ENERGIATEHOKAS PIENTALO. s.4. s.12. s.8. Motivan kehitysjohtaja Ilari Aho: Energiatehokkuusdirektiivi on RAKENTAJAN OHJENUORA

Transkriptio

1 s.4 Motivan kehitysjohtaja Ilari Aho: Energiatehokkuusdirektiivi on RAKENTAJAN OHJENUORA s.12 Leijona-tuulensuojien UUDET OMINAISUUDET s.8 Pyhännän Rakennustuotteen ja PRT-Lamin ratkaisuilla syntyy ENERGIATEHOKAS PIENTALO

2 2. vuosikerta Julkaisija: Suomen Kuitulevy Oy PL HEINOLA puh faksi Toimituspäällikkö: Markkinointipäällikkö Jan Löfhjelm puh jan.lofhjelm@finfib.fi Toimitus: Aptual Oy Prikaatintie KOUVOLA puh Päätoimittaja: Minna Rajala, Aptual Oy puh minna.rajala@aptual.fi Valokuvat: Suomen Kuitulevy Oy ja Aptual Oy Painopaikka: Multiprint SISÄLLYSLUETTELO PÄÄKIRJOITUS Juhani Viitamo ENERGIATEHOKKUUS- DIREKTIIVI Energiatehokkuusdirektiivi tulee, mutta onko Suomi valmis? Motiva Oy:n kehitysjohtaja Ilari Ahon mukaan moni käytännön asia on vielä avoin. LEIJONAVINKIT Rakennuksen materiaaleilla on merkitystä. Tutustu myös energiatehokkuuden termeihin! PYHÄNNÄN OSAAJAT Pyhännän Rakennustuotteen tehtaalta valmistuu päivittäin useita Jukka-taloja, joiden energiatehokkuudesta saa kiittää myös samaan konserniin kuuluvaa PRT-Lamia. UUDET OMINAISUUDET Runkoleijona ja Tuulileijona ovat nyt entistä parempia. VUODEN YRITYS Heinolan yrittäjien ja kaupunginjohtajan raati valitsi Suomen Kuitulevyn vuoden 2005 parhaaksi teollisuusyritykseksi. TUTUSTU MAATILALEVYYN! Leijona-maatilalevy on maatilarakennusten vaativiin olosuhteisiin suunniteltu sisäverhouslevy. PÄÄSTÖKAUPPA Päästökauppan myötä levyteollisuuden tilanne on vaikea; puuta käytetään mieluummin energiantuotantoon kuin levyihin.

3 VASTAUKSIA RAKENTAMISEN UUSIIN HAASTEISIIN Energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpano ja ympäristöasiat asettavat rakennusalalle yhä enemmän muutos- ja kehitystarpeita. Kuluttajalle alan muutokset näkyvät lähinnä uusina rakennusmääräyksinä. Uudet määräykset ja tulossa oleva asuinrakennusten energialuokitusjärjestelmä korostavat entisestään oikeiden rakenne- ja materiaalivalintojen tärkeyttä. Energian kallistuminen ja kasvava tarve löytää ratkaisuja ympäristöongelmiin ovat toisiinsa kietoutuva ongelmavyyhti, joka vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme yhä voimakkaammin. Useimmille tämä on varmasti tullut selväksi varsinkin parin viime vuoden aikana. Ei siis ole ihme, että energiatehokkuus ja ympäristöasiat ovat aiheuttaneet yhä voimistuvan muutos- ja kehitystarpeen. Tämä näkyy sekä rakentamista koskevien viranomaismääräysten muutoksina että markkinoilla asunnon hankkijoiden laatuvaatimuksina, jotka koskevat energiatehokkuutta, ympäristövaikutuksia rakennuksen koko elinkaaren osalta sekä asumismukavuutta ja terveysriskien eliminointia. Tulossa oleva asuinrakennusten energialuokitusjärjestelmä korostaa entisestään rakenne- ja materiaalivalintojen merkitystä rakentamisen laadulle ja rakennuksen arvon säilymiselle. Uskomme, että uudistetut, kotimaiset tuulensuoja-, eristys- ja rakennelevyt Tuulileijona ja Runkoleijona tarjoavat omalla alueellaan markkinoiden parhaan vastauksen nykypäivän ja huomisen rakentamisen laatuhaasteisiin. Leijonalevy-lehden tämänkertaisena aiheena ovat Leijonalevyjen uudet tuulet ja muuttuvat energiatehokkuusdirektiivit. Toivotamme viihtyisiä lukuhetkiä rakentamisen parissa olitpa sitten kiinnostunut rakentamisen laadusta ammattilaisena, oman kodin ostajana, rakentajana tai remontoijana. Heinolassa Juhani Viitamo, toimitusjohtaja SUOMEN KUITULEVY OY

4 ENERGIATEHOKKUUS- DIREKTIIVI on paitsi luonnon, myös kuluttajan asialla HAASTATTELUSSA MOTIVA OY:N KEHITYSJOHTAJA ILARI AHO Vuosi 2006 tulee muuttamaan rakentamismääräyksiä rakennusten energiankäytön osalta merkittävästi; energiankulutusta kontrolloivan EU:n energiatehokkuusdirektiivin kansalliset säädökset ja käytännön toimet varmistuvat kuluvana vuonna. Valokuva: Jussi Rekiaro TEKSTI: Minna Rajala R akennusten kuluttama energia lohkaisee ison osan Euroopan Unionin energiankulutuksesta. Energiatehokkuusdirektiivi tehtiin jo kolme vuotta sitten kontrolloimaan energiankulutusta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, mutta jäsenmaiden omat säädökset ja käytännön toimet tulevat voimaan vasta tänä vuonna. Ympäristöministeriön teknillisenä konsulttina energia-asioissa on toiminut Motiva Oy. Kehitysjohtaja Ilari Aho, mitä energiatehokkuusdirektiivin voimaantulo käytännössä tarkoittaa? - Energiatehokkuusdirektiivi tuo mukanaan säädökset uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen ohjaamisesta, vähimmäisvaatimukset energiatehokkuudelle, energiatehokkuustodistuksen sekä eräissä tapauksissa lämmityskattiloiden ja ilmastointijärjestelmien määräaikaistarkastukset. Varsinaiset käytännön toimet ovat kuitenkin monin osin vielä avoimet. Direktiivin tuomat kansalliset säädökset valmistuvat tämän vuoden aikana, Aho sanoo. Sinänsä energiatehokkuusdirektiivi ei aseta suoria vaatimuksia, vaan ohjeista sovitaan EU:n jäsenvaltioiden kesken ja kukin jäsen saa päättää itse, minkä- laisen riman itselleen asettaa. Direktiivin täytäntöönpanossa otetaan huomioon mm. maan ilmasto-olosuhteet, paikalliset olosuhteet sekä sisäilmastolle asetetut vaatimukset. Energiatehokkuustodistus kertoo rakennuksen energiankulutuksesta Rakentajille, talonostajille ja -myyjille energiatehokkuusdirektiivin näkyvin tuotos on energiatehokkuustodistus. Energiatehokkuustodistus on asuntoja tilamarkkinoiden väline, joka antaa

5 rakentajille mahdollisuuden tehdä energiatehokkaampia koteja kuin mitä säädösten minimiraja vaatii. Tavoitteena on, että kuluttajat voisivat arvioida ja vertailla eri rakennusten energiatehokkuutta. Käytännön merkitystä todistuksella on vain talonostajille ja -myyjille tai vuokraajille; lakiehdotuksen mukaan myyjän tai vuokraajan olisi esitettävä todistus rakennuksen vuodessa kuluttaman energian määrästä. Talonostaja puolestaan pystyisi tarkistamaan tarjolla olevan talon vuosikustannukset ja viime kädessä sen, onko talon ylläpitoon varaa. Energiatehokkuus nousisi siis yhdeksi valintakriteeriksi esimerkiksi taloa ostettaessa. Kesällä 2005 lausunnoilla olleen lakiluonnoksen mukaan energiatehokkuustodistus koskisi kaikkia asuinrakennuksia, joiden hyötypinta-ala on yli 50 m² ja jotka ovat asumiskäytössä enemmän kuin 4 kk/v. Tämä rajaus laskisi todistuksen ulkopuolelle siis ainakin lomamökit. Kerros- ja rivitaloissa todistus hankittaisiin koko talolle, ei asunnoille erikseen. Todistus olisi kaikkien nähtävänä sellaisissa yli 1000 m² rakennuksissa, jossa on myös julkisia tiloja. Kuka, miten ja milloin? Energiatehokkuustodistuksen voimassaoloajaksi on suunniteltu 10 vuotta, minkä jälkeen todistuksen uusisi määrätyn koulutuksen saanut ja rekisteröitynyt tarkastaja. Tarvittava koulutus ja sen sisältö varmistuu vasta siinä vaiheessa, kun säädökset ja määräykset ovat valmiit ja hyväksytyt. Silloin varmistuu myös, missä määrin jo kouluttamiamme energiakatselmoijia pystytään hyödyntämään, Aho kertoo. Kesän 2005 lakiluonnoksen mukaan rakennuksen energiatehokkuuden laskisi talon pääsuunnittelija, joka antaisi myös todistuksen ja tarkistaisi energiasuunnitelman toteutuksen. Talotoimittaja antaisi laskentaan tarvittavat tiedot vain valmistamansa materiaalin osalta. Myös energiatehokkuuden laskentaprosessi on vielä auki. Talotekniikka- ja rakennusala kehitti energiatehokkuudelle sopivaa laskentaprosessia kesällä 2005 valmistuneessa Rakennusten energiatehokkuuden laskenta- eli RETprojektissa. Loppuraportti aiheesta jätettiin viime keväänä, mutta valmistuneen laskentaprosessin käyttöönotosta päättää viime kädessä direktiivin käyttöönoton varsinaiset valmistelijat eli ympäristöministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö. Todennäköisesti laskennasta tehdään helppokäyttöinen ohje, jota rakennusja taloalalla olevat suunnittelijat pystyvät hyödyntämään, Aho kaavailee. Ministeriöiden asettamat työryhmät jättivät ehdotuksensa kesällä 2005, joiden pohjalta tehtävät, eduskunnalle lähetettävät lakiehdotukset valmistunevat keväällä Jos erimielisyyttä ei synny ja ehdotukset hyväksytään, energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset ja lämmitysmääräykset tulevat voimaan jo ensi vuoden alusta. Energiatehokkuustodistukset tulevat voimaan aikaisintaan loppuvuodesta 2006, luultavimmin alkuvuodesta Todennäköisesti todistus otetaan Energiatehokkuusdirektiivi tuo mukanaan kansalliset säädökset niin uudis- kuin korjausrakentamisenkin ohjaamisesta. Ilari Aho Motiva Oy on asiantuntija- ja projektipalveluja tuottava yritys, jonka tavoitteena on uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisääminen Suomessa. Motiva jakaa tietoa, kehittää menetelmiä ja vauhdittaa edistyneen teknologian käyttöönottoa. Projektityöryhmiin kuuluu usein Motivan asiantuntjoiden lisäksi esim. yritysten ja ympäristöministeriön edustajia. erityyppisissä rakennuksissa käyttöön porrastetulla aikataululla, Aho miettii. Suomen Kuitulevykin valmistautuu direktiivin tuloon Energiatehokkuusdirektiivi ja -todistus koskevat myös Suomen Kuitulevyä, sillä yrityksen valmistamia tuulensuojalevyä ja kovalevyä käytetään mm. Pyhännän Rakennustuotteen valmistamissa Jukka-taloissa. Energiatehokkuutta ja yritykselle tärkeitä vihreitä arvoja ajatellen Suomen Kuitulevyn tuulensuojalevyjen ominaisuuksia on kehitetty entistä paremmiksi. Huokoinen puukuitutuulensuojalevy on myös eriste, eli vaikuttaa koko rakennuksen energian kulutukseen, Suomen Kuitulevyn markkinointipäällikkö Jan Löfhjelm muistuttaa.

6 HYVÄ TUULENSUOJA ON KODIN ENERGIANSÄÄSTÄJÄ Talon energian käyttöä kannattaa suunnitella hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. Oikein valitut materiaalit säästävät kukkaroa vuosikymmeniä eteenpäin. TEKSTI: Minna Rajala R akennuksen vaipan lämmöneristävyys ja ilmanpitävyys vaikuttavat oleellisesti rakennuksen sisäilmaan, energiataloudellisuuteen ja yleiseen asumismukavuuteen. Talon lämmöneristävyys muodostuu kokonaisuudesta, jossa vaikuttavat vaipan eristepaksuudet, rakenteiden tiiviys, ikkunoiden laatu ja kunto sekä ilmanvaihtojärjestelyt. Rakentajan kannattaakin sijoittaa kerralla hyvään ja eristävään vaippaan, sillä huonoiksi havaittuja materiaaleja on vaikea vaihtaa jälkikäteen. Hyvä, kunnolla eristetty, ulkopinnalta tuulenpitävä ja sisäpuolelta ilmanpitävä rakenne kestää eikä päästä lämpöä harakoille. Termit tutuiksi Kaikki rakennuksen osat ja materiaalit läpäisevät enemmän tai vähemmän lämpöä. Yksittäisten materiaalien lämmönläpäisystä kertoo niiden normaalinen lämmönjohtavuus, λ n. Mitä pienempi lämmönjohtavuus on, sitä paremmin materiaali eristää lämpöä. Lämmönläpäisykerroin, U-arvo (aikaisemmin k-arvo) puolestaan kertoo kokonaisen rakenneosan, esim. rakennuksen vaipan lämmönläpäisystä. U-arvo muodostetaan laskemalla yhteen rakenteen materiaalien lämmönvastukset sekä ulko- ja sisäpuolisen ilmakerroksen lämmönvastus. Materiaalien lämmönvastus, R-arvo saadaan jakamalla rakenneosan paksuus materiaalin lämmönjohtavuudella. Ulkoseinän lämmönläpäisykerroin saa olla enintään 0,25 W/m²K. Lokakuussa 2003 voimaan tulleiden määräysten mukaiset U-arvot voivat joissain rakennusosissa määrättyyn rajaan asti ylittyä, jos heikompaa ratkaisua kompensoidaan paremmalla ratkaisulla jossain muualla. Tällöin ratkaisevana tekijänä on koko rakennuksen lämmönläpäisevyys, joka ei saa olla heikompi kuin määräysten mukaisia minimiratkaisuja käyttämällä. Lämmönläpäisyn matematiikkaa 1 Talon vaipan U-arvo lasketaan kaavalla R, jossa R T on T vaipan materiaalien yhteenlasketun pintavastuksen ( R-arvo, R S ) ja sisä- ja ulkopuolisen seisovan ilmakerroksen lämmönvastuksen ( R si ja R se ) summa: R T = R S +R si +R se R-arvo lasketaan jokaiselle materiaalikerrokselle erikseen, eli R S = R 1 +R 2 Yksittäisen materiaalin R-arvo saadaan jakamalla rakenneosan paksuus (d) materiaalin lämmönjohtavuudella ( λ n ): R 1 = d1, R 2 = d 2 jne. λ λ 1 2 Materiaalien lämmönjohtavuuksia Materiaali Tiheys (kg/m 3 ) λ n (W/mk) Betoni Lastulevy Huokoinen puukuitulevy Kipsilevy Bitumoitu tuontilevy Selluvilla ,7 0,12-0,15 0,055 0,15-0,23 0,065 0,041-0,055

7 Materiaalilla on väliä Lämmöneristemääräysten mukainen ulkoseinän maksimilämmönläpäisykerroin saavutetaan tavallisesti noin 150 mm:n eristepaksuudella. Lisäksi on suositeltavaa käyttää lämpöä eristävää tuulensuojalevyä. joka osaltaan parantaa seinän lämmöneristyskykyä. Tuulensuoja on eristekerrosta ulkopuolelta suojaava talon tuulitakki, jonka pääasiallisena tehtävänä on estää haitallinen ilmavirtaus ulkopuolelta sisäpuolisen rakenteen osaan ja takaisin. Tuulensuojaksi sopii esim. huokoinen kuitulevy. Tuulensuojamateriaalin valintaan kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä tuulensuojalevyjen lämmönjohtavuus voi vaihdella paljon. Hyvin lämpöä eristävä tuulensuoja palkitsee rakentajan asumismukavuudella ja alhaisemmilla lämmityskustannuksilla. Huokoisten puukuitulevyjen lämmönjohtavuus on pieni, eli ne eristävät hyvin lämpöä. Esimerkiksi Suomen Kuitulevyn valmistamien Runkoleijonan ja Tuulileijonan lämmönjohtavuus on 0,055. Tiivis ja säänkestävä Runkoleijona tarjoaa hintatietoiselle rakentajalle myös lisämahdollisuuksia kustannusten minimointiin; Runkoleijonan avulla on mahdollista käyttää rakennuksen runkona ns. yksirunkojärjestelmää, jossa vaakarunkoa ei tarvita lainkaan. Yksirunkoisen ulkoseinän Leijona-levy -rakenne: Ulkoverhous 2. Tuuletustila 3. Runkoleijona 25 mm 4. Pystyrunko ja eriste 5. Höyrynsulku tai ilmansulku 6. Sisäverhouslevy Lähteet: Motiva, Parma, Rakennustietous, Tuulensuojalevyt lämmönläpäisyvertailussa kipsilevy ja kuitulevy Laskennassa käytetyt seinärakenteet Kuitulevyrakenne: Kipsilevyrakenne: 1. Tuulensuoja: Runkoleijona 25 mm 2. Pystyrunko + eriste: Ekovilla, lämmönjohtavuus 0, Ilmansulkupaperi 4. Sisäverhouslevy 1. Tuulensuoja: Kipsilevy 9 mm 2. Pystyrunko + eriste: mineraalivilla, lämmönjohtavuus 0, Ilmansulkupaperi 4. Sisäverhouslevy Tuulensuojarakenteiden lämmönläpäisy Valokuva: Jussi Rekiaro eristepaksuus mm Kuitulevy 25 mm + Ekovilla Kipsilevy 9 mm + mineraalivilla U-arvo 0,20 0,16 0,207 0,167 Punaisella hyvä eristystaso, jota käytetään matalaenergiataloissa.

8 Kuva: Jukka-talo P yhännän Rakennustuote sai alkunsa, kun kunnan elinkeinotoimi halusi hyödyntää kunnan puuvaroja ja keksi elementtirakentamisen. Ensimmäinen elementtirakenteinen Jukkatalo valmistui Nyt, yli 35 vuotta myöhemmin ensimmäiset Jukka-talot ovat vieläkin nähtävillä Pyhännällä, mutta niin talot kuin käytettävät tekniikatkin ovat kehittyneet rutkasti. Pyhännän Rakennustuotteen materiaalipäällikkö Pekka Autio kertoo, että siinä missä alussa aloitettiin kolmella Jukka-talolla, nykyään taloja valmistuu vuodessa jo tuhatkunta. Vuodelle 2006 on budjetoitu 1050 valmistuvaa Jukka-taloa, eli meillä valmistuu Jukka-taloja liki 5 taloa päivässä, Autio laskee. Pyhännän tehtailla suur- ja pienelementtejä rakentaa noin 270 ammattilaista. Jukka-talojen myynti ja markkinointi hoituu ympäri maan levittäytyneiden edustajien kautta. Valinnan varaa Pyhännän Rakennustuotteen tuotannosta noin 85 % on pienelementtitaloja ja loput suurelementtitaloja. Pienelementtitalojen suosiota selittänee niiden helppous ja malliston monipuolisuus. Jukka-talon perusmallit jakautuvat neljään erilaiseen malliin ja kukin näistä vielä pariinkymmeneen erilaiseen talomalliin. Uusin tulokas Jukka-talomaailmaan on Jukka-Vario, jossa asiakas pääsee kokoamaan ja

9 Pyhännän Rakennustuotteen Paperoinnilla seinät kauniiksi MONIMUOTOINEN JUKKA-TALO on energiatietoisen elementtitalo Pyhännän Rakennustuote Oy:lle kokemusta elementtitalojen rakentamisesta on kertynyt jo 35 vuotta. Yhä vain suositumpi Jukka-talo on vastaus monen rakentajan haaveisiin monipuolisesta mutta energiataloudellisesta elementtitalosta. TEKSTI: Minna Rajala muokkaamaan mieleisensä talon saatavilla olevista pohjapiirrososista (vasen osa, keskiosa ja oikea osa). Malliston laajuus ja muunneltavuus takaakin sen, että juuri Se Oikea talo löytyy varmasti asiakkaalle kuin asiakkaalle. Jukka-talot tilataan erilaisina elementtipaketteina sen mukaan, mitä asiakas haluaa pakettiin sisältyvän ja kuinka paljon haluaa rakentaa itse. PerusJukka sisältää talon peruselementit ulkoverhouksesta oviin ja ikkunoihin, kun taas JättiJukka sisältää myös kalusteita ja kodinkoneita. Valittavana on myös EkoJukkavarustus, jolla Jukka-talosta saa matalaenergiatalon. Omien mallistojensa lisäksi Pyhännän Rakennustuote valmistaa Rautialle Kotitalo-mallistoa. Energiaa ja luontoa säästäen Pyhännän Rakennustuote on ollut energiansäästön edelläkävijä jo vuosikymmeniä. Jukka-talojen energiataloudellisuuden kulmakivi on niiden erityinen, tyyppihyväksytty Lämpörunko-rakenne sekä rakenteiden tiiviys. Vuosien kehitystyön tuloksena syntynyt Lämpörunko on kevyt, mutta kestävä lämpöseinärakenne, joka eristää lämpöä paremmin kuin perinteinen puurunko eikä vääntyile tai kutistu. Eristeenä Lämpörungon sisällä toimii mm. itse valmistettava I-palkki ja Suo- Jatkuu seuraavalla sivulla

10 Kuva: Jukka-talo Lämpörunkorakenne: 1. Tiivis, sisälevyä vasten painautuva rakennesuoja estää rakenteiden kosteusvauriot mm:n uumajäykistetty runkopilari; ei vääntyilystä johtuvia ilmavuotoja. 3. Tehokkaasti lämpöeristetyt elementtisaumat Lämmöneristeen syyrakenne on kaikissa rakenneosissa lämmönsiirtymään nähden poikittain; parantaa seinän lämpöominaisuuksia. 10. Matalaenergiaratkaisun perustana ainutlaatuinen lämpörunkorakenne Kauttaaltaan runkoon naulattu puukuituinen 12 mm:n tuulensuoja parantaa seinän lämpöominaisuuksia. 6. Hyvin tuulettuva 32 mm:n ulkovuorirakenne parantaa ulkomaalin pysyvyyttä mm:n ulkolaudan sisäpinnalla uritus; sisäpinta pysyy tasaisena. 8. Rakennesuojan mekaaninen tiivistys; ei teippausvuotoja. 9. Sisäseinässä 13 mm.n erikoisluja kipsilevy. 11. Nurkan yli katkeamattomana jatkuva rakennesuoja; ei nurkkavuotoja. 12. Rakenteisiin tiukasti istuva tehdasleikattu 200 mm:n lämpöeriste. 13. Nurkan lämpö-ominaisuus sama kuin seinällä. 14. Ulkovuorilauta sydänvapaata sydänpuuta. 15. Ulkovuorilautojen syyt alaspäin; estävät kosteuden tunkeutumisen puuhun. 16.Ulkovuori pohjamaalattu välittömästi hienosahauksen jälkeen; pohjamaali tunkeutuu tehokkaasti puun solurakenteeseen lisäten maalin pysyvyyttä. 17. Ulkovuorilaudan viistetty alareuna estää kosteuden imeytymisen ja lisää ulkovuoren kestoa men Kuitulevyn Tuulileijonatuulensuojalevy. Lämpörungon ja tiiviin rakenteen lisäksi Jukka-talo varustaa talonsa selektiivilämpöikkunoin, joiden lämmöneristyskyky on lähes 40 % parempi kuin perinteisten ikkunoiden. Perusratkaisuiden lisäksi asiakas voi valita varustelukseen EkoJukka-paketin, joka muuttaa Jukka-talon matalaenergiataloksi. Tällä hetkellä MotiVoittaja-merkinnälläkin varustettu EkoJukka on markkinoiden täydellisin energiataloudellinen kokonaispaketti. EkoJukka-paketissa taloon on Jukkatalon energiaa säästävien perusratkaisuiden (mm. Lämpörunko) oheen lisätty yläpohjaan 10 cm:n lisäeristys sekä poistoilmalämpöpumppu, joka ottaa talteen poistoilman sisältämän lämmön ja käyttää sen uudelleen käyttöveden ja talon lämmitykseen. Energiataloudellisuuden ohella luonto on tärkeä tekijä Jukka-talon toiminnassa. Jukka-talon elementtitalot rakennetaan uusiutuvista luonnonmateriaaleista, ja tuotannossa kaikki materiaali pyritään käyttämään mahdollisimman tarkkaan. Asiakas kokee saavansa hyvän tuotteen, kun talon valmistuksessa on ajateltu myös ekologisia puolia ja asiakkaan tarpeita, Autio tuumaa. Katse tulevaisuuteen Vuonna 2005 Jukka-talojen myynti kohosi tuhanteen toimitettuun Jukkataloon. Pekka Autio uskoo, että taloja saataisiin markkinoitua enemmänkin. Talvirakentamisen suosion lisääntymisen myötä myös toimitusmääriä voitaisiin nostaa, Autio sanoo. Myös suurelementtipuolella varaudutaan kysynnän kasvuun nostamalla kapasiteettia. Menestystekijäksi hyvän myynnin ohella nousee toimiva yhteistyö. Pyhännän Rakennustuote pyrkii etsimään yhteistyökumppaneikseen luotettavia, alueellaan menestyviä yrityksiä ja tuotemerkkejä. Suomen Kuitulevyn kanssa yhteistyö ja tuotekehitys jatkuvat edelleen.

11 KESTÄVYYTTÄ RAKENTEISIIN PRT-Lamin I-palkki on monipuolinen rakennusmateriaali Kuvat: PRT-Lami, Aptual PRT-Lami on nuoresta iästään huolimatta uranuurtaja sarallaan. Nykyaikaisin tekniikoin valmistettava I-palkki on liimapuun lisäksi yhtiön toinen päätuote. I-palkille löytyy käyttökohteita lähinnä pientalorakentamisessa. TEKSTI: Minna Rajala P RT-Forest -konsernille vuosi 2005 oli menestyksen vuosi. Myös tytäryhtiö PRT-Lami on päässyt osalliseksi kasvusta; yhtiön Pyhännäntehtaalla koneet suoltavat palkkia ja myynti vetää. Erityisen kiinnostavaksi uutuustuotteeksi on osoittautunut PRT-Lamin kehittelemä I-palkki, jota käytetään mm. pientalojen välipohja- ja kattorakenteissa. Ekologinen ja monipuolinen I-palkki Noin vuoden verran itsenäisenä yhtiönä toimineen PRT-Lami Oy:n tuotanto koostuu liimapuun ja I-palkin valmistamisesta. Yhtiön palveluksessa työskentelee tällä hetkellä 25 työntekijää. Laadukasta liimapuuta käytetään mm. tehdashalleissa, liikerakennuksissa ja omakotitaloissa kantavina rakenteina. Yhtiön suurin ylpeys on kuitenkin I-palkki, joka syntyi VTT:n kanssa yhteistyönä tehdyn tutkimusprojektin tuloksena 20 vuotta sitten. PRT- Lamin toimitusjohtaja Jukka Sydänmetsä muistaa I-palkin alkuajat hyvin, sillä diplomityökin syntyi aikoinaan kyseisestä aiheesta. Vuosien varrella palkkia on kehitetty eteenpäin entistä paremmaksi. Mutta mikä tämä I-palkki sitten on ja mihin sitä käytetään? I-palkki on puupaarteista ja kuitulevyuumasta liimaamalla yhdistetty kevytpalkkikannate, jota käytetään rakennuksissa palkkina tai pilarina esimerkiksi väli-, ala- tai yläpohjassa tai ulkoseinässä. Parhaimmillaan I-palkki on suurta jäykkyyttä, mittatarkkuutta tai hyvää lämmöneristyskykyä vaativissa rakenteissa, Sydänmetsä kertoo. PRT-Lamin I-palkin paarteet höylätään lujuuslajitellusta ja sormijatketusta kuusisahatavarasta. Höyläyksen yhteydessä paarteeseen jyrsitään ura uuman kiinnittämistä varten. I-palkin uumana käytetään Suomen Kuitulevyn valmistamaa kovaa kuitulevyä. I-palkin keveys ja rakenne mahdollistaa palkin helpon käsiteltävyyden ja käytön monipuolisuuden. Asiakas voi tilata palkkeja toivomansa mittaisina, ja palkkeja on kevyt kantaa ja helppo käsitellä tavallisilla puutyökaluilla. Rakennuksessa sähkö- ja LVI-läpiviennit on moninkertaisesti nopeampi ja helpompi tehdä I-palkkiin kuin massiivipuuhun. Ominaisuuksiensa ja laadukkuutensa vuoksi I-palkki on löytänyt paikkansa monista pientaloista. Palkkia käytetään myös mm. Pyhännän Rakennustuotteen valmistamien Jukka-talojen rakenteissa, Lappli-taloissa ja Kontiotuotteen hirsitaloissa. Uusia tuulia 20-vuotisen historiansa aikana I- palkkia on jatkuvasti viety eteenpäin kohti entistä parempia ominaisuuksia ja uusia käyttökohteita. Kehitystyö on ollut PRT-Lamin ja Suomen Kuitulevyn tiivistä yhteistyötä. Kehityksen alla on ollut esimerkiksi I-palkin jäykkyys ja kosteudenkestävyys; nykyinen palkki on öljykarkaistu entistäkin paremmin kosteutta kestäväksi. Jatkuvan laadunvalvonna ohella I-palkkia on testattu myös uusissa käyttökohteissa. Viimeisimmässä kokeilussa I-palkkia sovellettiin naulalevyristikkokehärakenteen alapaarteessa. Koekehät on asennettu Kalajoella sijaitsevaan Kontio-huvilassa ja kokemukset näyttävät rohkaisevilta. VTT:n koekuormitukset ja virallinen lausunto valmistuvat lähiaikoina. Ristikon alapaarteessa I-palkin hyviä ominaisuuksia hyödynnetään optimaalisesti. I-palkin käyttö kehän alapaarteena vähentää puristuspisteiden määrän puoleen nopeuttaen näin valmistusvaiheen läpimenoaikaa. Lisäksi I-palkki tarjoaa lisäjäykkyyttä välipohjarakenteeseen ja rakennusaikana kaikki läpiviennit voidaan tehdä alapaarteen läpi, Sydänmetsä kertoo. Puuta säästävänä, ekologisena tuotteena I-palkilla on hyvät mahdollisuudet kansalliseen ja kansainväliseenkin menestykseen. Jukka Sydänmetsä uskookin, että I-palkin käyttö lisääntyy Euroopassa. PRT-Lami I-palkille haetaan CE-merkintä vuoden 2006 aikana. Sen jälkeen EU:n markkinat ovat sille avoimet, Sydänmetsä kaavailee.

12 UUDISTETUT LEIJONA-TUULENSUOJALEVYT Leijona-tuulensuojalevyjen ennestäänkin hyviä ominaisuuksia on kehitetty eteenpäin. Uudet Tuulileijona ja Runkoleijona täyttävät nyt viimeisimmät, tiukemmat tuulensuojalevyille asetetut vaatimukset. TEKSTI: Jan Löfhjelm V uonna 2004 kasvatimme tuulensuojakapasiteettiamme investoinnein 20 %:lla. Samalla kehitimme ja toimme markkinoille parannetun version Tuulileijonasta ja Runkoleijonasta. Leijona-tuulensuojalevyjen uudet ominaisuudet Tiiviyden ja lämmöneristävyyden merkitys korostuu lähitulevaisuudessa kun rakennusten energiatehokkuuden luokitus alkaa myös Suomessa. Uudistetut Runkoleijona ja Tuulileijona täyttävät nyt uudet, tiukemmat tuulensuojalevyille asetetut vaatimukset. Ilmanläpäisevyys Ympäristöministeriön asetus lämmöneristyksestä (Rak MK C4 -ohje) edellyttää, että tuulensuojan enimmäisilmanläpäisevyys on 10 x 10-6 m 3 / (m 2 s Pa). Tämän vaatimuksen täyttävät Suomessa sertifioiduista (VTT), markkinoilla olevista puukuitutuulensuojista ainoastaan kotimaiset Runkoleijona ja Tuulileijona. Lämmöneristävyys Uudistetuissa Leijona-tuulensuojalevyissä myös lämmöneristävyyttä on kehitetty eteenpäin. Runkoleijonan ja Tuulileijonan lämmöneristävyysominaisuudet ovat selvästi parempia kuin tuontituulensuojien. STF-tyyppihyväksyntä tuulijäykisteeksi Runkoleijona ja Tuulileijona ovat ainoat puukuitutuulensuojat joita voi käyttää rungon jäykistäjänä tuulikuormia vastaan (tyyppihyväksyntänumero STF 121/6221/2000). Rakennusmateriaalien päästöluokitus M1 M1 on Rakennustietosäätiö RTS:n myöntämä rakennusmateriaalien päästöluokitusmerkki. Leijona-tuulensuojalevyt kuuluvat puhtaimpaan eli M1-päästöluokkaan. Säänkesto Rakennusvaiheen aikana Runkoleijona ja Tuulileijona toimivat lämpöeristeiden säänsuojana. Levyjen säänkesto-ominaisuuksia on parannettu lisäämällä puukuitulevyyn hartsia ja vahaa. Näin käsitellyt levyt soveltuvat etenkin puurunkoisiin ulkoseiniin tuulensuojamateriaaliksi. Lisäksi ne jäykistävät seinärakennetta. Leijona-tuulensuojalevyt kestävät hyvin Suomen vaihtelevia sääoloja oli sitten luvassa paukkupakkasia tai syyssateita. Leijona -tuulensuojalevyn etuja: - jämäkkä ja helppo käsitellä - ei tarvita naulauslevyjä tai teippejä - ei tarvita naulausvälikkeitä levy- tai lautaverhousta käytettäessä - naulausrimat voidaan kiinnittää suoraan Runkoleijonan päälle - asennustyö sujuu nopeasti joko paineilmanaulainta käyttäen tai käsin - kestää rakennusaikaisia rasituksia - toimii myös lisälämmöneristeenä - ei suoria ilmavuotoja ellei levyyn tehdä reikiä - tuulitiivis, silti hengittävä - rakennusaikainen sääsuoja Tuulileijonan ja Runkoleijonan tekniset tiedot (VTT:n sertifikaatti Nro C258/03, päivitetty ) Leijona-tuulensuojalevyjen uudet lämmönjohtavuusarvot: λ 10 (W/mK)... 0,0505 λ DECLARED (W/mK) Tuulileijona Paksuus, mm 12 Leveys, mm 1200 Pituus, mm 2700 ja 3100 Taivutuslujuus, N/mm² 1,2 Vesihöyrynläpäisy, kg/m²spa 3x10-9 Ilmanläpäisy, m³/m² s Pa 10x10-6 Runkoleijona Paksuus, mm 25 Leveys, mm 1200 Pituus, mm 2700, 3000 ja 3100 Taivutuslujuus, N/mm² 1,0 Vesihöyrynläpäisy, kg/m²spa 2x10-9 Ilmanläpäisy, m³/m²spa 10x10-6 Runkoleijona ja Tuulileijona -tuulensuojalevyille on jätetty rekisteröintihakemus lokakuussa Levyt merkitään -merkillä, mikä tarkoittaa että vain Suomen Kuitulevy Oy:llä on oikeus käyttää kyseisiä tuotenimiä.

13 Heinolan kaupunginjohtajan ja yrittäjien muodostaman valitsijajoukon jokavuotinen vuoden yrityksen valinta on muodostunut jo monikymmenvuotiseksi perinteeksi. Viime lokakuussa raati valitsi vuoden yritykseksi Suomen Kuitulevyn, jonka Heinolan tehdasta kiitettiin hyvästä toiminnasta ja työpaikkojen tuomisesta alueelle. TEKSTI: Minna Rajala H einolan Yrittäjät ry:n hallituksen ja Heinolan kaupunginjohtaja Hannu Komosen muodostama valitsijaraati on palkinnut kaupungin eri alojen yrittäjiä jo vuosikymmeniä Vuoden yritys ja yrittäjä -tittelillä. Viime vuonna raati päätti Heinolan Yrittäjien 60-vuotisjuhlan vuoksi valita tittelin saajiksi peräti kaksi yritystä. Vuoden 2005 teollisuusyritykseksi valittiin Suomen Kuitulevy Oy ja yrittäjiksi Suomen Kuitulevyn toimitusjohtaja Juhani Viitamo, tuotantojohtaja Jukka Koski ja markkinointijohtaja Pertti Lämsä. Tittelin toiseksi haltijaksi valittiin palvelualalla toimiva Palvelutaksit Pekka Lahtinen Oy. Heinolan Yrittäjät ry kertoi Vuoden yritys -valinnoistaan omassa 60-vuotisjuhlajulkaisussaan, jossa esiteltiin laajasti molemmat tittelin saaneet yritykset. Marraskuussa palkitut esiteltiin Päijät-Hämeen maakuntajuhlassa yhdessä maakunnan muiden kuntien Vuoden yritysten kanssa. Panostus alueelle palkittiin Vuoden yritys -tittelin valintaperusteiksi Suomen Kuitulevyn kohdalla muodostuivat yhtiön kokemus ja vuosikymmeniä jatkunut toiminta perinteikkäällä puuteollisuusalalla sekä Suomen Kuitulevystä Heinolan VUODEN YRITYS ennen kaikkea yhtiön panostaminen Heinolan yksikköönsä. Puukuitulevyä on Heinolassa valmistettu jo vuodesta 1949, ja Suomen Kuitulevyn toimet ovat taanneet, että perinne jatkuu tulevaisuudessakin. Suomen Kuitulevyn toiminnan keskittäminen Heinolan tehtaalleen on kehittänyt aluetta mm. uusien työpaikkojen muodossa, Heinolan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Jouko Harjula kertoo. Suurena tekijänä valinnassa oli myös yhtiön Heinolan tehtaan tuotantojohtaja Jukka Koski, joka on toiminut aktiivisesti Heinolan elinkeinoelämän eri saroilla, mm. Heinolan Kauppakamaritoimikunnan puheenjohtajana ja Työnantajayhdistyksen puheenjohtajana. Jukka Koski on antanut yhtiölle kasvot Heinolassa Suomen Kuitulevy ja Jukka Koski liitetään aina yhteen, Harjula huomauttaa. Ensiarvoisen tärkeää Heinolalle on kuitenkin ollut se, että yhtiö on ja pysyy paikkakunnalla. Tällä hetkellä Suomen Kuitulevyn Heinolan tehdas pyörii 130 hengen voimin. Suomen Kuitulevyn toinen tuotantolaitos sijaitsee Pihlavassa. MUISTATHAN aina varmistaa, että hankkimiesi Leijona-tuulensuojalevyjen pakkausmateriaali sisältää seuraavat merkinnät: Avainlippu Suomessa tehdyn tuotteen tai palvelun merkki. Leijona-tuulensuojalevyt ovat kotimaisia. CE CE-merkki kertoo, että Leijona-levyt täyttävät rakennustuotedirektiivin vaatimukset ja standardin EN M1 Rakennustietosäätiö RTS:n myöntämä rakennusmateriaalien päästöluokitusmerkki. Leijonalevyt kuuluvat puhtaimpaan eli M1-päästöluokkaan. PEFC Suomen Metsäsertifiointi Ry:n myöntämä merkki. PEFCmerkki kertoo, että Leijona-levyillä on alkuperäissertifikaatti levyjen valmistusta seurataan aina metsästä valmiiksi tuotteeksi asti. STF Ympäristöministeriön STFsertifikaatti annetaan tyyppihyväksytyille tuotteille. Leijonatuulensuojalevyt ovat saaneet tyyppihyväksynnän rungon jäykistäjinä tuulikuormia vastaan.

14 Kestävä, käytännöllinen LEIJONA-MAATILALEVY Maalla jyvät erotellaan akanoista kuitulevyjenkin suhteen. Maatalousrakennusten vaativiin olosuhteisiin kehitetty Leijona-maatilalevy on kestävä ja helppohoitoinen vaihtoehto esimerkiksi meijerirakennusten tai eläinsuojien sisäkaton verhouslevyksi. TEKSTI: Hannu Sairanen, Minna Rajala L eijona-tuoteperheen valkohipiäinen maatilalevy on kehitetty kestämään maatalousrakennusten vaativia olosuhteita. Leijona-maatilalevy on helposti työstettävää ja kosteutta hyvin kestävää kuitulevyä, joka on toiselta puolelta maalattu UV-valolla kovettuvalla, vesiohenteisella uretaanipolyesterimaalilla. Tämä erikoismaalipinta antaa maatilalevylle kestävän ja helposti puhdistettavan pinnan. Leijonamaatilalevyssä käytettävä maali on täy- sin turvallinen siitä ei vapaudu ilmaan kemikaaleja. Formaldehydipäästöjen suhteen Leijona-maatilalevy kuuluu pienimpään eli E1-päästöluokkaan. Maatilalevyjä käytetään eläinsuojien ja muiden maatilarakennusten sisäkattojen verhouslevynä, joissa Leijona-maatilalevy muodostaa valmiin, kestävän ja käytännöllisen kattopinnan. Leijona-maatilalevyillä päällystetty sisäkatto voidaan puhdistaa tavallisella painepesurilla. Valoisuutta eläinsuojaan Myös sauvolainen maatalousyrittäjä Kari Alakylä valitsi 150-päisen emakkosikalansa sisäkaton verhousvaihtoehdoksi Leijona-maatilalevyn. Vuonna 2002 valmistuneen sikalan yleisilme on valoisa; sisäkaton Leijona-maatilalevyverhoilun vaalea pinta heijastaa valoa valkoiseksi maalattujen seinien ohella ja auttaa tuomaan eläinsuojaan siistin, rauhallisen tunnelman. Kuva Kari Alakylän omistaman sikalan porsitusosastolta. Sisäkaton Leijona-maatilalevy antaa tilalle valoisuutta. Leijona-maatilalevy Kuva: Kari Alakylä Paksuus, mm 6 Leveys, mm 1200 Pituus, mm 2745 Tiheys, kg/m Taivutuslujuus, N/mm 240 Poikittaisvetolujuus, N/mm 2 0,7 Paloluokitus 2/- Lämmönjohtavuus, W/Km 0,13

15 Päästökaupan vaikutukset LEVYTEOLLISUUDEN TULEVAISUUTEEN Päästökaupan myötä levyteollisuus on joutunut vaikeaan tilanteeseen; mitä tehdä, kun levyjen raaka-aine valuu käsistä energiantuotantoon? TEKSTI: Antti Snellman K ioton sopimuksen täytäntöönpanon seurauksena sahanpurua ja haketta raaka-aineenaan käyttävä levyteollisuus on joutunut uusien haasteiden eteen. Sahojen ja muiden ensisijaisesti puumatriisia työstävien tuotantolaitosten sivutuotteena syntyvän purun ja tikkuhakkeen käytöstä kilpailee nyt myös energiantuotanto. Mikä on aiheuttanut tämän nurinkurisen tilanteen, jossa yhteiskuntakin tuntuu ennemmin rohkaisevan ihmisiä ja yrityksiä puujakeiden polttoon kuin puumateriaalin työstämiseen arvokkaammiksi jalosteiksi? Perimmäisenä syynä on Kioton sopimuksen mukanaan tuoma kasvihuonekaasujen päästökauppa, joka korottaa huomattavasti fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttökustannuksia. Uuden tilanteen edessä monet perinteisesti fossiilisia polttoaineita käyttäneet voimalaitokset ovat alkaneet entistä intensiivisemmin polttaa puuta energiaa tuottaakseen. Energiayhtiöt voivat nyt myydä päästöoikeutensa ja käyttää säästyneet rahat esimerkiksi puuperäisen polttoaineen hankintaan. Tämän trendin seurauksena energiapuun kysyntä on voimakkaasti kasvanut, mikä puolestaan on korottanut voimakkaasti hakkeen ja purun hintaa. Hintakehitys on ollut voimakkaasti kasvavaa, kun taas tukkipuun hinta on ollut pikemminkin laskeva. Tilanne on kieltämättä absurdi. Vastaavasta asetelmasta kärsi läntinen naapurimme Ruotsi jo meitä aikaisemmin varsin kohtalokkain seurauksin; ruotsalainen levyteollisuus on näivettynyt lähes kokonaan energiapolitiikan jyrättyä puukuitua jalostavan levyteollisuuden intressit. Voisimmeko me suomalaiset kerrankin ottaa opiksemme toisten virheistä, edes ruotsalaisten? Yhteiskunnan ja teollisuuden tärkeimpänä tehtävänä olisi nyt ehdottomasti etsiä keinoja raaka-aineeksi kelpaavan puun ohjaamiseksi ensisijaisesti teollisuuden jalostekäyttöön. Tämä on yhteiskunnan ehdoton etu myös kansantaloudellisesta näkökulmasta, sillä puun jalostaminen kierrätettäviksi tuotteiksi työllistää ja kasvattaa kansantuotetta moninkertaisesti polttokäyttöön verrattuna. On syytä myös muistaa, ettei levyksi tai muuksi tuotteeksi jalostettu puumateriaali ole välttämättä pois energiantuotannonkaan syklistä, vaan se voidaan polttaa hallitusti jalostekäytön jälkeen. Nyt tarvitaankin tervettä talonpoikaisjärkeä ja ripeästi. Mutta mitä asian edistämiseksi voidaan tehdä? Vaihtoehdoiksi on esitetty mm. turpeen kilpailuaseman vahvistamista esim. verotuksellisin keinoin, raakaainespuun polton valmisteveroa ja ilmaisia päästöoikeuksia raaka-aineita jatkojalostukseen käyttäville. Onpa keskusteltu jopa puukuidun materiaalikierrätysvelvoitteesta, missä polton valmisteverokertymä maksettaisiin raaka-ainekäyttäjille hyötykäyttötukena. Tällaiset keinot edellyttävät kuitenkin tarkkaa lainsäädännöllistä pohdintaa. On myös muistettava, että esim. tuki- ja verojärjestelyt edellyttävät aina EU:n hyväksymistä. Nyt tarvitaan lujaa tahtoa ja rakentavaa yhteistyötä poliittisten päättäjien, energiateollisuuden ja koko metsäteollisuusklusterin kesken. Onneksi eri sidosryhmien välillä näyttäisi vallitsevan ainakin laaja teoreettinen konsensus siitä, että mekaanisen metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvän puuraaka-aineen ensisijainen käyttö on laadukkaiden puutuotteiden valmistus sekä kotimaahan että vientimarkkinoille. Seuraava kysymys onkin, milloin ja millä keinoilla teoria konkretisoituu käytännöksi? Kysymys on varmasti perusteltu, sillä mekaaninen metsäteollisuus on välttämätön osa suomalaista kuituketjua, jonka merkitys suomalaisen kansantalouden kannalta on tärkeä vielä huomennakin.

16 LEIJONA-LEVYJEN jälleenmyyjät: Puukeskus Oy: Puumerkki Oy (tukkumyynti): K-Rauta: Rautia: Starkki: Hartman: Carlson Oy: Muut SPY:n jäsenliikkeet (puuinformaatio): Valmistaja Suomen Kuitulevy Oy PL 4, HEINOLA puh faksi Tekninen neuvonta Leijona-Wilhelmi Levymyynti PL 46, HEINOLA puh faksi (03) Puhtaasti puusta Tutustu tuotteisiimme tarkemmin osoitteessa