Matalaenergiarakentaminen. Kuntien 5. ilmastokonferenssi, Tampere Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jyri Nieminen VTT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matalaenergiarakentaminen. Kuntien 5. ilmastokonferenssi, Tampere 5.5.2010 Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jyri Nieminen VTT"

Transkriptio

1 Matalaenergiarakentaminen Kuntien 5. ilmastokonferenssi, Tampere Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jyri Nieminen VTT

2 2 Esityksen sisältö Mitä eri käsitteet (matala, passiivi jne.) tarkoittavat? Mikä on mahdollista nyt ja tulevaisuudessa? Onko rakentamisen ja asumisen laatu riski? Entä kustannukset? Esimerkkejä matalaenergiakohteista

3 3 Globaali nyrkkisääntö: Rakennukset ja rakentaminen... kuluttavat 40 % kaikesta tuotetusta energiasta... kuluttavat 40 % kaikista tuotetuista materiaaleista 60% Kaikki muut talouden sektorit yhteensä... aiheuttavat 40 % kasvihuonekaasupäästöistä... aiheuttavat 40 % kaikesta syntyvästä kiinteästä jätteestä 40% Rakennusten rakentaminen, käyttö, ylläpito ja käytöstä poistaminen

4 4 Matalaenergiarakentamisen käsitteitä

5 5 Rakennusten ostoenergian tarve Energiantarve kwh/m² vuodessa Ennen 2008 Uudet Passiivitalot Energiatehokkaat Tulevat 2015? Tilojen lämmitys Viilentäminen Talotekniikka Lämmin vesi Kotitaloussähkö Yhteensä Tulevaisuuden talot: lämmityksen ja viilentämisen nettoenergiantarve kwh => energian tuottaminen rakennuksissa

6 6 Mikä on passiivitalo? HS

7 7 Passiivitalon perusmääritelmät Lämmitysenergian tarve kwh/m 2 30 kwh/m 2 25 kwh/m 2 20 kwh/m 2 Primäärienergian tarve kwh/m 2 Lämmitettyä bruttoneliötä kohti Rakennuksen ilmavuotoluku aina n 50 < 0,6 1/h Passiivirakentaminen ei perustu: Lämmityslaitteiden korvaamiseen kodin elektroniikalla ja muilla sähkölaitteilla Tilojen lämmittämiseen ihmisistä tai laitteista vapautuvalla lämmöllä koko lämmityskauden ajan Passiivitaloissa on lämmönkehittimet Lämmityksen tehontarve on pieni, W/m 2 Pieni energiantarve => uusiutuva energia Passiivitalojen kaukolämpöratkaisut puuttuvat

8 8 Passiivitalon ominaisuudet tavoitteena rakennuksen energiatarpeen taloudellinen minimi ja samalla rakennuksen hyvä sisäilmasto ulkovaipan lämmöneristystaso hyvä sisäilmasto ulkovaipan ilmanpitävyyden ansiosta vedoton ilmanvaihdon lämmön talteenoton korkea vuosihyötysuhde pieni lämmityksen tehon- ja energiantarve voidaan kattaa pienitehoisella lämmityksellä sekä hyödyntämällä erilaisia ilmaisenergioita auringon energia laitteista ja muista sisäisistä lämpökuormista vapautuva lämpöenergia

9 9 Tulevaisuus: lähes nollaenergiatalo Määritelmät: Energiakustannusten perusteella (net zero cost) Rakennuksesta myydyn energian arvo on vähintään sama kuin ostoenergian kustannus Energian kokonaiskulutuksen perusteella (net zero site energy use) Rakennuksessa tuotetun uusiutuvan energian ylijäämä on vähintään saman verran kuin käytetyn uusiutumattoman energian määrä. Lähde: Wikipedia

10 10 Energian laadun perusteella (net off-site zero energy use) Rakennuksessa käytetään vain uusiutuvaa energiaa, joka voidaan tuottaa myös muualla Primäärienergian perusteella (net zero primary energy use) Rakennuksessa tuotetun uusiutuvan energian ylijäämä on vähintään yhtä paljon kuin käytetyn uusiutumattoman energian määrä kerrottuna primäärienergiakertoimella Emissioiden perusteella (net zero energy emissions) Uusiutumattoman energian kasvihuonekaasupäästöt korvataan uusiutuvalla energialla Energiariippuvuuden perusteella (off-the-grid) Rakennus on täysin riippumaton ulkopuolisista energialähteistä Lähde: Wikipedia

11 11 Mikä on mahdollista nyt ja tulevaisuudessa?

12 12 Suomen rakennuskannan lämmitysenergian käytön säästöarvio Talotekniikan korjauspotentiaali Lämmitysenergiankulutus [GWh] Talotekniikan lisäpotentiaali Vaipan korjauspotentiaali Vaipan lisäpotentiaali Rakennusmääräysten tiukentaminen 30% Matalaenergiarakentamisen potentiaali Passiivirakentamisen potentiaali Jäljelle jäävä energiankulutus Korjausrakentamisen energiansäästöpotentiaali (korjausrakentamista keskimäärin 3,5 % rakennuskannasta/vuosi) Uudisrakentamisen energiansäästöpotentiaali (uudisrakentamista keskimäärin 1,0 % rakennuskannasta/vuosi) VTT: Teknologialoput 2050 (TEM)

13 13 Rakennusten energian käytön trendit Lämmitysenergian tarve (rakennustilavuutta kohti) on pienenemässä Energian käyttö kiinteistö- ja rakennussektorilla (indeksi 100 = 1985) Sähköenergian tarve (asukasta kohti) on kasvamassa Lämmitysenergia / m 3 Sähkön käyttö per asukas VTT: Energy Use (2007) Suomen rakentamismääräysten tiukentaminen

14 14 Mahdollisuudet rakennuskannan energiatehokkuuden nostamiseen ovat olemassa uudisrakentamisen vuosittainen osuus rakennuskannasta n. 1,5 % -> vuoteen 2050 mennessä uudisrakennettu n. 60 % nykyisestä rakennuskannasta vanhaa rakennuskantaa peruskorjataan tulevina vuosikymmeninä n. 2 % rakennuskannasta vuodessa -> nykyinen olemassa oleva rakennuskanta tulee kertaalleen peruskorjatuksi n. vuoteen 2060 mennessä energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiatehokkaan rakentamisen aktiivista ja ammattitaitoista käyttöönottoa hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi energiatehokas rakentaminen edellyttää aikaisempaa kokonaisvaltaisempaa suunnittelua ja toteutusta

15 15 Minimienergiatason edellytykset Suomessa Lämpöhäviöiden ja sähköntarpeen pienentäminen Viilennystarpeen poistaminen kesäaikaisten lämpökuormien hallinta, passiivinen viilennys, tuuletuksen tehostaminen maan viileyden käyttö ilmanvaihdon raitisilman viilentämiseen (ei ilmanvaihtokanavia maahan - terveysriskit!) Talotekniikan laitteet yksinkertaiset järjestelmät laitteiden valinnat: oikea mitoitus energiatehokkuus: esimerkiksi tasavirtapuhaltimet Energiatehokas valaistusjärjestelmä ja luonnonvalon tehokas käyttö valaistuksen energiantarve alle puolet tavanomaisesta Energiatehokkaat kodinkoneet A-energialuokan kodinkoneet vs. C/D-luokan kodinkoneet: - 20%

16 16 Määräysten mukainen referenssi- vs energiatehokas rakennus Miksi energiatehokas rakennus? Ulkopuolisen (lämmitykseen tarkoitetun) ostoenergian tarve parhaimmillaan 3 kk/a Uusiutuvien energialähteiden parempi hyödyntämispotentiaali Energiaomavaraisuuden parantaminen Kriisiolosuhteiden parempi hallinta Energiatehokkuus ja lämpökuormat Lämmitysenergian tarve kwh/m 2 kk Ostettu lämmitysenergia Hyödynnetyt kuormat Referenssirakennus Energiatehokas rakennus Kuukausi

17 17 Kuva: Ilkka Alvoittu, Optiplan

18 18 Vaikutusmahdollisuudet energiatehokkuuteen Mahdollisuus vaikuttaa energiatehokkuuteen Oulun rakennusvalvonnan kokemusten mukaan vaikuttamisen mahdollisuudet jo ennen varsinaista suunnittelua! Tontin hankinta Suunnittelu Käyttöönotto Rakentaminen Hankekehitys Luonnossuunnittelu Ylläpito

19 19 Energiatehokkaan rakentamisen konsepti Hyvä ulkovaipan lämmöneristys Koneellinen ilmanvaihto, jossa tehokas lämmön talteenotto Ammattimainen suunnittelu (kylmäsiltojen välttäminen) ja huolellinen toteutus (tiiveys) Kokonaisuus ratkaisee => Edellytykset hyvälle sisäympäristön laatutasolle ovat lähtökohtaisesti paranemassa Ulkovaipparakenteiden sisäpintalämpötilat nousevat Kontrolloitu ilmanvaihto kaikissa käyttöolosuhteissa

20 20 Energiatehokkaan rakentamisen erityispiirteitä rakenteiden kosteustekninen suunnittelu: varmistetaan rakenteen moitteeton toiminta sisäpuolista kosteuden siirtymistä ja ulkopuolista sadevettä vastaan kaikissa käyttöolosuhteissa rakenteiden liitosten ja läpivientien detaljien suunnittelu: vältetään kylmäsillat ja ilmavuodot auringonsäteilyn hyödyntäminen lämmityskautena ja eliminointi lämpimänä kesäkautena pääosa lämmitysenergian tarpeesta saadaan rakennuksen sisäisestä lämmöntuotosta ja aurinkoenergian passiivisesta hyödyntämisestä tarvittava lämmitystehotaso jopa 75 % pienenempi kuin normitalolla pienempien laitteiden valinta lämpötilatasojen hallittu alentaminen uusien lämmityskonseptien kehittäminen ja käyttöönotto passiivienergiaa tehokkaasti hyödyntävässä rakennustekniikassa korostuu rakenne- ja talotekniikan yhteistoiminta: tarkasteltava teknisessä suunnittelussa yhtenä kokonaisuutena

21 21 Energiatehokkaan rakentamisen kehitystarpeita varmistettava alan riittävän koulutustarjonta suunnittelun, mitoituksen ja toteutuksen sekä laitteiden ja järjestelmien tuotekehityksen tueksi energiatehokkaiden rakennusten toteutusprosesseja ja alan toimijoiden verkostoituneita toimintatapoja kehitettävä eri toteutusosapuolten saumattoman yhteistyön ja hyvin toimivien kokonaisratkaisujen varmistamiseksi konkreettiset esteet alan markkinoiden kehittymättömyys ja kysynnän vakiintumattomuus

22 22 Entä kustannukset?

23 23 Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja tähän liittyvät lisäinvestointikustannukset Kokonaisenergia Uusiutuva nettoenergia Investointikustannukset Energiantarve 100 Indeksit Normirakennus Matalaenergia Passiivitalo Nollaenergia Energiapositiivinen

24 24 Passiivitalojen elinkaarikustannukset hankintakustannus 0 5 % korkeampi kuin normitalon normitaloon verrattuna parempi tuotto ja alhaisemmat käyttökustannukset pieni energiankulutus ja liittymäteho alentavat energiankäytön kiinteitä maksuja ja säästävät lämmityslaitteiden hankintakustannuksia elinkaarikustannus % matalampi elinkaarituotto (vuokratalot) % korkeampi jälkimarkkina-arvo % korkeampi koerakennushankkeista saatujen toteutuneiden kustannustietojen perusteella passiivirakentamisen aiheuttamat lisäkustannukset ovat /m 2 energiatehokkaan rakentamisen avulla voidaan varautua kustannustehokkaasti odotettavissa olevaan energian hinnan nousuun

25 25 Matalaenergiarakentaminen ei ole uusi asia Esimerkkejä suomalaisesta matalaenergiarakentamisesta

26 26 Case METOP matalaenergiatoimisto, Espoo 1992 Energiatehokkaat tekniset ratkaisut Hyvä eristystaso (ikkunan U-arvo 0,5 W/m 2 K) Energiatehokas ilmanvaihto Huolellinen toteutus (liitosten ja läpivientien tiiveys) Lämmitys rakennuksen omien sisäisten lämpökuormien avulla Sisäisten lämpökuormien tehokas hyödyntäminen laite- ja kalusteratkaisuin Ei patteriverkkoa (!) Lämmitystarvetta ajoittain, kun ulkoilman lämpötila alle -15 C (!)

27 27 Case IEA5-talo, Pietarsaari 1993 Tilojen lämmitys 80% pienempi kuin tavanomaisessa Ostetun lämmitysenergian kulutus 13 kwh/m 2 Kokonaiskulutus 75% pienempi kuin tavanomaisessa Ostetun energian kokonaiskulutus 48 kwh/m 2 Keinovalikko: Hyvin eristetty ja tiivis ulkovaippa, maalämpö, aurinkolämpö ja -sähkö Pietarsaari 1993 Tavallinen 2009 Komponentti Ulkoseinä 0,12 U-arvo [W/m 2 K] 0,24 Katto Lattia Ovi Ikkuna 0,09 0,1 0,4 0,7 0,15 0,19 1,4 1,4

28 28 Case Villa 2000, Tuusula Kaukolämmön kulutus 60% pienempi tavanomaiseen vastaavaan verrattuna Tilojen lämmitys ja lämmin vesi Villa 2000: 60 kwh/m 2 eli 13 kwh/m 3 Tavanomainen kwh/m 2 eli kwh/m 3 Sähköenergian kulutus 30% pienempi kuin tavanomaisessa Keinot: Vakiolämpötilainen lattialämmitys Tarpeenmukainen ilmanvaihto, jolla tarvittava lisälämpö Rakennusautomaatio A-energialuokan kodinkoneet ja valaistus

29 29 Case Mera passiivikerrostaloasunto, Espoo 2005 Kaukolämmön kulutus 70% pienempi kuin tavanomaisessa Keinot Räätälöidyt, teolliset ratkaisut Rakentamisprosessin kehittäminen Uusi ikkunateknologia Huoneistokohtainen ilmanvaihtolämmitys Urakoitsija: energiatehokkuuden parantamisen aiheuttama lisäkustannus < 2%

30 30 Case Mera passiivikerrostalo, Heinola 2009 viihtyisä, terveellinen ja turvallinen sisäilmasto miellyttävät lämpöolot talvella ja kesällä. hiljainen asunto makuuhuoneen äänitaso 22 db(a) tilojen lämmitysenergiankulutus 70 % pienempi kuin normitalolla

31 31 Case Mäntyharju 2009 betonielementtirakenteinen passiivitalo, tilojen lämmitysenergian tarve 25 kwh/m 2 lämmitystapa: maalämpö + matalalämpötilainen lattialämmitys tulisijalämmitys arvioitu kokonaisenergian tarve 48 kwh/m 2 sähkölaitteet A A++ energialuokiteltuja kiinteä valaistus: LED/loisteputki arvioitu primäärienergian tarve < 135 kwh/m 2

32 32 Case Paroc Passiivitalo, Tikkurila 2009 paritalo lämmitysenergian tarve: 18 kwh/m 2 kokonaisenergian tarve: < 70 kwh/m 2 suunnitteluarvoja: seinä 0,09 W/m 2 K alapohja 0,1 W/m 2 K yläpohja 0,08 W/m 2 K ikkuna 0,8 W/m 2 K ulko-ovi 0,4 0,7 W/m 2 K ilmanpitävyys n 50 < 0,6 1/h ilmanvaihdon lämmön talteenotto: 80%

33 33 Case Paroc Lupaus, Valkeakoski 2009 tilojen lämmityksen energiantarve 25 kwh/m 2 suunnitteluarvoja: seinä 0,09 W/m 2 K alapohja 0,1 W/m 2 K yläpohja 0,08 W/m 2 K ikkuna 0,8 W/m 2 K kiinteä ikkuna 0,7 W/m 2 K ulko-ovi 0,4 0,7 W/m 2 K ilmanpitävyys n 50 < 0,6 1/h

34 34 Nollaenergiatalot Järvenpäähän ja Kuopioon 2010 maalämmön hyödyntäminen ilmanvaihdon esilämmitykseen passiivitason rakenteet uusiutuvan energian hyödyntäminen: aurinkolämpö ja aurinkosähkö

35 35 NorthPass Promotion of the Very low-energy house Concept to the North European Building Market 3 year project: started , ending financed by The Intelligent Energy Europe Programme (IEE) EU support programme promoting increased energy efficiency and the use of renewable energy sources by overcoming the non-technological barriers (legal, financial, institutional, cultural, social barriers) coordinated by VTT Technical Research Centre of Finland participating countries: Finland, Sweden, Norway, Denmark, Estonia, Latvia, Lithuania and Poland

36 36 NorthPass hankkeen tehtävät 1. Määritellä hyvin energiatehokkaan asuintalon kriteerit ja konseptit osallistujamaissa 2. Löytää ratkaisuja hyvin energiatehokkaiden asuintalojen markkinoille tulon edistämiseksi 3. Tukea EU:n energiatehokkaita rakennuksia koskevien strategioiden ja suositusten käyttöönottoa NorthPass

37 37 Lisätietoa:

38 38 VTT luo teknologiasta liiketoimintaa

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve

Lisätiedot

Passiivitaloratkaisut. Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari 4.6.2009

Passiivitaloratkaisut. Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari 4.6.2009 Passiivitaloratkaisut Riikka Holopainen, Jyri Nieminen & Janne Peltonen VTT BAFF-seminaari 4.6.2009 Passiivitalon perusmääritelmät Lämmitysenergian tarve 20-30 kwh/m 2 30 kwh/m 2 25 kwh/m 2 20 kwh/m 2

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Energiatehokkuus rakentamisen mahdollisuutena

Energiatehokkuus rakentamisen mahdollisuutena Energiatehokkuus rakentamisen mahdollisuutena Matti Kokkala Tutkimusjohtaja ARY:n Asuntomessuseminaari 4.8.2009 Haluaisitko ostaa auton, jonka polttoaineenkulutus on 2 litraa / 100 km? 2 Kyse suurista

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT Mikko Saari, VTT Energiatehokas koti - tiivis ja terveellinen? Suomen Asuntomessut ja Suomen Asuntotietokeskus Helsingin messukeskus, Ballroom 28.3.2009 Energiatehokkaan

Lisätiedot

MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys

MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys MERAREPONEN Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela Asuntoreformiyhdistys ARY Ry 2.4.2008 Mera-kerrostalojärjestelmä ja ilmanvaihtolämmitys Mika Airaksela MERAREPONEN kansainväliset

Lisätiedot

Kokemuksia toteutetuista passiivitalokohteista Suomesta ja ulkomailta. Jyri Nieminen VTT

Kokemuksia toteutetuista passiivitalokohteista Suomesta ja ulkomailta. Jyri Nieminen VTT Kokemuksia toteutetuista passiivitalokohteista Suomesta ja ulkomailta VTT Passiivitalon konseptit Kartta: Ecofys 2 Keski-Euroopan passiivitaloratkaisut eivät riitä Suomen ilmastoon - eikä Ruotsin tai Norjankaan

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta

Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta Mitä kestävä kehitys edellyttää rakennusten korjaamiselta -tutkimustulosesimerkit meiltä ja muualta Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Johtava tutkija Tarja Häkkinen, VTT 2 MAAN

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Passiivitalot. Johdanto. Energiatehokas rakentaminen. Pekka Tuomaala, TkT Erikoistutkija, VTT Pekka.Tuomaala@vtt.fi

Passiivitalot. Johdanto. Energiatehokas rakentaminen. Pekka Tuomaala, TkT Erikoistutkija, VTT Pekka.Tuomaala@vtt.fi Passiivitalot Pekka Tuomaala, TkT Erikoistutkija, VTT Pekka.Tuomaala@vtt.fi Rakentajain kalenteri 2011 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Rakennusten

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

Miten varmistaa hyvä sisäilma ja viihtyvyys

Miten varmistaa hyvä sisäilma ja viihtyvyys Miten varmistaa hyvä sisäilma ja viihtyvyys energiatehokkaissa rakennuksissa Ratkaisuja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen 31.3.2009, VTT, Espoo, Otaniemi Erikoistutkija Pekka Tuomaala MISSÄ

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska

Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014. Pellervo Matilainen, Skanska Plusenergiaklinikka Tulosseminaari 16.1.2014 Pellervo Matilainen, Skanska Alueiden energiatehokkuus Kruunuvuori, Helsinki Finnoo, Espoo Kivistö, Vantaa Härmälänranta, Tampere Energiatehokkuus Energiantuotanto

Lisätiedot

Passiivitalo. Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen

Passiivitalo. Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen Passiivitalo Jyri Nieminen Jenni Jahn Miimu Airaksinen PEP PEP eli Promotion of European Passive Houses on eurooppalainen hanke, jonka tarkoituksena on edistää passiivitalojen rakentamista. Euroopan komissio

Lisätiedot

Energiatehokkaiden pientalojen suunnittelu Pekka Tuomaala, TkT Erikoistutkija, VTT, Talotekniikka ja sisäympäristö pekka.tuomaala@vtt.

Energiatehokkaiden pientalojen suunnittelu Pekka Tuomaala, TkT Erikoistutkija, VTT, Talotekniikka ja sisäympäristö pekka.tuomaala@vtt. Pekka Tuomaala, TkT Erikoistutkija, VTT, Talotekniikka ja sisäympäristö pekka.tuomaala@vtt.fi Rakennusten energiatehokkuuden parantamisella on monissa yhteyksissä todettu olevan keskeinen merkitys kansallisten

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen

Lähes nollaenergiarakentaminen Lähes nollaenergiarakentaminen Riihimäen seminaari 16.9.2015 TkT Riikka Holopainen Tiimipäällikkö, Tehokkaat rakennukset Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 2 Esityksen sisältö 1. Lausunnolla olevien lähes

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen

Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Energiatehokkuuden edistäminen Helsingin kaupungin asuntotuotannossa - Saksan oppeja! Jyri Nieminen Eurooppalaisia tavoitteita Tanska -75% 2020 Ranska Energiapositiiviset rakennukset 2020 Saksa Vain päästötöntä

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali. Miimu Airaksinen, TkT

Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali. Miimu Airaksinen, TkT Uudisrakennusten energiantehokkuus -mihin energiaa kuluu ja mikä on teknis-taloudellinen säästöpotentiaali Miimu Airaksinen, TkT Tontin hankinta Markkinointi ja T&K Suunnittelu Käyttöönotto Rakentaminen

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Kivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot

Kivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot Kivirakenteiset matala ja passiivienergiatalot KESTÄVÄ KIVITALO SEMINAARI 09 Oulu, 10.11.09 Mikko Saari, VTT Energiatehokkaan talon suunnittelun ja toteutuksen periaatteet l l l Viihtyisä, terveellinen

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Uusien järjestelmien tuomat mahdollisuudet rakennuksien energialähteenä: energian kuluttamisesta kohden energian tuottamista

Uusien järjestelmien tuomat mahdollisuudet rakennuksien energialähteenä: energian kuluttamisesta kohden energian tuottamista Uusien järjestelmien tuomat mahdollisuudet rakennuksien energialähteenä: energian kuluttamisesta kohden energian tuottamista XVI Itä-Suomen rakentajaseminaari Joensuu 11.6.2013 TkT Riikka Holopainen Tiimipäällikkö,

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Sisältö Helsinki 2.5.2011

Sisältö Helsinki 2.5.2011 Sisältö Helsinki 2.5.2011 1. GreenBuild Oy 2. Rakentamisen tulevaisuus 3. Passiivitalofilosofia 4. Laskentaesimerkki GreenBuild Oy Suomalainen puupassiivitalotoimittaja Perustettu 2009 Kotipaikka Saarijärvi

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Suomen ensimmäiset Nollaenergiatalot 04.05.2012. tj. Veikko Simunaniemi. www.nollaenergia.fi

Suomen ensimmäiset Nollaenergiatalot 04.05.2012. tj. Veikko Simunaniemi. www.nollaenergia.fi 04.05.2012 Veikko Simunaniemi Suomen ensimmäiset Nollaenergiatalot Kehityshanke: Arava ja asuinkiinteistöjen energiatehokkuus Järvenpään Mestariasunnot Oy Kuopion Opiskelija-asunnot Oy tj. Veikko Simunaniemi

Lisätiedot

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita

Lisätiedot

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Harkkotalo kuluttaa vähemmän Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky petri.mattila@saunalahti.fi Espoo 3.8.25 Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU 2020-LUVUN PUUTALO HAASTEET 2020: ENERGIAN SÄÄSTÖ KAIKKI UUDISRAKENNUKSET LÄHES NOLLAENERGIATALOJA (E

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

Tilaisuuden järjestävät:

Tilaisuuden järjestävät: KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen driverit it ja markkinoiden pullonkaulat. J i Ni i Jyri Nieminen VTT

Energiatehokkaan rakentamisen driverit it ja markkinoiden pullonkaulat. J i Ni i Jyri Nieminen VTT Energiatehokkaan rakentamisen driverit it ja markkinoiden pullonkaulat J i Ni i Jyri Nieminen VTT Mikä on matalaenergiatalo? VTT: Matalaenergiatalon tilojen lämmitysenergiankulutus on vähintään 50 % pienempi

Lisätiedot

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus ja alue tulevaisuudessa

Energiatehokas rakennus ja alue tulevaisuudessa Energiatehokas rakennus ja alue tulevaisuudessa Jyri Nieminen VTT Eurooppalaisia tavoitteita Tanska Ranska Saksa Unkari Hollanti Norja Englanti/ Wales Suomi EU -75% Energiapositiiviset rakennukset Vain

Lisätiedot

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA.fi Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA-Yhtymä Oy omistuksessa lähes 10 000 asuntoa kaikki tuotanto ARA-rahoitteista rakennusten energiankulutuksella suuri merkitys vuosittaisiin käyttökustannuksiin

Lisätiedot

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen 22/11/2011 2 2012 uudet energiamääräykset Koskee vain uudisrakennuksia 22/11/2011 3 Miksi uudistus? Rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa

Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa Eko- ja energiatehokkuus alueiden ja rakennusten uudistamisessa Jyri Nieminen 196- ja197-lukujen lähiöt 2 vuodessa ~57 asuntoa Teollisen rakentamisen kehittäminen Betonielementtitekniikan kehittäminen

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT

Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Esityksen sisältö Tausta & tavoitteet Rakennukset Ilmalämpöpumput Laskentatyökalu

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

MATALAENERGIARAKENTAMINEN

MATALAENERGIARAKENTAMINEN MATALAENERGIARAKENTAMINEN JUKKA FORSMAN HKR-RAKENNUTTAJA KUVA 23.10.2012 MATALAENERGIARAKENTAMINEN MUISSA KUIN ASUINTALOISSA Matalaenergiarakennus - KULUTTAA KORKEINTAAN PUOLET VASTAAVAN RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

5,0 C P1: 3,6 C. A1 mean: 1,1 C A2 mean: 0,5 C. 14.9.2007 Timo Kauppinen 1

5,0 C P1: 3,6 C. A1 mean: 1,1 C A2 mean: 0,5 C. 14.9.2007 Timo Kauppinen 1 Rakennukset mukaan ilmastokamppailuun Virolais Suomalainen yhteistyöseminaari Tallinnassa ja Kuresaaressa 13. 14.09. 2007 Lämpökuvaus rakennusten toimivuuden ja energiatehokkuuden arvioinnissa. Timo Kauppinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä

Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä TkT, Jarek Kurnitski TKK LVI-tekniikan laboratorio 16.5.2009 Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä Seuraavat 1-krs pientalon ja 2-krs kompaktin pientalon esimerkit osoittavat tehontarpeet

Lisätiedot

Matalaenergiatalot ja sähkölämmitys

Matalaenergiatalot ja sähkölämmitys Matalaenergiatalot ja sähkölämmitys Copyright VTT 25 1 9.11.24 Mikko Saari, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka PL 183 (Kivimiehentie 4, Espoo) 244 VTT Puh. (9) 456 4757, 4 556 7395, Faksi (9) 456 4815

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot