Ei kummimpaa Vantaan kaupunginmuseo monikulttuurisen luokan kummina

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ei kummimpaa Vantaan kaupunginmuseo monikulttuurisen luokan kummina"

Transkriptio

1 Kohti monikulttuurisempaa museota Kulttuurien museo, Ei kummimpaa Vantaan kaupunginmuseo monikulttuurisen luokan kummina museolehtori Marjo Eerikäinen Vantaan kaupunginmuseo Taustaa Monikulttuurisuus on osa nykypäivän Suomea ja kulttuurinen diversiteetti on tullut osaksi myös museoiden arkea. Museonäyttelyiden aiheena tai niiden yhteydessä monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat ovat varmasti jo monesti tulleet esille, mutta entistä enemmän ja tietoisemmin sitä kohti museotyössä pyritään: paitsi eri taustoista tulevien näyttelykävijöiden huomioimisena niin myös esinekokoelmien näkökulmasta. Uudellamaalla on eniten maahanmuuttajia Suomessa, noin henkeä. Maahanmuutto ei ole enää mikään pieni ilmiö. Tähän liittyen pääkaupunkiseudun kaupunginmuseot - Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupunginmuseot - ovat aloittaneet yhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on tallentaa museoiden esinekokoelmiin maahanmuuttajakulttuuria. Päivän aiheeseen liittyen esittelen teille Vantaan kaupunginmuseon suunnitelman monikulttuurisuuden tallentamiseen, Ei kummimpaa Vantaan kaupunginmuseo monikulttuurisen luokan kummina, projektin. - siihen liittyvän taustan, suunnitelman ja tavoitteet Ei kummimpaa Vantaan kaupunginmuseo monikulttuurisen luokan kummina Projektin taustalla on tehtävä ja tallennusvastuu, joka yleensäkin kaupunginmuseoilla on, eli muuttuvan kaupungin ja kaupungissa tapahtuvien ilmiöiden tallentaminen, muutoksen näkyville saattaminen. Tässä tapauksessa maahanmuuttajaväestön kulttuuri. Vantaa on hyvä esimerkki todella monikulttuurisesta kaupungista: Vantaan menneisyys entisenä Helsingin pitäjänä ja maalaiskuntana perustuu ruotsinkieliseen maatalouskulttuuriin. Vähitellen 1900-luvun alusta lähtien alue alkoi teollistua, alueelle kohdistui paljon muuttovirtausta ja suomen kieli tuli enemmistön kieleksi. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana Vantaa on kasvanut erittäin monikulttuuriseksi kaupungiksi. Vantaan ensimmäisiä maahanmuuttajaryhmiä olivat vietnamilaiset venepakolaiset vuonna 1979 (sijoittuivat vastaanottokeskukseen Korson Kulomäkeen). Nykyään Vantaalla on asukkaita noin 130 maasta ja kaupungissa puhutaan yli sataa eri äidinkieltä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia on 9,1 % kaikista vantaalaisista. Tätä taustaa vasten maahanmuuttajien kulttuureiden dokumentointi on mitä ajankohtaisin aihe ja liittyy nykypäivän pääkaupunkiseudun kaupunkikuvaan oleellisesti.

2 Nykydokumentointi on yksi osa-alue museoiden dokumentointivastuusta ja siihen liittyen myös monikulttuurisuus. Vantaan kummiluokkaprojekti on osa pääkaupunkiseudun kaupunginmuseoiden yhteistyötä, monikulttuurisuuden tallennusprojektia. Siinä kukin museo on valinnut oman aihekentän. Museoiden välisen yhteistyön tarkoituksena on vähentää tallennustyön ja aiheiden päällekkäisyyttä, eli tallennusvastuuta on jaettu aiheittain. Vantaan kaupunginmuseon kohteena on koulu ja koululaiset, siitä alkoi suunnitelma kummiluokkatoiminnasta. Hankkeen esittely Yhteistyöprojekti on lähtenyt liikkeelle kokoelmalähtöisesti. Museoiden tekemä tutkimustyöhän eroaa yliopistojen tekemästä tutkimuksesta nimenomaan esinetallennuksena. Esineiden ja muiden dokumenttien, sekä niihin liittyvien tietojen ja tarinoiden tallentaminen on museoiden intressi. Museoiden yhteistapaamisissa on keskusteltu ja jaettu kokemuksia tallennustyön suunnittelemisesta, etenemisestä, siihen liittyvistä ideoista, onnistumisista ja ongelmista. Dokumentointiaiheena maahanmuuttajat on osoittautunut haastavaksi. Ensinnäkään kohdehenkilöitä, jotka osallistuisivat esim. haastatteluihin, ei ole ollut aivan helppoa löytää. Myöskään museoiden tekemän työn ymmärrettäväksi tekeminen ja luottamussuhteiden luominen ei ole itsestään selvää. Vantaalla suunnitellun kummiluokkaprojektin tarkoituksena on museon ja vantaalaisen monikulttuurisen yläkoululuokan välinen yhteys. Kummius aloitetaan tulevana syksynä, 7. -luokan aloittavan luokan kanssa ja jatkuu saman luokan kanssa kolmen vuoden ajan, eli koko yläkouluajan. Osallistuva luokka on sellainen, jossa osa oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Projektin aikana museo tallentaa vantaalaisten koulunuorten elämää. Se on aiheena - sekä nuoriso että maahanmuuttajat - vielä tällä hetkellä melko vähäisessä määrin edustettuna museokokoelmissa. Jo projektin suunnitteluvaiheessa haasteeksi osoittautui kiinnostuneen kohdeluokan löytäminen. Loppujen lopuksi projektista kiinnostuneita opettajia löytyi vain yksi - mikä tosin on museon ja projektin resursseille aivan riittävä otos, mutta tämä voi olla merkkinä siitä, että halua korostaa tai tuoda itseään esille nimenomaan monikulttuurisena luokkaryhmänä, ei juuri ole. Kummiluokkatoiminnan puitteissa museo haluaa avata toimintaansa koululaisten puoleen ja saada itse tietoa nykynuorten, sekä maahanmuuttajataustaisten että kantasuomalaisten, kulttuurista. Tavoitteena on saada talteen - esineitä - visuaalista dokumentaatiota ja - audioaineistoa. Kummiluokkakauden aikana tallennetaan nuorten omaa kulttuuria monin tavoin, esim. valokuvaten, haastatellen, mahdollisin esinelahjoituksin ja koululaisten tekemien omien dokumenttien kautta. Mitä museo antaa kummilahjaksi? Museoyhteistyötä voidaan soveltaa koulussa useisiin eri oppiaineisiin. Se on mitä suuremmissa määrin myös kotiseutuopetusta. Vantaan kaupunginmuseon perusnäyttely

3 Tarinamm Helsingestä Vantaaksi antaa runsaasti aineksia kotiseutuidentiteetin vahvistamisen - heille, jotka ovat asuneet Vantaalla aina ja myös heille, jotka ovat muuttaneet kaupunkiin myöhemmin, avataan näkökulmia usein nuorena alueena pidetyn Vantaan todellisuudessa jo monituhatvuotiseen historiaan. Museo tarjoaa kummiluokalle erityismahdollisuutta tutustua museon toimintaan, museotyöhön ja kokoelmiin. Tuodaan esille sitä, mitä museossa tehdään, miksi nykykulttuuria ja ihan uusiakin esineitä otetaan museoitavaksi. Luokalla on mahdollisuus - osallistua työpajoihin ja opastuksiin - vierailla museon kokoelmatiloissa - tehdä pienoisnäyttely museolle - kirjoittaa uutisia museon toimittamaan tabloidlehteen, Helsingen lehteen, tai - mahdollisesti tehdä tet (työelämään tutustumisen) -harjoittelua museossa. Tapaamisia luokan ja museon välillä olisi vähintään kaksi lukuvuodessa. Käytännössä tämän projektin suunnitteleminen on tuonut eteen paljon uusia kysymyksiä. - Kuinka lähestyä museolle ja museohenkilökunnalle suhteellisen uutta asiaa oikein? - Onko työntekijöiden oma tietämys eri kulttuureista riittävä? - Kuinka saadaan yhteys oikeisiin ihmisiin? Hyvä kontakti on löydetty kaupungin maahanmuuttajakoordinaattorista. Paljon keskustelua on herännyt: - määritelmistä ja sanojen käytöstä: On koettu tarpeelliseksi yrittää määritellä selvemmin, mitä meidän projektimme kannalta tarkoittavat tietyt käytettävät sanat, esim. kuka on maahanmuuttajanuori, onko hän syntynyt Suomessa maahanmuuttajaperheeseen, vai muuttanut tänne myöhemmin? Miten maahanmuuttaja -sana rajataan ja kuka sen määrittelee? (esim. väestörekisterissä se tarkoittaa ulkomaan kansalaista) Käytetäänkö sanaa maahanmuuttaja enää 10 vuoden kuluttua? Mutta museoiden käyttämässä asiasanoituksessa sana nykyään on, siksi perustelua käyttää sitä nyt. - Entä mitkä ovat museon dokumentoinnille asettamat odotukset ja oletukset? - Onko tallennettava aihe kulttuurien samanlaisuus, erilaisuus, yhteentörmäys vai sulautuminen? - Miten aihe konkreettisesti esineellistetään kokoelmia varten? Miten esineellistää aihe - maahanmuuttajanuorten kulttuuri - joka voi ainakin pidempään Suomessa eläneillä nuorilla olla pääasiassa henkinen? Esinetallennus on kuitenkin museon intressinä, mutta emme voi olettaa nuorten lahjoittavan museolle taloudellisesti tai henkisesti arvokkaita esineitä. Mitä konkreettisesti dokumentoidaan? Tallentamisen ideoina ovat esim. seuraavat aiheet: - Tuoksut, kosmetiikka, ruoka - Nuoret voisivat esim. jonain kuukautena tuoda jonkun käytetyn pakkauksen - esimerkiksi kosmetiikka- tai elintarvikepakkauksen tai vaikka johonkin vuotuisjuhlaan liittyvän tuotteen. Nämä tyhjät tuotepakkaukset voisi tallettaa esinekokoelmiin, niistä voi kuvastua eroja tai samankaltaisuuksia. Pakkaukset voisivat olla esineinä helppoja lahjoittaa, ilman rahallista arvoa. Muutoinkin esineitä voidaan pyytää lainaksi ja ne taltioidaan valokuvaamalla, jos esineistödokumentaatio ei ole mahdollista.

4 Valokuvaten voidaan dokumentoida - Koti: Onko jokin tarvike tai esine, jota käytetään vain kotona eikä missään nimessä esim. koulussa? Millainen on nuoren huone, millainen on koti verrattuna "kantavantaalaiseen" kotiin? - Pukeutuminen: miten oman kulttuurin pukeutuminen yhdistetään suomalaiseen muotiin? Miten ilmasto vaikuttaa? Onko jotain omaa, kenties täysin täällä kehitettyä tyyliä? Monikulttuurisuus on museokentällä vielä niin uusi aihe, että kulttuuritulkkausta ja "kulttuuriagentteja" tullaan varmasti tarvitsemaan. Kulttuuritulkkausta aivan konkreettisesti eli uusien asioiden opettelua, sekä myös apua sopivien kontaktien löytämisessä. Yhteistyö eri tahojen kanssa on oleellista: kontaktien luomisessa, tiedon etsimisessä ja tulevien projektien suunnittelussa, kokemusten jakamisessa.

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

Parasta oli kaikki. Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta. Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Parasta oli kaikki. Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta. Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015 Parasta oli kaikki Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Tekstit ja toimitus: Katri Mäkeläinen Kuvat: Fahima Rezaei,

Lisätiedot

Silloin ajattelen, että olisi helpompaa olla suomalainen tai ainakin jokin

Silloin ajattelen, että olisi helpompaa olla suomalainen tai ainakin jokin Silloin ajattelen, että olisi helpompaa olla suomalainen tai ainakin jokin muu kuin venäläinen. Venäläisten maahanmuuttajien kokemuksia kotoutumisesta Joensuun seudulla Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Kun vanhempi on trans*

Kun vanhempi on trans* Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään

Lisätiedot

Hille Koskela Riikka Nurminen. Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei Jakomäen ilkivallanehkäisyprojektin arvioinnin loppuraportti

Hille Koskela Riikka Nurminen. Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei Jakomäen ilkivallanehkäisyprojektin arvioinnin loppuraportti Hille Koskela Riikka Nurminen Ymmärtää voi, mutta hyväksyä ei Jakomäen ilkivallanehkäisyprojektin arvioinnin loppuraportti 12.6.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Arviointitutkimuksen tavoitteet 2. Tutkimuksen teoreettinen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk

Monikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk Erilaisuus on massateinien vastakohta. Ne uskaltavat sanoa mielipiteensä kuuluvasti ja ottavat kantaa asioihin. Erilaisuus voi näkyä myös pukeutumisessa ja vaikka musiikissa. Tyttö 9.lk Monikulttuurisuus

Lisätiedot

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa

Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Kirsi Saloniemi Aktiivinen kansalaisuus ja avoimet oppimisympäristöt tulevaisuudessa Aktiivi-hankkeen ennakointiraportti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 3/2011

Lisätiedot

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat - TYÖKIRJA PK-YRITYKSEN HILJAISEN TIEDON JAKAMISEKSI Katri Helin Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hyvinvointia Nääs-hanke Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Kun tiedostaminen

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina. Anelma Lammi Ekaterina Protassova Helsingin yliopiston nykykielten laitos

Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina. Anelma Lammi Ekaterina Protassova Helsingin yliopiston nykykielten laitos Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina Anelma Lammi Ekaterina Protassova Helsingin yliopiston nykykielten laitos Helsinki 2011 Sivu 1 / 60 Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden

Lisätiedot

Luova ympäristö lasten omaaloitteisen

Luova ympäristö lasten omaaloitteisen Luova ympäristö lasten omaaloitteisen toiminnan tukemiseksi (Miten käytimme TRIZ:a lasten TV-pelin suunnittelutyössä?) Kirjailija Karl Rautio Creavit Media Osk (Suomi) 2013 Opetusaineisto on valmistunut

Lisätiedot

Miten lähestyä käymättömiä? Ei-kävijyyden esitarkastelua asiantuntijahaastattelujen valossa Tutkimusraportti

Miten lähestyä käymättömiä? Ei-kävijyyden esitarkastelua asiantuntijahaastattelujen valossa Tutkimusraportti Miten lähestyä käymättömiä? Ei-kävijyyden esitarkastelua asiantuntijahaastattelujen valossa Tutkimusraportti Päivi Karhio Toukokuu 2003 Sisällys 1. Tutkimuksen tavoitteet ja tausta...3 2. Haastateltavat...4

Lisätiedot

Tuki- ja virikeaineisto

Tuki- ja virikeaineisto Osallistavat menetelmät Tuki- ja virikeaineisto Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry 1 OSALLISTAVAT MENETELMÄT 2 1.1 Osallistavien menetelmien määritelmä 2 1.2 Ohjaajan rooli 3 1.3 Osallistavat menetelmät

Lisätiedot

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA

OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA MULLA ON ASIAA OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA 1 OHJEITA LASTEN HYVINVOINTITIEDON HANKINTAAN KUNNASSA Sisältö Aluksi...5 Miksi hyvinvointitietoa kerätään?...6 Lasten hyvinvoinnin tietolähteitä...8

Lisätiedot

Lukioon vai ei Toisen polven maahanmuuttajanuorten koulutusvalinnat

Lukioon vai ei Toisen polven maahanmuuttajanuorten koulutusvalinnat Lukioon vai ei Toisen polven maahanmuuttajanuorten koulutusvalinnat Suomen Lukiolaisten Liiton tutkimus 2011 Osa 2 Suomen Lukiolaisten Liiton tutkimussarja Lukioon vai ei Toisen polven maahanmuuttajanuorten

Lisätiedot

Keimo Sillanpää & Tommi Ålander Työpaikkojen monikulttuurisuusvalmiudet, tieto- ja osaamistarpeet selvitys Pohjois-Savon yrityksissä

Keimo Sillanpää & Tommi Ålander Työpaikkojen monikulttuurisuusvalmiudet, tieto- ja osaamistarpeet selvitys Pohjois-Savon yrityksissä Keimo Sillanpää & Tommi Ålander Työpaikkojen monikulttuurisuusvalmiudet, tieto- ja osaamistarpeet selvitys Pohjois-Savon yrityksissä TK-Eval Selvitysraportti 31.12.2013 1 Alkuperäisestä versiosta lyhennetty

Lisätiedot

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN

REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Jenni Helenius (toim.) REISSUVIHKOSTA DIALOGIIN IDEOITA KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Vantaan, Nurmijärven, Suomen Vanhempainliiton ja Turun yliopiston Tehostetun ja erityisen tuen kehittämisverkosto Toimittanut

Lisätiedot

9/2011. Maahanmuuttajien yhteiskunnallisen osallistumisen tukeminen julkishallinnossa ja puolueissa

9/2011. Maahanmuuttajien yhteiskunnallisen osallistumisen tukeminen julkishallinnossa ja puolueissa 9/2011 Maahanmuuttajien yhteiskunnallisen osallistumisen tukeminen julkishallinnossa ja puolueissa Maahanmuuttajien yhteiskunnallispoliittisen osallistumisen tukeminen alue ja paikallishallinnossa sekä

Lisätiedot

Nuorten VAPAA-AIKATUTKIMUS 2013

Nuorten VAPAA-AIKATUTKIMUS 2013 SAMI MYLLYNIEMI PÄIVI BERG Nuoria liikkeellä! Nuorten VAPAA-AIKATUTKIMUS 2013 SAMI MYLLYNIEMI & Päivi Berg Nuoria liikkeellä! Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013 Sami Myllyniemi & Päivi Berg Nuoria liikkeellä!

Lisätiedot

Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä

Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä Kuriton ja tavallinen sateenkaarinuoruus Riikka Taavetti Olis siistiä, jos ei tarttis määritellä Kuriton ja tavallinen sateenkaarinuoruus Riikka Taavetti Nuorisotutkimusverkoston

Lisätiedot

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS SISÄLLYS I Alkusanat 1 II Nuorten osallistavan koulutuksen taustaa 3 Mitä nuorten osallistaminen tarkoittaa? 3 Mikä on ohjaajan rooli osallistavassa koulutuksessa?

Lisätiedot

KIRJASTOKASVATUSTA JA MEDIAKASVATUSTA

KIRJASTOKASVATUSTA JA MEDIAKASVATUSTA Anne Heinonen KIRJASTOKASVATUSTA JA MEDIAKASVATUSTA - katsaus kirjaston ja koulun yhteistyöhön Anne Heinonen KIRJASTOKASVATUSTA JA MEDIAKASVATUSTA - katsaus kirjaston ja koulun yhteistyöhön Piirroskuvat:

Lisätiedot

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset

oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Tutortoiminta hyvinvoivan oppimisympäristön rakentajana Selvitys ammatillisen koulutuksen tutortoiminnasta ja tutortoiminnan suositukset Kirjoittaja Susanna Ågren menetelmäkehittäjä Suomen ammatillisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen hyvät käytännöt päivähoidon käyttöön

Kestävän kehityksen hyvät käytännöt päivähoidon käyttöön Kestävän kehityksen hyvät käytännöt päivähoidon käyttöön 1 Kestävän kehityksen hyvät käytännöt paivähoidon käyttöön Tähän esitteeseen on koottu kaikki 4V-hankkeessa vuosina 2008-2010 kootut hyvät käytännöt

Lisätiedot

En ole rasisti, mutta...

En ole rasisti, mutta... En ole rasisti, mutta... Suvi Keskinen, Anna Rastas & Salla Tuori (toim.) En ole rasisti, mutta Maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja kritiikistä Vastapaino & Nuorisotutkimusverkosto Tampere 2009 Vastapaino

Lisätiedot

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Suomen kunnissa Keinoja ja ideoita yhdenvertaisuuden tueksi Jukka Lehtonen Tutkimukset ja selvitykset 8/06 SEKSUAALI- JA SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖT SUOMEN KUNNISSA Keinoja

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit

Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit Yks, kaks toimimaan! -materiaalin Vaikuttaminen -teeman tehtäväpaketit Tämä on Kehittämiskeskus Opinkirjon tuottaman Yks, kaks toimimaan! -materiaalin PDF-kirjaston tiedosto. Linkki sähköiseen materiaaliin

Lisätiedot

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä

Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Me ei tulla ennää tänne luokkaan yksi tunti mielessä vaan meillä on monta tuntia mielessä. Alkuopettajat opetusta eriyttämässä Pro gradu -tutkielma Emmi Jurvelin Kasvatustieteiden tiedekunta Luokanopettajakoulutus

Lisätiedot