Vaasan hallinto-oikeus

Transkriptio

1 Vaasan hallinto-oikeus Päätös 1(14) Antopäivä Päätösnumero /0564/1 Diaarinumero 01117/15/5303 Asia Valitus ympäristönsuojelulain ja vesilain yhteiskäsittelyn piiriin kuuluvassa lupa-asiassa Muutoksenhakija ja luvan hakija Päätös, johon on haettu muutosta Arvoturve Oy, Kouvola Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 122/2015/2 Aluehallintovirasto on myöntänyt Arvoturve Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Laihanlamminsuon lisäalueen (lohko E) turvetuotantoon Kouvolan kaupungissa Summanjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen lisäalueen pinta-ala auma-alueineen on 7,4 ha. Aluehallintovirasto on hylännyt hakemuksen siltä osin kuin se on koskenut turvetuotantoa lohkoilla F ja D sekä Laihalammen ympärillä olevalla laajennusalueella. Aluehallintovirasto on muuttanut Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamaa päätöstä nro 12/09/1 siten, että turvetuotantoalueen kaikki kuivatusvedet käsitellään tämän päätöksen lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla pintavalutuskentän sijasta kemiallisesti. Lupamääräykset korvaavat aiemman luvan määräykset. Lupapäätöksessä on annettu lupamääräykset 1-17, joista lupamääräykset 2, 3, 4, 5 ja 13 kuuluvat seuraavasti: 2. Tuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen ( ) liitteenä olevan piirustuksen Laihanlamminsuo, vesiensuojelujärjestelmä Osoite Puhelin Telekopio Sähköposti Korsholmanpuistikko vaasa.hao@oikeus.fi PL VAASA

2 2 (14) (mittakaava 1:5 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta sekä käsiteltävä ympärivuotisesti kemiallisesti. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Ennen kemikalointia tulee olla laskeutusallas ja sen jälkeen selkeytysallas tai muu puhdistusteholtaan vastaava rakenne. Kemiallisen käsittelyn selkeytysaltaan pinta-alan on oltava vähintään 27 m 2 x valuma-alue. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. Eristysojia kaivettaessa on käytettävä kaivukatkoja ja vedet on johdettava pintavaluntana vesistöön, jos se on mahdollista. 3. Kemiallisen käsittelyn puhdistustehon on oltava vähintään seuraava: ja % % CODMn 60 50* Kiintoaine 50 30* Kokonaisfosfori 60 40* Kokonaistyppi 30 * tavoitearvoja Puhdistusteho lasketaan ennen kemiallista käsittelyä ja sen jälkeen määritettyjen pitoisuuksien laskenta-aikojen keskiarvoina häiriötilanteet mukaan lukien. 4. Jos puhdistustehovaatimuksiin ei päästä, parametrin tarkkailutulos voidaan jättää huomioon ottamatta tehon laskennassa, jos käsitellyn veden kokonaisfosforipitoisuus on alle 20 µg/l, kokonaistyppipitoisuus alle 500 µg/l, kiintoainepitoisuus alle 2 mg/l tai CODMn-arvo alle mg/l. 5. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on oltava käytössä ennen lisäalueen sarkaojitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Kemiallisen käsittelyn tarkempi rakennesuunnitelma on esitettävä hyväksyttäväksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolme kuukautta ennen sen rakentamisen aloittamista. Vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä ennen käyttöönottoa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. = = =

3 3 (14) Tarkkailut 13. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. = = = Lupapäätöksen liitteessä 3 on määrätty Laihanlamminsuolta vesiin johdettavien päästöjen tarkkailusta seuraavasti: Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti. Vesinäytteet otetaan laskeutusaltaan jälkeen ennen kemikalointiasemaa ja sen jälkeen laskuojasta seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, kemiallinen hapenkulutus, ph, rauta ja sameus. Tuotantovaihe Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden. Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä laskeutusaltaan jälkeen ennen kemikalointiasemaa ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan kahden viikon välein ja kuukauden välein. Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti ) näytteet otetaan kerran viikossa. Ylivirtaamien ja rankkasateiden aikana tulee ottaa lisänäytteitä. Näytteistä määritetään kiintoaine, CODMn, kok P, kok N, Fe, ph ja sameus. Vesienkäsittelyn teho lasketaan vuoden keskiarvona ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 1 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. CODMn-taustapitoisuutena käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää pitoisuutta. Tehon ja päästöjen laskennassa ovat mukana kaikki näytteet sekä ohijuoksutukset ja muut häiriötilanteet. Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan ohjelman mukaisesti kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.

4 4 (14) Vaatimukset hallinto-oikeudessa Aluehallintoviraston päätöksen perusteluja Laihanlamminsuon tuotantoalueen vedet johdetaan pienten virtavesien kautta matalaan Kosjärveen, jonka ongelmina ovat umpeenkasvu, särkikalavaltaisuus, kalakuolemat, sinileväesiintymät ja sisäinen kuormitus. Järvi ei saavuta hyvää ekologista tilaa vuonna 2015 ja vesienhoidon toimenpideohjelmassa alueelle on esitetty kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Turvetuotannon päästöjen vähentäminen edellyttää toimintavarmaa ja tehokasta vesienkäsittelyä. Lisäalue (lohko E, 7,4 ha) on ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään kemiallisesti. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Laihanlamminsuon olosuhteissa. Luvassa määrätty tehostettu vesienkäsittely vähentää alapuoliseen vesistöön kohdistuvien päästöjen määrää, kun otetaan huomioon alueen rajaus päätöksen mukaisesti. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Asutuksen ja tuotantoalueen välisen etäisyyden ja suojavyöhykkeiden kasvattamiseksi tuotantoaluetta on rajattu. Arvoturve Oy on vaatinut, että aluehallintoviraston asiassa antama päätös kumotaan ja että hakijalle myönnetään ympäristölupa nostaa turvetta myös aluehallintoviraston päätöksen liitteenä olevan karttaotteen yksilöimältä lohkolta D, mutta pölyhaittojen syntymisen eliminoimiseksi pelkästään mekaanisena nostona. Toissijaisesti yhtiö on vaatinut, että ellei lohkolta D tapahtuvaa mekaanista turpeen nostoa sallita, ympäristöluvan ehtoja muutetaan siten, että velvoite käsitellä kaikki kuivatusvedet kemiallisesti palautetaan velvoitteeksi käsitellä kaikki kuivatusvedet perinteistä pintavalutuskenttää hyödyntävää tekniikkaa apuna käyttäen ja että tarkkailuvelvoite muutetaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen erikseen hyväksymään muotoon. Perusteluinaan yhtiö on esittänyt muun muassa, että hakemuksen tarkoittama tuotantoalueen lisäys on ollut mittava yhtiöllä varhemmin tuotannossa olleeseen Laihanlamminsuon alueeseen verrattuna. Hakemusta valmisteltaessa on sen vuoksi katsottu, että laajennusalueiden käyttöönotosta luontevasti aiheutuu korostunut tarve vesistön puhdistamisen ja tarkkailun lisäykselle. Tämän vuoksi yhtiö on itse ympäristölupahakemuksessaan esittänyt, että vesienpuhdistusta tehostettaisiin, käsittelemällä kaikki kuivatusvedet pintavalutuskentän sijasta kemiallisesti ja että käyttö- ja päästötarkkailua toteutettaisiin selvästi varhempia lupaehtoja tiiviimmällä tavalla. Tiivistettynä aluehallintoviraston päätös tarkoittaa yhtiön kannalta seuraavaa: Haetun 26,5 ha:n suuruisen tuotantoalueen lisäyksen sijasta ympäristölupa on nyt myönnetty vain 12,2 ha:n suuruiselle lisäalueelle E. Turvetuotannossa käytettävien, suurikokoisten koneiden (mm. leveys 20 m) ja

5 5 (14) laitteiden kulku erilliselle lisäalueelle E (7,4 ha) olisi mahdollista mielekkäällä tavalla järjestää vain kentän D kautta. Koska kentälle D ei ole myönnetty ympäristölupaa, ei käyntiä erilliseksi jäävälle kentälle E (7,4 ha) ole mahdollista mielekkäästi järjestää. Sanottu kenttä E jää siten tosiasiallisesti turvetuotannossa hyödyntämättä, vaikka sille ympäristölupa onkin myönnetty. Tosiasiallinen laajennus toteutuisi uuden ympäristöluvan myötä vain Laihalammen itäpuolella olevan kentän E (4,8 ha) osalta. Samanaikaisesti kuitenkin koko Laihanlamminsuon turvetuotantoalueen, entisen ja nyt myönnetyllä luvalla toteutettavan 4,8 ha:n laajennusalueen vesienkäsittely jouduttaisiin muuttamaan kemiallisen käsittelyn muotoon ja lisäksi vesistön kuormitustarkkailu jouduttaisiin tekemään hakemuksessa esitetyssä, tiivistetyssä muodossaan. Myönnetyn ympäristöluvan ehtojen noudattaminen johtaisi kerrotuin perustein yhtiön kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen ja käyttö- ja päästötarkkailua toteutettaisiin selvästi varhempia lupaehtoja tiiviimmällä tavalla. Laihalammen ympärillä olevan alueen ottaminen turvetuotannon piiriin on hylätty vesitalouteen ja vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuteen liittyvän riskin lisääntymisen sekä muiden ympäristönsuojeluun liittyvien perusteiden nojalla. Tältä osin yhtiö hyväksyy aluehallintoviraston päätöksen perusteluineen. Lohkon D osalta turvetuotannon ympäristölupa on evätty läheiselle asutukselle aiheutuvan, kohtuuttoman pöly- ja meluhaitan perusteella. Ympäristölupahakemuksessa lohkolla D tapahtuvan turpeennoston tuotantomenetelmää ei ole millään tavoin rajattu. Yhtiö myöntää, että imuvaunutekniikalla nostettava polttoturve voi aiheuttaa lähistöllä olevalle asutukselle pölyhaittoja. Sanotusta syystä lohkon D tuotanto muutetaan toteutettavaksi kokonaisuudessaan mekaanisena nostona, jolloin pölyhaittaa ei ole lainkaan tai se jää aivan marginaaliseksi. Samalla meluhaitta pienenee olennaisesti, koska imuvaunuista aiheutuva ääni jää kokonaisuudessaan pois. Käytännössä työ on sen jälkeen traktorilla tehtävää työtä, joka ei voine teoriassakaan olla kovin äänekästä. Lohkon D kaksi idänpuolimmaista sarkaa jätetään kokonaan pois turvetuotannosta. Lähin asutus lohkoon D nähden on GI:n ja HI:n omistama Jalila -tila ( ). Sanotun asunnon ja lohkon D välillä, vastoin GI:n ja HI:n muistutusta, on selkeä mäkialue. Lähimmillään lohko D, idän puolelta kavennettuna, on noin 320 metrin päässä perheen asunnosta, vastaavasti lohkon suurin etäisyys samaan asuntoon on yli kilometri. Ilmakuvan mukaisesti lähimpien asuntojen ja lohkon D välisellä alueella on jo nyt tuuhea kasvillisuus lähes kauttaaltaan. Kuvan mukaisella kapealla kaistaleella, josta suurempi puusto vielä puuttuu, on silläkin jo vakiintunut taimikko, joka muodostaa vuosi vuodelta koko ajan paranevan suojan mahdollisia pölyja meluhaittoja vastaan.

6 6 (14) Asian käsittely hallinto-oikeudessa Yhtiö on katsonut, että turpeennoston muuttaminen mekaaniseksi nostoksi, maaston muoto korkeuseroineen, kasvillisuus ja kasvanut etäisyys lähimmälle asunnolle johtavat tilanteeseen, jossa pöly- ja meluhaittaa ei enää voitane pitää kohtuuttomana. GI ja HI ovat lisäksi antaneet kirjallisen suostumuksensa turpeennostolle suostumuksessa yksilöidyin edellytyksin. Toissijaiset vaatimukset Yhtiö hyväksyy itse esittämänsä tiukennukset vesistön tehokkaampaa puhdistamista ja tarkkailun tehostamista koskeviin lupaehtoihin, mikäli lohko D ja sen myötä myös lohkon E laajennusalue, yhteensä 20,7 ha, tulee turvetuotannon piiriin. Mikäli sen sijaan tosiasiallinen laajennusalue jäisi Laihalammen itäpuolella olevan kentän E (4,8 ha) suuruiseksi, yhtiö on pitänyt täysin kohtuuttomana sitä, että käytännöllisesti katsoen kaikki vesiensuojelurakenteet jouduttaisiin rakentamaan uudelleen ja päästöjen tarkkailussa siirryttäisiin jatkuvaan, merkittäviä kustannuksia aiheuttavaan menettelyyn. Yhtiö katsoo, että sanotussa tilanteessa on oikeuden- ja tarkoituksenmukaista toteuttaa vesistönsuojelu voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti, olemassa olevia rakenteita ja menettelytapoja noudattaen. Vastaavasti päästöjen tarkkailun osalta yhtiö on katsonut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen erikseen hyväksymän tarkkailutason antavan vesistön tilasta riittävän kuvan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lausunnossaan todennut kemiallista käsittelyä koskevan vaatimuksen osalta, että nykyisen pintavalutuskentän toiminta on ollut erityisen huonoa. Ottaen huomioon alapuolisen vesistön tilan, lisäaluetta ei voida hyväksyä ilman vesienkäsittelyn tehostamista. Päätöksessä määrätty tarkkailu on yleisesti käytössä oleva tarkkailusuunnitelma, kun vesienkäsittelymenetelmänä käytetään kemiallista käsittelyä. Lohkon D lupa on hylätty kiinteistöjen Jalila ja Toivola suojaamiseksi kohtuuttomalta pöly- ja meluhaitalta. Lisäksi Niemijärven rannalla sijaitsee kiinteistö Rantamäki , jolle myös aiheutuisi turvetuotannosta lohkolla D pöly- ja meluhaittaa. Lohko D sijaitsee suurimmalta osin alle 500 metrin etäisyydellä kiinteistöjen rakennuksista. Aluehallintovirasto viittaa valituksenalaisen päätöksen luparatkaisussa ja sen perusteluissa lausuttuun. Lupa on myönnetty lohkolle E 7,4 ha:n alueelle. Lupa on hylätty lohkojen D ja F sekä Laihalammen ympärillä olevan laajennusalueen osalta kuten päätöksen ratkaisuosasta ilmenee. Päätöksen liitteenä olevaan karttaan on merkitty alueet, joilla turvetuotanto ei ole sallittu, mutta tästä on jäänyt epähuomiossa merkitsemättä rasterointi Laihalammin ympäriltä. Aluehallintovirasto on korjannut karttaliitteen hallintolain 51 :n nojalla ja lähettää hakijalle sekä asianomaisille

7 7 (14) viranomaisille korjatun päätöksen. GI ja HI ovat vastineessaan muun muassa ilmoittaneet edelleen vastustavansa ympäristöluvan myöntämistä Arvoturve Oy:lle turpeen nostamiseen vapaaajan kiinteistönsä läheisyydessä lohkolla D. Kuivatusvedet tulee käsitellä kemiallisesti, koska nykyinen pintavalutuskenttä ei toimi riittävän hyvin aiemmin saatujen mittaustulosten perusteella. Kemikaliointi on nykyisessä tuotannossa ainoa oikea vaihtoehto ja vaatimus on kohtuullinen. Pintavalutuskenttä on kooltaan liian pieni suhteessa tuotantoalaan. Tarkkailuvelvoitetta ei tule muuttaa valituksessa vaaditulla tavalla. Laihanlammen ympäristöä kuvatessaan Arvoturve Oy esittää, että vastineen antajien kiinteistön ja aiotun tuotantoalueen välillä olisi osin selkeä mäkialue. Hakattu mäennyppylä on todellisuudessa pieni ja puusto on hakattu lähes pois. Puuston kasvu kestää monia vuosia. Korkeampikaan puusto ei kuitenkaan tulisi estämään melu- ja pölyhaittoja. Vastineen antajien käsityksen mukaan turvetuotantoalueelle ei voida antaa lupaa alle 500 metrin päähän asutuksesta. Vastineen antajat ilmoittavat, että he eivät ole antaneet kirjallista suostumusta turvetuotantoon eivätkä tule sellaista antamaan. Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry on antanut vastineen. Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on vastineessaan todennut, että turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen 2/2013 mukaan turvetuotantoalueen ja asutuksen välinen etäisyys uusilla alueilla tulee olla vähintään 500 metriä. Jos välimaasto on avointa, etäisyyden tulee olla suurempi. Suojavyöhykkeen hoidon ja säilymisen varmistamiseksi sen tulee olla tuottajan hallinnassa, muussa tapauksessa suojaetäisyyttä voidaan suurentaa. Ohjeessa ei ole määritelty erilaisia suojaetäisyyksiä erilaisille tuotantomenetelmille. Turvetuotannon suojaetäisyyden asutukseen tulee olla ohjeen mukainen minimi eli 500 metriä. Suojaetäisyyttä tulee noudattaa myös tilojen omistajien hyväksynnästä huolimatta. Asunnon omistaja voi vaihtua ja uusi omistaja kokea tuotannon aiheuttaman haitan kohtuuttomaksi, mikä johtaa ympäristöluvan valvonnan kannalta vaikeaan tilanteeseen. Pintavalutuskentän toimivuus on kokonaisfosforin suhteen heikko ja kokonaistypen pitoisuus sekä kemiallinen hapenkulutus kasvavat käsittelyssä. Alueella on ollut turvetuotantoa jo neljän vuoden ajan eikä nykyisellä tavalla voida enää jatkaa. Alueelle on saatava toimiva vesienkäsittely ja käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi jää kemikalointi. Uudessa ympäristöluvassa asetetut puhdistustehovaatimukset ja -suositukset tulee pitää voimassa. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma voidaan ympäristöluvassa jättää ELY-keskuksen ja toiminnanharjoittajan kesken sovittavaksi.

8 8 (14) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on varattu tilaisuus vastineen antamiselle. Vastinetta ei ole annettu. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiselle. Vastinetta ei ole annettu. Kouvolan kaupungille on varattu tilaisuus vastineen antamiselle. Vastinetta ei ole annettu. Kouvolan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiselle. Vastinetta ei ole annettu. Arvoturve Oy on antanut vastaselityksen. Yhtiö on todennut muun muassa, että turvetuotannon ympäristönsuojeluohje on yleisohje, eikä se ole viranomaisia tai toiminnanharjoittajia oikeudellisesti sitova. Turvetuotantoa Laihanlamminsuon turvetuotantoalueella on vastaselityksen antohetkellä harjoitettu jo neljän vuoden ajan. Sanotusta syystä sekä ympäristölupahakemusta valmisteltaessa että myös tuotannon lupaehtoja vahvistettaessa suojelutarpeita on arvioitu vuonna 2008 valmistuneen turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti. Tuotantoalueen ja lähimmän asutuksen ohjeellisena suojaetäisyytenä sanotussa oppaassa 2008 on ollut 400 metriä, selvästi siis tuoreinta suojeluohjetta vähemmän. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen uudessa päivityksessä nro 2/2013 "turvetuotantoalueen ja asutuksen etäisyys uusilla alueilla tulee olla vähintään 500 m." Yhtiön käsityksen mukaan tämä tarkoittaa kokonaisuudessaan uuden alueen avaamista turvetuotannolle. Tuotantoalueen ja sen lähiasutuksen väliin jäävää mäkialuetta ja sillä olevaa kasvillisuutta on turvetuotannon ympäristönsuojeluohjetta soveltaen "tapauskohtainen harkinta ja paikalliset olosuhteet" huomioon ottaen voitava pitää suojaetäisyyttä lyhentävänä seikkana. Yhtiö on myös varautunut tuotantosuunnitelmansa muuttamiseen siten, että tuotantoalueen lohkon D kaksi idänpuolimmaista sarkaa jätetään kokonaan pois turvetuotannosta ja että sanotun lohkon D turvetuotanto on suunniteltu tapahtuvaksi palaturpeen nostona, mekaanisen noston menetelmin. Muutosten johdosta välimatka lähimpään asuinrakennukseen on vähimmillään noin 320 metriä. Laihanlamminsuon turvetuotantoalue on tuotantoyksikkönä pieni ja alueen läpi kulkeva vesimäärä sen vuoksi absoluuttisestikin verrattain vähäinen. Mikään asiassa esitetty näyttö ei osoita, että juuri tämän tuotantoalueen vesitalous olisi erityisen vahingollista ympäristölle tai että juuri tämän tuotantoalueen ympäristö olisi erityisen haavoittuvainen turvetuotannon päästöille. Kun tällaista erityistä haavoittuvuutta ei ole osoitettavissa, ei myöskään ole olemassa syytä sille, että alueen vesienkäsittelymenetelmänä tulisi yhtiön vahingoksi käyttää poikkeuksellista, erityisen kallista kemikalointimenetelmää.

9 9 (14) Hallinto-oikeuden ratkaisu 1. Hallinto-oikeus hylkää valituksen siltä osin kuin siinä on vaadittu hakemuksen hyväksymistä lohkon D turvetuotannon osalta. 2. Hallinto-oikeus valituksen muutoin hyväksyen kumoaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen vesienkäsittelyn ja tarkkailun osalta ja palauttaa asian näiltä osin perusteluista ilmenevistä syistä aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Perustelut Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulain (86/2000) 42 :n 1 momentin mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) edellä 7-9 :ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Saman lain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä; 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa; 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä; 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Pykälän 2 momentin mukaan arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Asiassa saatu selvitys Toiminta ja sen ympäristö

10 10 (14) Laihanlamminsuo sijaitsee Kouvolan kaupungissa noin 12 km Utin taajamasta kaakkoon. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan hankealueen lohkoille A, B ja C yhteensä 37 ha:n alueelle antamallaan päätöksellä nro 12/09/1. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on valituksenalaisella päätöksellä myöntänyt luvan turvetuotantoon lohkolla E 7,4 ha:n alalla. Aluehallintovirasto on hylännyt lupahakemuksen lohkojen D ja F sekä Laihalammen kuivatuksen osalta. Turvetuotanto Laihanlamminsuolla on aloitettu vuonna Kuivatusvedet on johdettu pintavalutuskentälle, jonka koko 1,6 ha on 4,3 % tuotantoalueen pinta-alasta. Kenttä oli ennen käyttöönottoa lannoitettu voimakkaasti ja ensimmäisinä vuosina käyttöönoton jälkeen se toimi huonosti ja siltä huuhtoutui ravinteita. Yhtiö on luvan muutosta ja lisäaluetta koskevassa hakemuksessaan esittänyt vesienkäsittelyn muuttamista pintavalutuksesta kemikaloinniksi. Vesistö Laihanlamminsuo sijaitsee Summanjoen valuma-alueen Sippolanjoen alueella. Kuivatusvedet johdetaan Vallinojan, Niepsaarenojan, Siltajoen ja Kilonojan kautta Kosjärveen ja edelleen Sippolanjoen kautta Summanjokeen. Sippolanjoen valuma-alueen pinta-ala on 145,8 km 2 ja Vallinojan valuma-alue noin 8 km 2. Vallinojan ja Kilonojan vesi on runsasravinteista, hapanta ja humuspitoista. Kosjärvi on matala ja rehevöitynyt. Järvi on sisäkuormitteinen ja sinilevien massasiintymät ovat yleisiä. Kosjärven valuma-alueesta on peltoa 20 %. Sippolanjoen vesi on runsashumuksista, ravinteikasta ja rautapitoista. Vedenlaadun yleisluokituksen kriteerien perusteella veden laatu on välttävää. Jokeen kohdistuu voimakasta hajakuormitusta. Hallinto-oikeus toteaa, että Summanjoen kalastosta ja sen tilasta on aluehallintoviraston päätöksen jälkeen saatu asian ratkaisemisen kannalta merkityksellistä tietoa Kymijoen kalatalouskeskuksen vuonna 2015 toteuttaman Kaakon jokitalkkari -hankkeen yhteydessä. Hankkeen tuloksista on vuonna 2016 julkaistu yleisesti saatavissa olevassa loppuraportti. Siinä on todettu, että hankkeessa tehdyissä Summanjoen meritaimenten geneettisissä analyyseissä ilmeni, että joessa elää luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta, joka ei ole peräisin istutuksista. Laihanlamminsuon kuivatusvesien käsittely Luvan myöntämisen edellytykset turvetuotannolle Laihanlamminsuolla on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston antamalla päätöksellä nro 12/09/1. Siinä Laihanlamminsuon kuivatusvedet on määrätty käsiteltäväksi ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Kenttä on mitoitusohjeiden mukainen. Tarkkailutulosten perusteella pintavalutuskenttä toimi huonosti ensimmäisten tarkkailuvuosien aikana. Se pidätti kiintoainetta, mutta ravinteita ja orgaanista ainetta huuhtoutui kentältä ja lähtevän veden ravinnepitoisuudet olivat suuria. Vuosien 2015, 2016 ja 2017 tarkkailutulosten perusteella kentän toiminta on

11 11 (14) parantunut ja ravinteiden huuhtoutuminen loppunut. Oikeudellinen arviointi 1. Valituksen hylkääminen lohkon D osalta Aluehallintovirasto on hylännyt lupahakemuksen lohkon D osalta lähikiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman haitan vuoksi. Yhtiö on vastineessaan esittänyt, että lohkon D alueesta voidaan rajata pois kaksi itäisintä sarkaa. Tällöin etäisyys lähimpään asuinrakennukseen olisi noin 270 metriä ja kiinteistöön Jalila 320 m. Valituksessa on vaadittu, että lupa turvetuotantoon lohkolla D on myönnettävä myös sillä perusteella, että turvetta tuotetaan mekaanisesti, jolloin haitta on vähäisempi kuin imuvaunua käytettäessä. Hallinto-oikeus toteaa, että tuotantomenetelmän vaihtaminen jyrsinturvetuotannosta palaturvetuotantoon vähentää pölyhaittaa, mutta lisää meluhaittaa. Ympäristöministeriö on antanut turvetuotantoa koskevaa ohjeistusta. Nyt kysymyksessä oleva lupahakemus on tullut vireille Ennen sitä on annettu Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje, joka on julkaistu sarjassa Ympäristöhallinnon ohjeita numerolla 2/2013. Ohjeen mukaan aumat tuli uusilla alueilla sijoittaa vähintään 500 m:n etäisyydelle asutuksesta. Turvetuotantoalueen ja asutuksen etäisyyden uusilla alueilla tuli olla vähintään 500 m. Vuonna 2013 annetun Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen on korvannut ohje 2/2015. Tämän ohjeen mukaan turvetuotantoalueen ja asutuksen etäisyyden tulee uusilla alueilla olla vähintään 500 m ja jos välimaasto on avointa, suurempi. Aumat tulee sijoittaa vähintään 400 m:n etäisyydelle asutuksesta, uusilla alueilla 500 m:n. Ympäristönsuojeluohjeet eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta niitä voidaan käyttää arvioitaessa ympäristöluvan myöntämisen edellytyksiä. Vaikka lohkon D itäisimmät sarat rajataan pois tuotantoalueesta, sijaitsevat lähimmät asuinkiinteistöt edelleen niin lähellä tuotantoaluetta, että melu- ja pölypäästöt aiheuttaisivat niillä tuotantomenetelmästä riippumatta eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lisäksi on otettava huomioon, että pintavalutuskenttä on pitkään toiminut heikosti ainakin osaksi lannoituksista johtuen, minkä vuoksi kentälle tulevan ravinnekuormituksen lisääminen ei ole mahdollista. Hallinto-oikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että luvan myöntämisen edellytyksiä turvetuotannolle lohkolla D ei ole olemassa. 2. Asian palauttaminen vesien käsittelyä ja tarkkailua koskevien määräysten antamista varten Hallinto-oikeus arvioi, että syynä pintavalutuskentän alkuvuosien huonoon toimintaan ja ravinteiden huuhtoutumiseen kentältä oli tuotanto- ja kenttäalueen lannoitus ennen toiminnan käynnistymistä. Lannoitteiden merkittävä huuhtoutuminen kesti tarkkailun perusteella noin neljä vuotta. Kenttä ei edelleenkään pidätä ravinteita kovin tehokkaasti, mutta lähtevän veden ravinnepitoisuudet ovat pienentyneet tavanomaiselle pintavalutuskentän lähtevän veden tasolle.

12 12 (14) Päätöksen antamisen jälkeen on ilmennyt, että Summanjoessa ja Sippolanjoessa on vaellusesteistä huolimatta luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta. Taimen on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja se on rauhoitettu. Lisäksi koekalastusten yhteydessä todettiin Sippolanjoen yläosalla Silmunjoessa taimenkannan hävinneen. Samanaikaisesti todettiin, että valuma-alueen turvetuotantoalueiden kemikaloinnista oli jokeen päässyt erittäin hapanta vettä. Hallinto-oikeus katsoo, että kuivatusvesien pienkemikalointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista kalaston kannalta merkittävin on huomattavan happamien kuivatusvesipäästöjen riski. Vaikka Sippolanjoen Kilonojan sivuhaarasta ei ole ilmoitettu meritaimenhavaintoja, on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä silti koko Summanjoen valuma-alueella syytä noudattaa erityistä varovaisuutta. Hallinto-oikeus on antamassaan lainvoimaisessa Haukkasuon turvetuotantoa Summanjoen Sippolanjoen valuma-alueella koskevassa päätöksessä numero 18/0193/1 todennut, että meritaimenkannalle aiheutuvan riskin vuoksi Summanjoen valuma-alueen turvetuotantoalueilla ei tule käyttää kemikalointia vesienkäsittelymenetelmänä. Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon, että tuotantoalueen pinta-ala kasvaa lohkolle E myönnetyn luvan myötä hallinto-oikeus katsoo, että Laihanlamminsuon olosuhteissa on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista käsitellä kuivatusvedet pintavalutuskentällä kemiallisen käsittelyn sijaan. Aluehallintoviraston päätöksessä on vesienkäsittelymenetelmäksi määrätty kemikalointi, joten päätöstä on muutettava antamalla uusi määräys vesienkäsittelystä. Hallinto-oikeus ei ensi asteena anna sellaista määräystä. Hallinto-oikeus ei myöskään ensi asteena anna määräyksiä tarkkailusta. Tämän vuoksi hallintooikeus palauttaa asian näiltä osin aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut Julkipano Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksestä ilmoittaminen Muutoksenhaku Kouvolan kaupunginhallituksen on viipymättä ilmoitettava tästä päätöksestä kaupungin ilmoitustaululla. Vesilain 15 luvun 6 :n 1 momentin mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää hallintolainkäyttölain 13 :n 2 momentin perusteella valitusluvan. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä eli viimeistään Valitusosoitus on liitteenä HallJp (01.18).

13 13 (14) Diaarinumero 01117/15/5303 Asian ovat ratkaisseet lainoppineet hallinto-oikeustuomarit Sinikka Kangasmaa ja Patrick Sahlström, tekniikan alan hallinto-oikeustuomari Susanna Airiola sekä luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomari Kirsti Poikonen. Asian on esitellyt Kirsti Poikonen. Sinikka Kangasmaa Patrick Sahlström Susanna Airiola Kirsti Poikonen

14 Diaarinumero 01117/15/ (14) Jakelu Päätös ja maksu Arvoturve Oy, oikeudenkäyntimaksu 97 euroa (oikaisuvaatimusohje ilmenee laskusta) Asiamies: Asianajaja J Asianajotoimisto K Oy Jäljennös maksutta GI ja HI Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri ry Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta Kouvolan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kouvolan kaupunginhallitus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/kalatalousryhmä, sähköisesti Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristö ja luonnonvarat, sähköisesti Etelä-Suomen aluehallintovirasto/ympäristölupavastuualue Suomen ympäristökeskus, sähköisesti TM