Tutkimusraportti: PUHDISTAMOLIETE. - parasta pellolle. Viivi Vihersaari

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimusraportti: PUHDISTAMOLIETE. - parasta pellolle. Viivi Vihersaari"

Transkriptio

1 Tutkimusraportti: PUHDISTAMOLIETE - parasta pellolle Viivi Vihersaari 1/22

2 Tutkimusraportti: Puhdistamoliete -parasta pellolle Viivi Vihersaari

3 Kiitokset Haluan osoittaa suurkiitokset työn ohjaajalle Kirsi Vainiolle (Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry.) sekä arvokkaita kommentteja antaneelle Heikki Elomaalle (Lounais-Suomen ympäristökeskus). Lisäksi haluan kiittää raportin materiaalien keräämisestä suurelta osin vastannutta Toni Suonsuuta. Viivi Vihersaari

4 I SISÄLLYS 1 JOHDANTO Varsinais-Suomen Agenda 21 ja lietteen hyötykäyttöryhmä Tutkimusraportin lähtökohdat LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki Ympäristönsuojeluasetus Valtioneuvoston päätös maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Jätelaki Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä Terveydensuojelulaki... 1 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä JÄTEVEDENPUHDISTAMOT Auran kunnan jätevedenpuhdistamo Euran kunnan jätevedenpuhdistamo Eurostrada Oy Ab:n jätevedenpuhdistamo Houtskärin kunnan Näsbyn jätevedenpuhdistamo Kaarinan kaupungin Rauvolan jätevedenpuhdistamo Karinaisten kunnan Kyrön jätevedenpuhdistamo Kemiön kunnan jätevedenpuhdistamo Kiikalan kunnan jätevedenpuhdistamo Kiskon Toijan taajaman jätevedenpuhdistamo Kiukaisten kunnan Eurakosken jätevedenpuhdistamo Kosken Tl. kunnan jätevedenpuhdistamo Kuusjoen kunnan jätevedenpuhdistamo Paraisten Kårkullan keskuslaitoksen jätevedenpuhdistamo Laitilan kaupungin jätevedenpuhdistamo Mynämäen kunnan jätevedenpuhdistamo... 25

5 II 3.16 Oripään kunnan jätevedenpuhdistamo Paimion kaupungin jätevedenpuhdistamo Paraisten kaupungin jätevedenpuhdistamo Perniön kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Piikkiön kunnan jätevedenpuhdistamo Pöytyän kunnan Riihikosken taajaman jätevedenpuhdistamo Raision kaupungin keskuspuhdistamo Rymättylän kunnan jätevedenpuhdistamo Suomusjärven Kitulan taajaman jätevedenpuhdistamo Särkisalon kunnan jätevedenpuhdistamo Taivassalon kunnan jätevedenpuhdistamo Tarvasjoen kunnan jätevedenpuhdistamo Turun keskuspuhdistamo Uudenkaupungin keskuspuhdistamo Vahdon kunnan jätevedenpuhdistamo Vehmaan kunnan Vinkkilän taajaman jätevedenpuhdistamo Velkuan kunnan jätevedenpuhdistamo Yhteenveto Lietemäärät Ravinteet Elohopea Kadmium Kromi Nikkeli Lyijy PUHDISTAMOLIETTEEN KÄSITTELY Lietteenkäsittely puhdistamoprosessissa Stabilointimenetelmät Lieteseos LIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖ Maanparannusvaikutus... 47

6 III 5.2 Lannoitevaikutus Raskasmetallit Puhdistamolietteen raskasmetallit Viljelymaan raskasmetallit Kulkeutuminen kasveihin Lietteen levitys Levitysmäärät Levitysajankohta Vaihtoehtoja puhdistamolietteen hyötykäytölle JOHTOPÄÄTÖKSET KIRJALLISUUS/LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta

7

8 1 1 JOHDANTO 1.1 Varsinais-Suomen Agenda 21 ja lietteen hyötykäyttöryhmä Varsinais-Suomen Agenda 21 on alueellinen kestävän kehityksen hanke, jonka käynnistysseminaari pidettiin helmikuussa Varsinais-Suomen Agenda 21:ssä on vuonna 21 mukana 25 kuntaa, jotka ovat Askainen, Kaarina, Kustavi, Laitila, Lemu, Lieto, Masku, Mietoinen, Merimasku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Piikkiö, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki, Vahto, Vehmaa ja Velkua. Hanketta koordinoi Agendatoimisto, joka toimii katto-organisaationa maakunnassa tehtävälle kestävän kehityksen työlle ja auttaa kuntia kestävän kehityksen hankkeiden toteuttamisessa. Agendatoimiston työntekijät toimivat työryhmien sihteereinä sekä suunnittelevat ja toteuttavat käytännön projekteja. Agendatoimisto järjestää koulutuspäiviä, seminaareja, erilaisia tapahtumia, kampanjoita ja kilpailuja. Varsinais-Suomen Agenda 21:n organisaatioon kuuluu pääasiassa kuntien johtohenkilöistä koostuva johtoryhmä, kuntien ympäristöviranhaltijoista koostuva työvaliokunta sekä kymmenkunta työryhmää, joihin on kutsuttu asiantuntijoita kunnista, yrityksistä, järjestöistä, yhdistyksistä ja alueellisista organisaatioista. Varsinais-Suomen Agenda 21:n toimintaohjelmassa ( ) on eräänä vesiensuojeluun liittyvänä tavoitteena tehostaa lietteen käyttöä maanparannusaineena siten, että keinolannoitteiden käytön tarve maataloudessa vähenee. Tätä tavoitetta toteuttamaan perustettiin Lietteen hyötykäyttöryhmä, jossa on alan asiantuntijoita Lounais- Suomen ympäristökeskuksesta, Turun vesilaitokselta, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:stä, Kaarinan kaupungista, Turun kaupungista, Farma maaseutukeskuksesta sekä kaksi maanviljelijöiden edustajaa. 1.2 Tutkimusraportin lähtökohdat Puhdistamoliete on karjanlantaan ja väkilannoitteisiin verrattava hyvä lannoite. Sisältämänsä humuksen vuoksi lietteellä on maata parantava vaikutus ja ravinteet saadaan jätevesilietteestä viljelykäytössä hallitusti uudelleen kiertoon. Suurimmat esteet

9 2 lietteen hyötykäytölle ovat olleet aiemmin raskasmetallipitoisuudet ja epähygieeninen laatu sekä tärkeimpänä vielä nykyäänkin ihmisten asenteet. Tämän raportin tarkoituksena on osoittaa jätevesilietteiden laadun viime vuosina parantuneen. Lietteen hyötykäytön tulisi jatkua tulevaisuudessakin. Raskasmetallipäästöt on saatu kuriin ja lietteen stabiloinnilla poistetaan lietteen hygieenisiä ongelmia. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 25 mukaan jätevedenpuhdistamoiden lietteenkäsittelyä tulee tehostaa ja myös lisääntyvä haja-asutusalueiden jätevesilietteiden käsittelyn tarve on otettava huomioon. Periaatepäätöksen mukaan tulee myös ravinnekuormitusta pienentää erityisesti peltoeroosiota vähentävien ja ravinteiden hyötykäyttöastetta parantavien tekniikoiden käyttöönoton avulla. Jätevesilietteen käyttö maanviljelyssä on näiden periaatteiden mukaista. Raportissa on käsitelty esimerkkeinä Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tarkkailussa olevia jätevedenpuhdistamoita. Yhteenveto on tehty vuosilta EU:lta on tulossa lähiaikoina uusi lietedirektiivi, jonka käsittely on tällä hetkellä vielä kesken.

10 3 2 LAINSÄÄDÄNTÖ 2.1 Ympäristönsuojelulaki Ympäristönsuojelulain (86/2) 2 :n mukaan lakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä. Lain 4 :n mukaan tulee ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa noudattaa ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatetta, varovaisuus- ja huolellisuusperiaatetta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatetta sekä ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatetta. Lain 7 :n maaperän pilaamiskiellon mukaan maahan ei saa jättää eikä päästää jätettä tai muuta ainetta, joka aiheuttaisi terveydelle tai ympäristölle haitallista tai vaarallista maaperän laadun huononemista, tai viihtyvyyden vähenemistä. Pohjaveden pilaamiskielto 8 :ssä kieltää sellaiset toimenpiteet, joista voi aiheutua pohjaveden terveydelle vaaralliseksi muuttumista tai laadun oleellista huonontumista Ympäristönsuojeluasetus Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2) 4 :n mukaan Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettua ympäristöluvanvaraista toimintaa ei ole vaarattomaksi käsitellyn jätevesi- ja sakokaivolietteen hyödyntäminen maanparannusaineena taikka lannoitteena. 2.2 Valtioneuvoston päätös maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston asetuksella maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2) pannaan täytäntöön EU-direktiivi (91/676/ETY) vesien

11 4 suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta. Ympäristöministeriön mukaan tämän hetkinen käytäntö on nitraattidirektiivin soveltaminen suoraan myös puhdistamolietteisiin. Tämän myötä lietteiden käyttö maanviljelyyn vaikeutuu ja sen käyttö joudutaan lopettamaan lähes kokonaan sen tullessa liian kalliiksi niin puhdistamoille kuin viljelijöillekin. Asetuksen 4 :n mukaan lietteen varastointitilan tulee olla riittävän suuri, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt liete. Lietteen varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lietteen varastointitilan tyhjennyksen ja lietteen siirron aikana tapahdu vuotoja. Työteknisistä ja hygieenisistä syistä kuivattua lietettä voidaan olosuhteiden niin vaatiessa varastoida asianmukaisella tavalla tehdyissä peitetyissä pattereissa. Vesien pilaantumisvaaraa ei saa aiheutua. Lietepatteri sijoitetaan tasaisen peltolohkon keskelle tai loivasti kaltevalle pellolle lähelle pellon yläreunaa. Lietepatteria ei sijoiteta 1 metriä lähemmäksi vesistöä, valtaojaa tai talousvesikaivoa eikä viisi metriä lähemmäksi ojia. Perustettavan patterin pohjalle levitetään mutaa tai turvetta vähintään 15 cm:n kerros ravinnevalumien talteenottamiseksi. Talvella patterintekopaikalta poistetaan lumi. Liete patteroidaan yhdessä tai muutamassa suuremmassa aumassa. Varastoiminen erillisissä kasoissa pitkin peltoa on lietteen levitystä. Yhteen patteriin sijoitetaan vähintään yhden peltohehtaarin tarvitsema lietemäärä. Lietepatterin tekoa vuosittain samaan paikkaan vältetään. Lietepatteri peitetään aina peitteellä tai vähintään 1 cm:n turve- tai muulla vastaavalla suojakerroksella, jotta ylimääräinen valunta ja haihdunta estetään. Syksyllä tehty patteri levitetään seuraavana keväänä sulaan maahan. Lantapatteria ei saa sijoittaa tulvanalaisille alueille eikä pohjavesialueille. Asetuksen 5 säätää lannoitteiden levityksestä. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Lietettä ei saa levittää välisenä aikana. Lietettä voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Syksyllä levitetty orgaaninen lannoite on aina välittömästi, viimeistään vuorokauden kuluessa, mullattava tai pelto kynnettävä. Lietettä saa levittää pellolle lannoitteeksi sellaisen määrän, joka vastaa

12 5 enintään 17 kg/ha/vuosi typpeä, ottaen kuitenkin huomioon mitä 6 :ssä säädetään. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla typpilannoitus on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on aina kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 1 prosenttia. Asetuksen 6 :n mukaan typpilannoitus mitoitetaan ja lannoitteet levitetään keskimääräisen satotason, viljelyvyöhykkeen ja viljelykiertojen perusteella siten, että tavoitteena on maan ravinnetasapainon säilyminen. Peltojen lannoitukseen typpeä voidaan vuosittain käyttää, sisältäen sekä väkilannoitteen että käytetyn karjanlannan ja orgaanisten lannoitteiden sisältämät typpimäärät, enintään taulukossa 1 esitetyt määrät. Karkeille hietamaille ja sitä karkeammille kivennäismaille vähennetään esitetyistä typpimääristä 1 kg/ha/vuosi. Turv la typen kokonaismääristä vähennetään viljoille ja sokerijuurikkaalle typpeä 4 kg/ha sekä nurmille 1 kg/ha. Jos sallitun typpilannoituksen määrä ylittää 17 kg/ha/vuosi, määrä on jaettava vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välisen ajan on oltava vähintään kaksi viikkoa. 7 :n mukaan liete tulee levittää pellolle tasaisesti ja siten, että valumat vesiin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Taulukko 1. Peltojen lannoitukseen käytettävät enimmäistyppimäärät. Syysviljalle Syysviljalle, Kestotyppeä käytettäessä Heinälle ja laitumille, säilörehulle ja puutarhakasveile Kevätviljalle, sokerijuurikkaalle, öljykasveille ja muille Typpeä/ha/a 2 kg (3 kg syksyllä ja 17 kg keväällä) 2 kg (4 kg syksyllä ja 16 kg keväällä) 25 kg 17 kg Lietteen typpianalyysi on tehtävä asetuksen 8 :n mukaan viiden vuoden välein viimeistään vuonna 1998 tehdyn analyysin jälkeen. Viljelijän on pidettävä kirjaa peltojen lannoitukseen käytetyistä typpilannoitemääristä ja satotasoista.

13 6 2.3 Jätelaki Jätelain (172/1993) tavoite on 1 :n mukaan kestävän kehityksen tukeminen luonnonvarojen järkevää käyttöä edistämällä sekä jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvaa haittaa ja vaaraa ehkäisemällä ja torjumalla. 2 :n mukaan tätä lakia sovelletaan mm. jätteen hyödyntämisen edistämiseen. Lain 6 :ssä säädetään, että jäte on hyödynnettävä sen ollessa teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muunlaisen jätehuollon järjestämiseen. Jätteestä on myös ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään sen sisältämä aine ja toissijaisesti energia. Jäte ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuolto on järjestettävä parasta taloudellista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää käyttäen Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä Jätelain (172/93) nojalla on annettu valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994). Päätös säätelee puhdistamolietteen käyttöä maanviljelyksessä lisäten sen asianmukaista käyttöä samalla estäen ympäristöön ja terveyteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Päätös koskee jätevesilietettä tai muuta vastaavaa lietettä tai siitä valmistettua lieteseosta. Päätöksen 4 :n mukaan maanviljelyksessä käytettävä liete on käsiteltävä ennen sen käyttöä mädättämällä, kalkkistabiloimalla tai muulla vastaavalla tavalla, jolla taudinaiheuttajien määrää ja hajuhaittoja sekä lietteen käytöstä aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja voidaan merkittävästi vähentää. 3 :ssä on määritelty mädätyksen tarkoittavan lietteen käsittelyä vähintään C lämpötilassa hapettomissa oloissa muutaman viikon ajan ja kalkkistabiloinnin tarkoittavan kalkin sekoittamista tasaisesti koko lietemassaan siten, että sen ph-arvo on alkuvaiheessa yli 12. Päätöksen 5 :n mukaan maanviljelyksessä käytettävän lietteen ja lieteseoksen raskasmetallipitoisuudet eivät saa ylittää päätöksessä esitettyjä enimmäispitoisuuksia. Lieteseoksen raaka-aineena käytettävän lietteen sallituille raskasmetallipitoisuuksille

14 7 on myös esitetty päätöksessä enimmäispitoisuudet. Kasvinravinteiksi luokiteltavien kuparin ja sinkin pitoisuudet saavat lietteessä tai lieteseoksessa olla enintään kaksinkertaiset, jos näistä ravinteista on puutetta maaperässä, johon lietettä käytetään. Kadmiumpitoisuus saa lietteessä, lieteseoksessa tai lieteseoksen raaka-aineena käytettävässä lietteessä ylittyä tilapäisesti 2 %. Myös muiden raskasmetallien pitoisuudet saavat ylittyä tilapäisesti, mutta tällöin on ylitysten merkitys arvioitava jokaisessa tapauksessa erikseen. Taulukko 2. Sallitut raskasmetallien enimmäispitoisuudet (suluissa tavoitepitoisuudet). Liete tai lieteseos Lieteseoksen raaka-aineena käytettävä liete (mg/kg kuiva-ainetta) (mg/kg kuiva-ainetta) Kadmium (Cd) 3, (1,5) 5, (3,) Kromi (Cr) 3 1 (3) Kupari (Cu) 6 3 (6) Elohopea (Hg) 2, (1,) 25 (2,) Nikkeli (Ni) 1 5 (1) Lyijy (Pb) 15 (1) 12 (15) Sinkki (Zn) 15 5 (15) Lietettä ja lieteseosta saa 6 :n mukaan käyttää vain viljelymaalla, jolla kasvatetaan viljaa, sokerijuurikasta, öljykasveja tai sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmisten ravinnoksi tai eläinten rehuksi. Nurmelle lietettä saa levittää vain, kun nurmi perustetaan suojaviljan kanssa ja multaamalla liete huolellisesti. Perunaa, juureksia ja vihanneksia saa viljellä sellaisella viljelymaalla, jossa on käytetty lietettä, aikaisintaan viiden vuoden kuluttua lietteen käytöstä. Lietteen käyttö on sallittua vain sellaisella viljelymaalla, jonka raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä päätöksessä esitettyjä enimmäispitoisuuksia (Taulukko 3). Viljelymaan ph-arvon tulee olla yli 5,8, jotta lietettä saa käyttää. Kalkkistabiloidulle lietteelle arvon tulee olla yli 5,5. Taulukko 3. Viljelymaa (mg/kg kuiva-ainetta) Kadmium (Cd),5 Kromi (Cr) 2 Kupari (Cu) 1 Elohopea (Hg),2 Nikkeli (Ni) 6 Lyijy (Pb) 6 Sinkki (Zn) 15

15 8 Lietteen ja lieteseoksen käyttömäärä valitaan 7 :n mukaan maaperän laadun ja viljeltävien kasvien ravinnetarpeen perusteella. Päätöksessä on esitetty lietteen käytöstä aiheutuvalle keskimääräiselle vuotuiselle raskasmetallikuormitukselle enimmäiskuormitusrajat (Taulukko 4). Taulukko 4. Lietteelle sallitut keskimääräiset vuosittaiset raskasmetallikuormitukset. Lietteestä aiheutava keskimääräinen vuosittainen raskasmetallikuormitus (g/ha/vuosi) Kadmium (Cd) 3, (1,5) Kromi (Cr) 3 Kupari (Cu) 6 Elohopea (Hg) 2, (1,) Nikkeli (Ni) 1 Lyijy (Pb) 15 (1) Sinkki (Zn) 15 Päätöksen 8 :ssä on säädetty lietteen ja viljelymaan analysoinnista. Lietenäytteiden on oltava ominaisuuksiltaan käyttäjälle toimitettavaa lietettä vastaavaa ja niiden tulee edustaa kyseisen jätevedenpuhdistamon lietetuotantoa. Näytteet suositellaan otettavaksi kokoomanäytteinä vähintään 3-5 päivän ajalta. Viranomaisen niin halutessa on näytteet otettava tämän läsnäollessa. Aluksi näytteitä otetaan lyhyin väliajoin ja jos määritystulokset eivät merkittävästi vaihtele ensimmäisen vuoden aikana, voidaan analysointikertoja vähentää (Taulukko 5). Analysointitiheyksiä on lisättävä aina vähintään ensimmäisen vuoden tasolle, jos tiedetään tulevan jäteveden laadun merkittävästi muuttuneen. Taulukko 5. Puhdistamon koon mukaan määräytyvät analysointitiheydet. Asukasvastineluku Analysointitiheys kertaa/vuosi Ensimmäinen vuosi Muut vuodet >1 >12 >4 4-1 >6 >3 5-4 >4 >2 2-5 >1 >1 <2 >1 Väh. joka 2. Vuosi Lieteseoksesta otetaan vähintään yksi riittävän edustava kokoomanäyte jokaista tuotettua 5 m³ suuruista lieteseoserää kohti. Lieteseoksen raaka-aineena käytettävän lietteen laatu selvitetään kuten edellä on lietteelle edellytetty ja vaadittava

16 9 analysointitiheys on puolet edellä esitetyistä vaatimuksista. Lietteestä ja lieteseoksesta analysoidaan luotettavassa laboratoriossa ainakin kuiva-aine ja hehkutushäviö, ph, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja elohopea. Päätöksessä on mainittu suositeltavat määritysmenetelmät. Käytetty menetelmä on aina mainittava. Viljelymaan analysoinnissa on kultakin peltolohkolta viljelymaan muokkauskerroksesta (-25 cm) otettava yksi kokoomanäyte kuten yleensä viljavuustutkimusta varten. Lohkon kultakin hehtaarilta otetaan lohkon kokoomanäytteeseen vähintään viisi näytettä. Maanäytteistä analysoidaan luotettavassa laboratoriossa ainakin ph, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja elohopea. Päätöksessä on mainittu suositeltavat määritysmenetelmät. Käytetty menetelmä on aina mainittava. Tietojen antamisesta käyttäjälle säädetään päätöksen 9 :ssä siten, että jätevedenpuhdistamon haltijan on annettava lietetoimituksen yhteydessä lietteen käyttäjälle edellä 8 :n mukaisesti määritetyt lietteen laatua koskevat tiedot ja muutkin tarpeelliset tiedot lietteen alkuperästä ja käsittelystä sekä ohjeet lietteen käytöstä. Päätöksen 1 säätää kirjanpidosta ja raportoinnista. Jätevedenpuhdistamon haltijan on pidettävä kirjaa tuotetun ja maanviljelykseen toimitetun lietteen määrästä, 8 :n mukaan analysoitavista lietteen laatua kuvaavista ominaisuuksista sekä lietteen käsittelystä. Näistä on myös laadittava vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan niille ympäristönsuojelulautakunnalle, terveyslautakunnalle sekä vesi- ja ympäristöpiirille ( lähtien alueellinen ympäristökeskus), joiden toimialueella kyseinen jätevedenpuhdistamo sijaitsee ja joiden toimialueella kyseisen yhteenvedon ajanjaksolla on lietettä käytetty. Lisäksi puhdistamoiden on pidettävä kirjaa lietteen vastaanottajista ja käyttäjistä sekä paikoista, joissa lietettä on käytetty tai on tarkoitus käyttää. Jäljennökset maaperän ja lietteen laadun analyysituloksista sekä mahdollisista maanviljelijöiden kanssa tehdyistä sopimuksista säilytetään jäteveden puhdistamoilla vähintään viisi vuotta.

17 1 2.4 Terveydensuojelulaki Terveydensuojelulain (763/1994) 22 :n mukaan jätteiden säilyttäminen, kerääminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Maa- ja metsätalousministeriön asetus ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä (646/2) 7 :ssä on säädetty peltokasvien peruslannoituksessa sallituista fosforimääristä. Sallitut fosforimäärät viljakasveille ja öljykasveille ovat 15 kg/ha/a ja sokerijuurikkaalle 3 kg/ha/a. Asetuksen 9 :n mukaan lieteanalyysin mukaisesta lietteen fosforimäärästä lasketaan kasveille käyttökelpoiseksi 75 % eli lietteen levitysmäärää laskettaessa on lietteen sallittu enimmäisfosforimäärä viljakasveille ja öljykasveille ovat 2 kg/ha/a ja sokerijuurikkaalle 4 kg/ha/a. Vesiensuojelullisista syistä on puhdistamolietteen käytössä maanviljelyssä päätetty noudattaa edellä mainittuja fosforimääriä. 3 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT Seuraavassa on käsitelty joitakin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n tarkkailussa olleita jätevedenpuhdistamoita. Tiedot on kerätty vuosilta ja vuoden 21 tammi-elokuulta siltä osin kun tietoja on ollut saatavilla. Puhdistamoiden lietteitä on tarkasteltu syntyneiden lietteiden vuosittaisten kokonaismäärien, kuiva-ainepitoisuuksien, typpi- ja fosforipitoisuuksien sekä elohopea-, kromi-, kadmium-, nikkeli- ja lyijypitoisuuksien kannalta. Saostuskemikaaleja ja lietteen käyttökohteita koskevat tiedot ovat vuoden 2 mukaiset.

18 Auran kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään nitrifikaatiofillerikalkkia, teollisuushienokalkkia, lipeää sekä polymeeriä toiminnan tehostamiseksi. Ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella polymeerilisäyksen jälkeen. Kuivattu liete kompostoidaan karikkeeseen sekoitettuna ja käytetään viherrakentamiseen lietemäärä (m³/a) 2 15 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 1.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 1.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus. 2. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 1.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Kuva. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 1.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 1.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) 15 1 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 1.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. Kuva 1.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

19 Euran kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa osa fosforista esisaostetaan polyalumiinikloridilla PAX-14/PAX-18 (Kempac-2/Kempac-18) ja osa rinnakkaissaostetaan ferrisulfaatilla (PIX-15). Lisäksi käytetään teollisuushienokalkkia sekä polymeeriä toiminnan tehostamiseksi. Ylijäämäliete kalkkistabiloidaan, tiivistetään ja kuivataan lingolla polymeerilisäyksen jälkeen. Käsitelty liete käytetään viherrakentamiseen seostettuna turpeeseen ja hakkeeseen lietemäärä (m³/a) kuiva-ainepitoisuus (%) 2 5 Kuva 2.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 2.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 2.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 2.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 2.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 2.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 2.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

20 Eurostrada Oy Ab:n jätevedenpuhdistamo (Lahnajärven Valtatie 1:n levähdyspaikka) Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan alumiinisulfaatilla. Alkaliteetin kohottamiseksi käytetään kalkkia. Ylijäämäliete viedään viljelykäyttöön. 1 lietemäärä (m³/a) 5 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 3.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 3.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N).5.1. Kuva 3.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 3.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 3.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 3.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 3.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. Kuva 3.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

21 Houtskärin kunnan Näsbyn jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen bioroottoripuhdistamo, jossa fosfori jälkisaostetaan polyalumiinikloridilla PAX-14 (Kempac-2). Liete viedään viljelykäyttöön lietemäärä (m³/a) Kuva 4.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 4.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 2 1 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N).5.5. Kuva 4.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 4.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 4.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 4.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 4.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 4.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

22 Kaarinan kaupungin Rauvolan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa on ilmastettu jälkilammikko. Fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään polyalumiinikloridia PAX-11 (Kempac-1) sekä polymeeriä. Ylijäämäliete kuivataan lingoilla. Osa lietteestä kalkkistabiloidaan ja viedään maanviljelykäyttöön. Osa kompostoidaan ja käytetään viherrakentamiseen lietemäärä (m³/a) viljelykäyttöön kompostoitu Kuva 5.2. Lietteen vuosittainen kuiva- ainepitoisuus. Kuva 5.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä, eriteltynä viljelykäyttöön ja kompostoitavaksi viedyt lietemäärät Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) Kuva 5.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus kuiva-ainepitoisuus (%) P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 5.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 5.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 5.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 5.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 5.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

23 Karinaisten kunnan Kyrön jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Ylijäämäliete kuivataan polymeerilisäyksen jälkeen suotonauhapuristimella. Kuivattu liete viedään viljelykäyttöön lietemäärä (m³/a) kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 6.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 6.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 2 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 6.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 6.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 6.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 6.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 6.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 6.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

24 Kemiön kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori rinnakkaissaostetaan ferrosulfaatilla. Ylijäämäliete turvesuodatetaan ja turve-lieteseos varastoidaan ja käytetään viherrakentamiseen lietemäärä (m³/a) kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 7.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 7.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) Kuva 7.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Kuva 7.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus Kuva 7.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 7.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 7.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 7.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

25 Kiikalan kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen bioroottoripuhdistamo, jossa fosfori jälkisaostetaan kalkilla. Tiivistetty ylijäämäliete käytetään viljelymaille ja viherrakentamiseen. 6 lietemäärä (m³/a) 3 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 8.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva 8.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 5 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 8.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva 8.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 8.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 8.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 8.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 8.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

26 Kiskon Toijan taajaman jätevedenpuhdistamo Aiemmin puhdistamo oli METOXY-pakettipuhdistamo otettiin käyttöön uusi puhdistamo, joka on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Fosfori saostetaan ferrisulfaatilla. Ylijäämäliete lahotetaan ja viedään Salon kaupungin jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi lietemäärä (m³/a) Kuva 9.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 9.2. Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) Kuva 9.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 9.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 9.5. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 9.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 9.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 9.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

27 2 3.1 Kiukaisten kunnan Eurakosken jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan polymeerilisäyksen jälkeen suotonauhapuristimella. Liete seostetaan turpeeseen tai muuhun vastaavaan seosaineeseen ja viedään ympäristöviranomaisen (Lounais-Suomen ympäristökeskus) luvalla Outokummun kuonakasan maisemointiin. Muunlainen hyötykäyttö ei ole sallittua, koska lietteen kromipitoisuus ylittää huomattavasti sallitut enimmäispitoisuudet johtuen laitokselle jätevetensä toimittavasta nahkateollisuuslaitoksesta, joka ei esikäsittele jätevesiään. 1 lietemäärä (m³/a) 25 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 1.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä Hg-elohopea pitoisuus (mg/kg) Kuva 1.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Kuva. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 1.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 1.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 1.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 1.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. Kuva 1.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

28 Kosken Tl. kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen bioroottoripuhdistamo, jossa fosfori jälkisaostetaan rautapitoisella alumiinisulfaatilla (AVR). Ylijäämäliete kuivataan suotonauhapuristimella kompostoidaan turpeeseen sekoitettuna ja käytetään viherrakentamiseen. Aiemmin liete vietiin viljelykäyttöön. 5 lietemäärä (m³/a) 25 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N). Kuva Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg).5 5. Kuva 1. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

29 Kuusjoen kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen bioroottoripuhdistamo, jossa fosfori jälkisaostetaan finnferrillä (ferrikloridisulfaatti). Ylijäämäliete kalkkistabiloidaan ja turve/sorasuodatetaan. Liete vietiin maanviljelykäyttöön. 25 lietemäärä (m³/a) 5 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 1.5 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N). Kuva Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 1. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

30 Paraisten Kårkullan keskuslaitoksen jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään rakennushienokalkkia alkaliteetin nostamiseksi. Ylijäämäliete lahotetaan ja viedään Kaarinan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi lietemäärä (m³/a) kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N). Kuva Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

31 Laitilan kaupungin jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa kaksivaiheinen aktiivilieteprosessi. Fosfori rinnakkaissaostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään kalkkia. Liete tiivistetään kuivataan suotonauhapuristimella polymeerilisäyksen jälkeen. Liete kompostoidaan ja käytetään viherrakentamiseen. 12 lietemäärä (m³/a) 25 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

32 Mynämäen kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Ylijäämäliete kuivataan suotonauhapuristimella ja viedään kaatopaikalle lietemäärä (m³/a) kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

33 Oripään kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori rinnakkaissaostetaan finnferrillä (ferrikloridisulfaatti). Ylijäämäliete kuljetetaan Auran kunnan jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. 2 lietemäärä (m³/a) 5 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N). Kuva Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

34 Paimion kaupungin jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa on jälkilammikko. Fosfori rinnakkaissaostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään ph:n ja alkaliteetin nostamiseksi. Ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella polymeerilisäyksen jälkeen. Kuivattu liete viedään viljelykäyttöön lietemäärä (m³/a) kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 25 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) 15 1 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

35 Paraisten kaupungin jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen laitos, jossa on kemiallinen esisaostus ja kaksivaiheinen biologinen suodatus. Aiemmin asti laitos toimi kemiallisena puhdistamona. Fosfori saostetaan polyalumiinikloridilla PAX-14 (Kempac-2). Poistoliete tiivistetään ja kuivataan lingoilla. Kuivattu liete viedään hakkeeseen sekoitettuna kaatopaikalle ja viherrakentamiseen. 2 lietemäärä (m³/a) 25 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus. Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) 12 P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

36 Perniön kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään kalkkia alkaliteetin ja ph:n nostamiseksi. Ylijäämäliete lahotetaan ja kuivataan lingoilla polymeerilisäyksen jälkeen. Liete viedään kompostoitavaksi ja myytäväksi lietemäärä (m³/a) kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N).5 5. Kuva Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) 15 1 Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

37 3 3.2 Piikkiön kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa on käytössä kontakti-stabilointiprosessi eli biosorptioprosessi. Fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Ylijäämäliete kalkkistabiloidaan, tiivistetään ja kuivataan suotonauhakuivaimella. Lietettä viedään viljelykäyttöön ja kompostoitavaksi lietemäärä (m³/a) Kuva 2.1. Lietteen vuosittainen kokonaismäärä kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva 2.2. Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) Kuva 2.3. Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva 2.4. Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva 2.6. Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva 2.7. Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva 2.8. Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

38 Pöytyän kunnan Riihikosken taajaman jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori rinnakkaissaostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään kalkkia alkaliteetin nostamiseksi. Ylijäämäliete turvesuodatetaan ja kompostoituna käytetään viherrakentamiseen lietemäärä (m³/a) Kuva Lietteen vuosittainen kokonaismäärä kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 2. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

39 Raision kaupungin jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla ja finnferrillä (ferrikloridisulfaatti). Lisäksi käytetään polymeeriä toiminnan tehostamiseksi. Ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan lingoilla polymeerilisäyksen jälkeen. Liete kompostoidaan Isosuon kompostointikentällä ja käytetään viherrakentamiseen. Aiemmin käytetty myös viljelymaille lietemäärä (m³/a) Kuva Lietteen vuosittainen kokonaismäärä Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N) Kuva Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva 2. Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

40 Rymättylän kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen bioroottoripuhdistamo, jossa fosfori jälkisaostetaan rautapitoisella alumiinisulfaatilla (AVR). Ylijäämäliete kuivataan suotonauhapuristimilla. Liete viedään kompostoitavaksi ja käytetään viherrakentamiseen. 3 lietemäärä (m³/a) 2 kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N).5 2. Kuva Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. 3.5 Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) 35 Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

41 Suomusjärven Kitulan taajaman jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos (METOXY-pakettipuhdistamo), jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Ylijäämäliete lahotetaan ja käytetään maanviljelyssä lietemäärä (m³/a) Kuva Lietteen vuosittainen kokonaismäärä kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva Lietteen vuosittainen kuiva-ainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Kuva Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet. Fosfori (P) Typpi (N) Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

42 Särkisalon kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos (Oxigest-pakettipuhdistamo), jossa fosfori saostetaan ferrosulfaatilla. Ylijäämäliete kuljetetaan Perniön kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi lietemäärä (m³/a) Kuva Lietteen vuosittainen kokonaismäärä kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N).5.2. Kuva Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

43 Taivassalon kunnan jätevedenpuhdistamo Puhdistamo on biologis-kemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori rinnakkaissaostetaan ferrosulfaatilla. Lisäksi käytetään kalkkia alkaliteetin nostamiseksi. Ylijäämäliete tiivistetään ja kuivataan suotonauhapuristimella. Liete viedään kompostoitavaksi Uudenkaupungin kompostointikentälle. Aiemmin viety myös maanviljelykäyttöön lietemäärä (m³/a) kuiva-ainepitoisuus (%) Kuva Lietteen vuosittainen kokonaismäärä. Kuva Lietteen vuosittainen kuivaainepitoisuus Hg-elohopeapitoisuus (mg/kg) P- ja N-pitoisuus (kg/m³) Fosfori (P) Typpi (N).5 5. Kuva Lietteen vuosittainen elohopeapitoisuus. Kuva Lietteen vuosittaiset fosfori- ja typpipitoisuudet Cd-kadmiumpitoisuus (mg/kg) Cr-kromipitoisuus (mg/kg).5 5. Kuva Lietteen vuosittainen kadmiumpitoisuus. Kuva Lietteen vuosittainen kromipitoisuus Ni-nikkelipitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen nikkelipitoisuus Pb-lyijypitoisuus (mg/kg) Kuva Lietteen vuosittainen lyijypitoisuus.

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ PUHDISTAMOLIETTEEN HYÖTYKÄYTTÖÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojelulakia sovelletaan mm. toimintaan, joka saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumista sekä toimintaan,

Lisätiedot

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

N:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on

Lisätiedot

OPAS PUHDISTAMOLIETTEEN MAANVILJELYKÄYTÖSTÄ

OPAS PUHDISTAMOLIETTEEN MAANVILJELYKÄYTÖSTÄ OPAS PUHDISTAMOLIETTEEN MAANVILJELYKÄYTÖSTÄ Toim. Viivi Vihersaari 1 / 2004 Sisällys JOHDANTO... 2 LIETTEEN VASTAANOTTAJAKSI?... 3 PUHDISTAMOLIETE... 4 KÄYTTÖKOHTEET JA RAJOITUKSET... 5 LIETE TUTKITAAN...

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Lietteitä koskevaa lainsäädäntöä Lannoitevalmistelaki 539/2006 mmm:n asetukset 24/11 ja 11/12 ja niiden muutokset Käsittely Laatu Fosforin käyttömäärät

Lisätiedot

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty

Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Jätevesilietteet Yhdyskuntajätevesiliete Sakokaivoliete ja muu kiinteistökohtainen liete mukaan lukien kuivakäymäläjäte Muu jätevedenpuhdistamon liete

Lisätiedot

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä

NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä 15/Nide 07 Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 127 386L0278 N:o L 181 /6 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI 4.7.86 NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän,

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 7/13 Päivämäärä Dnro 27.03.2013 731/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.04.2013 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) liitettä I ja II,

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Kotieläintukikoulutukset 29.1.2015, 6.2.2015 ja 10.2.2015 Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje

Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje SAKOKAIVOLIETTEEN KALKKISTABILOINTIOHJE Haja-asutusalueilla muodostuvaa sakokaivolietettä on mahdollista levittää omasta sakokaivosta omalle pellolle, mikäli sakokaivoliete

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Lannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto

Lannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto Lannan käsittely ja varastointi Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto 19.4.2017 Säädökset Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen

Lisätiedot

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Hallavaaran jätekeskus 32 ha, Köyliön Kepolassa, nykyisen Säkylän alueella Kunnallinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12. UUSI NITRAATTIASETUS Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.2014 ) YTA / MARKKU LAITINEN 1 Asetuksen sisältö Pykäliä 16

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja

LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY. Pekka Hyvärinen aluejohtaja LEIKKUUNESTEEN JÄTELIUOSTEN KÄSITTELY aluejohtaja Esityksen sisältö Ekokem Oy Ab Yleistä jätelainsäädännöstä Jätteiden toimittaminen käsittelyyn Käsittelytavat - projektin saostuskokeilu - muut käsittelytavat

Lisätiedot

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Riihikosken jätevedenpuhdistamo PÖYTYÄN KUNTA Riihikosken jätevedenpuhdistamo Sulkemissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.4.2016 P29958 Sulkemissuunnitelma Tomi Kallio 29.4.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 PUHDISTAMON

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 19.03.2015 Sivu 1 / 1 142/11.01.03/2014 25 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. 043 826 5218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui 5.10.2016 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Asetus astui voimaan voimaan

Lisätiedot

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Anne Polso / Elina Venetjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 7.5.2014 Kokkola

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje

Kalkitusaineiden tuoteselosteohje Esittelijä Suoniitty Sivu/sivut 1 / 8 1 Yleistä Lannoitevalmisteen ostajalle tai käyttäjälle on myynnin tai luovutuksen yhteydessä aina annettava tuoteseloste. Osa kalkitusaineista, kuten kalkkikivi, magnesiumpitoinen

Lisätiedot

Yhdyskuntalietteen käyttö

Yhdyskuntalietteen käyttö Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja

Lisätiedot

VALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa

VALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa VALVONTAILMOITUS Nitraattiasetuksen 3 :n ja liitteen 1 mukainen lannan varastointi patterissa kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan kaukovarastoinnista patterissa (kohta D) myös, jos patteri

Lisätiedot

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II säädettyjen täydentävien ehtojen lakisääteinen hoitovaatimus 1 Vain osa NiA:sta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Hevosyrittäjäpäivät, Nokia 13.11.2015 Maarit Hollmén/MTK

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset

Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset Täydentävät ehdot Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset Perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 artiklaan 93 ja liitteessä II esitettyihin asetuksiin ja

Lisätiedot

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden käytöstä. Ravinnerenki-hankkeen tuparit,

Puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden käytöstä. Ravinnerenki-hankkeen tuparit, Puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden käytöstä Ravinnerenki-hankkeen tuparit, 20.1.2016 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 21.01.2016 1 Lainsäädäntö puhdistamolietteen maatalouskäytöstä

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa

Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien

Lisätiedot

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle

Lisätiedot

Viljelijä tulotukikoulutus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Viljelijä tulotukikoulutus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Viljelijä tulotukikoulutus 2015 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 9.4.2015 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin

Lisätiedot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot Airi Kulmala/MTK Tilanne 13.2.2015 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 28.2.2012/Säkylä Sisältö Suunnitteluperusteet Vyöhykejako Kustannuslaskentaperusteet Alustava suunnitteluaikataulu

Lisätiedot

luonnos Valtioneuvoston asetus

luonnos Valtioneuvoston asetus luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 201_ 1 Tarkoitus Tällä asetuksella pannaan täytäntöön 12 päivänä

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 28. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.03.2013 Sivu 1 / 1 272/11.01.03/2012 28 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. (09) 816 24853 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset

Ympäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset Ympäristölupa lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset suuret yksiköt: AVI:lta luvat, ELY valvoo pienet yksiköt: kunta antaa luvan ja valvoo Ympäristönsuojelulaki uudistuu

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari

Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Hajajätevesiseminaari Tarkastelun lähtökohtana Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rooli

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE. Pohjanmaan jätelautakunta

JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE. Pohjanmaan jätelautakunta JÄTEVESILIETTEEN KALKSTABILOINTIOHJE Pohjanmaan jätelautakunta Elokuu 2015 1. Johdanto Tämä kalkkistabilointiohje perustuu ProAgrian julkaisuun Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje, jätelakiin sekä

Lisätiedot

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)

1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus) VALVONTAILMOITUS Isonkyrön kunnan ympäristölautakunnalle 1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)

Lisätiedot

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen

Tietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi

Varsinais-Suomen ELY-keskus Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Jätevedenkäsittelyn vyöhykkeet vyöhykkeissä LIITE 3 (1/7) Vyöhykkeet A Viemäröity alue B Viemäröitävä alue E Peruskäsittelyn alue F Maahan imeytykseen soveltumaton alue G1 Vesistön rantavyöhyke 100 m G2

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit

Lisätiedot

Lannoitelainsäädäntö

Lannoitelainsäädäntö Lannoitelainsäädäntö Jari Määttä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, Oulu 20.11.2014 Kansallisia tavoitteita Kohti kierrätysyhteiskuntaa: Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen

Lisätiedot

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009

Eviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö

Eero Mäntylä. Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.2008. Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostiravinteet kasvien tuotannossa Kasvinravinteita maanparannusaineista Jokioinen 26.11.28 Eero Mäntylä Vapo Oy Puutarha ja Ympäristö Kompostilannoituksen jälkeen Kompostien käytön edut maanviljelyssä

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö

Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Lannoitevalmisteita koskeva lainsäädäntö Pirjo Salminen Maa- ja metsätalousministeriö 2014 Lannoitevalmiste (4 ) 1) lannoite 2) kalkitusaine 3) maanparannusaine 4) kasvualusta 5) mikrobivalmiste 6) lannoitevalmisteena

Lisätiedot

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013 1(5) Ympäristöministeriö Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Rinnekoti-Säätiön jätevedenpuhdistamo, Espoo Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2015

Rinnekoti-Säätiön jätevedenpuhdistamo, Espoo Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 2015 Raportti 11/216 Rinnekoti-Säätiön jätevedenpuhdistamo, Espoo Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto 215 Jari Männynsalo Raportti 11/216 Rinnekoti-Säätiön jätevedenpuhdistamo, Espoo. Käyttö- ja päästötarkkailun

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

Teknisten palveluiden lautakunta 2.12.2015 liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2015

Teknisten palveluiden lautakunta 2.12.2015 liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2015 Teknisten palveluiden lautakunta 2.12.2015 liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2015 HAKIJA Haaja-Maito Oy Niemeläntie 338 69100 Kannus KIINTEISTÖ Alavainio 217-403-3-25

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

NITRAATTIDIREKTIIVIN TOIMEENPANOA KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN NRO 931/2000 SELVENNYKSIÄ

NITRAATTIDIREKTIIVIN TOIMEENPANOA KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN NRO 931/2000 SELVENNYKSIÄ 1 Ympäristöministeriö 3.4.2001 NITRAATTIDIREKTIIVIN TOIMEENPANOA KOSKEVAN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN NRO 931/2000 SELVENNYKSIÄ Valtioneuvosto antoi 9.11.2000 nitraattidirektiivin toimeenpanoa koskevan asetuksen,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 215/2014 Ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelualueiden perustamisesta Varsinais-Suomen maakuntaan Annettu Helsingissä 13 päivänä

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Maanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Lannan ravinteet kiertoon Vesiviisas kiertotalous seminaari Säkylä 11.3.2016 Sisältö Muutokset maaseudulla

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 30. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 62/11.01.03/2013 30 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. 043 826 5218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992

KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta

Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot