Rakennesuunnittelijan vastuu työturvallisuudesta ja työmaan työturvallisuus

Transkriptio

1 Rakennesuunnittelijan vastuu työturvallisuudesta ja työmaan työturvallisuus Antti Haikala Leena Nurmi Taneli Päkkilä

2 1 Johdanto Työturvallisuuslain asettamat velvoitteet suunnittelulle Suunnittelua koskevat säännökset Konsultin velvollisuudet Suunnittelijan rikosoikeudellisesta vastuusta Työturvallisuusliite Rakennesuunnittelijan tehtävistä Putoamisen estävät suojarakenteet ja laitteet Suojarakenteen tilapäinen poistaminen Suojaaminen putoamiselta Korkealla tehtävä työ Putoamissuojauksen yleisperiaate Suojaverkko Suojakaide Suojakansi Kulkuesteet Suojakatokset Elementtien asennussuunnitelma Nostot Varastointi Kuljetus Tuenta Tikkaat ja ohjausköydet elementtien asennuksessa Suurmuottityöt Lähdeluettelo

3 3 1 Johdanto Tässä työssä on keskitytty työmaan työturvallisuuden osalta vain niihin seikkoihin, jotka ovat merkittäviä rakennesuunnitelijan kannalta. 2 Työturvallisuuslain asettamat velvoitteet suunnittelulle 2.1 Suunnittelua koskevat säännökset Suunnittelussa on työturvallisuus otettava huomioon TtL 9a 1 momentin mukaisesti: 9 a 1 mom. Suunniteltaessa työympäristön rakenteita, työtiloja, työmenetelmiä, tuotantomenetelmiä sekä työssä käytettäviä koneita ja työvälineitä on huolehdittava siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti ja aiheuttamatta haittaa työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle terveydelle./6/ TtL:n 9a :n perusteella konsulttisuunnittelussa on huolehdittava siitä, että työt voidaan tehdä turvallisesti aiheuttamatta haittaa työntekijän terveydelle, vaikka suunnitelman kohteen työturvallisuudesta ei olisikaan yksityiskohtaisia määräyksiä. Työturvallisuuden huomioonottaminen säännöksen tarkoittamalla tavalla edellyttää, että suunnittelija tuntee suunnittelukohteeseen sovellettavat määräykset sekä työssä vallitsevat, yleisesti tiedossa olevat terveyden menettämisen vaarat. Säännös ei ota kantaa työntekijöiden terveyteen kohdistuvan haitan määrään tai vakavuuteen. Turvallisuustoimenpiteiden tarpeellisuutta kuitenkin lisää, jos vaaralle altistuu useita työntekijöitä tai vaaralle altistuminen voi aiheuttaa työntekijällä vakavan haitan. Vaarojen luonteen selvittämiseksi saattaa olla tarpeen tehdä vaaran arviointi tai riskianalyysi suunnitelman vaikutuksista työn turvallisuuteen. Rakennustyön turvallisuuden huomioonottamiseksi suunnittelijan on syytä perehtyä myös niihin asioihin, joihin rakennustyömaan turvallisuussuunnittelussa on säädösten perusteella kiinnitettävä huomiota./8/ Tuotanto- ja työmenetelmien suunnittelulle on asetettu erityisvaatimus työturvallisuusvaikutusten huomioonottamiseen TtL 9a 3 momentissa: 9 a 3 mom. Tuotanto- ja työmenetelmien suunnittelun yhteydessä on selvitettävä niiden vaikutukset työturvallisuuteen. Eri työvaiheet on ajoitettava ja yhteen sovitettava siten, että ne voidaan suorittaa turvallisesti./6/ Säännös velvoittaa suunnittelijan tekemään erityisen työturvallisuusselvityksen uuden tuotanto- ja työmenetelmän suunnittelun yhteydessä. Suunnittelijalla on siten lainkohdan mukaan erityinen selonottovelvollisuus suunnittelun kohteena olevan tuotanto- tai työmenetelmän vaikutuksesta työturvallisuuteen. Viime kädessä myös työnantaja, jonka

4 4 työpaikalla kyseinen tuotanto- tai työmenetelmä otetaan käyttöön, on vastuussa siitä, että tällainen selvitys on tehty tai muutoin on hankittu tieto suunnitelman toteuttamisen vaikutuksesta työturvallisuuteen./7/ Säännöksestä ei käy ilmi selvityksen laatu, mikä on harkittava tapauskohtaisesti. Monimutkaisia prosesseja suunniteltaessa on usein tarpeen tehdä tai teettää turvallisuusanalyysi, riskinarviointi tai muu selvitys suunnitelman vaikutuksesta työturvallisuuteen. Jos suunnitelman toteuttaminen edellyttää normaalista poikkeavan työmenetelmän käyttöä, pitää suunnittelijan arvioida työmenetelmän turvallisuus. Selvityksessä ilmenevät vaarat on pyrittävä poistamaan suunnitelmaa korjaamalla. Jos suunnitelmaa ei voi muuttaa, on rakennustyöhön kohdistuvista vaaroista tiedotettava suunnitelman toteuttajalle esim. rakennuttajan turvallisuusasiakirjassa./8/ 2.2 Konsultin velvollisuudet Konsultin velvollisuudesta noudattaa työturvallisuuslakia on tämän lain 6 :n 2 momentin mukaan säädetty sen 40b :ssä: 40 b Sen, joka korvausta vastaan luovuttaa työhuonetta, tuotantotilaa, työmenetelmää tai työssä käytettävää konetta tai laitetta koskevan suunnitelman, on suunnitelman ilmoitetun käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla huolehdittava siitä, että suunnitelmassa on otettu huomioon työsuojelua koskevat säädökset ja määräykset./6/ Lainsäädännössä ei ole määritelty, mikä on suunnitelma. Työturvallisuuslain hengen mukaisesti 40b :ssä tarkoitettuun suunnitelmaan kuuluvat kaikki suunnitelma- asiakirjat, jotka luovutetaan tilaajalle ja jotka välittömästi ohjaavat suunnitelman kohteen toteuttamista ja käyttöä. Näitä ovat laskelmat, piirustukset, työselitykset, asennus- ja käyttöohjeet. Säännösten perusteella suunnittelukonsultti on velvollinen ottamaan työturvallisuuden huomioon kaikissa sellaisissa laatimissaan suunnitelmissa, joilla on vaikutusta työturvallisuuslain tarkoittamiin töihin. Suunnittelijan velvollisuudet on TtL:n 40b :ssä rajattu koskemaan suunnitelman kohteen ilmoitettua käyttötarkoitusta. Asianmukaisen suunnitelman laatiminen sinänsä edellyttää, että suunnittelija tietää kohteen käyttötarkoituksen hyvin ja että hän tämän tiedon puuttuessa hankkii sen suunnitelman tilaajalta tai muulta taholta. Säännöksen rajauksella tarkoitetaan lähinnä sitä, että suunnittelijalta ei voida edellyttää työturvallisuuden huomioonottamista, jos käyttötarkoitus muuttuu tai se lopullisesti selviää suunnitelman luovuttamisen jälkeen. Säännöksen sanamuodolla "käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla" on haluttu tuoda esiin se, että suunnittelusopimuksessa tai suunnittelutehtävän toimeksiannossa ei voida erikseen sulkea pois työturvallisuuden huomioonottamista konsultin tehtävistä. Suunnitelman kohteen ja sen käyttötarkoituksen rajauksilla on olennainen merkitys sille, mihin töihin ja työturvallisuusasioihin suunnitelma vaikuttaa. Konsultin ja suunnittelijan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että kaikki määritykset ja rajaukset kirjataan suunnittelusopimukseen./8/

5 5 Työturvallisuuslaissa on lisäksi rakentamista koskeva lisävelvoite 43a 1 momentissa: 43 a 1 mom. Edellä 40b :ssä tarkoitetussa rakentamista koskevassa suunnitelmassa on tarpeellisessa laajuudessa otettava huomioon myös sitä toteuttavien työntekijöiden terveys ja turvallisuus./6/ 2.3 Suunnittelijan rikosoikeudellisesta vastuusta 49 4 mom. Työnantajan taikka 5 tai 6 :ssä mainitun henkilön edustajaa rangaistaan, kuten edellä 1 momentissa on säädetty, milloin teko tai laiminlyönti on luettava edustajan syyksi hänelle kuuluvien velvollisuuksien rikkomisena. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon edustajan tehtävät ja toimivaltuudet, hänen pätevyytensä sekä muutoinkin hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntyyn tai jatkumiseen./6/ Tämä säännös koskee myös 40 b :ssä tarkoitetun konsultin, kuten suunnittelutoimiston palveluksessa olevaa suunnittelijaa. /8/ Työturvallisuuslain 49 :n mukaan rangaistaan työnantajaa tai muuta lain 4-6 :ssä tarkoitettua henkilöä, joka rikkoo mainittua lakia tai sen nojalla annettuja määräyksiä, sakolla, tai jos asianhaarat ovat raskauttavat, vankeudella enintään kuudeksi kuukaudeksi, ellei muualla laissa ole ankarampaa rangaistusta säädetty./7/ 3 Työturvallisuusliite Rakennesuunnittelijalle kohdistuvia vaatimuksia työturvallisuuteen liittyvässä suunnittelussa on esitetty julkaisuissa Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta (629/1994), (426/2004) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta, RT STM Valtioneuvoston asetus elementtirakentamisen työturvallisuudesta (578/2003) ja RT STM Työturvallisuuslaki. Ohjeita aiheeseen löytyy myös esimerkiksi SKOL ry:n julkaisusta Rakennesuunnittelijan työturvallisuustehtävät. Rakennesuunnittelijan on erityisesti esitettävä: - asennussuunnitelmassa esitettävät turvalliseen rakentamiseen liittyvät asiat - työaikainen putoamissuojaus (kaiteet, aukkojen työaikainen peittäminen) - elementtien nostot ja elementtien nostoelimet /1/ 4 Rakennesuunnittelijan tehtävistä Elementtirakentamisen työturvallisuusmääräykset edellyttävät, että rakennushankkeen suunnittelussa on huolehdittava elementtirakentamisen toteutuksen turvallisuudesta. Suunnittelussa on annettava riittävät tiedot elementtien turvallisesta nostosta ja käsittelystä sekä työnaikaisten asennustasojen, suojakaiteiden tai muiden vastaavien

6 6 turvalaitteiden kiinnittämiseksi tarvittavista varauksista. Lisäksi on annettava riittävät tiedot elementtien väliaikaista tuentaa sekä lopullista kiinnittämistä varten siten, että rakennusaikainen vakavuus säilyy kaikissa asennustyön eri vaiheissa. Rakennesuunnittelijan antamat tiedot kootaan elementtien asennussuunnitelmaan. Aiemmin asennussuunnitelman laatiminen oli yksinomaan päätoteuttajan vastuulla. Nyt elementtirakentamisen turvallisuuden huomioon ottamista edellytetään myös rakennuttajalta, jolloin rakennuttajan on otettava tämä huomioon suunnittelutoimeksiantoja laatiessaan. Elementtien asennussuunnitelman laatiminen on siksi entistä enemmän myös osa rakennesuunnittelua./2/ 5 Putoamisen estävät suojarakenteet ja laitteet 25 c 1 mom. Putoamisen estävien suojarakenteiden ja laitteiden, kuten esimerkiksi suojakaiteiden, on oltava suojavaikutukseltaan mahdollisimman yhtenäisiä. 25 c 2 mom. Jos työn tekeminen edellyttää, että yleisesti vaikuttava putoamisen estävä suojarakenne tai laite väliaikaisesti poistetaan, on käytettävä muita korvaavia suojatoimia. Työtä ei saa suorittaa ennen kuin nämä suojatoimet on toteutettu. Yleisesti vaikuttava putoamisen estävä suojarakenne tai laite on palautettava paikalleen heti sen jälkeen, kun kyseinen työ on päättynyt tai keskeytynyt./3/ 5.1 Suojarakenteen tilapäinen poistaminen Rakennustyössä esiintyy tilanteita, joissa yleisesti vaikuttavia suojarakenteita ei voida käyttää. Ongelma rajataan siten, että kyseessä olevaan työhön nimetään perehdytetyt ammattitaitoiset työntekijät. He suojautuvat tarkoituksenmukaisilla henkilökohtaisilla suojaimilla. Muiden työntekijöiden pääsy vaaralliseen paikkaan estetään. Kun työ on tehty, suojarakenteet laitetaan paikoilleen./2/ 5.2 Suojaaminen putoamiselta 26 1 mom. Korkealla tehtävissä töissä on käytettävä putoamisen estävällä suojauksella varustettuja työtasoja tai henkilönostolaitteita, suojaverkkoja tai muita rakenteisiin kiinnitettäviä putoamisen estäviä suojarakenteita. Jos tällaisten laitteiden tai rakenteiden käyttäminen ei työn luonteen vuoksi ole mahdollista, on käytettävä tarkoitukseen soveltuvia turvavöitä köysineen. Köydet on kiinnitettävä turvallisesti./3/ 5.3 Korkealla tehtävä työ Korkealla tehtävällä työllä tarkoitetaan yleensä työtä, jota tehdään etäällä alapuolisesta tasosta ja jossa työskentelyalustana toimivat rakenteet ovat putoamisvaarallisia. Korkealla tehtäviä töitä joudutaan tekemään esimerkiksi vesikaton ja rungon rakentamisen eri vaiheissa. Työt voivat olla myös hyvin tavanomaisia asuinrakennusten huonetiloissa tehtäviä viimeistely- ja asennustöitä. Kulloinkin tarvittaviin toimenpiteisiin

7 7 vaikuttavat useat tekijät, kuten työskentelykorkeus, työn kestoaika ja minkälaista työtä ollaan tekemässä. Esimerkiksi jos työskentelykorkeus on yli kaksi metriä, tarvitaan useimmiten jo kunnolliset työtasot eivätkä esimerkiksi vapaasti seisovat A-malliset tikkaat ole riittävän turvallisia. 5.4 Putoamissuojauksen yleisperiaate Ensisijaisesti putoamisvaara torjutaan niin sanotuin teknisin keinoin. Toissijaisesti vaara voidaan torjua turvavyöllä köysineen. Turvavyö tulee kysymykseen, mikäli tekninen suojaus ei työn luonteen vuoksi ole mahdollista. Työn luonteeseen vaikuttaa muun muassa työn kohde, käytettävät työvälineet, työntekijöiden ammattitaito ja kokemus työkulttuuri, suojauksen vaatimat resurssit varsinaiseen työhön nähden ja niin edelleen. 5.5 Suojaverkko Eräs tapa varmistaa työntekijän turvallisuus on käyttää suojaverkkoa. Suojaverkot soveltuvat käytettäviksi muun muassa tapauksissa, joissa joudutaan työskentelemään korkealla, hukkumisvaarallisissa paikoissa, tai paikoissa, joissa asianmukaiset työtasot tai kulkutiet ovat hankalasti rakennettavissa, kuten hallirakennusten kattotöissä ja vesistösiltojen rakennustöissä. Jos joudutaan liikkumaan helposti murtuvien rakenteiden päällä, suojaverkko rakenteen alle kiinnitettynä estää tai pysäyttää henkilön putoamisen./2/ 5.6 Suojakaide 26 2 mom. Sellaisten työtasojen ja kulkuteiden vapailla sivuilla, joilta voidaan pudota 3 metriä korkeammalta, sekä muulloinkin milloin on olemassa erityinen tapaturman vaara, on oltava suojakaiteet tai muut suojarakenteet. Telineiden työtasot on varustettava kaiteilla, kun putoamiskorkeus on yli 2 metriä. Tehtäessä valutöitä siirrettävän muotin yläreunalta yli 2 metrin korkeudella, on valua varten järjestettävä kaitein suojattu työtaso. Portaat ja porrastasot on vapailta sivuiltaan varustettava koko pituudeltaan suojakaiteilla. Portaat, joissa ei tarvita suojakaidetta, on tarvittaessa varustettava erillisellä käsijohteella./3/ Tyypillisimpiä paikkoja, joissa suojakaiteita tarvitaan, ovat rakennustelineiden työtasot, välipohjien vapaat reunat, hissikuilujen aukot, vesikatot, porrassyöksyt, lepotasot sekä kulku- ja kuljetussillat. Pääsääntö on, että kaide on rakennettava silloin, kun putoamiskorkeus on yli kolme metriä. Poikkeuksena ovat mainittu siirreltävän muotin valutasot ja telineet, joissa kaide on oltava jo kahden metrin korkeudelta lähtien. Putoamiskorkeudesta riippumatta portaat ja porrastasot on varustettava kaiteella. Jos porras rajoittuu seinään, ei tarvita suojakaidetta, mutta tällöin on rakennettava tarvittaessa erillinen käsijohde. Suojakaiteen tarpeellisuuden määrää paitsi putoamiskorkeus, myös putoamispaikan laatu. Milloin alusta on esimerkiksi kivikkoinen tai siinä on esimerkiksi pystyssä olevia

8 8 betoniteräksiä, on suojakaide rakennettava myös alle kolmen metrin korkeudella olevien tasojen reunoille. Koska väestön keskipituus on kasvanut, suojakaiteen korkeus 1 metri on nykyisin ehdoton minimi. Normaalitapauksessa kaiteen korkeuden tulisi olla vähintään 1,1 metriä. Suojakaiteen käsijohteen, kaidepylvään ja niitä vastaavien rakenteiden on ilman pysyviä muodonmuutoksia kestettävä putoamista estävissä suunnissa epäedullisimmin sijoitettu 1,0 kn:n suuruinen pistekuorma./2/ Kuva 1. Suojakaiteita (holvinreunakaide, villakaide, vesikattokaide ja harjakattokaide). 5.7 Suojakansi 26 5 mom. Kaikki rakentamisen yhteydessä esiintyvät kuilut ja muut aukot, joihin henkilöt tai tavarat saattavat pudota, on joko suojattava jalkalistallisilla kaiteilla tai suljettava kansilla. Suojakannet on merkittävä selvästi esimerkiksi maalaamalla, jotta ne erottuvat ympäristöstään. Suojakansien siirtyminen paikoiltaan on estettävä. Erittäin vaarallisia putoamiskohtia ovat erilaiset aukot ylä- ja välipohjissa sekä vesikattorakenteissa ja ne on aina suojattava. Aukkojen suojaksi rakennettujen kansien on oltava riittävän lujia ja ne on kiinnitettävä siten, etteivät ne vahingossa siirry paikoiltaan. Suojakansien mitoituskuormana voidaan käyttää 2,0 kn:n suuruista pintakuormaa ja eriaikaista 1,5 kn:n pistekuormaa. Jos aukkoa ei suljeta esim. sen suuren koon takia, täytyy se suojata asianmukaisin kaitein. Jos työtasoilla käytetään trukkeja tai henkilönostimia, kansien on oltava huomattavasti lujempia.

9 9 a) b) Kuva 2. Putoamissuojauksia a) pienten aukkojen putoamissuoja b) hissikuiluun tai vastaavanlaiseen aukkoon sijoitettava konsolilava. 5.8 Kulkuesteet Kulkuesteiden tarkoitus on estää pääsy vaarallisiin paikkoihin. Esteen riittävä etäisyys putoamisvaarallisesta paikasta on 1,5m. Jos suojakaide on tarkoitettu yksinomaan kulkuesteeksi, riittää vain yksi johteinen kaide. Kulkuesteinä voi käyttää myös pelkkiä lippusiimoja. /5/ 5.9 Suojakatokset Jos työpaikoille tai kulkuteille voi pudota rakennustarvikkeita tms., on kohde suojattava. Kulkuaukkojen yläpuolelle tehtävien suojakatoksien pitää ulottua 1,5m seinästä poispäin ja 0,5m kulkuaukon molemmille sivuille ja katoksen ulkoreunassa on oltava suojalevy. /5/ 6 Elementtien asennussuunnitelma Elementtien asennussuunnitelman on oltava kirjallisessa muodossa työmaalla. Siinä on esitettävä tiedot käytettävistä elementeistä, niiden nostamisesta ja asentamisesta, elementtien asennusjärjestys, mittajärjestelmä ja mittatarkkuus, tukipintojen vähimmäismitat, väliaikainen tuenta, lopullinen kiinnitys sekä työtasot ja putoamissuojaus. Elementtien asennussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon eri osapuolten elementtirakentamiselle asettamat työturvallisuusvaatimukset ja se on hyväksytettävä asianmukaisella tavalla eri suunnittelijoilla. Siinä on tarvittaessa esitettävä rakennesuunnittelijan esittämät tiedot yksittäisen elementin ja koko rakenteen eri työvaiheita koskevan asennusaikaisen vakavuuden säilymiseen.

10 Nostot Elementtien asennussuunnitelmassa on esitettävä nostoista nostotyön nostokalusto, taakkojen paino elementtityypeittäin, nostopaikat, nostoapuvälineet elementtityypeittäin, nostojen ohjaus ja mahdolliset rajoitukset. Suunnitelmassa on elementin asennusnosturiksi valittava torninosturi, ajoneuvonosturi tai muu suoritusarvoltaan riittävä ja muilta ominaisuuksiltaan tarkoitukseen soveltuva nosturi. Nostolaitteiden nostokyvyn ja ulottuvuuden on oltava riittävä. Elementin nostokohta, kuten esimerkiksi nostokorvake, on määritettävä yksityiskohtaisesti. Elementti on nostettava ja asennettava asennussuunnitelman ja elementin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Jos suunnitelmista tai ohjeista joudutaan poikkeamaan, on elementtirakentamisessa arvioitava muutoksen vaikutus työn toteuttamisen turvallisuuteen, ja tarvittaessa muutos on hyväksytettävä kyseisen suunnitelman laatijalla ennen töiden jatkamista. Muutokset on merkittävä suunnitelmiin. Vaikeita elementin nostotöitä varten on tarvittaessa laadittava nostosuunnitelma. Nostotyössä on eri osapuolten yhdessä ja osaltaan huolehdittava, että ennen nostotöiden aloittamista huolehditaan nostureiden nostopaikkojen maapohjan riittävästä kantavuudesta. Nostureiden tukijalkojen alla on käytettävä riittävän suuria tukilevyjä tai muita vastaavia tukirakenteita. Elementtien nosto- ja siirtoapuvälineiden tulee olla käyttötarkoitukseensa soveltuvia ja tarvittavilla tarkastusmerkinnöillä varustettuja. Ohuissa seinälevyissä, tiilirakenteisissa kuorielementeissä yms. on nostoissa käytettävä puomia jotta elementteihin ei tule vaakasuoria puristusrasituksia jotka vaurioittavat elementtejä. Puomeja käytetään myös ontelolaatoissa, etteivät ne nostettaessa murru. Elementtiä nostettaessa ei missään tapauksessa sen mukana saa kuljettaa henkilöitä. Elementtiä ei saa irrottaa nostolaitteesta ennen kuin elementti on asianmukaisesti tuettu. /5/ Nostolenkit on suunniteltava huolellisesti (rasitus / suunta / nostokulma) ja niiden on yleensä kiinnityttävä elementin runkoraudoitukseen, jotta ne ovat riittävän kestävät (varmuus: yli kuusi kertaa elementin paino).

11 11 Kuva 3. Elementissä ja sen nostamisessa käytettävissä välineissä on oltava painomerkinnät. Käytettävät nostoapuvälineet ilmoitetaan työmaalle. 6.2 Varastointi Kuva 4. Nostoapuvälineitä. Elementtien asennussuunnitelmassa on esitettävä elementtien varastointitelineen turvallista käyttöä varten tarvittavat tiedot. Muun muassa korkeiden elementtien painopisteen sijainti ja elementin epäsymmetrinen muoto on otettava huomioon määritettäessä elementin varastointitapaa. Elementtien varastoinnissa on otettava huomioon elementin valmistajan antamat ohjeet. Elementit yleensä kuljetetaan ja varastoidaan pystyasennossa. Elementtien varastoimiseen soveltuu parhaiten ns. kampateline (katso kuva 5). Kampatelineessä

12 12 elementit ovat kaikki omissa väliköissä, jolloin mahdollistuu elementtien sijoittelu ja käyttäminen missä tahansa järjestyksessä telineen vakavuuden vaarantumatta. Täytyy myös muistaa että varastointitelineen kulkutien on oltava 0,4m leveä. Välivarastointi ja asennusjärjestys on suunniteltava jotta vältyttäisiin turhilta nostoilta. 6.3 Kuljetus Seinäelementtien kuljetuksissa käytetään yleisesti A-pukkia. Teline sopii myös väliaikaiseen varastointiin. A-pukissa on elementit kiinnitettävä ja irrotettava vuorotellen molemmin puolin jottei teline kaadu. Elementtien kaatumisen estämiseksi elementit kiinnitetään yläpäistään kiinni pukkiin. Elementit joudutaan vielä lisäksi sitomaan paikalleen jos elementit eivät ole vähintään kaltevuudessa 1:8./5/ 6.4 Tuenta Kuva 5. Välivarastointiteline eli kampateline. Elementtien asennussuunnitelmassa on esitettävä ohjeet väliaikaisesta tuennasta ja sen purkamisesta ottaen huomioon tukien kuormat ja olosuhteet. Lisäksi on selvitettävä toimenpiteet osittain asennettujen rakenteiden riittävän lujuuden, paikallaan pysymisen ja sivusuuntaisen kestävyyden aikaansaamisessa sekä väliaikaisten siteiden ja tukien käytössä. Ohjeet on esitettävä asennusvaiheittain ja niissä on otettava huomioon valmistajan antamat tuotekohtaiset ohjeet. Elementin tuennassa on erityinen huomio kiinnitettävä palkkien, kattoristikoiden, muodoltaan epäsymmetristen elementtien, kavennuksia tai varauksia sisältävien laattojen,

13 13 vinoon asentoon asennettavan ontelolaatan sekä tavanomaisesta sijoitusasemasta poikkeavien elementtien työturvallisuuteen./4/ Väliaikaisia tuentalaiteita ovat esimerkiksi kiinteät tuet, säädettävät tukitangot, kiristysvantit, tukijalat ja kiinnityshaarukat. Muitakin tuentaan suunniteltuja laitteita voi käyttää. Säädettäviä tukitankoja käytettäessä elementin asentoa on mahdollista muuttaa tarkistusasennuksessa ilman että vakavuus kärsii. Levymäisten elementtien tuennassa käytettävien tukitankojen välimatka saa olla maksimissaan 2 m ja ne on pyrittävä aina asentamaan kohtisuoraan tasoon elementtiin nähden, jollei asennussuunnitelmassa muuta edellytetä. Yli 1,5 m leveä levymäinen elementti on tuettava kahdella tukitangolla eri pisteistä, ellei elementtiä ole muulla tavoin saatu riittävästi tuettua. Pilarien täytyy aina olla tuettu kahteen suuntaan. Jos reunimmaiset pilarit ovat tuettu kahdesta suunnasta tukitangoin, voidaan välipilarit pilaririvin suunnassa tukea toisiinsa vaakasitein ja poikittaisin vinotuin (katso kuva 6). Vinotukia ei kuitenkaan tarvita, jos pilarin alapää liittyy ns. holkkiliitokseen ja jos pohjalla on ohjauskiilat ja holkin yläreunassa on asennuskiilat./5/ Kuva 6. Elementtien väliaikainen tuenta elementtituilla eli tönäreillä. 6.5 Tikkaat ja ohjausköydet elementtien asennuksessa Työtasottomia irtotikkaita saa käyttää elementtiasennuksessa vain nostoapuvälineen irrotukseen ja kiinnitykseen, elementin sijainnin merkitsemiseen, tai muuhun lyhytaikaiseen työhön. Yli 6 metriä pitkiä työtasottomia tikkaita ei suositella käytettäväksi asennustöissä. Tikkaat on aina tuettava luistamista ja kaatumista vastaan.

14 14 Asennusköydet ovat käytännöllisiä asennettaessa elementtejä korkealla oleviin kohteisiin. Köydet soveltuvat myös hyvin pitkiä palkkielementtejä asennettaessa tuulen vaikuttaessa elementtiin. Köysillä voidaan ohjata maasta käsin elementti paikoilleen. Köysi pitäisi kuitenkin olla mahdollista irrottaa elementistä ilman, että tarvitsee kiivetä elementin päälle. Vaikka elementti saataisiinkin paikoilleen köysien avulla, tarvitaan kuitenkin asentajaa juuri ylhäällä tarkkuusasennuksessa, kiinnityksessä ja köysien irrotuksessa. Kapeat palkkielementit eivät riitä työtasoksi korkealla työskenneltäessä. Tällaisissa tapauksissa käytetään usein henkilönostokorilla varustettua nostolava-autoa. Henkilöitä nostettaessa on noudatettava henkilönostoja koskevan valtioneuvoksen päätöksen määräämiä velvoitteita ja varotoimia./5/ 7 Suurmuottityöt Rakennusten runkotöissä käytetään usein suurmuotteja. Tällaisissa työvaiheissa täytyy erityisesti varmistaa työntekijöiden turvallisuus. Muotit ovat suuria ja raskaita ja niiden väärinkäytöstä voi seurata vakavia tapaturmia. Yleisimmät syyt näihin tapaturmiin ovat: - Muotti on puutteellisesti tuettu ja se kaatuu - Maanvaraan varastoidun muotin kaatuminen maaperän pettäessä (sateen tai roudan sulamisen johdosta) - Siirrettävä muotti tönäisee työntekijää - Työntekijä putoaa telineeltä - Telineeltä putoava esine vahingoittaa työntekijää Muottien varastointipaikka on otettava huomioon jo työmaasuunnittelua tehtäessä. Jo väliaikaisessa varastopaikassa muotit on tuettava riittävän hyvin, jotta ne eivät kaadu. Betonointia varten on muotit varustettava työtasoilla. Jos muotin yläreuna on vähintään 2m korkealla, täytyy työtasoon asentaa määräysten mukaiset kaiteet. Kulkutieksi soveltuu muotissa oleva kiinteä tikas, jonka yläpäässä on oltava avattava ja suljettava portti./5/

15 8 Lähdeluettelo /1/ RIL , Rakennesuunnittelun asiakirjaohje, Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL ry /2/ Aitomaa Kari, Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen, Helsinki 2004, Rakennusalan kustantajat: Kustantajat Sarmala /3/ Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta (629/1994) ja (426/2004) /4/ Valtioneuvoston asetus elementtirakentamisen työturvallisuudesta (578/2003) /5/ Kavaja- Marjamäki- Mentu- Pulkkinen- Taipale, Työturvallisuus rakennusammateissa, Jyväskylä 1989, Rakentajain kustannus Oy /6/ Työturvallisuuslaki (299/58) /7/ Suunnittelijan työturvallisuusvastuusta, Pertti Siiki, Helsinki 1988, Rakennuskirja Oy /8/ RIL , Työturvallisuus rakentamisen suunnittelussa, Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL ry