Selvitys kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotosta Loviisaan ja Lapinjärvelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotosta Loviisaan ja Lapinjärvelle"

Transkriptio

1 Selvitys kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotosta Loviisaan ja Lapinjärvelle

2 Lisätiedot: Saana Hansen, pakolaiskoordinaattori p ), saakka Sosiaalityön vastaava (p ), alkaen Sisällys 1 Johdanto 1 2 Suomeen ja kuntaan saapuminen turvapaikkaprosessin tai kiintiöpakolaisten valinnan kautta 3 3 Kotoutumista tukevat toimet Alkuvaiheen ohjaus Alkukartoitus Kotoutumissuunnitelma Terveydenhoito Varhaiskasvatus Opetus ja koulutus Yli 16-vuotiaiden kotoutumiskoulutus Kolmas sektori kotoutumisen tukena Asunnot Tulkkipalvelut Henkilöstön koulutus monikulttuurisuusasioissa 15 4 Pakolaisten vastaanoton kustannukset ja valtion korvaukset Esimerkki pakolaisten kotoutumispalvelujen kustannuksista 19 ja valtion korvauksista 5 Näkökulmia kaupungin/kunnan pakolaiskiintiöön 23 6 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset 24 Liitteet: 4 kpl

3 1 Johdanto Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kaksinkertaistunut luvulla ja se oli v lopussa , eli noin 4,9 prosenttia koko väestöstä. Vuoteen 2030 mennessä maahanmuuttajien määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan ja keskittyvän voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Pääasialliset syyt Suomeen muuttoon ovat perhe, opiskelu ja työnteko. Lisäksi Suomeen saapuu vuosittain turvapaikanhakijoita, jotka pyytävät suojaa ja oleskeluoikeutta Suomen viranomaisilta sekä kiintiöpakolaisia, jotka tulevat Suomen kuntiin suoraan YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaisleireiltä. Vuonna 2012 Suomeen saapui turvapaikanhakijaa, joista myönteisen päätöksen sain (42%). Kiintiöpakolaisia taas otetaan vuosittain eduskunnan päättämä määrä, jota on nostettu poikkeuksellisesti 750:sta 1 050:een vuonna 2014 Syyrian pakolaiskriisin helpottamiseksi. Myös Loviisassa ja Lapinjärvellä maahanmuuttajien määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Loviisassa asui vuoden 2012 lopussa henkilöä, joista vieraskielisiä eli äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia ja saamea puhuvia oli yhteensä 478 henkilöä (2,8 %). Lapinjärvellä asukkaita oli 2 829, joista vieraskielisiä 94 (3,3 %). Vaikka vieraskielisten määrä on valtakunnallisessa vertailussa pieni, se on kasvanut molemmissa kunnissa voimakkaasti. Oheisesta taulukosta käy esille, että vieraskielisten määrä Loviisassa on yli 2,5-kertaistunut ja Lapinjärvellä lähes 3,5-kertaistunut luvulla. Samaan aikaan molempien kuntien asukasluku on muuten laskenut. Vuosi Vieraskielisten asukkaiden Vieraskielisten asukkaiden määrä Loviisassa määrä Lapinjärvellä Taulukko1: Vieraskielisten asukkaiden määrä Loviisassa ja Lapinjärvellä (Suomen virallinen tilasto). Suurin osa Loviisan ja Lapinjärven vieraskielisistä asukkaista on muuttanut kuntaan perhe-, työ- ja opiskelusyistä. Muutama heistä asuu kunnassa pakolaisstatuksella. Loviisa on vastaanottanut ryhmän vietnamilaisia pakolaisia 1990-luvun alussa. Sen jälkeen pakolaisia ei ole vastaanotettu, mutta Loviisan kaupunginvaltuusto on saanut valtuustoaloitteen ottaa vastaan pakolaisia Syyriasta. Lapinjärvellä on myös tehty valtuustoaloite pakolaisten vastaanotosta joulukuussa Lapinjärvellä on toiminut 1990-luvulla vastaanottokeskus, johon sijoitettiin ensin ryhmä somalialaisia turvapaikanhakijoita ja myöhemmin ryhmä Kosovon albaaneja. Myöhemmin Lapinjärvi myönsi kuntapaikan joillekin somali- ja albaaniperheille. Kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen liittyy sopimuksen henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä tekeminen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa uuden v voimaan tulleen kotoutumislain mukaisesti. Valtion pakolaisista maksamien korvausten saamiseksi edellytetään em. sopimusta sekä voimassa olevaa kunnan 3

4 kotouttamisohjelmaa (Laki kotoutumisen edistämisestä, 1386/2010). Loviisan kaupunginvaltuusto ja Lapinjärven kunnanvaltuusto hyväksyivät Loviisan ja Lapinjärven yhteisen kotouttamisohjelman vuoden 2013 lopussa. Sopimuspohja löytyy tämän selvityksen liitteenä 1. Siihen tulee kirjata kunnan pakolaiskiintiö, johon voi kuulua sekä kuntaan osoitettuja kiintiöpakolaisia että myönteisen oleskelulupapäätöksen saaneita turvapaikanhakijoita tai vain toista näistä ryhmistä. Sopimukseen on määriteltävä, montako pakolaista kunta vastaanottaa vuosittain tai säännöllisin väliajoin. Lain mukaiset kotoutumispalvelut on järjestettävä kunnassa tarvetta vastaavasti, mutta valtio myöntää korvauksia kiintiöpakolaisista, turvapaikan saaneista tai myönteisen oleskeluluvan toissijaisen tai humanitäärisen suojelun perusteella saaneista henkilöistä, mikäli kunnalla on voimassa oleva sopimus pakolaisten vastaanotosta sekä uutta lakia vastaava kotouttamisohjelma. Huomioiden kunnan väestörakenteen kehityksen, tarve kotoutumispalveluiden järjestämiselle tulee lisääntymään tulevaisuudessa riippumatta siitä, otetaanko kuntiin pakolaisia. Aikaisempia valtuustoaloitteita pakolaisten vastaanotosta ei ole hyväksytty Loviisassa, koska kaupungilta on puuttunut lakisääteinen kotouttamisohjelma ja asuntotilanne on ollut haastava. Kaupungin johtoryhmän päätöksellä kaupunkiin palkattiin pakolaiskoordinaattori määräajaksi selvittämään päätöksentekoa varten kaupungin edellytykset pakolaisten vastaanotolle. Koska Lapinjärvellä on myös tehty valtuustoaloite, päätettiin, että samassa selvityksessä käsitellään Lapinjärven tilannetta. Selvitystyötä tukemaan perustettiin monialainen ohjausryhmä, jossa on ollut edustettuna Loviisan kaupungin eri toimialat ja kolmas sektori sekä Lapinjärven perusturvajohtaja. Tämän selvityksen tarkoituksena on tukea pakolaisten vastaanottoon liittyvää päätöksentekoa ja selvittää Suomeen ja kuntaan saapuminen kiintiöpakolaisten valinnan ja turvapaikkaprosessin kautta koota yhteen pakolaisten kotoutumista edistävät palvelut ja vastaanoton alun toimenpiteitä selvittää pakolaiskiintiöön kuuluvista henkilöistä maksettavat korvaukset ja kunnalle aiheutuvat kustannukset tarjota näkökulmia pakolaiskiintiön koon määrittelyyn tarjota ohjeita pakolaisten vastaanottotyön mahdollista käynnistämistä varten Selvityksessä on hyödynnetty kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyviä valtakunnallisia ohjeistuksia ja lakia kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), monialaisen ohjausryhmän lisäksi Loviisan kaupungin johtoryhmän ajatuksia, naapurikaupunkien ja -kuntien maahanmuuttopalveluiden työntekijöiden näkökulmia sekä Uudenmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ohjeistuksia. Lisäksi Loviisan eri kiintiövaihtoehdoille on suoritettu IVA ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (liite 2). 4

5 2 Suomeen ja kuntaan saapuminen turvapaikkaprosessin tai kiintiöpakolaisten valinnan kautta Pakolaisia vastaanotettaessa kunta voi määritellä tuleeko vastaanotettava ryhmä turvapaikkaprosessin vai kiintiön kautta. Lisäksi kunta määrittelee vastaanotettavan ryhmän koon ja se voi neuvotella myös lähtömaasta. Ainakin vastaanoton alkuvaiheessa on hyvä, että ryhmät tulevat samasta maasta. Vuonna 2012 Suomeen saapui turvapaikanhakijaa. Maahanmuuttovirasto (Migri) teki vuonna 2012 yhteensä turvapaikkapäätöstä, joista myönteisiä oli (42 %). Myönteisen päätöksen saajista 553 sai turvapaikan ja pakolaisstatuksen, muut oleskeluluvan jonkin muun ulkomaalaislain perusteen kautta. Turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan turvapaikanhakijat asuvat vastaanottokeskuksissa tai järjestävät asumisensa itse. Vuonna 2012 turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika Migrissä oli noin 330 vuorokautta niin sanotussa normaalimenettelyssä. TURVAPAIKAN HAKU -PROSESSI 1. Turvapaikan hakija jättää turvapaikkahakemuksen joko saapuessaan maahan rajalla tai poliisilaitoksella. 2. Vastaanottava viranomainen selvittää hakijan henkilöllisyyden, maahantulon ja matkareitin. Hakija majoitetaan käsittelynajaksi vastaanottokeskukseen tai hankkii itse asunnon. 3. Maahanmuuttovirasto Migri tutkii, onko hakija hakenut turvapaikkaa Dublin II sopimusta soveltavasta maasta, onko henkilön perheenjäsen pakolaisena ko. maissa, onko hänellä ko. maiden myöntämää viisumia tai oleskelulupaa tai onko hän tullut laittomasti Suomeen jonkin ko. maan kautta. 4a Jos Dublinin ehdot täyttyvät, hakemus tutkitaan 4b Jos Dublin-sopimuksen ehdot eivät täyty, toinen Migrissä valtio on vastuussa hakemuksen käsittelystä. Myönteinen päätös: Migri myöntää hakijalle joko turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Poliisi ilmoittaa päätöksestä hakijalle. Turvapaikan saanut saa pakolaisen matkustusasiakirjan ja oleskelulupakortin. Oleskeluluvan toissijaisen suojelun tarpeen perusteella saavalla on oikeus saada muukalaispassi Hakija saa jäädä Suomeen. Jos hänelle on myönnetty turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella, hän on oikeutettu kuntapaikkaan. Kun selviää mikä kunta ottaa vastaan, hän voi muuttaa vastaanottokeskuksesta uuden kotikunnan vuokra-asuntoon. Kielteinen päätös: Migri ei myönnä hakijalle turvapaikkaa eikä oleskelulupaa ja tekee päätöksen hakijan käännyttämisestä. Poliisi ilmoittaa päätöksestä hakijalle ja vastaa käännyttämisen täytäntöönpanosta. Hakija voi hakea päätösmuutosta Helsingin hallinto-oikeudesta. Muutosta voi hakea edelleen korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO), jos KHO myöntää valitusluvan. Myös toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saanut voi valittaa turvapaikan epäämisestä. Kuvio 1: Turvapaikanhakuprosessin kuvaus (Lähde: Järvenpään kaupunki 2013) Suomi on sitoutunut antamaan kansainvälistä suojelua vuosittain myös 750:lle YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pakolaisleireillä uudelleensijoitetusta odottaville henkilöille, joilla on todettu olevan perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen 5

6 johdosta. Vuoden 2014 kiintiötä on korotettu 300:lla Syyrian pakolaiskriisin helpottamiseksi ja vuoden 2014 kiintiöstä (1 050) 500 paikkaa on varattu syyrialaisille. Suomen ollut haastavaa löytää pakolaisille kuntapaikkoja ja esimerkiksi joulukuussa 2013 Suomesta kuntapaikkaa pakolaisleireillä odotti 398 henkilöä. Tähän asiaan vaikuttaa maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä, jotka luvan saatuaan siirtyvät itsenäisesti kuntiin. Määrä on kuitenkin kansainvälisessä mittakaavassa pieni. Esim. Ruotsista turvapaikkaa on vuonna 2013 arvioitu hakeneen noin henkilöä kun Suomeen jätettyjä turvapaikkahakemuksia samaan vastaavasti oli (Maahanmuuttovirasto, 2014). KIINTIÖPAKOLAISTEN VALINTA SUOMEEN Maahanmuuttopoliittinen ministeriryhmä päättää seuraavan vuoden kiintiöpakolaismäärästä sekä kiintiön kohdentamisesta. Lopullisesti asia varmistuu eduskunnan vahvistaessa valtion talousarvion. Maahanmuuttovirasto (Migri) suunnittelee ja toteuttaa valintamatkat. Haastatteluissa kunta ja/tai ELY-keskus arvioivat vastaanoton ja kotoutumisen edellytyksiä kunnan näkökulmasta. Suojelupoliisi arvioi luvan myöntämistä yleisen järjestyksen ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Migri arvioi oleskeluluvan myöntämisen yleiset perusteet. Migri tekee kiintiövalintapäätöksen ja lähettää tiedot valituista pakolaisista ELY-keskusten kautta kuntiin. ESIMERKKI KIINTIÖPAKOLAISTEN KUNTAANSIJOITTUMISESTA Kunta X on tehnyt ELYn kanssa sopimuksen X määrän kiintiöpakolaisen vastaanotosta vuosittain/joka toinen/joka kolmas vuosi. Kunta vastaa ELY-keskuksen tiedusteluun ja ilmoittaa vastaanottavansa X määrän syyrialaisia pakolaisia marraskuussa. ELY tiedottaa asiasta Migriä. Migri lähettää ELYn kautta kuntaan välitettäväksi esityksen X hengen syyrialaisryhmästä. Esitys sisältää taustatietoja pakolaisista (ikä, sukupuoli, koulutus- ja työkokemus, terveystilanne) perhekunnittain. Kunta ilmaisee ELYlle hyväksyneensä esityksen. Migri lähettää ELYyn kuvalliset tarkemmat pakolaisten taustapaperit (RRF) ELY tekee kuntapaikkapäätökset ja lähettää pakolaisten taustapaperit kuntaan Kirkon Ulkomaanapu tekee pakolaisten matkajärjestelyt huomioiden kunnan aikataulutoiveen. IOM huolehtii kulttuuriorientaation antamisesta pakolaisille lähtömaassa. Suomen Punainen Risti varmistaa kunnalta pakolaisten saapumisajankohdan ja vastaanottaa pakolaiset yhdessä kunnan kanssa lentokentältä. Kuvio 2: Kiintiöpakolaisten valinta ja kuntaan sijoittaminen -prosessin kuvaus. Muokattu Järvenpään kaupungin (2013) selvityksen pohjalta. 3 Pakolaisten kotoutumista tukevat palvelut 6

7 Kuntaan muuttaessaan pakolaiset ovat oikeutettuja kaikkiin palveluihin muiden kuntalaisten tavoin. Niiden lisäksi kotoutumislaki edellyttää kunnan järjestämään kotoutumispalvelut tarpeita vastaavaksi. Vuonna 2011 voimaan astunut kotoutumislaki (1386/2010) pyrkii edistämään eri syistä Suomeen muuttaneiden henkilöiden kotoutumista. Huomio on laaja-alaisessa ja kaksisuuntaisessa kotoutumisessa ja alkuvaiheen toimenpiteissä. Kunnalla on lain mukaisesti yleisja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kotoutumislain mukaiset palvelut on koottu Loviisan ja Lapinjärven kotouttamisohjelmaan. Pakolaisten vastaanotossa osa näistä palveluista painottuu ja tässä kappaleessa käsitellään keskeisimpiä asioita, joita tulee huomioida, kun pakolaisia vastaanotetaan. Huomioitavaa on kuitenkin, että muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta (maahantulotarkastukset ja asuntojen hankkiminen) kunnan tulee tarjota näitä palveluja kunnan vieraskielisille asukkaille joka tapauksessa. 3.1 Alkuvaiheen ohjaus Kotoutumislaki edellyttää, että kunta ja TE-toimisto sekä muut viranomaiset antavat ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, palveluista ja työelämästä. Palvelut koskevat kaikkia eri syistä kunnassa asuvia maahanmuuttajia. Kiintiöpakolaisten vastaanottoon liittyy erityistä ohjaustyötä kuten uuden maan käytäntöihin ja palveluihin ohjaamista sekä alkukartoitusja kotouttamissuunnitelmien tekemistä. Asiakasohjauksen lisäksi vastaanottotyö sisältää mm. asuntojen varaamista ja kalustamista, viranomaisyhteistyötä ja uusien kuntalaisten paperien täyttämistä. Vastaanottotyön alkuvaiheen keskeiset toimet on koottu pakolaisten vastaanottotyön käytännönjärjestelyjen muistilistaan (liite 3). Kotouttamistyö tapahtuu moniammatillisena yhteistyönä, mutta kunnan vastaanottaessa kiintiöpakolaisia tulee alkuvaiheen kotoutumisen järjestämiseen varata henkilöresursseja. Suositeltavaa olisi, että Loviisaan palkattaisiin maahanmuuttokoordinaattori ja pakolaisohjaaja, joiden työtehtäviin kuuluu myös muiden kunnassa asuvien maahanmuuttajien ohjaustyö. Liitteessä 2 on eritelty työntekijöiden vastuualueet. Lisäksi on huomioitava, että pakolaisten vastaanotosta saatavien valtionkorvausten käsittely tulee lisäämään kansliatyötä ja korvausasioista on hyvä nimetä vastaamaan yksi henkilö. 7

8 Alkukartoitus Valtioneuvosto on säätänyt asetuksen kotoutumisen edistämiseen liittyvästä alkukartoituksesta. Alkukartoituksen tarkoituksena on arvioida asiakkaan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisedellytykset mahdollisimman kattavasti. Näitä ovat esim. luku- ja kirjoitustaito, suomen ja ruotsin kielen taito, opiskelutaidot ja -valmiudet, aikaisempi koulutus ja työkokemus, erityisosaaminen, asiakkaan omat koulutus- ja työllistymistoiveet, elämäntilanne ja siihen liittyvät palvelutarpeet. Alkukartoituksen perusteella asiakas voidaan ohjata työmarkkinoille, tarvettaan vastaavaan koulutukseen tai muihin kotoutumista edistäviin toimenpiteisiin ja palveluihin. Samalla arvioidaan tarvitseeko asiakas erityistä kotoutumissuunnitelmaa. Alkukartoituksen tekee joko TE-toimisto, maahanmuuttajan ollessa rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi, tai kunta, jos asiakas saa toimeentulotukea muutoin kuin tilapäisesti. Kunnan alkukartoitus aloitetaan kahden kuukauden sisällä asiakkuuden alkamisesta tai alkukartoitusta koskevasta pyynnöstä. Alkukartoituksen apuna voidaan käyttää työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemaa Alkukartoituksen avuksi: Esimerkkejä kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen hyvistä käytännöistä -opasta (http://www.tem.fi/files/32187/temjul_11_2012.pdf) ja siinä esiteltyjä alkukartoitusmalleja. Myös Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen www-sivuilta löytyy linkki kotouttamista koskeviin sosiaalipalvelujen asiakasasiakirjoihin. Kunta ilmoittaa ELY-keskukseen vuosittain laadittujen kartoitusten määrän sekä niiden aloittamisja päättämisajat. Se saa jokaisesta päätökseen saatetusta alkukartoituksesta 700 euron korvauksen Kotoutumissuunnitelma Kotoutumislaki edellyttää, että kunta ja TE-toimisto laativat tarvittaessa tai maahanmuuttaja-asiakkaan pyynnöstä yhdessä tämän kanssa henkilökohtaisen kotoutumissuunnitelman. Kiintiöpakolaisena kuntaan saapuvalle tai oleskeluluvan saaneelle turvapaikanhakijalle laaditaan aina kotoutumissuunnitelma. Alkukartoituksen perusteella tehtävä kotoutumissuunnitelma on laadittava kahden viikon sisällä alkukartoituksen laatimisesta. Muuten se ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on tehtävä viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai -kortin myöntämisestä tai oleskeluoikeuden rekisteröimisestä ja se laaditaan tarpeista riippuen enintään yhden vuoden ajaksi. Kotoutumissuunnitelman mukaisiin 8

9 toimenpiteisiin osallistumisen ajalta maahanmuuttajalle myönnetään kotoutumistukena työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Valtio korvaa tuen kunnalle kolmen vuoden ajan. Kotoutumissuunnitelma on kunnan tai työ- ja elinkeinotoimiston yhdessä maahanmuuttajan kanssa luoma henkilökohtainen suunnitelma niistä toimenpiteistä ja palveluista, joiden tarkoituksena on tukea asiakkaan yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja ja osallistumista tasavertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan. Työikäisten kotoutumissuunnitelmasta vastaa TE-toimisto. Lasten, nuorten ja muiden työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden kotoutumissuunnitelmasta vastaa kunta. Kunnassa on hyvä linjata suunnitelman tekoon asiakkaan lisäksi osallistuvat tahot. Luontevaa olisi, että mahdollisesti palkattava pakolaisohjaaja ja/tai maahanmuuttokoordinaattori olisi mukana mahdollisten muiden tahojen, kuten päivähoidon/koulun/terveydenhuollon edustajan ja tulkin lisäksi. Suunnitelma sisältää ainakin suomen tai ruotsin kielen opiskelua ja lisäksi tarvittaessa muita kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja, kuten oman äidinkielen opiskelua erityisesti alaikäisten maahanmuuttajien osalta, yhteiskuntaan perehdyttävää opetusta, tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon sekä perusopetuksen täydentävää opetusta, alaikäisten maahanmuuttajien erityistarpeiden vaatimia toimenpiteitä ja palveluja, kotoutumiskoulutusta tai muita kotoutumista yksilöllisesti edistäviä toimenpiteitä. Kotoutumissuunnitelma voidaan tehdä yksilö- tai perhekohtaisena. Kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa voidaan hyödyntää yhtenäistä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistä TEM584-lomakepohjaa, joka löytyy -sivustolta tai THL:n pohjaa, joka löytyy linkistä 3.2 Terveydenhoito Kansanterveyslain (66/1972) ja erikoissairaanhoitolain (1062/1989) mukaan kunnan tulee järjestää terveys- ja sairaanhoitopalvelut terveydenhuoltolain määräysten mukaisesti. Pakolaisille tulee tarjota siis samat lakisääteiset terveys- ja sairaanhoitopalvelut kuin muillekin kuntalaisille mukaan lukien neuvola-, kouluterveyshuolto-, opiskeluterveyshuolto- ja sairaanhoitopalvelut. Lisäksi kuntien tulee järjestää kattava maahantulotarkastus jokaiselle pakolaiselle viimeistään kaksi viikkoa maahantulon jälkeen. Sosiaali- ja terveysministeriö on luonut kattavan ohjeistuksen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektiotautien ehkäisystä (STM, 2009). Laajassa terveystarkastuksessa, ns. maahantulotarkastuksessa terveydenhoitaja tekee alustavan arvioin erityistuen tarpeesta. STM:n ohjeistuksen pohjalta Loviisan terveydenhuoltoon on valmistumassa sisäinen Maahanmuuttajien terveystarkastukset -ohjeistus, jossa annetaan tarkat ohjeet maahantulotarkastuksesta. Ensimmäisellä vastaanotolla terveydenhoitaja tai lääkäri ohjelmoi seulontaverikokeet, uloste- ja virtsanäytteet sekä röntgenkuvan keuhkoista. Terveydenhoitaja varaa ajat laboratorioon, röntgeniin sekä tarvittaessa avustavan henkilön mukaan, esimerkiksi ohjaajan että tulkin. Kokeiden tulosten jälkeen järjestetään pitkä, noin 1,5 tuntia kestävä ns. alkutarkastus, jossa on 9

10 mukana terveydenhoitaja, lääkäri ja tulkki. Siihen liittyy pitkä terveyshaastattelu, jossa käydään läpi kaikki keskeiset hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asiat. Rokotetiedot kirjataan koneelle ja tehdään rokotussuunnittelma. Tässä vaiheessa ELY-keskukselle ilmoitetaan erityisen tuen tarpeessa olevat henkilöt, joiden sosiaali- ja terveyskustannukset ELY-keskus korvaa täysimääräisesti 10 vuoden ajan. Pakolaisasiakkailta pyydetään lupa terveystietojen luovuttamiseen esim. sosiaalitoimelle. Alkutarkastuksessa mukana ollut henkilökunta toimittaa lasten terveystiedot neuvolaan ja kouluterveydenhoitajille. Neuvola ja kouluterveydenhuolto varaavat tarvittavat ajat asiakkailleen. Päivähoitoa, koulua tai kielikurssia ei voida aloittaa ennen kuin terveystarkastus on tehty. Maahanmuuttaja-asiakkaille varataan tavallista pidempi vastaanottoaika, koska tulkin käyttö hidastaa toimintaa. Kolmen viikon aikana Suomeen tulosta tulee myös järjestää käynti hammashoidossa. Pakolaisten kanssa tehtävässä terveyttä ja hyvinvointia edistävässä työssä tärkeää on monialainen yhteistyö. Terveystarkastusten yhteydessä on oltava psykologin konsultaatiomahdollisuus ja lähikontakti tartuntatautiyksikköön, fysioterapiaan ja hammashuoltoon. Kunnan pakolaistaustaiset terveydenhuollon asiakkaat on asianmukaista ohjata alkuvaiheessa asiaan perehtyneiden, työhön nimettyjen terveyskeskustyöntekijöiden vastaanotolle. Tulkkipalveluja käytetään aina tarvittaessa. Loviisa järjestää itse perusterveydenhoitopalvelunsa. Se ostaa erikoissairaanhoidon palveluja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä (HUS) ja Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carealta. Lapinjärvi ostaa kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa Loviisasta. Tarvittaessa voidaan käyttää Helsingin Diakonissakeskuksessa toimivan Kidutettujen kuntoutuskeskuksen (KITU) palveluja. KITU on erikoissairaanhoitotasoinen poliklinikka, joka arvioi, hoitaa ja kuntouttaa Suomessa asuvia kidutuksen vuoksi traumatisoituneita pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sekä heidän perheenjäseniään. Pakolaisten käytössä ovat muiden kuntalaisten tavoin myös psykologin ja psykiatrisen sairaanhoitajan palvelut, muut palvelut ostetaan edellä mainituilta tahoilta. Vuonna 2014 aloittava, työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima ja Euroopan pakolaisrahaston rahoittama Sylvia-hanke tukee osaltaan pakolaisten vastaanottotyötä muun muassa järjestämällä koulutusta esimerkiksi sotatraumoista kuntien työntekijöille. 3.3 Varhaiskasvatus Lapinjärven ja Loviisan varhaiskasvatuslinjauksissa huomioidaan monikulttuurisuuden ja lapsen kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen, joka tukee myönteistä minäkuvaa sekä vahvistaa lapsen omaa kieli- ja kulttuuri-identiteettiä. Lapsiperheiden ja alle kouluikäisten lasten kotouttaminen perustuu maahanmuuttotyön koordinaattorin ja pakolaisohjaajan (jos palkataan), perhetyön ja 10

11 varhaiskasvatuksen tekemään pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Erityisesti pakolaisstatuksen omaavien perheiden lasten päivähoitoon sijoittumisessa kiertävän erityislastentarhanopettajan, päiväkotien johdon, maahanmuuttotyön koordinaattorin/pakolaisohjaajan ja perheen yhteistyö on tärkeä. Kasvatuskumppanuuden onnistumiseksi tärkeisiin tapaamisiin varataan tulkki ja keskeisimmät lomakkeet, kuten päivähoitohakemus ja varhaiskasvatussuunnitelma, käännätetään asiakasperheen ymmärtämälle kielelle. Vanhempien odottaessa kieli- ym. kotoutumiskoulutuksen alkamista, on usein mielekästä ohjata perheitä ensin avoimen päiväkodin Treffiksen toimintaan, joka on tarkoitettu kotihoidossa oleville, alle kouluikäisille lapsille vanhempineen. Treffiksessä vanhemmat voivat tutustua toisiin vanhempiin ja lapset uusiin leikkikavereihin. Treffiksellä on toimintaa eri puolilla Loviisan kaupunkia. Vanhempien kotoutumiskoulun alkaessa lapsille voidaan tarpeesta riippuen tarjota puoli- tai kokopäiväistä päivähoitoa päiväkodissa. Pakolaistaustaisten lasten päivähoidossa noudatetaan sekä Loviisassa että Lapinjärvellä vakiintunutta tapaa pitää kutakin yli 3-vuotiasta vieraskielistä lasta tarvittaessa 12kk ajan kahden lapsen paikalla. Pakolaistaustaiset lapset on hyvä keskittää yhteen päiväkotiin ikäänsä vastaaviin ryhmiin. Alle 3-vuotiaiden lasten kielen oppimisessa lisähenkilökuntaa ei tarvittane, mutta 3-5 -vuotiaiden ryhmään olisi mahdollisesti hyvä, lasten määrästä riippuen, palkata puolipäiväinen avustaja. Päivähoidon pedagogisissa ratkaisuissa, toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja kulttuuritausta. Lapsi saattaa myös tarvita tukea tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajataustaisten lasten varhaiskasvatussuunnitelmaan laaditaan yhdessä vanhempien kanssa suunnitelma suomen tai ruotsin kielen oppimisesta. Sitä seurataan säännöllisesti ja suunnitelmaan pyritään asettamaan mahdollisimman realistiset tavoitteet. Käytännössä vieraskielisten lasten kieliopetus nivoutuu pääosin varhaiskasvatuksen suunniteltuun arkeen ja toiminnallisten opetusmenetelmien käyttöön pienryhmissä sekä luonnollisiin vuorovaikutustilanteisiin kuten leikkiin. Varhaiskasvattajilla tulee olla kunnioittava ja myönteinen asenne muita kulttuureja kohtaan, jotta lapsi voisi kokea kasvuympäristön välittävän kaksikulttuurisuuden arvostusta. Esimiesten ja johdon tulee huolehtia tarvittavan koulutuksen tarjoamisesta työntekijöille. Luontevana apuna monikulttuurisuuteen kasvamisessa olisi myös maahanmuuttajataustaisten, mieluusti samasta kulttuuritaustasta tulevien kasvattajien työllistäminen. TE-toimiston palkkatuki- ym. järjestelyjä kannattaa hyödyntää tarvittaessa. Esiopetuksen toteuttamista käsitellään kotouttamisohjelmassa kappaleessa 4.2. (s.8). Siinä esitetyt toimenpiteet koskevat pakolaistaustaisia lapsia kuten muitakin maahanmuuttajataustaisia lapsia. 3.4 Opetus ja koulutus Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvussa sekä Loviisassa että Lapinjärvellä. Molemmissa kunnissa on suunniteltu ja toteutettu erityisjärjestelyjä vieraskielisten alle 18-vuotiaiden 11

12 perusopetuslain ja oppivelvollisuuden piiriin kuuluvien vieraskielisten lasten oppimisen tueksi. Jos maahanmuuttajaoppilaan kielitaito ei ole riittävä, oppilaan omaan opetussuunnitelmaan sisällytetään kotoutumista tukevia oppimisjärjestelyjä. Yleisimpiä niistä ovat valmistava opetusjakso, suomi tai ruotsi toisena kielenä opetus sekä oman äidinkielen ja uskonnon opetus. Pakolaistaustaisia lasten kohdalla toteutetaan samoja erityisjärjestelyjä kuin muiden vieraskielisten lasten kohdalla, lapsen yksilöllisistä tarpeista riippuen. Kotouttamissuunnitelma tehdään lapsille yhteistyössä koulun kanssa ja siihen liitetään lapsikohtainen opinto-ohjelma. Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan antaa tarvittaessa myös maahanmuuttajataustaisille nuorille ja aikuisille. Valmistava opetus on tarkoitettu kaikille niille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei riitä eri oppiaineiden opiskelemiseen perusopetuksen ryhmässä. Valmistavan opetuksen pääpaino on suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksessa. Eri syiden vuoksi myös oppilaan opiskeluvalmiudet voivat tarvita harjaantumista. Esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomille oppilaille tarjotaan taito- ja ikätasolle soveltuvaa opetusta. (Opetushallitus 2012). Valmistava opetus kestää yleensä yhden vuoden, mutta lasten integrointi perus- ja esiopetukseen on hyvä aloittaa heti kun lapsi saavuttaa tarvittavan taitotason. Valmistavaan opetukseen voivat osallistua sekä vasta maahan muuttaneet että Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset. Opetusta on mahdollista järjestää aina, kun kunnassa on opetukseen oikeutettuja maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Valmistavan opetuksen antaminen rahoitetaan oppilaskohtaisella valtionosuudella. Opetuksen järjestäjälle maksetaan perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 2,39 ilman kunnan rahoitusosuutta (Laki opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta, 1705/2009, 12 ). Pienryhmäopetuksen kulut on arvioitu katettavan valtion korvauksilla, kun ryhmässä on vähintään kolme lasta. Loviisassa ei ole toistaiseksi järjestetty valmistavaa pienryhmäopetusta, mutta valmistavaa opetusta suunnittelemaan on perustettu työryhmä ja opetus on tarkoitus aloittaa syksyllä Lapinjärvellä on syksystä 2013 asti toiminut yksi valmistavan perusopetuksen pienryhmä. Lapinjärvi on linjannut, että se järjestää pienryhmäopetusta jos ryhmäkoko on vähintään kolme oppilasta. Samanlainen käytäntö otettaneen käyttöön myös Loviisassa. Jatkossa on hyvä, että alakoululaisten valmistava opetus järjestetään paikallisesti kunnissa. Mikäli ryhmäkoot jäävät alle kolmen oppilaan, on valmistavaa opetusta hyvä keskittää Loviisaan. Yläkoululaisten valmistava opetus järjestetään siinä kaupungissa/kunnassa, jossa luokkatason opetus tapahtuu muutenkin. Lapinjärvi tulee päättämään suomenkielisen yläkouluopetuksen järjestämisestä keväällä Loviisa järjestää valmistavan yläkouluopetuksen itse. Mikäli ryhmiin tulee alle 3-oppilasta, järjestetään valmistava opetus normaaliopetuksesta eriyttäen ja muiden tukitoimien kautta. Perusopetukseen siirryttyään maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat suomea tai ruotsia suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, joka eroaa tavoitteiltaan suomea/ruotsia 12

13 äidinkielenään opiskelevien oppilaiden opetuksesta. Se ei ole perusopetuslain 12 :n mukaista opetusta, vaan suomi tai ruotsi toisena kielenä opetukseen ja heidän muun opetuksen tukemiseen heidän omalla äidinkielellään suoritetaan valtionavustusta 3 opetustunnista viikossa jokaista neljän oppilaan laskennallista ryhmää kohti (Opetusministeriön asetus, 1777/2009). Opetusta voidaan antaa erillisissä ryhmissä tai äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla eriytetysti. Jos koulussa on vähintään neljä suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimäärää opiskelevaa oppilasta, annetaan opetusta erillisessä ryhmässä. S2/R2-opetus tulee siis sisältyä oppilaiden viikkotuntimäärään. S2-opetusta järjestetään Lapinjärvellä pienryhmäopetuksena S2-opettajan turvin. Loviisassa opetusta antaa resurssiopettaja. Ruotsi toisena kielenä -pienryhmiä ei ole toistaiseksi ollut tarve järjestää. Mikäli Loviisa vastaanottaa pakolaisia, voidaan lapset integroida näihin ryhmiin ja tarvittaessa perustetaan lisäryhmiä. Perusopetuslain (628/1998) opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevasta asetuksesta käy esille S2-opettajan kelpoisuusvaatimukset. S2-opetusryhmän koon tulisi Opetushallituksen suositusten mukaan olla enintään 10 oppilasta. Oman äidinkielen osaaminen on pohjana vieraiden kielten oppimiselle. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa kaksikielisyydelle. Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta, josta saada erillistä valtionavustusta 2 opetustuntia viikossa jokaista neljän oppilaan laskennallista ryhmää kohti (Opetusministeriön asetus, 2009/1777). Oman äidinkielen opetusta on tarjottava jos kieliryhmään tulijoita on vähintään neljä. Tällä hetkellä Loviisassa järjestetään Venäjän kielen pienryhmäopetusta, mutta mikäli samasta kieliryhmästä tulee useampia lapsia, olisi heidän äidinkielensä opetusta tukemaan perustettava pienryhmä, koska kunnan tulee järjestää vähemmistöjen opetus yhdenvertaisuuslain mukaisesti. Jos kunnassa tarjotaan oman äidinkielen opetusta yhdelle kieliryhmälle, sitä tulee tarjota samoilla kriteereillä myös muille kieliryhmille. Oppilaalla on oikeus saada oman uskontokuntansa mukaista opetusta, jos kyseiseen uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on vähintään kolme ja vanhemmat pyytävät opetuksen järjestämistä. Loviisassa ja Lapinjärvellä opetetaan tällä hetkellä enemmistön mukaisen evankelisluterilaisen uskonnon lisäksi ortodoksista uskontoa. Uskonnon opetus sisältyy S2-opetuksen tavoin viikkotuntimäärään. Oman äidinkielen tavoin oman uskontokunnan opetusta järjestetään erillisen valtionavustuksen turvin. Peruskoulun valmistavan opetuksen lisäksi voidaan tarjota ammatilliseen ja lukio-opiskeluun valmistavaa opetusta, minkä jälkeen oppilas hakee joko joustavassa haussa tai normaalissa yhteishaussa joko ammattiin valmistavaan tai lukio-opintoihin. Loviisassa toimii sekä suomen- että ruotsinkielinen lukio. Lisäksi Loviisassa sijaitsee Porvoon ammatillisen opiston Amiston toimipiste, jossa tarjotaan auto- ja turvallisuusalan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opetusta. 3.5 Yli 16-vuotiaiden kotoutumiskoulutus 13

14 Uudenmaan TE-toimisto hankkii yhdessä ELY-keskuksen kanssa työikäisten maahanmuuttajien kotoutumista edistävää koulutusta. Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan kotouttamisohjelmassa (2013, s. 15) esitellään kotoutumiskoulutusta ja sen suorituspaikkoja tarkemmin. Kunta voi järjestää myös kotoutumiskoulutusta tai ohjata asiakkaita muun toimijan järjestämään omaehtoiseen opiskeluun. Omaehtoinen opiskelu voidaan kirjata kotoutumissuunnitelmaan, jolloin opiskeluajalta voidaan maksaa työmarkkinatukea. Yli 16-vuotiaiden kotoutumiskoulutuksista vastaa ja kustantaa yleensä TE-toimisto. Jos kaupunki/kunta järjestää niitä, ohjataan asiakkaat Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän tarjoamiin koulutuksiin, koska Loviisa ja Lapinjärvi ovat ko. yhtymän osakkaita. Kotouttamisohjelmassa tuodaan esille, että kotoutumistoimenpiteisiin rinnastettavia toimenpiteitä tulisi lisätä ja kehittää. Erityisesti TE-palvelujen sijaitessa eri kaupungissa, kunnan tulisi esimerkiksi lähestyä paikallisia työnantajia (kunta itse mukaan lukien), jotta maahanmuuttajille saataisiin palkkatuki- ja työkokeilupaikkoja eri ammattialoilla. Myös esimerkiksi kansalaisopiston kielikurssien tarjoaminen ja kolmannen sektorin toiminnan kehittäminen monikulttuuriseksi voisi tarjota tärkeitä työvoimapoliittisten toimien rinnalla kulkevia ja niitä tukevia kotoutumispalveluja. ELY-keskus rohkaisee erityisesti pienempiä kuntia yhteistyöhön palvelujen järjestämiseksi, ja halutessaan kunnat voivat myös ostaa palveluja toisiltaan. 3.6 Kolmas sektori kotoutumisen tukena Kaupungin kulttuuripalveluilla on tärkeä rooli kotoutumista edistävässä työtä, mitä käsitellään Loviisan ja Lapinjärven kotouttamisohjelmassa (2013, s. 25). Myös järjestöjen ja seurakuntien merkitys kahdensuuntaisessa kotoutumisessa on huomattava erityisesti kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tarjoajina. Valtioneuvoston maahanmuuttostrategiassa ja kotoutumislaissa korostetaankin kolmannen sektorin merkitystä väestöryhmien välisen arjen vuoropuhelun edistämisessä. Loviisassa toimiva Suomen Punainen Risti järjestää tukihenkilökoulutusta ja ystävätupatoimintaa. Mikäli Loviisa päättää vastaanottaa pakolaisia voi SPR järjestää koulutusta pakolaisten ystäväperhetoimintaan ja järjestää monikulttuurista toimintaa ystävätuvalla, jonka järjestämään muuhunkin toimintaan maahanmuuttajat ovat tervetulleita. Lisäksi SPR voi järjestää esim. talvivaate- ja kodintarvike -keräyksiä. Loviisassa toimii myös Raha-automaattiyhdistyksen tukema Yksillä Purjeilla -kumppanuushanke, joka toimii myös Kotkassa ja Haminassa. Hankkeen päämääränä on eri-ikäisten ja eri kohderyhmiin kuuluvien ihmisten hyvinvoinnin lisääntyminen ja elämänlaadun parantuminen osallistumisen ja aktivoitumisen kautta. Yksi kohderyhmistä ovat maahanmuuttajat. Hanke on perustamassa kumppanuustaloa, jota järjestöt voivat käyttää kokoontumiseen. Taloa voidaan jatkossa käyttää esimerkiksi monikulttuurisena kohtaamispaikkana, jos jokin järjestö ottaa koordinaatiovastuun toiminnasta. 14

15 Loviisan Seudun Maahanmuuttajat työnhakijat ry suunnittelee monikulttuurista työtä Loviisan seudulla. Toimintaan ovat kaikki maahanmuuttajat tervetulleita. Yhdistyksen jäsenet voivat myös toimia tukihenkilöinä kaupunkiin muuttaville pakolaisille. Jatkossa muitakin kaupungissa toimivia urheilu- ja harrastusseuroja ja seurakuntia tulisi kannustaa toimimaan kotouttamistyön tukena. Myös seudullisten toimijoiden mahdollisuuksia ja hankerahoituskanavia voidaan hyödyntää. 3.7 Asunnot ELY-keskuksen kanssa tehtävä sopimus velvoittaa kunnan järjestämään ensiasunnon kuntapaikan saaville pakolaiskiintiössä tuleville henkilöille. Mikäli mahdollista, koko ryhmää ei tulisi sijoittaa yhteen ja samaan taloon, vaan vastaanotettavan ryhmän perhekokoja vastaaviin vuokra-asuntoihin. Ohjeistuksena asuntojen koon, vuokran suuruuden ja asukkaiden määrän yhteensovittamisessa voidaan käyttää sosiaalitoimen ja Kelan ohjeistuksia. Pakolaisten kotoutumisen ja yhteenkuuluvuuden tunteen kannalta olisi hyvä jos asunnot sijaitsisivat lähellä toisiaan ja kävelymatkan etäisyydellä palveluita. Myös erityisten kotoutumispalveluiden järjestämisen, esimerkiksi oman äidinkielen ja uskonnon pienryhmäopetuksen näkökulmasta olisi järkevintä, että asunnot sijaitsisivat palvelujen lähellä ja että kouluikäiset lapset sijoitettaisiin samaan kouluun ja päiväkotiin. Pidemmällä aikaperspektiivillä ja pakolaisten määrän lisääntyessä asuntojen hajasijoittamista tulee harkita, jos tietyt lähiöt uhkaavat leimautua eli ns. gettoutua. Kaupunki voi vaikuttaa vain kiintiöpakolaisen ensimmäiseen asuntoon. Loviisassa ja Lapinjärvellä tapahtuu omaehtoista ja itsenäistä maahanmuuttoa ja myös kiintiöpakolaiset voivat muuttaa muiden kuntalaisten tavoin sekä kunnan sisällä että kunnasta toiseen. Monesti kiintiöpakolaisten tarkka saapumispäivä Suomeen ei ole tiedossa edes Suomen viranomaisilla. Tämä asettaa haasteita asuntoasioiden sovittamiselle kunnassa. Yleensä kunnan on tehtävä asunnoista vuokra- ja sähkösopimukset aluksi omiin nimiinsä, ja ne siirretään myöhemmin varsinaisten haltijoidensa nimiin. Työ- ja elinkeinoministeriön ohje kotoutumislainmukaisista kuntakorvauksista tuo esille, että valtio maksaa kunnalle kansainvälistä suojelua saaville varattavien asuntojen odotusajan välttämättömiä kustannuksia, esim. vuokria tai sähkölaskuja silloin, kun asunnon varaamista ennen henkilön/perheen Suomeen tuloa tai kuntaan muuttoa ei ole voitu välttää" (TEM, 2013a, s. 14, ks. myös TEM, 2013b, s. 40). Asuntotilanne Lapinjärvellä ja Loviisassa on haasteellinen. Erityisesti suurten perheiden asuttaminen on vaikeaa, koska tarvittavia perheasuntoja ei juuri ole saatavilla. Kuntaan osoitettavat henkilöt valitaan yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa ja asuntojen koot tulee huomioida vastaanotettavaa ryhmää valittaessa. Loviisassa tarvittava määrä kaksioita

16 hengen ryhmälle on arvioitu vapautuvan noin kuuden kuukauden sisällä ja Loviisan kaupungin asuntopoliittisen ohjelman mukaan kaupungin vuokra-asuntokanta tulee kasvaa tulevina vuosina voimakkaasti. Mikäli kuntaan vastaanotetaan pakolaisia eikä kunnalla ole tarjota asianmukaisia asuntoja voidaan asunnot vuokrata yksityisiltä tarjoajilta. Jos asumista ei voida keskittää keskusta-alueelle, voidaan sitä harkiten hajauttaa. Lapinjärvellä vapaita asuntoja ei tällä hetkellä ole juurikaan ja päätöksenteon yhteydessä kunnan olisi hyvä päättää tarvittavan asuntomäärän varaamisesta sen omistamien Kiinteistöyhtiö Labyrintti Oy:n asuntokannasta. 3.8 Tulkkipalvelut Jos maahanmuuttaja ei osaa viranomaisen käyttämää suomen tai ruotsin kieltä, on viranomaisen huolehdittava asian tulkitsemisesta tai kääntämisestä kielilain (423/2003), sosiaalihuollon asiakaslain (812/2000), hallintolain (434/2003) tai perusopetuslain (628/1998) mukaan. Tulkinta/kääntäminen voidaan suorittaa sellaisella kielellä, jota maahanmuuttaja ymmärtää asian laatuun nähden riittävän hyvin. Tavoitteena on, että sekä maahanmuuttaja että virkailija ymmärtävät toisiaan tulkin/kääntämisen välityksellä. Kotoutumislain (1386/2010) 48 mukaan valtio korvaa kunnille kiintiöpakolaisille ja turvapaikkaprosessin kautta kuntaan muuttaneille henkilöille järjestetyn tulkkipalvelun sosiaali- ja terveydenhuollossa, kotoutumissuunnitelman ja alkukartoituksen teossa, maahantulon alkuvaiheen kotoutumispalvelujen käytössä ja kuntaan perehdyttämisessä (asioiminen kaupassa, postissa ja viranomaisissa, julkisen liikenteen käyttö jne.). Lisäksi koulun ja kodin tai päiväkodin välisessä yhteistyössä syntyneet tulkkaus- ja käännöskustannukset korvataan täysimääräisinä ilman aikarajaa. Edellytyksenä korvausten maksamiselle on voimassa oleva sopimus kiintiöpakolaisten vastaanotosta. Suomen kansalaisuuden saamisen jälkeen näitä kustannuksia ei enää korvata. Korvausten piiriin kuuluvien henkilöiden kohdalta korvaukset haetaan ELY-keskukselta takautuvasti. Tarkemmat ohjeet kustannusten korvausten hakuun löytyvät työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksesta kotoutumisen edistämistä koskevan lain mukaisten kustannusten korvaamisesta kunnille. Korvausten saaminen edellyttää kotouttamisohjelman ja ELY-keskuksen pakolaisten kuntaan sijoittamista koskevan sopimuksen voimassaoloa. Tulkkauksen lisäksi keskeisimmät esitteet ja tiedotteet on hyvä kääntää pakolaisten äidinkielelle. Tulkkikeskukset tarjoavat myös näitä palveluja. Tulkki- ja käännöspalveluita Uusimaalla tarjoavat mm. seuraavat tahot: Global Service Finland Oy (http://www.globalservicefinland.fi/ p tai ) 16

17 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus (www.vantaa.fi/tulkkikeskus, p ) Kotkan tulkkikeskus (www.kotka.fi/tulkkikeskus, p , Semantix (http://www.semantix.fi, p ) Myös puhelintulkkaus on mahdollista ja sitä käytetäänkin useissa kunnissa vilkkaasti. Monet tulkkikeskukset tarjoavat myös koulutusta tulkin käyttöön liittyen. 3.9 Henkilöstön koulutus monikulttuurisuusasioissa Kotoutumislain mukaan kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotoutumisen edistämisessä. Tavoitteena on, että kaupungin henkilöstö on monikulttuurisesti osaavaa ja tunnistaa etnisen syrjinnän ja syrjivät käytännöt sekä osaa reagoida niihin ja opastaa asiakasta. Henkilöstöä perehdytetään monikulttuuriseen asiakastyöhön, haastaviin asiakastilanteisiin sekä rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen henkilöstökoulutuksen avulla. Kunnan henkilöstön osaamista kehitetään muun muassa yleisen henkilöstökoulutuksen ja toimiala- ja osastokohtaisten koulutusten kautta. Monikulttuurisuuskoulutuksia tarjoavat monet tahot. Osa koulutuksista on maksullisia, mutta myös maksuttomia koulutuksia järjestävät monet tahot. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2014 alussa käynnistyvä kotouttamistyön osaamiskeskus tarjoaa maksutonta koulutusta monikulttuurisuus- ja maahanmuuttoasioissa. ELY-keskuksesta, SPR:ltä ja Maahanmuuttovirastosta (Migri) puolestaan voidaan pyytää asiantuntijoita kertomaan kunnan toimijoille pakolaisten lähtömaiden tilanteista. Tulkinkäyttöön liittyviä koulutuksia räätälöivät eri tulkkikeskukset, joiden yhteystiedot löytyvät kohdasta 3.8. Myös muiden kuntien maahanmuuttoasioiden asiantuntijoita voidaan kutsua kertomaan pakolaisten vastaanottoon liittyvistä kokemuksista. Mikäli Loviisa vastaanottaa pakolaisia, voi Loviisan kansalaisopistot järjestää monikulttuurisuuskoulutusta kunnan työntekijöille sekä suomeksi että ruotsiksi. Monikulttuurisuuskoulutus huomioidaan vuosittain laadittaessa kaupungin koulutussuunnitelmaa. Johdon tehtävänä on ohjata henkilöstöä näihin koulutuksiin. Monikulttuurisuuskoulutuksia tarjoavat pääkaupunkiseudulla mm. seuraavat tahot: 17

18 Väestöliiton Monikulttuurinen osaamiskeskus Kotipuu (http://www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus, p ) Axxell Utbildning Ab (www.axxell.fi, p ) Maaseudun sivistysliitto (www.msl.fi, p ) Suomen Pakolaisapu ry (www.pakolaisapu.fi, p /Pia Lindfors) Itä-Uudenmaan Osaava -hanke (http://www.peda.net/veraja/osaava/osaavakunnig/koulutus) Opetushallitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) (www.thl.fi) Työ- ja elinkeinoministeriön SYLVIA -hanke (www.tem.fi) 4 Pakolaisten vastaanoton kustannukset ja valtion korvaukset Pakolaisasemassa olevat henkilöt tarvitsevat pitkälti samoja palveluja ja toimenpiteitä kuin kuntaan saapuvat maahanmuuttajat yleensä. Nämä palvelut on käyty kattavasti läpi Lapinjärven ja Loviisan yhteisessä kotouttamisohjelmassa ja edellisessä kappaleessa. Saavuttuaan kuntaan kiintiöpakolaiset kuuluvat neljä vuotta ns. kotoutumispalveluiden piiriin, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat kolme vuotta. Lisäksi vastaanotettavien pakolaisten kuntaan asettuminen vaatii erityistoimenpiteitä, kuten ohjausta ja neuvontaa, asuntojen varaamista ja varustamista, kokonaisvaltaisia terveystarkastuksia, jne. joita on esitelty aikaisemmin tässä selvityksessä. Maahanmuuton nettokustannuksia ja -tuloja arvioinut OECD:n (2013) tutkimus tuo esille, että maahanmuuttajat tuovat julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin mitä saavat takaisin erilaisina palveluina ja tulonsiirtoina. Tutkimukset osoittavat kuitenkin myös, että pakolaistaustaisen väestön käyttävän joitakin palveluita etenkin kotoutumisen alkuvaiheessa kantaväestöä enemmän. Palvelukohtaisia eroja on ja esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa syntyy välttämättömiä lisä- ja erityispalveluiden kustannuksia esim. alkuvaiheen ohjaustyön ja terveystarkastusten vuoksi (Gissler ym. 2006; Työministeriö 2006). Polichtchoukin (2012) sosioekonomisessa analyysissä pakolaisten kuntien sijoittamisesta käy myös esille, että pakolaiset 18

19 asiakkaina kuluttavat kuntien resursseja muita maahanmuuttajaryhmiä ja kantaväestöä enemmän, mutta pidemmällä aikavälillä kiintiömäärän kasvaessa kunnille maksetut korvaukset tasaavat kunnan tulorahoitusta menoihin nähden. Kotoutumislaki (1386/2010) pyrkii kattamaan perusteellisesti kunnille pakolaisista aiheutuvat kustannukset. Lisäksi ministeriryhmä on tehnyt päätöksen korottaa vuoden 2014 korvauksia merkittävästi pakolaistilanteen helpottamiseksi. Tätä selvitystä varten haastateltujen lähikuntien maahanmuuton asiantuntijoiden yhteinen näkemys on, että säännöllisestä pakolaisten vastaanotosta saatavat kuntakorvaukset kattavat pääsääntöisesti siitä koituvat menot kunnalle tai kunnalle koituvat kustannukset ovat pieniä. He myös korostavat, että laskennalliset korvaukset on hyvä korvamerkitä kotouttamispalvelujen, erityisesti ohjauspalvelujen ja niiden koordinoinnin kustannuksiin. Kunnille korvataan valtion varoista pakolaiskiintiön kautta tulleista henkilöistä aiheutuneet kustannukset osittain laskennallisesti ja osittain täysimääräisesti kustannusperusteella Laskennallista korvausta maksetaan pakolaisten kotoutumista tukevan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin siten, että kaikista yli 7-vuotiaista kansainvälistä suojelua saavista henkilöistä maksetaan kunnalle euroa ja alle 7-vuotiaista euroa vuodessa. Korvaus maksetaan kolmelta vuodelta turvapaikkamenettelyn kautta tulleista ja neljältä vuodelta kiintiöpakolaisina tulleista. Vuoden 2014 laskennallisia korvauksia on poikkeuksellisesti korotettu ja ne ovat yli 7-vuotiaista euroa ja alle 7-vuotiaista euroa. Huomioitavaa on, että kunta saa laskennallisia korvauksia kiintiöpakolaisista, jotka ovat kirjoilla kunnassa. Syyrian pakolaiskriisin vuoksi nostetun vuosittaisen pakolaiskiintiön vuoksi sisäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat päättäneet, että kunnalle, joka tekee ensi kertaa päätöksen vastaanotosta tai korottaa aiempaa kiintiötään, maksetaan korotettujen laskennallisten kustannusten lisäksi euron kertakorvaus. Lisäkorvauksen ehtona on, että vastaanotettavan kiintiön suuruus on vähintään 20 henkilöä tai korotus aikaisempaan kiintiöön on +20 henkilöä. Lisäksi kunnan on oltava valmis vastaanottamaan pakolaiset vuoden 2014 aikana. Lisäksi kunnalle korvataan erityiskustannuksina toimeentulotuen kustannukset ja kotoutumistuki kolmen vuoden ajan ja kunnan järjestämän tulkkipalvelun kustannukset ilman määräaikaa täysimääräisenä. Enintään 10 vuodelta korvataan alaikäisenä ilman huoltajaa Suomeen saapuneiden lasten ja nuorten tukikustannukset, vamman tai sairauden aiheuttamat huomattavat kustannukset ja erityiset sosiaali- terveystoimen kulut. Lisäksi kunta saa jokaista alkukartoitukseen osallistunutta henkilöä kohden 700 euroa kertaluontoisena korvauksena. Kuvio 3 kokoaa yhteen laskennalliset ja kustannusperusteiset korvaukset. 19

20 Pakolaiset tulevat huomioiduiksi myös kunnille maksettavissa valtionosuuksissa, joita maksetaan väestömäärän mukaan. Näitä ovat kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus ja esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset ja opetustoimen rahoituslain mukainen rahoitus. Asukasperusteinen valtionosuus vieraskielisistä 6 15 vuotiaista on korotettu (kerroin 1,2). Opetushallitus myöntää erillistä valtionavustusta yleissivistävässä koulutuksessa suomi/ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja muun opetuksen tukeen kuusi vuotta sekä oman äidinkielen opetus koko kouluajan. Lisäksi perusopetuksen ja ammatillisen opetuksen valmistavaan koulutukseen myönnetään avustusta euromäärä, joka saadaan, kun sijaintikunnan kotikuntakorvauksen perusosa kerrottuna luvulla 2,39 kerrotaan opiskelijamäärällä. Loviisassa valmistavan opetuksen valtionosuutta ei ole haettu. Lapinjärvellä avustuksen suuruus vuonna 2013 oli n euroa/lapsi. Lisäksi Opetushallitus myöntää ylimääräistä valtionavustusta vieraskielisten oppilaiden ja opiskelijoiden esi- ja perusopetuksen suomi/ruotsi toisena kielenä sekä oman uskonnon ja äidinkielen opetukseen toteutuneiden tuntien perusteella. Lisäksi Kansaneläkelaitos myöntää pakolaisille, toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun kautta oleskeluluvan saaneille tai Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön perheenjäsenille asumiseen perustuvaa sosiaaliturvaa ilman määräaikaa. VALTION KORVAUKSET KORVAUKSEN KOHDE KORVAUSPERUSTE KORVAUSAIKA LASKENNALLISET KORVAUKSET: Pakolaisten ohjaus ja neuvonta alle 7-vuotiaat: euroa / vuosi yli 7-vuotiaat: euroa /vuosi KUSTANNUSPERUSTAISET KORVAUKSET: HUOM! Vuoden 2014 kiintiöstä tulevista maksetaan korotettuja korvauksia (alle 7-v euroa, yli 7-v euroa) Alkukartoitukset 700 euroa / henkilö Kertaluonteinen Kertakorvaus kunnan korotetusta kiintiöstä +20 henkeä/uudesta sopimuksesta (min 20 henkeä) ja ryhmän vastaanotto vuonna 2014 Kotoutumistuki tai toimeentulotuki Alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneen henkilön sijoittaminen perheryhmäkotiin sekä perhehoidosta, asumisen tukipalveluista ja muista lastensuojelutoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset euroa Kertaluonteinen Todellisten kulujen mukaan Todellisten kulujen mukaan turvapaikkamenettelyn kautta tulleet: 3 vuotta kiintiössä tulleet: 4 vuotta Huom! Laskennalliset korvaukset maksetaan siihen kuntaa, jossa henkilö on kirjoilla. Enintään 3 vuotta 18-vuotiaaksi (tai tarvittaessa 21 ikävuoteen) asti 20

Selvitys kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotosta Loviisaan ja Lapinjärvelle

Selvitys kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotosta Loviisaan ja Lapinjärvelle Selvitys kiintiöpakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanotosta Loviisaan ja Lapinjärvelle Lisätiedot: Saana Hansen, pakolaiskoordinaattori (saana.hansen@loviisa.fi, p. 0445

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

SELVITYS KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTOSTA 9.2.2014

SELVITYS KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTOSTA 9.2.2014 SELVITYS KIINTIÖPAKOLAISTEN VASTAANOTOSTA 9.2.2014 Siilinjärvi päätti 1990-luvun alussa ottaa vastaan noin 10 pakolaista vuoden 1992 aikana (kv 22.10.1990 68). Siilinjärvellä asuu edelleen yksi pakolaisperhe

Lisätiedot

Valtuustoaloitteessa esitetään seuraavaa:

Valtuustoaloitteessa esitetään seuraavaa: Valtuustoaloite: Kiintiöpakolaisille apua myös Riihimäeltä Kaupunginhallitus on pyytänyt sosiaali- ja terveystoimen lausuntoa Riihimäen Kristillisdemokraattien ja Riihimäen Vihreitten valtuustoryhmien

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Laskelma Nurmijärvelle otettavista kiintiöpakolaisista

Laskelma Nurmijärvelle otettavista kiintiöpakolaisista Kiintiöpakolaiset Laskelma Nurmijärvelle otettavista kiintiöpakolaisista Sisällys Johdanto 2 Suomeen ja Nurmijärvelle saapuminen turvapaikkaprosessin tai kiintiöpakolaisten valinnan kautta 3 Pakolaisten

Lisätiedot

Selvitys pakolaisten vastaanotosta Sipooseen

Selvitys pakolaisten vastaanotosta Sipooseen Selvitys pakolaisten vastaanotosta Sipooseen Lisätiedot: Saana Hansen Pakolaiskoordinaattori saana.hansen@sipoo.fi p. 09 235 36505 Sisällys Johdanto 1 1 Suomeen ja Sipooseen saapuminen turvapaikkaprosessin

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015

Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015. Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla 557/042/2015 Kunnanhallitus 187 19.10.2015 Kunnanvaltuusto 73 26.10.2015 Kiintiöpakolaisten vastanottaminen Pihtiputaalla Kunnanhallitus 19.10.2015 187 557/042/2015 Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN?

KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN? KUINKA KUNTAPAIKKOJEN MÄÄRÄN NOSTAMINEN VAIKUTTAA PORVOON KAUPUNGIN PALVELUIHIN? KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖS 26.5.2016 Kuntapaikkojen tarve on suuri, jopa kriittinen alaikäisten turvapaikanhakijoiden osalta.

Lisätiedot

Kiintiöpakolaisten vastaanotto Sonkajärvelle ja Ylä-Savoon

Kiintiöpakolaisten vastaanotto Sonkajärvelle ja Ylä-Savoon Kunnanhallitus 126 11.06.2012 Kunnanvaltuusto 32 25.06.2012 Kiintiöpakolaisten vastaanotto Sonkajärvelle ja Ylä-Savoon Kunnanhallitus Valmistelija: kunnansihteeri Pirjo Vatanen Suomen valtio on sitoutunut

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) SIPOON SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTON TOIMIALALLA

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) SIPOON SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTON TOIMIALALLA ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) SIPOON SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTON TOIMIALALLA Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen uusiminen Asiasta päättävä taho ja

Lisätiedot

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010 Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite Dno OUKA: 1411 /020/2010 Valtuutettu Olli Immonen on kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.3.2010 jättänyt seuraavan valtuustoaloitteen:

Lisätiedot

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015

Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus. Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Kotouttamisen ajankohtaiskatsaus Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Rovaniemen MAKO-verkoston kokous 27.8.2015 Hallitusohjelma keskeiset maahanmuuttopolitiikan linjaukset Hallitus kannustaa avoimeen

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012

Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuttajien sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius Kuntatalo Helsinki 3.2.2012 Maahanmuuton tilannekuva (1) Ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia; 32 400 saapui 2015 Valtaosa Irakista

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilanne ja kuntapaikkatarve 2016

Lapin maahanmuuttotilanne ja kuntapaikkatarve 2016 Lapin maahanmuuttotilanne ja kuntapaikkatarve 2016 Rovaniemen kaupungin valtuustoinfo 14.1.2015 Lapin ELY-keskus/Anne-Mari Suopajärvi Ulkomaan kansalaisten määrä Lapissa 2001-2014 4000 3500 3000 2500 2000

Lisätiedot

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? HENKILÖSTÖN INFO- JA KESKUSTELUTILAISUUS 25.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan.

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN?

KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? KAUPUNGINHALLITUS 14.9.2015 VASTAANOTTOKESKUS PORVOOSEEN? TURVAPAIKANHAKIJOIDEN MÄÄRÄ KASVAA NOPEASTI Euroopassa on meneillään suurin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan. Suomeen arvioidaan tulevan

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA Helsinki, 7.1.2016 Sisältö PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA...3 Uusien vastaanottokeskusten perustaminen... 3 Turvapaikanhakijalasten opetuksen järjestäminen... 4 Oleskeluluvan

Lisätiedot

Pakolaisten vastaanottaminen Lohjalle

Pakolaisten vastaanottaminen Lohjalle Kaupunginhallitus 144 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 34 13.04.2016 Pakolaisten vastaanottaminen Lohjalle 978/05.11.00/2013 KH 04.04.2016 144 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Uusi kotoutumislaki Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 8.11.2011 Kotoutumislakiuudistuksen tavoitteet Selkeyttää sääntelyä; kaksi eri lakia Tehostaa ja nopeuttaa

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tervehdys Siirtolaisuusinstituutti 23.4.2014 Maahanmuuttopäällikkö Varsinais-Suomi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn

Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Tervetuloa Helsingin- (Kaarlenkadun ja Punavuoren) ja Metsälän vastaanottokeskuksien esittelyyn Asiaankuuluvia käsitteitä maahanmuuttaja - yleiskäsite, joka koskee eri perustein maasta toiseen muuttavia

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA Helsinki, 16.9.2015 Sisältö PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA...3 Uusien vastaanottokeskusten perustaminen... 3 Turvapaikanhakijalasten opetuksen järjestäminen... 4 Oleskeluluvan

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kotoutumislain mahdollisuudet. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010

Kotoutumislain mahdollisuudet. Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010 Kotoutumislain mahdollisuudet Osaaminen näkyväksi -seminaari 2.11.2010 11/11/2010 HE laiksi kotoutumisen edistämisestä yleistä Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella

SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella SPR:n vastaanottokeskustoiminta ja kunnan kotouttamistoiminta Punkalaitumella Tilannekatsaus 1/2 Maahanmuuttajat maaseudun arjessa hanke jatkaa Maahanmuuttajat kylille -hankkeen hyvien käytäntöjen jalkauttamista

Lisätiedot

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö

MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö MITEN VALTION KOTOUTTAMISPOLITIIKKA VOI TUKEA LAPSIA JA NUORIA? Projektikoordinaattori Said Aden työ- ja elinkeinoministeriö Muutokset pähkinänkuoressa 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia Yksilölliset

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ

INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ INFOA PAKOLAISKRIISISTÄ K eskustanuoret on huolissaan käynnissä olevasta pakolaiskeskustelusta. Keskustelu itsestään on hyvästä ja tervetullutta, mutta useat väärät käsitykset ja väärinymmärrykset värittävät

Lisätiedot

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016. Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Satakunnassa vuonna 2016 Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Jouni Vataja, Satakunnan ELY-keskus 4.3.2016 1 Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND

SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND Helsingin vastaanottokeskus on transitkeskus, josta asiakkaat siirtyvät eteenpäin muualle Suomeen ns. odotusajan vastaanottokeskuksiin Transitkeskuksessa ollaan yleensä muutamia

Lisätiedot

Pääluokka 32.70 Kotoutuminen ja maahanmuuttajien työllistyminen

Pääluokka 32.70 Kotoutuminen ja maahanmuuttajien työllistyminen Kristina Stenman maahanmuuttojohtaja Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 050-396 0160 Kristina.Stenman@tem.fi 19.10. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle T Asia: Hallituksen esitys 30/ vp Valtion talousarvio

Lisätiedot

SIPOON KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA 2014 2017

SIPOON KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA 2014 2017 SIPOON KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA 2014 2017 Lisätiedot: Saana Hansen Pakolaiskoordinaattori saana.hansen@sipoo.fi p. 09 235 36505 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Kotoutumiskäsitteistöä 3 3 Maahanmuuttajat Sipoossa

Lisätiedot

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011. Kuntanäkökulma

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011. Kuntanäkökulma Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010), ns. kotoutumislaki voimaan 1.9.2011 Kuntanäkökulma 1 Käsitteitä Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

SPR Hämeen piirin vastaanottokeskustoiminta. Forssa 17.9.2015. Ari Saarinen Valmiuspäällikkö

SPR Hämeen piirin vastaanottokeskustoiminta. Forssa 17.9.2015. Ari Saarinen Valmiuspäällikkö SPR Hämeen piirin vastaanottokeskustoiminta Forssa 17.9.2015 Ari Saarinen Valmiuspäällikkö Tilanne Suomessa Turvapaikanhakijoita tuli vuonna 2014 Suomeen 3651, vuonna 2015 tilanne 6.9. mennessä 7974 hakijaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA

PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA Helsinki, 17.11.2015 Sisältö PAKOLAISTEN VASTAANOTTO KUNNISSA...3 Uusien vastaanottokeskusten perustaminen... 3 Turvapaikanhakijalasten opetuksen järjestäminen... 4 Oleskeluluvan

Lisätiedot

Alaikäisille, ilman huoltajaa Suomeen saapuneille pakolaisille tarkoitetun perheryhmäkotipalvelun järjestäminen.

Alaikäisille, ilman huoltajaa Suomeen saapuneille pakolaisille tarkoitetun perheryhmäkotipalvelun järjestäminen. SOPIMUS Alaikäisille, ilman huoltajaa Suomeen saapuneille pakolaisille tarkoitetun perheryhmäkotipalvelun järjestäminen. 1. Sopijaosapuolet Palvelun ostaja: Palvelun tuottaja: Sopimuksen hyväksyjä: Kontiolahden

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Helsinki 30.3.2015 Hannu-Pekka Huttunen Asiantuntijakonsultti Laki kotoutumisen edistämisestä: LUVUT 1-4 1. Yleiset säännökset

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Valtuustoaloite valtuutettujen informoiminen maahanmuuttaja-asioissa

Valtuustoaloite valtuutettujen informoiminen maahanmuuttaja-asioissa 1 Valtuustoaloite valtuutettujen informoiminen maahanmuuttaja-asioissa Kajaanin kaupunginvaltuusto on käsitellyt kokouksessaan 1.11.2011 KV 69 Pentti Kettusen esittämän ja Perussuomalaisten valtuustoryhmän

Lisätiedot

SIPOON KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA 2014 2017

SIPOON KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA 2014 2017 SIPOON KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA 2014 2017 Lisätiedot: Saana Hansen Pakolaiskoordinaattori saana.hansen@sipoo.fi p. 09 235 36505 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Kotoutumiskäsitteistöä 3 3 Maahanmuuttajat Sipoossa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 47 20.05.2010 Kunnanhallitus 206 31.05.2010. Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010

Perusturvalautakunta 47 20.05.2010 Kunnanhallitus 206 31.05.2010. Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010 Perusturvalautakunta 47 20.05.2010 Kunnanhallitus 206 31.05.2010 Pakolaisten ottaminen kuntapaikalle 2075/08/082/2010 PERUST 47 Pohjois-Pohjanmaalla on pulaa pakolaisten kuntapaikoista. Vastaanottavia

Lisätiedot

Kv 25.1.2016 3 liite 2. Vihdin kunnan kotouttamisohjelma 2016-2019

Kv 25.1.2016 3 liite 2. Vihdin kunnan kotouttamisohjelma 2016-2019 Kv 25.1.2016 3 liite 2 Vihdin kunnan kotouttamisohjelma 2016-2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Keskeisiä asioita ja käsitteitä... 3 3. Työnjako maahanmuuttoasioissa... 5 4. Vihdissä asuvien maahanmuuttajien

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa?

Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Hankerahoituksesta potkua miltä näyttää maahanmuutto Varsinais-Suomessa? Kalle Myllymäki 18.1.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 1. Maahanmuuton tilanne Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot