KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2008 KAAVOITUSOHJELMA

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2008 KAAVOITUSOHJELMA YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO

2 Näkymä Kankaanpään keskustaan kesällä 2008 Kaupungin imago on sitä mitä kaupunki on. Jos haluat parantaa kaupungin imagoa, paranna kaupunkia ja kehitä kaupungin omaleimaisuutta. Pekka V. Virtanen teoksessa Kaupungin imago

3 KAAVOITUSKATSAUS 2008 JA KAAVOITUSOHJELMA SISÄLTÖ: sivu Esipuhe 3 Maakuntakaavoitus 4 Yleiskaavoitus 5 Asemakaavoitus 7 *Hyväksymiskäsittelyssä 7 *Vireillä *Tulossa Ranta-asemakaavat 14 Muut maankäyttöön liittyvät hankkeet 15 Arvio tonttitarjonnan riittävyydestä 16 Ympäristölautakunta ja yhteystiedot 17 LIITTEET: Kartta 1 Yleiskaava- ja ranta-asemakaavahankkeet Kartta 2 Asemakaavahankkeet Kaavojen käsittelyvaiheet/ osallisten ja kaupunkilaisten osallistuminen 2

4 KAAVOITUSKATSAUS 2008 JA KAAVOITUSOHJELMA Kaavoituskatsaus kertoo Kankaanpään kaupungissa vireillä olevista kaava-asioista ja muista kaupunkisuunnittelun ajankohtaisista asioista. Kaavoitusohjelmassa esitellään tulossa olevia hankkeita. Kankaanpään kaupunki laatii lakisääteisen kaavoituskatsauksen ja tulevien vuosien kaavoitusohjelman syksyisin yhtenä asiakirjana liittyen talousarvion ja taloussuunnitelman valmisteluun. Vuonna 2005 hyväksytty kaupungin strategia ja kaupungin kehittämisen kannalta kulloinkin ajankohtaiset hankkeet vaikuttavat ohjelman sisältöön. Merkittävimpänä maankäyttöhankkeena on meneillään keskustan osayleiskaavan laadinta. Maankäytön suunnittelussa pyritään avoimuuteen. Hankkeista tiedotetaan jo niiden käynnistyessä ja osallisille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun sen eri vaiheissa. Tietoa näistä mahdollisuuksista saa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS), joka laaditaan jokaisesta kaavasta suunnittelua aloitettaessa. Yleiskaavatyön yhteydessä sovelletaan uusiakin vuorovaikutustapoja; mm. kaupunkihautomoissa pohditaan teemoittaan kaupungin kehittämistä. Kankaanpäässä maankäytön suunnittelua hoitaa ympäristökeskuksessa suunnittelutoimisto, jossa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämänä kaavoittajana toimii kaupunginarkkitehti Maija Anttila. Suunnittelutiimiin kuuluu maankäyttöinsinööri (paikka avoinna) ja suunnitteluavustaja Marjo Lahtinen. Yleiskaavatyön projektipäällikkönä toimii DI Mariitta Vuorenpää ja siihen osallistuu myös Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti Ilmari Mattila. Kaikissa kaupunkisuunnittelua koskevissa asioissa voi kääntyä suunnittelutoimiston puoleen. Yhteystiedot löytyvät raportin lopusta. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan paikallislehden ja Lähde-lehden välityksellä sekä asettamalla asiakirjat julkisesti nähtäville. Kaavoituskatsaus on luettavissa myös internetistä kaupungin kotisivuilta Sivuilta löytää myös tarkempaa tietoa voimassa olevista ja tekeillä olevista suunnitelmista sekä niiden käsittelyvaiheista. Kankaanpäässä YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO Maija Anttila, kaupunginarkkitehti 3

5 MAAKUNTAKAAVOITUS Satakuntaliiton liittovaltuuston hyväksymä Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä ja se on saanut lainvoiman (KHO). Seutukaava on ohjeena viranomaistoiminnalle ja laadittaessa kuntien alempiasteisia kaavoja. Seutukaavakarttaan voi tutustua Satakuntaliiton kotisivuilla osoitteessa Satakunnan maakuntakaavan laadinta käynnistyi vuonna Maakuntakaava toimii valtakunnallisten, ylimaakunnallisten, maakunnallisten, seudullisten ja ylikunnallisten alueidenkäyttökysymysten yhteen sovittajana. Se tulee olemaan ohjeena kuntakaavoitukselle ja viranomaisten muulle alueiden käyttöä koskevalle suunnittelulle. Kuntien paikalliset alueidenkäyttökysymykset käsitellään kuntien yleis- ja asemakaavoissa. Ote Satakunnan maakuntakaavan luonnoksesta Kankaanpään keskustan kohdalta Satakunnan maakuntakaavan suunnitteluvaiheet: I) Aloitusvaihe: osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2003 II) Laatimisvaihe a) Tavoiteraportti 2004 b) Valmisteluvaiheen erillisselvitykset mm. turve, maa-ainesten otto, kulttuuriympäristö, asuminen, viher- ja virkistysverkko, liikenneverkko, kylät, maanpuolustus, kauppa, keskusverkko c) Laatimisvaiheen aineisto ja maakuntakaavan luonnos on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä ja laajalla lausuntokierroksella. III) Ehdotusvaihe: Maakuntakaavaehdotus virallisesti nähtäville kevät 2009 IV) Hyväksymisvaihe: Maakuntakaavaehdotus maakuntavaltuustoon V) Vahvistamisvaihe: Maakuntakaava ympäristöministeriön vahvistettavaksi VI) Seuranta Kankaanpään kaupunki on antanut lausuntonsa maakuntakaavan tavoitteiden valmisteluun , maakuntakaavan tavoiteraporttiin sekä kommentoinut tarpeen mukaan em. laatimisvaiheen erillisselvityksiä. Maakuntakaavan luonnoksesta Kankaanpään kaupunginhallitus antoi lausuntonsa Luonnosvaiheesta saatu palaute käsitellään Satakunnan maakuntahallituksessa syksyn 2008 kuluessa, minkä jälkeen valmistellaan maakuntakaavaehdotus viralliseen hyväksymis- ja 4

6 vahvistamiskäsittelyyn. Ajankohtainen tieto maakuntakaavan aineistosta ja laadintaprosessista löytyy Satakuntaliiton kotisivuilta Muita keskeisiä maakunnan suunnitteluun kuuluvia asiakirjoja ovat Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030, jossa osoitetaan maakunnan tavoiteltu pitkän tähtäimen kehitys sekä Satakunnan maakuntaohjelma ja sen vuosittain laadittava toteuttamissuunnitelma. YLEISKAAVOITUS (KARTTA 1) Yleiskaava määrittelee yleispiirteisesti kaupungin alueidenkäytön mm. asumisen, liikenteen ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava voidaan laatia joko koko kaupungin alueelle tai rajatulle alueelle, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Kankaanpään kaupungissa on osayleiskaavoja yhteensä hehtaarin alueella seuraavasti: Taajamien (Keskusta ja Niinisalo) osayleiskaava 1992 (oikeusvaikutukseton) Majajärven osayleiskaava 1990 (oikeusvaikutukseton) Venesjärven osayleiskaava, vahvistettu 1996 Vihteljärven - Niemenkylän osayleiskaava, vahvistettu 1999 Karvianjokilaakson osayleiskaava, lainvoimaiseksi 2006 Kankaanpään keskustaajaman ja Niinisalon osayleiskaava on vuodelta 1992 ja se on oikeusvaikutukseton. Yleiskaava on kokonaisrakenteeltaan ollut toimiva maankäytön suunnittelun ohjausväline. Monilta osin se on kuitenkin vanhentunut, se ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia ja perustuu puutteellisiin selvityksiin, mikä puolestaan hidastaa asemakaavoitusta. Kaupunginhallituksen päätöksellä on käynnistetty oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laadinta keskustaajamaan ja sen lähikyliin Hapualle, Lohikkoon, Jyränkylään ja Narviin (vrt. alla Y1). Rantojen suunnittelutilanne on Kankaanpäässä melko hyvä, kun Venesjärven, Vihteljärven ja Karvianjokilaakson alueilla on kaupungin laatimat oikeusvaikutteiset yleiskaavat. Ranta-asemakaavoja on näiden lisäksi eri järvillä. Tarkoituksenmukaisen yleiskaavakokonaisuuden muodostaisi tulevaisuudessa kuitenkin ns. Eteläinen järvialue eli Hapuan- ja Äpätinjärvi, Kivijärvet, Madesjärvet ja Verttuunjärvi. Maakuntakaavan valmistumisen jälkeen tulisi kaupungin käynnistää Niinisalon ja harjualueiden, Hämeenkankaan ja Pohjankankaan osayleiskaavatyö. Y1 Keskustan osayleiskaava Yleiskaavatyö etenee osayleiskaavatyön nettisivulla olevan Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ( ) mukaan. Nyt ollaan s. 24 projektikaavion 1 Perusselvitysvaiheessa (1) ja s. 25 osallistumiskaavion 2 osalta on pidetty aloitusseminaari ja kaupunkihautomoiden I kierros. Lisäksi netissä on ollut KAU- PUNKILAISKYSELY, jossa on kysytty samoja kysymyksiä kuin kaupunkihautomoissa, joten myös näin on voinut osallistua osayleiskaavatyön tavoitevaiheeseen ja perusselvityksiin. Lauantaitorikyselyn 137 vastausta ovat myös mukana yleiskaava- 5

7 työn perusselvitysmateriaalina. Vuorovaikutustilanne: Aloitusseminaari Kuntoutuskeskuksen auditoriossa keräsi 60 kuulijaa. Tulevaisuuslaboratoriotyöskentelyn tulokset löytyvät nettisivulta. Kaupunkihautomoiden I kierros keräsi 20 innokasta kaupunkilaista yleiskaavatyöryhmän tueksi pohtimaan nykytilanteen ongelmia, tarpeita, toiveita ja mahdollisuuksia. Tulokset julkaistaan osayleiskaavan nettisivulla joulukuun alussa. Kaupunkilaiskysely nettisivulla (vastaajia kpl): lautakunnalle vastausaikaa viikon loppuun! Tehdyt perusselvitykset: Luontoselvitys / AIRIX Ympäristö, FMC GROUP, FM Sanna Tolonen Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden selvitys, Kankaanpään kaupunki, AMK ins. Laura Hesso Kaavavarantoselvitys, mittaustoimisto / Riikka Utunen Yleiskaava 92:n toteutuneisuusselvitys, suunnittelutoimisto / Marjo Lahtinen Käynnissä olevat perusselvitykset: Maisemaselvitys Sosioekonomisten mitoitusindikaattoreiden selvitys Virkistys- ja kevyenliikenteen reittiselvitys Kaupunkihautomoiden ja kaupunkilaiskyselyn (ml. lauantaitorikysely) annin yhteenveto ja visualisointi Tulossa: Kaupungin ortoilmakuva karttapalveluun kaupungin nettisivulle Aito kaupunki yleiskaavaseminaari talvella 2009, jossa esitetään mm. perusselvitykset, kaupunkihautomoiden I kierroksen tulokset, mitoitusskenaariot sekä pohditaan vaihtoehtoisia kehityssuuntia ja niiden maankäytöllisiä seurauksia. Yleiskaava pyritään saamaan luonnosvaiheeseen keväällä Yleiskaavatyön etenemistä ja tehtyjä selvityksiä voi seurata kaupungin nettisivun Keskustan yleiskaavatyölinkissä. Mm. tehty luontoselvitys ja lauantaitorikyselyn tulokset löytyvät sieltä pdf.dokumentteina. Keskustan osayleiskaavatyön aluerajaus. Suunnittelualue käsittää siis keskustaajaman ohella sen lievealueet ja lähimmät kylät Hapuan, Lohikon, Jyränkylän ja Narvin. 6

8 ASEMAKAAVOITUS (KARTTA 2) Asemakaavassa alueiden käyttö ja rakentamistapa määritellään yksityiskohtaisesti: rakennusoikeus, rakennusten korkeus ja rakennusten sijainti tontilla. Asemakaava tai asemakaavan muutos laaditaan joko kaupungin tai maanomistajien aloitteesta. Kaavat laatii yleensä ympäristökeskuksen suunnittelutoimisto. Kankaanpään kaupungissa on vahvistettua asemakaavaa yhteensä 901,64 ha (rasteroitu alue kartalla 2). Pinta-alaa on kasvattanut vuonna 2008 vahvistunut Niinisalon varuskunnan asuntoalueen asemakaava. Muut valmistuneet kaavat ovat vielä hyväksymiskäsittelyssä tilanteessa Vanhaa, maalaiskunnan aikaista rakennuskaavaa (nyk. myös asemakaava) on jäljellä vielä 74,98 ha. Asemakaavoituskohteita on hyväksymiskäsittelyssä (tilanne ) seuraavasti: (Kaavoituskatsaus, kartta 2) H1 Niinisalon osa-alue (Esan levykaluste) Kaavahanke tuli vireille alueella toimivan Esan Levykaluste Oy:n laajennustarpeen vuoksi. Kaavanlaatijana toimi AirIx Ympäristö Oy. Suunnittelualue käsitti Niinisalonkadun, Taulunojantien, Kievarinkadun ja Lampisenkadun välisen alueen. Asemakaavaehdotus valmistui 2007 ja kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavaehdotuksen Hyväksymispäätöksestä valitettiin Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksellään kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksen. Kaupunki valitti asiasta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KH ), missä asian käsittely on vielä kesken. H2 Järventaustan osa-alue Järventaustan Sevionrannan alueen jatkeena olevalle alueelle laadittu asemakaava mahdollistaa pientaloalueen täydennysrakentamisen. Uusia rakennuspaikkoja muodostuu alueelle 10 kpl, osa niistä Ruokojärven rantaan. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa. Vuosina toteutetun vuorovaikutteisen suunnitteluprosessin ansiosta nähtävänä oloaikana ei jätetty yhtään muistutusta. Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa H3 Jönkkäri Järventaustan kaupunginosassa Opistonkadun varrella olevan tontin asemakaavan muutos (Kauko Jönkkäri) mahdollistaa tontilla sijaitsevan hallirakennuksen 7

9 erottaminen omaksi tontikseen ja korvaamisen asuinalueelle paremmin soveltuvilla kahdella omakotitalolla. Kaavatyö käynnistettiin ympäristölautakunnan päätöksellä ja asemakaavan muutos hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa H4 Kesko Keskon Eläkekassa ja Keskon Eläkekassan Kauppakiinteistöt Oy anoivat päivätyllä kirjeellään omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että siihen voitaisiin liittää tontin ympäriltä hankitut tilat mukaan lukien kaupungilta hankittavat lisäalueet ja että näin syntyvälle tontille sallittaisiin kaupan laajentaminen Citymarketiksi. Ympäristölautakunta päätti kaavatyön käynnistämisestä. Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus saatettiin ympäristölautakunnan päätöksellä hyväksymiskäsittelyyn ja asiakirjat olivat virallisesti nähtävillä Pienten muutosten jälkeen kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan H5 Pitkämäki Jämintien varteen sijoittuvan Pitkämäen uuden pientaloalueen 1. osa-alueen asemakaava on laadittu vuodelta 1992 olevan kaavarungon pohjalta. Kaavanlaatijana on toiminut Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy:n arkkitehti Ann-Mari Lindrgen. Asemakaava on kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyssä Alueen käyttöönotto tulee tarjoamaan uusia vaihtoehtoja pientalorakentajille. Rakentamistapaohjeistossa ja suosituksissa tullaan ohjaamaan energiatehokkaaseen ja ekologiseen rakentamiseen. Alueen ensimmäiset tontit tulevat myyntiin siten, että niille pääsee rakentamaan keväällä Ks. hankkeen nettisivut Pitkämäen uuden asuinalueen 1. osa-alueen asemakaava 8

10 Asemakaavoituskohteita on vireillä vv seuraavasti: (Kaavoituskatsaus, kartta 2) Hankkeiden etenemistä voi seurata kaupungin verkkosivuilla 1. Lorvikylä, Päiviken yritysalue Lorvikylän-Koskenojan alueen suunnittelu käynnistettiin maankäyttöselvityksillä vuonna 2007 alueen liikennejärjestelyiden parantamiseksi ja ns. Metallikylähankkeen toteuttamiseksi. Yhteistyössä Tiehallinnon Turun tiepiirin kanssa löydettiin ratkaisu uudelle tieyhteydelle teollisuusalueelta valtatielle Kaupunginhallitus päätti asemakaavatyön käynnistämisestä Samanaikaisesti käynnistettiin neuvottelut alueen hankkimiseksi kaupungin omistukseen. - Esisopimus kiinteistökaupasta ja siihen liittyvä Toroksenkadun alueen asemakaavoituksen käynnistämissopimus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa. - Päiviken yritysalueen ja Toroksenkadun alueen kaavaluonnokset olivat esillä erillisinä hankkeina. Luonnosvaiheen vuorovaikutusprosessin tuloksena niiden käsittely päätettiin yhdistää samaan asiakirjaan, koska alueiden välissä oleva tienhoidon tukikohdan alue tuli liittymäjärjestelyjen osoittamiseksi sisällyttää kaavamuutokseen. Päiviken yritysalueen asemakaavan havainnekuva. Kaava mahdollistaa yhteyden valtatielle 23 uudelta Ruukinkadulta, Koskenojankadun ja Rautatienkadun jatkeelta. 2. Käpylä, Keskuskadun itäpuoli Keskuskadun varteen laadittiin asemakaavaluonnos jo syksyllä 1997 tuolloin vireillä olleiden hankkeiden vuoksi (Autoluojus Ky ja Helluntaiseurakunta). Mm. alueella havaitun liito-oravakannan johdosta kaavoitustyö jäi vuosiksi. Liito-oravien esiintymisalueiden kaavoituksesta on sittemmin saatu uusia ohjeita ja alueen luontoselvitys on tarkistettu. Osa kaava-alueesta on siirtynyt kaupungin omistukseen, joten alueen kaavoitus tuo vaihtoehtoista tonttitarjontaa keskustan ytimeen. - Alueen uudistettu kaavaluonnos oli ympäristölautakunnan käsittelyssä, joka päätti asettaa sen MRL 62 :n mukaiseen laatimisvaiheen kuulemiseen. - Kaavakokous järjestettiin ja valmisteluasiakirjat pidettiin julkisesti nähtävillä välisen ajan. Osallisia informoitiin kirjeitse. - Kaavatyötä jatketaan vuonna

11 Vuonna 2008 nähtävillä ollut Käpylän asemakaavaluonnos. 3. Metallikylä Kankaanpään Yrityspuisto Oy:n ja Kankaanpää Works Oy väliselle alueelle laaditaan asemakaavaa ns. Metallikylähankkeen mahdollistamiseksi. Tarkoitus on synnyttää uutta yritystoimintaa ja tarjota em. tuotantolaitosten alihankkijoille tilat ja toimintamahdollisuudet alueella. Myös yhteisiin palveluihin varaudutaan. Kaupunki on hankkinut rakentamattomia maa-alueita omistukseensa Yrityspuiston ja Kankaanpää Worksin väliseltä alueelta. Ympäristöministeriö on lisäksi myöntänyt Kankaanpään kaupungille hakemuksen mukaisesti lunastusluvan Pekkalan tilaan RN:o 3:105 (3,703 ha) ja Palokallion tilaan RN:o 3:952 (2,064 ha). Metallikyläklusterin kehittämiselle avautuvat hyvät näkymät em. lunastusluvan myötä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Asemakaavaluonnos on tulossa ympäristölautakunnan käsittelyyn Asemakaavaehdotus saadaan hyväksymiskäsittelyyn talvella Aluearkkitehti Ilmari Mattilan laatima havainnekuva Metallikylän alueen tulevaisuudesta. 4. Pajunen & Sere Erkki ja Ritva Pajunen ovat päivätyllä kirjeellään anoneet ns. Asellin aukion varrella olevan omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tontille voisi toteuttaa kerrosalaltaan vähintään 3300 m2 suuruisen, V-kerroksisen 10

12 asuin-liiketalon. Voimassa olevan asemakaavan kerrosluku on III. Myös viereisen tontin omistaja kiinteistöyhtymä Sere-Björklöf Merja ja Sere Hanna on anonut kaavan muuttamista vastaavalla tavalla. - Kaupunginhallitus on suhtautunut kaupunkikuvallisin ja toiminnallisin perustein myönteisesti Pajusen kaavamuutosanomukseen. Kaupunginhallitus päätti 333, että myös Seren tontin kaava otetaan tutkittavaksi Pajusen kaavamuutoksen yhteydessä. - Kaavoituksen vireilläolosta on ilmoitettu ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä helmikuussa Kaavaluonnosvaihtoehdot ovat laadittavana ja saataneen käsittelyyn vuoden 2008 puolella. Pajusen ja Seren tonttien asemakaavan muuttaminen on päätetty ottaa tutkittavaksi. Tontit sijaitsevat aivan keskustan ytimessä Asellinkadun ja Eläintorin välisellä alueella. 5. Laarikatu Kankaanpään entisen vehnämyllyn omistaja Charles Myllymäki on anonut kaavamuutosta saadakseen tonttiin hieman lisäaluetta Laarikadun puolelta. Omistaja on kunnostamassa myllyä asuinkäyttöön. Hankkeeseen on otettu periaatteessa myönteinen kanta ja kaavamuutos laaditaan vuonna Samassa yhteydessä on tarkoitus muuttaa kadunnimi Laari Laarikaduksi. 6. Kantri Oy Kantri Oy on anonut päivätyllä kirjeellään omistamansa tontin asemakaavan muuttamista siten, että tontille voitaisiin rakennuttaa V-kerroksinen asuinkerrostalo/ liikerakennus palvelutyyppiseen asumiseen, joka käyttäisi hotellin palveluja ja ympäröiviä liikuntapalveluja. Hotellin tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta noin 2000 m2, kerrosluku on III. - Ympäristölautakunta on päättänyt käynnistää kaavatyön, mutta hanke ei ole edennyt. Vieressä nykyisen asemakaavan havainnekuva, jonka mukainen pohjoisen puoleinen siipiosa on toteuttamatta. 11

13 Asemakaavoituskohteita on tulossa vv seuraavasti: (Kaavoitusohjelma, kartta 2) Monet seuraavista kohteista ovat olleet kaavoitusohjelmassa pitkään. Suunnittelun tarve on selkeästi olemassa, mutta kiireellisempien kohteiden mennessä edelle, nämä ovat siirtyneet. Toisaalta kyseisille alueille kohdistuvien hankkeiden ajankohtaistuessa mikä tahansa näistä kohteista voi nousta ohjelman kärkeen. Ympäristölautakunta päivittää kaavoitusohjelmaa tarpeen mukaan. Vuonna 2008 käynnistynyt osayleiskaavatyö tulee antamaan suuntaviivat näiden alueiden kaavallisille ratkaisuille. 7. Rauhankadun varsi 8. Pansian teollisuusalue Entisten rakennuskaava-alueiden asemakaavoittaminen olisi tärkeää mm täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Rauhankadun varren kaavoitusta on kiirehditty maanomistajien taholta ja ympäristölautakunta on päättänyt ottaa asian esiin kaavoitusohjelman laadinnassa. Rauhankadun pohjoispäässä on myös asemakaavan muutostarvetta. Hanketta viedään eteenpäin kaavoitusyksikön resurssien mukaan. Maankäytön suunnittelu Pansian teollisuusalueella on ollut vireillä vuosia liittyen alueen teollistamishankkeisiin sekä tasaus- ja tiesuunnitelmiin. Alustava asemakaavaluonnos on vuodelta Kaavatyö etenee osissa tarpeen mukaan: Uuden Ewonankadun ympäristön kaavoittaminen toisi 2-3 uutta teollisuustonttia (vrt. kuva, keskellä ylhäällä). - Knauf-Kipso Oy:n hankkimien lisäalueiden liittäminen yhtiön teollisuustonttiin sekä tulevat laajennustarpeet edellyttävät jossakin vaiheessa asemakaavan muutosta ja laajennusta. 9. Lohikko Alueen kaavoittaminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupungin jätevesiverkko päätetään johtaa ko. alueelle. Vuonna 2008 käynnistynyt osayleiskaavatyö ohjaa asemakaavoitusta. 12

14 10. Narvi Pansiantien etelän puoleisen alueen, lähinnä Kirkkokadun varren kaavoittaminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupungin jätevesiverkko päätetään johtaa ko. alueelle. Vuonna 2008 käynnistynyt osayleiskaavatyö ohjaa asemakaavoitusta. 11. Vanha hautausmaa Seurakunnan aloitteesta ympäristölautakunta päätti ottaa vanhan hautausmaan asemakaavan muutostyö laadittavaksi. Kaava-alue käsittää Laviantien ja Keskuskadun välisen alueen Toivontien ja Kappelinpuiston välissä. Muutos turvaa Kappelinpuiston säilymisen nykyisen levyisenä ja toisaalta hautausmaan huoltopihan järjestelyt. Hankkeen yhteydessä asemakaavoitetaan vanhaa rakennuskaava-aluetta Toivontielle asti. Asemakaavan aloituskokous järjestettiin ja OAS käsiteltiin ympäristölautakunnassa , mutta seurakunnan toivomuksesta hanke jäi vielä lepäämään. 12. Niinisalo, Pikku Parkanon alue Niinisalon kylätoimikunta on toivonut asemakaavan laatimista Niinisalon kylän ns Pikku Parkanon alueelle. Alue on Valkiajärven rannalla ja rajoittuu varuskuntaalueeseen, rautatiehen ja Taulunojantiehen. Alue on lähes täyteen rakennettu, mutta kaavan laatiminen on tarpeen rannan käyttömahdollisuuksien, kulkuyhteyksien yms ratkaisemiseksi. 13. Jyränkylä Alueen kaavoittaminen tulee ajankohtaiseksi, mikäli kaupungin jätevesiverkko päätetään johtaa ko. alueelle. Vuonna 2008 käynnistynyt osayleiskaavatyö ohjaa asemakaavoitusta. 14. Käpylä, ent. meijerin alue Kankaanpään entisen osuusmeijerin alueen omistaja on korjannut rakennuksia uuteen käyttöön. Alue on vanhan rakennuskaavan mukaista teollisuusaluetta. Alueelle ja sitä ympäröivään suurkortteliin (Rautatienkadulta entiselle rautatieasemalle asti) on tarpeen laatia asemakaava. Hanketta viedään eteenpäin tarpeen mukaan yhteistyössä kiinteistönomistajan kanssa meijerialueen ja olevan rakennuskannan tulevan käyttötarkoituksen täsmennyttyä. 15. Jämintie (Kärki) Marko Kärki on anonut omistamansa teollisuusalueen asemakaavan muuttamista rivitaloalueeksi. Asia on ollut esillä ympäristölautakunnassa Hanke edellyttää yleiskaavallista tarkastelua. 16. Käpylä, Kruunuhaan alue Alue on kaupunkirakenteessa keskeistä, yksityisessä omistuksessa olevaa entistä rakennuskaava-aluetta, jota on jonkin verran rakennettu poikkeusluvin. Asemakaavoittamisen edellytykset tulisi selvittää täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi. Alueen kaavarunkosuunnittelua on tehty viimeksi 1980 luvulla. Vuonna 2008 käynnistynyt osayleiskaavatyö tulee ohjaamaan alueen asemakaavoitusta. 17. Myllymäki, Halmeenkadun jatke Halmeen teollisuusalueen toteuttamisen yhteydessä saatiin valtatieltä 23 osayleiskaavan mukainen uusi liittymä teollisuusalueelle. Halmeenkadun jatkaminen Saarivirrankadulle ja kadun jatketta ympäröivien alueiden asemakaavoittaminen olisi kaupunkirakennetta eheyttävä kaavoituskohde. 13

15 Entinen rakennuskaava-alue Kaavoitusohjelman kohteet 2, 3, 7, 11, 14 ja 16 sisältävät maalaiskunnan aikana vahvistunutta rakennuskaavaa. Näiden lisäksi ko. aluetta on vielä Ruokojärven rannassa. Alue on ollut rakennuskiellossa kuntamuodon muutoksesta 1967 lähtien. Kielto umpeutui eikä sitä voi MRL:n mukaan enää uusia entisiin päätöksiin nojaten. Kaava on siis tullut voimaan asemakaavana, vaikka se on suurimmalta osaltaan täysin vanhentunut. Alueet kuuluvat suunnittelutarvealueeseen. Ohjelmakauden ulkopuolelle jäävät kohteet (mustalla rajatut alueet kartalla 2) Ohjelmakauden ulkopuolelle jää kohteita, joiden kaavoitus selkiinnyttäisi alueen kiinteistöteknistä tilannetta ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia, mutta joiden sisällyttäminen ohjelmaan ei ole resurssisyistä mahdollista. Tällaisia ovat Niinisalon taajaman eri osa-alueet: keskusta, Kytölä ja Vilhonpelto. Uutta asuinaluetta on tarpeen mukaan kaavoitettavissa Pitkämäen osa-alueille ja esim. Mettälänkankaan alueelle. RANTA-ASEMAKAAVAT (KARTTA 1) Kankaanpään kaupungin alueella on eri järvien rannoilla rantakaavoitettua aluetta yhteensä 551,46 ha. Ranta-asemakaavan laatiminen on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pääsääntöisesti maanomistajien asia. Kankaanpäässä on vireillä kaksi rantaasemakaavahanketta: R 1 Vähäsalo-Herrainkallio, Iso-Madejärvi Kaavoitus on käynnistynyt v maanomistajien aloitteesta. Viranomaisneuvotteluja on järjestetty ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä Kaavan laatijana toimii maanmittausteknikko Veikko Kuusinen. - Kaavaehdotus saatiin hyväksymiskäsittelyyn kesällä Ympäristölautakunta hyväksyi kaavan osaltaan ja kaupunginhallitus päätti asettaa sen virallisesti nähtäville ja pyytää siitä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Satakuntaliiton lausunnot. - Ympäristölautakunta käsitteli lausunnot ja kaupunginhallitus Ranta-asemakaava on kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä R 2 Pikku-Mateen lounaisosa Kaavoitus on tullut vireille vuonna Kaavan laatijana toimii arkkitehti Ilmari Mattila. - Ympäristölautakunta on merkinnyt kaavan vireille tulon ja OAS:n tiedoksi ja hyväksynyt osaltaan luonnoksen kuulemismenettelyyn. - Valmisteluvaiheen asiakirjat ovat nähtävänä ajalla

16 MUUT MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT HANKKEET Energiatehokas Pitkämäki Pitkämäen alueen suunnittelu saa rahoitusta Tekesin Kestävä yhdyskunta - teknologiaohjelmasta. Energiatehokkaan Pitkämäen tavoitteita on jo puolen vuoden ajan tuotu esiin tiedotusvälineissä, messuilla jne. Hankeyhteistyössä ovat mukana kaupungin ao. hallintokunnat, Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n ja Prizztech Oy. Tulevia asukkaita on haastettu mukaan suunnitteluun ja seudun yrityselämän kanssa on tehty yhteistyötä mm. seminaarien muodossa. Maastopäivänä aluetta esiteltiin yleisölle. Pitkämäki-projektin johtoryhmään kuuluvat Maija Anttila (pj), Mariitta Vuorenpää (siht.), Paavo Tikkanen, Paavo Karttunen, Kalevi Salmijärvi, Mikko Loukkalahti, Terttu Ihanamäki ja Prizztechin Heikki Perko sekä Tekesin puolelta Jonas Wolff. Konsulttina on toiminut sekä asemakaavan että ohjeiston laadinnassa Arkkitehtitoimisto A-konsultit, lvi-tekniikan osalta Insinööritoimisto Trilogon Oy. Kankaanpään kaukolämpöyhtiötä on kuultu asian valmistelussa ja ohje on vielä toimitettu yhtiölle kommentoitavaksi. Markkinoinnista on huolehtinut Kumppania Oy. Hankkeen tavoitteena on ollut luoda toteutuksen pohjaksi kolmitasoinen malli, jolla julkishallinnon toimenpitein pyritään energiatehokkuuden lisäämiseen: 1) Sitova asemakaava antaa kestävän lähtökohdan rakennusten sijoitukselle, 2) Tonttien luovutukseen liittyviin rakentamisohjeisiin on sisällytetty joitakin energiatehokasta rakentamista koskevia määräyksiä. 3) Osaksi rakentamistapaohjetta on koottu rakentajia palveleva, mittava tietopaketti energiatehokkaasta ja ekologisesta rakentamisesta ja asumisesta. Tätä suositusluontoista ohjeistoa täydentävät projektin nettisivut osoitteessa Sivut avataan ohjeiston tultua hyväksytyksi ympäristölautakunnassa ja niitä pyritään pitämään ajan tasalla tuottamalla sivuille päivittyvää tietoa ja hyödyllisiä linkkejä. 15

17 Keskustaajaman lievealueiden vesihuoltosuunnittelu ja maankäyttö Teknisen keskuksen ja maankäyttöosaston yhteistyönä käynnistettiin vuoden 2006 alussa selvitys jätevesiverkon laajennusmahdollisuuksista keskustaajaman lievealueille. Selvityksen laatijana on toiminut AirIx Ympäristö Oy Tampereelta. Selvitys on koskenut Jyränkylän, Lohikon, Järventaustan ja Narvin alueita (sinisellä rajatut alueet kartalla). Selvityksen yhteydessä on tehty myös alustavaa kaavallista tarkastelua lähimpänä keskustaajamaa sijaitseville ja tiheimmin asutuille osa-alueille (punaisella rajatut alueet kartalla). Alueiden maanomistajille on tiedotettu hankkeesta sen käynnistyessä ja tuloksia on esitelty kiinteistönomistajille osa-alueittain ja järjestetyissä tilaisuuksissa. Tekninen lautakunta on esittänyt kaupungin taloussuunnitelmaan vuosille viemäriverkon laajentamista viereisellä kartalla punaisella rajatuille kohdealueille. Nämä alueet on tarkoitus myös asemakaavoittaa. ARVIO TONTTITARJONNAN RIITTÄVYYDESTÄ Kaupungilla on tontteja tarjolla tämänhetkistä kysyntää vastaavasti. Pitkämäen alueen avaaminen monipuolistaa tarjontaa. Maapoliittisin ja kaavoituksen keinoin pystytään tulevaisuudessakin turvaamaan riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta kaupungin strategian mukaisesti. 16

18 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Maankäytön suunnittelusta vastaa Kankaanpäässä ympäristölautakunta, jolle kuuluvat myös mittaus- ja kiinteistötoimen sekä rakennusvalvonnan asiat. Ympäristölautakunnan kokoonpano kaudella on: JÄSENET : Koskela Arno (pj) Kujanpää Katri (varapj) Hemminki Heikki Laiho Nina Kortteus Jorma Päivike Pekka Rintala Lisbeth Sainala Jenni Viitasalo Jouni VARAJÄSENET: Loukkaanhuhta Tapio Rantala Marita Harju Mika Rosenberg Irmeli Raukola Heikki Aukeenpää Aira Kunnaspuro Raili Suominen Markku Syvänen Keijo Kaupunginhallituksen edustajana ympäristölautakunnassa on Jarmo Lehtilä. Kaavoitusta koskevat asiat saavat lopulliset päätöksensä yleensä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. KAAVOITUSTA KOSKEVIIN TIEDUSTELUIHIN VASTAAVAT - Maija Anttila, kaupunginarkkitehti, puh. (02) , GSM maija.anttila(at)kankaanpaa.fi - Marjo Lahtinen, suunnitteluavustaja, puh. (02) marjo.lahtinen(at)kankaanpaa.fi Keskustan osayleiskaavatyön projektipäällikkönä toimii DI Mariitta Vuorenpää, , mariitta.vuorenpaa(at)kankaanpaa.fi. Kankaanpäätä ja ympäristökuntia; Merikarviaa, Siikaista, Honkajokea, Karviaa ja Jämijärveä palvelee maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvissä asioissa - Ilmari Mattila, aluearkkitehti puh. (02) , GSM ilmari.mattila(at)kankaanpaa.fi KANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO Kaupungintalo, 3.kerros, Kuninkaanlähteenkatu 12, PL 36, KANKAANPÄÄ

19

20

21 KAAVOJEN KÄSITTELYVAIHEET I VIREILLETULO toteuttaja: Ympäristökeskus / suunnittelutoimisto suunnitteluasiakirjat ja tulosteet: OAS = Osallistumis- ja arviointisuunnitelma = opas suunnittelun seuraamiseen ja siihen osallistumiseen VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN OSALLISTEN ja kaupunkilaisten osallistuminen I MIELIPIDE: osallisilla on tilaisuus ottaa kantaa OAS:n sisältöön ja osallistua työn tavoite- ja arvokeskusteluun II LUONNOSVAIHE toteuttaja, päätöksentekijä: suunnittelutoimisto, ympäristölautakunta 1) vuorovaikutteinen suunnittelu ja osallistumisen järjestäminen 2) tiedottaminen osallisille 3) kaavaluonnos KAAVALUONNOS VALMIS JA KAAVAN VALMISTELUMATERIAALI ESILLÄ nähtävillä neuvotteluja ja esittelytilaisuuksia 4) palautteen ja lausuntojen käsittely 5) kaavaehdotuksen laadinta II YHDESSÄ- TYÖSKENTELY: työryhmiä, kyselyitä LAUSUNNOT MIELIPIDE: mielipiteet kaavaluonnoksesta suunnittelutoimistoon joko suullisesti tai kirjallisesti

22 III EHDOTUSVAIHE toteuttaja, päätöksentekijä: suunnittelutoimisto, ympäristölautakunta, kaupunginhallitus III virallisesti nähtävillä 1) yhteenveto muistutuksista 2) pyydettäessä vastaus muistutusten tekijöille 3) kaavaehdotuksen mahd. muuttaminen; jos olennaisia muutoksia, laitetaan uudelleen nähtäville osallisten kirjalliset MUISTUTUKSET ja LAUSUNNOT liittyen kaavaehdotukseen IV HYVÄKSYMISVAIHE päätöksentekijä: kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto ilmoitus ja tiedotus kaavan hyväksymisestä kaupunginvaltuustossa 1) jos ei valituksia, kaava on lainvoimainen valitusajan päätyttyä 2) jos valituksia, niin kaupunki antaa vastineet valituksiin Hallinto-oikeudelle kuulutus kaavan voimaantulosta IV osallisten VALITUS- OIKEUS kaavan lainmukaisuudesta sen sisällön sekä valmistelu- ja hyväksymismenettelyn osalta: 1. valitus Turun Hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa 2. valitus Hallintooikeuden päätöksestä Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen