OHJE ELÄINTEN HYVINVOINNIN ARVIOINTIIN ELÄIMIIN PERUSTUVASSA MATKAILUSSA SUOMESSA
|
|
- Erkki Honkanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OHJE ELÄINTEN HYVINVOINNIN ARVIOINTIIN ELÄIMIIN PERUSTUVASSA MATKAILUSSA SUOMESSA Eläinlaji: Poro
2 Ohje eläinten hyvinvoinnin arviointiin eläimiin perustuvassa matkailussa Suomessa Eläinlaji: Poro Matkailu on kasvanut jatkuvasti viimeisten vuosikymmenten aikana, ja siitä on tullut Lapin ja muiden Suomen pohjoisten alueiden yksi tärkeimmistä elinkeinoista. Eläimillä on ollut erittäin tärkeä rooli tämän kasvun tukemisessa. Eläimiin perustuvat aktiviteetit ovat sekä erittäin suosittuja matkailijoiden keskuudessa, että myös yksi Pohjois-Suomessa vierailun syistä. Tämän lisäksi eläimistä kuten rekikoirista, poroista ja suomenhevosista on tullut tärkeä brändielementti Lapissa ja muissa pohjoisen matkailukohteissa. Tämä asiakirja on yksi neljästä asiakirjasta, joiden tarkoitus on ohjata paremmin eläinten hyvinvointiin liittyviä arvioinnin ja viestinnän prosesseja Suomen eläimiin perustuvassa matkailussa. Niiden fokus on kolmessa pääeläinlajissa: rekikoirissa, poroissa ja kylmäverisissä hevosissa. Asiakirjat ovat erittäin relevantteja nykyään, kun matkailuun liittyvää eläinten hyvinvointia edistetään kuluttajien vaatimusten takia. Vaikka monet matkailijat kokevat, että läheinen vuorovaikutus eläinten kanssa on jännittävä tapa viettää lomaa, he ovat myös entistä tietoisempia matkailun mahdollisista kielteisistä vaikutuksista eläimiin. Tämän seurauksena eläinten hyvinvoinnista on tulossa kriittinen kriteeri, jota matkanjärjestäjät käyttävät valitessaan toimittajiaan. Tämä asiakirja tarjoaa ryhmän erityisiä teemoja sekä kohdennettuja kysymyksiä matkailutoimintoihin osallistuvien porojen hyvinvoinnin arviointiin. Tässä yhteydessä asiakirjassa tunnustetaan poron luonto puolivillinä eläinlajina, jonka tarpeet poikkeavat kesyistä eläinlajeista. Siinä kiinnitetään huomiota myös porojen hyvinvointiin kahden taloudellisen sektorin, eli matkailun ja poronhoidon yhtymäkohdassa. Asiakirja pyrkii auttamaan eläimiin perustuvan matkailun yrityksiä, kohdemarkkinointiyrityksiä, matkanjärjestäjiä sekä muita eturyhmiä tunnistamaan sellaisia seikkoja, joita tulee harkita, kun halutaan taata suomalaisessa matkailussa toimivien porojen hyvinvointi. Tämän lisäksi tämä asiakirja rakentaa kestävää pohjaa eläinten hyvinvoinnin kriteerien kehittämiselle auditointijärjestelmissä, sertifioinnissa ja muissa vastaavissa arviointityökaluissa, jotka keskittyvät poroihin matkailualan työeläiminä. Tämän asiakirjan sisältämät teemat ja kysymykset ovat tulosta projektin Eläimet ja vastuullinen matkailu: eläinten hyvinvointi liiketoiminnan kilpailutekijäksi puitteissa suoritetusta toimintatutkimuksesta, jota rahoitti Business Finland Euroopan aluekehitysrahaston (ERDF) piirissä. Julkisen rahoituksen lisäksi 10% projektin budjetista tuli kymmeneltä suomalaiselta matkailualan yritykseltä: Lapland Safaris, Harriniva Hotels & Safaris, Ranua Wildlife Park, Arctic Reindeer, Arctic Husky Farm, Hetta Huskies, Lapland Husky Safaris, OFF-Piste Adventures, Polar Lights Tours, ja Ruska Laukka. Projekti toteutettiin Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutissa (MTI) Kymmenen rahoittavan yrityksen lisäksi toimintatutkimukseen osallistui useita eläinten hyvinvoinnin ja vastuullisen matkailun asiantuntijoita. Käsillä olevan asiakirjan kehittämiseen osallistuivat seuraavat asiantuntijat: Vicki Brown (Responsible Travel), Mia Halmén (Reilun Matkailun Yhdistys), Tiina Kauppinen (Luonnonvarakeskus, Eläinten hyvinvointikeskus EHK), Satu Raussi (Luonnonvarakeskus, Eläinten hyvinvointikeskus EHK), Kati Pulli (Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto), Anne Ollila (Paliskuntain yhdistys) ja Meike Witt (Exploring Iceland). Sisarprojekti Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa (Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto) on vaikuttanut suuresti tämän tutkimuksen kehitykseen tarjoamalla tietoja porojen hyvinvoinnista. Nämä tiedot perustuvat paikallisten poromatkailuyrittäjien haastatteluihin sekä Lapin ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden tietoihin porojen hyvinvoinnista. Tutkimusprosessissa ja asiakirjassa on käytetty tietoja myös seuraavista lähteistä: Paliskuntain yhdistyksen verkkosivusto ja Poroverkon julkaisut Ottaen huomioon, että käsillä olevan asiakirjan tarkoitus on 2
3 toimia helposti luettavana oppaana eläinten hyvinvoinnin arviointiin eikä akateemisena julkaisuna, tekstissä ei tehdä jatkuvia viittauksia yllä mainittuihin lähteisiin. Asiakirja edustaa dialogia tekstipohjaisten tietolähteiden, projektin Eläinten hyvinvointi matkailupalveluissa empiirisen aineiston sekä tutkimustiimin poromatkailuyrittäjien kanssa käymien keskusteluiden ja tiloilla suoritettujen osallistujahavaintojen välillä. Projektin toteutti Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI, Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto) yhdessä Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalan (Lapin ammattikorkeakoulu) kanssa vuosien 2016 ja 2018 aikana. Sen on rahoittanut Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (EAFRD) puitteissa. Asiakirjan ovat kirjoittaneet ja koonneet tutkija Tarja Salmela ja projektijohtaja José Carlos García-Rosell, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Lapin yliopisto, Suomi. 3
4 Sisältö 1. Poronhoito Pitopaikka Aitaukset Tolpat ja puut Asuminen aitauksien ulkopuolella Vasonnan aika ja elinympäristö Kirjanpito Porojen terveys Terveystiedot Madotus ja kastraatio Eläinlääkärin tarkastukset Turkin ja kynsien hoito Muut porojen terveyden arvioinnit Stressiin liittyvät terveyskäytännöt Onnettomuudet ja sairaudet (katso myös 9.2. Tapaturmasuunnitelma) Syöttö ja juotto Ruokinta Juottaminen Työolosuhteet Koulutus Työtunnit Muita työhön liittyviä asioita Tarvikkeet Elinaika ja taloudellinen suunnittelu Henkilöstö Asiakas Asiakkaiden koulutus Kieli Aktiviteettien suunnittelu asiakastietojen mukaan Arviointi Liiketoiminnan ja rekiajelujen hallinta Rekiajeluiden ja liiketoiminnan suunnittelu ja tarjonta Pororekiajeluiden sisältö ja pituus Reittisuunnittelu Rekiajeluiden suunnittelu: muita porojen hyvinvointiin liittyviä seikkoja Tapaturmasuunnitelma Porojen kuljetus
5 1. Poronhoito Minkä kokoinen yrityksesi on? Montako poroa matkailutoiminnassasi työskentelee? Kuinka kauan yrityksesi on toiminut? Minkä tyyppisiä poroaktiviteetteja tarjoat? 1.1 Pitopaikka Aitaukset Kuinka suuria ovat porojen ryhmäaitaukset? Onko niissä riittävästi tilaa poroille liikkua ja päästä pois toistensa seurasta, mikäli tarpeen? Jos ruokinta tapahtuu porojen ollessa yhdessä vapaina aitauksessa, tarjoaako aitaus riittävästi tilaa jokaiselle porolle rauhassa syömiseen? Porot eivät tarvitse suojaa talvella, sillä ne ovat tottuneet ankariin sääoloihin. Ne kasvattavat syksyllä rasvakerroksen ihon alle, niiden turkki on erittäin paksu ja karvat onttoja, jotka tarjoavat hyvän eristyksen talvella. Porot pärjäävät melko alhaisissa lämpötiloissa, jos niillä on riittävästi hyvää ravintoa. Mistä materiaalista aitausten pohja on tehty? Hiekasta, jostain muusta? Miten porojen turvallisuus ja mukavuus on otettu huomioon aitauksia suunniteltaessa? Onko aitauksista poistettu kaikki mahdolliset vaaranpaikat, kuten isot kuopat, pettävät kohdat ja terävät oksat tai muut poroille mahdollisesti vahinkoa aiheuttavat asiat? Ovatko porot köytettyjä aitauksissa ollessaan? Missä aitauksissa? Missä valjastetut porot oleilevat aitauksissa? Onko aitaus järjestetty ja suunniteltu siten, että köydet eivät voi jäädä kiinni puihin tai pensaisiin tai pahimmassa tapauksessa kiertyä poron ympärille? Miten suunnittelu ja järjestely tehdään käytännössä? Millaiset aidat aitauksissa on? Ovatko ne poroille turvalliset, eli porot eivät voi jäädä niihin kiinni tai loukata itseään muutoin? Esimerkiksi aitojen terävien reunojen/kapeiden kulmien puute. Ovatko vasojen aitausten aidat erilaisia johtuen vasojen pienemmästä koosta? Oletko tukkinut aitojen alareunat, jotta porojen sorkat eivät jää jumiin aidan alle? Onko aitaukset suunniteltu siten, että muut eläimet, matkailijat tai asiattomat henkilöt eivät pääse niihin ilman valvontaa? Miten estät porojen lepoaitauksessa tapahtuvan hätääntymisen aiheuttamat tapaturmat? Esimerkiksi pelästyneet porot, jotka voivat juosta aitaa kohti ja loukkaantua vakavasti hätätilanteessa. Onko sinulla erillinen aitaus sairauksista kärsiville/paranemassa oleville/loukkaantuneille poroille, jossa ne voivat toipua? Jos sinulla ei ole erillistä aitausta, sidotko muista erotettavia poroja tolppiin tai puihin kiinni? Kuvaile tekemiäsi valintoja miksi käytät tolppia aitauksen sijasta? Miten varmistat, että porot voivat liikkua, syödä ja täyttää sosiaaliset tarpeensa toipumisaikana? 5
