luokan pohjavesialueeksi ja Hiivaniityn ( ), Pyhän ( ), Kalelan ( ), Tursunperän ( ) sekä Motellin ( ) pohjavesialueet muutetaan 1-luokan pohjavesialueiksi. Vaikulan ( ) pohjavesialue luokitellaan E-luokan pohjavesialueeksi. Rajauksia muutetaan vähäisessä määrin Maansillan ( ), Hiivaniityn ( ), Kalelan ( ) ja Motellin ( ) pohjavesialueiden osalta. Masku: Livilän ( ) pohjavesialue poistetaan, Linnavuoren ( ) ja Humikkala-Alhon ( ) pohjavesialueet luokitellaan 1-luokan pohjavesialueiksi. Karevansuon ( ) pohjavesialue luokitellaan 1Eluokan alueeksi. Pohjavesialueiden rajauksia muutetaan Humikkala-Alhon ( ) osalta vähäisessä määrin. Paimio: Saari-Nummensuon ( ) ja Nummenpää-Aakoinen ( ) pohjavesialueet muutetaan 1-luokan pohjavesialueiksi. Hepojoen ( ) pohjavesialue muutetaan 2-luokan pohjavesialueeksi. Preitilä- Haanpään ( ) pohjavesialue luokitellaan 1E-luokan pohjavesialueeksi. Rajauksia muutetaan vähäisessä määrin Saari-Nummensuon ( ) ja Preitilä-Haanpään ( ) pohjavesialueiden osalta. Turku:

23 12, MAANKJ 08:15 MAANK: 198/2017 Sivu 22 Antintalon ( ) pohjavesialue muutetaan 1-luokan pohjavesialueeksi. Kaarningon ( ) ja Huhtamäen ( ) pohjavesialueet muutetaan 2-luokan pohjavesialueiksi. Munittulan ( ) ja Lentokentän ( ) pohjavesialueet luokitellaan 2E-luokan pohjavesialueiksi. Parainen: Vikomin ( ), Verkanin ( ), Finbyn ( ), Rosklaxin ( ), Stormalön ( ) ja Houtskarin ( ) pohjavesialueet luokitellaan 1-luokan pohjavesialueiksi. Sandön ( ), Storskogenin ( ), Falletin ( ), Käldingen ( ), Sydmon ( ) ja Hakenkorpin ( ) pohjavesialueet luokitellaan 2-luokan pohjavesialueiksi. Nilsbyn ( ) ja Själön ( ) uudet pistemäiset pohjavesialueet luokitellaan 1-luokan pohjavesialueiksi. Mustfinnin ( ) uusi pohjavesialue luokitellaan E-luokan pohjavesialueeksi. Mossalan ( ), Sellmon ( ) ja Bläsnäsin ( ) pohjavesialueet poistetaan. Osa pohjaveden rajauksista muutetaan vähäisessä määrin. Liitteissä on tarkemmat tiedot muutosten perusteista sekä pohjavesialuekartat. Maankäyttöjaosto/suunnittelujohtaja on antanut seuraavan lausunnon: Varsinais-Suomen liitto pitää erittäin hyvänä asiana, että pohjavesialueiden rajaukset tutkitaan, mahdollisesti rajataan uudelleen ja luokituksia tarvittaessa muutetaan. Varsinais-Suomen aluemuotoiset pohjavesialueet on merkitty maakuntakaavoituksen yhteydessä ohjaamaan muuta maankäyttöä, otettavaksi huomioon kuntien yleis- ja asemakaavoituksessa ja maa-ainesluvituksessa. Käynnissä olevassa luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavassa tullaan tarkistamaan pohjavesialueille tehdyt rajaukset sekä luokitusmuutokset ajantasaisen tilanteen mukaisesti. Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen aineisto tullaan laittamaan nähtäville alkuvuonna Valmistelija Ehdotus TJ/em Maankäyttöjaosto merkitsee saaneensa tiedon Varsinais-Suomen ELY-keskukselle annetusta lausunnosta. Lausunto lähetettiin: Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erikoissuunnittelija, ympäristö ja merialuesuunnittelu, Timo Juvonen, puh ,

