Maakuntaohjelmakauden kärkiteemat: elinvoimaiset yritykset, kaikki mukaan ja resurssiviisas yhteiskunta.

Transkriptio

1 Pohjanmaa (141218) Alueprofiili Pohjanmaa on 15 kunnan ja noin asukkaan maakunta Suomen länsirannikolla. Pohjanmaa koostuu kolmesta toiminnallisesta työssäkäynti- ja asiointialueesta Pietarsaaren ja Vaasan ympärillä sekä Suupohjan rannikkoseudulla. Pohjanmaan maakuntakaava 2040 sisältää kolme maakuntarajan ylittävää kehitysvyöhykettä. Nämä ovat Vaasa-Seinäjoen ja Pietarsaari-Kokkolan kehitysvyöhykkeet sekä Suupohjan kehitysvyöhyke, joka ulottuu Kaskisista Seinäjoelle. Pohjanmaan elinkeinorakenne on samanaikaisesti sekä monipuolinen että pitkälle erikoistunut. Koko maan elinkeinorakenteeseen verrattuna tuotanto painottuu erityisesti teollisuuteen ja alkutuotantoon. Teollisuuden työpaikkarakennetta dominoivat energiateknologiakeskittymän keskeiset toimialat (kone ja laite, sähkölaite ja perusmetalli). Muita teollisuuden suurimpia työllistäjäaloja ovat metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, kemianteollisuus sekä kulkuneuvojen valmistus, jossa veneteollisuudella on suuri merkitys. Pohjanmaan maaseutu on edelleen varsin elinvoimainen ja sen elinkeinoelämä perustuu kahteen kärkeen: suurten tilojen rinnalla toimivat maaseudun erikoistuneet mikroklusterit. Pohjanmaan maaseudun erityisaloja ovat lasinalais- ja perunanviljely, turkisala ja kalatalous. Uudet liiketoiminnan mahdollisuudet nousevat mm. elintarvike-, hyvinvointi- ja luovilta aloilta Maakuntaohjelmakauden kärkiteemat: elinvoimaiset yritykset, kaikki mukaan ja resurssiviisas yhteiskunta. Väestödynamiikka Väestön määrän kasvu on Pohjanmaalla ollut 2000-luvulla ripeää. Haasteena kuitenkin on se, että Pohjanmaa menettää jatkuvasti väkeä Etelä-Suomen kasvukeskuksiin ja Ruotsiin. Työperusteinen maahanmuutto on Pohjanmaalla tärkeä osatekijä työvoimavajeen paikkaamisessa. Pohjanmaan haasteellinen alue on Suupohjan rannikkoseutu, jonka väestöllinen huoltosuhde on selvästi muuta maakuntaa heikompi ja joka kärsii erityisesti nuorten ikäluokkien muuttotappiosta. Väestön määrän kasvu on Pohjanmaalla ollut 2000-luvulla ripeää erityisesti Vaasan ja Pietarsaaren seuduilla. Sen sijaan Suupohjan rannikkoseudulla väkiluku on laskenut jo pitkään erityisesti Kristiinankaupungissa ja Kaskisissa. Vuodesta 2016 lähtien väestön määrän kehitys on 1

2 Pohjanmaalla kuitenkin ollut selvästi aiempaa heikompaa erityisesti kotimaan muuttotappion kasvun ja vähentyneen syntyvyyden takia. Pohjanmaan väkilukua kasvattavat syntyvyys ja maahanmuutto, mutta maan sisäisessä muuttoliikkeessä maakunta menettää asukkaita jatkuvasti. Maakunnan erityispiirteenä on lisäksi muuttoliike Ruotsiin, joka on viime vuosina kiihtynyt. Vaasan seutua lukuun ottamatta kotimaan muuttotappio syntyy Pohjanmaalla lähinnä vuotiaiden ryhmässä, jossa muutetaan opiskelemaan erityisesti Etelä-Suomen keskuksiin. Korkeakoulujensa ansiosta Vaasan seutu saa muuttovoittoa kyseisessä ikäryhmässä, kun taas muuttotappiota syntyy kaikissa muissa ikäryhmissä. Työikäisen väestön muuttotappio vaikeuttaa osaavan työvoiman saatavuutta ja siten heikentää yritysten kasvun edellytyksiä. Väestörakenteen osalta Pohjanmaan erityispiirteenä on tasavahvan kaksikielisyyden lisäksi monikielisyys. Vieraskielisten osuus väestöstä on yli 6 prosenttia. Monikielisyys on vahvuus, joka antaa kilpailuetua maakunnan kansainvälisille yrityksille. Suuri osa maahanmuuttajista on saapunut alueelle työ- ja perhesyistä. Työperusteinen maahanmuutto on yrityksille elintärkeää esimerkiksi Närpiössä, jossa ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä on noussut jo 14 prosenttiin. Työperusteisen maahanmuuton merkitys kasvaa jatkossa edelleen, kun työikäisen väestön määrä Suomessa vähenee ja kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Aluetalouden, kuntatalouden ja työllisyyden dynamiikka Pohjanmaalla on työvoimapulaa erityisesti teollisuudessa, rakennusalalla, ict-alalla sekä sote-palveluissa. Rakennetyöttömyys on laskussa mutta edelleen korkealla tasolla verrattuna viime vuosikymmenen lopun tilanteeseen. Maaseudun elinvoiman turvaaminen edellyttää elinkeinoelämän jatkuvaa uusiutumista. Maatilojen kannattavuus on yksi suurimmista huolenaiheista. Pohjanmaan asukaskohtainen arvonlisäys on yksi maan korkeimmista, mutta arvonlisäyksen kehitys on vuosina ollut heikkoa. Arvonlisäys on kasvanut rakentamisessa ja palveluissa, kun taas teollisuudessa ja alkutuotannossa kehitys on ollut negatiivista. Vuosina Pohjanmaalta on kadonnut yli työpaikkaa, joista lähes on hävinnyt teollisuudesta. Tilastokeskuksen suhdanneaineiston mukaan Pohjanmaan yritysten liikevaihtotrendi on ollut selvässä kasvussa vuoden 2016 alkupuolelta saakka teollisuudessa ja palveluissa. Sen sijaan rakennusalalla trendi on ollut laskussa vuoden 2017 keväästä saakka. Teollisuuden vientiliikevaihdon trendi nousi voimakkaasti vuoden 2017 loppupuolelle saakka, jonka jälkeen kehitys on ollut vaihtelevaa. 2

3 Maatilat kärsivät tällä hetkellä kannattavuusongelmista, ja viime kesän kuivuusongelmat ovat vaikeuttaneet maatilojen taloudellista tilannetta entisestään. Korkeat kustannukset ja alhaiset tuottajahinnat aiheuttavat ongelmia monelle tilalle. Erilaiset kriisitoimenpiteet tuovat tilapäistä helpotusta, mutta ne eivät ratkaise maatilojen perusongelmia. Kun tilojen koko kasvaa, kasvavat myös sekä talouteen että viljelijöiden jaksamiseen liittyvät riskit. Pohjanmaan taloudellinen huoltosuhde on maakuntien välisessä vertailussa 3. paras. Työttömyysaste on Manner-Suomen alhaisin ja laskusuunnassa, työllisyysaste korkeimpien joukossa. Rakennetyöttömyys on laskussa ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut suhteellisesti reippaammin kuin koko maan tasolla. Rakennetyöttömiä on kuitenkin edelleen (55 %) enemmän kuin lokakuussa Nuorten työttömien määrä on niin ikään laskenut enemmän kuin koko maassa keskimäärin, ja nuorten työttömyysaste on huomattavasti alhaisempi kuin koko maassa. Myös ulkomaalaisten työttömien määrä on vähentynyt Pohjanmaalla. Ulkomaalaisten työttömyysaste on alhaisempi kuin maassa keskimäärin, mutta vaihteluväli kunnissa on suuri. Pohjanmaalla on ollut osaajapulaa jo pitkään. Syksyn 2018 Ammattibarometrin mukaan Pohjanmaalla on suhteellisesti eniten työvoimapula-ammatteja. Osaajapula kattaa lähes kaikki toimialat. Monilla aloilla työvoimapula koskettaa myös eri koulutusasteiden työntekijöitä. Ammattibarometrin mukaan teollisuudessa on pulaa esimerkiksi hitsaajista, eri erityisalojen prosessityöntekijöistä ja konetekniikan erityisasiantuntijoista. ICT-alan osaajien puutteesta kärsivät erityisesti Vaasan seudun yritykset. Rakennusalan eri ammattiryhmistä on pulaa erityisesti Pietarsaaren seudulla. Suupohjan rannikkoseudulla on pulaa työvoimasta erityisesti metalli-, elintarvike- sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Sosiaali- ja terveysalalla on koko maakunnassa pulaa esimerkiksi lääkäreistä, sairaanhoitajista, psykologeista ja sosiaalialan erityisasiantuntijoista. Lähivuosina maakunnassa investoidaan mm. innovaatioympäristöihin ja Vaasan keskussairaalan kehittämiseen. Wärtsilä rakentaa Vaasaan uuden avoimen tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen, johon liittyvä kokonaisinvestointi nousee 200 miljoonaan euroon. Vaasan kaupunki neuvottelee parhaillaan eri yhtiöiden kanssa akkutehtaan perustamisesta kaupunkiin. Hanketta edistääkseen Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunta ovat yhteistyössä kaavoittaneet soveltuvan teollisuusalueen. Hanketta Merenkurkun liikenteen kehittämiseksi ja uuden vähäpäästöisen ja innovatiivisen aluksen hankkimiseksi viedään eteenpäin. Uusi alus tilataan joulukuussa Pietarsaaren seudulla elinkeinoelämän investointeja tehdään lähivuosina erityisesti vene- ja metallialalla. Elintarvikealalla kasvun painopiste on uusissa toimijoissa. Suunnitteilla oleva bioetanolitehdas tuo merkittävän lisän Pietarsaaren seudun biojalostuksen ketjuun, mikäli hanke toteutuu. Suupohjan rannikkoseudulla tuulivoiman rakentaminen lisääntyy voimakkaasti. Useita suuren mittakaavan tuulivoimapuistoja toteutetaan tulevina vuosina, minkä seurauksena Suupohjan rannikkoseutu tulee olemaan yksi maan eturivin seuduista uusiutuvan energian tuotannossa. 3

4 Yritys- ja innovaatiotoiminnan sekä osaamisen dynamiikka Pohjanmaan tärkeimmät teollisuudenalat nojaavat voimakkaasti vientiin. Teollisuuden vahvistamiseksi on tärkeää, että erityisesti pk-yritysten digitalisoitumista, kasvua, verkostoitumista ja vientiponnisteluja tuetaan. Erityisesti Vaasan seudun suuret energiateknologia-alan yritykset panostavat vahvasti t&k-toimintaan. Pk-yritysten innovaatiotoiminnan edistämiseksi tarvitaan uusia toimintamalleja. Pohjanmaan korkeakouluverkosto tekee tiivistä toiminnallista yhteistyötä, jota kehitetään edelleen jatkuvasti. Pohjanmaan innovaatioekosysteemin vahvuus on tiivis yhteistyö yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin kesken. Pohjanmaa on kansainvälinen ja avoin maakunta, jossa yhteydet maailmalle ovat tärkeitä koko yhteiskunnan näkökulmasta. Alueen suuryritykset ovat globaaleja toimijoita, joiden energiaa säästävää teknologiaa hyödynnetään kaikkialla maailmassa. Lisäksi alueella on paljon vientitoimintaa harjoittavia pk-yrityksiä sekä aloittavia yrityksiä, jotka tähtäävät suoraan kansainvälisille markkinoille. Vuonna 2016 viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta oli 75 prosenttia. Lähes kaikki vienti on teollisuusvientiä (96 prosenttia vuonna 2016). Alueen maatalous tuottaa paljon raaka-aineita, joista vain osa jalostetaan alueella. Omien tuotteiden jatkojalostuksessa on siis valtava kasvupotentiaali. Lähiruoalla ja luomutuotannolla on vahva asema alueella. Digitaalisten järjestelmien ja tekoälyn avulla voidaan lieventää ruokaketjun hiilijalanjälkeä, esimerkiksi uudella BioCode- järjestelmällä. Elintarvikealan menestyksen kannalta on erittäin tärkeää, että panostetaan osaamisen lisäämiseen ja soveltavaan tutkimukseen. Ruokasektorin kestävä kehitys ja kannattavuus, resurssiviisaus koko elintarvikeketjussa ja kiertotalouden tuomien mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat elintarvikesektorin keskeisimpiä haasteita ja tavoitteita. Pohjanmaan innovaatiojärjestelmä on pitkälti yritysvetoinen ja perustuu enemmän käytäntölähtöiseen kuin tiedelähtöiseen innovaatiotoimintaan. Innovaatiot syntyvät yrityksissä monesti asiakkaiden tarpeiden pohjalta. Yritysten panostukset t&k-toimintaan ovat kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden ajanjaksolla (maakuntien välisessä vertailussa 5. korkeimmat). Pohjanmaan älykkään erikoistumisen prosessissa tehtyjen tuoreiden yrityshaastattelujen perusteella voidaan sanoa, että alueellinen alihankkijaverkosto ja sen toimivuus on alueen suurille teollisuusyrityksille erittäin tärkeä asia. Erityisen tärkeäksi suuryritykset näkevät alihankkijaverkoston kyvyn tarjota asiakkaan tarpeiden mukaisia kokonaisratkaisuja. Kokonaisratkaisut edellyttävät pk-yritysten välistä yhteistyötä ja verkostomaista toimintaa, joka ei useinkaan synnyt itsestään, vaan apua tarvitaan mm. korkeakouluilta ja julkiselta sektorilta. Yritysten TKI-toiminnan kannalta puolestaan on tärkeää, että alueen korkeakouluista löytyy osaamista, 4

5 joka palvelee yritysten kehittämistoimintaa keskipitkällä aikavälillä. Digitalisoituminen (mm. automatisointi, robotiikka, tekoäly ja Big data) ovat keskeisiä kehittämisen osa-alueita. Vaasassa toimii 6 korkeakouluyksikköä, jotka tekevät tiivistä toiminnallista yhteistyötä sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Hyviä esimerkkejä yhteistyöstä ovat mm. Vaasa Energy Business Innovation Centre VEBIC, opetuslaboratorio Technobotnia sekä tiedekirjasto Tritonia. Uusia yhteisiä tutkimusalustoja on syntynyt mm. digitaaliseen talouteen ja käyttäjälähtöisiin innovaatioihin liittyen. Korkeakoulujen yhteistyötä kehitetään jatkuvasti Vaasan korkeakoulukonsortiossa sekä Pohjanmaan liiton koordinoimassa koulutuksen neuvottelukunnassa. Pietarsaaren seudulla ei ole omaa yliopistoa, vaan lähin yliopisto sijaitsee Vaasassa. Seudulla toimii kuitenkin kaksi ammattikorkeakoulua Novia ja Centria. Lähellä sijaitsee lisäksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, jossa on tarjontaa Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistoista. Seudun innovaatioympäristöä on pyritty vahvistamaan kehittämällä alueella toimivien korkeakouluyksiköiden välistä yhteistyötä. Yksi koulutukseen liittyvä ongelma on se, että yliopistotason teknillinen koulutus puuttuu, vaikka sille olisi teollisuudessa tarvetta. Suupohjan rannikkoseudulla osaavan työvoiman saatavuuden ja yritysten kehittämistyön näkökulmasta asettaa haasteita se, ettei seudulla sijaitse yhtään korkeakouluyksikköä. Näin ollen yhteistyö yritysten ja seudun ammattikoulun Yrkesakademin välillä nousee tärkeään asemaan. Liikkumisen, asumisen ja luonnonympäristön tilannekuva Pohjanmaan saavutettavuudessa ja liikennejärjestelmässä on monia ongelmakohtia, jotka heikentävät osaavan työvoiman saatavuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Pohjanmaan valtateillä on muuta tieverkkoa enemmän raskasta liikennettä, jonka arvo tai jalostusarvo on korkea. Merenkurkun liikenteen kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen pitkällä aikavälillä on ensiarvoisen tärkeää maakunnan kansainvälisten yhteyksien turvaamiseksi. Pohjanmaan uusiutuvaan energiaan liittyvien tavoitteiden toteutuminen edellyttää tuulivoiman ja bioenergian tuotannon aktiivista edistämistä. Alueen kilpailukyvyn kannalta keskeistä on se, että liikenneyhteydet toimivat hyvin. Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on turvata myös tulevaisuuden muuttuvissa tilanteissa yhteiskunnan liikkumis- ja kuljetustarpeita tyydyttävä väylien kuntotaso sekä liikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Pohjanmaan saavutettavuutta ja houkuttelevuutta kilpailussa asukkaiden ja yritysten sijoittumisessa vahvistetaan. Kuljetusketjujen toimivuutta, palvelutasoa ja liikennemuotojen välistä integraatiota parannetaan. Maakunnan molempien lentoasemien kehittämistä jatketaan kansainvälisten yritysten toimintaedellytysten varmistamiseksi. Satamien ja satamayhteyksien kehittämistä jatketaan Pohjanmaan kautta tapahtuvan ulkomaankaupan ja 5

6 transitoliikenteen lisäämiseksi. Keskeisenä tavoitteena Pohjanmaalla on Merenkurkun liikenteen kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen pitkällä aikavälillä. Vaasan ja Pietarsaaren seudun logistiikka-alueita kehitetään niin, että ne kykenevät vastaamaan ylimaakunnallisiin palvelutarpeisiin. Lisäksi mahdollistetaan pienempien alueellisten logistiikkakeskusten ja -terminaalien kehittyminen. Toimiva ja kattava tietoliikenneverkko on yhä tärkeämpi osa maakunnan liikennejärjestelmää. Nykyisellään liikennejärjestelmän riittämätön rahoitus rajoittaa Pohjanmaan yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Vaikka useat liikennehankkeet ovat saaneet viime vuosina rahoitusta, monet elinkeinoelämän ja työssäkäynnin kannalta merkittävät hankkeet odottavat edelleen toteutumistaan. Lisäksi alemman tieverkon kunto on huolestuttavan heikko ja määrärahat sen kunnostamiseen ovat riittämättömät. On syytä huomioida, että Pohjanmaan valtateillä on muuta tieverkkoa enemmän raskasta liikennettä, jonka arvo tai jalostusarvo on korkea. Toisin sanoen niiden merkitys kansantalouden kannalta on suurempi kuin mitä kuljetettujen tonnien tai liikennemäärien tarkastelu antaa ymmärtää. Esimerkiksi valtatien 8 vaikutukset Suomen taloudelle kohoavat kymmeniin miljardeihin euroihin vuosittain. Luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin liittyy Pohjanmaalla merkittäviä riskejä. Monet saariston rannikkoluontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi. Ruoppaukset ja ojitukset heikentävät rannikkoluonnon monimuotoisuutta ja luonnon ekosysteemipalveluja. Tämä on riski myös ekosysteemipalveluista riippuvaisille toiminnoille, kuten ammatti- ja vapaa-ajankalastukselle. Merkittävä osa maakunnan pintavesistä on tavoitteista ja toimenpiteistä huolimatta edelleen tyydyttävässä, välttävässä tai huonossa tilassa. Pohjanmaalla on paljon ns. happamia sulfaattimaita, joista happamuus ja metallit huuhtoutuvat vesistöihin aiheuttaen laajoja vahinkoja. Monet joet ja niiden suistot ovat vahingoittuneita, mikä näkyy esimerkiksi kalataloudessa. Tulvat ovat toistuvia ja aiheuttavat paljon aineellisia vahinkoja. Ilmastonmuutos lisää tulvariskejä entisestään. Pohjanmaan energiantuotannossa on viime vuosina siirrytty enenevässä määrin uusiutuviin ja paikallisiin energianlähteisiin. Tuulivoiman osuus on maan korkeimpia ja uusia tuulivoimapuistoja avataan lähivuosina. Esimerkiksi Kristiinankaupungissa on avattu Suomen toistaiseksi suurin tuulivoimapuisto. Tuulivoiman potentiaali sähköntuotannossa on suuri Suomen suotuisimpien tuuliolosuhteiden ja kattavan suurjänniteverkon ansiosta. Myös bioenergian osuuden lisääminen on tarpeen, jotta Pohjanmaan uusiutuvaan energiaan liittyvät tavoitteet saavutetaan. 6

7 Terveyden ja hyvinvoinnin dynamiikka Pohjanmaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila on maan keskitasoon verrattuna hyvä. Hyvinvointiin liittyviä uhkia ovat mm. syrjäytyminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kasvaminen. Pohjanmaan asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila on keskimäärin hyvä, ja Pohjanmaalla eletään keskimääräistä pidempään. Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus on hieman suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Itsensä yksinäiseksi kokee selvästi harvempi. Pohjalaisten sairastavuus on selvästi alle koko maan keskitason. Yksi tärkeimmistä väestön hyvinvointia edistävistä ja syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä on työ. Pohjanmaalla on jo pitkään ollut muuhun maahan verrattuna korkea työllisyys ja alhainen työttömyys. Pohjanmaan väestön hyvinvointiin liittyviä haasteita ovat syrjäytyminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kasvaminen. Vaikka Pohjanmaan väestö voi keskimäärin hyvin, on eri väestöryhmien ja yksilöiden välillä hyvinvointieroja, jotka ovat vaarassa kasvaa. Syrjäytyminen ja eriarvoisuus lisääntyvät sosiaalisten ja mielenterveyden ongelmien seurauksena. 7