Matalaenergiarakentaminen. Kuntien 5. ilmastokonferenssi, Tampere Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jyri Nieminen VTT
|
|
- Pauliina Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Matalaenergiarakentaminen Kuntien 5. ilmastokonferenssi, Tampere Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jyri Nieminen VTT
2 2 Esityksen sisältö Mitä eri käsitteet (matala, passiivi jne.) tarkoittavat? Mikä on mahdollista nyt ja tulevaisuudessa? Onko rakentamisen ja asumisen laatu riski? Entä kustannukset? Esimerkkejä matalaenergiakohteista
3 3 Globaali nyrkkisääntö: Rakennukset ja rakentaminen... kuluttavat 40 % kaikesta tuotetusta energiasta... kuluttavat 40 % kaikista tuotetuista materiaaleista 60% Kaikki muut talouden sektorit yhteensä... aiheuttavat 40 % kasvihuonekaasupäästöistä... aiheuttavat 40 % kaikesta syntyvästä kiinteästä jätteestä 40% Rakennusten rakentaminen, käyttö, ylläpito ja käytöstä poistaminen
4 4 Matalaenergiarakentamisen käsitteitä
5 5 Rakennusten ostoenergian tarve Energiantarve kwh/m² vuodessa Ennen 2008 Uudet Passiivitalot Energiatehokkaat Tulevat 2015? Tilojen lämmitys Viilentäminen Talotekniikka Lämmin vesi Kotitaloussähkö Yhteensä Tulevaisuuden talot: lämmityksen ja viilentämisen nettoenergiantarve kwh => energian tuottaminen rakennuksissa
6 6 Mikä on passiivitalo? HS
7 7 Passiivitalon perusmääritelmät Lämmitysenergian tarve kwh/m 2 30 kwh/m 2 25 kwh/m 2 20 kwh/m 2 Primäärienergian tarve kwh/m 2 Lämmitettyä bruttoneliötä kohti Rakennuksen ilmavuotoluku aina n 50 < 0,6 1/h Passiivirakentaminen ei perustu: Lämmityslaitteiden korvaamiseen kodin elektroniikalla ja muilla sähkölaitteilla Tilojen lämmittämiseen ihmisistä tai laitteista vapautuvalla lämmöllä koko lämmityskauden ajan Passiivitaloissa on lämmönkehittimet Lämmityksen tehontarve on pieni, W/m 2 Pieni energiantarve => uusiutuva energia Passiivitalojen kaukolämpöratkaisut puuttuvat
8 8 Passiivitalon ominaisuudet tavoitteena rakennuksen energiatarpeen taloudellinen minimi ja samalla rakennuksen hyvä sisäilmasto ulkovaipan lämmöneristystaso hyvä sisäilmasto ulkovaipan ilmanpitävyyden ansiosta vedoton ilmanvaihdon lämmön talteenoton korkea vuosihyötysuhde pieni lämmityksen tehon- ja energiantarve voidaan kattaa pienitehoisella lämmityksellä sekä hyödyntämällä erilaisia ilmaisenergioita auringon energia laitteista ja muista sisäisistä lämpökuormista vapautuva lämpöenergia
9 9 Tulevaisuus: lähes nollaenergiatalo Määritelmät: Energiakustannusten perusteella (net zero cost) Rakennuksesta myydyn energian arvo on vähintään sama kuin ostoenergian kustannus Energian kokonaiskulutuksen perusteella (net zero site energy use) Rakennuksessa tuotetun uusiutuvan energian ylijäämä on vähintään saman verran kuin käytetyn uusiutumattoman energian määrä. Lähde: Wikipedia
10 10 Energian laadun perusteella (net off-site zero energy use) Rakennuksessa käytetään vain uusiutuvaa energiaa, joka voidaan tuottaa myös muualla Primäärienergian perusteella (net zero primary energy use) Rakennuksessa tuotetun uusiutuvan energian ylijäämä on vähintään yhtä paljon kuin käytetyn uusiutumattoman energian määrä kerrottuna primäärienergiakertoimella Emissioiden perusteella (net zero energy emissions) Uusiutumattoman energian kasvihuonekaasupäästöt korvataan uusiutuvalla energialla Energiariippuvuuden perusteella (off-the-grid) Rakennus on täysin riippumaton ulkopuolisista energialähteistä Lähde: Wikipedia
11 11 Mikä on mahdollista nyt ja tulevaisuudessa?
12 12 Suomen rakennuskannan lämmitysenergian käytön säästöarvio Talotekniikan korjauspotentiaali Lämmitysenergiankulutus [GWh] Talotekniikan lisäpotentiaali Vaipan korjauspotentiaali Vaipan lisäpotentiaali Rakennusmääräysten tiukentaminen 30% Matalaenergiarakentamisen potentiaali Passiivirakentamisen potentiaali Jäljelle jäävä energiankulutus Korjausrakentamisen energiansäästöpotentiaali (korjausrakentamista keskimäärin 3,5 % rakennuskannasta/vuosi) Uudisrakentamisen energiansäästöpotentiaali (uudisrakentamista keskimäärin 1,0 % rakennuskannasta/vuosi) VTT: Teknologialoput 2050 (TEM)
13 13 Rakennusten energian käytön trendit Lämmitysenergian tarve (rakennustilavuutta kohti) on pienenemässä Energian käyttö kiinteistö- ja rakennussektorilla (indeksi 100 = 1985) Sähköenergian tarve (asukasta kohti) on kasvamassa Lämmitysenergia / m 3 Sähkön käyttö per asukas VTT: Energy Use (2007) Suomen rakentamismääräysten tiukentaminen
14 14 Mahdollisuudet rakennuskannan energiatehokkuuden nostamiseen ovat olemassa uudisrakentamisen vuosittainen osuus rakennuskannasta n. 1,5 % -> vuoteen 2050 mennessä uudisrakennettu n. 60 % nykyisestä rakennuskannasta vanhaa rakennuskantaa peruskorjataan tulevina vuosikymmeninä n. 2 % rakennuskannasta vuodessa -> nykyinen olemassa oleva rakennuskanta tulee kertaalleen peruskorjatuksi n. vuoteen 2060 mennessä energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiatehokkaan rakentamisen aktiivista ja ammattitaitoista käyttöönottoa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi energiatehokas rakentaminen edellyttää aikaisempaa kokonaisvaltaisempaa suunnittelua ja toteutusta
15 15 Minimienergiatason edellytykset Suomessa Lämpöhäviöiden ja sähköntarpeen pienentäminen Viilennystarpeen poistaminen kesäaikaisten lämpökuormien hallinta, passiivinen viilennys, tuuletuksen tehostaminen maan viileyden käyttö ilmanvaihdon raitisilman viilentämiseen (ei ilmanvaihtokanavia maahan - terveysriskit!) Talotekniikan laitteet yksinkertaiset järjestelmät laitteiden valinnat: oikea mitoitus energiatehokkuus: esimerkiksi tasavirtapuhaltimet Energiatehokas valaistusjärjestelmä ja luonnonvalon tehokas käyttö valaistuksen energiantarve alle puolet tavanomaisesta Energiatehokkaat kodinkoneet A-energialuokan kodinkoneet vs. C/D-luokan kodinkoneet: - 20%
16 16 Määräysten mukainen referenssi- vs energiatehokas rakennus Miksi energiatehokas rakennus? Ulkopuolisen (lämmitykseen tarkoitetun) ostoenergian tarve parhaimmillaan 3 kk/a Uusiutuvien energialähteiden parempi hyödyntämispotentiaali Energiaomavaraisuuden parantaminen Kriisiolosuhteiden parempi hallinta Energiatehokkuus ja lämpökuormat Lämmitysenergian tarve kwh/m 2 kk Ostettu lämmitysenergia Hyödynnetyt kuormat Referenssirakennus Energiatehokas rakennus Kuukausi
17 17 Kuva: Ilkka Alvoittu, Optiplan
18 18 Vaikutusmahdollisuudet energiatehokkuuteen Mahdollisuus vaikuttaa energiatehokkuuteen Oulun rakennusvalvonnan kokemusten mukaan vaikuttamisen mahdollisuudet jo ennen varsinaista suunnittelua! Tontin hankinta Suunnittelu Käyttöönotto Rakentaminen Hankekehitys Luonnossuunnittelu Ylläpito
19 19 Energiatehokkaan rakentamisen konsepti Hyvä ulkovaipan lämmöneristys Koneellinen ilmanvaihto, jossa tehokas lämmön talteenotto Ammattimainen suunnittelu (kylmäsiltojen välttäminen) ja huolellinen toteutus (tiiveys) Kokonaisuus ratkaisee => Edellytykset hyvälle sisäympäristön laatutasolle ovat lähtökohtaisesti paranemassa Ulkovaipparakenteiden sisäpintalämpötilat nousevat Kontrolloitu ilmanvaihto kaikissa käyttöolosuhteissa
20 20 Energiatehokkaan rakentamisen erityispiirteitä rakenteiden kosteustekninen suunnittelu: varmistetaan rakenteen moitteeton toiminta sisäpuolista kosteuden siirtymistä ja ulkopuolista sadevettä vastaan kaikissa käyttöolosuhteissa rakenteiden liitosten ja läpivientien detaljien suunnittelu: vältetään kylmäsillat ja ilmavuodot auringonsäteilyn hyödyntäminen lämmityskautena ja eliminointi lämpimänä kesäkautena pääosa lämmitysenergian tarpeesta saadaan rakennuksen sisäisestä lämmöntuotosta ja aurinkoenergian passiivisesta hyödyntämisestä tarvittava lämmitystehotaso jopa 75 % pienenempi kuin normitalolla pienempien laitteiden valinta lämpötilatasojen hallittu alentaminen uusien lämmityskonseptien kehittäminen ja käyttöönotto passiivienergiaa tehokkaasti hyödyntävässä rakennustekniikassa korostuu rakenne- ja talotekniikan yhteistoiminta: tarkasteltava teknisessä suunnittelussa yhtenä kokonaisuutena
21 21 Energiatehokkaan rakentamisen kehitystarpeita varmistettava alan riittävän koulutustarjonta suunnittelun, mitoituksen ja toteutuksen sekä laitteiden ja järjestelmien tuotekehityksen tueksi energiatehokkaiden rakennusten toteutusprosesseja ja alan toimijoiden verkostoituneita toimintatapoja kehitettävä eri toteutusosapuolten saumattoman yhteistyön ja hyvin toimivien kokonaisratkaisujen varmistamiseksi konkreettiset esteet alan markkinoiden kehittymättömyys ja kysynnän vakiintumattomuus
22 22 Entä kustannukset?
23 23 Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja tähän liittyvät lisäinvestointikustannukset Kokonaisenergia Uusiutuva nettoenergia Investointikustannukset Energiantarve 100 Indeksit Normirakennus Matalaenergia Passiivitalo Nollaenergia Energiapositiivinen
24 24 Passiivitalojen elinkaarikustannukset hankintakustannus 0 5 % korkeampi kuin normitalon normitaloon verrattuna parempi tuotto ja alhaisemmat käyttökustannukset pieni energiankulutus ja liittymäteho alentavat energiankäytön kiinteitä maksuja ja säästävät lämmityslaitteiden hankintakustannuksia elinkaarikustannus % matalampi elinkaarituotto (vuokratalot) % korkeampi jälkimarkkina-arvo % korkeampi koerakennushankkeista saatujen toteutuneiden kustannustietojen perusteella passiivirakentamisen aiheuttamat lisäkustannukset ovat /m 2 energiatehokkaan rakentamisen avulla voidaan varautua kustannustehokkaasti odotettavissa olevaan energian hinnan nousuun
25 25 Matalaenergiarakentaminen ei ole uusi asia Esimerkkejä suomalaisesta matalaenergiarakentamisesta
26 26 Case METOP matalaenergiatoimisto, Espoo 1992 Energiatehokkaat tekniset ratkaisut Hyvä eristystaso (ikkunan U-arvo 0,5 W/m 2 K) Energiatehokas ilmanvaihto Huolellinen toteutus (liitosten ja läpivientien tiiveys) Lämmitys rakennuksen omien sisäisten lämpökuormien avulla Sisäisten lämpökuormien tehokas hyödyntäminen laite- ja kalusteratkaisuin Ei patteriverkkoa (!) Lämmitystarvetta ajoittain, kun ulkoilman lämpötila alle -15 C (!)
27 27 Case IEA5-talo, Pietarsaari 1993 Tilojen lämmitys 80% pienempi kuin tavanomaisessa Ostetun lämmitysenergian kulutus 13 kwh/m 2 Kokonaiskulutus 75% pienempi kuin tavanomaisessa Ostetun energian kokonaiskulutus 48 kwh/m 2 Keinovalikko: Hyvin eristetty ja tiivis ulkovaippa, maalämpö, aurinkolämpö ja -sähkö Pietarsaari 1993 Tavallinen 2009 Komponentti Ulkoseinä 0,12 U-arvo [W/m 2 K] 0,24 Katto Lattia Ovi Ikkuna 0,09 0,1 0,4 0,7 0,15 0,19 1,4 1,4
28 28 Case Villa 2000, Tuusula Kaukolämmön kulutus 60% pienempi tavanomaiseen vastaavaan verrattuna Tilojen lämmitys ja lämmin vesi Villa 2000: 60 kwh/m 2 eli 13 kwh/m 3 Tavanomainen kwh/m 2 eli kwh/m 3 Sähköenergian kulutus 30% pienempi kuin tavanomaisessa Keinot: Vakiolämpötilainen lattialämmitys Tarpeenmukainen ilmanvaihto, jolla tarvittava lisälämpö Rakennusautomaatio A-energialuokan kodinkoneet ja valaistus
29 29 Case Mera passiivikerrostaloasunto, Espoo 2005 Kaukolämmön kulutus 70% pienempi kuin tavanomaisessa Keinot Räätälöidyt, teolliset ratkaisut Rakentamisprosessin kehittäminen Uusi ikkunateknologia Huoneistokohtainen ilmanvaihtolämmitys Urakoitsija: energiatehokkuuden parantamisen aiheuttama lisäkustannus < 2%
30 30 Case Mera passiivikerrostalo, Heinola 2009 viihtyisä, terveellinen ja turvallinen sisäilmasto miellyttävät lämpöolot talvella ja kesällä. hiljainen asunto makuuhuoneen äänitaso 22 db(a) tilojen lämmitysenergiankulutus 70 % pienempi kuin normitalolla
31 31 Case Mäntyharju 2009 betonielementtirakenteinen passiivitalo, tilojen lämmitysenergian tarve 25 kwh/m 2 lämmitystapa: maalämpö + matalalämpötilainen lattialämmitys tulisijalämmitys arvioitu kokonaisenergian tarve 48 kwh/m 2 sähkölaitteet A A++ energialuokiteltuja kiinteä valaistus: LED/loisteputki arvioitu primäärienergian tarve < 135 kwh/m 2
32 32 Case Paroc Passiivitalo, Tikkurila 2009 paritalo lämmitysenergian tarve: 18 kwh/m 2 kokonaisenergian tarve: < 70 kwh/m 2 suunnitteluarvoja: seinä 0,09 W/m 2 K alapohja 0,1 W/m 2 K yläpohja 0,08 W/m 2 K ikkuna 0,8 W/m 2 K ulko-ovi 0,4 0,7 W/m 2 K ilmanpitävyys n 50 < 0,6 1/h ilmanvaihdon lämmön talteenotto: 80%
33 33 Case Paroc Lupaus, Valkeakoski 2009 tilojen lämmityksen energiantarve 25 kwh/m 2 suunnitteluarvoja: seinä 0,09 W/m 2 K alapohja 0,1 W/m 2 K yläpohja 0,08 W/m 2 K ikkuna 0,8 W/m 2 K kiinteä ikkuna 0,7 W/m 2 K ulko-ovi 0,4 0,7 W/m 2 K ilmanpitävyys n 50 < 0,6 1/h
34 34 Nollaenergiatalot Järvenpäähän ja Kuopioon 2010 maalämmön hyödyntäminen ilmanvaihdon esilämmitykseen passiivitason rakenteet uusiutuvan energian hyödyntäminen: aurinkolämpö ja aurinkosähkö
35 35 NorthPass Promotion of the Very low-energy house Concept to the North European Building Market 3 year project: started , ending financed by The Intelligent Energy Europe Programme (IEE) EU support programme promoting increased energy efficiency and the use of renewable energy sources by overcoming the non-technological barriers (legal, financial, institutional, cultural, social barriers) coordinated by VTT Technical Research Centre of Finland participating countries: Finland, Sweden, Norway, Denmark, Estonia, Latvia, Lithuania and Poland
36 36 NorthPass hankkeen tehtävät 1. Määritellä hyvin energiatehokkaan asuintalon kriteerit ja konseptit osallistujamaissa 2. Löytää ratkaisuja hyvin energiatehokkaiden asuintalojen markkinoille tulon edistämiseksi 3. Tukea EU:n energiatehokkaita rakennuksia koskevien strategioiden ja suositusten käyttöönottoa NorthPass
37 37 Lisätietoa:
38 38 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa
Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008
Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET
LisätiedotPassiivitalo. Jyri Nieminen VTT
Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve
LisätiedotPassiivitaloratkaisut. Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari 4.6.2009
Passiivitaloratkaisut Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari 4.6.2009 Passiivitalon perusmääritelmät Lämmitysenergian tarve 20-30 kwh/m 2 30 kwh/m 2 25 kwh/m 2 20 kwh/m 2
LisätiedotMatalaenergiarakentaminen
Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen
LisätiedotEnergiatehokkuus rakentamisen mahdollisuutena
Energiatehokkuus rakentamisen mahdollisuutena Matti Kokkala Tutkimusjohtaja ARY:n Asuntomessuseminaari 4.8.2009 Haluaisitko ostaa auton, jonka polttoaineenkulutus on 2 litraa / 100 km? 2 Kyse suurista
LisätiedotTeknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008
Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]
LisätiedotVuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT
Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot
LisätiedotEnergiatehokas koti - seminaari 25.3.2010
Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
LisätiedotENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.
ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän
LisätiedotENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT
ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT Mikko Saari, VTT Energiatehokas koti - tiivis ja terveellinen? Suomen Asuntomessut ja Suomen Asuntotietokeskus Helsingin messukeskus, Ballroom 28.3.2009 Energiatehokkaan
LisätiedotMERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys
MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela Asuntoreformiyhdistys ARY Ry 2.4.2008 Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela MERAREPONEN kansainväliset
LisätiedotKokemuksia toteutetuista passiivitalokohteista Suomesta ja ulkomailta. Jyri Nieminen VTT
Kokemuksia toteutetuista passiivitalokohteista Suomesta ja ulkomailta VTT Passiivitalon konseptit Kartta: Ecofys 2 Keski-Euroopan passiivitaloratkaisut eivät riitä Suomen ilmastoon - eikä Ruotsin tai Norjankaan
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotVuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.
Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi
LisätiedotPassiivitalot. Johdanto. Energiatehokas rakentaminen. Pekka Tuomaala, TkT Erikoistutkija, VTT Pekka.Tuomaala@vtt.fi
Passiivitalot Pekka Tuomaala, TkT Erikoistutkija, VTT Pekka.Tuomaala@vtt.fi Rakentajain kalenteri 2011 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Rakennusten
LisätiedotLähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan
1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi
LisätiedotMitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta
Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Johtava tutkija Tarja Häkkinen, VTT 2 MAAN
LisätiedotEnergiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen
Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari
LisätiedotEnergiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina
Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset
LisätiedotMiten varmistaa hyvä sisäilma ja viihtyvyys
Miten varmistaa hyvä sisäilma ja viihtyvyys energiatehokkaissa rakennuksissa Ratkaisuja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen 31.3.2009, VTT, Espoo, Otaniemi Erikoistutkija Pekka Tuomaala MISSÄ
LisätiedotRAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS
RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotIhminen on Energiaholisti
Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä
LisätiedotPlusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska
Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto
LisätiedotPassiivitalo. Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen
Passiivitalo Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen PEP PEP eli Promotion of European Passive Houses on eurooppalainen hanke, jonka tarkoituksena on edistää passiivitalojen rakentamista. Euroopan komissio
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotEnergiatehokkaiden pientalojen suunnittelu Pekka Tuomaala, TkT Erikoistutkija, VTT, Talotekniikka ja sisäympäristö pekka.tuomaala@vtt.
Pekka Tuomaala, TkT Erikoistutkija, VTT, Talotekniikka ja sisäympäristö pekka.tuomaala@vtt.fi Rakennusten energiatehokkuuden parantamisella on monissa yhteyksissä todettu olevan keskeinen merkitys kansallisten
Lisätiedot0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY
0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa
LisätiedotMatalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma
Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotFInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo
FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen
Lähes nollaenergiarakentaminen Riihimäen seminaari 16.9.2015 TkT Riikka Holopainen Tiimipäällikkö, Tehokkaat rakennukset Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 2 Esityksen sisältö 1. Lausunnolla olevien lähes
LisätiedotEnergiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen
Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotPirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1
Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka
LisätiedotTulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa
Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet
LisätiedotCOMBI Kustannusoptimaaliset suunnitteluratkaisut uusissa ja vanhoissa palvelurakennuksissa
COMBI Kustannusoptimaaliset suunnitteluratkaisut uusissa ja vanhoissa palvelurakennuksissa Paula Sankelo, Juha Jokisalo Aalto-yliopisto Konetekniikan laitos 25.1.2018 Tavoite Määrittää kustannusoptimaalisia
LisätiedotKivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot
Kivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot KESTÄVÄ KIVITALO SEMINAARI 09 Oulu, 10.11.09 Mikko Saari, VTT Energiatehokkaan talon suunnittelun ja toteutuksen periaatteet l l l Viihtyisä, terveellinen
LisätiedotUudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali. Miimu Airaksinen, TkT
Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali Miimu Airaksinen, TkT Tontin hankinta Markkinointi ja T&K Suunnittelu Käyttöönotto Rakentaminen
LisätiedotRakentamismääräykset 2012
Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut
LisätiedotUusien järjestelmien tuomat mahdollisuudet rakennuksien energialähteenä: energian kuluttamisesta kohden energian tuottamista
Uusien järjestelmien tuomat mahdollisuudet rakennuksien energialähteenä: energian kuluttamisesta kohden energian tuottamista XVI Itä-Suomen rakentajaseminaari Joensuu 11.6.2013 TkT Riikka Holopainen Tiimipäällikkö,
LisätiedotKohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy
Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian
LisätiedotEnergiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi
Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava
LisätiedotJorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset
Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee
LisätiedotSisältö Helsinki 2.5.2011
Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi
Lisätiedotristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv
Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu
LisätiedotUusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011
Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa
LisätiedotREMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut
Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR
LisätiedotLisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista
Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä 16.5.2019 Tuomo Ojanen, VTT Esityksen sisältö Rakennuksen tehtävä Hyvin lämmöneristetty ulkovaippa
LisätiedotUudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.
Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin
Lisätiedot14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy
14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta
LisätiedotMecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT
Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,
LisätiedotHarkkotalo kuluttaa vähemmän
Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky petri.mattila@saunalahti.fi Espoo 3.8.25 Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotTilaisuuden järjestävät:
KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotRatkaisut olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden
Ratkaisut olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen Jari Shemeikka, VTT Ratkaisuja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen-seminaari 31.3.2009, VTT, Espoo, Otaniemi Toimintaympäristön
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön
LisätiedotSuomen ensimmäiset Nollaenergiatalot 04.05.2012. tj. Veikko Simunaniemi. www.nollaenergia.fi
04.05.2012 Veikko Simunaniemi Suomen ensimmäiset Nollaenergiatalot Kehityshanke: Arava ja asuinkiinteistöjen energiatehokkuus Järvenpään Mestariasunnot Oy Kuopion Opiskelija-asunnot Oy tj. Veikko Simunaniemi
LisätiedotMarkku J. Virtanen, Dr 31.3.2009
Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita
LisätiedotRakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä
Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille
LisätiedotFInZEB-kustannuslaskenta
FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen
LisätiedotENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015
ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja
LisätiedotSähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)
Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset
Lisätiedot60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja
Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset
LisätiedotSuomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT
Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
LisätiedotEnergiatehokas rakennus ja alue tulevaisuudessa
Energiatehokas rakennus ja alue tulevaisuudessa Jyri Nieminen VTT Eurooppalaisia tavoitteita Tanska Ranska Saksa Unkari Hollanti Norja Englanti/ Wales Suomi EU -75% Energiapositiiviset rakennukset Vain
LisätiedotKehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö
Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen
LisätiedotLUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA
LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU 2020-LUVUN PUUTALO HAASTEET 2020: ENERGIAN SÄÄSTÖ KAIKKI UUDISRAKENNUKSET LÄHES NOLLAENERGIATALOJA (E
LisätiedotEsimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista
Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen
LisätiedotUusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014
Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset
LisätiedotTaloyhtiön energiansäästö
Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä
LisätiedotPientalon energiatehokkuus ja määräykset
Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta
LisätiedotENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: As Oy Maakirjantie ED Maakirjantie 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 044/ 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus (Asuinkerrostalot)
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotAurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua
Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää
LisätiedotJULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS. Iida Rontti Markus Tolonen
JULKISTEN HIRSIRAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Iida Rontti Markus Tolonen Toteutuneen energiankulutuksen selvitys julkisissa hirsirakennuksissa Tavoite Laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen vertailu
LisätiedotAA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1
Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS
LisätiedotKestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!
WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.
LisätiedotTalotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa
Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Integroitumisen hyödyt kolmessa esimerkkikohteessa Toimitusjohtaja Timo Luukkainen, Ensto Oy 21.11.2013 Timo Luukkainen 1 Hybriditalo on Enston talotekniikkaratkaisu
LisätiedotKOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA
KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas
LisätiedotRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012
RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307
Lisätiedot3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
LisätiedotJulkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne
Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten
LisätiedotENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotEnergiatehokkaan rakentamisen driverit it ja markkinoiden pullonkaulat. J i Ni i Jyri Nieminen VTT
Energiatehokkaan rakentamisen driverit it ja markkinoiden pullonkaulat J i Ni i Jyri Nieminen VTT Mikä on matalaenergiatalo? VTT: Matalaenergiatalon tilojen lämmitysenergiankulutus on vähintään 50 % pienempi
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotIlmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT
Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Esityksen sisältö Tausta & tavoitteet Rakennukset Ilmalämpöpumput Laskentatyökalu
LisätiedotEko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa
Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa Jyri Nieminen 196- ja197-lukujen lähiöt 2 vuodessa ~57 asuntoa Teollisen rakentamisen kehittäminen Betonielementtitekniikan kehittäminen
LisätiedotLähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy
Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset
LisätiedotTA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa
TA.fi Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA-Yhtymä Oy omistuksessa lähes 10 000 asuntoa kaikki tuotanto ARA-rahoitteista rakennusten energiankulutuksella suuri merkitys vuosittaisiin käyttökustannuksiin
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä
ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso
Lisätiedot