KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2005 KAAVOITUSOHJELMA 2006-

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2005 KAAVOITUSOHJELMA MAANKÄYTTÖOSASTO / SUUNNITTELUTOIMISTO

2 1 Kankaanpään tori 1960-luvulla Asemakaava on työohjelma. Samoin kuin mitään inhimillistä työtä ei voida suorittaa ilman järkiperäistä ohjelmaa joutumatta täydellisen epäonnistumisen vaaralle alttiiksi, ei kelvollista asutusta ja yhdyskuntaa voida ilman sitä aikaansaada. Kuitenkin on huomattava, ettei yhteiskunnallinen rakennusohjelma aina voi pysyä muuttumattomana. Päinvastoin. Olosuhteet kehittyvät vuosikymmenestä toiseen ja vuosisadasta toiseen erittäin huomattavasti. Uusi polvi katsoo elämää toisin silmin kuin sen edeltäjät, ja tulevaisuus ei tyydy nykyhetken olosuhteisiin. Vaatimukset muuttuvat ja kasvavat. Ei voida senvuoksi edellyttää, että yhdyskuntien rakennusohjelmakaan vakinaisesti säilyisi samanlaisena. Otto-Iivari Meurman v teoksessa Asemakaavaoppi

3 KAAVOITUSKATSAUS 2005 JA KAAVOITUSOHJELMA Kaavoituskatsaus kertoo Kankaanpään kaupungissa vireillä olevista kaava-asioista ja kaupunkisuunnittelun muista ajankohtaisista asioista. Kaavoitusohjelma ennakoi tulevien vuosien hankkeita. Kankaanpään kaupunki laatii vuosittaisen kaavoituskatsauksen ja kaavoitusohjelman syksyisin liittyen talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun. Kaupungin strategiset päämäärät vaikuttavat ohjelman sisältöön ja ohjelman priorisointia tarkistetaan tarpeen mukaan. Ohjelman toteutumiseen vaikuttavat suunnittelutoimelle myönnettävät resurssit ja suunnitelmien saama palaute. Maankäytön suunnittelussa pyritään avoimuuteen. Hankkeista tiedotetaan jo niiden käynnistyessä ja osallisille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun sen eri vaiheissa. Tietoa näistä mahdollisuuksista saa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS), joka laaditaan jokaisesta kaavasta suunnittelua aloitettaessa. Kankaanpäässä maankäytön suunnittelua hoitaa hallintokeskuksessa maankäytön vastuualueen suunnittelutoimisto, jossa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämänä kaavoittajana toimii kaupunginarkkitehti Maija Anttila. Suunnittelutiimiin kuuluvat kaavoitusteknikko Mikko Hietapakka ja suunnitteluavustaja Marjo Lahtinen. Kaikissa kaupunkisuunnittelua koskevissa asioissa voi kääntyä suunnittelutoimiston puoleen. Yhteystiedot löytyvät raportin lopusta. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan paikallislehden välityksellä sekä asettamalla asiakirjat julkisesti nähtäville. Kaavoituskatsaus on luettavissa myös internetistä kaupungin kotisivuilta Kankaanpäässä MAANKÄYTTÖOSASTO / SUUNNITTELUTOIMISTO Maija Anttila, kaupunginarkkitehti SISÄLTÖ: sivu Maakuntakaavoitus 3 Yleiskaavoitus 4 Asemakaavoitus 6 Ranta-asemakaavat 13 Muut maankäyttöön liittyvät hankkeet 13 Ympäristölautakunta ja yhteystiedot 16 LIITTEET: Kartta 1 Yleiskaava- ja ranta-asemakaavahankkeet Kartta 2 Asemakaavahankkeet Kaavojen käsittelyvaiheet

4 MAAKUNTAKAAVOITUS 3 Satakuntaliiton liittovaltuuston hyväksymä Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä ja se on saanut lainvoiman (KHO). Seutukaava on ohjeena viranomaistoiminnalle ja laadittaessa kuntien alempiasteisia kaavoja. Seutukaavan kartta on myös numeeristettu. Karttaaineistoon voi tutustua Satakuntaliiton kotisivuilla osoitteessa Ote Satakunnan seutukaavasta Kankaanpään keskustan kohdalta Satakunnan maakuntakaavan laadinta käynnistyi helmikuussa Maakuntakaava toimii valtakunnallisten, ylimaakunnallisten, maakunnallisten, seudullisten ja ylikunnallisten alueidenkäyttökysymysten yhteen sovittajana. Se tulee olemaan ohjeena kuntakaavoitukselle ja viranomaisten muulle alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Kuntien paikalliset alueidenkäyttökysymykset käsitellään kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Satakunnan maakuntakaavan suunnitteluvaiheet ja aikataulu: I) Aloitusvaihe: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2003 II) Laatimisvaihe a) Tavoiteraportti 2004 b) Valmisteluvaiheen erillisselvitykset Laatimisvaiheen aineisto ja luonnos nähtäville vuonna 2006 III) Ehdotusvaihe: Maakuntakaavaehdotus virallisesti nähtäville IV) Hyväksymisvaihe: Maakuntakaavaehdotus maakuntavaltuustoon V) Vahvistamisvaihe: Maakuntakaava ympäristöministeriön vahvistettavaksi VI) Seuranta Kankaanpään kaupunki on antanut lausuntonsa maakuntakaavan tavoitteiden valmisteluvaiheessa sekä maakuntakaavan tavoiteraportista Muita keskeisiä maakunnan suunnitteluun kuuluvia asiakirjoja ovat Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030, jossa osoitetaan maakunnan tavoiteltu pitkän tähtäimen kehitys sekä Satakunnan maakuntaohjelma ja sen vuosittain laadittava toteuttamissuunnitelma. Lisätietoja maakuntakaavan laadintaprosessista ja muista maakunnan suunnitteluun kuuluvista asiakirjoista löytyy Satakuntaliiton kotisivuilta

5 YLEISKAAVOITUS (KARTTA 1) 4 Yleiskaava määrittelee yleispiirteisesti kaupungin alueidenkäytön mm. asumisen, liikenteen ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia joko koko kaupungin alueelle tai rajatulle alueelle, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kankaanpään kaupungissa on osayleiskaavoja yhteensä hehtaarin alueella seuraavasti: Taajamien (Keskusta ja Niinisalo) osayleiskaava 1992 (oikeusvaikutukseton) Majajärven osayleiskaava 1990 (oikeusvaikutukseton) Venesjärven osayleiskaava, vahvistettu 1996 Vihteljärven - Niemenkylän osayleiskaava, vahvistettu 1999 Karvianjokilaakson osayleiskaava * kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan * huolimatta hallinto-oikeuteen jätetyistä kahdesta valituksesta on osayleiskaava tullut voimaan muilta osin kaupunginhallituksen päätöksellä * Karvianjokilaakson osayleiskaavaan ja sen rinnalla vv laadittuun Lempusta Soikkaan Karvianjokilaakson kehittämissuunnitelmaan voi tutustua internetissä kaupungin kotisivuilla Osayleiskaavoituksen tarve tulevaisuudessa Kankaanpään keskustaajaman ja Niinisalon osayleiskaava on vuodelta 1992 ja se on oikeusvaikutukseton. Yleiskaava on rakenteeltaan edelleen toimiva maankäytön tarkemman suunnittelun ohjausväline. Poikkeamat yleiskaavasta ovat olleet kokonaisuuteen nähden vähäisiä ja ne on voitu tutkia asemakaavoituksen keinoin. Viime aikoina on kuitenkin taajamien lievealueille (Lohikko, Narvinpää, Jyränkylä, Niinisalo) kohdistuneiden suunnittelutarveratkaisuiden yhteydessä noussut esiin näiden alueiden yleiskaavallisen tarkastelun tarve. Suunnittelutoimisto onkin päätynyt esittämään em. alueiden ottamista vaiheittain tarkemman suunnittelun piiriin. (vrt. kartta 1, kohteet Y1 ja Y2). Kankaanpään keskustan oikeusvaikutukseton osayleiskaava ei ole riittävä ohjausväline keskeisen Ruokojärven ympäristön kehittämiseksi. Kaavoitusohjelmassa ehdotetaankin oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimista alueelle.

6 5 Ranta-alueille rakentaminen ei lakien mukaan ole sallittua ilman oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai ranta-asemakaavaa. Myös poikkeuslupien saanti on vaikeaa suunnittelemattomille ranta-alueille. Kankaanpäässä alkaa rantojen suunnittelutilanne olla melko hyvä, kun Venesjärven, Vihteljärven ja Karvianjokilaakson alueilla on kaupungin laatimat oikeusvaikutteiset yleiskaavat. Ranta-asemakaavoja on näiden lisäksi eri järvillä. Tarkoituksenmukaisen yleiskaavakokonaisuuden muodostaisi tulevaisuudessa kuitenkin ns. Eteläinen järvialue (vrt. kartta 1, kohde Y3). Y1 Ruokojärven osayleiskaava Alustavan työohjelman ja talousarvioesityksen mukaan hanke ajoittuisi pääosin vuodelle 2006 alkaen kuitenkin jo kuluvana syksynä ja päättyen vuoden 2007 puolella. Hankkeen käynnistämiselle olisi hyvät edellytykset suoraan Ruokojärven vesistön kunnostussuunnittelun jatkona ja saman konsulttitoimiston kanssa, koska vesistöprojektin yhteydessä on jo tehty osa tarvittavista luontoselvityksistä sekä rantavyöhykkeiden maisemanhoito- ja virkistyskäyttösuunnittelua. Hankkeen loppuraportti valmistuu syksyn 2005 kuluessa. Hankkeen yhteydessä on kiinnitetty huomiota järven valuma-alueiden jätevesikuormitukseen ja suositeltu asian ratkaisemista yhdessä pitkän tähtäyksen maankäytön suunnittelun kanssa. Ruokojärven ympäristön rakennuskanta on inventoitu vuonna Ruokojärven osayleiskaavatyön yhteydessä tulee selvitetyksi keskeisen järvialueen kokonaisvaltainen hyödyntäminen sekä virkistyskäyttöä että järven ympäristön tonttitarjontaa ajatellen - kulttuurimaiseman ja luonnon arvot huomioon ottaen. Y2 Pohjoiset lievealueet Tarkempi suunnittelu on tarpeen myös keskustaajaman pohjoisilla lievealueilla eli Jyränkylässä, Lohikossa ja Hapualla. Nämä kaikki alueet kuuluvat myös suunnittelutarvealueeseen eli rakentaminen näille alueille edellyttää aina tapauskohtaisesti tutkittua ympäristölautakunnan suunnittelutarveratkaisua. Etenemistapoja ovat joko oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen koko alueelle yhdessä/ kahdessa osassa tai keskeisimpien osa-alueiden asemakaavoittaminen. Y3 Eteläinen järvialue Suunnittelualueeseen kuuluvat mm Hapuan- ja Äpätinjärvi, Kivijärvet, Madesjärvet ja Verttuunjärvi. Tätä ohjelmaa laadittaessa on kohteet Y1 ja Y2 nähty kuitenkin kiireellisemmiksi hankkeiksi.

7 6 ASEMAKAAVOITUS (KARTTA 2) Asemakaavassa alueiden käyttö ja rakentamistapa määritellään yksityiskohtaisesti: rakennusoikeus, rakennusten korkeus ja rakennusten sijainti tontilla. Asemakaava tai asemakaavan muutos laaditaan joko kaupungin tai maanomistajien aloitteesta. Kaavat laatii maankäyttöosaston suunnittelutoimisto. Kankaanpään kaupungissa on vahvistettua asemakaavaa yhteensä 853,53 ha (rasteroitu alue kartalla 2). Vuoden 2005 aikana ei kaava-alueen pinta-ala sanottavasti kasvanut, kun valmistuneet kaavat olivat pääosin muutoksia kuten Satakunnan Osuuskaupan, Konte Oy:n kerrostalohankkeen ja Myllykaaren rivitalokorttelin muutokset. Uutta asemakaava laadittiin Käpylän kaupunginosaan rakennusliike Markku Vuorisen rivitalokohteelle ympäristöineen. Vanhaa, maalaiskunnan aikaista rakennuskaavaa (nyk. myös asemakaava) on jäljellä vielä 75,27 ha. Asemakaavoituskohteita on vireillä vv seuraavasti: (Kaavoituskatsaus, kartta 2) 1. Kaukolämpölaitoksen kaavamuutos Vatajankosken Sähkö Oy on pyytänyt saada ostaa kaukolämpölaitoksen tonttiin lisäaluetta viereiseltä puistoksi kaavoitetulta alueelta eli kaupungin omistamasta tilasta Pirkansalo RN:o 3:790 ja hakenut samassa yhteydessä asemakaavan muutosta ko. alueelle. Ympäristölautakunnan päätöksellä kaavamuutos otettiin laadittavaksi. Kaavan käsittely on edennyt ristiriidattomasti. Kaavaehdotus oli nähtävillä Myyntisopimus Vatajankosken Sähkö Oy:n kanssa solmittiin ja kaupunginhallitus esitti kaavamuutoksen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. 2. Kaivolan pientaloalue Järventaustan asuntoalueen ja Opistonkadun välisen alueen asemakaavoittaminen tuo vaihtoehtoista tonttitarjontaa suositulle Järventaustan suunnalle. Kaavahanke on ollut vireillä vuoden 2000 syksystä lähtien. Kaavaehdotus valmistui monien vaiheiden jälkeen , mutta sen mukainen ratkaisu hylättiin ympäristölautakunnan käsittelyissä vuoden 2005 keväällä. Uusi asemakaavaehdotus tuodaan ympäristölautakunnan käsittelyyn Kaikki hankkeen aikaisemmat käsittelyvaiheet on luettavissa kaavaselostuksesta.

8 7 Ympäristölautakunnan käsittelyn jälkeen Kaivolan kaavaehdotus esitetään kaupunginhallitukselle asetettavaksi nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti vähintään 30 päivän ajaksi. Mahdolliset muistutukset ja lausunnot käsitellään ympäristölautakunnassa, minkä jälkeen kaava etenee kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Valtuuston päätöksestä on vielä mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mikäli uusi kaava etenee nyt ristiriidattomasti, on tavoitteena osoittaa alueelta tontteja jo vuoden 2006 rakentamiseen. 3. Ydinkeskusta/ Ruokorinteen alue Ruokorinteen alueeksi kutsutaan ydinkeskustan osa-aluetta, jota rajaavat Keskuskatu, Tapalankatu, Laviantie ja Vilhonrinne. Alue on ollut rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten jo vuodesta 1989 lähtien ydinkeskustan kaavarunkotyön perusteella. Kaupunginhallitus on todennut Ruokorinteen alueen asemakaavan edelleen vanhentuneeksi. Kaavoitustyö käynnistettiin kesällä 2005 nopealla aikataululla, kun Oy Shell Ab:n tontille tuli vireille noin 3000 m2:n lisärakennushanke liikerakentamiseen (Nova Group). kaavatyön aloituskokous järjestettiin , missä esiteltiin mm osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vaihtoehtoisia alustavia luonnoksia ympäristölautakunta hyväksyi saadun palautteen pohjalta vaihtoehdon D1 pohjaksi jatkotyölle toden sen antavan riittävän pohjan liikerakennushankkeen poikkeamispäätökselle.

9 4. Ydinkeskusta/ torin ympäristö 8 Ydinkeskustan kehittäminen on kaupungin tärkeä painopistealue. Syksystä 1995 lähtien on kehittämistyötä tehty aktiivisesti tavoitteena mm kaupunkiympäristön parantaminen ja keskustan toiminnallinen elävöittäminen. Katseet Kankaanpäähän EU -rahoitteinen kehittämisprojekti toteutettiin vuosina ja Pohjois- Satakunnan toriprojekti sai rahoituspäätöksen Suunnitelmat valmistuvat vuoden 2005 loppuun mennessä (vrt. s. ) Kaavoitusmielessä tilanne on seuraava: - kaupunginhallitus teki päätöksen torin ympäristön asemakaavan muuttamisesta jo vuonna Asemakaava todettiin edelleen vanhentuneeksi, joten alueella on voimassa rakennuskielto saakka. - vaihtoehtoisia asemakaavaluonnoksia käsiteltiin vuonna kaavatyön eteneminen on odottanut ns. Leppäsen korttelin ratkaisuja, mitä varten on tehty useita selvityksiä vuosien mittaan - kaavatyötä tulee jatkaa syksyn 2005 kuluessa, jotta mm torin yleissuunnitelman mukaiset ratkaisut saadaan kirjatuksi asemakaavaan. Myös Leppäsen korttelin ja ns. kulttuurikorttelin sisällöt tulevat tarkasteltaviksi. Torin ja sitä ympäröivien katualueiden yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Suunnitelman on laatinut Ramboll Finland Oy. Suunnitelma on eräiltä osiltaan ristiriidassa voimassa olevan asemakaavan kanssa. 5. Niinisalon varuskunnan asuinalue Kruunuasunnot Oy:n aloitteesta on kaupunginhallitus päättänyt käynnistää alueen asemakaavoituksen ja merkinnyt tässä vaiheessa tiedoksi asiassa valmistellun maankäyttösopimuksen luonnoksen. Kaupunki vastaa kaavoitusprosessista ja kaavan laatijana toimii Kruunuasunnot Oy:n palkkaamana Arkk.tsto Kujala & Myllymäki Tampereelta. Alue kuuluu museoviraston viimeisimmän selvityksen perusteella valtakunnallisesti arvokkaisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin yhdessä viereisen Niinisalon varuskunta-alueen kanssa. - ympäristölautakunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman , aloituskokous järjestettiin ja viranomaisneuvottelu vaihtoehtoisia asemakaavaluonnoksia laadittiin talvella 2005, ympäristölautakunta käsitteli niitä , luonnosten esittelytilaisuus järjestettiin

10 - luonnoksista saatuja lausuntoja käsiteltiin viranomaisneuvottelussa alueen meluselvityksen on määrä valmistua syksyllä 2005, jolloin kaavatyötä on tarkoitus jatkaa ja tuoda ympäristölautakunnan päätettäväksi kaavatyön pohjaksi otettavan vaihtoehdon valinta 9 Niinisalon varuskunnan asuinalueella on kolme eri vuosikymmeninä rakennettua tyyppitaloaluetta: Rantakylä 1930-luvulta (kuva yllä), Susitalot 1940-luvulta ja ja Selvaagit luvulta. 6. Golfkenttä Kankaanpään Golfseura ry:n aloitteesta on käynnistetty golfkentän suunnittelu liikuntakeskuksen maastoon. Ensi vaiheessa on tavoitteena 9-reikäinen golfkenttä. Hankkeen eteenpäinvieminen edellyttää kaavallisia toimenpiteitä. Väylät sijaitsevat mm osittain korttelimaalla. Alueen yleinen virkistyskäyttö, mm reitistöt tulee turvata suunnittelussa. - kaavoitusprosessi on käynnistetty laatimalla OAS ja järjestämällä kaavoituksen aloituskokous OAS:n nähtävänä oloaikana hankkeesta jätettiin kaksi huomautusta. - Suomen Golfliiton edustajat tekivät katselmuksen kohteeseen syksyllä 2004 ja antoivat raportissaan suosituksia jatkotyöhön. Suunnittelu on sen jälkeen jatkunut vaihtoehtojen selvittelyllä. - tavoitteellisen kenttäratkaisun löydyttyä tullaan sen pohjalta laatimaan asemakaavaluonnos julkiseen keskusteluun. Golfkentän sijoittaminen liikuntakeskukseen toteuttaisi hyvin Kankaanpäässä omaksuttua toimintojen keskittämisen ja sitä kautta vetovoiman kasvattamisen periaatetta. Kansanpuistoalueen käyttö yleiseen virkistystoimintaan tulee turvata alueen suunnittelussa. 7. Keskuskadun varren kaavamuutos Käpylän kaupunginosan korttelin 172 eräät maanomistajat ovat kirjeellään anoneet vuonna 1994 vahvistetun asemakaavan muuttamista omistamiensa tonttien osalta Keskuskadun varrella lukiosta pohjoiseen. Tavoitteena on säilyttää oleva rakennuskanta ja tutkia mahdollinen uudisrakentaminen pienimuotoisempana.

11 Hankkeen aloituskokous järjestettiin Luonnokset ovat tekeillä. Kaavan laatijana toimii aluearkkitehti Ilmari Mattila Käpylä, Keskuskadun itäpuoli Keskuskadun varteen laadittiin vireillä olleiden hankkeiden vuoksi (Autoluojus Ky ja Helluntaiseurakunta) asemakaavaluonnos ja kuuleminen toteutettiin syksyllä Alueella havaitun liito-oravakannan johdosta kaavoitustyötä ei ole päästy jatkamaan. - kaavoitusta on kiirehditty yksityisten maanomistajien taholta - kaavatyön jatkaminen edellyttää, että löydetään ratkaisut luonnonsuojelun ja keskusta-alueen kaavoituksen yhteen sovittamiseksi - luontoselvityksen uusiminen on vireillä 9. Vanha hautausmaa Seurakunnan aloitteesta ympäristölautakunta päätti ottaa jo pitkään keskusteluissa ollut vanhan hautausmaan asemakaavan muutostyö laadittavaksi. Kaava-alue käsittää Laviantien ja Keskuskadun välisen alueen Toivontien ja Kappelinpuiston välissä. Muutos turvaa Kappelinpuiston säilymisen nykyisen levyisenä ja toisaalta hautausmaan huoltopihan järjestelyt. Hankkeen yhteydessä asemakaavoitetaan vanhaa rakennuskaava-aluetta Toivontielle asti. Mm Käpymonttu kuuluu suunnittelualueeseen. Asemakaavan aloituskokous järjestettiin ja OAS käsiteltiin ympäristölautakunnassa Pitkämäen asuinalue Jämintien varteen sijoittuvan Pitkämäen uuden asuntoalueen kaavarunko on vuodelta 1992 ja ensimmäisen osa-alueen asemakaava vuodelta Asemakaavan käsittely kuitenkin keskeytettiin ja alueen käyttöönottoa päätettiin siirtää, kun pientalorakentamiselle avautui uusia mahdollisuuksia lähempänä keskustaa. Alueen kaavoitusta voidaan jatkaa tonttien kysynnän edellyttämässä aikataulussa. Pitkämäen alueen kaavarunko on vuodelta Alueen käyttöönotto tarjoaisi uusia vaihtoehtoja tonttitarjonnalle.

12 Asemakaavoituskohteita on tulossa vv seuraavasti: (Kaavoitusohjelma, kartta 2) Monet seuraavista kohteista ovat olleet kaavoitusohjelmassa jo pitkään. Suunnittelun tarve on selkeästi olemassa, mutta kiireellisempien kohteiden mennessä edelle, nämä ovat siirtyneet. Toisaalta kyseisille alueille kohdistuvien hankkeiden ajankohtaistuessa mikä tahansa näistä kohteista voi nousta ohjelman kärkeen. Ympäristölautakunta päivittää kaavoitusohjelmaa tarpeen mukaan Myllymäen keskusta Myllymäen keskustassa Saarivirrantien ja Vuohiniityntien kulmauksessa on n 1.2 ha:n laajuinen rakentamaton YO -tontti , joka aikanaan on kaavoitettu ala-asteen korttelikoulua varten. Vanhustenhuollon kehittämistä selvittänyt toimikunta on esittänyt, että alue tulisi varata uuden vanhustentalon rakentamiseen. Selvitystä päivitetään parhaillaan. Myös ympäristölautakunta on ollut yhdyskuntarakenteen tiivistämisen kannalla ja esittänyt alueen ottamista asuntokäyttöön. Hanke edellyttää yhteistyössä sidosryhmien kanssa laadittavaa asemakaavan muutosta 12. Käpylä, ent. meijerin alue Kankaanpään entisen osuusmeijerin alueen uusi omistaja on korjannut rakennuksia uuteen käyttöön. Alue on vanhan rakennuskaavan mukaista teollisuusaluetta. Alueelle ja sitä ympäröivään suurkortteliin (Rautatienkadulta entiselle rautatieasemalle asti) on tarpeen laatia asemakaava. Hanketta viedään eteenpäin tarpeen mukaan yhteistyössä kiinteistönomistajan kanssa meijerialueen ja olevan rakennuskannan tulevan käyttötarkoituksen täsmennyttyä. 13. Pansian teollisuusalue Maankäytön suunnittelu Pansian teollisuusalueella on ollut vireillä vuosia liittyen alueen teollistamishankkeisiin sekä tasaus- ja tiesuunnitelmiin. Teknisen keskuksen ja kaavoitusyksikön yhteistyönä on laadittu sora-alueiden tasaussuunnitelma ja alueen mittavia tiehankkeita on jo toteutettu tielaitoksen (Pansiantie) ja kaupungin (Kenttäkadun jatke) toimesta. - alustava asemakaavaluonnos asemakaavojen välialueelle laadittiin vuonna 1994, jolloin järjestettiin myös maanomistajien kuuleminen - kaavatyö etenee osissa tarpeen mukaan: mm. Knauf-Kipso Oy:n hankkimien lisäalueiden liittäminen yhtiön teollisuustonttiin sekä tulevat laajennustarpeet tulisi mahdollistaa asemakaavan muutoksella ja laajennuksella yhtiön toimintojen kehittämisen edellyttämässä aikataulussa Osa Pansian alueesta on Kankaanpään kohdealueena Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskuksen hankkeessa Vetovoimaiset teollisuusalueet Pohjois- Satakunnassa, jolla pyritään teollisuusalueiden ilmeen kohentamiseen, informaation parantamiseen jne.

13 Käpylä, Keskuskadun länsipuoli Entisten rakennuskaava-alueiden asemakaavoittamista tulisi kiirehtiä mm täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Rauhankadun pohjoispäässä on myös asemakaavan muutostarvetta. 15. Käpylä, Kruunuhaan alue Alue on kaupunkirakenteessa keskeistä, yksityisessä omistuksessa olevaa entistä rakennuskaava-aluetta, jota on jonkin verran rakennettu poikkeusluvin. Asemakaavoittamisen edellytykset tulisi selvittää täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Alueen kaavarunkosuunnittelua on tehty viimeksi 1980 luvulla. 16. Niinisalo, Pikku Parkanon alue Niinisalon kylätoimikunta on toivonut asemakaavan laatimista Niinisalon kylän ns Pikku Parkanon alueelle. Alue on Valkiajärven rannalla ja rajoittuu varuskuntaalueeseen, rautatiehen ja Taulunojantiehen. Alue on lähes täyteen rakennettu, mutta kaavan laatiminen on tarpeen rannan käyttömahdollisuuksien, kulkuyhteyksien yms ratkaisemiseksi. 17. Myllymäki, Halmeenkadun jatke Halmeen teollisuusalueen toteuttamisen yhteydessä saatiin valtatieltä 23 osayleiskaavan mukainen uusi liittymä teollisuusalueelle. Halmeenkadun jatkaminen Saarivirrankadulle, tosin vuoden 1992 hyväksytystä yleiskaavasta poiketen, ja kadun jatketta ympäröivien alueiden asemakaavoittaminen olisi kaupunkirakennetta eheyttävä kaavoituskohde. Entinen rakennuskaava-alue Kaavoitusohjelman kohteet 8, 10, 12, 14 ja 15 sisältävät maalaiskunnan aikana vahvistunutta rakennuskaavaa. Näiden lisäksi ko. aluetta on Ruokojärven rannassa ja Koskenojan alueella. Alue on ollut rakennuskiellossa kuntamuodon muutoksesta 1967 lähtien. Kielto umpeutui eikä sitä voi MRL :n mukaan enää uusia entisiin päätöksiin nojaten. Kaava on siis tullut voimaan asemakaavana, vaikka se on suurimmalta osaltaan täysin vanhentunut. Ensisijainen lääke asiaan on asemakaavojen kiirehtiminen, mutta milloin tämä ei ole mahdollista, tulee harkita joko kaavan kumoamista tai selvittää uuden rakennuskiellon tarpeellisuus. Alueet kuuluvat joka tapauksessa suunnittelutarvealueeseen. Ohjelmakauden ulkopuolelle jäävät kohteet (mustalla rajatut alueet kartalla 2) Ohjelmakauden ulkopuolelle jää vielä useita kohteita, joiden kaavoitus selkiinnyttäisi alueen kiinteistöteknistä tilannetta ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia, mutta

14 joiden sisällyttäminen ohjelmaan ei ole resurssisyistä mahdollista. Tällaisia ovat erityisesti Niinisalon taajaman eri osa-alueet: keskusta, Kytölä, Vilhonpelto, Asemanseutu. Uutta asuinaluetta on tarpeen mukaan kaavoitettavissa esim. Mettälänkankaan alueelle. Lohikon Sahanmäen alueen kaavoittamisen edellytyksiä ollaan myös tutkimassa. 13 RANTA-ASEMAKAAVAT (KARTTA 1) Kankaanpään kaupungin alueella on eri järvien rannoilla rantakaavoitettua aluetta yhteensä 551,46 ha. Ranta-asemakaavan laatiminen on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pääsääntöisesti maanomistajien asia. Kankaanpäässä ovat vireillä seuraavat kaksi ranta-asemakaavahanketta: R 1 Herrainkallio, Iso-Madejärvi Kaavoitus on käynnistynyt v maanomistajan aloitteesta. Alkuvaiheen kohdekiinteistöjä ovat Lisä-Hakkuri 35:3 ja Valkama 3:812 Kankaanpään kaupungin Kankaanpään kylässä. Viranomaisneuvottelu on järjestetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä Rantakaavaluonnos on valmistunut maanomistajien ja viranomaisten kommentoitavaksi ja siitä on järjestetty epävirallinen viranomaisneuvottelu Kaavan laatijana toimii maanmittausteknikko Veikko Kuusinen. R 2 Vähäsalo, Soikanlahti/ Iso-Madejärvi Kaavoitus on käynnistynyt v maanomistajan aloitteesta. Alkuvaiheen kohdekiinteistö on Vähäsalo 7:11. Viranomaisneuvottelu on järjestetty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä Rantakaavaluonnos on valmistunut maanomistajien ja viranomaisten kommentoitavaksi ja siitä on järjestetty epävirallinen viranomaisneuvottelu Kaavan laatijana toimii maanmittausteknikko Veikko Kuusinen. MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT HANKKEET Pohjois-Satakunnan toriprojekti Kaupunginhallitus nimesi toimikunnan jatkamaan Kankaanpään keskustan kehittämistyötä. Toimikunta selvitteli keinoja Leppäsen korttelin rakentumisen vauhdittamiseksi mm päivittämällä keväällä 2003 Leppäsen korttelin kehittämisselvityksen (Keskustakehitys Oy). Toimikunnan valmistelema Pohjois-Satakunnan toriprojekti sai rahoituspäätöksen Satakuntaliitolta. EAKR -rahoitus myönnettiin hankkeen suunnitteluun, joka käynnistyi keväällä 2004 konsulttina Ramboll Finland Oy:n monialainen suunnittelutyöryhmä. Torin yleissuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Suunnitelmaan voi tutustua internetissä kaupungin kotisivuilla. Projektille

15 on myönnetty jatkoaikaa vuoden 2005 loppuun. Tavoitteena on siihen mennessä saada pääosin valmiiksi myös alueen yksityiskohtaiset suunnitelmat. 14 Toriprojektissa suunnitellaan toriympäristön ja torirakennuksen kohentaminen; esiintymislava, yleisöwc, huoltotilat, valaistus, kadunkalusteet, kävely- ja terassialueet yms. Toriprojektin toteuttamisen hankesuunnitelmassa työt on jaettu vuosille Ensimmäiseen vaiheeseen eli Keskuskadun uudistamiseen on Satakunnan TE -keskus myöntänyt 35% rahoitusosuuden. Jatkorahoitusta on tarkoitus hakea syksyllä Ruokojärven vesistön kunnostuksen suunnittelu Ruokojärven vesistön kunnostuksen suunnittelu sai rahoituspäätöksen Satakunnan TE keskukselta elokuussa Työ on tilattu AirIx Ympäristö Oy:ltä ja hankkeessa toimii osa-aikainen projektisihteeri. Suunnittelualue käsittää Ruokojärven, Ruokoaltaan ja Kankaanjärven alueet. Suunnitelmaluonnoksia esiteltiin osallisille keväällä 2005 ja uusi esittelytilaisuus järjestetään syksyllä 2005 suunnitelmien valmistuttua. Työn etenemiseen voi tutustua kaupungin kotisivuille avatussa projektitietopankissa Hankkeen toteuttaminen tulee edellyttämään monien tahojen toimenpiteitä. Ruokojärven, Ruokoaltaan ja Kankaanjärven kunnostuksen suunnittelussa ovat yhteistyökumppaneita Kankaanpään Kuntoutuskeskus ja Ruokojärven- Kankaanjärven kalastuskunta (osuuskunta)

16 15 Kankaanpään liittymän parantaminen kiertoliittymänä Kiertoliittymän tiesuunnitelma on laadittu vuonna 2003 ja liittymän rakennussuunnitelmat vuonna Liittymä on tarkoitus toteuttaa vuosina Liittymäjärjestelyt voidaan toteuttaa ilman kaavoitustoimenpiteitä. Kankaanpään liittymän painopenkereet on rakennettu syksyllä Liittymän varsinainen rakentaminen aloitetaan syksyllä 2005 ja se valmistuu pääosin vuonna Kaavoitussopimukset Kaupungin toimesta ei viime aikoina ole tehty merkittäviä kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin vaikuttavia sopimuksia. Keskustan rakennuskannan inventointihanke Lounais-Suomen ympäristökeskus myönsi kaupungille 4000 euron avustuksen keskustan rakennuskannan inventointiin. Opiskelija/ rak.ins.amk Laura Hesso on tehnyt työtä kesinä 2004 ja 2005 ja työ viimeistellään syksyn 2005 aikana. Pääosa 1950 luvulla ja sitä ennen valmistuneesta rakennuskannasta, yhteensä yli 100 kohdetta on tutkittu. Työ palvelee mm asemakaavoitusta.

17 16 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Maankäytön suunnittelusta vastaa Kankaanpäässä ympäristölautakunta, jolle kuuluvat myös mittaus- ja kiinteistötoimen, rakennusvalvonnan sekä asuntotoimen asiat. Ympäristölautakunnan kokoonpano kaudella on: JÄSENET Koskela Arno (pj) Kujanpää Katri (varapj) Hemminki Heikki Korjansalo Nina Kortteus Jorma Päivike Pekka Rintala Lisbeth Sainala Jenni Viitasalo Jouni VARAJÄSENET Loukkaanhuhta Tapio Rantala Marita Harju Mika Rosenberg Irmeli Raukola Heikki Aira Aukeenpää Kunnaspuro Raili Suominen Markku Syvänen Keijo Kaupunginhallituksen edustajana ympäristölautakunnassa on Jarmo Lehtilä. Kaavoitusta koskevat asiat saavat lopulliset päätöksensä yleensä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. KAAVOITUSTA KOSKEVIIN TIEDUSTELUIHIN VASTAAVAT - Maija Anttila, kaupunginarkkitehti, puh. (02) , GSM maija.anttila(at)kankaanpaa.fi - Mikko Hietapakka, kaavoitusteknikko, puh. (02) , GSM mikko.hietapakka(at)kankaanpaa.fi - Marjo Lahtinen, suunnitteluavustaja, puh. (02) marjo.lahtinen(at)kankaanpaa.fi Kankaanpäätä ja ympäristökuntia; Merikarviaa, Siikaista, Honkajokea, Karviaa ja Jämijärveä palvelee maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvissä asioissa - Ilmari Mattila, aluearkkitehti puh. (02) , GSM ilmari.mattila(at)kankaanpaa.fi KANKAANPÄÄN KAUPUNKI/ HALLINTOKESKUS MAANKÄYTTÖOSASTO/ SUUNNITTELUTOIMISTO Kaupungintalo, 3.kerros, Kuninkaanlähteenkatu 12, PL 36, KANKAANPÄÄ

18 LIITE 1: Yleiskaava- ja ranta-asemakaavahankkeet 17

19 LIITE 2: Asemakaavahankkeet 18

20 LIITE 3: Kaavojen käsittelyvaiheet 19