Kankaanpään tori kesällä 2005

Transkriptio

1

2 1 Kankaanpään tori kesällä 2005 Pikainenkin silmäys asemakaavoituksen historiaan osoittaa, että asemakaavallinen suunnittelukin on aikansa lapsi. Laadittu suunnitelma pystyy joksikin aikaa tarkoituksenmukaisesti palvelemaan yhdyskuntansa kehitystä, mutta ennen pitkää se kaipaa edelleen kehittämistä ja uusimista sopeutuakseen muuttuneisiin olosuhteisiin. Vanhaa on purettava ja uutta luotava tilalle, ja niin muuttaa asemakaavakin muotoaan aikakaudesta toiseen samalla muovaillen ja uudelleen sulattaen suunnitteluunsa vaikuttavia periaatteita. On niin ollen luonnotonta puhua lopullisesta asemakaavasta. Päinvastoin asemakaava ei tule koskaan täysin valmiiksi, vaan asemakaavoitustyön tulisi olla vakituisesti jatkuvaa. Otto-Iivari Meurman v teoksessa Asemakaavaoppi

3 2 KAAVOITUSKATSAUS 2006 JA KAAVOITUSOHJELMA SISÄLTÖ: sivu Esipuhe 3 Maakuntakaavoitus 4 Yleiskaavoitus 5 Asemakaavoitus 6 *Hyväksymiskäsittelyssä 6 *Vireillä *Tulossa Ranta-asemakaavat 14 Muut maankäyttöön liittyvät hankkeet 15 Arvio tonttitarjonnan riittävyydestä 16 Ympäristölautakunta ja yhteystiedot 17 LIITTEET: Kartta 1 Yleiskaava- ja ranta-asemakaavahankkeet Kartta 2 Asemakaavahankkeet Kaavojen käsittelyvaiheet

4 KAAVOITUSKATSAUS 2006 JA KAAVOITUSOHJELMA Kaavoituskatsaus kertoo Kankaanpään kaupungissa vireillä olevista kaava-asioista ja kaupunkisuunnittelun muista ajankohtaisista asioista. Kaavoitusohjelma ennakoi tulevien vuosien hankkeita. Kankaanpään kaupunki laatii vuosittaisen, lakisääteisen kaavoituskatsauksen ja tulevien vuosien kaavoitusohjelman syksyisin yhtenä asiakirjana liittyen talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun. Vuonna 2005 hyväksytty kaupungin strategia vaikuttaa ohjelman sisältöön. Siinä on asetettu mm seuraavanlaisia päämääriä kaupungin vetovoimaisuuden lisäämiseksi: toriuudistuksen toteuttaminen, monipuolinen, vaihtoehtoinen tonttitarjonta ja näkyvät kehittämishankkeet. Kaupungin maapoliittista ohjelmaa on laadittu rinnan kaavoitusohjelman kanssa. Molempia käsiteltiin kaupunginvaltuustolle, -hallitukselle ja ao. lautakunnille järjestetyssä kaupunkisuunnitteluillassa Tilaisuudessa saatu palaute on vaikuttanut kaavoitusohjelman laadintaan. Ohjelma on kuitenkin ohjeellinen ja sen priorisointia tarkistetaan tarpeen mukaan. Ohjelman toteutumiseen vaikuttavat luonnollisesti myös suunnittelutoimelle myönnettävät resurssit. Maankäytön suunnittelussa pyritään avoimuuteen. Hankkeista tiedotetaan jo niiden käynnistyessä ja osallisille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun sen eri vaiheissa. Tietoa näistä mahdollisuuksista saa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS), joka laaditaan jokaisesta kaavasta suunnittelua aloitettaessa. Kankaanpäässä maankäytön suunnittelua hoitaa hallintokeskuksessa maankäytön vastuualueen suunnittelutoimisto, jossa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämänä kaavoittajana toimii kaupunginarkkitehti Maija Anttila. Suunnittelutiimiin kuuluvat kaavoitusteknikko Mikko Hietapakka ja suunnitteluavustaja Marjo Lahtinen. Kaikissa kaupunkisuunnittelua koskevissa asioissa voi kääntyä suunnittelutoimiston puoleen. Yhteystiedot löytyvät raportin lopusta. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan paikallislehden välityksellä sekä asettamalla asiakirjat julkisesti nähtäville. Kaavoituskatsaus on luettavissa myös internetistä kaupungin kotisivuilta Sivuille pyritään resurssien mukaan saamaan myös tarkempaa tietoa voimassa olevista ja tekeillä olevista suunnitelmista. Kankaanpäässä MAANKÄYTTÖOSASTO / SUUNNITTELUTOIMISTO Maija Anttila, kaupunginarkkitehti

5 MAAKUNTAKAAVOITUS 4 Satakuntaliiton liittovaltuuston hyväksymä Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä ja se on saanut lainvoiman (KHO). Seutukaava on ohjeena viranomaistoiminnalle ja laadittaessa kuntien alempiasteisia kaavoja. Seutukaavan kartta on myös numeeristettu. Kartta-aineistoon voi tutustua Satakuntaliiton kotisivuilla osoitteessa Ote Satakunnan seutukaavasta Kankaanpään keskustan ja Niinisalon kohdalta Satakunnan maakuntakaavan laadinta käynnistyi helmikuussa Maakuntakaava toimii valtakunnallisten, ylimaakunnallisten, maakunnallisten, seudullisten ja ylikunnallisten alueidenkäyttökysymysten yhteen sovittajana. Se tulee olemaan ohjeena kuntakaavoitukselle ja viranomaisten muulle alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Kuntien paikalliset alueidenkäyttökysymykset käsitellään kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Satakunnan maakuntakaavan suunnitteluvaiheet ja aikataulu: I) Aloitusvaihe: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2003 II) Laatimisvaihe a) Tavoiteraportti 2004 b) Valmisteluvaiheen erillisselvitykset mm: - turve, maa-ainesten otto - kulttuuriympäristö - asuminen - viher- ja virkistysverkko - liikenneverkko - kylät - keskusverkko c) Laatimisvaiheen aineisto ja luonnos nähtäville vuonna 2007 III) Ehdotusvaihe: Maakuntakaavaehdotus virallisesti nähtäville IV) Hyväksymisvaihe: Maakuntakaavaehdotus maakuntavaltuustoon V) Vahvistamisvaihe: Maakuntakaava ympäristöministeriön vahvistettavaksi VI) Seuranta Kankaanpään kaupunki on antanut lausuntonsa maakuntakaavan tavoitteiden valmisteluun , maakuntakaavan tavoiteraporttiin sekä kommentoinut em. laatimisvaiheen erillisselvityksiä. Muita keskeisiä maakunnan suunnitteluun kuuluvia asiakirjoja ovat Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030, jossa osoitetaan maakunnan tavoiteltu pitkän tähtäimen kehitys sekä Satakunnan maakuntaohjelma ja sen vuosittain laadittava toteuttamissuunnitelma. Maakuntaohjelma on luonnosvaiheessa. Lisätietoja maakuntakaavan laadintaprosessista ja muista maakunnan suunnitteluun kuuluvista asiakirjoista löytyy Satakuntaliiton kotisivuilta

6 YLEISKAAVOITUS (KARTTA 1) 5 Yleiskaava määrittelee yleispiirteisesti kaupungin alueidenkäytön mm. asumisen, liikenteen ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia joko koko kaupungin alueelle tai rajatulle alueelle, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kankaanpään kaupungissa on osayleiskaavoja yhteensä hehtaarin alueella seuraavasti: Taajamien (Keskusta ja Niinisalo) osayleiskaava 1992 (oikeusvaikutukseton) Majajärven osayleiskaava 1990 (oikeusvaikutukseton) Venesjärven osayleiskaava, vahvistettu 1996 Vihteljärven - Niemenkylän osayleiskaava, vahvistettu 1999 Karvianjokilaakson osayleiskaava, lainvoimaiseksi 2006 Kankaanpään keskustaajaman ja Niinisalon osayleiskaava on vuodelta 1992 ja se on oikeusvaikutukseton. Yleiskaava on kokonaisrakenteeltaan edelleen toimiva maankäytön tarkemman suunnittelun ohjausväline. Monilta osin se on kuitenkin vanhentunut ja perustuu puutteellisiin selvityksiin, mikä puolestaan hidastaa asemakaavoitusta. Rantojen suunnittelutilanne on Kankaanpäässä melko hyvä, kun Venesjärven, Vihteljärven ja Karvianjokilaakson alueilla on kaupungin laatimat oikeusvaikutteiset yleiskaavat. Ranta-asemakaavoja on näiden lisäksi eri järvillä. Y1 Keskustaajaman osayleiskaava Kankaanpään keskustan osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Musta rajaus viereisellä kartalla näyttää asemakaavoitetun alueen. Osayleiskaava tulisi päivittää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusten mukaiseksi ja vastaamaan kaupungin tulevia kehitystarpeita. Asiaan on kiinnitetty huomiota myös Lounais- Suomen ympäristökeskuksen taholta vuotuisissa kehittämiskeskusteluissa. Talousarvion raami vuodelle 2007 ei mahdollista yleiskaavatyön käynnistämistä. Suunnittelutoimisto on esittänyt taloussuunnitelmaan vuodesta 2008 lähtien resurssien lisäystä mm tähän tarkoitukseen. Y2 Eteläinen järvialue Ranta-alueille rakentaminen ei ole sallittua ilman oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai ranta-asemakaavaa. Myös poikkeuslupien saanti on vaikeaa suunnittelemattomille ranta-alueille. Tarkoituksenmukaisen yleiskaavakokonaisuuden muodostaisi tulevaisuudessa ns. Eteläinen järvialue eli Hapuan- ja Äpätinjärvi, Kivijärvet, Madesjärvet ja Verttuunjärvi.

7 ASEMAKAAVOITUS (KARTTA 2) 6 Asemakaavassa alueiden käyttö ja rakentamistapa määritellään yksityiskohtaisesti: rakennusoikeus, rakennusten korkeus ja rakennusten sijainti tontilla. Asemakaava tai asemakaavan muutos laaditaan joko kaupungin tai maanomistajien aloitteesta. Kaavat laatii yleensä maankäyttöosaston suunnittelutoimisto. Kankaanpään kaupungissa on vahvistettua asemakaavaa yhteensä 870,18 ha (rasteroitu alue kartalla 2). Pinta-alaa ovat vuoden sisällä kasvattaneet Käpylän kaupunginosan rivitalokaava (Vuorinen) ja Kaivolan uuden asuinalueen asemakaava, joka myös sisältyy em. lukuun. Muut valmistuneet kaavat ovat olleet kaavamuutoksia kuten esim. lämpövoimalaitoksen kaavamuutos. Vanhaa, maalaiskunnan aikaista rakennuskaavaa (nyk. myös asemakaava) on jäljellä vielä 75,27 ha. Asemakaavoituskohteita on hyväksymiskäsittelyssä (tilanne ) seuraavasti: (Kaavoituskatsaus, kartta 2) H1 Kaivolan pientaloalue - Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan ja kaupunginhallitus päätti sen täytäntöönpanosta valituksista huolimatta - Turun hallinto-oikeus on hylännyt kaavasta tehdyn valituksen Päätöksestä voi valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. H2 Ydinkeskusta/ Ruokorinteen alue Ruokorinteen alueeksi kutsutaan ydinkeskustan osa-aluetta, jota rajaavat Keskuskatu, Tapalankatu, Laviantie ja Vilhonrinne. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen Päätöksestä ei valitettu, joten tämän kaavoituskatsauksen valmistelun kuluessa kaava on saanut lainvoiman H3 Keskuskadun varsi Asemakaavan muuttaminen Keskuskadun varrella lukiosta pohjoiseen käynnistettiin maanomistajien aloitteesta vuonna Kaavan laatijana on toiminut aluearkkitehti Ilmari Mattila. - Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä ja sitä vastaan on jätetty yksi muistutus. Kaava on Satakunnan Museon lausunnolla. - Vastineet muistutukseen ja lausuntoon valmistellaan todennäköisesti ympäristölautakuntaan , minkä jälkeen kaavamuutos viedään kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksymiskäsittelyyn.

8 7 Keskuskadun asemakaavan muutoksen tavoitteena on säilyttää oleva rakennuskanta ja toteuttaa mahdollinen uudisrakentaminen pienimuotoisempana. H4 Koivikkotie Asemakaavan laadinta tuli vireille kaavoitusohjelman ulkopuolisena tehtävänä maanomistajan, Honkatrading Oy:n anomuksesta. Tavoitteena on jatkaa Koivikkotien 2-kerroksisten luhtitalojen rivistöä yhdellä kohteella. Ympäristölautakunta käsitteli OAS:n ja kaavaluonnoksen Kaavaehdotus hyväksyttiin ympäristölautakunnassa ja kaupunginhallituksessa nähtäville asetettavaksi -Nähtävillä (MRL 65 ) -Ei muistutuksia -Maankäyttösopimuksen hyväksymisen jälkeen etenemässä kh:n ja valtuuston hyväksyttäväksi. H5 Justeerin Kotikioski Justeerinpuiston asemakaavan muutos tuli vireille yksityisestä aloitteesta. Tavoitteena on merkitä kaupungin vuokra-alueella toimivan Justeerin Kotikioskin alue asemakaavassa liiketontiksi, mikä mahdollistaa liiketoiminnan säilymisen ja kehittymisen alueella. -Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin ympäristölautakunnassa ja kaupunginhallituksessa nähtäville asetettavaksi -Nähtävillä (MRL 65 ) -Ei muistutuksia -Asemakaavan muutos saatetaan kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi

9 Asemakaavoituskohteita on vireillä vv seuraavasti: (Kaavoituskatsaus, kartta 2) 8 1. Ydinkeskusta/ torin ympäristö Kaupunginhallitus teki päätöksen torin ympäristön asemakaavan muuttamisesta vuonna 1995, jolloin käynnistyi myös ydinkeskustan monialainen kehittämisprojekti Katseet Kankaanpäähän. Vaihtoehtoisia asemakaavaluonnoksia käsiteltiin vuonna Kaavatyön eteneminen jäi odottamaan mm. Leppäsen korttelin ratkaisuja, mitä varten on tehty useita selvityksiä vuosien mittaan. Asemakaava todettiin edelleen vanhentuneeksi, joten alueella on voimassa rakennuskielto saakka. - Torin ja sitä ympäröivien katualueiden yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja siihen pohjautuva toteutus on etenemässä vaiheittain. Vuonna 2006 on toteutettu Keskuskadun ja Taidekehän uudistamista. Asemakaavan muutoksen laadinnan vaiheet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ympäristölautakunnassa Asemakaavan muutosluonnos (vrt. kuva alla) ympäristölautakunnassa Laatimisvaiheen kuuleminen: esittely- ja keskustelutilaisuus , luonnos nähtävillä , neuvottelu Torikadun kiinteistönomistajien kanssa Lausunnot luonnoksesta: tekninen lautakunta, sosiaalilautakunta, KKKY ympäristöterveydenhuolto, kulttuuriasiainlautakunta, Satakunnan Museo - Kaavatyön vaihe ja saatu palaute esiteltiin kaupunginhallitukselle Laatimisvaiheen palaute käsiteltiin ympäristölautakunnassa Leppäsen korttelin selvitystyötä on jatkettu kaavatyön rinnalla syksyllä Asemakaavan muutosehdotus pyritään saamaan hyväksymiskäsittelyyn syksyn 2006 kuluessa. 2. Niinisalon varuskunnan asuinalue Kruunuasunnot Oy:n aloitteesta on kaupunginhallitus päättänyt käynnistää alueen asemakaavoituksen. Kaupunki vastaa kaavoitusprosessista ja kaavan laatijana toimii Kruunuasunnot Oy:n palkkaamana Arkk.tsto Kujala & Myllymäki Tampereelta. Alue kuuluu museoviraston viimeisimmän selvityksen perusteella valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin yhdessä viereisen Niinisalon varuskunta-alueen kanssa. - Ympäristölautakunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman , aloituskokous järjestettiin ja viranomaisneuvottelu

10 9 - Ympäristölautakunta käsitteli vaihtoehtoisia asemakaavaluonnoksia , luonnosten esittely järjestettiin ja nähtävillä pito asti. - Luonnoksista saatuja lausuntoja käsiteltiin viranomaisneuvottelussa ja luonto-, melu- ym. selvitysten valmistuttua vielä Ympäristölautakunta valitsi jatkotyön pohjaksi ns. 0-vaihtoehdon, jonka mukaan alueelle ei osoiteta lisärakentamista uusia asuntoja varten. Talousrakennusten ja korjausrakentamisen pitää perustua tyyppipiirustuksiin. - Asemakaavaehdotus pyritään saamaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2006 puolella. Kaavakäsittelyn yhteydessä pyydetään vielä viralliset lausunnot viranomaisilta ja sidosryhmiltä sekä valmistellaan maankäyttösopimus kaupungin ja Kruunuasunnot Oy:n kesken. Niinisalon varuskunnan asuinalueella on kolme eri vuosikymmeninä rakennettua tyyppitaloaluetta: Rantakylä 1930-luvulta (kuva yllä), Susitalot 1940-luvulta ja ja Selvaagit luvulta. 3. Niinisalon osa-alue (Esan levykaluste) Kaavahanke tuli vireille kaavoitusohjelman ulkopuolisena hankkeena alueella toimivan Esan Levykaluste Oy:n laajennustarpeen vuoksi. Kaavanlaatijana toimii AirIx Ympäristö Oy. Suunnittelualue käsittää Niinisalonkadun, Taulunojantien, Kievarinkadun ja Lampisenkadun välisen alueen. - - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ympäristölautakunnassa OAS ja alustavat vaihtoehtoiset luonnokset esiteltiin osallisille Saadun palautteen pohjalta on kaavaluonnosta työstetty eteenpäin ja luonnosvaihe viedään lautakuntaan ja laatimisvaiheen kuulemiseen vuoden 2006 puolella. - Kaavaehdotus valmistuu vuonna Asemakadun varsi (Pipero Oy) Kiinteistö- ja Rakennuspalvelu Pipero Oy on anonut kaupungilta lisäaluetta omistamaansa liiketonttiin Asemakadun varrella sekä hankkeen edellyttämää asemakaavan muutosta. Ympäristölautakunta käsitteli asiaa

11 10 Saatuaan KAAKK/ Pohjois-Satakunnan koulutuskuntayhtymän lausunnon on ympäristölautakunta suhtautunut hankkeeseen myönteisesti ja päättänyt sisällyttää sen kaavoitusohjelmaan. Kaavoitus käynnistetään ns. hankekaavoituksena yhteistyössä hakijan suunnittelijan kanssa, kun alustava maankäyttösopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa. Asemakaavan muutos koskee Asemakadun varren kahta tonttia Risteenkadun ja Toimenkujan välissä. Tontit yhdistämällä saadaan muodostetuksi hankkeen edellyttämä riittävän suuri liiketontti. KAAKK:n taholta on ilmoitettu, ettei lisätilan tarvetta ole, joten Y-tontin muutos liikekäyttöön on mahdollinen. 5. Käpylä, Keskuskadun itäpuoli Keskuskadun varteen laadittiin vireillä olleiden hankkeiden vuoksi (Autoluojus Ky ja Helluntaiseurakunta) asemakaavaluonnos ja kuuleminen toteutettiin syksyllä Mm. alueella havaitun liito-oravakannan johdosta kaavoitustyötä ei päästy jatkamaan. - Alueen kaavoitus toisi vaihtoehtoista tonttitarjontaa keskustan ytimestä. - Luontoselvitys on uusittu vuonna 2006 ja kaavatyötä on tarkoitus jatkaa resurssien puitteissa vuonna Luonnonsuojelun ja keskusta-alueen kaavoituksen yhteen sovittaminen on haasteellinen tehtävä. 6. Ihanamäenkatu (Jaakkola) Ympäristölautakunta on päättänyt sisällyttää kaavoitusohjelmaan Ihanamäenkadun varrella olevan tontin asemakaavan muuttamisen. Muutoksella mahdollistetaan kuvassa olevan konehallin korvaaminen asuinympäristöön paremmin soveltuvalla rivitalolla. 7. Golfkenttä Kankaanpään Golfseura ry:n aloitteesta on suunnittelu golfkenttää liikuntakeskuksen maastoon. Ensi vaiheessa on tavoitteena 9-reikäinen golfkenttä. Alueen yleinen virkistyskäyttö, mm reitistöt turvataan suunnittelussa. - Kaavoitusprosessi käynnistyi aloituskokouksella OAS:n nähtävänä oloaikana hankkeesta jätettiin kaksi huomautusta.

12 11 - Suomen Golfliiton edustajat tekivät katselmuksen kohteeseen syksyllä 2004 ja antoivat raportissaan suosituksia jatkotyöhön, minkä pohjalta suunnittelua jatkettiin selvittelemällä eri vaihtoehtoja. - Asemakaavaluonnos valmistui ja käsiteltiin ympäristölautakunnassa Laatimisvaiheen kuuleminen toteutettiin järjestämällä esittelytilaisuus ja pitämällä asiakirjat nähtävillä , lausuntoja pyydettiin mm kouluja liikuntatoimelta ja viranomaisneuvottelu järjestettiin Suunnittelu jatkuu mm Golfliiton ohjeiden mukaisesti ja asemakaava laaditaan hyväksymiskäsittelyyn, kun eri osapuolia tyydyttävä ratkaisu on löytynyt. Golfkentän sijoittaminen liikuntakeskukseen toteuttaisi hyvin Kankaanpäässä omaksuttua toimintojen keskittämisen ja sitä kautta vetovoiman kasvattamisen periaatetta. Kansanpuistoalueen käyttö yleiseen virkistystoimintaan tulee turvata alueen suunnittelussa. Kentälle on osoitettavissa riittävä laajenemisalue 18 -reikäiseksi. 8. Pitkämäen asuinalue Jämintien varteen sijoittuvan Pitkämäen uuden asuntoalueen kaavarunko on vuodelta 1992 ja ensimmäisen osa-alueen asemakaavaehdotus vuodelta Asemakaavan käsittely kuitenkin keskeytettiin ja alueen käyttöönottoa päätettiin siirtää, kun pientalorakentamiselle avautui uusia mahdollisuuksia lähempänä keskustaa. Alueen kaavoitusta jatketaan tonttien kysynnän edellyttämässä aikataulussa, todennäköisesti vuonna Alue on valtaosaltaan kaupungin omistuksessa. Alueen käyttöönotto tulee tarjoamaan uusia vaihtoehtoja pientalorakentajille. 9. Järventaustan osa-alue Järventaustan Sevionrannan alueen jatkeena oleva pientaloalue kuului lievealueselvityksen kohdealueisiin (vrt. s. ). Alue on esillä olleista kohteista helpoiten liitettävissä jätevesiverkon piiriin. Alueelle tulisi laatia asemakaava, mikä mahdollistaisi myös täydennysrakentamisen.

13 10. Rauhankadun varsi 12 Entisten rakennuskaava-alueiden asemakaavoittaminen olisi tärkeää mm täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Rauhankadun varren kaavoitusta on myös kiirehditty (Kamberg) ja ympäristölautakunta on päättänyt ottaa asian esiin kaavoitusohjelman laadinnassa. Rauhankadun pohjoispäässä on myös asemakaavan muutostarvetta. Hanketta viedään eteenpäin kaavoitusyksikön resurssien mukaan. 11. Pansian teollisuusalue Maankäytön suunnittelu Pansian teollisuusalueella on ollut vireillä vuosia liittyen alueen teollistamishankkeisiin sekä tasaus- ja tiesuunnitelmiin. Teknisen keskuksen ja kaavoitusyksikön yhteistyönä on laadittu sora-alueiden tasaussuunnitelma ja alueen mittavia tiehankkeita on jo toteutettu tielaitoksen (Pansiantie) ja kaupungin (Kenttäkadun jatke) toimesta. - Alustava asemakaavaluonnos on vuodelta Kaavatyö etenee osissa tarpeen mukaan: Uuden Ewonankadun ympäristön kaavoittaminen toisi 2-3 uutta teollisuustonttia. Knauf-Kipso Oy:n hankkimien lisäalueiden liittäminen yhtiön teollisuustonttiin sekä tulevat laajennustarpeet edellyttävät jossakin vaiheessa asemakaavan muutosta ja laajennusta. Osa Pansian alueesta oli Kankaanpään kohdealueena Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskuksen hankkeessa Vetovoimaiset teollisuusalueet Pohjois- Satakunnassa, jolla pyritään teollisuusalueiden ilmeen kohentamiseen, informaation parantamiseen jne. Hankkeessa on siirrytty toteutusvaiheeseen. Asemakaavoituskohteita on tulossa vv seuraavasti: (Kaavoitusohjelma, kartta 2) Monet seuraavista kohteista ovat olleet kaavoitusohjelmassa jo pitkään. Suunnittelun tarve on selkeästi olemassa, mutta kiireellisempien kohteiden mennessä edelle, nämä ovat siirtyneet. Toisaalta kyseisille alueille kohdistuvien hankkeiden ajankohtaistuessa mikä tahansa näistä kohteista voi nousta ohjelman kärkeen. Ympäristölautakunta päivittää kaavoitusohjelmaa tarpeen mukaan. 12. Koskenojan teollisuusalue Kaupunki omistaa Koskenojan teollisuusalueen osayleiskaavan mukaisen laajennusalueen rautatiehen ja Jämintiehen saakka. Alue kaavoitetaan yritystonttien kysynnän edellyttämässä aikataulussa. Alueen kokoojakatuyhteys palvelisi myös suunnitteilla oleva metallikylää sekä Lorvikylän teollisuusaluetta. Em. hanke saattaa edellyttää myös alueen keskellä olevan yksityisen alueen kaavoittamista. 13. Niinisalo, Pikku Parkanon alue Niinisalon kylätoimikunta on toivonut asemakaavan laatimista Niinisalon kylän ns Pikku Parkanon alueelle. Alue on Valkiajärven rannalla ja rajoittuu varuskunta-

14 13 alueeseen, rautatiehen ja Taulunojantiehen. Alue on lähes täyteen rakennettu, mutta kaavan laatiminen on tarpeen rannan käyttömahdollisuuksien, kulkuyhteyksien yms ratkaisemiseksi. 14. Jyränkylä Alueen kaavoittaminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupungin jätevesiverkko päätetään johtaa ko. alueelle. 15. Jämintie (Kärki) Marko Kärki on anonut omistamansa teollisuusalueen asemakaavan muuttamista rivitaloalueeksi. Asia on ollut esillä ympäristölautakunnassa Hanke edellyttää yleiskaavallista tarkastelua. 16. Vanha hautausmaa Seurakunnan aloitteesta ympäristölautakunta päätti ottaa jo pitkään keskusteluissa ollut vanhan hautausmaan asemakaavan muutostyö laadittavaksi. Kaava-alue käsittää Laviantien ja Keskuskadun välisen alueen Toivontien ja Kappelinpuiston välissä. Muutos turvaa Kappelinpuiston säilymisen nykyisen levyisenä ja toisaalta hautausmaan huoltopihan järjestelyt. Hankkeen yhteydessä asemakaavoitetaan vanhaa rakennuskaava-aluetta Toivontielle asti. Mm Käpymonttu kuuluu suunnittelualueeseen. Asemakaavan aloituskokous järjestettiin ja OAS käsiteltiin ympäristölautakunnassa Käpylä, ent. meijerin alue Kankaanpään entisen osuusmeijerin alueen uusi omistaja on korjannut rakennuksia uuteen käyttöön. Alue on vanhan rakennuskaavan mukaista teollisuusaluetta. Alueelle ja sitä ympäröivään suurkortteliin (Rautatienkadulta entiselle rautatieasemalle asti) on tarpeen laatia asemakaava. Hanketta viedään eteenpäin tarpeen mukaan yhteistyössä kiinteistönomistajan kanssa meijerialueen ja olevan rakennuskannan tulevan käyttötarkoituksen täsmennyttyä. 18. Käpylä, Kruunuhaan alue Alue on kaupunkirakenteessa keskeistä, yksityisessä omistuksessa olevaa entistä rakennuskaava-aluetta, jota on jonkin verran rakennettu poikkeusluvin. Asemakaavoittamisen edellytykset tulisi selvittää täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Alueen kaavarunkosuunnittelua on tehty viimeksi 1980 luvulla. 19. Myllymäki, Halmeenkadun jatke Halmeen teollisuusalueen toteuttamisen yhteydessä saatiin valtatieltä 23 osayleiskaavan mukainen uusi liittymä teollisuusalueelle. Halmeenkadun jatkaminen Saarivirrankadulle, tosin vuoden 1992 hyväksytystä yleiskaavasta poiketen, ja kadun jatketta ympäröivien alueiden asemakaavoittaminen olisi kaupunkirakennetta eheyttävä kaavoituskohde. 20. Narvi Alueen kaavoittaminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupungin jätevesiverkko päätetään johtaa ko. alueelle. 21. Lohikko Alueen kaavoittaminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupungin jätevesiverkko päätetään johtaa ko. alueelle.

15 Entinen rakennuskaava-alue 14 Kaavoitusohjelman kohteet 5, 10, 16, 17 ja 18 sisältävät maalaiskunnan aikana vahvistunutta rakennuskaavaa. Näiden lisäksi ko. aluetta on Ruokojärven rannassa ja Koskenojan alueella. Alue on ollut rakennuskiellossa kuntamuodon muutoksesta 1967 lähtien. Kielto umpeutui eikä sitä voi MRL :n mukaan enää uusia entisiin päätöksiin nojaten. Kaava on siis tullut voimaan asemakaavana, vaikka se on suurimmalta osaltaan täysin vanhentunut. Ensisijainen lääke asiaan on asemakaavojen kiirehtiminen, mutta milloin tämä ei ole mahdollista, tulee harkita joko kaavan kumoamista tai selvittää uuden rakennuskiellon tarpeellisuus. Alueet kuuluvat joka tapauksessa suunnittelutarvealueeseen. Ohjelmakauden ulkopuolelle jäävät kohteet (mustalla rajatut alueet kartalla 2) Ohjelmakauden ulkopuolelle jää vielä useita kohteita, joiden kaavoitus selkiinnyttäisi alueen kiinteistöteknistä tilannetta ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia, mutta joiden sisällyttäminen ohjelmaan ei ole resurssisyistä mahdollista. Tällaisia ovat erityisesti Niinisalon taajaman eri osa-alueet: keskusta, Kytölä ja Vilhonpelto. Uutta asuinaluetta on tarpeen mukaan kaavoitettavissa Pitkämäen osa-alueille ja esim. Mettälänkankaan alueelle. Lohikon Sahanmäen alueen kaavoittamisen edellytyksiä ollaan myös tutkimassa. RANTA-ASEMAKAAVAT (KARTTA 1) Kankaanpään kaupungin alueella on eri järvien rannoilla rantakaavoitettua aluetta yhteensä 551,46 ha. Ranta-asemakaavan laatiminen on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pääsääntöisesti maanomistajien asia. Kankaanpäässä ovat vireillä seuraavat kaksi ranta-asemakaavahanketta: R 1 Herrainkallio, Iso-Madejärvi Kaavoitus on käynnistynyt v maanomistajan aloitteesta. Alkuvaiheen kohdekiinteistöjä ovat Lisä-Hakkuri 35:3 ja Valkama 3:812 Kankaanpään kaupungin Kankaanpään kylässä. Viranomaisneuvottelu on järjestetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä Rantakaavaluonnos on ollut maanomistajien ja viranomaisten kommentoitavana ja siitä on järjestetty vielä epävirallinen viranomaisneuvottelu Kaavaehdotus on tulossa hyväksymiskäsittelyyn syksyllä Kaavan laatijana toimii maanmittausteknikko Veikko Kuusinen. R 2 Vähäsalo, Soikanlahti/ Iso-Madejärvi Kaavoitus on käynnistynyt v maanomistajan aloitteesta. Alkuvaiheen kohdekiinteistö on Vähäsalo 7:11. Viranomaisneuvottelu on järjestetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä Rantakaavaluonnos on ollut maanomistajien ja viranomaisten kommentoitavana ja siitä on järjestetty vielä epävirallinen viranomaisneuvottelu Kaavaehdotus on tulossa hyväksymiskäsittelyyn syksyllä Kaavan laatijana toimii maanmittausteknikko Veikko Kuusinen.

16 MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT HANKKEET 15 Pohjois-Satakunnan toriprojekti Kaupunginhallitus nimesi toimikunnan jatkamaan Kankaanpään keskustan kehittämistyötä. Toimikunta selvitteli keinoja Leppäsen korttelin rakentumisen vauhdittamiseksi mm päivittämällä keväällä 2003 Leppäsen korttelin kehittämisselvityksen (Keskustakehitys Oy). Toimikunnan valmistelema Pohjois-Satakunnan toriprojekti sai rahoituspäätöksen Satakuntaliitolta. EAKR -rahoitus myönnettiin hankkeen suunnitteluun, joka käynnistyi keväällä 2004 konsulttina Ramboll Finland Oy:n monialainen suunnittelutyöryhmä. Torin yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Suunnitelmaan voi tutustua internetissä kaupungin kotisivuilla. Suunnitteluprojekti päättyi vuoden 2005 lopussa. Toriprojektissa on suunniteltu toriympäristön ja torirakennuksen kohentaminen; esiintymislava, yleisöwc, huoltotilat, valaistus, kadunkalusteet, kävely- ja terassialueet yms. Toriprojektissa on siirrytty toteutusvaiheeseen. Hankesuunnitelman mukaan työt on jaettu neljälle vuodelle. Ensimmäiseen vaihe eli Keskuskadun uudistaminen on toteutettu kesällä Toiseen vaiheeseen eli osaan itse torialueen uudistamisesta on Satakunnan TE -keskus myöntänyt 35% rahoitusosuuden. Kolmannen vaiheen eli torin loppuosan ja Torikadun rahoitushakemus on jätetty ja se saa päätöksen talvella Neljäs vaihe käsittää Kuninkaanlähteenkadun ja kiertoliittymän Paasikivenkadun risteykseen. Ruokojärven vesistön kunnostuksen suunnittelu Ruokojärven vesistön kunnostuksen suunnittelu -projekti toteutettiin Satakunnan TE keskuksen myöntämän rahoituksen turvin vuosina Työn suoritti AirIx Ympäristö Oy ja hankkeessa toimi osa-aikainen projektisihteeri. Suunnittelualue käsitti Ruokojärven, Ruokoaltaan ja Kankaanjärven alueet. Suunnitelmia esiteltiin osallisille luonnosvaiheessa keväällä 2005 ja syksyllä 2005 suunnitelmien valmistuttua. Työn tuloksiin voi tutustua kaupungin kotisivujen projektitietopankissa Hankkeen ohjausryhmä teki projektin päättyessä toimenpide-ehdotuksensa kaupunginhallitukselle, joka kokouksessaan totesi, että toteuttamistoimenpiteistä päätetään erikseen. Niihin on sovittu palattavaksi talousarvion laadinnan yhteydessä.

17 Keskustaajaman lievealueiden vesihuoltosuunnittelu ja maankäyttö 16 Teknisen keskuksen ja maankäyttöosaston yhteistyönä käynnistettiin vuoden 2006 alussa selvitys jätevesiverkon laajennusmahdollisuuksista keskustaajaman lievealueille. Selvityksen laatijana on toiminut AirIx Ympäristö Oy Tampereelta. Työn käynnistyessä järjestettiin tiedotustilaisuus, josta kuulutettiin paikallislehdessä. Selvitys on koskenut Jyränkylän, Lohikon, Järventaustan ja Narvin alueita (sinisellä rajatut alueet kartalla). Selvityksen yhteydessä on tehty myös alustavaa kaavallista tarkastelua lähimpänä keskustaajamaa sijaitseville ja tiheimmin asutuille osa-alueille (punaisella rajatut alueet kartalla) tarkoituksena selvittää, mitä täydennysrakentaminen vaikuttaisi verkoston hyötysuhteeseen. Selvityksen tuloksia esitellään kiinteistönomistajille osa-alueittain ja järjestettävissä tilaisuuksissa. Päätökset toteutuksesta tehdään erikseen talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Kaavoitussopimukset Kaupungin toimesta ei viime aikoina ole tehty merkittäviä kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin vaikuttavia sopimuksia. ARVIO TONTTITARJONNAN RIITTÄVYYDESTÄ Vuoden 2007 pientalorakentamista ajatellen kaupungilla on tarjolla yhteensä 26 tonttia Kaivolan, Kärjenpellon ja Myllyn alueilla. Lisäksi Kaivolan asemakaavaalueella on vielä 9 tonttia, jotka saadaan myyntiin yhdyskuntatekniikan rakentumisen myötä. Rivitalotontteja on tarjolla Kangasmoisionkadun varrella ja Kirnukallion alueella. Kylissä on kaupungin tontteja tarjolla seuraavasti: Niinisalo 3, Venesjärvi 3, Veneskoski 2 kpl. Yritystontteja on tarjolla Halmeen, Koskenojan ja Lohikon teollisuusalueilla. Yksityiset tontit täydentävät tarjontaa. Kaupungilla on tontteja tarjolla tämänhetkistä kysyntää vastaavasti. Maapoliittisin ja kaavoituksen keinoin pystytään tulevaisuudessakin turvaamaan riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta kaupungin strategian mukaisesti.

18 17 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Maankäytön suunnittelusta vastaa Kankaanpäässä ympäristölautakunta, jolle kuuluvat myös mittaus- ja kiinteistötoimen, rakennusvalvonnan sekä asuntotoimen asiat. Ympäristölautakunnan kokoonpano kaudella on: JÄSENET Koskela Arno (pj) Kujanpää Katri (varapj) Hemminki Heikki Korjansalo Nina Kortteus Jorma Päivike Pekka Rintala Lisbeth Sainala Jenni Viitasalo Jouni VARAJÄSENET Loukkaanhuhta Tapio Rantala Marita Harju Mika Rosenberg Irmeli Raukola Heikki Aira Aukeenpää Kunnaspuro Raili Suominen Markku Syvänen Keijo Kaupunginhallituksen edustajana ympäristölautakunnassa on Jarmo Lehtilä. Kaavoitusta koskevat asiat saavat lopulliset päätöksensä yleensä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. KAAVOITUSTA KOSKEVIIN TIEDUSTELUIHIN VASTAAVAT - Maija Anttila, kaupunginarkkitehti, puh. (02) , GSM maija.anttila(at)kankaanpaa.fi - Mikko Hietapakka, kaavoitusteknikko, puh. (02) , GSM mikko.hietapakka(at)kankaanpaa.fi - Marjo Lahtinen, suunnitteluavustaja, puh. (02) marjo.lahtinen(at)kankaanpaa.fi Kankaanpäätä ja ympäristökuntia; Merikarviaa, Siikaista, Honkajokea, Karviaa ja Jämijärveä palvelee maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvissä asioissa - Ilmari Mattila, aluearkkitehti puh. (02) , GSM ilmari.mattila(at)kankaanpaa.fi KANKAANPÄÄN KAUPUNKI/ HALLINTOKESKUS MAANKÄYTTÖOSASTO/ SUUNNITTELUTOIMISTO Kaupungintalo, 3.kerros, Kuninkaanlähteenkatu 12 PL 36, KANKAANPÄÄ

19

20

21