24 13, MAANKJ 08:15 Sivu 23 LAUSUNTOPYYNNÖT, JOTKA EIVÄT ANNA AIHETTA VARSINAIS-SUOMEN LIITON LAUSUNNON ANTAMISEEN Asia Ehdotus Valmistelija 1. Liikenne- ja viestintäministeriö: Luonnos laiksi Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi (M240/ ) 2. Pyhärannan kunta: Ihoden asemakaavan muutos ja laajennus, kaavaehdotus (M5/ ) 3. Paimion kaupunki: Paimion Ekopuutarhakylän asemakaavaluonnos (M222/ ) 4. Paimion kaupunki: Sementtivalimon asemakaavaluonnos (M228/ ) 5. Paraisten kaupunki: Jermon Långholmenin 1:11 ranta-asemakaava (M223/ ) 6. Ruskon kunta: Ketunluolan kaavaehdotus (M235/ ) 7. Salon kaupunki: T:mi Vaanelan Puutarhan ympäristölupatarveharkinta (M232/ ) 8. Taivassalon kunta: Kulon ranta-asemakaavan muutos (M208/ ) 9. Taivassalon kunta: Punttinen-Leikluoto ranta-asemakaavanmuutos (M220/ ) 10. Uudenkaupungin kaupunki: Salmen puutarhamaisen pientaloalueen asemakaava (M192/ ) 11. Uudenkaupungin kaupunki: Rantakadun ja Laivanrakentajantien liittymän asemakaavanmuutosluonnos (M209/ ) 12. Uudenkaupungin kaupunki: Asemakaavan muuttaminen Prykin kiinteistön kohdalla (M210/ ) 13. Uudenkaupungin kaupunki: Jermon Långholmenin 1:11 ranta-asemakaava (M233/ ) 14. Uudenkaupungin kaupunki: Matalan ranta-asemakaava ja Sundholman ja Varesmaan rantaasemakaavanmuutos (M233/ ) 15. Uudenkaupungin kaupunki: Pamprinniemen ranta-asemakaava (M226/ ) 16. Uudenkaupungin kaupunki: Iso-Pirkholman ranta-asemakaavanmuutos 3 (M231/ ) 17. Varsinais-Suomen ELY-keskus: YVA-menettelyn soveltamistarpeen harkinta Finnsementti Oy:n kierrätyspolttoainehankkeessa (M224/ ) 18. Varsinais-Suomen ELY-keskus: Maantie Lillholmenin uuden sillan yleissuunnitelma Paraisilla (M221/ ) Maankäyttöjaosto päättää, että ao. tahoille ilmoitetaan, että liitto ei anna em. asioista lausuntoa, koska liitolla ei ole niistä huomautettavaa eivätkä ne ole ristiriidassa Varsinais-Suomen maakuntakaavoituksen tai muun suunnittelun kanssa. HS/KÄ/LN/TJ/AK/MS/em Tieto lähetetään: 1. kirjaamo@lvm.fi; 2. kunta@pyharanta.fi, kaavalausunnot@paimio.fi, 5. rakennusymparistolautakunta@parainen.fi, 6. Ruskon kunnanhallitus, 7. kirjaamo@salo.fi, kirjaamo@taivassalo.fi, kirjaamo@uusikaupunki.fi/annakaarina.lamminpaa@uusikaupunki.fi, kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Tiedoksi: Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. suunnittelujohtaja Heikki Saarento, puh , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

25 14, MAANKJ 08:15 Sivu 24 MAHDOLLISET MUUT ASIAT Muita asioita ei ollut.

26 15, MAANKJ 08:15 Sivu 25 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo