Sisällysluettelo Luoteis-Venäjän metsävarat alueittain

Transkriptio

1 Sisällysluettelo 3. Luoteis-Venäjän metsävarat alueittain Metsätalousmaiden yhteinen pinta-ala Luoteis-Venäjän metsävarojen puulaji- ja ikäryhmien mukainen jakauma alueittain Hakkuusuunnite ja päätehakkuiden ja harvennuahakkuiden todellinen määrä Raakapuun kuljetuksen kehitystä vuosina Hakkuusuunnitteen puutavaralajittainen rakenne...

2 3. Luoteis-Venäjän metsävarat alueittain 3.1. Metsätalousmaiden yhteinen pinta-ala Metsävarat-käsite liittyy Venäjällä käsitteeseen metsävaranto. Metsävaranto yhdistää nykyään ne metsämaat, joilla kasvaa tai pystyy kasvamaan metsätalouden harjoittamiseen tarkoitettuja metsiköitä. Metsävarannon ulkopuolelle jäävät puolustusministeriön hallussa olevilla mailla ja paikkakuntien alueilla kasvavat metsät. Metsätalousmaiden yhteinen pinta-ala on vakio, se muuttuu hyvin vähän ja yleensä vain silloin, kun maita (luovutetaan) siirretään teolliseen rakentamiseen tai maatalouskäyttöön. Luoteis-Venäjällä metsämaiden yhteinen pinta-ala on 107 milj. ha, joista metsäkasvillisuuden peittämiä maita on 79,5 milj. ha. Luoteis-Venäjän metsäisyys on keskimäärin 52%, ja se on jakautunut alueittain epätasaisesti. Luoteis-Venäjälle kuuluu yli puolet eli 54% Venäjän Euroopan-puoleisen osan metsäpeitteisistä maista ja 67% sen arvokkaista havumetsistä. Kuva 3.1. Metsäpeitteisten maiden pinta-ala Республика Коми 28,8 га/чел Архангельская область 15,2 га/чел Вологодская область 5,7 га/чел Республика Карелия 13,0 га/чел Мурманская область 5,7 га/чел Ленинградская область 2,1 га/чел Новгородская область 4,9 га/чел Псковская область 1,4 га/чел Калининградская область 0,25 га/чел , , , , , , , Lähde: NIPIEIlesprom Oy Komin tasavalta Arkangelin alue Vologdan alue Karjalan tasavalta Murmanskin alue Leningradin alue Novgorodin alue Pihkovan alue Kaliningradin alue Metsäpeitteisten maiden pinta-ala esitetään kuvassa 3.1. Luoteis-Venäjän federatiivisen hallintoalueen metsätalousmaiden rakenne esitetään kuvassa 3.2. Luoteis-Venäjän metsämaiden yhteispinta-alan jakauma alueittain on kuvassa

3 LUOTEIS-VENÄJÄN METSÄTALOUSMAIDEN RAKENNE, tuhatta ha Kuva 3.2 Metsättömät maat Metsäpeitteiset maat Kulttuurimetsät Sulkeutumatonta kulttuurimetsää 712 Uudistusalat I ryhmän metsät II ryhmän metsät III ryhmän metsät Luonnollinen vajaatiheä 108 Paloalueet 69 Raunioituneet puustot 30 Hakkuuala 1039 Metsäaukeat ja joutomaat Taimikot Keskiikäiset puustot Varttuneet puustot Uudistuskypsät ja yli-ikäiset METSÄMAAT METSÄVARANNON MAAT EI-METSÄMAAT Lähde: Venäjän federaation luonnonvaraministeriö, Venäjän metsävarojen tutkimuskeskus. 42

4 Luoteis-Venäjän metsämaiden yhteispinta-alan jakauma alueittain Kuva 3.3 Распределение общей площади лесного фонда по регионам Северо-Запада, % Республика Коми Архангельская область Республика Карелия Вологодская область Ленинградская область Новгородская область Мурманская область Псковская область Калиниградская область Lähde: Venäjän metsävarojen tutkimuskeskus Komin tasavalta Arkangelin alue Karjalan tasavalta Vologdan alue Leningradin alue Novgorodin alue Murmanskin alue Pihkovan alue Kaliningradin alue Kaliningradin alue kuuluu alataigan (havu- ja jalolehtipuumetsien) vyöhykkeeseen. Valtiolle kuuluvien metsien mennessä suoritetun luetteloinnin mukaan metsämaiden yhteispinta-ala oli ha ja metsäisyys 19,5%. LVM:n (Venäjän federaation luonnonvaraministeriön) hallussa on ha, maatalousministeriön hallussa ha ja opetusministeriön 1400 ha metsää (tilanne , Venäjän metsävarojen tutkimuskeskus, 1999). Vesien suojelutehtäviä täyttäviä metsiä on ha, eroosionvastaistia suojametsiä ha, rauta- ja autoteiden varsien suojavyöhykkeitä on ha. Tervehdyttäviä, hygieenisiä tehtäviä on metsillä, joiden pinta-ala on noin ha, mm. asuinalueita ympäröiviä vihreitä vyöhykkeitä on ha ja kaupunkien alueella kasvavia metsiä ha. Erityisesti suojeltavia metsiä on ha, niiden joukossa Kurshin särkkä niminen kansallispuisto ha, jonka rauhoitettuja metsäalueita on 500 ha:n pyökkimetsä. 43

5 Kaliningradin alueen kaikki metsät kuuluvat metsänjärjestelyn ensimmäiseen ryhmään. Arkangelin alue kuuluu pohjoisen ja keskitaigan vyöhykkeeseen. Pohjoisessa taiga muuttuu metsätundraksi ja tundraksi. Valtion metsävarannon kertaluetteloinnin mukaan Arkangelin alueen metsien yhteinen pinta-ala oli 29,2 milj. ha, joista Venäjän federaation luonnonvaraministeriön alaisia metsiä on 27,3 milj. ha eli 93,5%, maatalous- ja elintarvikeministeriön (valtion Аrhsellesmaatalousyrityksen) alaisia on 1,8 milj. ha eli 6,2%, ja jäljellä oleva pinta-alaltaan hyvin pieni metsäalue kuuluu ympäristön-suojelukomitealle ja opetusministeriölle. Metsäisyys on 53,5%. Arkangelin alueen metsämaiden osuus on 2% Venäjän metsävarannosta, metsäpeitteisten maiden osuus ja puuston tilavuus ovat kumpikin 3% Venäjän ao. tunnusluvuista. Arkangelin alueen metsien johtamisesta vastaa 29 metsänhoitotaloutta ja 2 kansallispuistoa, jotka ovat Venäjän metsätalouden liittopalvelun alaisia, 18 maatalous- ja elintarvikeministeriön alaista metsänhoitotaloutta, 1 ympäristönsuojelukomitealle kuuluva rauhoitettu alue, 1 yleisen ja ammatillisen koulutuksen ministeriön alainen metsäkoeasema. Lisäksi puolustusministeriön hallussa olevissa metsissä metsätaloutta harjoittavat sotilaat. Metsien luettelointitietojen mukaan ensimmäisen ryhmän metsiä oli alueella 7,5 milj. ha, toisen ryhmän metsiä 0,3 milj. ha ja kolmannen ryhmän metsiä 21,0 milj. ha (Venäjän metsävarojen tutkimuskeskus 1999). Vologdan alue kuuluu keski- ja etelätaigan vyöhykkeeseen. Havumetsien osuus on yli 60%, suurin osa on kuusimetsiä. Valtion metsävarannon kertaluetteloinnin mukaan Vologdan alueen metsien yhteinen pinta-ala oli 11,7 milj. ha, mm. metsäpeitteisiä maita oli 10,1 milj. ha. Metsäisyys on 69,4%. Ensimmäisen ryhmän metsien pinta-ala on ha, toisen ryhmän metsien pinta-ala on ha, kolmannen ryhmän metsien pinta-ala on ha. Luonnonvaraministeriön alaisten metsien osuus on 74 % Vologdan alueen metsien yhteisestä pinta-alasta; valtion maatalousyritysten (Vologdaselles) ilmaiseen käyttöön luovutettujen metsien osuus on 25 %; puolustusministeriön metsien osuus 0,6 % ja Darvinin rauhoitetun alueen osuus 0,4 % yhteispinta-alasta. Palaneiden metsäalueiden osuus on 0,0173 % ja hakkuualojen osuus 2,17 % metsien yhteisestä pintaalasta. Murmanskin alueen metsävarat ovat kaikkein pohjoisimpia Venäjän Euroopan-puoleisen osan metsistä. Murmanskin alueen pohjoisosan metsät kuuluvat sammal- ja jäkälätundran vyöhykkeeseen ja eteläosan metsät metsätundran ja pohjoisen taigan vyöhykkeeseen. Valtion metsävarannon kertaluetteloinnin mukaan Murmanskin alueen г. metsien yhteinen pinta-ala oli 9,5 milj. ha eli 67,5 % Murmanskin alueen yhteispinta-alasta. Metsäisyys on 36,3 %. Luonnonvaraministeriön alaisia metsiä on yli 97 % metsävaroista, muut metsät kuuluvat ympäristönsuojelukomitealle. Palaneiden metsäalueiden osuus on 0,34 % ja hakkuualojen osuus 2,94 % metsien yhteisestä pinta-alasta. Metsävarojen suurimman osan muodostavat ensimmäisen ryhmän metsät eli ns. suojametsät, joiden pintaala on 5966 tuhatta ha (61 % metsien pinta-alasta). Hyötykäyttömerkitystä on vain kolmannen ryhmän metsillä, joiden pinta-ala on 3504 tuhatta ha (36,9 % metsien pinta-alasta). Monivuotiset avohakkuut ovat ehdyttäneet niitä kovasti. 50 % metsäalueista ovat erityisiä suojelumetsiä, joissa puuntuotanto on kiellettyä ja sallitaan vain hygienia- ja harvennushakkuut. 44

6 Lähestymistapa metsänhoitoon perustuu Murmanskin alueella enimmäkseen metsien maisemallisiin ja vakauttaviin tehtäviin, paljon vähemmässä määrin niitä käytetään puuaineksen saamiseksi, metsänkäytössä pitää olla paitsi metsien hyödyntämistä myös niiden suojelua. Karjalan tasavallan metsät ovat tärkeitä niin luonnonsuojelun kuin kansantaloudenkin kannalta. Metsien merkitys kasvaa jatkuvasti, metsät ovat toisaalta puuraaka-aineen lähde ja toisaalta biosfäärin tärkeimpiä ainesosia. Valtion metsävarannon kertaluetteloinnin mukaan Karjalan tasavallan metsien yhteispinta-ala oli 14,8 milj. ha eli 82% tasavallan pinta-alasta, mm. puustoista aluetta on 9,3 milj. ha. Metsien luettelointitietojen mukaan (tilanne ) kehitys on ollut positiivista vuoteen 1993 verrattuna. Samalla kun metsien yheispinta-ala on supistunut 14,8 tuhatta ha, metsäpeitteisten maiden pinta-ala on laajentunut 373,2 tuhatta ha eli kasvu on 4%. Metsätalousvirastojen (luonnonvaraministeriön) alaisten metsien pinta-ala on tehdyn luetteloinnin mukaan 9356,4 tuhatta ha, mikä on 100 % metsäpeitteisten maiden pinta-alasta. Ensimmäisen ryhmän metsien pinta-ala on 3,2 milj. ha, toisen ryhmän 4,5 milj. ha ja kolmannen ryhmän 7,1 milj. ha. Hyötykäyttömetsiä (joissa uudistushakkuut on sallittu) on 12,1 milj. ha (13% metsäpeitteisten maiden pinta-alasta). Muilla metsillä on ympäristö- ja luonnonsuojelullisia tehtäviä, tällaisia ovat erityiset suojelumetsät, rauhoitettujen alueiden, suojelualueiden ja kansallispuistojen ym. metsät. Komin tasavalta on Venäjän johtavia metsäteollisuusalueita. Siellä ovat säilyneet maan Euroopanpuoleisen osan laajimmat metsät, joissa metsätaloutta ei ole harjoitettu. Suurin osa metsistä kuuluu taigavyöhykkeeseen. Valtion metsävarannon kertaluetteloinnin mukaan Komin tasavallan metsien yhteinen pinta-ala oli 38,8 milj. ha eli 3,5% Venäjän metsien pinta-alasta ja noin 33% Euroopanpuoleisen Venäjän pohjoisosan metsistä. Alueen metsäisyys on 71,25%. Metsien yhteispinta-alasta yli 97,7% on luonnovaraministeriön hallussa. Ensimmäisen luokan metsiä on 16,9 milj. ha, toisen luokan 0,6 milj. ha ja kolmannen luokan 21,3 milj. ha. Paloalueiden osuus on 0,128% metsien yhteispinta-alasta ja hakkuualojen osuus 2,5%. Leningradin alue kuuluu keskisen ja eteläisen taigan vyöhykkeeseen. Leningradin alue on Luoteis-Venäjän keskeisimpiä puuntuotanto-, puunhankinta- ja puunvientialueita. Metsien nykyiselle tilalle on ominaista metsämaiden kohtalainen positiivinen kehitys. Metsien yhteinen pinta-ala on 5,8 milj. ha. Metsäisyys on 56,0%. Luonnonvaraministeriön alaisia metsiä on 4,6 milj. ha (noin 80%), maatalousministeriön alaisia (Lenselhoz-valtionlaitos) 0,9 milj. ha (16%). Paloalueiden osuus on 0,122% metsien yhteispinta-alasta ja hakkuualojen osuus 0,93%. Novgorodin alueen metsäala jakautuu kahteen alavyöhykkeeseen: taigaan ja sekametsään, joiden välinen raja ei ole kovin selvä. Metsien osuus on nykyään noin 40 % alueen pinta-alasta. Metsiä on kolme lajia: havumetsiä, sekametsiä ja pienilehtisistä puista koostuvia metsiä. Metsien yhteispinta-ala on 4,1 milj. ha, metsäisyys 64,1%. Luonnonvaraministeriön alaisia metsiä on 2,7 milj. ha (66%), maatalousministeriön alaisia 1,3 milj. ha (32%). Hakkuualojen osuus on 0,55% ja paloalueiden osuus 0,0587%. 45

7 Ensimmäisen ryhmän metsiä on 1023,5 tuhatta ha, metsäpeitteisä maita 947,0 tuhatta ha, mm. hyödynnettäviä metsiä 678 tuhatta ha. Toisen ryhmän metsiä on 3064,7 tuhatta ha, metsäpeitteisiä maita 2540,2 tuhatta ha, mm. hyötykäyttöön soveltuvia metsiä 2323,6 tuhatta hehtaaria. Vaikka puuntuotannon kannalta katsoen Pihkovan alue on jo pitkään ollut kehityskelvoton, puunkorjuu on tärkeimpiä ihmisen harjoittamia taloustoiminnan muotoja, jotka vaikuttavat taigan ja sen rajavyöhykkeen maisemiin. Vuonna 1896 Pihkovan alueen metsäisyys oli 64,6%, mutta 1914 г. se oli vain 25,6%. Alueen nykyinen metsäisyys on 38%:n paikkeilla, mutta aarniometsiä ei melkein ole säilynyt, vaan valtaosa kasvatusmetsistä on vähäarvoisia koivulehtoja ja nuoria havumetsiä. Pihkovan alue kuuluu eteläisen taigan ja sekämetsien vyöhykkeeseen. Metsien yhteispinta-ala on 2,4 milj. ha. Metsien jakauma on epätasainen. Eniten metsiä on alueen pohjois- ja eteläosassa. Luonnonvaraministeriön alaisia metsiä on 1,4 milj. ha, maatalousministeriön (Pskovselles- valtion maatalousyrityksen) alaisia 1,0 milj. ha alueen metsien yhteispinta-alasta. Käyttötarkoituksensa ja metsänkäyttömuotojen perusteella metsät jaetaan ensimmäiseen ja toiseen ryhmään. Ensimmänen ryhmä käsittää 534,7 tuhatta ha eli 22%. Toisen ryhmän metsät käsittävät 1895,8 tuhatta ha eli 78% pinta-alasta. Paloalueiden osuus on 0,0636% ja hakkuualojen osuus 1,44% metsien yhteispinta-alasta. 46

8 3.2. Luoteis-Venäjän metsävarojen puulaji- ja ikäryhmien mukainen jakauma alueittain Luoteis-Venäjän metsät ovat maan Euroopan-puoleisen osan suurimpia, ja puuston yhteinen tilavuus on niissä 8,5 mrd. m3 (eli 10 % Venäjän metsävaroista) (kuva 3.4). Hyötykäyttöön soveltuvien metsien puuston määrä on 6,5 milj. m3. Käyttöön otetut metsät muodostavat vahvan perustan metsäteollisuuden kehittymiselle. Olemassa olevat resurssit pystyvät turvaamaan puunjalostuksen sekä sellu- ja paperiteollisuuden raakapuun tarpeen. Kuva 3.4. Luoteis-Venäjän metsävarojen jakauma alueittain, milj. m 3 Lähde: Venäjän federaation luonnonvaraministeriö Komi Arkangeli Karjala Vologda Leningradin alue Novgorod Murmansk Pihkova Kaliningrad yhteisvarat havupuun yhteisvarat lehtipuun yhteisvarat Luoteis-Venäjän metsissä on eniten havupuita (6,6 mrd. m3), havupuu käy hyvin kaupaksi ja sen kysyntä niin sisä- kuin ulkomaanmarkkinoillakin on pysynyt vilkkaana. Hakkuukypsiä ja yli-ikäsiä puustoja on 4,3 mrd. m3 (taulukko 3.1). Lehtipuuta on 1,9 mrd. m3. Tärkeimpiä metsää muodostavia puulajeja ovat Luoteis-Venäjällä mänty 2,5 mrd. m3, kuusi 4,1 mrd. m3, koivu 1,4 mrd. m3 ja haapa 364 milj. m3 (taulukko 3.2). 47

9 Venäjän Federaation hallintopiirit Kaliningradin alue Yhteensä I, II ja III ryhmien metsät Metsänpeittämämaa, yhteensä Yhteensä Taulukko 3.1. Metsäpinta-alat ja puuvarat puulajeittain ja ikäryhmittäin, (pinta-ala 1000 ha, tilavuus milj. m 3 ) Metsänpeittämämaa valtapuulajeittain Taimikko Havupuut Jalo lehtipuut Muut lehtipuut Sisältäen Sisältäen Sisältäen Nuori kasvatusmets ä Kasvatusmets ä Hakkuukypsä- ja yli-ikäinen metsä pinta-ala 234,6 84,6 49,2 25,1 6,3 4,0 44,4 10,0 26,7 5,6 2,1 105,5 8, ,6 16 varanto 39,96 13,37 4,92 5,90 1,59 0,96 8,93 0,99 6,20 1,25 0,49 17,66 0,28 10,9 2,93 3,55 0,81 I, II ja III ryhmien hyödynnettävissä olevat metsät pinta-ala ,6 37,7 17,2 4,9 2,8 37,3 8,6 21,8 5,1 1,8 77,1 7,1 50,8 9,9 9,3 varanto 30,73 9,93 3,76 4,26 1,25 0,66 7,38 0,86 5,01 1,13 0,38 13,42 0,26 8,58 2,27 2,31 0,64 Arkangelin alue Yhteensä I, II ja III ryhmien metsät pinta-ala 20290, ,5 2051,3 596, ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3643,4 1480, 1363, ,8 9 7 varanto 2170,25 19'26,06 76,53 245,39 97, ,05 0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 244,19 22,29 104,3 7 33,57 83,96 23,5 7 I, II ja III ryhmien hyödynnettävissä olevat metsät pinta-ala 15756, ,9 2924, ,1 407,9 7771,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3117,4 1412, 1139, 177, varanto 1620, ,52 70,34 172,44 70, ,41 0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 198,95 21,42 88,2 26,57 62,76 18,8 9 Nenetsien autonominen piirikunta Yhteensä I, II ja III ryhmien metsät pinta-ala 190,5 183,4 1,1 6,0 4,7 171,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 7,1 0,4 2,1 0 4,6 varanto 18,3 17,94 0,02 0,56 0,44 16,92 0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 0,36 0 0,03 0 0,33 0,11 I, II ja III ryhmien hyödynnettävissä olevat metsät pinta-ala ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, varanto ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 0, Vologdan alue Yhteensä Taimikko Keski-ikäinen ppuuso Varttunut harvennuspuu t Hakkuukypsä- ja yli-ikäinen Yhteensä Taimikko Nuori kasvatusmets ä Kasvatusmets ä Hakkuukypsä- ja yli-ikäinen metsä Mets än valta puiden keski kasvu 48

10 Yhteensä I, II ja III ryhmien metsät pinta-ala 7208,9 3909,9 1219,3 971,0 353,6 1366,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 3298,9 812,8 866,4 452,3 1167,4 varanto 1008,26 536,35 39,5 167,45 76,74 252,66 0,01 0,00 0,00 0,0 0,1 471,9 15,14 99,21 86,2 271,35 16,5 2 I, II ja III ryhmien hyödynnettävissä olevat metsät pinta-ala 6622,5 3532,7 1170,9 835,7 311,6 1214,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3089,8 788,2 791,9 426,2 1083,5 varanto 909,6 471,84 37,3 142,30 67,87 224,37 0,00 0,00 0,00 0,0 0,0 437,76 14,63 89,28 81,27 252,58 15,1 5 Murmanskin alue Yhteensä I, II ja III ryhmien metsät pinta-ala 5057,9 3758,6 1242,3 710, ,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1299,3 204,6 559,7 114,6 420,4 varanto 197,83 170,31 15,83 43,3 10,19 100,99 0,00 0,00 0,0 0,0 0,00 27,52 0,89 3,55 10,77 2,32 I, II ja III ryhmien hyödynnettävissä olevat metsät pinta-ala 2250,6 1846,9 879,8 243,9 58, ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 403,7 107,2 269,3 13,4 13,8 varanto 81,52 73,89 10,34 14,93 3,99 44,63 0,00 0,00 0,00 0,0 0,00 7,63 0,45 6,14 0,36 0,68 1,13 Karjalan tasavalta Yhteensä I, II ja III ryhmien metsät pinta-ala ,1 3437,4 1626,4 589,1 2660,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1008,9 174,9 439,9 114,4 279,7 varanto 909,89 807,85 115,49 206,67 108,89 376,8 0,00 0,00 0,00 0,0 0,00 102,04 2,24 34,71 16,15 48,94 13,17 I, II ja III ryhmien hyödynnettävissä olevat metsät pinta-ala 8177,7 7319,6 3279,9 1384,2 472,4 2183,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 858,1 163,5 384,1 87,7 222,8 varanto 759,26 676,36 109,38 171,63 86,91 308,44 0,00 0,00 0,00 0,0 0,00 82,9 2,05 29,33 12,3 39,22 11,37 Komin tasavalta Yhteensä I, II ja III ryhmien metsät pinta-ala 29388, ,6 3102,4 1246, ,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5365,9 1254,5 1746,4 394,4 1970, 6 varanto 2863, ,38 84,48 327,75 164,1 1836,05 0,00 0,00 0,00 0,0 0,00 451,23 16,99 110,42 44,03 279,7 9 I, II ja III ryhmien hyödynnettävissä olevat metsät pinta-ala 18724, , ,6 507,1 9117,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3825,3 1178, ,6 1197, 6 varanto 1976, ,23 75,7 246,06 87, ,19 0,00 0,00 0,00 0,0 0,00 356,93 16,09 83,6 35,18 222,0 6 Leningradin alue Yhteensä I, II ja III ryhmien metsät pinta-ala 3499,4 2316,5 620,2 525,4 517,5 653,4 0,3 0,0 0,2 0,0 0,1 1182,6 96,9 351, ,8 varanto 637,59 413,89 35,89 94,86 118,92 164,22 0,06 0,00 0,04 0,0 0,02 223,64 3,43 50,36 44,06 125,7 9 I, II ja III ryhmien hyödynnettävissä olevat metsät pinta-ala ,4 547, ,1 470,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 946,6 84,3 282,7 175,5 404, ,72 22,56 10,03

11 varanto 473,66 296,18 31,01 65,1 82,73 117,34 0,00 0,00 0,00 0,0 0,00 177,48 3,05 39,4 34,67 100,3 6 Novgorodin alue Yhteensä I, II ja III ryhmien metsät pinta-ala 3411,6 1297,9 335,1 414,4 288,2 260,2 3,4 0,1 2,3 0,6 0,4 2107,1 varanto 572,0 226,07 25,24 75,09 63,1 62,64 0,50 0,01 0,29 0,13 0,07 345, 35 I, II ja III ryhmien hyödynnettävissä olevat metsät 182,8 728,6 454,1 741,6 6,73 97, ,3 2 pinta-ala 2893,2 1062,9 296,9 296,6 247,8 221,6 0,5 0,0 0,5 0,0 0, , ,8 640,9,5 varanto 479,64 181,23 22,4 50,3 54,62 53,91 0,06 0,00 0,06 0,0 0,00 298,32 6,06 82,73 68,98 140,5 5 7,66 11,09 9,47 Pihkovan alue Yhteensä I, II ja III ryhmien metsät jatkuu 3.1. pinta-ala 1096,1 614,1 171,1 232,1 137,6 73,3 1,1 0,1 0,7 0,2 0,1 480, ,6 184,3 varanto 180,36 11,61 37,6 29,77 17,45 0,17 0,01 0,11 0,03 0,02 83,76 1,29 20,33 19,93 42, 21 I, II ja III ryhmien hyödynnettävissä olevat metsät pinta-ala 876,8 476,2 143, ,1 60,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 400,6 40, ,5 160,2 varanto 142,47 72,46 9,53 23,53 24,87 14,53 0,00 0,00 0,00 0,00 0,0 70,01 1,11 15,5 16,75 36, 65 3,18 2,57 50

12 Venäjän Federaation hallintopiirit Metsäpeitteiset maat, yhteensä mänty kuusi Taulukko 3.2 Metsäpinta-alat ja puuvarat valtapuulajeittain, (pinta-ala 1000 ha, tilavuus milj. m 3 )) lehtikuusi setri pihta metsätammi (terhoista) Metsää muodostavat valtapuulajit metsätammi (kantovesoista) pyök ki vaaht era saarni kivikoivu lehm us koivu haapa leppä Venäjän Federaatio pinta-ala , , , , , ,5 734,1 327,9 622,4 8519,6 3183, , ,8 1989,9 varanto 74569, , , , , ,28 447,68 345,43 186,16 35,38 72,34 768,94 523, ,9 2992,69 215,28 Kaliningradin alue pinta-ala 234,6 40,6 43,7 0, ,1 0,4 0,2 0,1 10,1 0 4,8 57,1 5,5 36,9 varanto 39,96 6,99 6,34 0, ,34 0,04 0,03 0,01 2,03 0 1,16 10,25 0,97 5,24 Arkangelin alue pinta-ala 20290,6 5408, ,7 52,5 0, , ,4 varanto 2170,25 550, ,51 8,81 0, ,22 30,59 0,37 Nenetsien autonominen piirikunta pinta-ala 190,5 25,6 157,5 0, ,1 0 0 varanto 18,3 2,46 15,42 0, , jatkuu 3.2. Vologdan alue pinta-ala 7208,9 1720,1 2188,2 1,5 0, ,1 606,4 51,4 varanto 1008,26 241,37 294,85 0, ,02 97,16 6,07 Murmanskin alue pinta-ala 5057,9 2189,7 1568,3 0, ,3 0 varanto 197,83 87,22 83, ,5 0,

13 Karjalan tasavalta pinta-ala ,6 1 0, ,4 57,6 21,9 varanto 909,89 529,07 278,72 0,05 0, ,31 9,46 2,27 Komin tasavalta pinta-ala 29388,7 7169, , ,9 149, ,5 2,5 varanto 2863,66 657, ,74 22,96 2,9 18, ,44 97,94 0,09 Leningradin alue pinta-ala 3499,4 1271,7 1043,3 1,3 0,2 0 0, ,5 236,8 44,5 varanto 637,59 219,66 194,12 0, , ,49 58,73 6,42 Novgorodin alue pinta-ala 3411,6 656, , , ,1 0,1 0 0,3 1379,3 362,5 357,4 varanto ,76 118,23 0, , ,01 0,01 0 0,04 225,47 77,06 42,39 Pihkovan alue pinta-ala 1096, ,9 0, , ,1 0 0,2 334,8 84,8 60,4 varanto 180,36 74,95 21,46 0, , ,02 0 0,03 55,84 18,68 9,2 Lähde: Venäjän metsävarojen tutkimuskeskus * Rosleshozin suorittaman valtion metsävarojen luetteloinnin mukainen tilanne 1. tammikuuta Nykyään Rosleshozin tehtävät on siirretty Venäjän federaation luonnonvaraministeriölle. 52

14 Kaliningradin alueen pystymetsän puuston tilavuus on mennessä suoritetun luetteloinnin mukaan 39 milj. m 3 (Venäjän tilastokomitea), mm. havupuuta on 13 milj. m 3. Hyötykäyttöön soveltuvia puustoja on 31,0 milj. m 3, joista havupuuta on 9,9 milj. m 3 ja lehtipuuta 20,8 milj. m3. Pinta-alaltaan suurimpia metsiköitä ovat keski-ikäiset puustot, joita on ha, uudistuskypsiä ja yli-ikäisiä puustoja on ha. Keski-ikäiset metsiköt ovat suurimpia myös tilavuudeltaan eli niitä on 23,0 milj. m3, uudistuskypsiä ja yli-ikäisiä puustoja on noin 1 milj. m3. Ensimmäisen ryhmän metsiä on 39 milj. m3. Alueen yleisimmät puulajit ovat mänty, kuusi, tammi, vaahtera ja koivu. Mänty-, kuusi- ja tammimetsiköitä on melkein saman verran eli 6 7 milj. m3, mutta vallitsevia ovat koivulehdot. Kaliningradin alueen metsävarojen jakauma puulajeittain esitetään kuvassa 3.5. Kuva 3.5 Kaliningradin alueen metsävarojen jakauma puulajeittain, milj. m 3 Распределение запасов древесины по породам в Калининградской области, млн. куб. м. Осина; 0.9 Сосна; 7 Береза; 10 Ель; 6 Haapa 0,9 Mänty 7 Kuusi 6 Koivu 10 Lähde: Venäjän metsävarojen tutkimuskeskus 53

15 Arkangelin alueella tärkeimpien metsää muodostavien puulajien puuston tilavuus on tietojen mukaan 2,2 mrd. m3, mm. hyötykäyttöön soveltuvien metsien puuston määrä on 1,6 milj. m3. Uudistuskypsiä ja yli-ikäisiä puustoja on yhteensä tilavuudeltaan 1,7 mrd. m3 ja 12,3 milj. ha pintaalaltaan. Metsänjärjestelyn kaikkien ryhmien metsissä vallitsevien havumetsiköiden runkotilavuus on 1,9 mrd. m3, niiden joukossa uudistuskypsiä ja yli-ikäisiä puustoja on 1,5 mrd. m3. Lehtimetsiköiden puuston tilavuus on 244 milj. m3. Metsävarojen rakenteessa I ryhmän metsien osuus on 0,6 mrd. m3, П ryhmän metsien 42,6 milj. m3 ja Ш ryhmän metsien 1,8 mrd. m3. Kaikkein yleisimpänä puulajina on kuusi, (68%), sitten mänty (28%) ja sen jälkeen koivu (11%). Metsävarojen jakauma puulajeittain esitetään kuvassa 3.6. Kuva 3.6 Arkangelin alueen metsävarojen jakauma puulajeittain, milj. m 3 Распределение общих запасов древесины в Архангельской области, млн. куб. м. Береза; 185 Осина; 27 Сосна; 550 Ель; 1372 Lähde: Venäjän metsävarojen tutkimuskeskus Haapa 27 Mänty 550 Kuusi 1372 Koivu

16 Vologdan alueen metsävarojen luetteloinnin mukaan puuston yhteinen määrä oli tietojen mukaan 1561 milj. m3. Hyötykäyttöön soveltuvissa puustoissa puuta on 910 milj. m3, uudistuskypsän ja yli-ikäisen puuston määrä on 769 milj. m3. Havupuuta on 858 milj. m3. Lehtipuuta 703 milj. m3, suurin osa käyttömetsistä on uudistuskypsiä ja yli-ikäisiä lehtipuumetsiköitä. Puuston pohjapinta-ala on suurimmillaan keski-ikäisissä lehtipuumetsiköissä ja lehti-havumetsiköissä, kun taas boniteetiltaan huonoissa soistuneissa määniköissä ja kuusimetsissä se on pienimmillään. Pinta-alaltaan yleisimmät ovat uudistuskypsät ja yli-ikäiset puulajit (3,7 milj. ha), sitten taimikot (2,7 milj. ha) ja keski-ikäiset puustot (2,5 milj. ha), kaikkein vähiten on varttunutta harvennuspuustoa. (1,1 milj. ha). Ensimmäisen ryhmän metsissä on 261 milj. m3 puuta eli 17% metsävaroista, toisen ryhmän metsissä 306 milj. m3 (19%) ja kolmannen ryhmän metsissä 994 milj. m3 (64%). Vologdan alueen metsävarojen jakauma puulajeittain esitetään kuvassa 3.7. Kuva 3.7 Vologdan alueen metsävarojen jakauma puulajeittain, milj. m 3 Распределение общих запасов древесины по породам в Вологодской области, млн. куб. м. Осина; 93 Сосна; 239 Береза; 354 Ель; 297 Haapa 93, Mänty 239, Kuusi 297, Koivu 354 Lähde: Venäjän metsävarojen tutkimuskeskus 55

17 Murmanskin alueella suoritetun laskennan mukaan pystypuun määrä on 222 milj. m3, havupuuta on 190 milj. m3, mm. uudistuskypsää ja yliäikäistä 137 milj. m3, lehtipuuta on 32 milj. m3. Pinta-alaltaan yleisimpiä ovat uudistuskypsät puustot (2,5 milj. ha), seuraavaksi keski-ikäiset (1,3 milj. hа) ja taimikot (1,1 milj. hа). Hyötykäyttöön soveltuvien puustojen määrä on 81 milj. m3. Ensimmäisen ryhmän metsissä on 118 milj. m3 puuston yhteisestä määrästä, kolmannen ryhmän metsissä 104 milj. m3. Yleisimmät puulajit ovat mänty, kuusi ja koivu. Männyn osuus on 43% puustosta, kuusen 41% ja koivun 14 % puuston yhteisestä määrästä. Murmanskin alueen metsävarojen jakauma puulajeittain esitetään kuvassa 3.8. Karu ilmasto ja vaikeat metsänkasvunolosuhteet, maaperän niukkuus ja riittämätön lämpötila ovat syynä alueen metsien alhaiseen tuottoon: vuotuinen kasvu on yleensä 0,4 m3/hа ja puuta on keskimäärin 40 m3/hа. On havaittavissa metsien tuottoisuuden laskua sitä mukaa kun siirrytään alueen eteläosista pohjoiseen. Kuva 3.8 Murmanskin alueen metsävarojen jakauma puulajeittain, milj. m 3 Распределение запасов древесины по породам в Мурманской области, млн. куб. м. Береза; 28 Осина; 0.02 Ель; 83 Сосна; 87 Haapa 0,02 Mänty 87 Kuusi 83 Koivu 28 Lähde: Venäjän metsävarojen tutkimuskeskus 56

18 Pystypuun määrä on Karjalan tasavalassa tehdyn laskennan mukaisesti 910 milj. m3, mikä on melkein kolme kertaa vähemmän kuin viereisessä Komin tasavallassa. Ensimmäisen ryhmän metsissä on 273 milj. m3 (30,3%) puuta, toisen ryhmän metsissä 281 milj. m3 (30,8% ) ja kolmannen ryhmän metsissä 354 milj. m3 (38,9%) pystypuun yhteisestä määrästä. Hyötykäyttöön soveltuvien metsien osuus on kuitenkin vain 84% (15,3% on ensimmäisen ryhmän metsiä, 30,3% toisen ryhmän metsiä ja 38,4% kolmannen ryhmän metsiä). Kokonaispuustosta 407 milj. m3 on uudistuskypsiä ja yli-ikäisiä metsiköitä, suurin osa eli 383,3 milj. m3 on havupuustoja. Voimaperäisen metsänkäytön seurauksena Karjalan metsien ikärakenne on muuttunut niin, että uudistuskypsien metsiköiden osuus laski vuoden ,6%:sta 31,8%:iin vuonna Tätä nykyä uudistuskypsiä ja yli-ikäisiä puustoja on eniten (407 milj. m3 eli 44,7%); pinta-alaltaan on eniten taimikkoja (3,6 milj. ha eli 39,3%), toiseksi suurin ryhmä on uudistuskypsät ja yli-ikäiset puustot ( 2,8 milj. hа eli 30%) ja seuraavaksi keski-ikäiset puustot ( 2,1 milj. hа eli 23,1%). Puustojen rakenteessa vallitsevia ovat arvokkaat havupuulajit (89%), niiden joukossa mäntymetsiä on 64%, kuusimetsiä 25% ja koivulehtoja 11%. Tärkeimpien metsää muodostavien havupuulajien (mänty ja kuusi) määrä on 38,6% runkopuun määrästä. Pääpuulajit jakautuvat (suurin piirtein) seuraavasti: 60% mäntyä; 30% kuusta; 10% koivua, mm. arvokasta visakoivua. Haapaa on 1,04%, harmaaleppää 0,24%. Metsävarojen jakauma puulajeittain esitetään kuvassa 3.9. Kuva 3.9 Karjalan tasavallan metsävarojen jakauma puulajeittain, milj. m 3 Распределение общих запасов древесины по породам в Республике Карелия, млн. куб. м. Береза; 99 Осина; 10 Ель; 287 Сосна; 536 Haapa 10 Mänty 536 Kuusi 287 Koivu 99 Lähde: Venäjän metsävarojen tutkimuskeskus Komin tasavallan puuston määrä on tehdyn laskennan mukaan 2965 miljoonaa kuutiota. Ensimmäisen ryhmän metsissä on 1,3 mrd. m3, toisen ryhmän metsissä 44,5 milj. m3 ja kolmannen ryhmän metsissä 1,6 mrd. m3. Kaikissa kolmessa ryhmässä käyttökelpoista puustoa on 2,0 mrd. m3. Uudistuskypsiä ja yli-ikäisiä puustoja on 2,1 mrd. m3, niissä ovat vallitsevina sekä havu- että lehtipuulajit. Pinta-alaltaan eniten on uudistuskypsiä ja yli-ikäisiä puita eli 22,3 milj. hа, huomattavasti vähemmän eli 57

19 4,7 milj. hа on keski-ikäisiä puustoja, varttuvia harvennuspuustoja on 2,0 milj. hа ja taimikkoja 1,1 milj. hа. Yleisimpiä puulajeja ovat kuusi ja mänty, harvemmin sattuu seetri, lehtikuusi ja pihta. Kuusipuun osuus on 61 % tärkeimpien puulajien määrästä, mäntyä on 23 %, koivua 13 % ja haapaa 3 %. Metsävarojen jakauma puulajeittain esitetään kuvassa Kuva 3.10 Komin tasavallan metsävarojen jakauma puulajeittain, milj. m 3 Распределение общих запасов древесины по породам в Республике Коми, млн. куб.м. Сосна; 658 Ель; 1705 Осина; 98 Береза; 348 Haapa 98 Mänty 658 Kuusi 1705 Koivu 348 Lähde: Venäjän metsävarojen tutkimuskeskus 58

20 Leningradin alueen pystypuun varat ovat laskennan mukaan 790 milj. m3. Hyötykäyttöön soveltuvien puustojen määrä on 474 milj. m3, mm. havupuuta on 483 milj. m3, joista uudistuskypsiä ja yli-ikäisiä puustoja on 332 milj. m3. Lehtipuun määrä on 307 milj. m3. Pinta-alaltaan eniten on uudistuskypsiä ja yli-ikäisiä metsiköistä (1,4 milj. ha), seuraavaksi eniten on keski-ikäisiä (1,2 milj. hа), varttuneita harvennusmetsiä (1,0 milj. hа) ja taimikoita (0,8 milj. hа). Ensimmäisen ryhmän metsiä on 47% puuston määrästä eli 371 milj. m3, toisen ryhmän metsiä 53% eli 419 milj. m3. Metsiköt ovat enimmäkseen havupuustoja, niiden joukossa vallitsevina ovat mäntymetsät, joiden osuus on 40% metsämaiden pinta-alasta ja 36% puuston määrästä. Eniten metsiköitä on Karjalan kannaksella, jonka pinta-alasta mäntymetsät peittävät yli kaksi kolmasosaa. Kuusikoiden osuus on noin kolmannes alueen metsistä, ja neljänneksen muodostavat koivulehdot. Metsiköiden keski-ikä on vähän yli 60 vuotta, ja käyttömetsien puuston keskimäärä on 246 м3 yhtä hehtaaria kohti. Leningradin alueen metsävarojen jakauma puulajeittain esitetään kuvassa Kuva 3.11 Leningradin alueen metsävarojen jakauma puulajeittain, milj. m 3 Распределение общих запасов древесины по породам в Ленинградской области, млн. куб. м. Осина; 59 Береза; 160 Сосна; 221 Ель; 194 Haapa 59 Mänty 221 Kuusi 194 Koivu 160 Lähde: Venäjän metsävarojen tutkimuskeskus 59

21 Novgorodin alueen puuston määrä on tehdyn laskennan mukaan 614 milj. m3. Pystypuuston yhteisestä määrästä ensimmäisen ryhmän metsien osuus on 160 milj. m3, toisen ryhmän metsien puuston määrä on 454 milj. m3, joista käyttökelpoista puuta on 480 milj. m3. Uudistuskypsiä ja yli-ikäisiä metsiköitä on 262 milj. m3 eli 43,0% puuston yhteisestä määrästä, niistä lehtipuumetsiköitä, joiden menekki on vähäistä, on 75%. Havumetsiköiden puuston ikärakenne on suhteellisen tasainen, taimikot lukuun ottamatta. Metsiköiden pinta-alan mukainen jakautuma on seuraava: uudistuskypsiä ja yli-ikäisiä puustoja on 1,2 milj. hа, keski-ikäisiä 1,0 milj. hа, varttuneita harvennuspuustoja 0,8 milj. ha ja taimikoita 0,5 milj. hа. Havupuuston tilavuudelta vallitsevana puulajina on kuusi (23%), seuraavana on mänty (22%), lehtipuista koivu (45%) ja haapa (15%). Tärkeimpien metsää muodostavien puulajien mukainen metsävarojen jakauma esitetään kuvassa Kuva 3.12 Novgorodin alueen metsävarojen jakauma puulajeittain, milj. m 3 Распределение запасов древесины по породам в Новгородской области, млн. куб. м. Осина; 77 Сосна; 108 Береза; 225 Ель; 118 Haapa 77 Mänty 108 Kuusi 118 Koivu 225 Lähde: Venäjän metsävarojen tutkimuskeskus 60

22 Pihkovan alueen pystypuuston määrä on tehdyn laskennan mukaan 330 milj. m3, joista havupuuta on 135 milj. m3, mm. uudistuskypsää ja yli-ikäistä puustoa 49 milj. m3, keski-ikäistä 38 milj. m3, lehtipuun määrä on 195 milj. m3. Uudistuskypsiä ja yli-ikääisiä metsiköitä on 49 milj. m3, keski-ikäisiä 38 milj. m3. Pinta-alan mukainen metsiköiden ikärakenne jakautuu seuraavasti: taimikoita ha eli 13,5%, keski-ikäisiä ha eli 39,9%, varttuneita harvennusmetsiköitä ha eli 27,1%, uudistuskypsiä ja yli-ikäisiä ha eli 19,5%. Hyötykäyttöön soveltuvia puustoja on 144 miljoonaa kuutiota. Ensimmäisen ryhmän metsien osuus on 24% puuston yhteisestä määrästä, toisen ryhmän metsien osuus on 75,6%. Yleisimmät puulajit ovat kuusi, mänty, koivu ja haapa; aarnimetsiä ei melkein ole säilynyt. Puuston määrältään yleisin puulaji on mänty (75 milj. m3), seuraavaksi koivu, kuusi ja haapa. Pihkovan alueen metsävarojen jakauma puulajeittain esitetään kuvassa Kuva 3.13 Pihkovan alueen metsävarojen jakauma puulajeittain, milj. m 3 Распределение запасов древесины по породам в Псковской области, млн. куб. м. Осина; 19 Сосна; 75 Береза; 56 Ель; 22 Haapa 19 Mänty 75 Kuusi 22 Koivu 56 Lähde: Venäjän metsävarojen tutkimuskeskus 61

23 3.3. Hakkuusuunnite ja päätehakkuiden ja harvennuahakkuiden todellinen määrä Hakkuusuunnite oli Luoteis-Venäjällä 2002 päätehakkuiden kohdalla yli 99,7 milj.m3, vuosittain korjataan 40 % eli noin 39,7 milj. kuutiota, niin että on mahdollista kasvattaa metsänkäyttöä ja puunjalostusta (kuva 3.14). Kuva 3.14 Hakkuusuunnite ja hakkuiden todellinen määrä Luoteis-Venäjällä Lähde: Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten konfederaatio Eri alueilla hakkuusuunnitetta päätehakkuiden kohdalla käytetään epätasaisesti. Käyttöprosentti on suurin Karjalan tasavallassa (66,8%) ja toiseksi suurin Leningradin alueella (53,5%). Muilla alueilla hakkuusuunnitteesta korjataan 19%:sta 50% :iin. Harvennushakkuissa tuotettiin 2002 noin 4,1 milj. m3. Arkangelin alueella tehdään täysimittaisia suunnitteen mukaisia harvennushakkuita, kun taas Karjalan ja Komin tasavallassa hakataan alle 25% mahdollisesta hakkuumäärästä. Tämä johtuu monesta syystä, mm. siitä että puuta on vain nykytekniikan ulottumattomiin jääneissä erämaissa, yritysten riittämättömästä metsäkonekannasta ja pienpuun huonosta menekistä. Kaliningradin alueen hakkuusuunnite päätehakkuiden kohdalla on kuutiota, joista 65% on havupuuta ja 35% lehtipuuta. Avohakkuissa tuotetaan kuutiota eli 43,5 % hakkuusuunnitteesta. Harvennushakkuiden mahdollinen määrä on kuutiota eli osuus on 71 % hakkuusuunnitteesta (taulukko3.3). 62

24 Taulukko 3.3 Kaliningradin alueen hakkuusuunnitteen toteuttaminen Hakkuumäärä 2002 Päätehakkuut Hakkuusuunnite, tuhatta m 3 178,8 Korjattu todellisuudessa, tuhatta m 3 77,4 Puunhankinta harvennushakkuilla Suositeltava hakkuumäärä, tuhatta m 3 140,0 Korjattu todellisuudessa, tuhatta m 3 99,0 Polttopuun ja hakkuutähteiden osuus yhteisestä hakkuumäärästä, tuhatta m 3 52,5 Lähde: Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten konfederaatio Arkangelin alueen hakkuusuunnite on 20,1 milj. m3 (neljännes Luoteis-Venäjän hakkuusuunnitteesta). Havu- ja lehtipuutalouksien osuus hakkuusuunnitteesta on vastaavasti 80% ja 20%, kun taas maaseudun metsissä tuo suhde on 60% ja 40%. Päätehakkuiden osalta vuotuinen hakkuusuunnite on määritelty 20,1 milj. kuution suuruiseksi, harvennushakkuiden osalta se on kuutiota. Päätehakkuissa korjataan todellisuudessa 44% ja harvennushakkuissa 100% mahdollisesta hakkuumäärästä (taulukko3.4). Taulukko 3.4 Arkangelin alueen alueen hakkuusuunnitteen toteuttaminen Hakkuumäärä 2002 Päätehakkuut Hakkuusuunnite, tuhatta m ,1 Korjattu todellisuudessa, tuhatta m ,9 Puunhankinta harvennushakkuilla Suositeltava hakkuumäärä, tuhatta m 3 961,3 Korjattu todellisuudessa, tuhatta m 3 961,3 Polttopuun ja hakkuutähteiden osuus yhteisestä 1500,0 hakkuumäärästä, tuhatta m 3 Lähde: Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten konfederaatio Vuodeksi 2001 hyväksytty Vologdan alueen hakkuusuunnite oli 21,2 milj. m3. (22,1 milj. m3 vuonna 2002), mm. havupuuta 7,1 (7,2 milj. m3 vuonna 2002) ja lehtipuuta 14,1 milj. m3. Hakkuusuunnitteesta korjattiin vuonna 2002 Vologdan alueella 38,0%, mm. havupuuta 52% ja lehtipuuta 34,8% (taulukko 3.5). 63

25 Taulukko 3.5 Vologdan alueen alueen hakkuusuunnitteen toteuttaminen Hakkuumäärä 2002 Päätehakkuut Hakkuusuunnite, tuhatta m ,6 Korjattu todellisuudessa, tuhatta m ,7 Puunhankinta harvennushakkuilla Suositeltava hakkuumäärä, tuhatta m 3 785,8 Korjattu todellisuudessa, tuhatta m 3 449,7 Polttopuun ja hakkuutähteiden osuus yhteisestä hakkuumäärästä, tuhatta m 3 132,9 Lähde: Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten konfederaatio Vuoden 2002 hakkuusuunnitteen kasvattaminen tapahtui sen jälkeen, kun tarkistettiin vuonna 2000 perustettujen Kaduiskin, Ustjuzhenskin ja Tsherepovetsin piirien ja maaseudun metsänhoitotalouksien leimikot. Harvennushakkuissa korjattavan puun määräksi määriteltiin kuutiota, todellisuudessa hakattiin 57% tuosta määrästä. Ensimmäisen ryhmän metsien vuoden 2001 hakkuusuunnite oli 1859,6 tuhatta kuutiota (joista hakattiin 9,8 %, vuonna 2002 osuus oli 12,4 %), mm. havupuuta kuutiota (hakattu 13,9 %, 2002 osuus oli 19,9 %). Luonnonvaraministeriön päähallinnon alaisissa metsissä korjattiin 13,0 % hakkuusuunnitteesta vuonna 2001, 16,1 % vuonna 2002, Vologdaselles-nimisen valtion maatalousyrityksen metsissä 3,9 % vuonna 2001, 5.2 % vuonna 2002, mm. havupuuta vastaavasti 17,4 ja 3,4 % (vuonna 2002 osuus oli 24,3 ja 6,5 %). Luonnonvaraministeriön päähallinnon metsissä metsänvuokraajat hakkasivat kuutiota (87%). Jatkuvien hakkuiden ja poimintahakkuiden osuus on 52,2 % (566 hа) ensimmäisen ryhmän metsien päätehakkuiden yhteispinta-alasta. Toisen ryhmän metsissä hakkuusuunnite oli 8074,5 tuhatta kuutiota (suoritus oli 33,3 %, 33 % vuonna 2002), mm. havupuuta 2149,5 tuhatta kuutiota (korjattu 46,6 %, 47,1 % vuonna 2002). Luonnonvaraministeriön päähallinnon metsissä hakattiin 34,0 % (28,3% vuonna 2002) hakkuusuunnitteesta, Vologdaselles- valtion maatalousyrityksen metsissä 33,0 %, mm. havupuuta vastaavasti 39,6 ja 50,4 % (2002 osuus oli 32,3 ja 55,5 %). Valtionlaitoksen metsissä metsänvuokraajat korjasivat kuutiota (51%) ja maaseudun metsissä kuutiota. Toisen ryhmän metsissä jatkuvien ja poimintahakkuiden osuus oli 953 hа (7,5 %) päätehakkuualueiden yhteispinta-alasta. Kolmannen ryhmän metsissä vuoden 2001 hakkuusuunnite oli tuhatta kuutiota (korjattu 50,8 %, ,8 %), mm. havupuuta 4295,7 tuhatta kuutiota (korjattu 60,5 %, 2002 korjattiin 53,5 %). Luonnonvaraministeriön metsissä korjattiin 50,3 % ( ,3 %) hakkuusuunnitteesta, Vologdasellesvaltion maatalousyrityksen metsissä 57,9 % ( ,2 %), mm. havupuuta vastaavasti 60,8 ja 56,4 % ( ,3 ja 58 %). 64

26 Kolmannen ryhmän metsissä puuta korjattiin enimmäkseen avohakkuilla. Tärkeimpiä metsänkäyttäjiä ovat metsävarannon metsätalousmaiden vuokraajat, jotkaa tuottivat 4363 tuhatta kuutiota puuta eli 82% luonnonvaraministeriön kolmannen ryhmän metsien hakkuumäärästä., ja Vologdaselles- valtion maatalousyrityksen metsissä kuutiota. Luonnonvaraministeriön kolmannen ryhmän metsissä jatkuvien ja poimintahakkuiden osuus oli 2001 yhteensä 1585 hа eli 6,8% päätehakkuualueiden yhteispinta-alasta, ja 146 hа (7,8 %) Vologdaselles-valtionyrityksen metsissä. Murmanskin alueen hakkuusuunnite on päätehakkuiden osalta kuutiota, niistä yli 95% havupuuta. Hakkuumäärä ei ole suuri: päätehakkuissa korjattiin kuutiota, ts. osuus on 19% hakkuusuunnitteesta. Vuoden 2002 hakkuupoistuma oli 7 kertaa pienempi kuin kymmenen vuotta sitten. Tämä selittyy osaltaan sillä, että ennen 1990-lukua metsää korjattiin paremmissa oloissa kuin nykyään. Uitooa ei enää käytetä eikä myöskään kuivan maan kulkuvälineitä, jos infrastruktuuri on heikosti kehittynyt. Välihakkuiden vuotuiseksi hakkuusuunnitteeksi on laskettu kuutiota, joista hakataan 69% (taulukko3.6). Taulukko 3.6 Murmanslin alueen alueen hakkuusuunnitteen toteuttaminen Hakkuumäärä 2002 Päätehakkuut Hakkuusuunnite, tuhatta m 3 691,9 Korjattu todellisuudessa, tuhatta m 3 129,7 Puunhankinta harvennushakkuilla Suositeltava hakkuumäärä, tuhatta m 3 63,6 Korjattu todellisuudessa, tuhatta m 3 41,2 Polttopuun ja hakkuutähteiden osuus yhteisestä hakkuumäärästä, tuhatta m 3 15,9 Lähde: Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten konfederaatio Karjalan tasavallassa metsänkäytön hyväksytty normi on 9,2 miljoonaa kuutiota, havupuun osuus on 7,5 milj. m3. Päätehakkuissa korjattiin 6,1 milj. kuutiota eli osuus on 67 % hakkuusuunnitteesta (taulukko3.7). Hakkuusuunnite toteutuu päätehakkuiden kohdalla tasavallan eri piireissä eri tavalla. Vuonna 1999 kolme metsänhoitotaloutta (Mujejärven, Sortavalan ja Prääsän) korjasivat päätehakkuissa kaiken hakkuusuunnitteen edellyttämän puumäärän. Pitkärannan, Aunuksen, Suojärven, Lahdenpohjan, Pälmän ja Sukkozerskin metsänhoitotalouksissa korjataan yli 90% hakkuusuunnitteesta, muualla tämä luku vaihtelee 28 ja 88 prosentin välillä. 65

27 Taulukko 3.7 Karjalan tasavallan alueen hakkuusuunnitteen toteuttaminen Hakkuumäärä 2002 Päätehakkuut Hakkuusuunnite, tuhatta m Korjattu todellisuudessa, tuhatta m ,1 Puunhankinta harvennushakkuilla Suositeltava hakkuumäärä, tuhatta m Korjattu todellisuudessa, tuhatta m Polttopuun ja hakkuutähteiden osuus yhteisestä hakkuumäärästä, tuhatta m Lähde: Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten konfederaatio Ottaen huomioon hyödynnettävissä olevien metsävarojen sijainti ja taloudellinen kannattavuus määritellään harvennushakkuiden vuotuiseksi hakkuumääräksi 1769 tuhatta kuutiota. Todellisuudessa hakattiin viime vuosina jopa taloudellisesti kannattavissa metsiköissä enintään 25% hakkuusuunnitteesta. Sitä mukaa kun viime vuosina yhteiset hakkuumäärät ovat laskeneet 34 prosentilla, päätehakkuiden volyymi laski 30% ja harvennuhakkuiden 64%. Harvennushakkuissa korjattavan puun määrää voidaan lisätä noin 30% metsäteitä rakentamalla ja puutavaralajimenetelmää käyttämällä. Harvennushakkuiden jakauma tasavallan alueella on epätasainen, Karjalan eteläosien metsänhoitotalouksissa harvennushakkuita tehdään ylivoimaisesti enemmän kuin muualla. Päätehakkuissa vuosittain hakattavissa olevan puumäärän tullessa korjatuksi suunnitteen puutavaralajien mukainen rakenne on seuraava: noin 3 miljoonaa kuutiota havusahatukkeja, 0,7 miljoonaa kuutiota koivusahatukkeja, 2 miljoonaa kuutiota havukuitupuuta, 1,4 miljoonaa kuutiota kuusikuitupuuta ja 0,5 miljoonaa kuutiota koivukuitupuuta. Käytettävissä olevista metsäkoneista riippuva harvennushakkuiden suurin mahdollinen käyttöönotto lisää puunjalostusyritysten puunkäyttöä: sahatukkeja saadaan lisää 0,3 milj. m3, havukuitupuuta 0,3 milj. m3 ja koivukuitupuuta 0,4 milj. m3. Lämmitykseen ja teknologisiin tarpeisiin käytettävän polttopuun osuus on 18% päätehakkuista ja noin 40% harvennushakkuista. Teknologisen polttopuun osuus on nykyään noin 12% päätehakkuista ja 30% harvennushakkuista. Komin tasavallan vuoden 2002 hyväksytty hakkuusuunnite on 26,5 miljoonaa kuutiota. Havupuun osuus on noin 80% suunnitteesta. Vuotuinen hakkuumäärä on 21% suunnitellusta. Harvennushakkuista voidaan vuosittain saada 7,0 milj. m3, hakataan kuitenkin vain mitättömän pieni osa eli 3,0% hakattavissa olevasta puumäärästä (taulukko 3.8). 66

28 Taulukko 3.8 Komin tasavallan alueen hakkuusuunnitteen toteuttaminen Hakkuumäärä 2002 Päätehakkuut Hakkuusuunnite, tuhatta m Korjattu todellisuudessa, tuhatta m ,1 Puunhankinta harvennushakkuilla Suositeltava hakkuumäärä, tuhatta m Korjattu todellisuudessa, tuhatta m 3 241,8 Polttopuun ja hakkuutähteiden osuus yhteisestä 500 hakkuumäärästä, tuhatta m 3 Lähde: Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten konfederaatio Leningradin alueen hakkuusuunnite on päätehakkuiden osalta 9,8 miljoonaa kuutiota. Vuonna 2002 siitä hakattiin 57%. Avohakkuiden pinta-ala oli ha eli 5,2 milj. m3 (taulukko 3.9). Taulukko 3.9 Leningradin alueen alueen hakkuusuunnitteen toteuttaminen * Hakkuumäärä 2002 Päätehakkuut Hakkuusuunnite, tuhatta m ,1 Korjattu todellisuudessa, tuhatta m ,2 Puunhankinta harvennushakkuilla Suositeltava hakkuumäärä, tuhatta m ,3 Korjattu todellisuudessa, tuhatta m Polttopuun ja hakkuutähteiden osuus yhteisestä 1863 hakkuumäärästä, tuhatta m 3 Lähde: Leningradin alueen luonnonvara- ja ympäristökomitea. Novgorodin alueen hakkuusuunnite on päätehakkuiden osalta 7,6 miljoonaa kuutiota, havupuun osuus on yli 65% hakkuusuunnitteesta. Hakkuusuunnitteen toteuttamisaste on 37% (taulukko 3.10). Hakkuusuunnitteen ja todellisen hakkuumäärän välinen ero kasvaa jatkuvasti, mikä johtaa uudistuskypsien ja yli-ikäisten puustojen pohjapinta-alan kasvuun erityisesti lehtipuumetsiköissä ja ensimmäisen ryhmän metsissä. 67

29 Taulukko 3.10 Novgorodin alueen alueen hakkuusuunnitteen toteuttaminen Hakkuumäärä 2002 Päätehakkuut Hakkuusuunnite, tuhatta m ,5 Korjattu todellisuudessa, tuhatta m ,8 Puunhankinta harvennushakkuilla Suositeltava hakkuumäärä, tuhatta m 3 660,5 Korjattu todellisuudessa, tuhatta m 3 238,4 Polttopuun ja hakkuutähteiden osuus yhteisestä 1200 hakkuumäärästä, tuhatta m 3 Lähde: Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten konfederaatio Pihkovan alueen hakkuusuunnite on päätehakkuiden osalta 3,5 miljoonaa kuutiota, havupuun osuus on yli 60% hakkuusuunnitteesta. Päätehakkuissa korjataan 1,1 milj. m3 eli 31%, harvennushakkuissa m3 (taulukko 3.11). Taulukko 3.11 Pihkovan alueen alueen hakkuusuunnitteen toteuttaminen Hakkuumäärä 2002 Päätehakkuut Hakkuusuunnite, tuhatta m ,3 Korjattu todellisuudessa, tuhatta m ,4 Puunhankinta harvennushakkuilla Suositeltava hakkuumäärä, tuhatta m 3 186,7 Korjattu todellisuudessa, tuhatta m 3 186,7 Polttopuun ja hakkuutähteiden osuus 461 yhteisestä hakkuumäärästä, tuhatta m 3 Lähde: Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten konfederaatio Pääte- ja harvennushakkuissa saatavien puumäärien jäämisen alle hyväksytyn hakkuusuunnitteen ja koko puukertymän supistumisen tärkeimmät syyt ovat seuraavat: - alueen käyttömetsiköissä on hyvin paljon käyttöarvoltaan huonoa jätepuustoa, erityisesti haapaa ja harmaaleppää; - lehtipuun kysyntä samoin kuin pienhavupuun kysyntä on alueella epätasaista ja paikoin hyvin laimeaa; - kesäisin hakattaviksi soveltuvat metsävarat suppeat; - riippuvuus sääoloista, suoperäisten metsämaiden jäätyminen; - metsämaiden sekä rautatieverkon ja puunjalostusyritysten suuret välimatkat; - lyhyen ajan metsänvuokraajat eivät sijoita varoja ympärivuotisten autoteiden rakentamiseen käyttäen vanhoja olemassaolevia teitä. Hakkuumäärien ja hakkuusuunnitteen toteuttamisaste saattavat kasvaa tulevaisuudessa, mutta vain sillä ehdolla, että Luoteis-Venäjän federatiivisen hallintoalueen metsäteollisuus kehittyy kokonaisuudessaan, mikä mahdollistaa puolestaan myös laadultaan ala-arvoisen puuaineksen jalostamisen. 68

30 3.4. Raakapuun kuljetuksen kehitystä vuosina Vuosien 1970 ja 2002 välisenä aikana puun hakkuut ja kuljetus ovat supistuneet Luoteis-Venäjällä kolminkertaisesti (taulukko 3.12). Taulukko 3.12 Raakapuun tuotanto , miljoonaa kuutiometriä ,2 97,4 87,5 87,1 85,1 32,7 34,2 32,8 Vuonna 1970 Luoteis-Venäjän osuus oli noin 25% yleisvenäläisestä puuntuotannosta (ja kuljetuksesta). Vuosien 1970 ja 2002 välisenä aikana Luoteis-Venäjän vuotuisen puunkorjuun kärkisijoilla oli Arkangelin alue, toiseksi suurimpana puunkorjaajana oli Komin tasavalta ja komanneksi suurin Karjalan tasavalta. Hakkuumäärät olivat pienimmillään Murmanskin ja Pihkovan alueilla, missä metsät ovat enimmäkseen luonnonsuojelullisesti arvokkaita metsiä (taulukko 3.13). Nykyään eri alueiden puunhankinnan välinen suhde on muuttunut. Vuonna 2002 Arkangelin alue säilytti asemansa puunkorjuussa, mutta toiselle sijalle nousi Vologdan alue ja seuraaviksi sijoittuivat Leningradin alue, Karjalan tasavalta ja Komin tasavalta (taulukko 3.12). Taulukko 3.12 Puun hakkuu Luoteis-Venäjällä alueittain vuosina , miljoonaa kuutiometriä Nimi Arkangelin alue 25,6 27,3 23,8 24,4 23,7 22,6 9,4 8,6 7,8 9,0 9,3 8,6 Vologdan alue 17,2 17,4 16,3 14,7 13,9 12,2 6,2 4,8 4,89 6,5 7,0 6,9 Murmanskin alue 1,8 1,6 1,3 1,3 1,2 1,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 Karjalan tasavalta 17,8 15,8 13,1 12,3 11,2 10,8 5,4 4,1 4,5 5,6 5,9 5,6 Komin tasavalta 21,2 23,6 21,5 23,0 23,5 21,4 7,9 4,7 4,8 6,7 6,2 5,4 Leningradin alue 6,5 6,8 6,8 6,8 6,6 6,1 1,9 1,7 1,6 2,5 3,5 4,0 Novgorodin alue 3,5 3,5 3,3 3,3 3,4 3,2 1,6 1,3 1,4 1,5 1,4 1,4 Pihkovan alue 1,6 1,4 1,4 1,3 1,6 1,1 0,7 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 Yhteensä 95,2 97,4 87,5 87,1 85,1 78,5 33,3 26,1 25,7 32,7 34,2 32,8 Lähde: Neuvostoliiton metsäsektori -tilastokäsikirja, Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten konfederaatio Puun hakkuu tarkoittaa puun kaatoon liittyviä pää- ja aputoimia, puun kuljetusta hakkuupalstalta ja alustavaa käsittelyä alavarastolla. Puun kuljetus on kaadettujen runkojen, tukkien tai puutavaran maastokuljetusta hakkuupalstan kuormauspisteeltä alavarastolle tms. Metsäalan käytännössä nämä termit sekoitetaan usein toisiinsa. Väärinkäsityksen välttämiseksi tässä luvussa esitetään erikseen todellista puunkorjuuta koskevat tiedot (taulukko 3.12) ja puunkuljetusta koskevat tiedot (taulukot 3.13 ja 3.14). 69

31 Vuonna 1970 Luoteis-Venäjän osuus oli noin 25% yleisvenäläisestä puun kuljetuksesta. Vuosittain tapahtuvan puun kuljetuksen määrät olivat suurimmat vuosien 1970 ja 2002 välisenä aikana Arkangelin alueella, toiseksi suurimmat Komin tasavallassa ja kolmanneksi suurimmat Karjalan tasavallassa. Hakkuumäärät olivat pienimpiä Murmanskin ja Pihkovan alueilla, joiden metsät ovat enimmäkseen arvokkaita luonnonsuojelumetsiä (taulukko 3.13). Viimeisten kolmen vuoden aikana puun kuljetuksen vuosittaiset määrät ovat hieman laskeneet Komin ja Karjalan tasavalloissa ja kasvaneet Vologdan ja Leningradin alueilla. Puun kuljetuksen määrät ovat näillä alueilla suurin piirtein samanlaiset eli kummassakin noin 6,5 miljoonaa kuutiometriä. Samoin kuin puunkorjuu myös ainespuun tuotanto supistui Luoteis-Venäjällä vuoteen 1998 asti, lasku oli vuoden 1990 tasoon verrattuna yli 4-kertainen. г. Kun elokuussa 1998 puhjennut talouskriisi oli vielä pahimmillaan, kasvoi vuonna 1999 ainespuun tuotanto kerralla 18,9%:lla, ja kasvu jatkui myös seuraavina vuosina. Vuonna 2002 ainespuun tuotanto kasvoi vuoden 1998 tasoon verrattuna 32,1 % ja oli 30,3 milj. m3. Vuosien 1970 ja 2002 ainespuun tuotanto supistui kokonaisuudessaan 2,6-kertaisesti. Taulukko 3.13 Puun kuljetus Luoteis-Venäjällä alueittain, miljoonaa kuutiometriä. Luoteis-Venäjän hallinnollisen alueen nimi Arkangelin alue 25,6 27,3 23,8 24,4 23,7 22,6 9,4 8,6 7,8 9,0 8,9 7,9 Vologdan alue 17,2 17,4 16,3 14,7 13,9 12,2 6,2 4,8 4,89 6,5 6,6 6,4 Murmanskin alue 1,8 1,6 1,3 1,3 1,2 1,2 0,2 0,5 0,1 0,1 0,1 0,1 Karjalan tasavalta 17,8 15,8 13,1 12,3 11,2 10,8 5,4 4,1 4,5 5,6 6,1 4,9 Komin tasavalta 21,2 23,6 21,5 23,0 23,5 21,4 7,9 4,7 4,8 6,6 6,3 5,3 Leningradin alue 6,5 6,8 6,8 6,8 6, ,9 7,4 3,5 Novgorodin alue 3,5 3,5 3,3 3,3 3, ,4 1,2 1,2 Pihkovan alue 1,6 1,4 1,4 1,3 1, ,8 0,7 0,76 10,4 4,2* 3,7* 3,7* Yhteensä Luoteis- 95,2 97,4 87,5 87,1 85,1 78,5 33,3 26,5 25,7 36,8 37,3 30,1 Venäjällä * puun kuljetusta koskevan luvut esitetään Leningradin, Novgorodin ja Pihkovan alueiden kohdalla yhteenlaskettuna Lähde: Neuvostoliiton metsäsektori -tilastokäsikirja, Luoteis-Venäjän metsäteollisuusyritysten konfederaatio Viime vuosina tilanne on hiukan muuttunut, puunkorjuussa toisella sijalla on Vologdan alue, Karjalan tasavalta pysyy kolmannella sijalla. Luoteis-Venäjän ainespuun tuotannossa ensimmäisellä sijalla on viime vuosina ollut Arkangelin alue. Vuonna 2002 sen osuus oli 28% Luoteis-Venäjän ainespuun kokonaistuotannossa ja 10% Venäjän tuotannosta. Toisella sijalla on Vologdan alue, siellä tuotetaan 20% Luoteis-Venäjän ainespuun tuotannosta ja 7% Venäjän tuotannosta. Ainespuun huomattavia tuottajia ovat myös Karjalan tasavalta ja Komin tasavalta. Kummankin osuus on noin 16%. Pyöreän puutavaran tuotanto kehittyi mainittuna ajanjaksona suurin piirtein samalla tavalla kuin puun kuljetus ja ainespuun tuotanto (taulukko 3.14). 70