6 Onko sinulla useampia aitauksia porojen erotteluun sosiaalisista tai ruokavalioon liittyvistä syistä? Mitä syitä sinulla on erotella poroja eri aitauksiin? Miten pidät kirjaa samaan aitaukseen sopivista poroista? Miten jaat tämän tiedon työntekijöillesi? Miten toimit muille poroille ongelmia aiheuttavien aggressiivisten porojen kanssa? Onko poroilla mahdollisuus hieroa sarviaan puita ja oksia vasten aitauksissa ollessaan? Myöhään syksyllä porot hierovat sarviaan kovia pintoja kuten puita vasten irrottaakseen nahkaa. Veriset sarvet ovat siis normaaleja. Aitauksissa olevat puut ja pensaat kannustavat poroja käyttämään niitä hieromiseen aitojen/verkkojen sijaan, jolloin ne eivät myöskään jää sarvistaan kiinni. Kuka saa mennä vaatimien aitaukseen vasonnan aikana sekä ennen vasontaa, että sen aikana? Miten rajoitat pääsyn muilta kuin henkilöstön jäseniltä? Onko poroilla mahdollisuus vetäytyä vieraiden näköpiiristä tarpeen vaatiessa? Miten tämä on toteutettu? Tolpat ja puut Sidotko poroja tolppiin ja puihin? Kuvaile tämän menettelyn tarkoitusta ja käytännön seikkoja. Poroja sidotaan tolppiin osana koulutusta, jolla poroja totutetaan ihmisiin ja tilaympäristöön. Anna tarkkoja tietoja koulutuksesta/totutuksesta, jossa poroja sidotaan tolppiin tai puihin. Minne sijoitat koulutettavat ja tolppaan tai puuhun sidotut porot tilallasi? Miten suunnittelet tolpan/puun sijainnin? Minne sijoitat porot, jotka ovat tottuneet olemaan sidottuina puuhun/tolppaan ja ohi kulkeviin asiakkaisiin, kuvien ottamiseen ym.? Mitä muita syitä sinulla on koulutuksen lisäksi porojen sitomiseen puuhun tai tolppaan? Onko sinulla tiettyjä poroja, joita pidät sidottuina puuhun/tolppaan useammin? Miksi? Onko pisintä määritettävissä olevaa aikaa, jonka poro voi olla sidottuna tolppaan tai puuhun? nuoremman poron koulutuksen aikana: yhtäjaksoisesti (määritä myös koulutuksen kesto). kun poro on jo töissä ja koulutettu: yhtäjaksoisesti. Jos maksimiaikaa on vaikea määrittää, selitä noudattamasi periaatteet sitoessasi poroja tolppaan/ puuhun. Voitko vaihtoehtoisesti määrittää tiettyä kellonaikaa, jolloin kaikki sidotut porot on vapautettu sidonnasta tolppaan/puuhun? Kun koulutus on suoritettu, vältätkö porojen sitomista pönkkiin/pylväisiin/puihin pidemmäksi aikaa kuin on tarpeen? Tässä tulee ottaa huomioon porojen sosiaalinen luonne, ja niiden tarve vaeltaa ympäriinsä muiden porojen parissa. Ollessaan sidottuna tolppaan pidemmän aikaa, porolla ei ole mahdollisuutta itsenäiseen fyysiseen liikkeeseen tai lajityypillisten tarpeidensa täyttämiseen. Kun pidät poroa sidottuna, oletko varmistanut seuraavat: Onko poro vaarassa satuttaa itseään tolppaan/puuhun? Onko lähellä muita tolppia tai puita, jolloin poro voi kiertää niiden ympäri ja pahimmassa tapauksessa sotkeutua köyteen? Onko köysi riittävän pitkä, jotta poro voi verrytellä jalkojaan, kävellä ja käydä makuulle lepäämistä varten? Kuinka pitkää köyttä käytät poroille, jotka ovat jo tottuneet sidottuna olemiseen?»» Huomaa! Oletko varmistanut tulevia matkailualan poroja kouluttaessasi, että köysi on riittävän lyhyt, jotta nuoret ja kokemattomat porot eivät voi katkaista niskojaan tottumattomuuttaan? Kuinka pitkää köyttä käytät nuorille koulutuksessa oleville poroille? 6
7 Onko poroilla pääsy puhtaaseen veteen tai lumeen, ja jos ei ole tolpan/puun välittömässä läheisyydessä, tuodaanko vettä poron luo? Kuka on vastuussa veden viemisestä sidottujen porojen luo? Päätätkö kyseisen vastuuhenkilön työaikatauluja suunnitellessasi? Onko tolppa/puu sellaisessa paikassa, jossa muut vapaana olevat porot eivät voi lähestyä sidottua poroa? Jos pidät poroja sidottuina tolppiin/puihin esimerkiksi koulutustarkoituksessa, yksi vaihtoehto on rakentaa aita suuremman sidonta-alueen ympärille, jolloin vapaana kulkevat porot eivät voi häiritä sidottuna olevia poroja. Käytätkö tällaista aitausta tolppien/puiden kanssa? Voiko tolppaa/puuta lähestyä matkailija, muut ihmiset kuin henkilökunta tai muut eläimet ilman valvontaa? Kauanko porot ovat valjaissa ja valmiina viemään asiakkaat ajelulle? Mikä on pisin aika, jonka pidät poroja valjastettuina ennen kuin vapautat ne jälleen aitauksiinsa? 1.2 Asuminen aitauksien ulkopuolella Missä porosi elävät kesäisin? Päästetäänkö kaikki porot metsään vai pidetäänkö niitä aitauksissa? Miten toimit verta imevien hyönteisten eli räkkien esiintymisen huippuaikana parantaaksesi porojen mukavuutta niiden ollessa tilalla metsän sijaan? Oletko rakentanut räkkäsuojia? Onko niissä hiekkapohja vai jokin muu pohja? Missä ne sijaitsevat? Avoimessa maastossa, jossa tuuli käy voimakkaana? Onko sinulla erilliset aitaukset (a) vasoille ja vaatimille sekä (b) ajokkaille? Käytätkö esimerkiksi hyttyskierukoita auttamaan poroja hyönteisten kanssa? Miten varmistat porojen laajojen laidunmaiden saatavuuden? Pidätkö kirjaa laitumista ja niiden kunnosta (ovatko ne kulutettuja/ravinneköyhiä?) säännöllisesti, jotta voit varmistaa porojen riittävän ravinnonsaannin sekä mahdollisen lisäruokinnan? Pidätkö kirjaa laitumien populaatioista valvomaan ylikansoitusta? Miten hoidat sen, että matkailualan porot tottuvat ihmisiin ja autoihin ja ovat näin ollen alttiimpia auto-onnettomuuksille loma-aikanaan? 1.3 Vasonnan aika ja elinympäristö Miten olet vuorovaikutuksessa vaatimien kanssa? Kuten tiedät, vaatimet ovat erittäin herkkiä häiriöille vasonnan aikana, joten toimitko päivittäisissä askareissasi varovaisemmin vaatimien lähettyvillä? Miten minimoit vaatimien stressin vasonnan aikana? Miten teet ne tietoisiksi siitä, että niiden vasat eivät ole uhattuina esimerkiksi ruokinnan ja juottamisen aikana? 7
8 2. Kirjanpito Millaista kirjaa pidät poroistasi? Porot korvamerkitään, ja matkailualan poroilla käytetään omia pilttoja jotka sisältävät porojen parissa työskenteleville selviä numerosarjoja, mutta monet matkailijat eivät ole tietoisia tästä järjestelmästä. Tätä merkintäjärjestelmää koskevien tietojen tarjoaminen on siis arvokasta sekä asiakkaille että muille asiasta kiinnostuneille. Onko sinulla muita tapoja pitää kirjaa poroistasi? Näitä voivat olla esimerkiksi valokuvat, nimet, sukupuolimerkinnät, syntymäajat, tuntomerkit, muut erityisominaisuudet, tiedot porojen edistymisestä reen vedossa sekä yksilön paras paikka raidossa. Koska korvamerkintä suoritetaan? Kerro jotain prosessista sekä sen kestosta. Mitä tapahtuu poroille, jotka eivät enää toimi virallisina matkailuporoina? 8
9 3. Porojen terveys 3.1 Terveystiedot Pidätkö järjestelmällisesti kirjaa jokaisen poron terveydestä, mukaan lukien: syntymävuosi madotustiedot painotiedot (punnituspäivä ja paino) kirurgisten toimenpiteiden tiedot tiedot sairauksista ja vammoista tunnetut ja epäillyt lääkeaineallergiat teurastuspäivämäärä, teurastuksen syy? 3.2 Madotus ja kastraatio Saavatko porot matolääkettä säännöllisesti? Kuinka usein? Kaksi kertaa vuodessa? Koska annat sitä? Käytätkö eläinlääkäriä hirvaan ajokkaiden kastraatiossa kipu- ja nukutuslääkkeineen? Jos suoritat kastraation itse, kuvaile kipulääkkeiden käyttöä. Kuka suorittaa toimenpiteen? Minkälaista ammattitaitoa hän tarvitsee tämän toimenpiteen suorittamiseen? 3.3 Eläinlääkärin tarkastukset Järjestätkö säännöllisiä eläinlääkärin tarkastuksia porojen yleisterveyden tarkkailemiseksi? Kuinka usein tilallasi käy eläinlääkäri katsomassa poroja? Käytkö porojen terveystiedot tai lääkintälokit läpi eläinlääkärin kanssa tarkastusten yhteydessä? Entä pyynnöstä käynnit? Kuinka usein pyydät eläinlääkäriä käymään keskimäärin vuodessa? Onko sinulla vakiintunut suhde eläinlääkärin kanssa? Tarjoatko säännöllistä hammashoitoa, sisältäen hampaiden ja ikenien rutiinitarkastuksen? 3.4 Turkin ja kynsien hoito Miten järjestät porojen kynsien hoidon? Miten se tehdään käytännössä? Kuka sen suorittaa? 3.5 Muut porojen terveyden arvioinnit Onko työnteko rajattu vain terveille ja hyväkuntoisille poroille? Miten varmistat, että sairaita tai väsyneen oloisia poroja ei laiteta töihin? 9
10 Miten arvioit porojen terveyttä käytännössä? Kuvaile tapoja, joilla olet oppinut lukemaan poroja sekä viestimään niiden kanssa. Koska ne ovat saaliseläimiä, porot ovat hyviä kätkemään sairautensa tai huonovointisuutensa mahdollisimman pitkälle. Osaavatko kaikki henkilökunnan jäsenet arvioida porojen käytöstä? Tietävätkö kaikki esimerkiksi sen, mitä poro tarkoittaa nostaessaan häntäänsä? Porot nostavat häntäänsä paetessaan näyttääkseen sen valkean alapuolen. Muut porot seuraavat tätä merkkiä, jolloin lauma pysyy koossa. (Katso muut tähän liittyvät asiat kohdasta Henkilöstö.) Tarkkailetko porojen turkkia jatkuvasti, jotta voit arvioida saavatko porot riittävästi kivennäisaineita? Tarkkailetko porojen vatsan toimintaa päivittäin lantaa tutkimalla (onko se kiinteää, löysää)? Seuraatko porojen painon muutoksia, nesteytystä, jalkojen kuntoa, käytöstä, asennetta ja työhalukkuutta? Miten, selitä? Jos sinulla on suuri porotila, onko sinulla hyvin organisoitu järjestelmä, jossa vastuu porojen seuraamisesta on jaettu tiettyjen henkilöstön jäsenten kesken? Seuraatko porojen henkistä hyvinvointia ja työhalukkuutta järjestelmällisesti? Muutoksia käytöksessä? Mitä teet tilanteen korjaamiseksi? Miten tarkkailet asiakkaiden ja muiden vierailijoiden kantamien tarttuvien tautien riskiä, joka voisi vaarantaa porojen terveyden? Miten varaudut tähän riskiin? Tarttuvien tautien riskiä voidaan vähentää rajoittamalla omiin vaatteisiinsa pukeutuneiden vieraiden pääsyä poroaitauksien tai muiden porojen oleskelu-, ruokailu-, ym. alueiden lähelle. 3.6 Stressiin liittyvät terveyskäytännöt Miten havaitset stressin merkkejä poroissa? Miten minimoit käytännössä uhkat, häirinnän, pelon, jännityksen ja liiallisen rasituksen porojen stressin aiheuttajina? Stressi on tärkeä seikka, joka tulee ottaa vakavasti porojen terveyden ylläpidossa, sillä liiallinen stressi altistaa porot sairauksille. Kun havaitset stressin merkkejä yhdessä tai useammassa porossa, tarjoatko sille tai niille kunnollista lepoa? Puhdasta vettä ja riittävästi energiaa? Kuinka pitkiä tällaiset lepoajat ovat, ja miten mahdollisesti muutat ruokintaa? Miten rauhoitat kiihtyneen poron käsittelyn jälkeen? Kasteletko esimerkiksi sen turkin vedellä, jotta se jäähtyisi paremmin? Käsitteletkö poroja aina hellästi ja rauhallisesti, jotta vältät käsittelyn aiheuttaman ylimääräisen stressin? Miten stimuloit porojen mielenterveyttä? Käytätkö porojen kiinni ottamiseen muita keinoja kuin suopunkia? Suopunki voi aiheuttaa porolle ylimääräistä stressiä sekä kipua sen sarvissa kesällä ja verisarviaikana. Käytätkö esimerkiksi poroihin kiinnitettyjä länkiä tai köysiä niiden vaeltaessa aitauksessaan, jotta kiinniotto olisi stressittömämpää? 10
11 Kirurgisten toimenpiteiden tapauksessa yksi vaihtoehto on ottaa poro kiinni jalka-ansalla tässä menettelytavassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että ansa ei aiheuta porolle kipua tai vammoja. 3.7 Onnettomuudet ja sairaudet (katso myös 9.2. Tapaturmasuunnitelma) Onko sinulla valmis menettelyohje tapaturmien varalle? Kuka arvioi eläinlääkärin kutsumisen tarpeen? Onko sinulla kirjallinen menettelyohje, jota henkilöstösi voi noudattaa? Onko sinulla suunnitelma poron saamiseksi kotiin, jos onnettomuus sattuu kauempana? Pidätkö aina porojen kanssa työskennellessäsi mukanasi sopivia työkaluja liinojen tai muiden välineiden leikkaamiseen hätätapauksissa? Pidätkö kirjaa (kirjallisessa muodossa) kaikista tapaturmista ja läheltä piti -tilanteista? Pidätkö kirjaa (kirjallisessa muodossa) kaikista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty sellaisten asioiden parantamiseksi/korjaamiseksi, jotka ovat olleet tapaturman syynä? Miten toimit tilanteissa, joissa poro saa tarttuvan taudin? Erotatko poron muista poroista ja asiakkaista erilliseen aitaukseen? Miten varmistat, että sairaan poron ulosteet eivät kulkeudu henkilökunnan kenkien mukana muiden porojen luo ruokinnan yhteydessä? Yksi vaihtoehto on erillisten ruokintakenkien käyttö, kun ruokitaan sairasta ja erillään olevaa poroa. Kysytkö aina tarttuvan taudin hoito-ohjeita eläinlääkäriltä? Vai onko tilanteita, joissa voit reagoida sairauksiin itsenäisesti? Onko sinulla vastuuhenkilö, joka tarkkailee sairaita/loukkaantuneita poroja päivällä/yöllä? 11
12 4. Syöttö ja juotto 4.1 Ruokinta Minkälaista ravintoa tarjoat poroille? Heinää, rehua, muuta? Mikä on perusravintoa, ja minkälaista lisäravintoa annat poroille? Miten varmistat, että porot saavat valkuaisaineita? Minkälaisia ovat porojen kesälaitumet alueellasi? Onko niillä suota, hieskoivuja, peltoja, hakkuualueita? Onko niillä runsaasti ravinteita poroille? Seuraatko/jäljitteletkö eri ravintoaineiden luonnollista saatavuutta vuodenaikojen mukaan esimerkiksi vähentämällä valkuaisaineiden määrää syksyllä? Annatko poroille seleeniä lisäravinteena? Miten valvot sen annostelua? Liiallinen seleeni voi aiheuttaa myrkytystilan. Miten järjestät porojen yksilöllisen ruokinnan? Miten järjestät ruokinnan, jos porot ovat useamman yksilön laumassa? Jaatko ruokaa ripottelemalla sitä pitkin aitaa? Jos teet näin, miten hoidat aggressiiviset ja isottelevat porot, jotka tulevat syömään joka paikasta? Jos syötät poroja yhdestä paikasta, miten hoidat porojen hierarkian ja varmistat, että jokainen poro saa ruokansa? Käytätkö tolppia, joihin porot sidotaan ruokinnan ajaksi? Miten hoidat tämän haittapuolet, eli poron liikkumisen rajoittamisen pieneen tilaan? Rajoitukset muiden porojen kanssa seurusteluun? (katso myös: 1. Pitopaikat) Onko ruokaa saatavilla koko ajan, jotta porot voivat syödä luonnollisella tavalla? Miten huomioit eri porojen eri ruokailurytmit ja ruokahalut? Miten varmistat, että jokainen saa osansa, myös hitaimmat tai työn jälkeen ja ennen syömistä lepoa tarvitsevat porot? Tarjoatko esimerkiksi ylimääräistä ruokaa suoraan aitauksiin matkailusesongin huippuaikana muun kuten esimerkiksi automaattiruokinnan lisäksi? Minkälainen on porojen ruokinta-aikataulu tilallasi? Milloin tarjoat ruokaa aitauksiin, automaateista ym., vai onko sitä saatavilla kaiken aikaa? Milloin täytät automaatit/ruokintapaikat? Kuinka usein siivoat porojen ruokinta-alueen? Miten otat huomioon porojen herkän reagoinnin ravintoonsa? Pienetkin muutokset rehussa voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia, esimerkiksi voimakkaan ripulin muodossa. Tarjoatko poroille riittävästi aikaa syömiseen ja märehtimiseen, myös kiireisinä aikoina? Onko sinulla tiettyjä käytäntöjä, joilla varmistat porojen pötsin toiminnan? Syötätkö esimerkiksi poroille jäkälää hyvissä ajoin aamulla ja annat niille riittävästi aikaa syödä ja märehtiä. 12
13 4.2 Juottaminen Kiinnitätkö erityistä huomiota porojen puhtaan veden tarpeeseen niiden ollessa aitauksissa, ruokittavina ja töissä asiakkaiden parissa? Saavatko ne puhdasta vettä tai lunta kaikkina aikoina? Miten tarjoat poroille vettä käytännössä? Entä jos lunta ei ole? Miten hoidat pakkaset ja veden saannin talvella? Käytätkö lämmitettyjä vesiastioita, jotta voit taata veden saatavuuden lumettomina aikoina? Kuinka usein puhdistat vesiastiat? Miten teet sen? Desinfioitko ne? Kuinka usein vaihdat astioissa olevan veden? Miten valvot porojesi nesteytystä? Miten porot nesteytetään kesäkuukausina? Miten ruokinta ja juottaminen on järjestetty mahdollisilla yli yön kestävillä retkillä? Miten ruokinta ja juottaminen on järjestetty mahdollisen matkustamisen/kuljetuksen aikana? 13
14 5. Työolosuhteet 5.1 Koulutus Mitä koulutusvaiheita porot käyvät läpi rekiporoiksi tullakseen? Huomaa, että vain hirvas koulutetaan vetämään rekiä. Koulutus kestää 4 5 vuotta. Minkä ikäisinä porot liittyvät koulutukseen? Miten porot tottuvat ihmiskontaktiin/ihmisen läsnäoloon/tolppaan tai puuhun sidottuna olemiseen? Miten palkitset poroja koulutuksen aikana? Käytätkö kokemuksesta oppimisen menetelmää, jossa nuoret porot saavat oppia kokeneemmilta poroilta? Miten otat huomioon porojen yksilölliset tarpeet ja ominaisuudet koulutuskäytännöissäsi? Minkä ikäisenä porot alkavat vetää rekiä joissa on asiakkaita? Käytätkö pieniä matkailijaryhmiä kokemattomien porojen koulutukseen? Kuka suorittaa koulutuksen käytännössä? Miten takaat kaikkien henkilöstön jäsenten sitoutumisen koulutukseen? Miten varmistat, että koulutustapasi eivät aiheuta pelkoa, hätää tai kipua poroille? Mitä koulutukselle tapahtuu kiireisimmän sesongin aikana (kun täytyy keskittyä asiakkaisiin ja jo töissä oleviin poroihin)? Miten alat valmistella rekiporoja talvikautta varten? Koska valmistelut alkavat? Kauanko ne kestävät? Annatko poroille helpon alun, ottaen huomioon lihasvoiman heikentymisen sesongin ulkopuolella? Mitä käytännössä teet porojen kanssa, kun ne aloittavat koulutuksen kesän jälkeen? Miten varmistat, että porot saavat helpon alun sesongin alussa? Suunnitteletko asiakasvirtauksesi tämän mukaisesti? Annatko poroille helpon alun myös silloin, kun ne palaavat sairaslomalta/ovat toipuneet vammasta? Selitä miten teet tämän. Miten varmistat fyysisen toipumisen safarien jälkeen ja porojen lihasvoiman ylläpidon? Porojen itsenäisen liikunnan salliminen aitauksissa (toisin kuin tolppiin/puihin sitominen) antaa niille mahdollisuuden sekä sosialisointiin että fyysisen kunnon ylläpitoon/toipumiseen omatoimisesti. Jos poroja pidetään sidottuna tolppiin/puihin pidempiä aikoja sesongin aikana, varmistatko että ne saavat säännöllisen mahdollisuuden fyysiseen liikuntaan muutenkin kuin vain rekiä vetämällä? Miten olet järjestänyt tämän? Millaista tämä fyysinen aktiviteetti on? 5.2 Työtunnit Miten suunnittelet porojen työtunnit/vapaapäivät/lomat? Miten suunnittelet työtunnit siten, että porot eivät vietä koko päivää vetämällä samaa lyhyttä reittiä, jossa asiakkaat vaihtuvat jatkuvasti? 14
15 Onko sinulla paperinen tai elektroninen menettely, jolla pidät kirjaa porojen työaikatauluista? Kuka vastaa menettelyn tarkkuudesta? Sisältääkö se tietoja vammoista/sairauksista ja toipumispäivistä? Kuinka usein poroilla on vapaapäivä? Mitä vapaapäivä tarkoittaa käytännössä? Mitä ne tekevät vapaa-aikanaan? Kuinka paljon poro tekee enintään töitä päivissä/tunneissa kiireisimmän sesongin aikaan? Onko poroillasi mahdollisuus lomaan kesäaikaan? Pidetäänkö porot tilalla vai päästetäänkö ne metsään? Porot eivät hikoile, joten niiden täytyy läähättää kuten koirien. Ne voivat lämmetä liikaa, jos ne joutuvat vetämään tai tekemään muuta työtä kesällä. Kieltäydytkö käyttämästä porojasi marginaaliolosuhteissa, jotka saattaisivat aiheuttaa vahinkoa niiden fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille? Miten varmistat, että poroja ei ajeta pidemmälle kuin niiden halukkuus, kyvykkyys tai kunto sallii? Lisäkysymyksiä työtunneista osana reittisuunnittelua kappaleessa Muita työhön liittyviä asioita Tunnistatko porojen eri persoonallisuudet niiden työtapoihin ja rekien vetämiseen liittyen? Miten otat ne huomioon käytännössä? Puhutko niistä asiakkaidesi kanssa? Miten päätät köysien pituudet porojen ollessa raidossa? Käytätkö eripituisia köysiä eri poroille, riippuen esimerkiksi niiden iästä ja kokemuksesta? Minkälaisia turvallisuuteen liittyviä näkökohtia on otettu huomioon köysien kanssa? Selitä. Poistatko valjaat, kun porot eivät ole työssä? Jätätkö osan varusteista porojen päälle, kuten esimerkiksi länget? Selitä. Varmistatko, että poroja ei ajeta niiden luonnollisten rajojen yli käyttämällä huumeita tai lääkkeitä suorituskyvyn parantamiseksi? Käytätkö kipu- ja tulehduslääkkeitä vain eläinlääkärin ohjeiden mukaan? 5.4 Tarvikkeet Mitä varusteita käytät porojen kanssa työskennellessäsi? (reet, ahkiot, kuljetuskalusto, länget (valjaat), (ajo)hihnat, aisat ) Miten valitset porojen valjaat, länget ja muut varusteet siten, että varmistat niiden hyvän laadun ja sopivuuden? Mitä ominaisuuksia pidät tärkeinä varusteita valitessasi? Onko valjaat sovitettu joka porolle yksilöllisesti? Miten valvot valjaiden säätöjä kauden aikana porojen lihasvoiman ja koon muuttuessa? Nimeätkö valjaat, jotta henkilökunnan jäsenet voivat tietää mitkä valjaat kuuluvat millekin porolle? Tästä on paljon apua myös kausityöntekijöille. Missä säilytät tarvikkeita? 15
16 Miten arvioit varusteiden kuntoa? Suoritatko säännöllisiä tarkastuksia, vai onko sinulla suunnitelma kaikkien varusteiden läpikäymisestä vaihe vaiheelta? Tarjoatko tiedot varusteista kirjallisena kaikkien saataville ja valvottavaksi? Arvostatko korkealaatuisia varusteita, tietäen että huonot länget voivat etenkin nuorilla poroilla aiheuttaa pahimmillaan vakavia vammoja? Miten varmistat, että välineesi eivät aiheuta epämukavuutta tai vammoja? Onko sinulla rekien huoltokäsikirja? 16
17 6. Elinaika ja taloudellinen suunnittelu Suoritetaanko poroillasi suunniteltua jalostusta? Kuvaile sen käytännön seikkoja. Jos jalostusta on suunniteltu, miten valitset jalostettavat eläimet? Kauanko jalostukseen käytettävää vaadinta käytetään? Teetkö tarkkoja laskelmia jokaisen poron hoitoon vaaditusta rahamäärästä, jotta voit suunnitella kassavirtasi? Kuka tekee laskelmat? Lasketko aktiivisten vuosiensa jälkeen porotilalla olevien eläköityneiden/vanhojen porojen sekä rahaa tuottavien nuorten porojen koulutuksen välistä tasapainoa? Mitä tapahtuu poroille, jotka ovat liian vanhoja toimiakseen enää matkailuporoina? Minkä ikäisenä niistä tulee liian vanhoja? Pysyvätkö porot tokkansa/kumppaniensa luona vaikka niitä ei enää käytetä ajeluilla? Käytätkö eläköityneitä poroja muihin kuin rekiin liittyviin matkailuaktiviteetteihin? Annatko vanhojen matkailuporojen kokea luonnollisen kuoleman metsässä? Lopetatko eläköityneitä poroja, jotka ovat liian vanhoja työhön ja kärsivät sairaudesta? Miten päätät koska poro lopetetaan? Kuka poron lopettaa? Onko tällaisilla henkilöillä riittävä kompetenssi ja todistus riittävästä kompetenssista eläimen lopettamiseen ilman tarpeetonta kipua, hätää tai kärsimystä (Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009, 21. artiklan mukaisesti)? 17
18 7. Henkilöstö Onko sinulla porotilapäällikköä? Onko hän ammattilainen? Onko sinulla komentoketjua? Kuka vastaa eläinlääkärin kutsumisesta, sairaan tai loukkaantuneen poron tarkkailun järjestämisestä ym.? Miten henkilökuntasi on koulutettu? Minkälaista koulutusta henkilöstösi saa ollessaan töissä/aloittaessaan työt yrityksessäsi? Kuuluuko turvallisuuskoulutus henkilöstösi koulutusohjelmaan? (katso myös kohdat 3.6. ja 9.2.) Ovatko kaikki uudet työntekijät perillä porojen ja matkailijoiden kanssa tehtyjen töiden sisältämistä riskeistä? Muista, että taidoton ja oman työnsä riskejä tuntematon henkilöstön jäsen on itse kävelevä turvallisuusriski! Järjestätkö säännöllisiä koulutuspäiviä, joilla päivitetään henkilöstön turvallisuuteen ja porojen hyvinvointiin liittyviä tietoja? Laitatko uudet työntekijät töihin kokeneempien henkilöstön jäsenten kanssa, jotta he voivat oppia kaiken poroista sekä tilalla työskentelystä? Huono porojen ja prosessien tuntemus voi aiheuttaa vaaratilanteita tilalla! Kiinnitätkö erityistä huomiota ruokintaan liittyviin käytännön seikkoihin uusia työntekijöitä kouluttaessasi? Väärän tyyppinen ruokinta voi johtaa poron kunnon ja työkyvyn romahtamiseen, joten on erittäin tärkeää antaa uusille työntekijöille selvät ohjeet siitä, minkä tyyppistä ravintoa kukin poro syö ja kuinka paljon. Kiinnitätkö erityistä huomiota porojen yksilölliseen ja erityisominaisuudet huomioon ottavaan esittelyyn uusille henkilöstön jäsenille? Jos porolla on esimerkiksi tapana tökkiä ihmisiä ja muita poroja sarvillaan, työntekijälle on tärkeää tietää tämä, jotta hän voi opastaa asiakkaita tässä asiassa ja välttää näin vaaratilanteiden syntymistä. Kerrotko henkilökunnallesi selkeästi, jos jotkin porot eivät ole töissä tällä hetkellä? Miten teet tämän? Miten varmistat, että jokainen eri vuorojen työntekijä tietää tämän? Miten hoidat tilanteet, joissa uusi työntekijä ei tiedä kaikkien porojen nimiä ja jolloin ei voida luottaa työaikatauluihin? Onko henkilökunnallasi tiettyjä vastuualueita, joilla varmistetaan, että kaikista asioista on huolehdittu eikä vastuiden sekaannuksia tai väärinkäsityksiä ole syntymässä? Käytätkö erityistä kirjanpitoa päivittäisiä tehtäviä ja suunnittelua koskien mitä tulee tapahtumaan päivän aikana, mitä on tehty päivän aikana, mitä muita havaintoja on tehty päivän aikana? Onko sinulla erityistä kirjanpitoa porojen lääkehoitoa koskien sekä selkeät ohjeet siitä, miten poroja tulisi hoitaa? (kuka antaa lääkkeen, milloin, kuinka pitkä kuuri on, koska hoito on aloitettu) Selitä. Onko työkulttuurisi avoin kaikille uusien ja kokeneiden työntekijöiden mahdollisille kysymyksille? Miten hoidat tätä avoimeen ja rehellisyyteen perustuvaa työkulttuuria? 18
19 Koska yleensä annat uusien henkilökunnan jäsentesi tehdä töitä yksin? Kuinka kauan he tekevät töitä kokeneempien työntekijöiden kanssa saadakseen riittävästi tietoa voidakseen tehdä työt yksin? Kuinka hyvin henkilökuntasi tuntee porojen luonnollista käyttäytymistä? Minkä kokemuksen kautta? Koska porojen luonne poikkeaa muista meille tutuista työ- ja kotieläimistä, porojen luonnollisen käyttäytymisen tuntemus on tärkeää porojen kanssa työskenneltäessä. Miten arvioit henkilökuntasi kyvykkyyttä porojen kanssa työskentelyyn? Miten varmistat, että henkilöstölläsi on riittävästi kärsivällisyyttä porojen koulutukseen? Tämä koskee erityisesti nuoria poroja, joiden kanssa vaaditaan pitkäjänteisyyttä, jotta vältetään traumojen mahdollisuus ja luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle. Onko henkilöstölläsi pätevyys tunnistaa lämpörasituksen ja muiden porojen hyvinvointia vaarantavien tilojen tunnusmerkit? Kohteleeko henkilöstö poroja yksilöinä? Esimerkiksi mikä poro pitää silityksestä tai kaipaa rauhaa? Käytätkö vapaaehtoisia työntekijöitä? Mistä he yleensä tulevat/mikä on heidän taustansa? Minkä tyyppistä työtä vapaaehtoiset tekevät? Miten tarkastat ja valvot heitä? Tarjoatko heille majoituksen ja ruokaa? Kauanko he ovat työssä keskimäärin? Tarjoatko henkilöstöllesi mahdollisuuden puhua vapaasti ja kriittisesti? Kannustetaanko heitä ilmaisemaan mielipiteensä? Puhuuko henkilökuntasi englantia? Tunteeko henkilöstösi reittien ja alueen historian, maantieteen, kulttuurin (kansantarut) hyvin? Entä poronhoidon ja sen perinteet? Pyritkö aktiivisesti parantamaan henkilöstösi osaamista näissä asioissa? Jakaako koko henkilöstösi samat periaatteet, esimerkiksi sen, että poroille tulee puhua rauhallisesti eikä huutaa? 19
20 8. Asiakas 8.1 Asiakkaiden koulutus Kerrotko asiakkaillesi poroista, niiden koulutuksesta ja hoidosta? Kerrotko asiakkaillesi, miten porot selviytyvät kylmillä keleillä? Kerrotko asiakkaillesi, miten porojen turkki uusiutuu joka kevät? Paksu talviturkki vaihtuu kesäkarvaan keväisin. Se irtoaa isoina tukkoina, ja paljastaa pehmeän alla olevan kesäkarvan. Porot näyttävät takkuisilta turkin vaihtuessa, mutta tämä on täysin normaalia. Paksu talviturkki alkaa kasvaa jälleen elokuussa. Kerrotko asiakkaillesi porojen hyvästä hajuaistista? Opetatko heille, miten porot käyttäytyvät luonnossa etsiessään jäkälää? Kerrotko asiakkaille porojen näköaistin erityispiirteistä? Entä siitä, miten porot työntävät kielensä ulos kasvattaakseen haihtumispinta-alaa, tai siitä, miten porot hierovat sarviaan puihin jolloin sarvet veristyvät? Kerrotko asiakkaille porojen sosiaalisesta luonteesta niiden tarpeesta elää laumassa? Puhutko märehtimisen tärkeydestä poroille? Annatko asiakkaiden silittää poroja (vaikka porot eivät yleensä pidä siitä)? Jos porojasi saadaan silittää, tehdäänkö sitä ennen vai jälkeen ajelun? Jollain tiloilla on käytäntö, jonka mukaan poroja saa silittää vain ajelun jälkeen. Tämän tarkoitus on varmistaa helppo siirtymä rekiin ja ajelun aloitus ilman ylimääräistä stressiä. Tämä on hyvä käytäntö, varsinkin jos asiakkaiden parissa työskentelee uusia ja/tai nuoria poroja. Näytätkö asiakkaille tilaasi, ja esitteletkö heille esimerkiksi tilalla asuvia eläköityneitä poroja? Ovatko tilan päivittäiset toimet (esim. ruoan valmistelu, porojen lääkintä) näkyviä asiakkaillesi? Pääsevätkö asiakkaasi joka paikkaan tilallasi? Onko tilallasi alueita/aikoja joille/jolloin asiakkaat eivät pääse, kuten poroaitaukset ja toipumassa tai vaatimien paikat? Onko sinulla käytöskoodisto asiakkaita varten? Kerrotko heille mikä on sallittua ja mikä ei porojen kanssa toimittaessa? Porojen ruokinnan tulisi olla ehdottomasti kiellettyä. Onko sinulla sairaita eläimiä, hoitoa, työtunteja koskeva ilmoitustaulu, joka on asiakkaiden nähtävillä? Puhutko turvallisuudesta? Tarjoatko asiakkaille ajoköyden ajelun ajaksi joka on kiinnitetty poron pankaan sen leuan alla? Missä yhteyksissä tarjoat tällaista köyttä asiakkaillesi? Miksi tarjoat sitä? Jos tarjoat tällaisen köyden, kerrotko asiakkaille, että sitä ei tule vetää tai heiluttaa tarpeettomasti tai varomattomasti? Teetkö asiakkaille selväksi, että köyden väärinkäyttö valppaan ja samalla herkän poron kanssa voi aiheuttaa vaaratilanteita? Poro voi reagoida ja paeta, eli lähteä juoksuun täydellä nopeudella jolloin sitä on vaikea pysäyttää! Kerrotko asiakkaillesi, miten poroja tulee lähestyä?»» Poroja ei saa lähestyä takaa, vaan rauhallisesti edestäpäin. Poron takana tapahtuvat asiat voivat pelästyttää sen ja ajaa sen pakosalle. 20
21 Selitätkö, että huutamista tai juoksemista porojen läheisyydessä tulee välttää? Selitätkö, että reessä seisominen tai hyppiminen on kiellettyä, sillä se voi aiheuttaa vakavan vaaran itse asiakkaalle, porolle sekä muille ryhmässä olijoille? Selitätkö, että poron pään ja etenkin sarvien koskeminen on kiellettyä, sillä porot pitävät tätä epämukavana? Tämä on tärkeä seikka myös siksi, että poro voi vetäytyä tilanteesta päätään ravistamalla ja vahingoittaa näin asiakasta tahattomasti. Takaa tulevat porot voivat kulkea erittäin lähellä rekeä raidossa peräkkäin kulkiessaan. Ne voivat kulkea jopa reen vieressä tai lepuuttaa päätään reen takaosassa. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää muistuttaa asiakkaita siitä, että pään ja sarvien koskemisen kielto tulee ottaa vakavasti, sillä poro voi ravistaa päätään ja vahingoittaa asiakkaita. Selitätkö, että valokuvien ottaminen salaman kanssa voi aiheuttaa huomattavaa epämukavuutta poroille, ja sitä tulee siksi välttää? Tärkeä seikka, varsinkin pimeinä aikoina! Teetkö asiakkaille selväksi, että poro ei käyttäydy kuten hevonen eikä se siksi ole vastaanottavainen ohjausliikkeille (etenkin jos asiakas ei edes tiedä mitä on tekemässä!)? Tarjoatko tietoa köyden oikeasta käytöstä, jos poro pysähtyy kesken ajelun? Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan on tehtävät selkeitä sivulta sivulle -liikkeitä köyden kanssa, sillä poro ei välttämättä tunne köyttä, mutta näkee liikkeen sivulla/takana, ja lähtee sen takia uudelleen liikkeelle. Teetkö selväksi, että köysi ei ole jarru? Jos köydestä vedetään, poro ei välttämättä pysähdy vaan vetää sen sijaan vastaan, joka voi tehdä poron liikkeestä vaikeampaa (asiakas itse asiassa kuristaa poroa!). Opastatko asiakkaille mitä tehdä, jos poro juoksee kovaa vauhtia ja mutka lähestyy? Käyttäessäsi poroja ringissä, käytätkö vain kokeneita ja asiakkaiden ohjaksilla tekemiin virheisiin tottuneita poroja? Vältätkö kokemattomien ja nuorten porojen käyttöä tällaisissa aktiviteeteissa? 8.2 Kieli Miten toimit kieliongelmien tapauksessa? Miten varmistat, että asiakkaat saavat kaiken tarvitsemansa tiedon ajelua tai tilalla käyntiä varten? Käytätkö esimerkiksi videoita (asiakkaiden äidinkielellä tekstitettyinä, jos mahdollista) eläimiä ja aktiviteetteja koskevien tietojen jakamiseksi, mukaan lukien käytännön ohjeet eläinten kanssa toimimiseen? Opetatko ja käytätkö käsimerkkejä aktiviteetin ja sen valmistelujen aikana? Käytätkö ilmoitustauluja opastaaksesi asiakkaita, miten tilallasi tulee käyttäytyä? Näkevätkö asiakkaat niitä ennen tilalle tuloa/tilalle oleilun aikana? Kuka tekee ajelun varauksen? Onko heillä riittävästi kokemusta ennakkotietojen kysymisestä asiakkailta? 8.3 Aktiviteettien suunnittelu asiakastietojen mukaan Miten valitset sopivan poromäärän tulevaa matkailijaryhmää varten? Saatko yleensä tietoja tilallesi tulossa olevien aikuisten ja lasten määrästä? Kun asiakkaat varaavat safarinsa, kysytkö asiakkailta heidän painostaan, jotta voit helpommin järjestää raidot (mitkä porot vetävät, porojen valinta)? Onko sinulla painorajaa? Mikä on yhdessä reessä olevien ihmisten maksimimäärä? Päästätkö asiakkaita ajeluille alkoholin tai huumaavien aineiden vaikutuksen alaisina? 21
22 Ovatko oppaasi vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa suoralla ja aidolla tavalla, jotta taataan eläinten hyvinvointi sekä asiakkaiden turvallisuus joka tilanteessa ilman poikkeuksia? Käsitteletkö ja selitätkö mahdollisten ongelmien syyt ja niiden hoitamiseksi suoritetut toimet heti paikalla asiakkaiden läsnäollessa? Läpinäkyvyys voimaannuttaa asiakkaita, sillä he voivat tällöin tietää mitä tapahtuu ja esimerkiksi eläimen loukkaantumisen tapauksessa mitä eläimelle tulee tapahtumaan sekä sen, kuka hoitaa eläintä ja milloin. 8.4 Arviointi Onko sinulla kyselylomaketta, jonka avulla asiakkaat voivat arvioida eläinten hyvinvointia tilallasi? Jos ei, mitä työkaluja sinulla on palautteen saamiseen? Järjestätkö tapaamisia henkilöstösi kanssa, joissa parannetaan asioita, joihin on kohdistettu kritiikkiä? 22
23 9. Liiketoiminnan ja rekiajelujen hallinta 9.1 Rekiajeluiden ja liiketoiminnan suunnittelu ja tarjonta Pororekiajeluiden sisältö ja pituus Kuinka pitkiä ajelut ovat? Mikä on ajeluidesi minimipituus? Entä maksimipituus? Määritetäänkö tämä matkan pituutena vai kestona? Kuinka pitkiä etäisyyksiä porot vetävät rekiä näiden ajeluiden aikana? Kauanko nämä ajelut kestävät? Kauanko porot vetävät rekiä yhtäjaksoisesti ennen taukoa? Mitä porot tekevät taukojen aikana? Saavatko ne levätä rauhallisessa paikassa, ilman ihmiskontaktia/kosketusta? Onko sinulla ajelun minimi-/maksimipituutta ohjaava perusperiaate, joka perustuu porojen hyvinvointiin ja jota noudatat, vaikka kysyntää olisi lyhyemmille/pidemmille ajeluille? Tarjoatko yli yön kestäviä ajeluita? Missä porot yöpyvät? Entä asiakkaat? Varmistaako ympäristö, että porot saavat levättyä kunnolla? Onko lepopaikassa puhdasta vettä tai lunta? Tarjoatko mahdollisuuden pidempiin, esimerkiksi viikon kestäviin vierailuihin, joiden aikana asiakkaat osallistuvat maatilan jokapäiväiseen elämään? Mitä asiakkaat käytännössä tekevät? Miten asiakkaita valvotaan heidän työskennellessään/viettäessään aikaa porojen kanssa? Tarjoatko asiakkaille non-stop -ajeluita? Eli porot vetävät rekiä lyhyen matkan (esim. 400 metriä) koko päivän ajan aina, kun asiakkaita saapuu paikalle? Tunnistatko lyhyiden reittien vetämisen poroille aiheuttaman fyysisen ja henkisen rasituksen, etenkin raskaan kuorman vetämisen alkuvaiheessa? Miten hoidat lyhyiden reittien tarjoamisen tuottamat haasteet? Vaihdatko lyhyttä reittiä vetäviä poroja päivän aikana? Kuinka usein? Miten vaihto tapahtuu käytännössä eli miten suunnittelet porojen vaihdon etukäteen? Aikataulutukseen perustuvaa suunnitelmaa noudattamalla? Kuinka usein porosi kiertävät jengan yhden työvuoron aikana, eli ennen kuin ne saavat levätä? Mikä on pisin poron työaika yhden vuoron aikana? Missä porot lepäävät safariryhmien välillä? Onko ne sidottu tolppiin tai puihin? Saavatko ne jäkälää tai muuta rehua? Kuinka pitkiä lepoajat ovat? Ovatko ne riittävän pitkiä märehtimiseen? 23
24 9.1.2 Reittisuunnittelu Miten suunnittelet reittisi? Kuvaile suunnittelun käytännön seikkoja. Miten otat huomioon porojen kyvyn vetää rekeä valitulla reitillä? Onko mahdollista, että moottorikelkat käyttävät samoja reittejä/kulkevat reittien välittömässä läheisyydessä, aiheuttaen mahdollista vaaraa poroille ja asiakkaille? Miten varmistat reittien turvallisuuden? Onko reiteilläsi vaarallisia risteyksiä, kuten maantie-, rautatie- tai muita risteyksiä? Jos on, miten varmistat, että ne eivät muodosta tapaturmariskiä? Jos olet suunnitellut esimerkiksi reitin, jolla on joitain sellaisia vaaroja joista kokeneet työntekijät selviävät, miten varmistat, että kaikki työntekijät, myös kausityöntekijät, pystyvät selvittämään riskit ja suorittamaan vaaditut tehtävät ilman pelkoa tunnustettujen riskien aiheuttamasta mahdollisesta tapaturmasta? Vaativatko tietyt reitin osat matkailijoiden erityistä huomiota (kuten lähestyvä moottorikelkkareitti), ja kerrotko niistä asiakkaille selkeästi? Miten tarkastat reittien olosuhteet? Onko reitillä puita tai oksia, jotka voisivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa poroille ja reille? Onko reitti riittävän leveä pehmeään vetämiseen? Käytätkö moottorikelkkoja reittien valmisteluun, jos niillä on runsaasti lunta? Noudatatko periaatetta, jonka mukaan ajeluita ei järjestetä, jos säätila asettaa suuria haasteita poroille ja muodostaa vaaran turvallisuudelle? Ajavatko rekiä asiakkaat vai oppaat? Onko tähän poikkeuksia/muutoksia ajelusta riippuen? Kuka varmistaa, että reet ja porot valitaan ja valmistellaan matkustajien määrän, painon, ym. mukaan? Miten varmistat, että porot pysyvät reitillä asiakkaiden ollessa ohjaksissa? Onko lyhimmällä reitilläsi (jolla asiakkaat saavat ohjata rekiä) aidat? Jos reittiä ei ole aidattu, onko sinulla ollut tilanteita, joissa poro on karannut reitiltä muille tilan alueille reen ja asiakkaiden kanssa? Miten olet reagoinut tähän? Rekiajeluiden suunnittelu: muita porojen hyvinvointiin liittyviä seikkoja Vetävätkö porot samoja reittejä koko kauden, vai vaihteletko reittejä? Vaihdatko reittejä joka kaudella, vai pysytteletkö tutuilla reiteillä? Mitkä periaatteet ohjaavat reittien muuttamisen/ennallaan pitämisen tapojen valintaasi? Valjastatko porot ennen kuin asiakkaat saapuvat paikalle? Tällä vältetään porojen tarpeetonta stressiä, sillä valjaiden laitto suoritetaan rauhallisessa tilanteessa, jossa on läsnä vain porojen kanssa työskenteleviä ihmisiä. Miten varmistat, että ajeluilla töitä tekevät muutkin kuin vain parhaat porot? Kuka pitää kirjaa ajeluista joihin porot osallistuvat? Miten varmistat, että porot osallistuvat eri ajeluihin eivätkä vain esimerkiksi lyhyisiin ajeluihin? 24
25 Järjestätkö porojen työaikataulut siten, että ne eivät totu liikaa samoihin poroihin? Tämä liittyy nuorten porojen koulutukseen. Miten valmistaudut mahdollisiin porojen kilpailuihin ja tappeluihin reitillä (jos köydet ovat liian löysällä raidossa)? Miten otat huomioon poroilta vaaditut fyysiset suoritteet vedon aloittamisessa? Suunnitteletko porojen työaikataulut tavalla, joka ottaa huomioon jengassa työskentelyn vaatimat fyysiset suoritteet kun porojen täytyy aloittaa ajelu alusta useasti? Miten järjestät porojen raidot? Miten otat huomioon eri porojen vahvuudet ja heikkoudet suunnittelussa? Selitä. Onko sinulla B- ja C-suunnitelma valmiina siltä varalta, että reitille valittu vetotiimi ei voikaan hoitaa tehtäväänsä? Miten varmistat kassavirran kesäaikana? Tarjoatko vierailuja porotilallesi kesäisin? Millaisia ne ovat? Kauanko ne kestävät? Mitä asiakkaat tekevät näillä vierailuilla? Muutetaanko aktiviteettia sään mukaan (lyhyemmäksi, hitaammaksi)? Peruutatko rekiajeluja poroille mahdollista uhkaa/epämukavuutta aiheuttavien lumiolosuhteiden takia? 9.2 Tapaturmasuunnitelma Onko kaikilla oppailla voimassa olevat ensiaputodistukset (tulee uusia 2 vuoden välein) ja ensiapuvälineet? Hyvä kurssi erämaaoppaille on tämä: Onko sinulla järjestelmä, jolla opas saa yhteyden hätäpalveluihin kuuluvuusalueen ulkopuolella? Hätäraketit, satelliittipuhelin, hätäpaikannin, yksi opas jää ryhmän luo ja toinen hakee apua? Tuntevatko kaikki oppaat ja avustajat tämän suunnitelman? Onko sinulla varasuunnitelma loukkaantuneiden/sairaiden porojen korvaamiseksi? Kuljetus? Onko sinulla tämä suunnitelma kirjallisena? Selitä. Onko sinulla varasuunnitelma siltä varalta, että opas sairastuu aktiviteetin aikana? Onko sinulla tämä suunnitelma kirjallisena? Selitä. Onko sinulla aina saatavilla ensiapupakkaus sekä ihmisille että poroille? Pidätkö mukanasi lisävarusteita kylmän sään takia, etenkin pitkillä matkoilla joiden aikana sattuneilla tapaturmilla voi olla vakavia seurauksia? 9.3 Porojen kuljetus Kuljetatko vain kuljetuskelpoisia poroja (eläinlääkäriin kuljetusta lukuun ottamatta), eli siis et kuljeta poroja, joissa on merkkejä shokista, uupumuksesta, vakavasta vammasta tai sairaudesta, tai vaatimia, jotka vasovat pian tai ovat juuri vasoneet? Otatko huomioon porojen verisarvivaiheen porojen kuljetuksessa? Miten? Tänä aikana porojen sarvet ovat alttiita kivulle ja tapaturmille, ja erityistä huomiota tulisi kiinnittää porojen käsittelyyn alkukesällä, elo-syyskuussa sekä härkien tapauksessa myös myöhemmin. 25
26 Miten tarkalleen kuljetat poroja? Onko kuljetustila riittävän suuri, jotta porot voivat seistä ja maata mukavasti? Onko se riittävän pieni, jotta porot saavat tukea esimerkiksi vaunun seinästä? Minkälaiseen asentoon laitat porot kuljetusvaunuun/tilaan? Miten valitset samaan vaunuun tulevat porot, jotta vältät tappelut kuljetuksen aikana? Onko kuljetusajoneuvot tehty hyvin kestävistä materiaaleista ja pidetty kunnossa? Onko laatikoissa turvalliset salvat ja lukot, jotta porot eivät karkaa? Ovatko laatikot turvallisesti kiinni kuljettavassa ajoneuvossa? Onko laatikoissa riittävä ilmanvaihto? Miten järjestät porojen pääsyn puhtaaseen veteen kuljetuksen aikana? Miten järjestät porojen ruokinnan kuljetuksen aikana? Päästätkö porot pois laatikoista säännöllisesti kuljetuksen aikana, jotta voit varmistua että ne ovat hyvässä kunnossa ja hätääntymättömiä, ja että voit antaa niille vettä ja ruokaa sekä mahdollisuuden helpotukseen ja venyttelyyn? 26
OHJE ELÄINTEN HYVINVOINTIIN LIITTYVIEN VIESTINTÄKÄYTÄNTÖJEN ARVIOINTIIN JA KEHITTÄMISEEN ELÄIMIIN PERUSTUVASSA MATKAILUSSA SUOMESSA
OHJE ELÄINTEN HYVINVOINTIIN LIITTYVIEN VIESTINTÄKÄYTÄNTÖJEN ARVIOINTIIN JA KEHITTÄMISEEN ELÄIMIIN PERUSTUVASSA MATKAILUSSA SUOMESSA Eläinlajit: Rekikoirat, porot ja hevoset Ohje eläinten hyvinvointiin
OHJE ELÄINTEN HYVINVOINNIN ARVIOINTIIN ELÄIMIIN PERUSTUVASSA MATKAILUSSA SUOMESSA
OHJE ELÄINTEN HYVINVOINNIN ARVIOINTIIN ELÄIMIIN PERUSTUVASSA MATKAILUSSA SUOMESSA Eläinlaji: Hevonen Ohje eläinten hyvinvoinnin arviointiin eläimiin perustuvassa matkailussa Suomessa Eläinlaji: Hevonen
OHJE ELÄINTEN HYVINVOINNIN ARVIOINTIIN ELÄIMIIN PERUSTUVASSA MATKAILUSSA SUOMESSA
OHJE ELÄINTEN HYVINVOINNIN ARVIOINTIIN ELÄIMIIN PERUSTUVASSA MATKAILUSSA SUOMESSA Eläinlaji: Rekikoira Ohje eläinten hyvinvoinnin arviointiin eläimiin perustuvassa matkailussa Suomessa Eläinlaji: Rekikoira
POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS. Yhteenveto vuosilta 2008-2010
POROJEN OSAVUOTINEN TARHAUS Yhteenveto vuosilta 2008-2010 KOMEA HIRVAS PORONHOITOALUE PORONHOIDOSTA JA TARHAUKSESTA Poronhoitolaki määrittelee poronhoitoalueen Paliskuntia 56 kpl Poronomistajia n. 4650
Muistitko soittaa asiakkaallesi?
webcrm Finland 1 webcrm Finland Muistitko soittaa asiakkaallesi? Riippumatta siitä, oletko myyntipäällikkö, markkinoija vai työskenteletkö HR tehtävissä, voit käyttää CRM ratkaisua erilaisiin tarpeisiin.
Tuotantoeläinten kuljetukset Teurastamoyrittäjien jäsenpäivät Ylitarkastaja Sari Salminen
Tuotantoeläinten kuljetukset Teurastamoyrittäjien jäsenpäivät 8.9.2017 Ylitarkastaja Sari Salminen Eläinkuljetuslainsäädäntö Eläinkuljetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005 eläinten suojelusta kuljetuksen
ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET
ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa
Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi
Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.
TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
Vanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
Vanhemmuussuunnitelma
Vanhemmuussuunnitelma Yhteinen lapsemme on / Yhteisiä lapsiamme ovat: Kunnioitamme toisiamme vanhempina, hyväksymme toistemme merkityksen lastemme elämässä ja toimimme yhteistyökumppaneina lastemme kasvattamisessa.
1. Jos hevosten pito on ammattimaista tai muuten laajamittaista, onko toiminnasta tehty kirjallinen ilmoitus lääninhallitukselle?
Hyvinvointi, turvallisuus ja ympäristöasioista huolehtiminen on oleellinen osa hevosalan yrittäjän arkea. Hevostilan ja sen ympäristön vastuullinen hoitaminen luo hyvinvointia ja turvallisuutta paitsi
PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3
PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 TÄMÄN HEVOSTAITO-OPPAAN OMISTAA TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa.
Pyhän Astelin ohjelmapalvelut
n ohjelmapalvelut 2015-2016 Moottorikelkka Safarit: Iltasafari moottorikelkalla (klo 20.00 22.00 / ma, ti, ke, la) Iltasafari on ohjattu moottorikelkkasafari illan hämärässä läpi lumisen maiseman. Jos
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa. kuljetuksen jälkeen tehty asiakirjatarkastus
ELÄINSUOJELUTARKASTUS ELÄINKULJETUS Lain eläinten kuljetuksesta (1429/2006) 29 :n tarkoittama tarkastus neuvoston asetuksen (EY) 1/2005* sisältämien, eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevien vähimmäisvaatimusten
AINUTLAATUINEN OIKEUS
AINUTLAATUINEN OIKEUS Monet saapuvat Suomesta ajamaan moottorikelkalla Ruotsissa. Toivomme, että kunnioitatte Ruotsissa voimassa olevia sääntöjä ja useimpien ruotsalaisten Moottorikelkkailijoiden tavoin
ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen
ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON
OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON LAMPAAT Lammas on laiduntava märehtijä ja laumaeläin, joka vaatii hoitajaltaan hyvää perehtymistä lajin tarpeisiin sekä niitä koskeviin määräyksiin. Laki velvoittaa,
MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle
MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin
PIENI HEVOSTAITO-OPAS
PIENI HEVOSTAITO-OPAS HEVONEN Hevosia on erikokoisia, erinäköisiä ja erivärisiä. TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa. Tallialueeseen
Koe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus
Koe-eläinten hankinta, saatavuus ja kuljetus Koe-eläinkeskus/ Niina Kemppinen 9.10.2013 1 Eläinten hankinta Kaupalliset kasvattajat: Harlan, Charles River, Taconic, Scanbur, Jackson Laboratory Hyvä laatu,
Paikallisyhteisön huomioiminen matkailussa, turvallisuusohjeiston esittely Inarin matkailuseminaari
Paikallisyhteisön huomioiminen matkailussa, turvallisuusohjeiston esittely Inarin matkailuseminaari 2.11.2018 Arctic Outdoor, turvallisuutta ja terveyttä tunturista kehittämishanke 2017-2019, Inarin kunta
Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -
Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta
TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5
TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja
Tyky- ja virkistystoiminnan palveluvaatimuksia. Luonto-ja eläinavusteinen toiminta Sanna Peltola
Tyky- ja virkistystoiminnan palveluvaatimuksia Luonto-ja eläinavusteinen toiminta 22.11.17 Sanna Peltola Virkistys- ja hyvinvointipalvelut -palveluvaatimuksia Miten palvelussani toteutuu Green Care toiminnan
Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset
Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009
Turvallisesti harrastuksiin. Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille
Turvallisesti harrastuksiin Vinkkejä nuorten ryhmien ohjaajille ja vanhemmille Harrastusmatkojen turvallisuus mukaan toimintaan harrastuksiin liittyy runsaasti sekä lyhyitä matkoja kodin ja harrastuspaikan
OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA
OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA
Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro. ulkomaille suuntautuvan pitkän kuljetuksen lähtöpaikassa. kuljetuksen jälkeen tehty asiakirjatarkastus
ELÄINSUOJELUTARKASTUS ELÄINKULJETUS Lain eläinten kuljetuksesta (1429/2006) 29 :n tarkoittama tarkastus neuvoston asetuksen (EY) 1/2005* sisältämien, eläinten suojelua kuljetuksen aikana koskevien vähimmäisvaatimusten
KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.
KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa
MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi
MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha
Pärnu kodutute loomade VARJUPAIK Löytöeläintarha 24.3.-4.4.2014 Kissoja n. 40-50 Koiria n. 15 Koiria ja kissoja löydetään kadulta, metsästä, roskiksista, jätelavoilta... Kissoja pyydystettiin loukkujen
NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy
Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti
ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTATAPA. Aki Tiihonen
ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTATAPA Aki Tiihonen TURVALLISUUSAJATTELU Turvallisuusajattelua voidaan tarkastella vapaa-ajan tai työpaikan näkökulmasta. Erona on, että työantajaa sitoo työturvallisuuslaki, mikä
Jaloittelutarhat Naudan näkökulma
Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat
LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - ulkoalueet. Harri Koskenranta 3.2. 2005
T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - ulkoalueet Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT HAAVOITTUVUUS 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen
Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita
Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen
Ohjeita liikunnanohjaajille. Katri Pöllänen, Projektityöntekijä, Monaliiku ry
Ohjeita liikunnanohjaajille Katri Pöllänen, Projektityöntekijä, Monaliiku ry Ohjeet 1. Suunnittele tunnit hyvin 2. Toteutus: Suunnitelman mukaan, mutta joustavasti 3. Selitä mitä tehdään ja miksi 4. Liikutaan
Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen anhin elinkeino. Poroja hoitaa poronomistajaa.
Poro liikenteessä Pieni porosanakirja 3 = pieni porolauma = suuri porolauma, = poro ensimmäisellä ikävuodellaan = kolmea vuotta vanhempi urosporo, = kolmea vuotta vanhempi naarasporo = sarveton poro =
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
Olisiko sinussa ainesta
Olisiko sinussa ainesta tulla hevosihmiseksi Lappiin? Kokeile! Tiedätkö ovatko seuraavat kymmenen väittämää totta vai tarua? Saat yhden pisteen jokaisesta oikeasta vastauksesta. Oikeat vastaukset kääntöpuolella.
ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila
POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen
MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013
Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,
Maastoreittien turvallisuus kuluttajaturvallisuuslain kannalta
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Mervi Murtonen Maastoreittien turvallisuus kuluttajaturvallisuuslain kannalta REILA-hankkeen loppuseminaari 14.8.2018, Rovaniemi Valokuvat: Joona Kotilainen, Pixabay
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS LAMMAS Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VUOHI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016
Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet
Poro liikenteessä Poronhoito on Pohjois-Suomen vanhin elinkeino. Poroja hoitaa alle 5 000 poronomistajaa.
Poro liikenteessä Pieni porosanakirja 3 parttio = pieni porolauma tokka = suuri porolauma vasa, vasikka = poro ensimmäisellä ikävuodellaan hirvas = kolmea vuotta vanhempi urosporo vaadin, vaami = kolmea
ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011
ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden
Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA, AVOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996)
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa
10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 () Matkailualan perustutkinto Koodi: MAT3902 Päätös: LAMO C19/201 Näytön kuvaus osoittaa ammattitaitonsa työskentelemällä kulttuuritapahtumassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että
SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.
SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä
LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
Laiduntamisen tehostamisen tekniikkaa Iisalmi Toivala
Laiduntamisen tehostamisen tekniikkaa 27.3.2012 Iisalmi 17.4.2012 Toivala Laidunaitauksen elektroninen valvonta Laitumen toimintaa voidaan valvoa etävalvonnalla GSMyhteyden kautta Laite lähettää viestin
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake
NOSACQ-FI-08 Pohjoismainen työturvallisuusilmapiirikyselylomake Kyselylomakkeen tarkoitus on kartoittaa sinun käsityksesi työturvallisuudesta tällä työpaikalla. Vastauksiasi käsitellään tietokoneella ja
2. Työvälineiden, materiaalien ja menetelmien hallinta
Työskentely maatalousalalla 1. Työprosessin hallinta Maatilan tai maaseutuyrityksen työtehtävien tekeminen Tyydyttävä T1 noudattaa työaikoja ja toimii ohjattuna työohjeiden mukaisesti suhtautuu myönteisesti
9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
Yksilökarsinat, kertatäyttöiset ryhmäkarsinat ja kohdistettu tuloilma keinoja luoda hyvät olosuhteet vanhoihinkin vasikkatiloihin
Yksilökarsinat, kertatäyttöiset ryhmäkarsinat ja kohdistettu tuloilma keinoja luoda hyvät olosuhteet vanhoihinkin vasikkatiloihin Kunnolliset olosuhteet Raikas ilma Hyvä kuivitus Helppo hoito Toimivat
FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0057/1. Tarkistus. Sofia Ribeiro PPE-ryhmän puolesta
6.2.2019 A8-0057/1 1 Johdanto-osan H kappale H. ottaa huomioon, että kuljetus aiheuttaa eläimille stressiä, koska se altistaa ne hyvinvoinnin kannalta haitallisille tilanteille; ottaa huomioon, että tiettyjen
Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.
Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.2018 Sisältö Ruokakasvatus mitä ja miksi? Lapsen ruokaportaat Terveyttä ruoasta
Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus
Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus Klo 8.30 Kahvi (hanke tarjoaa) Klo 9.00 Päivän avaus ja terveiset Vaavi-hankkeen Saksan opintomatkalta, Katriina Pylkkänen
Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP
7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa
T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04
T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Ulkoalueet Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan riski
15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon
Lemmikkihotelli PetVilla Päivähoitosopimus YHTEYSTIEDOT sivu 1/5
YHTEYSTIEDOT sivu 1/5 Omistajan nimi: Lähiosoite: Postinumero/Paikkakunta: Puhelin: Sähköposti: Jos omistaja ei ole tavoitettavissa hoitojakson aikana yhteyshenkilönä toimii Nimi Yhteystiedot Lemmikin
! Artistit Liike ja työskentely Musteet ja työvälineet Tatuointiprosessi
Artistit Liike ja työskentely Musteet ja työvälineet Tatuointiprosessi Copyright: Pinky Inky Tattoo & Beauty studio 2017 Tässä kerromme liikkeestämme, aseptiikasta, tavoistamme ja siitä, mitä sinun tulisi
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013
AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot
ELÄINTEN (TYÖ)HYVINVOINTI MERKITTÄVÄNÄ KILPAILUTEKIJÄNÄ?
ELÄINTEN (TYÖ)HYVINVOINTI MERKITTÄVÄNÄ KILPAILUTEKIJÄNÄ? Mikko Äijälä ja Outi Kähkönen Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti (MTI) Kuvat: Mikko Äijälä Kyllä sulla täytyy olla se halu ja tunne tehä
Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa
Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa 1.1.2019 Lisätyt vähimmäistasot: 1.5. Nautojen sairas-, hoito ja poikimakarsinat 6 2-4 mom. Nautojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja.
Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan?
Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan? Anna Valros Eläinten hyvinvointitieteen professori Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Hyvinvointi on eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA, ULKOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996)
TERVETULOA VARHAISKASVATUSTOIMINTAAN
TERVETULOA VARHAISKASVATUSTOIMINTAAN Vanhempina voitte jättää lapsenne turvallisin mielin työpäivän tai opintojen ajaksi varhaiskasvatustoimintaan. Koulutettu henkilökuntamme huolehtii lapsestanne parhaalla
LIITE. asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU)
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.11.2018 C(2018) 7433 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) neuvoston asetuksessa (EY) N:o 577/98 säädetyn työvoimaa koskevan otantatutkimuksen
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA, HÄKKIKANALA Eläinsuojelulain (247/1996)
KAMPAUKSET JA EHOSTUS
4.1.2. KAMPAUKSET JA EHOSTUS Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Kampauksen ja ehostuksen suunnitteleminen tekee toteuttamiskelpoisia kampausja ehostussuunnitelmia ja noudattaa
Ihminen ja susi kohtaavat päivittäin ympäri maailmaa ilman, että mitään erityistä tapahtuu. Yleensä tilanteissa on ollut kyse jostain seuraavasta:
Kun kohtaat SUDEN Ihminen ja susi kohtaavat päivittäin ympäri maailmaa ilman, että mitään erityistä tapahtuu. On kuitenkin tilanteita, joissa susi on hyökännyt ihmisen kimppuun. Yleensä tilanteissa on
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
Hyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan