KOHTI VIHREÄMPÄÄ TAMPERETTA KOKEMUKSIA VIHERKATOISTA

Transkriptio

1 KOHTI VIHREÄMPÄÄ TAMPERETTA KOKEMUKSIA VIHERKATOISTA Kuva: Icopal Oy

2 KOOSTEEN TOTEUTUS Tämä kooste on tehty osana EU-rahoitteista Urban Nature Lab (UnaLab) hanketta. Tampereen kaupunki ja Ramboll ovat mukana hanketta toteuttavassa konsortiossa Kooste keskittyy erityisesti Tampereella toteutettuihin (ja osin suunnitteilla oleviin) viherkattoratkaisuihin. Viherkatolla tarkoitetaan rakennuksen kattoa, jonka alapuolisen kattorakenteen (ml. vedeneriste) päälle on asennettu kasveja, niiden edellyttämä kasvualusta sekä tarvittavat muut rakennekerrokset, kuten juurisuoja (Veuro ym. 2012). Koosteessa esitetty tieto perustuu sekä työpöytätyöskentelyyn että rakennusliikkeiden ja viherrakentajien haastatteluihin (ks. liite 1), joiden avulla on hahmotettu viherkattojen lisäarvoa, alan näkymiä, haasteita, tietotarpeita sekä toteutettuja kohteita. Tarkentavia tietoja on hankittu myös tunnistettujen kohteiden huoltoyhtiöiltä. Koukkuniemen ravinto- ja huoltokeskus (Lähde: Ramboll)

3 MINKÄLAISIA VIHERKATTOJA MARKKINOILLA ON? Tyyppi 1. Maksaruohokatto 2. Niitty / ketokatto 3. Heinäkatto 4. Kattopuutarha Kasvualustan paksuus mm mm mm mm Kasvualustan paino kg/m kg/m kg/m kg/m 2 Kasvualustan märkäpaino Vettä kasvien käytettävissä kg/m kg/m kg/m kg/m l/m l/m l/m l/m 2 Kasvualustan paksuus vaikuttaa moniin tekijöihin kuten kasvillisuuden korkeuteen, katon kantavuusvaatimuksiin, hulevesien hyödyntämiseen, katon käyttöön. Samalla katolla voi olla erilaisia viherkattotyyppejä, jos kantavuudet huomioidaan

4 MINKÄLAISIA VIHERKATTOJA MARKKINOILLA ON? Tyyppi 1. Maksaruohokatto 2. Niitty / ketokatto 3. Heinäkatto 4. Katto- ja kansipuutarha Kuvaus Toiminnallisuus Hulevesien hallinta Monimuotoisuus Melun ja äänen eristys Lämmön eristys Maksaruohokatto sopii sekä pienille että suurille paahteisille katoille. Voidaan käyttää myös ns. kevytrakenteisilla katoilla kuten teollisuushalleissa. Edullisin rakentaa ja ylläpitää Keto- ja niittykatto sopii erityisesti monimuotoisuuskatoille. Lajisto valitaan paahteisuuden/ varjoisuuden mukaan. Keskeisin hoitotoimi on niitto Vastaa niitty- ja ketokattoa, mutta lajisto muodostuu pääasiassa heinistä Sopii sekä yksityisten kiinteistöjen katoille että yleisille alueille, joissa oleskellaan tai joissa on erilaista toimintaa. Kaikki kasvillisuustyypit ovat mahdollisia. Hoito vastaa puutarhan hoitoa Käyttö Katseltava katto; maksaruoho ei kestä jatkuvaa liikkumista. Yleensä katseltava katto. Sopii oleskeluun ja muuhun toimintaan, jos katto riittävän kantava. Yleensä katseltava katto. Sopii oleskeluun ja muuhun toimintaan, jos katto riittävän kantava. Sopii oleskeluun, viljelyyn, pelialueeksi, turvalliseksi päiväkodin tai vanhusten palvelutalon pihaksi katolla

5 VIHERKATOT YLEISTYVÄT Erilaiset viherkannet, erityisesti pysäköintiratkaisujen toteutuksen yhteydessä, ovat jo tuttu ilmiö Tampereella Viherkattoja ei ole vielä niin paljon, mutta niiden määrä lisääntyy jatkuvasti: uusia suunnitteilla esimerkiksi Santalahteen ja Härmälänrantaan. Myös Vuoreksen jäteasemalle on tulossa viherkatto Tuore esimerkki on Laukontorille hiljattain avatun Saunaravintola Kuuman viherkatto Saunaravintola Kuuman katto (Lähde: Aamulehti) Kohteissa yleisimmin käytetty ratkaisu on maksaruohokatto Mielenkiintoinen lisä on Onkiniemen vanhan sukkatehtaan katolta havaittu ketokatto, joka on kymmeniä vuosia vanha Haikara-luontopäiväkoti Pirkkalassa (Lähde: twitter)

6 HAVAINTOJA ASIAKASSEGMENTEISTÄ SEKÄ MARKKINOISTA Suomessa yleisimmin viherkattoja rakennetaan julkisiin rakennuksiin ja viherkansia yleisille alueille kunnan tai kaupungin toimesta. Pääkaupunkiseudulla viherkatot alkavat näkyä kauppakeskuksissa kuten Redi ja Tripla. Näissä kohteissa vihreät elementit tasapainottavat ja elävöittävät suurta rakennusmassaa Tampereella enemmistö viherkatoista on toistaiseksi yksityisissä kohteissa, erityisesti autokatoksissa. Taloyhtiöt ja omakotiasujat ovat löytämässä viherkatot, etenkin saneerausten yhteydessä viherarvo näyttäytyy myös markkinointi- ja jälleenmyyntiargumenttina Markkinan uskotaan ja koetaan olevan kasvussa. Viherkatot alkavat olla osa ns. normaalia rakentamista. Enää viherkatto ei ole suuri ihmetyksen aihe. Vuoreksen autokatosten viherkatot (Lähde: FCG suunnittelu ja tekniikka, Viheralan hulevesipäivä)

7 VIHERKATTOJEN LISÄARVO Viherkattojen lisäarvoa voidaan haastateltujen mukaan tarkastella useasta eri näkökulmasta: Hulevesien hallinnassa ja laajemmin ilmastonmuutoksen vaikutusten (rankkasateet, helleaallot) lieventämisessä viherkatoilla on suuri merkitys (ks. tarkemmat tiedot liite 2) Viherkatot tuovat luonnon kaupunkirakenteeseen ja auttavat ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta ja puhdistavat ilmaa epäpuhtauksista Vihreiden elementtien (nurmi, kasvit, puut ja pensaat) näkeminen ja kokeminen lisää viihtyvyyttä ja hyvinvointia kaupungeissa Viherkatoilla ja -seinillä voidaan vähentää meluhaittoja kaupungeissa; lounas kattopuutarhassa vs. lounas vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella Kaupunkirakenteen tiivistyessä perinteiselle luonnolle jää yhä vähemmän tilaa; luonnon ohella pihat ja puistotkin pitää tiivistyvässä kaupungissa osin toteuttaa kansi- ja kattotasoille tai vertikaalisti. Kaupunkirakenteen tiivistyessä voidaan aiheellisesti kysyä, missä on tilaa vapaa-ajan aktiviteeteille, kaupunkiviljelylle ja turvalliselle elinympäristölle? Yksi vastaus ovat viherkatot toimintoja kuten koulujen, päiväkotien, palvelutalojen ja kauppakeskusten ulkoalueita voi siirtää katoille, joissa on joustavaa ja edullista (maa-alaan verrattuna) tilaa Hyvin suunniteltu, rakennettuja ja hoidettu viherkatto vähintään tuplaa kattorakenteen iän, vähentää viilentämisen tarvetta kesällä ja lämmittämisen tarvetta talvella -> kustannussäästöt Kuka haluaa kylmän kaupungin täynnä betonia ja asfalttia?

8 VIHERKATTOJEN YLEISTYMISTÄ HIDASTAVAT HAASTEET? Tampereella viherkattojen rakentaminen on vielä suhteellisen tuore ilmiö jos ei oteta huomioon Onkiniemen ketokattoa Tästä johtuen kokemusperäistä tietoa on vähän. Asukkaat, rakennusliikkeiden edustajat ja kaupunkilaiset ylipäänsä eivät ole vielä tottuneet näkemään viherkattoja omassa elinympäristössään. Viherkattojen yleistymisen myötä tämä muuttuu. Haasteena ovat myös erilaiset viherkattoihin liittyvät oletukset ja uskomukset. Viherpinnan pelätään esimerkiksi vahingoittavan varsinaista kattoa tai tekevän rakenteen alttiiksi vesivahingolle. Käytännössä viherkatto suojaa rakennetta kulumiselta ja pidentää rakenteen kestoa. Tutkimusten mukaan viherkatot kaksinkertaistavat kattopinnan eliniän noin vuoteen Viherkatto ei välttämättä ole yksittäisen rakentajan intressissä, koska viherkattoa pidetään lisäkustannustekijänä. Viherkattojen hyötyjä ei ole vielä riittävästi tuotu esiin Vihreydestä ei olla valmiita maksamaan, vaikka siitä ajatuksen tasolla pidetäänkin Suunnitteluvaihe edellyttää enemmän vuorovaikutusta ja monipuolista osaamista kuin perinteisen katon. Puutteellinen suunnittelu voi johtaa ongelmiin, jos tehdään materiaalien suhteen huonoja valintoja Tornin viherkatto, lähde (Ramboll)

9 TUNNISTETUT TIETOTARPEET / TIETOLÄHTEET Tietoisuuden levittäminen kiinteistöjen omistajien ja huoltoyhtiöiden keskuudessa Viherkattojen hoito-ohjeet tulisi saada osaksi muuta kiinteistödokumentaatiota Kuitenkin selkeästi ja tiivisti, ei kymmenien sivujen mittaisena -> ohjeita on saatavilla Toimijoiden mukaan viherkattojen, kuten kattojen ylipäänsä, hoidon laiminlyöminen on yleistä Viherkaton suhteen tämä on ongelma, koska katolla on elävää kasvillisuutta. Tietoisuuden lisääminen rakentamiseen ja siinä käytettäviin materiaaleihin liittyen on myös tarpeen Rakennustiedon maksullisista RT-korteista on saatavilla kattavasti tietoa viherkattojen sekä katto- ja kansipuutarhoiden suunnittelusta, elinkaaresta sekä hoidosta Lähde: kattoliitto.fi

10 KOKEMUKSIA JA HAVAINTOJA TAMPERELAISISTA KOHTEISTA

11 KOUKKUNIEMEN RAVINTO- JA HUOLTOKESKUS Koukkuniemen ravinto- ja huoltokeskus on Tampereen Tilakeskuksen liikelaitoksen rakennuttama ja omistama sekä toteutettu julkisena hankintana vuonna Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuurikirjan arvoluokituksen mukaan Koukkuniemen vanhainkotialue kuuluu luokitukseen RKM III. Luokituksen mukaan alue on rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvassa merkittävä kohde, jonka alkuperäisyysaste on suuri. (Nieminen 2015) Arkkitehtitoimiston laatimassa uudisrakennussuunnitelmassa viherkaton toteuttamista perustellaan maisemaan sopivuudella: Valmistustilojen varsin laaja kattopinta on osa lähikerrostalojen ikkunanäkymää ja sen tähden se tehdään maisemaan sopivana helppohoitoisena viherkattona. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti, joka oli keskeisessä asemassa tuomassa viherkattoa osaksi hankkeen toteutusta.(niskanen 2007) Koukkuniemessä viherkaton toteutti viherurakoitsija. Ravinto- ja huoltokeskuksen viherkatto toteutettiin siemenkylvönä niittysiemenseoksella (Nieminen 2015) Tampereen tilakeskuksen mukaan viivytysratkaisu ei valintaan vaikuttanut, koska sadevedet johdetaan tontilta suoraan Näsijärveen. Kohteen isännöitsijöiden mukaan viherkatto on normaali kesinä käyty ajamassa 1-2 kertaa kesässä. Muuta huoltoa katolle ei ole tehty. Katolla on useampia sadevesikaivoja, jotka sijaitsevat murskekerroksen alla. Huoltomiesten mukaan sadevesikaivot eivät ole työllistäneet. Kuluneen kesän kuivuudesta johtuen katto oli kuivettuneen näköinen. 10 vuoden käyttökokemukset ovat positiiviset ja katto on ollut helppohoitoinen.

12 KOUKKUNIEMEN RAVINTO- JA HUOLTOKESKUS Koukun Helmen viherkatto on loppusyksystä kuivan kesän jälkeen vähemmän vihreä (Lähde: Ramboll)

13 SOKOS HOTEL TORNIN VIHERKATTO Sokos Hotel Tornin matalassa osassa on kaksi erillistä viherkattoa. Kyseessä ovat bitumipinnoitteen päälle asennetut maksaruohokatot. Pinta-alaa yhteensä arviolta noin 100 neliömetriä. Viherkatot olivat suunnitteluvaiheessa alusta alkaen. Niillä haluttiin parantaa majoittuville vieraille huoneista (kattojen suuntaan) avautuvaa näkymää. Viherkatot ovat lähes huoltovapaita, ainoastaan sadevesikaivojen auki pysyminen on aika ajoin varmistettava. Torni-hotellin viherkatot (Lähde: Ramboll)

14 TEKNILLISEN YLIOPISTON KAMPUSAREENA Kampusareenalta saatujen tietojen mukaan rakennuksen viherkatto on varsin huoltovapaa. Haastatellun henkilön mukaan ainoa hoitotoimenpide on elokuun lopulla tapahtuva niitetään ja niittojätteen annetaan olla paikallaan muutaman viikon ajan. Ehkä hyvin vähän tarvitaan lannoitetta. Kampusareenan katolla on maksaruohoa ja niittykasveja. Sään suhteen on tehty seuraava havainto: kuivalla säällä maksaruoho kasvaa, kosteammalla niitty. Tämä on tehnyt katon hoitamisesta helppoa. Vuoden 2018 lämmin kesä edellytti katon kastelua tavallista useammin. Sadevesikaivojen puhtaanapidosta vastaa huoltoyhtiö, joka tarkistaa sadevesikaivot saatujen tietojen mukaan vähintään 4 kertaa vuodessa. Sadevesikaivoissa ei ole havaittu ongelmia. Lähde: icopal.fi

15 SAUNARAVINTOLA KUUMA Saunaravintola Kuuman viherkatto täydentää rakennuksen ekologista rakentamistapaa ja sillä on myös imagollinen merkitys. Alun perin edellytys viherkatosta on tullut kaavamääräyksestä, ja tämän määräyksen täyttämisestä pidettiin kiinni. Reilu 500 neliön viherkatto näkyy lähellä sijaitsevien kerrostalojen ikkunoista, ja on saanut myönteistä palautetta alueen asukkailta. Reilun viiden sadan neliömetrin kokoinen katto edellytti kantavuuden sekä sadevesien pois johtamisen huomioimista, mutta muuten suunnitteluprosessi oli samanlainen kuin missä tahansa muussa kohteessa. Kuuman katolle oli joka tapauksessa tulossa bitumihuopakatto, jonka päälle viherkatto saatettiin asentaa. Viherkaton hintaa tärkeämpi määrittävä tekijä on ollut imago. Sen uskotaan myös toimivan yläpohjan lisäeristeenä ja tätä kautta tasaavan lämpötilanvaihteluita. Havainnekuva Kuumasta (Lähde: Honkatalot) Viherkatto edellyttää vain satunnaisia kunnossapitotoimia (heinäkasvien niittäminen, mikäli siihen nähdään tarvetta)

16 AUTOKATOSTEN VIHERKATOT VUOREKSESSA Vuoreksessa on useampi taloyhtiö, jonka auto- tai jätekatosten päällä on viherkatto. Viherkattojen hoito on huoltoyhtiöiden vastuulla. Varsinaisia toimenpiteitä on hyvin vähän. Talvella lumet käydään pudottamassa katoilta samaan tapaan kuin muiltakin katoilta, jotta katoille ei kerry liikaa painoa eikä niiltä putoavista lumista aiheudu vaaraa asukkaille. Syksyllä viherkatot käydään tarkistamassa sadevesikaivojen osalta. Toistaiseksi mitään ongelmia ei ole havaittu. Vuoreksen viherkatot (Lähde: Tampereen kaupunki / Hannes Björninen FCG)

17 LIITE 1. LISTA TOTEUTETUISTA HAASTATTELUISTA Koosteeseen haastatellut henkilöt Jouko Hannonen, Alotec Oy, Eldar Allev, Icopal Oy, Miina Merisalo, Kerabit Pro-urakointi, Marjo Kouvolainen, YIT Oyj, Tanja Fri, EG-Trading Oy, Paulina Nyberg, Kekkilä Oy, Janne Kantee, Honkatalot, Myös Pohjola Rakennus Oy:lta, Skanskalta, Senaattikiinteistöiltä ja VRJ Suomi Oy:lta kysyttiin kokemuksia sähköpostitse. Haastatteluita ei toteutettu, koska kontaktoidut henkilöt eivät tunteneet Tampereella sijaitsevia kohteita Tarkentavia tietoja hankittu huoltoyhtiöiltä. Havainnekuva rakentuvasta kohteesta As Oy Härmälänrannan Pilotti (Lähde: skanska.fi)

18 LIITE 2. TUTKIMUSTULOKSIA VIHERKATOISTA JA HULEVESIEN HALLINNASTA Tutkimustulokset osoittavat, että viherkatot kaksinkertaistavat kattopinnan eliniän noin vuoteen (referenssikaton arvioitu elinikä on vuotta). Rahassa mitattuna hyödyn on arveltu olevan /m2. Hyötyjä tulee myös säästettyjen lämmityskulujen muodossa. Energiansäästö on laskettu vertaamalla kattojen lämpöhäviötä, eli kuinka paljon pienempi vuosittainen lämpöhäviö on viherkaton kuin referenssikaton (uusi rakennus, jossa moderni bitumikatto) tapauksessa. Hyödyn arvo on noin 3,3 /m2. Vanhemman katon tapauksessa hyöty oli huomattavasti korkeampi lisäeristävyydestä johtuen: 22,9 /m2. (Nurmi, Perrels, Votsis & Lehvävirta, Ilmatieteenlaitos) 10 senttiä paksujen koeviherkattojen imukyky eteläsuomalaisessa ilmastossa on kiitettävä: viherkattoon pidättyy tai siitä haihtuu % sateesta vuodessa, vuodenajoista sateisimpana eli kesällä pidättyy 80 %. Viherkatot pidättivät mm riehuneen Kiira-myrskyn rankkasateesta 80 % (valmismatot) ja 87 % (siemenkylvetyt). Lähteet: Kuoppamäki Kirsi & Lehvävirta Susanna Mitigating nutrient leaching from green roofs with biochar. Landscape and Urban Planning 152: ; Kuoppamäki Kirsi, Hagner Marleena, Lehvävirta Susanna & Setälä Heikki Biochar amendment in the green roof substrate affects runoff quality and quantity. Ecological Engineering 88: 1-9.; Collins Steven, Kuoppamäki Kirsi, Kotze Johan & Lü Xiaoshu Thermal behavior of green roofs under Nordic winter conditions. Building and Environment 122: Viherkatot esimerkiksi pidättävät ja viivyttävät sadevettä ja voivat siten ehkäistä kaupunkitulvia (esim. Mentens ym. 2006). Viherkatot voivat vaimentaa melua sekä sitoa pölyä ja muita ilman epäpuhtauksia (Oberndorfer ym. 2007), pidentää alapuolisten kattorakenteiden korjaussykliä (Getter & Rowe 2006; Liu & Baskaran 2003), viilentää rakennuksia sekä koko kaupunkirakennetta ja lievittää siten ns. lämpösaarekeilmiötä, jolla pelätään olevan haitallisia terveysvaikutuksia myös Suomessa (mm. Suomi 2014; Castleton ym. 2010; Näyhä 2007).

19 LIITE 3. TUNNISTETTUJA KOHTEITA TAMPEREELLA Tanja Fri, EG-Trading Oy Särkänniemi 30 m2 Tampellan Esplanadi 15, 270 m2 Kuntokatu 3, 40 m2 Tuiskunkatu 9-11, m2 Vuoreksen puistokatu 77, 92 m2 Muut Rambollin tunnistamat kohteet Torni-hotellin viherkatto, arviolta 100 m2 Saunapaviljonki, 350 m2 Koukkuniemen ravinto- ja huoltokeskus Lagerlöfinkatu 3, autokatokset, Vuores Onkiniemen ketokatto Tampereen Yliopisto Lintuviidankatu 1, 90 m2 Mäyrämäenkatu 18, 171 m2 Ranta-Tampellan katu 7, kolme eri taloyhtiötä, yht. 3x 300 m2

20 LIITE 4. HELSINGIN VIHERKATTOLINJAUS (2015) 1. Helsingin kaupunki edistää viherkattojen rakentamista asemakaavoituksen, tontinluovutuksen ja viherkattojen koerakentamisen avulla 2. Uudisrakennuksissa, joiden kattokulma on alle 20, tulee kaavoituksessa ja suunnittelussa viherkattojen olla ensisijaisesti tutkittava vaihtoehto. Kylmissä talousrakennuksissa ja katoksissa tulee ensisijaisesti olla viherkatto. 3. Rakennettavien viherkattojen kasvualustojen syvyyden tulee vastata toiminnallisia vaatimuksia. Viherkatoilla on pyrittävä syvyyden vaihtelevuuteen, kasvillisuuden monipuolisuuteen sekä kotimaista alkuperää olevan lajiston ja kasvualustojen suosimiseen. 4. Helsinki edistää ja etsii ympäristövastuullisia ratkaisuja, mm resurssitehokkaiden materiaalien käyttöä viherkaton rakenteissa. 5. Kaupunki lisää viherkatto-osaamista hankkeiden seurannalla ja arvioinnilla, kaupungin henkilöstön koulutuksella ja erilaisilla koerakentamis- ja tutustumiskohteilla. Lähde:

21 LIITE 5. SUUNNITELTUJA KOHTEITA As Oy Tampereen Ykköspurje, Santalahti (YIT OYJ) As Oy Härmälänrannan Pilotti, Härmälänranta (Skanska OYJ) Pohjolarakennus Oy:lla on Rambollin saamien tietojen mukaan suunnitteilla viherkatto muutamaan kohteeseen. Jäteaseman katto, Vuores Havainnekuva Santalahteen rakentuvasta kohteesta As Oy Tampereen Ykköspurje (Lähde: yit.fi) Havainnekuva Vuorekseen rakennettavasta jäteasemasta (Lähde: aamulehti.fi)